Nettiriippuvuudesta hoidettavien määrä on kasvanut Suomessa viimeisten vuosien aikana. Ilmiön ovat havainneet tahot, jotka hoitavat erilaisista riippuvuuksista kärsiviä.

Tarkkoja lukuja suomalaisten nettiriippuvaisten määrästä ei kuitenkaan vielä ole. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ei ole vielä pystynyt kartoittamaan nettiriippuvuuden yleisyyttä tai esiintyvyyttä maassamme.

– Syy on se, että nettiriippuvuudesta ei ole olemassa vielä tarkkoja diagnostisia kriteereitä ja mittareita, joilla asiaa voitaisiin kartoittaa. Olemme kuitenkin hyvin tietoisia tästä ilmiöstä, kertoo erikoistutkija Sari Castrén THL:sta.

Ilmiö näkyy vastaanotoilla

Nettiriippuvuudella tarkoitetaan internetin hallitsematonta ja pakonomaista käyttöä.

Se aiheuttaa ihmiselle muun muassa masennusoireita, mielialahäiriöitä, tarkkaavaisuushäiriöitä ja oppimisvaikeuksia. Lisäksi nettiriippuvuudesta kärsivillä henkilöillä on diagnosoitu unihäiriöitä, päihdeongelmia ja sosiaalista sulkeutuneisuutta.

Nettiriippuvuus on jo päihderiippuvuutta pelottavampi ja vakavampi ongelma, koska internetin käyttö on integroitunut niin vahvasti osaksi nyky-yhteiskuntaa. Kaarlo Simojoki

Ilmiön ovat havainneet Suomessa terveydenhuoltoalalla monet.

Uutisia netin käytön haitoista on aiemmin kuultu lähinnä Aasiasta, mutta nyt ongelma on jo Suomessakin.

– Asian vakavuus ja laajuus alkavat hiljalleen näyttäytyä myös meillä. Olemme hyvin huolissamme tilanteesta, sanoo A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki.

Hänen mukaansa nettiriippuvaisten määrän kasvu näkyy jo pelkästään siinä, kuinka A-klinikoiden tarjoamien palveluiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti.

– Nettiriippuvuus on jo päihderiippuvuutta pelottavampi ja vakavampi ongelma, koska internetin käyttö on integroitunut niin vahvasti osaksi nyky-yhteiskuntaa, Simojoki sanoo.

Netin käyttö on monella iso osa työelämää ja vapaa-aikaa.

– Kukaan meistä ei voi olla humalassa töissä, mutta jokainen voi käyttää älypuhelinta töissä, vaikka se aiheuttaisi käyttäjälle vakavia terveydellisiä ongelmia. Se ottaa valveillaoloajasta jo hyvin merkittävän osan, toteaa Simojoki.

Ongelmaan reagoitava riittävän ajoissa

Internetin käytön haittavaikutuksiin on Suomessa havahduttu vasta hiljattain. Digitaalisuuden tuomista mahdollisuuksista on keskusteltu paljon, mutta siitä seuraavat haittavaikutukset ovat jääneet keskusteluissa toissijaisiksi.

– Nettiriippuvuutta on syytä alkaa tarkastella vakavammin kuin tähän asti. Suomessa ei ole osattu olla tarpeeksi kriittisiä, miettii Simojoki.

Simojoki painottaa, että digitalisaatiota ei pidä mustamaalata, mutta sen kanssa ei saa olla myöskään liian sinisilmäinen.

Meillä on käsissämme aikapommi. Koko koulujärjestelmämmekin digitalisoituu kovaa vauhtia. Kaarlo Simojoki

Hän on erityisen huolissaan siitä, että somemaailmaan syrjäytyneet ovat lisääntyneet koko ajan vauhdilla. Joukko käsittää jo useita tuhansia nuoria.

