Nettiriippuvuudesta hoidettavien määrä on kasvanut Suomessa viimeisten vuosien aikana. Ilmiön ovat havainneet tahot, jotka hoitavat erilaisista riippuvuuksista kärsiviä.
Tarkkoja lukuja suomalaisten nettiriippuvaisten määrästä ei kuitenkaan vielä ole. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ei ole vielä pystynyt kartoittamaan nettiriippuvuuden yleisyyttä tai esiintyvyyttä maassamme.
– Syy on se, että nettiriippuvuudesta ei ole olemassa vielä tarkkoja diagnostisia kriteereitä ja mittareita, joilla asiaa voitaisiin kartoittaa. Olemme kuitenkin hyvin tietoisia tästä ilmiöstä, kertoo erikoistutkija Sari Castrén THL:sta.
Ilmiö näkyy vastaanotoilla
Nettiriippuvuudella tarkoitetaan internetin hallitsematonta ja pakonomaista käyttöä.
Se aiheuttaa ihmiselle muun muassa masennusoireita, mielialahäiriöitä, tarkkaavaisuushäiriöitä ja oppimisvaikeuksia. Lisäksi nettiriippuvuudesta kärsivillä henkilöillä on diagnosoitu unihäiriöitä, päihdeongelmia ja sosiaalista sulkeutuneisuutta.
Nettiriippuvuus on jo päihderiippuvuutta pelottavampi ja vakavampi ongelma, koska internetin käyttö on integroitunut niin vahvasti osaksi nyky-yhteiskuntaa. Kaarlo Simojoki
Ilmiön ovat havainneet Suomessa terveydenhuoltoalalla monet.
Uutisia netin käytön haitoista on aiemmin kuultu lähinnä Aasiasta, mutta nyt ongelma on jo Suomessakin.
– Asian vakavuus ja laajuus alkavat hiljalleen näyttäytyä myös meillä. Olemme hyvin huolissamme tilanteesta, sanoo A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki.
Hänen mukaansa nettiriippuvaisten määrän kasvu näkyy jo pelkästään siinä, kuinka A-klinikoiden tarjoamien palveluiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti.
– Nettiriippuvuus on jo päihderiippuvuutta pelottavampi ja vakavampi ongelma, koska internetin käyttö on integroitunut niin vahvasti osaksi nyky-yhteiskuntaa, Simojoki sanoo.
Netin käyttö on monella iso osa työelämää ja vapaa-aikaa.
– Kukaan meistä ei voi olla humalassa töissä, mutta jokainen voi käyttää älypuhelinta töissä, vaikka se aiheuttaisi käyttäjälle vakavia terveydellisiä ongelmia. Se ottaa valveillaoloajasta jo hyvin merkittävän osan, toteaa Simojoki.
Ongelmaan reagoitava riittävän ajoissa
Internetin käytön haittavaikutuksiin on Suomessa havahduttu vasta hiljattain. Digitaalisuuden tuomista mahdollisuuksista on keskusteltu paljon, mutta siitä seuraavat haittavaikutukset ovat jääneet keskusteluissa toissijaisiksi.
– Nettiriippuvuutta on syytä alkaa tarkastella vakavammin kuin tähän asti. Suomessa ei ole osattu olla tarpeeksi kriittisiä, miettii Simojoki.
Simojoki painottaa, että digitalisaatiota ei pidä mustamaalata, mutta sen kanssa ei saa olla myöskään liian sinisilmäinen.
Meillä on käsissämme aikapommi. Koko koulujärjestelmämmekin digitalisoituu kovaa vauhtia. Kaarlo Simojoki
Hän on erityisen huolissaan siitä, että somemaailmaan syrjäytyneet ovat lisääntyneet koko ajan vauhdilla. Joukko käsittää jo useita tuhansia nuoria.
