Kansalaisten velkaantuminen ja ulosottojen suuri määrä nousivat puheenaiheeksi eduskunnan kyselytunnilla. SDP:n Satu Taavitsainen vyörytti syytä hallituksen pienituloisille tekemiin leikkauksiin, jotka ovat hänen mukaansa johtaneet köyhyyden syvenemiseen ja ihmisten maksuvaikeuksien lisääntymiseen.
Taavitsainen totesi, että yli puoli miljoonaa suomalaista on joutunut ulosottoon muun muassa välttämättömien terveydenhuoltokulujen ja sosiaali- ja terveydenhoidon maksujen vuoksi.
Pienituloisia, eläkeläisiä, työttömiä ja vammaisia on joutunut korkeiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen takia häikäilemättömien perintätoimistojen armoille. Satu Taavitsainen (sd.)
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) totesi, että ulosoton asiakkaiden ja velkaongelmien määrä on kasvanut voimakkaasti. Julkisten palvelumaksujen lisäksi ongelmia aiheuttavat Häkkäsen mukaan myös esimerkiksi kulutusluotot ja arjen taloudenhallinnan vaikeudet.
Satu TaavitsainenYle Uutisgrafiikka
Häkkäsen mukaan myös julkisten palveluiden maksuissa on noudatettava normaalia perintätoimintaa, mutta oikeusministeriössä seurataan jatkuvasti, että perintä on asianmukaista. Häkkänen kuitenkin otaksui, että perintälainsäädäntöä joudutaan lähivuosina uudistamaan.
Luulen, että tätä lainsäädäntöä joudutaan lähivuosina päivittämään aika reilustikin, koska tämä ongelma paisuu koko ajan. Antti Häkkänen (kok.)
Perussuomalaisten Mika Niikko nosti esiin pikaluottoyhtiöiden tavan kiertää viime vaalikaudella säädettyjä korkokattoja ja peräsi hallitukselta uusia toimia pikaluottojen aiheuttamaa velkaantumista vastaan. Häkkänen totesi, että pikavippikysymys on otettu uudelleenvalmisteluun oikeusministeriössä. Häkkänen lupasi uusia linjauksia kevään aikana.
Pikavippiyhtiöt ovat järjestään kiertäneet tätä lakia ottamalla edelleen jopa tuhansien prosenttien korkoja. Mika Niikko (ps.)
Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) kiinnitti huomiota kannustinloukkuun, jossa ulosoton suojaosa jää niin pieneksi, että velallisen ei kannata ottaa vastaan työtä. Kahuluodon mielestä suojaosaa voisi porrastaa niin, että työn vastaanottaminen olisi kannattavampaa.
Henkilö voi olla siinä tilanteessa, että vouti vie pienestä palkasta yhteensä verotuksen kanssa jopa 90 prosenttia. Outi Alanko Kahiluoto (vihr.)
Häkkäsen mukaan oikeusministeriössä on pohdittu kannustinloukkujen purkamista korottamalla suojaosaa tai muilla keinoilla. Häkkäsen mukaan myös maksuihin myönnettävät lykkäyskuukaudet voisivat olla toimiva keino.
Häkkänen painotti myös ennalta ehkäiseviä toimia velkanongelmien vähentämiseksi. Talous- ja velkaneuvonnassa ei ole Häkkäsen mukaan viime vuosina ollut riittäviä resursseja, mutta hän lupasi kaikista muista taloushaasteista riippumatta pyrkiä lisäämään niitä.
Hollywoodista alkunsa saanut Twitter-kampanja seksuaalista häirintää vastaan saa yhä enemmän jalansijaa muslimimaissa.
Musliminaiset ovat saaneet oman hashtaginsa, #MosqueMeToo, joka kokoaa naisten kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä pyhiinvaelluksella ja muissa uskonnollisissa yhteyksissä.
Keskustelun avaaja on egyptiläisyhdysvaltalainen kirjailija, muslimi ja feministi Mona Eltahawy.
Hän kertoi jo vuonna 2013 julkisesti häirinnästä, jota oli kokenut hajjin eli Mekkaan tehtävän pyhiinvaelluksen aikana vuonna 1982. Helmikuun alussa hän kehotti muitakin musliminaisia rikkomaan hiljaisuuden, ja kertomaan ikävistä kokemuksistaan hashtagilla #MosqueMeToo.
Lukuisat naiset ovat jakaneet kokemuksiaan muun muassa kourinnasta ja sopimattomasta koskettelusta hajjin ruuhkassa.
Yksi heistä on Anggi Lagorio, joka kertoo sekä häneen että siskoonsa ja äitiinsä kohdistuneesta häirinnästä.
– Ihmiset ajattelevat, että Mekka on muslimien pyhin paikka, joten kukaan ei tee siellä mitään pahaa. Täysin väärin, hän toteaa.
Tviittaaja Hopless_case kertoo, että seksuaalinen häirintä on hyvin yleistä pyhiinvaelluksella ja erityisesti sen tawaf-rituaalin aikana. Puhun kokemuksesta, hän sanoo. Tawafissa pyhiinvaeltaja kiertää Kaaban temppelin seitsemän kertaa vastapäivään. Kaaban seinään on kiinnitetty musta kivi, jota pyhiinvaeltajat suutelevat ja koskettelevat.
Moni tviittaaja toteaa, että musliminaisten seksuaalinen ahdistelu pyhillä paikoilla osoittaa vääräksi väitteet, joiden mukaan naisten vaatimaton ulkoasu estäisi häirinnän.
– #MosqueMeToo osoittaa, ettei naisten asuvalinta ole perussyy häirinnälle. Miehet, jotka kasvatettiin machoajatteluun, kuten "tosi miehet nipistelevät takapuolia", "tytöt on tehty halattaviksi", kohtelevat naisia senmukaisesti. Jotkut miehet jopa ajattelevat, että naiset ottavat häirinnän kohteliaisuutena, tviittaa Aisha Murtad.
Monet miehet ovat tviitanneet tukensa ja kannustuksensa naisille. Eltahawy on kuitenkin joutunut myös viharyöpyn kohteeksi#MosqueMeToon aloittamisen takia.
Elthawayn mukaan häntä on toistuvasti syytetty valehtelijaksi, koska hän on kertonut ahdistelusta. Hän itse tiivistää kuulemansa syytökset eräässä tviitissään seuraavasti:
– Voisin kirjoittaa kirjan "Asiat, joita kuulet, kun sanot, että sinua on seksuaalisesti ahdisteltu". Kappaleiden otsikot olisivat: 1. Olet liian ruma ahdisteltavaksi, 2. Sinulle maksettiin tästä, 3. Haluat vain tulla kuuluisaksi, 4. Haluat vain huomiota, 5. Haluat tuhota islamin, 6. Haluat saada muslimimiehet näyttämään pahalta, 7. Olet huora jne. jne. jne.
Lukuisat tviittaajat kuitenkin kannustavat Eltahawyta ja kehottavat tätä jatkamaan.
– Olet uskomaton ihminen. Ihailen sitä, miten vahva olet meidän puolestamme, tviittaa käyttäjä dancinginshadows.
Volkan Topalli puolestaan toteaa olevansa muslimimies ja uskovansa Eltahawya täysin.
Heti torstaina yhdentoista jälkeen Keski-Uudenmaan pelastuslaitos sai hälytyksen suuresta ilmaliikenneonnettomuudesta. Liikkeelle ampaisi 14 pelastuslaitoksen yksikköä. Kohteena oli Helsinki-Vantaan lentokenttä.
Sitten tuli stoppi ja yksiköt kääntyivät takaisin. Suuronnettomuutta ei ollutkaan tapahtunut.
Kyse oli Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palopäällikön Juha Rajalan mukaan "näppivirheestä", ilmeisesti inhimillisestä sellaisesta.
– Saimme aika pian hälytyksen jälkeen Hätäkeskuksesta tiedon, ettei minkäänlaista ilmaliikenneonnettomuutta ole sattunut. Tämän vahvisti myös lennonjohto ja lentoaseman oma palopäällikkö, kertoo Rajala.
Voimassa olevien suunnitelmien mukaan neljästä kuuteen yksikköä ajaa suoraan lentokentälle ilmaliikenneonnettomuuden sattuessa. Loput yksiköt jäävät kentän lähelle odottamaan ohjetta siitä minne mennään.
Virheen syynä ehkä huoltotyöt
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella etsitään kuumeisesti syytä virheeseen. Se tiedetään, ettei kukaan ole oikeasti näppäillyt väärin.
– Meillä tehdään huoltotöitä ja voi olla, että siinä yhteydessä joku on irrottanut vahingossa jonkun johdon ja pistänyt sen väärään paikkaan. Tai jotain sellaista. Joka tapauksessa tällaista ei pitäisi tapahtua, tuumaa Rajala.
Rajala ei sinänsä näe tapahtuneessa kovin suurta dramatiikkaa. Hän vertaa tilannetta hotellien automaattihälyttimiin, jotka aiheuttavat päivittäin pelastuslaitoksilla hälytyksiä.
– Kyllä tämä on hälytys muiden joukossa, vaikka yleensä väärät hälytykset eivät ole ihan näin suurta mittaluokkaa, arvioi Rajala.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump väläyttää yhdeksi ratkaisuksi kouluampumisiin aseita opettajille.
– Jos opettaja kykenisi käsittelemään tuliaseita, hän voisi saada hyökkäyksen pysähtymään todella äkkiä, Trump sanoi tavatessaan Marjory Stoneman Douglas -yläkoulun oppilaita.
Presidentin ajatuksen mukaan aseita annettaisiin aseen käsittelyssä kyvykkäille opettajille, jotka saisivat erityiskoulutusta. He kantaisivat asetta piilossa, eli ase olisi suljetussa kotelossa eikä näkyvillä.
Trumpin ehdotus on herättänyt kiivaitakin reaktioita Yhdysvalloissa.
Poliisipäälliköiden yhdistyksen puheenjohtaja torjui Trumpin ehdotuksen tunteellisena vastauksena kouluampumisiin.
– En tunne ketään poliisipäällikköä, jonka mielestä se olisi hyvä idea, Yhdysvaltain suurimpien kaupunkien poliisipäälliköitä edustava Richard Myers sanoi USA Today -lehdelle.
Myers huomautti, että poliiseja on kritisoitu tappavan voiman käytöstä kevein perustein, vaikka he ovat saaneet kuukausien koulutuksen aseiden käyttöön.
Opettaja ei halua aseita kouluun
Twitterissä ohiolaiseksi lukion opettajaksi esittäytyvä Josh Grubbs sanoo, ettei kannata Trumpin ehdotusta.
– En voi elää jokapäiväistä elämää miettien, joudunko päästämään toisen ihmisen päiviltä. En voi mennä oppitunnelleni, katsoa opiskelijoita ja pohtia, kenet saatan joutua teloittamaan ennen kuin hän tappaa jonkun muun. En voi tehdä sitä, Grubbs tviittaa.
Grubbs sanoo olleensa aiemmin republikaanipuolueen jäsen ja kantaneensa revolveria mukanaan säännöllisesti. Nyt hän toteaa mielensä muuttuneen.
Grubbs perustelee mielipidettään sanomalla, että tuliaseen kantaminen julkisella paikalla herättää ahdistusta. Grubbsin mielestä aktiivinen uhkien etsiminen ei sovi yhteen opettamisen kanssa.
Vastapuoli vetoaa perustuslakiin
Patriootiksi itsensä esittelevä Chris Moore vetoaa Twitterissä Yhdysvaltain perustuslakiin ja sen toiseen lisäykseen.
Moore viittaa Yhdysvaltain valtion perustajiin kuuluvan Alexander Hamiltonin ajatukseen. Hamiltonin kuolemattomiin lausahduksiin kuuluu, ettei perustuslakia saa koskaan tulkita aseidenkanto-oikeutta rajoittavasti.