– Meillä on käsissämme aikapommi. Koko koulujärjestelmämmekin digitalisoituu kovaa vauhtia. Milloin meillä tulee mitta täyteen tästä kaikesta? Miten voimme tunnistaa, että netin käyttö muuttuu jollekin ongelmalliseksi, jos kaikki asiat tapahtuvat tavalla tai toisella verkkoympäristössä, pohtii Simojoki.

A-klinikan johtavan ylilääkärin mukaan kyse on enää siitä, heräämmekö näköpiirissä olevaan ongelmaan riittävän ajoissa.

Tietoisuuden lisääminen netin riskikäytöstä on yksi harvoista olemassa olevista keinoista.

– Varhaisvaiheen signaalit ovat jo olemassa. Emme voi reagoida vasta kymmenen vuoden kuluttua. Silloin on jo liian myöhäistä aloittaa, Simojoki sanoo.

Harva tunnistaa oireita

Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola vahvistaa, että haitallinen netin käyttö työllistää koko ajan yhä enemmän terapeutteja Suomessa.

Hoitoon hakeutuneet kärsivät muun muassa eriasteisesta someriippuvuudesta tai kännykkäaddiktiosta. Useissa eri tutkimuksissa älypuhelimia on kuvattu riippuvuutta aiheuttavaksi teknologiaksi.

Netti vaikuttaa olevan instant-ratkaisu ihan kaikkeen. Enää ihmisen ei tarvitse odottaa ja sietää. Aina voi paeta senhetkistä tilannetta ja löytää jotain tai jonkun. Annarilla Ahtola

Esimerkiksi sovellussuunnittelussa on vahvistettu niitä ominaisuuksia, jotka lisäävät käyttäjän rutiininomaista vilkuilua, halua käyttää puhelintaan useammin ja viipyä sovelluksen parissa kauemmin.

– Olemme seuranneet hämmentyneinä ja huolestuneina nykyistä tilannetta. Pitää muistaa, että riippuvuus on aina riippuvuus, oli kyse sitten päihderiippuvuudesta tai nettiriippuvuudesta. Se on silloin jo vakava asia, kertoo Ahtola.

Tutkimuksissa on havaittu, että nettiriippuvuuteen liittyy samalla tavoin välittäjäaineiden muutoksia kuin huumeriippuvuudessakin. Toiminnallinen riippuvuus stimuloi aivojen mielihyväjärjestelmää siinä missä aineellinen riippuvuuskin.

Monikaan älypuhelintaan aktiivisesti käyttävä henkilö ei kuitenkaan tunnista normaalikäytön ja liikakäytön rajaa.

Psykologiliiton puheenjohtaja Ahtolaa huolettaa, että erityisesti ihmisten sietokyky on madaltunut netti- ja mobiiliteknologian myötä.

– Netti vaikuttaa olevan instant-ratkaisu ihan kaikkeen. Enää ei tarvitse odottaa ja sietää. Aina voi paeta senhetkistä tilannetta ja löytää jotain tai jonkun, avaa Ahtola.

Terapiasta apua hoitoon

Sami Kivikkokangas toimii psykologina ja nuorisopsykoterapeuttina HUS HYKS Psykiatriassa. Hänen haitallisesta netin käytöstä kärsivät potilaansa ovat pääasiassa lapsia ja nuoria aikuisia.

Nuorimmat terapiasta apua hakevat ovat vasta 12-vuotiaita.

– Eri-ikäisten kanssa kiinnitetään eri tavalla huomiota hoidon tarpeeseen. Riippumatta ihmisen iästä keskeistä hoidossa on ihmisen oma suhtautuminen omaan riippuvuuteensa, sanoo Kivikkokangas.

Hoidon tavoitteena ei ole useinkaan netin käytön lopettaminen, vaan sen asettaminen kohtuuden rajoihin. Sami Kivikkokangas

Kivikkokangasta huolettaa erityisesti kehittyvässä iässä olevien lasten ja nuorten netin ongelmakäyttö.

– Hoidon tavoitteena ei ole useinkaan netin käytön lopettaminen, vaan sen asettaminen kohtuuden rajoihin, selventää Kivikkokangas.