– Meillä on käsissämme aikapommi. Koko koulujärjestelmämmekin digitalisoituu kovaa vauhtia. Milloin meillä tulee mitta täyteen tästä kaikesta? Miten voimme tunnistaa, että netin käyttö muuttuu jollekin ongelmalliseksi, jos kaikki asiat tapahtuvat tavalla tai toisella verkkoympäristössä, pohtii Simojoki.
A-klinikan johtavan ylilääkärin mukaan kyse on enää siitä, heräämmekö näköpiirissä olevaan ongelmaan riittävän ajoissa.

Tietoisuuden lisääminen netin riskikäytöstä on yksi harvoista olemassa olevista keinoista.
– Varhaisvaiheen signaalit ovat jo olemassa. Emme voi reagoida vasta kymmenen vuoden kuluttua. Silloin on jo liian myöhäistä aloittaa, Simojoki sanoo.
Harva tunnistaa oireita
Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola vahvistaa, että haitallinen netin käyttö työllistää koko ajan yhä enemmän terapeutteja Suomessa.
Hoitoon hakeutuneet kärsivät muun muassa eriasteisesta someriippuvuudesta tai kännykkäaddiktiosta. Useissa eri tutkimuksissa älypuhelimia on kuvattu riippuvuutta aiheuttavaksi teknologiaksi.
Netti vaikuttaa olevan instant-ratkaisu ihan kaikkeen. Enää ihmisen ei tarvitse odottaa ja sietää. Aina voi paeta senhetkistä tilannetta ja löytää jotain tai jonkun. Annarilla Ahtola
Esimerkiksi sovellussuunnittelussa on vahvistettu niitä ominaisuuksia, jotka lisäävät käyttäjän rutiininomaista vilkuilua, halua käyttää puhelintaan useammin ja viipyä sovelluksen parissa kauemmin.
– Olemme seuranneet hämmentyneinä ja huolestuneina nykyistä tilannetta. Pitää muistaa, että riippuvuus on aina riippuvuus, oli kyse sitten päihderiippuvuudesta tai nettiriippuvuudesta. Se on silloin jo vakava asia, kertoo Ahtola.

Tutkimuksissa on havaittu, että nettiriippuvuuteen liittyy samalla tavoin välittäjäaineiden muutoksia kuin huumeriippuvuudessakin. Toiminnallinen riippuvuus stimuloi aivojen mielihyväjärjestelmää siinä missä aineellinen riippuvuuskin.
Monikaan älypuhelintaan aktiivisesti käyttävä henkilö ei kuitenkaan tunnista normaalikäytön ja liikakäytön rajaa.
Psykologiliiton puheenjohtaja Ahtolaa huolettaa, että erityisesti ihmisten sietokyky on madaltunut netti- ja mobiiliteknologian myötä.
– Netti vaikuttaa olevan instant-ratkaisu ihan kaikkeen. Enää ei tarvitse odottaa ja sietää. Aina voi paeta senhetkistä tilannetta ja löytää jotain tai jonkun, avaa Ahtola.
Terapiasta apua hoitoon
Sami Kivikkokangas toimii psykologina ja nuorisopsykoterapeuttina HUS HYKS Psykiatriassa. Hänen haitallisesta netin käytöstä kärsivät potilaansa ovat pääasiassa lapsia ja nuoria aikuisia.
Nuorimmat terapiasta apua hakevat ovat vasta 12-vuotiaita.
– Eri-ikäisten kanssa kiinnitetään eri tavalla huomiota hoidon tarpeeseen. Riippumatta ihmisen iästä keskeistä hoidossa on ihmisen oma suhtautuminen omaan riippuvuuteensa, sanoo Kivikkokangas.
Hoidon tavoitteena ei ole useinkaan netin käytön lopettaminen, vaan sen asettaminen kohtuuden rajoihin. Sami Kivikkokangas
Kivikkokangasta huolettaa erityisesti kehittyvässä iässä olevien lasten ja nuorten netin ongelmakäyttö.
– Hoidon tavoitteena ei ole useinkaan netin käytön lopettaminen, vaan sen asettaminen kohtuuden rajoihin, selventää Kivikkokangas.