Myös Yhdysvaltain Kansallinen kivääriyhdistys NRA vetosi keskiviikkona nuorten perustuslailliseen oikeuteen puolustaa itseään.
Loesch sanoi, että itselleen ja toisille vaarallisten hullujen ei pitäisi saada aseita.
Uhrin äiti: "Puhetta jo riittämiin!"
Kouluampumisten uhrien omaiset ovat vaatineet aselakeihin muutoksia.
Floridan ammuskelussa tyttärensä menettänyt Lori Alhadeff vaati CNN:llä presidentti Trumpilta käytännön toimia kouluturvallisuuden parantamiseksi.
– Puhetta on ollut riittämiin! Missä ovat toimenne? hän karjui ja nosti kätensä sydämen muotoon.
Floridan Parklandissa sijaisevassa yläkoulussa viime viikolla tapahtuneessa kouluampumisessa kuoli 17 oppilasta ja opettajaa. Koulusta erotettu oppilas ampui heidät puoliautomaattisella kiväärillä.
Vaasan kissatalon keittiön nurkassa viimeisiään vetelevä öljylämmitin pitää meteliä. Anna-Liisa Uusikylä tarkistaa mittarin.
– Jossain on taas vuoto, hän päättelee.
Vaasan kissatalo on toiminut vuodesta 1996 lähtien vanhassa Vaasan kaupungin omistamassa, monien mielestä purkukuntoisessa omakotitalossa. Löytökissoista huolehditaan vapaaehtoisvoimin. Vuosittain liki 300 kissalle löytyy koti kissatalon vapaaehtoisten avulla.
Vanhassa talossa on monta vaaran paikkaa.Elina Kaakinen / Yle
Kissatalon kunto on puhuttanut jo vuosien ajan. Omistaja ei ole ollut kiinnostunut kunnostamaan kiinteistöä. Vuokralaisten varat ovat menneet vuokran maksuun, talon ylläpitoon ja välttämättömään kunnossapitoon sekä tietysti kissojen hoitoon.
Remontin paikkoja olisi paljon. Lämmitys reistailee, putket vuotavat, rakenteet alkavat pettää.
– Tämä talon kunnostamiseen ei enää kannata laittaa rahaa, toteaa Uusikylä.
Uusikylä on ollut kissatalon toiminnassa mukana aivan alusta lähtien eli yli 20 vuoden ajan. Hän sanoo, että jahkailua on jatkunut aivan liian pitkään.
– 10 vuotta on istuttu kaupungin herrojen kanssa samassa pöydässä etsimässä ratkaisua, eikä sitä ole löytynyt.
Vähitellen Vaasan kodittomien kissojen ystävien yhdistyksessä on vahvistunut ajatus, että näin ei voida enää jatkaa. Koko toiminta on uhattuna, ellei tila-asiaa saada ratkaistua.
Jotain on pakko tehdä
Muutamat kissatalon nuoret aktiivit sen lopulta keksivät - mahdollisuuden kohentaa kissojen oloja joukkorahoituksen avulla.
Kissatalon hyväksi käynnistettiin Mesenaatti-sivustolla kampanja reilu kuukausi sitten. Kampanja lähti heti vauhdilla liikkeelle.
Kissatalolla on tällä hetkellä 80 asukasta. Vuoden vilkkain aika on ohitettu, kun viime kesän pennuille on löydetty uudet kodit.Elina Kaakinen / Yle
Kissatalolla Anna-Liisa Uusikylä vaihtaa kuulumisia kissojen hoitajien Susanna Tervasmäen ja Laura Erosen kanssa. Myös rahoituskampanjan tilanne päivitetään - niin kuin on tehty joka päivä tammikuun 14. päivästä lähtien. Kissojen ystävät ovat syystä innoissaan.
– Yli 58 000 euroa jo!
– Hienoa, että Michael Monroekin lähti mukaan.
Tämä kampanja todistaa sitä, että kotieläimet - kissat ja koirat - ovat tärkeitä nykyihmisille. Anna-Liisa Uusikylä
Anna-Liisa Uusikylä sanoo, että kaikki ovat olleet kuin ällikällä lyötyjä, kun on nähty, mihin tahtiin rahaa on lahjoitettu Vaasan löytökissojen hyväksi. Kampanjassa minimitavoitteeksi on määritelty 5000 euroa, mutta Uusikylä piti alun perin sitäkin tavoitetta kovana.
– Tämähän on ollut aivan shokki suorastaan, kun haaveiltiin että jos tuhat euroa saataisiin kokoon... Tällaista summaa, mikä nyt on, ei voitu kuvitellakaan.
Uusitalo sanoo, että kaikista eniten on lämmittänyt se, kun on huomannut, kuinka paljon on eläinsuojelutyöhön myönteisesti suhtautuvia ihmisiä.
– Tämä kampanja todistaa sitä, että kotieläimet - kissat ja koirat - ovat tärkeitä nykyihmisille.
Kampanjasta tuli valtakunnallinen
Kissatalolla on seurattu tarkkaan joukkorahoituskampanjan statistiikkaa. Se näyttää selvästi, miten kampanja on kehittynyt paikallisesta valtakunnalliseksi. Kissatalon pelastustalkoisiin ovat lähteneet innolla mukaan muutkin kuin vaasalaiset. Mesenaatteja on ilmottautunut mukaan ympäri Suomen ja ulkomailta asti.
Sitäkin on kissatalolla pohdittu, miksi juuri tämä kampanja lähti lentoon. Yksi käännekohta oli Iltalehden tekemä juttu. Myös se, että Michael Monroe vetosi sosiaalisen median tileillään Vaasan kissatalon puolesta, vauhditti mukavasti kampanjaa.
Kampanja jatkuu vielä 3. päivään maaliskuuta saakka, mutta jo tähän mennessä rahaa on kertynyt niin paljon, että kissataloa ylläpitävä yhdistys on päättänyt hankkia löytökissoille uudet tilat.
– Joko ostamme sopivan talon tai hankimme tontin ja rakennamme kokonaan uudet tilat, jotka voidaan suunnitella alusta lähtien eläinsuojelutyöhön sopiviksi. Tietysti haluamme myös selvittää, olisiko Vaasan kaupungilla tarjota meille joku tila, pohtii Uusitalo.
Yli 100-vuotias talo Vaasan Palosaarella on toiminut löytöeläintalona vuodesta 1996 lähtien.Elina Kaakinen / Yle
Kissoille ja hoitajille paremmat olot
Susanna Tervasmäki ja Laura Eronen eivät jää kaipaamaan vanhaa kissataloa. Pesutiloja ei ole, ei myöskään kunnollisia säilytystiloja.
– Ehkä eniten täällä arkea haittaa kuitenkin se, että tilat ovat kahdessa kerroksessa, sanovat hoitajat, jotka joutuvat ramppaamaan jatkuvasti kapeissa rappusissa siivousvälineineen ja ämpäreineen.
Myös kissojen kannalta kaksikerroksisuus on ongelma. Alakerran kissat pääsevät ulkotarhaan raittiiseen ilmaan, mutta yläkerran kissoilla siihen ei ole mahdollisuutta.
– Nämä tilat sopivat hyvin huonosti eläinsuojelutyöhön, täsmentää Anna-Liisa Uusikylä.
Uusitalon mukaan uuden talon pitää olla yksikerroksinen, piha-aluetta pitää olla jonkin verran ja talo ei saa sijaita viittä kilometriä kauempana kaupungin keskustasta.
– Meidän hoitajilla ei ole omia autoja. Talon pitää olla sellaisessa paikassa, että hoitajat pääsevät kulkemaan sinne helposti.
Anna-Liisa uusikylä on ollut 90-luvulta lähtien Vaasan kissatalon kantavia voimia.Elina Kaakinen / Yle
Päädytään yhdistyksessä mihin vaihtoehtoon tahansa, joko ostamaan talo tai rakentamaan se, osa rahoituksesta joudutaan hoitamaan pankkilainalla. Väistämättä toiminta laajenee ja vastuut kasvavat. Uusikylä myöntää, että tässä kohtaa vähän hirvittääkin.
– Kyllä, hirvittää kyllä. Mutta meillä on nykyisin paljon nuoria mukana ja nuoret ovat tarmokkaita. Luotan, että yhteispelillä kaikki hoidetaan.
Viihde- ja peliyhtiö Rovion viime vuoden lopun tulos on jäänyt odotettua heikommaksi. Myös yhtiön arvion mukaan tämän vuoden odotukset liikevaihdon kasvusta eivät yllä viime vuoden tasolle.
Peliyhtiön ennakkotietojen mukaan viime vuoden lopun liikevaihto jää reiluun 73 miljoonaan euroon. Viime vuoden kolmen viimeisen kuukauden liikevoitoksi arvioidaan 10,4 miljoonaa euroa.
Muun muassa Angry Birds-hittipelistä tunnetun yhtiön näkymät tälle vuodelle ovat jäämässä viime vuoden yli 55 prosentin kasvusta. Yhtiön arvion mukaan liikevaihto jää tämän vuoden aikana enintään 300 miljoonaan euroon eli pysyy viime vuoden tasolla.
Yhtiön näkemyksen mukaan liikevaihto voi jäädä selvästi myös tämän alle.
Rovio itse pitää loppuvuotta onnistuneena. Yhtiö yli tuplasi liikevoittonsa loppuvuoden aikana.
Rovion odotuksia huonommat tiedot ja näkymät tiputtivat yhtiön pörssikurssin lyhyessä ajassa kolmanneksen lähtötasoa alemmaksi. Yhtiön osakkeen arvo on Helsingin pörsissä aamupäivällä vähän yli 6 euroa.
Yhtiö julkaisee lopulliset luvut viime vuodelta 2. maaliskuuta.
Rovio listautui Helsingin pörssiin syyskuun lopussa.
Mikko Mutanen oli kuukausi sitten tavalliseen tapaansa jänisjahdissa Rautjärvellä. Mukanaan hänellä oli metsästyskoira – noin 4-vuotias beagle, Mette. Koira löysi vainun ja alkoi jäljittää jänistä.
Metellä oli pannassaan tutka, josta Mutanen pystyi jatkuvasti seuraamaan koiransa liikkumista ja haukkua. Koira oli omistajastaan noin puolen kilometrin päässä. Mikko Mutanen huomasi tutkasta, että koira jäi yllättäen paikoilleen, eikä enää liikkunut. Kaikki ei ollut kunnossa.
Mikko Mutanen lähti kävelemään koiraansa kohti. Muutaman minuutin kuluttua hän oli koiransa äärellä ja näki, miten kaksi isoa keskiaasiankoiraa olivat hänen koiransa päällä.
Mutanen sai hätisteltyä keskiaasiankoirat kauemmaksi ja pääsi tutkimaan omaa koiraansa. Koira oli raadeltu niin pahaan kuntoon, että se oli pakko lopettaa saman tien.
– Oman koiran lopettaminen on raskas päätös. Kärsimykset oli pakko päättää, huokaa Mikko Mutanen.
Koira oli Mutasen perheessä paljon enemmän kuin pelkkä metsästyskoira. Se oli pidetty seuralainen ja ilon tuoja.
– Kun puhuttiin, että lämmitetään sauna, niin heti Mette meni lauteille istumaan.
Mikko Mutanen katsoo haikein mielin Meten tyhjää aitausta.Petri Kivimäki / Yle
Suu veressä
Kotiin päästyään Mikko Mutanen otti yhteyttä tapahtumapaikan lähellä olevaan taloon, jossa hän tiesi olevan keskiaasiankoiria. Talon isäntä kertoikin Mikko Mutaselle ihmetelleensä, miksi heidän koirillaan olivat olleet suut veressä.