Hänen mukaansa jokainen nettiriippuvuussuhde pitää selvittää yksilöllisesti.

Se, millainen suhde ihmisellä on ongelmaansa, määrittää lopulta sen, mistä kohtaa kannattaa tai voi ylipäänsä aloittaa hoidossa.

– Netin käyttöön voi liittyä syyllisyyttä tai häpeää. Hoitosuunnitelmassa pyritään aina muodostamaan yhdessä neuvoteltu ja hahmoteltu tavoite, johon keskitytään, sanoo Kivikkokangas.

Matalan kynnyksen apu puuttuu

Suomessa ei ole tarjolla matalan kynnyksen apua internetin ongelmakäyttäjälle.

Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi toivoo, että asialle saataisiin pikainen muutos.

– Meillä on kyllä tarjota kriisiapua, jota voi saada minkä tahansa asian vuoksi. Olisi kuitenkin hyvä, että tarjolla olisi matalan kynnyksen keskusteluapua nettiriippuvuuteen, Aalto-Matturi sanoo.

Hänen mielestään tällainen palvelu voisi edesauttaa avun hakemista ajoissa. Näin netin haitalliseen ja pakonomaiseen käyttöön voitaisiin puuttua ennen tilanteen pahentumista.

Samalla periaatteella toimii esimerkiksi Ehkäisevän päihdetyön EHYT-yhdistyksen Päihdeneuvontapuhelin. Se tarjoaa ensisijaisesti apua päihteiden ongelmakäyttäjille.

– Voisi jutella, mikä rooli netillä on tällä hetkellä elämässä. Samalla pystyttäisiin selvittämään keinoja torjua ongelmaa. Saisi myös vinkkejä, miten muut ovat toimineet samankaltaisessa tilanteessa, Aalto-Matturi sanoo.

Ehkäisevän päihdetyön EHYT-yhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Mikkonen on Aalto-Matturin kanssa samaa mieltä.

– Olemme miettineet pitkään, pitäisikö meidän lähteä mukaan toiminnallisten riippuvuuksien hoitoon. Meidän ensisijainen työmme on tällä hetkellä rajattu päihteisiin ja rahapelaamiseen, Mikkonen sanoo.

Hän on huomannut, että some- ja nettiriippuvuuksissa matalan kynnyksen avulle olisi Suomessa tilausta.

Uusi riippuvuuden muoto

Tiedemaailmaa puhuttaa tällä hetkellä etenkin someriippuvuus ja sen terveyshaitat.

Toistaiseksi tutkittua tietoa on tarjolla vasta vähän, mutta kuva riippuvuuden vakavuudesta on selkeä: sosiaalisen median pitkäaikainen liikakäyttö on haitallista aivoille, ja se muokkaa ihmisen käyttäytymistä.

Someriippuvuudesta kärsivä ei pysty olemaan kommunikoimatta sosiaalisen median palveluissa, kuten Facebookissa, Twitterissä, Snapchatissa tai Instagramissa. Sari Castrén

– Someriippuvuudesta puhutaan tiedemaailmassa niin sanottuna ”hiljaisena addiktiona”. Siitä kärsivä ei välttämättä edes tunnista ahdistuneisuutensa syytä, selventää erikoistutkija Sari Castrén THL:sta.

Hän kertoo etenkin vanhempien hakevan apua oirehtiville lapsilleen.

– Someriippuvuudesta kärsivä ei pysty olemaan kommunikoimatta sosiaalisen median palveluissa, kuten Facebookissa, Twitterissä, Snapchatissa tai Instagramissa.

Castrén kuulee tilanteista säännöllisesti kentältä kollegoiltaan.

– Tilanne on hämmentävä, koska ongelman laajuudesta ei tarkkaan tiedetä, mutta sen olemassaolo kyllä tunnistetaan. Hoitosuosituksiakaan ei ole tarkkaan linjattu. Tämä on niin uusi riippuvuus, kertoo Castrén.