Hänen mukaansa jokainen nettiriippuvuussuhde pitää selvittää yksilöllisesti.
Se, millainen suhde ihmisellä on ongelmaansa, määrittää lopulta sen, mistä kohtaa kannattaa tai voi ylipäänsä aloittaa hoidossa.
– Netin käyttöön voi liittyä syyllisyyttä tai häpeää. Hoitosuunnitelmassa pyritään aina muodostamaan yhdessä neuvoteltu ja hahmoteltu tavoite, johon keskitytään, sanoo Kivikkokangas.
Matalan kynnyksen apu puuttuu
Suomessa ei ole tarjolla matalan kynnyksen apua internetin ongelmakäyttäjälle.
Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi toivoo, että asialle saataisiin pikainen muutos.
– Meillä on kyllä tarjota kriisiapua, jota voi saada minkä tahansa asian vuoksi. Olisi kuitenkin hyvä, että tarjolla olisi matalan kynnyksen keskusteluapua nettiriippuvuuteen, Aalto-Matturi sanoo.
Hänen mielestään tällainen palvelu voisi edesauttaa avun hakemista ajoissa. Näin netin haitalliseen ja pakonomaiseen käyttöön voitaisiin puuttua ennen tilanteen pahentumista.

Samalla periaatteella toimii esimerkiksi Ehkäisevän päihdetyön EHYT-yhdistyksen Päihdeneuvontapuhelin. Se tarjoaa ensisijaisesti apua päihteiden ongelmakäyttäjille.
– Voisi jutella, mikä rooli netillä on tällä hetkellä elämässä. Samalla pystyttäisiin selvittämään keinoja torjua ongelmaa. Saisi myös vinkkejä, miten muut ovat toimineet samankaltaisessa tilanteessa, Aalto-Matturi sanoo.
Ehkäisevän päihdetyön EHYT-yhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Mikkonen on Aalto-Matturin kanssa samaa mieltä.
– Olemme miettineet pitkään, pitäisikö meidän lähteä mukaan toiminnallisten riippuvuuksien hoitoon. Meidän ensisijainen työmme on tällä hetkellä rajattu päihteisiin ja rahapelaamiseen, Mikkonen sanoo.
Hän on huomannut, että some- ja nettiriippuvuuksissa matalan kynnyksen avulle olisi Suomessa tilausta.
Uusi riippuvuuden muoto
Tiedemaailmaa puhuttaa tällä hetkellä etenkin someriippuvuus ja sen terveyshaitat.
Toistaiseksi tutkittua tietoa on tarjolla vasta vähän, mutta kuva riippuvuuden vakavuudesta on selkeä: sosiaalisen median pitkäaikainen liikakäyttö on haitallista aivoille, ja se muokkaa ihmisen käyttäytymistä.
Someriippuvuudesta kärsivä ei pysty olemaan kommunikoimatta sosiaalisen median palveluissa, kuten Facebookissa, Twitterissä, Snapchatissa tai Instagramissa. Sari Castrén
– Someriippuvuudesta puhutaan tiedemaailmassa niin sanottuna ”hiljaisena addiktiona”. Siitä kärsivä ei välttämättä edes tunnista ahdistuneisuutensa syytä, selventää erikoistutkija Sari Castrén THL:sta.
Hän kertoo etenkin vanhempien hakevan apua oirehtiville lapsilleen.
– Someriippuvuudesta kärsivä ei pysty olemaan kommunikoimatta sosiaalisen median palveluissa, kuten Facebookissa, Twitterissä, Snapchatissa tai Instagramissa.
Castrén kuulee tilanteista säännöllisesti kentältä kollegoiltaan.
– Tilanne on hämmentävä, koska ongelman laajuudesta ei tarkkaan tiedetä, mutta sen olemassaolo kyllä tunnistetaan. Hoitosuosituksiakaan ei ole tarkkaan linjattu. Tämä on niin uusi riippuvuus, kertoo Castrén.