Talon isäntä Toni Saksanen lupasi korvata vahingon.
– Ei mikään raha tietenkään voi koiraa korvata, kertoo Mikko Mutanen.
Mutanen on tehnyt keskiaasiankoirien liikkumisesta rikosilmoituksen, mutta poliisi ei vielä ole ehtinyt sitä tutkia.
Koirat pääsivät karkuun
Toni Saksasen syrjäisellä pihamaalla Rautjärven Partilassa juoksentelee kaksi isoa valkoista koiraa. Nämä koirat raatelivat Mikko Mutasen beaglen. Sisu ja Susi ovat rodultaan keskiaasiankoiria. Niiden jaloissa juoksenteleva jackrusselinterrieri vaikuttaa kääpiöltä.
Sisu ja Susi hankittiin hevosten, kanojen ja ankkojen vahdeiksi – keskiaasiankoirat kun ovat luonteeltaan laumanvartijakoiria.
– Ne suojelevat omaa laumaa, ettei kettu tule hakemaan ankkoja ja karhut hevosia, kertoo Toni Saksanen.
Pihalla on muutama vuosi sitten käynyt karhu hevosen kimppuun. Joulun tienoilla toista koiraa puri susi. Saksasen kertoo, että heillä ei ole ollut ongelmia keskiaasiankoirien kanssa ja niiden kanssa tulee hyvin toimeen.
– Porukkaa käy ratsastelemassa ja lapsia kylässä. Eivät ole aggressiivisia, kertoo Toni Saksanen.
Saksasten keskiaasiankoirat raatelivat beaglen noin 150 metrin päässä Saksasten talosta. Tapahtumapaikka on Saksasten tontin rajojen ulkopuolella.
Toni Saksanen palaa kuukauden takaiseen tapahtumaan.
– Meille tuli hevosten hoitaja aamulla, ja jotenkin koirat olivat päässeet irti. Olin itse vielä nukkumassa. Kun heräsin, ihmettelin, missäs koirat ovat, kertoo Toni Saksanen.
Saksanen näki koirat läheisellä mäellä, jossa oli koira ollut jahtaamassa jänistä. Vanhemmalla keskiaasiankoiranartulla oli juoksuaika. Se oli Saksasen mukaan kokenut naarasbeaglen uhkaksi, kun beagle oli tullut keskiaasiankoiran reviirille.
– Se oli puolustanut reviiriään, kertoo Saksanen.
Saksanen kertoo, että heidän koiransa ovat isoja ja ne helposti riuhtovat itsensä irti. Koirat eivät myöskään ole koko ajan kiinni, vaan ne saavat juosta vapaasti pihalla.
– Olen erittäin pahoillani, että näin pääsi käymään. Jatkossa yritetään pitää koirat paremmin hallussa, ettei näin kävisi.
Keskiaasiankoirauros voi painaa 70 kiloa.Tommi Parkkinen / Yle
Koirat kytkettyinä
Koiran päästämiseksi vapaaksi säätelee tarkasti metsästyslaki. Toisen alueella ei saa pitää koiraa irrallaan ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa. Laissa on kuitenkin mainittu puolen tunnin sääntö. Sen mukaan ajossa tai haukussa oleva koira saa olla vieraalla alueella puoli tuntia. Jos koira ei sinä aikana poistu, saa sen sieltä ajaa pois tai ottaa koiran talteen.
Lain mukaan koira voi myös olla irrallaan, jos se on paimentamis-, opas-, vartiointi- tai muussa sen laatuisessa palvelutehtävässä.
Beaglen raateleminen tapahtui keskiaasiankoirien omistajan tontin ulkopuolella noin 150 metrin päässä talosta.
– Ongelma näissä tapauksissa on se irrallapito. Omistajanvastuulla on pitää koirat kytkettynä ja valvoa niitä, kertoo rikoskomisario Ari Järveläinen Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta.
Järveläisen mukaan tällaisissa tapauksissa toiveena on, että osapuolet pääsevät sopimukseen. Jos ei pääse, niin sakkorangaistus voi olla tulossa.
Kun ei puhuta tästä tapauksesta, vaan häiritsevistä koiristä yleensä, poliisi ei voi tehdä päätöstä esimerkiksi koiran lopettamisesta. Päätöksen tekee valvontaeläinlääkäri. Ainoastaan pakkotilassa, jos koira on välittömästi aiheuttamassa uhkaa tai vaaraa, poliisi voi sen lopettaa.
– Sellaiset tapaukset ovat äärimmäisen harvinaisia, sanoo Järveläinen.
Järveläisen mukaan koiranomistajat pääsääntöisesti pitävät koiristaan hyvää huolta, eikä ongelmia yleensä ole.
Keskiaasiankoira on luonteeltaan laumanvartija.Tommi Parkkinen / Yle
Suojaa reviiriä kovinkin ottein
Kaisa Hilska on Turussa asuva koira- ja eläinkouluttaja. Hänellä itsellään on useiden vuosikymmenten kokemus koirista ja koirien kasvatuksesta sekä hoidosta. Hilskalla on itsellään yksi keskiaasiankoira ja hän on myös kirjoittanut oppikirjan laumanvartijakoirista. Keskiaasiankoira on yksi maailman laumanvartijakoiraroduista.
– Laumanvartijakoirat ovat alun perin paimentolaisten karjalaumojen ja lammaslaumojen turvaamiseen erikoistuneita kookkaita koiria. Niiden tehtävänä on kulkea karjan mukana.
Pienpetojen kohdalla laumanvartijoiden toimintamalleihin kuuluu myös eliminointi. Koirakouluttaja Kaisa Hilska
Hilskan mukaan laumanvartijakoirilla on hyvin laaja reviiri. Se käsittää koko sen alueen, missä ne ovat tottuneet liikkumaan. Reviirin koko voi olla jopa neliökilometrin kokoinen.
– Laumanvartijakoirat elävät tarkkaillen ympäristöään ja miettien onko kaikki hyvin vai onko jotain poikkeavaa, josta pitäisi huolestua.
Silloin kun kaikki on rauhallista, laumanvartijakoirat näyttävät Hilskan mukaan kömpelöiltä ja rennoilta, mutta tarvittaessa niillä on valtavasti voimaa ja tahtoa. Niiden tehtävänä on suojella reviiriä ja laumaa. Jos laumanvartijakoira havaitsee uhan, se siirtyy lauman ja uhan väliin ja yrittää ensin karkottaa uhan esimerkiksi haukkumalla.
Kaisa Hilska olettaa, että Rautjärvellä sattuneessa tapauksessa on käynyt juuri niin, että keskiaasiankoirien mielestä beagle on tullut keskiaasiankoirien toiminta-alueelle. Keskiaasiankoirat ovat ilmoittaneet beaglelle haukkumalla ja elekielellään, että se on tullut heidän alueelleen, mutta sinnikkäästi jälkeä seuraava metsästyskoira on tullut syvemmälle keskiaasiankoirien reviirille.
– Pienpetojen kohdalla laumanvartijoiden toimintamalleihin kuuluu myös eliminointi. Mikäli uhka varoituksista huolimatta tulee liian lähelle reviiriä, se voidaan eliminoida, kertoo koirakouluttaja Kaisa Hilska.
Kaisa Hilskan mukaan keskiaasiankoiran reviirin tulisi olla aidattu siten, että koirat pysyvät vartioimassa sisäpuolella, jolloin satunnaiset kulkijat eivät eksy alueelle. Hilska korostaa, että laumanvartijakoirat eivät halua metsästää, mutta ne pyrkivät turvaamaan reviirinsä ja laumansa.
Mikko Mutanen haaveilee jo uudesta metsästyskoirasta.Petri Kivimäki /Yle
Uusi metsästyskoira etsinnässä
Mikko Mutanen näyttää keittiönsä olohuoneensa pöydällä olevaa Mette-koiran sukutaulua. Rautjärvelle Mette tuli Suonenjoelta.
Kymmenisen vuotta sitten Mutanen innostui metsästämisestä ja haaveeksi alkoi tulla oma metsästyskoira. Se olisi Mutasen ensimmäinen oma koira.
– Rotua tuli jonkun verran mietittyä, mutta beagleen sitten päädyttiin.
Vaikka Mikko Mutanen ja Toni Saksanen ovat korvausasian koiran kuolemasta sopineet, harmittelee Mutanen sitä aikaa, joka on kulunut koiran kouluttamiseen ja opettamiseen. Uudesta koirasta ei aina tiedä, tuleeko siitä hyvä jäljittäjä vai ei. Mutasen tarkoitus on hankkia uusi koira kuolleen beaglen tilalle.
– Monet pissat sai Meteltäkin kodin lattialta pyyhkiä ennen kuin se oppi sisäsiistiksi, ja monet tunnit piti metsässä viettää jäljitystä opettelemassa, kertoo Mikko Mutanen.
Hieman vajaa neljävuotias Mette kuoli 16.1.2018.Mikko Mutanen
Nyt ne on kaikki kuultu. Kaikki kolme Saara Aallon kilpailukappaletta, joista yksi valitaan ensi viikon lauantaina edustamaan Suomea Euroviisuihin.
Ennakko-odotukset kappaleiden suhteen olivat korkealla, sillä jo etukäteen tiedettiin, että Saara Aalto oli tekemässä musiikkia kansainvälisten huipputekijöiden kanssa.
Toisaalta kukaan ei osannut odottaa yhtään mitään, sillä Aalto ei ollut julkaissut ainuttakaan biisiä Britannian X Factor -kisan jälkeen. Moni toivoi, että häneltä kuultaisiin voimakas balladi, jossa upea lauluääni pääsisi oikeuksiinsa. Olihan Aalto ihastuttanut yleisöä etenkin Sian Chandelier-kappaleen tulkinnallaan.
Sellainen jäi viisukappaleista uupumaan.
Samoin jäi uupumaan pelkästään suomalaisten tekemä kappale, sillä biisien takaa löytyy lähinnä ruotsalaista ja brittiläistä osaamista.
1. Monsters
Saara Aallon ensimmäinen kilpailukappale Monsters oli yllätys. Ai tanssipoppia? Biisin on tuottanut ruotsalainen The Family, joka on tehnyt esimerkiksi Måns Zelmerlövin viisuvoittajabiisin Heroes.
Hitaasti kehittyvä Monsters sisältää monia hyvään viisukappaleeseen kuuluvia aineksia. On sanomaa, yksinkertainen melodia ja tanssittavaa biittiä. Ripaukseksi mukaan on lisätty tämän hetken tropical-soundeja ja lapsikuoro.
Monsters ei pidemmän päälle yllätä, mutta jälkikäteen se soi kuin varkain päässä.
2. Domino
Toinen kilpailukappale Domino on perinteinen rakkauslaulu, mutta ei kuitenkaan todellinen voimaballadi. Kappaletta tehneestä työryhmästä löytyy ruotsalainen viisukonkari Thomas G:son, jonka kohokohta on Loreenin viisuvoittaja Euphoria.
Kappaleen sanoissa särähtää sopivasti korvaan kohta: wrecking ball, jolla viitataan ilmeisen tarkoituksellisesti Miley Cyruksen hittiin. Domino-biisissä Saara Aallon ääni hukkuu taustojen alle ja kappale tuntuu pidemmän päälle tasapaksulta albumikappaleelta. Vaikka kertosäe jää mieleen, kappale ei lähde lentoon.
3. Queens
Queens-kappaleessa on itämaisen mystinen sävelkulku, joka saa ajattelemaan Saara Aallon teatraalista lavaesiintymistä. Aalto on tehnyt biisin työryhmän kanssa, josta löytyy muun muassa Tom Aspaulin, joka on tehnyt kappaleita muun muassa Kylie Minoguelle.