Etelä-Korean ja Pohjois-Korean johtajien historiallinen huippukokous on alkanut demilitarisoidulla alueella Panjumnonin Etelä-Korean puoleisessa Rauhan talossa. Voit seurata tapaamista suorana myös Yle Areenasta.

Ennen rauhantalolle saapumistaan Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in saapui hurraavan yleisön eteen ensin turvamiesten ympäröimänä. Tämän jälkeen hän lähti mustassa autosaattueessa kohti demilitarisoitua rajaa.

Johtaja Kim Jong-un ja ja presidentti Mon Jae-in kohtasivat ja kättelivät.

– Mukava tavata sinut, Moon sanoi Kimille tapaamisen aluksi.

Samalla Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un otti historiallisen askeleen etelän puolelle. Myöhemmin hän kirjoitti Rauhan talon vieraskirjaan tervehdyksen.

– Olemme tänään lähtöviivalla aloittamassa rauhan, vaurauden ja Koreoiden välisten suhteiden uutta historiaa, Kim kirjoitti ennen neuvottelujen alkamista

Maiden aiemmat johtajat ovat tavanneet aiemmin kaksi kertaa, mutta aiemmat tapaamiset on järjestetty Pohjois-Korean pääkaupungissa Pjongjangissa.

Yhdysvallat toivoo, että Koreoiden huippukokous aloittaisi kehityksen kohti rauhaisampaa tulevaisuutta. Valkoinen talo julkaisi lausunnon pian sen jälkeen, kun presidentti Moon Jae-in ja johtaja Kim Jong-un olivat tavanneet Koreoiden välisellä vyöhykkeellä.

Tapaamiseen osallistuvat Pohjois-Korean osalta Kim Jong-unin lisäksi hänen sisarensa Kim Yo-jong sekä maan entinen tiedustelupäällikkö Kim Yong-chol, joka vastaan Pohjois-Korean suhteista eteläiseen naapuriinsa.

Leppoisaa sanailua

Kim Jong-un kertoi tapaamisen aluksi odottavansa "sydämellisiä, aitoja ja rehellisiä" keskusteluja Etelä-Korean presidentin kanssa kysymyksistä, joissa "Koreat eivät ole aikaisemmin kyenneet täyttämään sitoumuksiaan".

Kim myös sanaili leppoisasti Moon Jae-inin kanssa. Kim toivoi Moonin pitävän Pohjois-Korean kuuluisista kylmistä nuudeleista, joita herrat saisivat syödäkseen tapaamisen jälkeen. Ne tuodaan kokouspaikalle aina Pjongjangista asti.

Tämän jälkeen hän kääntyi sisarensa puoleen ja sanoi, että "ei ehkä olisi pitänyt sanoa hänelle, että Pjongjang on kaukana".

Kim myös pahoitteli, että oli pitänyt kollegaansa Moonia hereillä myöhään yöllä tehtyjen ohjuskokeiden takia.

Historiallisia vieraskutsuja

Tapaamisen aikana Kim Jong-un kertoi Moon Jae-inille, että tulisi mielellään käymään Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa. Uutistoimisto Tassin mukaan Moon kutsui heti Kimin vierailulle ja tämä hyväksyi kutsun.

Moon on myös tuonut esiin, että Koreoiden johtajien tulisi alkaa tavata säännöllisesti.

Kimin sisko Kim Yo-jong toi esiin neuvottelupöydässä, että hänen mielestään Koreoiden yhdistymisprosessia tulisi nopeuttaa, kertoo Etelä-Korean presidentin tiedottaja. Tiedottajan mukaan neuvottelijat olivat hyväksyneet ajatuksen nauraen.

Lounastauko

Muutaman tunnin ajan kestäneen palaverin jälkeen neuvottelut keskeytettiin lounastauon ajaksi.