Kappaleessa yhdistyvät musikaalimaailma ja Euroviisut, mikä toimisi varmasti viisulavalla. Itse biisi ei kuitenkaan tarjoa edetessään tarpeeksi vaihtelua.
Kaikkia Aallon kappaleita vaivaa tietynlainen yllätyksettömyys. Ne kaikki olisi voitu tehdä jo monta vuotta sitten ruotsalaisessa hittitehtaassa. Biiseille olisi voinut tehdä hyvää se, että ne olisi annettu vielä jonkun tämän päivän nuoren tuottajaneron käsittelyyn. Kunnon myllytyksessä niihin olisi voitu saada lisää oivalluksia.
Olen ollut mukana kappaleiden ennakkokuunteluissa, joihin on osallistunut muun muassa toimittajia, bloggareita ja viisufaneja. Näissä ylivoimainen suosikki on ollut Monsters.
Vastaanotto on ollut samanlainen maailmalla. Suuri osa euroviisufaneista on ollut suorastaan haltioissaan kappaleesta. Kehuja on tullut muun muassa siitä, että biisin synkkä sanoma eli sisäisten demonien voittaminen yhdistyy tarttuvaan melodiaan ja menevään tanssimusiikkiin.
Näillä ulkomailta tulevilla signaaleilla on merkitystä, sillä ensi viikon UMK: Saara Aalto -lähetyksessä Suomen viisukappaleen valitsevat katsojien lisäksi kansainväliset raadit.
Euroviisuihin osallistuvia kappaleita on julkaissut vasta vähän toistakymmentä maata. Saman verran maita on ilmoittanut edustajastaan, mutta ei ole julkaissut kappaleitaan. Kilpailuun osallistuu tänä vuonna 43 maata.
Vaikka kisa ei ole kunnolla edes alkanut, vedonlyöntiä voittajasta käydään jo. Tilastojen kärjestä löytyy yllättäen Suomi. Oletettavasti Saara Aalto on tehnyt vaikutuksen Britannian X Factor -esityksillään ympäri Eurooppaa ja hänen live-esiintymistään odotetaan innolla.
Saara Aallon viisukappaleista ei välttämättä löydy aivan sitä timanttisinta Euphoria-hittiä. Hänen etuinaan Euroviisuissa ovatkin vahva lauluääni ja lavaesiintyminen.
Aallon kaikkien kilpailukappaleiden lavashow’t on ideoinut brittikoreografi Brian Friedman, jonka kanssa suomalaislaulaja työskenteli Britannian X Factorissa. Esimerkiksi Beyoncélle ja Britney Spearsille koreografeja tehnyt Friedman teki kisassa Saara Aallolle mitä mielikuvituksellisimpia esityksiä.
Tämä onkin todellinen valttikortti Suomelle, sillä Lissabonin Euroviisuissa ei ole käytössä lainkaan taustascreenejä. Viime vuosina eri maailmoihin vieneet taustakuvat ovat miltei varastaneet huomion itse kappaleilta ja laulajilta.
Nyt kymmenien viisuesitysten joukosta erottuu perinteisellä teatraalisuudella. Ja senhän Saara Aalto osaa.
Näytöt eivät ole käytössä myöskään ensi viikon UMK-lavalla, joten voittokappaleen esitys nähdään lähes sellaisena kuin varsinaisella viisulavalla Portugalissa.
Ennakkoasetelmat vaikuttavat siltä, että Suomi pääsee Saara Aallon ansiosta neljän vuoden tauon jälkeen viisufinaaliin. Ja tulisiko Suomelle yksi kaikkien aikojen parhaista sijoituksista? Vai voiko Euroviisuissa hävitä monstereilla?
Parikymppisen pohjalaistytön baari-ilta muutama viikko sitten päättyi onnettomasti täydelliseen muistin katoamiseen. Tyttö epäilee tulleensa tietämättään huumatuksi.
– Olimme kavereitten kanssa ottaneet normaalit pohjat ja menimme viettämään iltaa baariin. Siellä otin yhden siiderin. Muistan vielä, että kuljin lasin kanssa ravintolan läpi, mutta heti sen jälkeen muisti katkeaa. Kaikki on pimeää sen jälkeen, kertoo tyttö, joka asian arkaluonteisuuden takia ei halua kertoa kokemuksistaan omalla nimellään.
"Minni" toivoo, että julkisuudessa puhuttaisiin siitä, miten vaikeata on saada vahvistusta omalle kertomukselleen, jos epäilee joutuneensa tyrmäystippojen uhriksi.
Siksi Minni otti yhteyttä Yle uutisiin ja kertoi tarinansa.
Minni on varma, että joku laittoi hänen siiderilasiinsa tyrmäystippoja. Hän sanoo tuntevansa itsensä ja rajansa, eikä usko, että alkoholi olisi aiheuttanut muistin katkeamisen.
– Kavereilta olen kuullut, että en sammunut tai menettänyt tajuntaa. Olin kuitenkin ollut poissaoleva ja katse oli ollut "tyhjä".
Kaverit olivat saatelleet Minnin kotiin, jossa hän heräsi aamulla ja ryhtyi heti tilanteen tajuttuaan etsimään selitystä tapahtuneelle.
Verikoe otetaan aina
Minni teki ilmoituksen poliisille tyrmäystippaepäilystään ja hänestä otettiin verikoe päivystyksessä. Poliisin tekemässä puhalluskokeessa tulos oli lievästi positiivinen. Koe osoitti, että edellisiltana oli nautittu alkoholia.
Palvelupäällikkö Ann-Katrin Brandtberg Vaasan keskussairaalan päivystyksestä kertoo, että aina silloin tällöin päivystykseen tulee asiakkaita, jotka epäilevät saaneensa tyrmäystippoja. Se ei ole läheskään jokapäiväistä, mutta sitä tapahtuu.
– Useimmissa tapauksissa on tilanne se, että myös alkoholimäärä on aika suuri.
Brandtbergin mukaan usein kysymys on siitä, että ei ymmärretä eikä osata ajatella, kuinka eri tavoin alkoholi voi vaikuttaa. Jos alkoholia on juotu vähänkin reippaammin, muistikatkot ovat mahdollisia.
Päivystyksessä potilaan omaan epäilyyn suhtaudutaan kuitenkin vakavasti, vakuuttaa Brandtberg.
– Aina otetaan automaattisesti verikoe, jos potilas epäilee tyrmäystippoja. Verikoetta ei kuitenkaan tutkita vaan se otetaan siltä varalta, että asia etenee poliisille. Poliisin asia on sitten tutkituttaa verikoe, selvittää Brandtberg.
Alkoholin piikkiin
Minnin verinäyte ei koskaan päätynyt tutkittavaksi.
– Poliisi ilmoitti minulle myöhemmin, että verikoetta ei tutkita, ja että ilmoitukseni ei johda mihinkään.
Perusteluna oli poliisin tekemän puhalluskokeen tulos. Minni ei itse edelleenkään ole valmis laittamaan muistinsa katoamista alkoholin piikkiin, vaikka poliisi ratkaisussaan päätyikin siihen vaihtoehtoon. Jäljelle jäi ikävä epäilys ja turhautuminen sen takia, että hänen kertomustaan ja omaa kokemustaan ei uskottu.
– Kun poliisi soitti, ja kertoi ettei asiaa tutkita, konstaapeli totesi minulle vain, että "taisi olla suunniteltua hauskempi ilta".
Aineet voivat poistua nopeasti verestä
Pohjanmaan poliisilaitoksen viestintäpäällikkö Mikael Appel silmäilee tilastoja. Hän ei voi ottaa kantaa yksittäiseen tapaukseen, eikä myöskään näe Minnin kaltaisten tapausten, joissa tutkintaa ei aloiteta lainkaan, määriä.
Koko poliisilaitoksen alueella epäiltyjä tyrmäystippatapauksia on keskimäärin vain yksi kuukaudessa.
– Näissä tapauksissa poliisi pyytää, että asianomistaja menee ottamaan verikokeen. Verikoe lähetetään tutkittavaksi ja selvitetään onko veressä joitakin huumaavia aineita.
Pohjanmaan poliisilaitoksen alueella ei viime vuosina ole ollut ainuttakaan tapausta, jossa verestä olisi löytynyt huumaavia aineita. Kun negatiivinen tulos saadaan, tutkinta yleensä lopetetaan siinä vaiheessa.
Appelin mukaan negatiivinen tulos voi tarkoittaa kahta asiaa. Joko mitään huumaavaa ainetta ei kehossa ole ollut tai sitten aine on ehtinyt poistua verestä. Se on mahdollista jos epäillyn huumaamisen ja näytteen oton välillä on kulunut aikaa liian pitkään.
– Niin voi käydä, jos asianomistaja ilmoittaa asiasta vaikka vuorokauden jälkeen – riippuen tietysti siitä, mikä aine on ollut ja kuinka nopeasti se poistuu kehosta.
Alle sata tutkimusta vuodessa
Tyrmäystippatutkimuksia tehdään KRP:n Rikosteknisessä laboratoriossa.
– Poliisilaitokset voivat tutkituttaa verinäytteitä muuallakin, mutta käsityksemme kuitenkin on, että suurin osa koko maan tutkimuksista tulee meidän kautta, kertoo ryhmäpäällikkö Rebecca Bucht Rikosteknisestä laboratoriosta.
Tehtävien tutkimusten määrä antaa mittakaavaa ongelmalle. Vuonna 2015 laboratoriosta tilattiin 84 tyrmäystippatutkimusta, vuonna 2016 niitä oli 72 ja viime vuonna 91. Tämän verran tapauksia siis päätyy poliisin tarkempaan tutkintaan.
Vuoden 2017 tutkimustuloksista 40 oli negatiivisia ja 51 positiivisia. Positiivinen tarkoittaa sitä, että näytteestä löytyi alkoholia, huumausaineita tai lääkeaineita. Positiivisista näytteistä 17 oli sellaisia, joista löytyi vain alkoholia eli tapauksia, joissa näytteestä löytyi huumaus- tai lääkeaineita oli 34.
Tulos ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tyrmäystippatapauksia olisi ollut tämä määrä, tähdentää Rebecca Bucht:
– Se että näytteistä löytyi jotain, ei kerro mitään olosuhteista, joissa aineita on otettu. Saattaa olla, että lääkeaineille on ollut resepti, tai että laittomia aineita on käytetty täysin vapaaehtoisesti. Nämä kaikki asiat selvitetään esitutkinnassa.
Huumepikatesti paljastaa tyrmäystipan
Biokemisti, dosentti Terho Eloranta on sitä mieltä, että tyrmäystippaongelmaa vähätellään Suomessa.
– Kun ongelmaa vähätellään, myöskään ongelman yleisyydestä ei ole tietoa. Koko asiaa ei tunneta.
Eloranta on toimitusjohtaja yrityksessä, joka tuo maahan mm. huumepikatestejä. Hän sanoo, että huumepikatestien käyttö on Suomessa varsin vähäistä, vaikka testillä voisi virtsasta selvittää usean päivän ajan, onko saanut jotain huumaavaa ainetta.
Huumepikatestillä voi selvittää myös juomasta, onko lasiin laitettu tyrmäystippoja.
– Ruotsissa testien käyttö tässä mielessä on yleisempää, tietää Eloranta.
Elorannan mukaan Minnin tarina on tyypillinen siinä mielessä, että tyrmäystippaepäilyt kuitataan usein viranomaispuolella uhrin liiallisella alkoholin käytöllä eikä tukea siinä tilanteessa ole tarjolla.
Asuntoluototukseen erikoistuneen Hypon vuoden ensimmäinen asuntomarkkinakatsaus ennustaa voimakkaan rakentamisen jatkuvan ja hintojen nousevan vilkkaana pysyvän asuntokaupan ansiosta.