Pohjois-Korean johtaja nähtiin poistuvan paikalta limusiinilla, jota vartioivat auton rinnalla juoksevat henkivartijat. Kimin lounaspaikka sijaitsee Panmunjomin kylän pohjoislaidalla.

Neuvottelujen on määrä jatkua myöhemmin tänään.

Uutinen päivittyy

Lukuisille Ylen radiouutisten kuuntelijoille vuosikymmenten aikana tutuksi tullut Aimo Nikulainen on kuollut. Nikulainen oli yksi Ylen pitkäaikaisimpia radiouutisten ankkureita.

Myös lempinimellä Aiski tunnettu Nikulainen oli pitkän linjan radiotoimittaja. Häntä kuultiin ensimmäisiä kertoja Yleisradion kanavilla vuonna 1966 ja hän toimi lukijana radiouutisten lähetyksissä 2000-luvun alkuun saakka.

Nikulainen jäi eläkkeelle vuonna 2012. Ennen eläkkeelle siirtymistään hän toimi Ylessä uutispäällikkönä. Viime kerran häntä kuultiin radiotaajuuksilla syyskuussa 2015, kun Ylen radiouutiset juhlisti 50-vuotispäiväänsä.

Kuulijoiden mieleen Nikulainen on voinut jäädä varsinkin Siilinjärvellä 1978 tapahtuneen Rissalan lento-onnettomuuden raportoinnista. Nikulainen oli ensimmäisenä toimittajana paikalla raportoimassa onnettomuudesta, jossa kuolivat kaikki lennolla olleet 15 ihmistä.

Omanissa viime perjantaina kuolleen ruotsalaisen elektronisen tanssimusiikin supertähden Aviciin eli Tim Berglingin perhe on julkaissut avoimen kirjeen (SVT), jossa he kertovat Aviciin kuolemasta.

Aviciin vanhemmat Anki Lidén ja Klas Bergling kirjoittavat, että maailmankuulu muusikko ei kestänyt enempää.

– Rakas Timimme oli etsijä, hauras taiteellinen sielu, joka etsi vastauksia olemassoloon liittyviin kysymyksiin. Hän oli ylisuorittava perfektionisti, joka matkusti ja työskenteli kovassa tahdissa, mikä johti äärimmäiseen stressiin, vanhemmat kuvailevat kirjeessään.

Vanhemmat kertovat, että kun heidän poikansa lopetti keikkailun, hän halusi löytää tasapainon elämässä ollakseen onnellinen ja voidakseen tehdä sitä, mitä hän rakasti eniten eli musiikkia.

– Hän kamppaili ajatusten kanssa, jotka liittyivät tarkoitukseen, elämään ja onnellisuuteen. Hän ei jaksanut enää. Hän halusi löytää rauhan.

– Tim ei sopinut osaksi koneistoa, johon hän päätyi. Hän oli herkkä poika, joka rakasti fanejaan mutta vältteli parrasvaloissa olemista.

Lidén ja Bergling päättivät kirjeensä kertomalla, että Aviciin musiikki pitää hänen muistonsa elossa.

– Rakastamme sinua, he kirjoittivat.

Avicii oli kuollessaan 28-vuotias. Hän kärsi terveys- ja päihdeongelmista. Omanin poliisin mukaan hänen kuolemaansa ei liittynyt rikosta.

Lue myös:

Ruotsalais-DJ Avicii lopettaa keikkailun – tähti julkaisi puhelinnumeronsa faneja varten (YleX)

EDM-supertähti avautuu terveysongelmistaan: Oli pakko hiljentää vauhtia (YleX)

DJ Orkidea Aviciista: Hän vauhditti alakulttuurin murtautumista valtavirtaan

Maailman yleisin torjunta-aine neonikotinoidi kielletään ulkoviljelyssä Euroopan unionin alueella vuoden loppuun mennessä.

EU:ssa on päästy sopuun neonikotinoidi -torjunta-aineen käyttökiellosta unionin alueella. Unionin jäsenmaat ovat sopineet käyttökiellosta ulkoviljelyssä tänään perjantaina.