Hypo ennustaa, että asuntojen hinnat nousevat tänä vuonna keskimäärin 1,5 prosenttia ja ensi vuonna kaksi prosenttia. Ero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen hinnoissa kasvaa edelleen, koska asuntojen uudistuotanto ei pysy muuttoliikkeen aiheuttaman kysynnän mukana etenkään Helsingissä.
Kaupunki vastaan kaupunki
Hypon mukaan suurimpien keskuskaupunkien välillä on meneillään pudotuspeli. 21 suurimmasta kaupungista yksi kolmannes kasvaa voimakkaasti, toinen hieman ja kolmas kolmannes kituu ja hiipuu väestökadon kanssa.
Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo, että Suomessa on pian vain seitsemän kasvuun kykenevää kaupunkia.Jari Kovalainen, Yle
– Tämä näyttää olevan yleinen kehitys myös muualla kuin Suomessa. Isoimmissa kasvukeskuksissa palveluelinkeinot voivat parhaiten, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo.
Tämä pudotuspeli näkyy asuntomarkkinoilla. Kasvukaupungeissa tästä vuodesta tulee vahvin vuosi noin kymmeneen vuoteen, mikä merkitsee vilkasta asuntokauppaa ja nousevia hintoja.
Vastaavasti muuttotappioalueilla hinnat laskevat ja asuntojen myyntiajat pitenevät tai ainakin tuntuvat pitkiltä.
– Jos aiemmin kisattiin kaupungit vastaan maaseutu, nyt kisataan kaupunkien kesken, Brotherus tiivistää.
Yle Uutisgrafiikka
Tähän liittyen katsauksessa kritisoidaan viisi vuotta sitten voimaan tullutta varainsiirtoveron korotusta, jonka Hypo katsoo jarruttavan asuntokauppaa.
Varainsiirtoverosta voisi luopua
Maaliskuussa 2013 asunto-osakkeen varainsiirtovero korotettiin 1,6 prosentista kahteen ja samalla veron laskentaperusteeksi muutettiin osakkeen velaton hinta, kun aiemmin perusteena oli kauppahinta.
Brotherus pitää kiristynyttä varainsiirtoveroa nyt ennätyksellisen rankkana keskituloihin verrattuna.
– Varainsiirtovero on tietyllä tavalla muuttovero. Ei ole suurta erimielisyyttä siitä, että se on eräänlainen jarru muuttoliikkeelle. Taloustieteilijät ovat varsin yksimielisiä siitä, että veron tulisi suunnata kohti nollaa.
Taloyhtiölainojen voimakasta kasvua Hypo pitää isona riskinä asunnon ostajalle. Hypo neuvoo ostajaa ottamaan tarkasti selvää asuntoyhtiön omistusrakenteesta.
Jos joukossa on paljon sijoittajia ja etenkin rahastoja, kasvaa riski tulevista lainakustannuksista voimakkaasti.
– Miettisin [asunnon ostamista] ainakin kaksi kertaa ja riskin toisella puolella pitäisi olla vähintäänkin aavistuksen verran matalampi hinta, Brotherus neuvoo asunto-osakkeen ostamista harkitsevia.
Niin ikään Hypo neuvoo asunnon ostajaa ottamaan selvää, saako taloyhtiön lainaosuuden kilpailuttaa tai maksaa pois ilman huomattavia lisäkuluja.
Peliyhtiö Rovion odotettua heikommat luvut ja näkymät saivat yhtiön osakkeen torstaina hurjaan syöksyyn Helsingin pörssissä. Osakkeen arvo romahti päivän aikana 50 prosenttia päätyen 4,94 euroon.
Muun muassa Angry Birds -pelistään tunnettu Rovio kertoi torstaiaamuna ennakkotietoja viime vuoden talouskehityksestään ja tämän vuoden ennusteestaan. Yhtiö arvioi, että viime vuoden voimakas kasvu taittuu tänä vuonna. Liikevaihdon odotetaan asettuvan 260–300 miljoonaan euroon. Näin se polkisi paikallaan tai hieman heikkenisi viime vuodesta.
Vielä viime vuonna liikevaihto kasvoi 55 prosenttia edellisvuodesta. Rovio listautui Helsingin pörssiin viime vuoden syyskuussa. Vielä listautuessa osakkeen merkintähinta oli 11,50 euroa. Rovion suurimpiin osakkeenomistajiin kuuluvat työeläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen.
Huomio pelien kehittämiseen
Rovio järjesti torstaina sijoittajapuhelun, jossa toimitusjohtaja Kati Levoranta sai selittää odotettua heikompia lukuja. Levorannalta kysyttiin muun muassa sitä, onko yhtiöllä vaikeuksia saada uusia pelaajia.
– Käyttäjähankinnan kulut ovat kasvaneet. Tämä haaste koskee koko toimialaa, ei vain Roviota, Levoranta sanoi.
Hän vakuutti, että yhtiö keskittää nyt huomionsa pelien kehittämiseen. Levorannan mukaan yrityksen pitkän aikavälin tavoitteet pysyvät ennallaan. Rovio pyrkii edelleen kasvamaan pitkällä aikavälillä yleistä pelimarkkinaa nopeammin.
Yhtiön kertomien ennakkotietojen mukaan viime vuoden liiketulos kasvoi 31 miljoonaan euroon 17 miljoonasta eurosta. Loka-joulukuussa liikevoitto yli kaksinkertaistui vuoden takaisesta. Rovio julkistaa varsinaisen tilinpäätöksensä viime vuodelta 2. maaliskuuta.
Hänet on tähän mennessä tuomittu kolmasti muun muassa raiskauksista ja muista lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta, kuvien levittämisestä, seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta ja sen yrityksestä.
Ensimmäisen kerran mies tuomittiin vuonna 1996 ehdolliseen vankeuteen. Vuonna 2009 tuomio oli neljä vuotta vankeutta ja vuonna 2012 viisi ja puoli vuotta.
Hän on kahden viimeisimmän tuomion jälkeen jatkanut lasten hyväksykäyttöä pian vankilasta vapauduttuaan.
Poliisi kertoi eilen, että tällä kertaa mies on vangittu epäiltynä kymmenien alle 16-vuotiaiden poikien hyväksikäytöstä.
Mies on vaihtanut nimeään ainakin kahdesti.
Uhrit 12–15-vuotiaita
Poliisin mukaan nyt epäiltynä oleva mies on lähestynyt lapsia enimmäkseen Helsingin keskustassa, muun muassa Kampissa ja päärautatieasemalla.
Jokainen miehen tuomioista on koskenut kymmeniä lapsia. Tuomioista ilmenee, että suurin osa uhreista on ollut 12–15-vuotiaita.
Aiempien tuomioiden mukaan hän on tarjonnut lapsille rahaa, alkoholia, tupakkaa ja pikaruokaa vastineeksi suuseksistä ja muista seksuaalisista teoista.
Asian esitutkinta jatkuu kevään ajan.
Poliisiin voi olla yhteydessä soittamalla numeroon 0295 471 612 (arkisin kello 8–15) tai sähköpostitse osoitteeseen: seksuaalirikokset.helsinki(at)poliisi.fi.
Artikkelia täsmennetty 22.2.2018 kello 18.40: Jutun rakennetta muokattu väliotsikon jälkeen.
Miksi ihmeessä Viro? Miksei mieluummin Britannia, Saksa tai edes Ruotsi? Opiskelukaverit olivat ihmeissään, kun suomalainen Pekka Eloranta 1990-luvun lopulla parikymppisenä kauppatieteiden opiskelijana kiinnostui Virosta.
Joku rosoisessa, hiljattain itsenäisyytensä palauttaneessa maassa kiehtoi. Maa tuntui jännittävältä ja Eloranta näki siellä taloudellista potentiaalia.
Pari vuotta valmistumisensa jälkeen, vuonna 2000, hän muutti Tallinnaan suomalaisen leipomon talousjohtajaksi ja viihtyi. Silti hän ajatteli asuvansa maassa vain väliaikaisesti, ehkä vuoden tai pari.
Toisin kävi.
Eloranta avaa oven Tallinnan keskustassa sijaitsevan kivitalon ullakkokerrokseen remontoidussa asunnossa.
Paikalla on myös mainoselokuvatuottajana työskentelevä vaimo Ingrid Eloranta sekä pariskunnan 4-vuotias tytär Kira, joka on viettänyt päivän tanssileirillä. Siellä hänelle on maalattu kasvoihin hienot kissanviikset. Jaloissa pyörivät perheen Chapelle-koira ja harmaa kani, jonka Kira esittelee Pupuksi.
– Olen neli aastat vana, Kira ilmoittaa.
Stanislav Moshkov
Neljävuotias puhuu kahta kieltä, mutta viro on kielistä vahvempi.
Tässä asunnossa Elorannat viettävät ainoastaan talvet. Kesäisin he asuvat Saarenmaan kupeessa pienellä Muhun saarella, jossa heillä on ravintola, viinitila ja majatalo.
– Nyt kun olen asunut Virossa melkein kaksikymmentä vuotta ja minulla on täällä perhe, työt ja parituhatta viiniköynnöstä istutettuna Muhun multaan, voin jo sanoa, että juureni ovat aika syvällä Viron maaperässä, Pekka Eloranta sanoo.
– Ihan konkreettisestikin.
Vanha perheyritys sai uuden elämän
Pekka Eloranta ei ehkä olisi nyt tässä, ellei hän olisi törmännyt sattumalta 100-vuotiaaseen entiseen viininvalmistajaan Dimitri Matieseniin kesällä 2008 Tallinnan Toompean mäellä .
Matiesen oli joutunut pakenemaan toisen maailmansodan aikana Saksan armeijaa Virosta Ruotsiin. Mies tuli juhlimaan satavuotisjuhliaan entiseen kotimaahansa.
Matiesen kertoi Pekka Elorannalle perheyrityksestä, jonka oli joutunut jättämään taakseen paetessaan Virosta: Luscher & Matiesen -viiniyhtiöstä.
– Kuuntelin sitä kertomusta ja moni asia tuntui loksahtavan silloin paikoilleen. Tunsin, että tässä on elämäntehtäväni, Pekka Eloranta sanoo.
Stanislav Moshkov
Eloranta perusti Luscher & Matiesenin uudelleen vuonna 2009. Samana vuonna Dimitri Matiesen kuoli, mutta ehti ennen kuolemaansa kuulla, että vanha perheyritys on taas toiminnassa.
Ingridin Pekka tapasi vuonna 2010 tallinnalaisella rock-klubilla. Muutama viikko ensitapaamisen jälkeen Ingrid kysyi Pekalta, haluaisiko tämä lähteä käymään Muhulla, jossa hänen perheellään on kesäpaikka ja kesäisin toimiva pieni majatalo.
– Olen viettänyt kaikki lapsuuteni kesät Muhulla ja halusin selvittää, mitä mieltä Peke on paikasta, Ingrid Eloranta kertoo.
– En olisi voinut kuvitella aloittavani vakavaa seurustelua miehen kanssa, joka ei viihdy siellä.
Pekka ihastui paikkaan, ja siitä tuli vähitellen osa Luscher & Matiesenin tarinaa. Ensimmäiset viiniköynnökset tilalle istutettiin 2012 ja ensimmäiset viinit Muhun rypäleistä tehtiin vuonna 2016.
Talvisin Pekka pyörittää Tallinnan vanhassa kaupungissa Toompean mäellä sijaitsevaa Viron viini- ja juomakulttuurimuseota. Museo on samassa rakennuksessa, jossa Luscher & Matiesenin viini- ja mehutehdas toimi 1920- ja 1930-luvuilla.
Pekka ei ole Elorannan perheen ainoa yrittäjä. Ingrid on osakkaana mainostuotantoyhtiö Cuba Filmsissä, joka tekee mainosfilmejä isoille asiakkaille kuten Ikealle, Fazerille ja Lidlille.
Molempien työpäivät venyvät helposti pitkiksi ja matkoja kertyy vuodessa paljon.
Yrittäjyys on silti kummankin intohimo.
Virossa verottaja on yrittäjän yhteistyökumppani
Byrokratiaa ja lakipykäliä. Siltä näyttää suomalainen liiketoiminta Elorantojen silmin. Virossa yrittäjyys on heidän mielestään tehty helpoksi ja siihen kannustetaan.
– Kun juttelen suomalaisten yrittäjäkavereiden kanssa, maiden välillä tuntuu olevan hirvittävän suuri ero, Pekka Eloranta sanoo.
Hänestä suomalaisvirastot vaikuttavat käytännöissään todella jäykiltä, kun taas Virossa verovirkailijat ja kaupunkien virkamiehet ovat joustavia ja luovia, ja ratkaisuja pyritään etsimään yhdessä yrittäjän kanssa.
Kerran Pekka Eloranta alkoi kiitellä puhelimessa verottajan poikkeuksellisen avuliasta ja hyvää palvelua. Verovirkailija puhelimen toisessa päässä oli ihmeissään.
– Hän huudahti, että totta kai me autamme sinua, mehän olemme yhteistyökumppaneita!
Elorantaa viehättää Virossa myös yleinen ”tekemisen meininki”: se, että asiat etenevät ripeällä aikataululla ja yllättäviinkin tilanteisiin sopeudutaan nopeasti.
Juuri myönteinen yritysilmapiiri, kevyempi verotus ja joustava työkulttuuri ovat syitä, jotka vetävät suomalaisia yrittäjiä Viroon.
Suomen suurlähetystön tietojen mukaan Virossa toimii tällä hetkellä noin 6 000 yritystä, joissa on mukana suomalaista pääomaa. Sataprosenttisesti suomalaisten omistuksessa on niistä noin 4 000. Määrä kasvaa suunnilleen kahdellasadalla yrityksellä vuosittain.
Tarkka yritysten tilastoiminen on kuitenkin mahdotonta eikä luvuissa ole mukana Pekka Elorannan kaltaisten virolaistuneiden suomalaisten perustamia virolaisyrityksiä.
On myös hyvä muistaa, että moni yritys toimii samanaikaisesti Suomenlahden molemmin puolin. On yleisempää, että suomalaisyritys laajentaa toimintaansa Viroon kuin se, että se siirtyisi sinne kokonaan.
Stanislav Moshkov
Digitalisaation luvattu maa
Viron kehitys on ollut Pekka Elorannan mukaan päätähuimaava niiden parinkymmenen vuoden aikana, jotka hän on asunut maassa.
– Yhdessä vaiheessa riitti, että oli täältä poissa viikon tai kaksi, niin tutulle kadulle oli jo noussut siinä ajassa uusi pilvenpiirtäjä, hän sanoo.
Myös 33-vuotias Ingrid Eloranta on kiinnittänyt huomiota maan nopeaan muutokseen.
– Kuulun niin sanottuun vapauden lapsien sukupolveen, eli en muista paljonkaan Neuvostoliiton ajasta, Tallinnassa syntynyt ja kasvanut Ingrid sanoo.
– Mutta kyllä Virosta on tullut minun elinaikanani koko ajan parempi paikka elää. Ihmiset ja yhteiskunta ovat muuttuneet avoimemmiksi, ihmisten itsetunto on parantunut ja luovuutta on tullut lisää.
Suhde suomalaisiin muuttunut tasavertaisemmaksi
Kansallisen itsetunnon kasvu näkyy Elorantojen mukaan esimerkiksi siinä, miten virolaiset suhtautuvat suomalaisiin.
– Vielä kymmenen vuotta sitten täällä puhuttiin, että ulkomailla on kaikki paremmin ja että Suomi on parempi maa kuin Viro. Nykyään kateuteen tai alemmuudentunteeseen ei enää törmää.
Suomalaisetkin suhtautuvat heidän mielestään nykyään virolaisiin tasavertaisemmin kuin ennen. Viinaturistien sikailu Tallinnassa on vähentynyt sitä mukaa kun Viron hinnat ovat nousseet.
– Enää täällä ei näe kännisiä suomalaisia konttaamassa Viru-kadulla tai levittelemässä ylimielisesti setelitukkoja ravintoloissa, Pekka Eloranta sanoo.
Asetelma on kääntynyt sellaiseksi, että Suomi voisi ottaa monessa asiassa mallia Virosta. Pekka Elorannan mielestä Viro on kiilannut Suomen ohi paitsi yrittäjien tukemisessa myös teknologisessa kehityksessä.
Esimerkiksi hän ottaa Viron sähköisen henkilökortin, jolla voi muun muassa äänestää etänä ja allekirjoittaa dokumentteja sähköisesti.
– Suomi kuvittelee olevansa digitalisaation edelläkävijä, kun siellä on pankkipalvelut ja muut. Silti sellainen yksinkertainen asia kuin digitaalinen allekirjoitus, joka on täällä ollut jo kymmenen vuotta arkipäivää, ei ole Suomessa vielä tuttu asia juuri kellekään.
Stanislav Moshkov
Yrittäjä haaveilee vapaa-ajasta
– Kira, rahulikult (Kira, otapa rauhallisesti) Pekka sanoo Kiralle, joka alkaa pikkuhiljaa käydä levottomaksi. Päivä on ollut pitkä.
Pekka Eloranta pyrkii puhumaan tyttärelle suomea, mutta välillä siitä tulee lipsuttua – viro kun on nykyisin hänen vahvempi kielensä, se, jolla hän näkee unia.
– Pekan vanhemmat käyvät onneksi Tallinnassa aika usein ja Kira pääsee puhumaan suomea heidän kanssaan, Ingrid sanoo.
– Olisi kiva ehtiä käydä Suomessa enemmän, mutta ei meillä tässä elämäntilanteessa ole aikaa. Yrittäjän arki on niin hektistä, hän harmittelee.
Haastattelua seuraavana aamuna Ingrid on lähdössä kello 7.30 lähtevällä lautalla Suomeen – tällä kertaa ei kuitenkaan työmatkalle vaan työporukan virkistysreissulle Himokselle.
Lauantaina vietettävää Viron satavuotispäivääkään perhe ei ehdi juhlistaa yhdessä, koska Pekka tekee töitä: hän isännöi asiakkaidensa juhlaillallista.
– Ehkä nostamme myöhäisillasta kuitenkin vielä kotona lasilliset Virolle.
Ainoa asia, josta perhe tällä hetkellä varsinaisesti haaveilee, on aika.
– Että olisi enemmän aikaa perheelle, parisuhteelle ja itselle, Ingrid sanoo.
Pekka ajattelee samoin.
– Tässä on tullut tehtyä jo kaikenlaista ja toteutettua monia haaveita. Nyt olisi mahtavaa, että voisin viettää enemmän aikaa perheen kanssa.
Juttua varten on haastateltu Suomen Tallinnan-suurlähetystön talousneuvojaa Hannu Arhinmäkeä.
Äskettäin maailman tiedotusvälineet täyttyivät uutisista, jotka kertoivat monimiljardööri Elon Muskin SpaceX-yhtiön suuren Falcon Heavy -kantoraketin laukaisusta ja lähdöstä Aurinkoa kiertävälle radalle.
Raketin kyydissä oli Tesla-merkkinen sähköauto, jollaisia kehitetään Muskin johtamassa Tesla Motors -yhtiössä.
Yhdysvalloissa toimiva monialayrittäjä on taas uutisissa. Washington Post -lehti kertoo Muskin The Boring Company -yhtiön saaneen luvan ryhtyä alustaviin kaivauksiin ja valmisteluihin hyperloop-aseman rakentamiseksi Yhdysvaltain pääkaupunkiin. Lehden juttu on maksumuurin takana, mutta siitä kertoo muun muassa teknologiasivusto Engadget.
Porauskalustoa valmistava The Boring Company työskentelee yhdessä toisen yrityksen, mahdollisesti Virgin Hyperloop Onen kanssa, päästäkseen rakentamaan hyperloopin Washingtonin ja New Yorkin välille. Putkessa kulkeva supernopea hyperloop pysähtyisi myös Philadelphiassa ja Baltimoressa.
Hyperloop-yhtiöitä on useampia, mutta Richard Bransonin ja hänen Virgin-yhtiönsä mukaantulo teki Virgin Hyperloop Onesta kenties seuratuimman.
Hyperloopilla matka Washingtonista New Yorkiin kestäisi vain 29 minuuttia. Tämä voisi mullistaa melkoisesti yhteiskuntarakennetta pelkästään sen takia, että asuntojen hinnat Philadelphiassa ovat vain kymmenesosa Manhattanin hinnoista, kertoo Washington Post.
Lehden haastattelema The Boring Companyn edustaja kertoo, että yhtiö pääsee kaivamaan maata Washingtonin keskustan trendikkään NoMa-korttelin alueella. Paikalle voi tulla myöhemmin hyperloopin ja hitaampien "kaupunkilooppien" yhteinen asema.
Hän korostaa, että looppiasemat sopivat hyvin keskustaan, koska ne vievät paljon vähemmän tilaa kuin esimerkiksi rautatieasemat.
Hyperloop kiitää huippunopeutta lähes tyhjiössä
Idea ilmasta lähes tyhjäksi pumpatussa putkessa jopa yli tuhannen kilometrin tuntinopeudella kulkevista matkustajakapseleista esiteltiin vuonna 2013. Asialla oli tietysti Elon Musk.
Tuolloin Musk ilmoitti, ettei ole kiinnostunut rakentamaan hyperloopia. Sittemmin hän on tullut toisiin ajatuksiin.
Magneettien tai ilmatyynyjen varassa kulkevissa hyperloop-vaunussa ei olisi juurikaan kuluvia osia, eikä moottoria. Moottorit sijaitsisivat radan varrella kymmenien kilometrin välein. Yksittäisissä kapseleissa ei olisi myöskään kuljettajaa.
Kannattajien unelmissa hyperloop-ratoja nousee eri puolille maailmaa. Teknologiauutisiin keskittyneen Ars Technica -sivuston veikkaus on, että ensimmäinen täysin toimiva hyperloop rakennetaan Intiaan. Putki kulkisi Mumbaista Punen kaupunkiin. Autoilla kaupunkien väliä ajetaankolmisen tuntia, mutta hyperloopilla matka taittuisi alle puolen tunnin..
Mumbain ja Punen välillä tehdään päivittäin yli 100 000 automatkaa. Hankkeen lasketaankin vähentävän kasvihuonekaasujen päästöjä jopa 150 000 tonnilla vuodessa.
Salo huolisi koeradan ja tuotekehitysyksikön
Myös Suomeen on kaavailtu hyperloopia, ja yhtenä vaihtoehtona on esitetty Helsingin ja Tallinnan väliä. Virgin Hyperloop Onen toinen kiinnostuksen kohde on Helsingistä Tukholmaan kulkeva reitti. Helsingistä pääsisi Tukholmaan vajaassa puolessa tunnissa. Hintaa radalle kertyisi kuitenkin peräti 19 miljardia euroa.
Tukholmaan vievän radan varrella sijaitseva Salo ryhtyi pari vuotta sitten ponnistelemaan saadakseen Virgin Hyperloop Onen Eurooppaan kaavaileman testiradan ja tuotekehitysyksikön kaupunkiin. Erityisasiantuntija Peter Nisula kertoo, että yhtiön edustajat kävivät Salossa neuvotteumatkalla viimeksi vain muutama viikko sitten.