Jäsenmaat kannattavat komission ehdotusta kieltää neonikotinoidien kolme vaikuttavaa ainetta niiden pölyttäjämehiläisille aiheutuvien vahinkojen takia. Komissio on neljä vuotta sitten kieltänyt väliaikaisesti neonikotinoideja sisältävien valmisteiden ja niillä käsiteltyjen siementen käytön mehiläisiä houkuttelevilla kasveilla.

Neonikotinoidien käytölle on kuitenkin haettu poikkeuslupia eri jasenmaissa, kuten Suomessa.

Unionissa käsiteltiin täyskieltoa viime vuoden lopulla, mutta jäsenmaat eivät kannattaneet vielä silloin kieltoa. Unionissa jäätiin odottamaan komission Euroopan elintarvikeviranomaiselta Efsalta tilaamaa tutkimusraporttia aineiden myrkyllisyydestä mehiläisille.

Raportti ilmestyi helmikuussa ja sen tulos oli, että neonikotinoidit leviävät maaperän ja veden kautta mehiläiskantoihin ja aiheuttavan isoja vahinkoja pölyttäjille ja niiden jälkeläisille. Torjunta-aineiden on epäilty aiheuttavan mehiläiskuolemia ja häiritsevän muun muassa mehiläisten viljeltyjä ja villejä kantoja.

Eu:n päätöksen mukaan neonikotinoideja ei saa ensi vuodesta alkaen käyttää ulkoviljelyssä, vaan ainoastaan ammattimaisessa kasvihuoneviljelyssä.

Suomessa torjutaan poikkeusluvalla

Suomessa torjunta-aineita käytetetään käytännössä kirppojen torjuntaan rypsin ja rapsin viljelyssä. Suomalaiset viljelijät ovat saaneet poikkeusluvan käyttää torjunta-aineita, koska öljykasvien viljely keväisin on lähes mahdotonta ilman tehokasta torjuntaa.

Maataloustuottajien tuottajajärjestö MTK on arvioinut, että rypsin viljely voi loppua kiellon myötä kokonaan Suomessa.

Suomessa on haettu vaihtoehtoa neonikotinoideille, mutta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin mukaan niiden tehoista ja riskeistä ei ole vielä riittävää näyttöä.

Rypsin ja rapsin viljelyä on yritetty lisätä Suomessa valkuiasomavaraisuuden lisäämiseksi. Neonikotinoideja käytetään myös sokerijuurikkaan viljelyssä.

Öljykasvit ovat tärkeä mehiläisten ravintokasvi. Mehiläiset lisäävät selvästi rypsin satoa. Mehiläisten pölyttämiskyky on kuitenkin koko kasvi- ja ihmiskunnalle elintärkeä.

Neonikotinoidien tehoaineita valmistavat kansainväliset kemianjätit, Bayer ja Syngenta ovat valittaneet EU:n väliaikaisesta käyttökiellosta. Tuomiota odotetaan vielä keväällä.

Virkaatekevä pääministeri Karen Karapetian torjui perjantaina oppositiojohtaja Nikol Pashinianin neuvottelutarjouksen. Hänen tiedottajansa luonnehti tarjousta saneluyritykseksi.

Oppositiojohtaja Pashinian on johtanut massiivisia hallituksenvastaisia mielenosoituksia jo toista viikkoa ja julistautunut ainoaksi mahdolliseksi pääministeriehdokkaaksi. Armenian parlamentin on määrä äänestää uuden pääministerin valinnasta tiistaina.

Pashinianilla ei ole parlamentissa riittävää tukea tullakseen valituksi. Pashinian uhosi edellispäivänä kannattajilleen Jerevanissa, että jollei häntä valita, Armenia jää kokonaan ilman pääministeriä. Pashinian kehotti kannattajiaan pitämään lauantaina tauon mielenosoituksissa ja palaamaan kaduille sunnuntaina.