Salo kilpailee testiradasta kymmenkunnan muun eurooppalaisen seutukunnan kanssa. Muiden puolesta puhuu Suomea suurempi väestöpohja, mutta myös Salolla ja Suomella on etunsa. Nisulan mukaan Salo on korostanut keskusteluissa muun muassa osaavan henkilöstön saatavuutta ja Suomen vähäistä byrokratiaa.
"Mikään ei ole vielä varmaa"
Virgin Hyperloop One on luvannut päättää kevään aikana, minkä noin kymmenestä vaihtoehdosta se valitsee jatkosuunnittelun kohteeksi. Viime vuoden valintakierroksella yhtiön valintoja oli tekemässä nykyisin Helsingin kaupungin palveluksessa oleva erityisasiantuntija Ulla Tapaninen.
Tapanisen mukaan vielä ei voi pitää varmana, että hyperloopia rakennetaan yhtään minnekään. Usein syntyy hyviä ideoita, mutta niiden toteuttaminen on asia erikseen, hän sanoo.
Tapanisen mukaan hyviltäkin ideoilta jää usein uupumaan rahoitus. Hyperloopin rinnalle voi myös ilmaantua vaihtoehtoisia teknologioita. Toisaalta Tapaninen ei tunnustaudu myöskään pessimistiksi hyperloopin suhteen.
– Katsomme tilannetta ja olemme kiinnostuneita, hän sanoo.
Mönkijää ajanut 15-vuotias poika kuoli törmättyään tukkirekkaan Joensuussa, kertoo Itä-Suomen poliisi. Onnettomuus tapahtui torstaina illansuussa.
Mönkijän kuljettaja menetti jäisellä ja liukkaalla tiellä ajoneuvon hallinnan ja törmäsi tyhjän tukkirekan perävaunun kylkeen. Poika kuoli onnettomuuspaikalle.
Poliisin mukaan alkoholilla ei ole osuutta asiaan. Pojalla oli kypärä päässään.
Poliisi ja tieliikenneonnettomuuksien tutkintalautakunta selvittävät tapahtunutta.
Uudessa Twitter-kampanjassa murretaan käsitystä ihannenenästä.
Kampanjan on käynnistänyt brittitoimittaja Radhika Sanghani, joka haluaa oppia hyväksymään nenäänsä ja kannustaa muita nenänsä koosta tai mallista kärsiviä samaan.
#SideProfileSelfie-kampanjassa ihmisiä kehotetaan julkaisemaan itsestään sivukuva, jossa nenä on näkyvästi esillä.
Brittikaunotar julkaisi myös itsestään tällaisen kuvan.
Myöhemmin hän julkaisi kuvaparin, jonka vasemmanpuoleisessa kuvassa nenästä on kuvankäsittelyohjelmalla tehty pieni. Oikeanpuoleinen on aito kuva. Työkaveri oli käsitellyt kuvan osoittaakseen, että Sanghani näyttää paremmalta aidon nenänsä kanssa.
– Mielestäni hän on oikeassa... Sanghani toteaa.
Sanghani sanoo haluavansa kampanjan avulla saada ihmiset ymmärtämään, että iso nenä on kaunis, ei pelkästään pieni hyppyrimäkinenä, kertovat muun mussa Teenvogue- ja Huffington Post -nettilehdet.
"Voin oppia rakastamaan nenääni"
Hän toteaa, että useissa kampanjoissa on pyritty murtamaan itsetuntoa nakertavia ulkonäköihanteita. Teemat ovat vaihdelleet painosta akneen, mutta nenäkampanjaa hän ei ole nähnyt.
– Ymmärsin, että jos ihmiset voivat hyväksyä asiat, joita vihaavat itsessään, minä voin oppia rakastamaan nenääni.
Twitter-kampanjan hän käynnisti saadakseen muut samasta itsetunto-ongelmasta kärsivät oivaltamaan saman.
Kampanjalle näyttää olevan tarvetta, sillä lukuisat ihmiset ovat julkaisseet kuvia nenistään, joihin ovat olleet tyytymättömiä. Osa kertoo, miksi kärsii nenästään. Osa on julkaissut vain kuvan.
Esimerkiksi pian 18-vuotias tviittaaja Legend kertoo, ettei ole kauaakaan siitä, kun häntä nimiteltiin nenänsä takia.
– Vihaan kaikkea nenässäni, etenkin suuria sieraimia. Kaikilla perheessäni on suuret nenät, joten en tunne olevani niin yksin.
Charmian Jacobs kertoo välttäneensä aina sivuprofiilikuvia.
– Tätä kampanjaa tarvitaan! hän toteaa.
Jordan Dick kertoo joutuneensa niin ikään nimitellyksi nenänsä vuoksi.
– Vihaan nenääni. Minua nimiteltiin koulussa ja tämä on ainoa kauneusleikkaus, jota olen koskaan harkinnut, käyttäjä Weirwolf sanoo.
Jotkut, kuten Julia Bradbury, kertovat olevansa ylpeitä isosta nenästään.
Myös Bevis Musson kertoo oppineensa pitämään nenästään, vaikka vihasi sitä nuorempana.
Ilmastotutkijat arvioivat, että ilmastonmuutoksen myötä lämpötila nousee Suomessa enemmän ja nopeammin kuin maapallolla keskimäärin. Talvella muutokset ovat suurempia kuin kesällä: talvista tulee pilvisempiä ja aurinko paistaa harvemmin.
– Jos kasvihuonekaasut lisääntyvät nykytahtia, auringonsäteily vähenee marraskuu-tammikuussa keskimäärin 10-15 prosenttia, tutkija Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitokselta tiivistää.
Ruosteenojan mukaan auringonvalo ei vähene tasaisesti eri puolilla Suomea: eniten Kaakkois-Suomessa, vähiten vaikutus näkyy lounaissaaristossa.
Pilvisyyden lisääntyminen puolestaan vaikuttaa suoraan ihmiseen.
– Valon vaikutus tulee keskushermoston eli aivojen kautta, siellä on tumake, johon valo erityisesti vaikuttaa, psykiatrian professori Simo Saarijärvi Turun yliopistosta selittää.
Meille on ajan myötä kehittynyt auringon määrittämä rytmi. Simo Saarijärvi
Saarijärven mukaan ihmisellä on erityisiä "biologisia kelloja" soluissaan. Valo rytmittää ihmisen koko sisäistä kelloa.
– Kun olemme eläneet aurinkokunnassa, niin meille on ajan myötä kehittynyt auringon määrittämä rytmi, professori toteaa.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisen psyykeen on tutkittu vielä vähän. Jo entuudestaan tiedetään, että valo kohottaa mielialaa ja valottomuus laskee sitä. Kyse on onnellisuushormoniksikin kutsutun serotoniinin määrästä aivoissa.
Saamelaiset kestävät kaamosta paremmin
Silmiin tulviva valo lisää elimistön serotoniinieritystä. Tämä välittäjäaine taas vaikuttaa muun muassa unirytmiin, vireystasoon, mielialaan ja ruokahaluun. Serotoniinin matala taso aivoissa puolestaan liittyy masennukseen.
Pohjolan asukkaat ovat sopeutuneet kylmiin ja pimeisiin talviin. Lumi on helpottanut kaamosajan pimeyttä, mutta entistä harvempi suomalainen elää lumisia talvia: pilvisyyden lisääntymisen ohella ilmastonmuutos nostaa lumirajaa koko ajan pohjoisemmaksi.
– Se tuo lisärasitteen, koska valo ja sen puute vaikuttaa eniten mieleen, psykiatrian professori Simo Saarijärvi sanoo.
Hän muistuttaa, että Suomi sijaitsee maapallolla varsin pohjoisessa, 60. ja 70. leveyspiirin välissä.
Valo ja sen puute vaikuttaa eniten mieleen. Simo Saarijärvi
– Ollaan tavallaan maailman huipulla, todella arktisella alueella.
Alkuperäiskansat ovat sopeutuneet hyytäviin olosuhteisiin kaikkein parhaiten.
– On tutkittu, että saamelaisilla miehillä on parempi kaamoskestävyys. Taustalla on geenimuutos eli se viittaa siihen, että he ovat tottuneet talvikauteen paremmin ja sopeutuneet siihen, professori kertoo.
Kaikki eivät kuitenkaan reagoi valottomuuteen samalla tavoin, vaan tässä on yksilöllisiä eroja.
Monia masentaa valon vähyys. Esimerkiksi marraskuussa Ilmatieteen laitoksen havaintopaikassa itärajalla mitattiin auringonpaistetta alle 11 tuntia koko kuukauden aikana.Toni Pitkänen / Yle
Kaamosoireita noin joka neljännellä
Suomalaisista 20–30 prosenttia kärsii jonkinlaisista psyykkisistä kaamosoireista.
– Ne ovat lievempiä oireita, vakavan masennuksen kriteerit täyttää arviolta vain yksi prosentti. Suomalaisista on aina, minä vuodenaikana tahansa, 5–6 prosenttia vakavasti masentuneita, psykiatrian professori Simo Saarijärvi huomauttaa.
Lievemmät kaamosoireet ovatkin Saarijärven mukaan enemmän haittoja.
– Ikäviä asioita: väsyttää, keljuttaa, masentaa, mikään ei huvita. Joillakin unen tarve kasvaa, mutta toisaalta voi olla myös unihäiriöitä, vaikeuksia nukkua. Elämänhalu on pääsääntöisesti huonompi niillä, joihin kaamos vaikuttaa.
Elämänhalu on pääsääntöisesti huonompi niillä, joihin kaamos vaikuttaa. Simo Saarijärvi
Saarijärvi ei usko, että unen tarve oleellisesti kasvaisi, vaikka pimeys tulevaisuudessa lisääntyisi.
– Kaamosaika lisää unen tarvetta keskimäärin yhden tunnin, mutta joillakin ihmisillä ei tule yhtään lisää.
Talviajan seuraukset vaihtelevat myös eri ikäisillä.
– Vanhuksilla korostuu riippuvuus muista ihmisistä. Siitä jo tulee huono olo, kun ei selviä lumen keskellä samaan tapaan, psykiatrian professori huomauttaa.
Hänen mielestään oireilevien ei kannata hakea ensimmäiseksi apua lääkepurkista.
Ei lääkkeitä, vaan muita keinoja
Vaikka kaamos vaikuttaa isoon joukkoon työikäisiä, moderni työelämä vaatii työntekijöiltä tasaista tehokkuutta ympäri vuoden.
– Idea on se, että siirryttäisiin aikaan, joka antaa meille maksimaalisen määrän luonnonvaloa. Pyrittäisiin lisäämään valoista aikaa ihmisen elämässä, ettei pakoteta nukkumaan valoisalla eikä nousemaan ylös pimeällä, Saarijärvi kiteyttää.
Psykiatrista ei ole myöskään järkevää, että ihmiset alkaisivat syödä enemmän lääkkeitä, vaikka tarvitsisivat enemmän auringonvaloa.
Ei lääkkeistä ole välttämättä mitään hyötyä pimeyteen. Simo Saarijärvi
– Ei lääkkeistä ole välttämättä mitään hyötyä pimeyteen. Lääke ei ylipäänsä tehoa kaikille, vaikka olisi mistä syystä tahansa masentunut. Ja lääkkeistä voi olla myös haittaa, Saarijärvi tähdentää.
Moni hakee joka vuosi aurinkoa etelästä tai Lapista, mutta halvemmallakin pimeää aikaa voi jaksaa paremmin.
– Kaksi asiaa: ihan tavanomaisen liikunnan lisääminen ja jos pääsee ulos aurinkoiseen aikaan, niin menee silloin, professori neuvoo.
Aamupimeällä töihin lähteviä ja iltapimeällä kotiin palaavia kiehtoo ajatus kirkasvalohoidosta. Sen teho kaamosoireisiin on kuitenkin Saarijärven mukaan yksilöllistä.
– Jotkut kokevat siitä merkittävää apua, jotkut eivät tunne mitään eroa, professori toteaa ja kehottaa kokeilemaan ennen kirkasvalolampun ostoa.
Työelämään joustoa ja toisia tapaamaan
Psykiatrian professorin mielestä työelämän kannattaisi joustaa nykyistä enemmän, että työteho säilyisi paremmin talviaikaan.
– Eihän työelämälle ole sillä merkitystä, rakennetaanko joku asia tai tehdäänkö joku tehtävä aamukuudelta vai ratkaistaanko se iltakuudelta. Se on pääasia, että se ratkaistaan, psykiatrian professori tuumaa.
Hän patistelee ihmisiä talvella pois omista nurkista, kanssakäymiseen.
– Lisää sosiaalisia tapahtumia, positiivisia elämyksiä toisten kanssa. Yhteisiä tapaamispaikkoja, joihin mennä, Simo Saarijärvi ehdottaa.
Etelä-Suomessa on perjantai-aamuna syytä pitää katse tiukasti tiessä ja turvavälit kunnossa. Yön aikana eteläisen Suomen ylle saapuu lumisateita, jotka jatkuvat iltapäivään saakka.
– Sataa sellaista pölisevää, kevyttä pakkaslunta. Huomiseen iltapäivään mennessä maahan voi jäädä paikoin 5–10 senttimetriä lunta, Ylen meteorologi Joonas Koskela kertoo.
Koskelan mukaan ajokeli voi olla huono Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.
Liikennevirasto onkin antanut varoituksen tienkäyttäjille perjantai-aamun huonosta ajokelistä koskien eteläistä Suomea. Virasto kehottaa varovaisuuteen aamuliikenteessä, sillä pöllyävä pakkaslumi heikentää näkyvyyttä ja tiet voivat olla liukkaita.
Lisäksi ketjukolarien riski on koholla.
– Etelä-Suomen hiihtolomien takia työmatkaliikennettä on normaalia vähemmän. Tämä tarkoittaa samalla, että ajonopeudet voivat kohota tyypillistä aamuruuhkaa korkeampiin lukemiin. Tällaisissa olosuhteissa jokaisen autoilijan tulee muistaa riittävä turvaväli, sanoo liikennekeskuspäällikkö Mika Jaatinen tiedotteessa.
Suuressa osassa maata perjantai on selkeä ja aurinkoinen, ja pakkanen hellittää hieman hyytävän yön jäljiltä. Varsinkin etelässä lumisateet hillitsevät pakkaslukemia.
Suomen olympiaurheilijoiden edustuasut ovat keränneet kehuja PyeongChangissa sekä kansainvälisessä mediassa. Yhdysvaltalainen talouslehti Forbes ja kansainvälisten julkkisten muotia seuraava InStyle-sivusto ovat nostaneet Suomen edustusasun kisojen parhaimmistoon.
Toisin kuin Suomessa, jossa Luhdan suunnittelemat asut julkistettiin kohun saattelemana marraskuussa. Niin perinteisessä kuin sosiaalisessa mediassa kritisoitiin muun muassa kansallisten tunnusten puuttumista sekä asujen moderniutta.
Luhta kertoi tuolloin suunnitelleensa asut tarkoituksella rohkeasti ja erityisesti Aasian markkinoita silmällä pitäen. Kotimaan kohun jälkeen kansainväliset kehut tuntuvat hyvältä, myhäilee Luhdan urheiluyksikön johtaja Juha Luhtanen.
Palautteen voimakkuus ja aggressiivisuus yllätti kyllä meidät. Juha Luhtanen
– Onhan sillä äärimmäisen iso henkinen merkitys, että näinkin kansainväliset instanssit ovat noteeranneet. Tämä on erittäin positiivista julkisuutta Suomelle. Ja suunnittelijan puolesta olen varsinkin tyytyväinen – tämä kritiikki, mitä Suomessa tuli aluksi, oli niin vahvaa, että se rupesi vaikuttamaan herkkään ihmiseen, paljastaa Ylen Ajantasassa haastateltu Luhtanen.
Luhta on aiemmin vastannut edustusurheilijoiden vaatetuksesta ja ollut kritiikin kohteena.
– Usein ollut niin, että jos tykätään, ollaan hiljaa, mutta jos ei tykätä, niin palautetta annetaan vahvasti. Nyt liikuttiin kansallistasolla, niin kaikilla oli mielikuva, miten Suomea pitää edustaa olympiakisoissa. Palautteen voimakkuus ja aggressiivisuus yllätti kyllä meidät, myöntää Luhtanen.
Suomalaisten edustuasut ovat herättäneet kiinnostusta myös olympiakylässä. Olympiaurheilijoilla on tapana vaihtaa pukuja tai asusteita toisen maiden urheilijoiden kanssa ja nyt suomalaisten asut ovat olleet kysyttyjä.
Asujen kysynnän on pistänyt merkille muun muuassa Suomen Olympiakomitean viestintäpäällikkö Laura Lehtonen, joka twiittasi ilmiöstä Etelä-Suomen Sanomien artikkelista syntyneeseen keskusteluun.
Kohutuista karvahatuista on tullut kyselyjä myös valmistajalle asti. Hatuista voi tulla keräilyharvinaisuus, sillä Luhta valmisti niitä olympilaisia varten kolmesataa.
– Heti kun asut julkistettiin, tuli kyselyjä. Karvahattu sai kaksijakoisen palautteen, toiset tykkäsivät tosi paljon ja toiset vihasivat. Ne ovat uniikkikappaleita, niitä ei otettu muuhun tuotantoon, kertoo Juha Luhtanen.
Luhdalla on sopimus myös vuoden 2020 ja 2022 olympialaisista. Ylen aiemmassa artikkelissa Luhtanen lupasi, että rohkeita valintoja on luvassa myös tulevina vuosina.
Siperian hyytävän hönkäyksen seurauksena ennustettuja Suomeen vyöryviä pakkasia on kuvailtu uutisissa aina paukkupakkasista kauhupakkasiin. Luvassa voi olla jopa rapsakkaa -30 asteen nipistelyä.
Koostimme ajattomista jutuista pakkasvinkkejä moneen eri lähtöön.
Ulos uskaltautuvalle puettavaksi
Kun lämpömittari sukeltaa yhä kylmempiin lukemiin, mutta ulos on silti mentävä, niin kerrospukeutuminen on hyvä ystävä. Tästä Ylen napakasta videosta tai alta voi kerrata helposti peruspointit pakkaspukeutumiseen.
Jos kuitenkin kaipaat vielä järeämpiä neuvoja, niin tässä jutussa annetaan 11 vinkkiä pakkasen karpaaseilta. Jutussa jääpalloilijat, pilkkijät, sotilaat, laskettelijat ja martat antavat neuvoja aina silkkiboksereista lämpöpusseihin saappaanvarressa.
Och samma på svenska: Så här överlever du när det är svinkallt ute - Vildmarksföretagare ger dig tio bra tips. Svenska Ylen jutussa eräopas käy kaikki vinkit läpi aina tuulenpitävistä vaatteista oikeanlaisiin kengänpohjallisiin.
Sormille ja varpaille
Pakkaspukeutumisessa ei saa unohtaa kehon pienimpiä ulokkeita: sormia ja varpaita! Ne ovat nimittäin ensimmäisenä koetuksella pakkasella. Ylilääkäri Kai Savosen mukaan ihminen on "rakennettu" melko huonosti sietämään kylmää. Rukkaset käteen ja lukemaan juttua tästä.
Liikkujalle
Kylmässä kuntoilu käy sydämelle raskaaksi. Mutta uskaltaako kovalla pakkasella sitten edes kuntoilla? Tässä jutussa asiantuntija kertoo, kuinka kokenut liikkuja voi liikkua huoletta, kunhan suojaa hengityksensä.
Tässä jutussa muistutetaan: älä tee koiran kanssa pakkasövereitä – 15 minuutin lenkki riittää. Kannattaa kuitenkin muistaa myös, että kissan paikka ei välttämättä ole pakkasessa. Tässä jutussa kerrotaan tarkemmin lemmikkieläinten pakkaskestävyydestä.
Autoilijalle
Kylmäkäynnistys on kirjaimellisesti kylmää kyytiä auton moottorille. Mitä kylmempi keli, sitä huonompi tilanne on autolle – kylmäkäynnistys nimittäin lyhentää moottorin käyttöikää.
Jos on kuitenkin aivan pakko ajaa, niin tässä jutussa on viisi vinkkiä autoilijalle. Ja jos auto on seissyt kovassa pakkasessa pitkään, niin ehkä kannattaisi tilata sittenkin taksi, kuten jutussa asiantuntija toteaa.
Ismo Pekkarinen / AOP
Putkirikkoa vältteleville
Pakkanen paukkuu, ja pahimmillaan paukkuvat myös putket. Pakkanen lisää vesijohtoputkien jäätymisriskiä, ja jo -15-astetta voi rikkoa vesiputket. Jos pakkasen perään tulee nopeasti lauhtuva sää, niin putkirikkoriski kasvaa.
Tässä jutussa Omakotiliiton rakennusneuvoja antaa kolme kotikonstia putkirikon vaaran vähentämiseksi. Maalaisjärkeä ei sovi unohtaa, ja tässä jutussa muistutetaankin, että avotulella ei kannata alkaa sulattaa vesiputkia.
Omakotitalossa värjötteleville
Tunkeeko pakkanen sisälle? Tässä jutussa vinkataan, kuinka avuksi voi kokeilla vanhan kansan lumikonstia. Ideana on käyttää lunta eristeenä ja kolata lumet talon seinustalle. Vaikka maailma muuttuu, niin vanhan kansan konstit eivät vanhene – asiantuntijoidenkin mielestä vinkki on varsin toimiva.
Pakkasessa kuvaaville
Pakkanen luo parhaimmillaan luonnon upeaksi talven ihmemaaksi. Auringonpaistettakin näyttää ennusteiden mukaan riittävän. Ilmatieteen laitos vinkkaakin, että nyt on esimerkiksi hyvät mahdollisuudet bongata haloja. Miksi ei siis taltioisi näkemäänsä? Niinpä!
Tässä jutussa kokeneet kuvaajat antavat seitsemän vinkkiä pakkaskuvaamiseen.
Optimismia kaipaavalle
Vaikka pakkanen voi koetella ja aiheuttaa päänvaivaa, tyystin toivottomaksi ei kannata jäädä. Pakkasessa on myös hyviä puolia. Pakkanen nimittäin häätää täit ja antaa norpalle sekä kuuteille kantavan jään. Pakastimen sulattaminenkin käy helpommin. Tässä jutussa listataan paukkupakkasista riemuitsevat.
Toivonsa heittäneelle
Pakkanen voi olla koettelemus riskiryhmille, mutta perusterveiden ihmisten ei välttämättä kannata vajota kovin syvälle murheen alhoon. Jos kiristyvät pakkasennusteet kuitenkin ahdistavat, niin aina voi muistella: kyllä sitä ennenkin on selvitty!
-30 asteen pakkasennuste voi kuulostaa hurjalta, mutta esimerkiksi vuonna 1999 Kittilässä mitattiin tuuperruttavat 51,5 miinusastetta. Kyseinen pakkasennätys on yhä voimassa. Tässä jutussa Ylen arkistot kertovat, miten ennen selvittiin kylmässä.
Yllä Yle Arkiston video, jossa kerrotaan tunnelmista vuonna 1999 ennätyspakkasen keskellä.