Pari viikkoa sitten alkaneissa mielenosoituksissa vastustetaan maan entisen presidentin Serzh Sarkisianin pysyttäytymistä vallassa.

Sarkisian oli Armenian presidenttinä kaksi kautta, yhteensä kymmenen vuotta. Sen jälkeen hän oli asettunut ehdolle pääministeriksi. Äskettäisillä perustuslain muutoksilla pääministerin valtaoikeuksia on kasvatettu.

Armenia on Venäjän läheinen liittolainen. Venäjä on toistaiseksi kommentoinut, että se ei puutu Armenian sisäpolitiikkaan.

Lue lisää aiheesta:

Mielenosoitusjohtaja tarjoutui Armenian uudeksi pääministeriksi

Armenian sekasorto paisuu – Oppositio: protestijohtaja otettu kiinni, pääministeri käveli ulos neuvotteluista

Luottoluokittaja Moody's on pitänyt ennallaan Suomen luottoluokituksen Aa1.

Luokittajan näkemyksen mukaan myös Suomen talousnäkymät säilyvät vakaina.

Luokittajan mukaan Suomen talouskasvu tukee pitkän linjan positiivista kehitystä. Lisäksi luokittaja katsoo, että jäljellä olevista rakenteellisista ongelmista huolimatta suomalaispäättäjät ovat osoittaneet sitoutuneensa rakennemuutosten toteuttamiseen.

Maaliskuussa luottoluokittaja Standard and Poor´s piti myös Suomen luottoluokituksen ennallaan, tasolla AA+. Myös se piti Suomen näkymiä vakaina.

Sudenkaatolupien saaminen Etelä-Pohjanmaalla Suupohjan suunnalla saattaa helpottua lähitulevaisuudessa. Syynä ovat metsäpeurat, joita ollaan vapauttamassa Isojoen luontoon ensi vuoden syksynä.

Alueella on käynnissä miljoonien eurojen hanke, jonka tavoitteena on luoda alueelle pysyvä metsäpeurakanta. Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa todetaan, että hankkeen onnistuminen vaatii susien metsästämistä alueella.

– Metsäpeura on suden ruokaa ja vapautusten alkuvaiheessa peurojen lukumäärä on kriittisen pieni. Soisi olevan niin, että löytyisi suden kannanhoidolliset keinot, joilla tilanteeseen puututaan, sanoo peurahanketta vetävä Sakari Mykrä Metsähallituksesta.

Toistaiseksi kaatoluvat alueelle ovat kuitenkin olleet tiukassa. Isojoen peurat elävät vielä aitauksessa, joten niiden katsotaan olevan siellä turvassa.

Lisäksi Suomen susikanta on keväällä 2017 tehdyn tuoreimman arvion mukaan liian pieni, jotta lupia heltiäisi helposti. Susikanta saattaa kuitenkin lähivuosina kasvaa niin sanotun "pienimmän elinvoimaisen kannan" tasolle.

– Kesäkuussa tulee seuraava kanta-arvio, ja jos kanta on kasvanut rajan yli, tilanne on vähän uusi, Mykrä sanoo.

Riistapäällikkö: Ohjeistus tullee ministeriöstä asti

Riistapäällikkö Mikael Luoma Suomen riistakeskuksesta myöntää varovaiseen sävyyn, että lupien myöntämisen helpottuminen jatkossa on mahdollista.

– Siinä vaiheessa, kun susikanta on suotuisalla tasolla, meidän on mahdollista myöntää lupia joustavammin. Toistaiseksi susikanta ei kuitenkaan ole suotuisalla tasolla, Luoma sanoo.

Luoman mukaan Suupohjan tilannetta joudutaan pähkäilemään riistahallinnossa. Hän uskoo, että ohjeistusta annetaan maa- ja metsätalousministeriöstä asti.

Luoma ei kuitenkaan lähde arvailemaan, kehottaako ministeriö karsimaan susien määrää alueelta.

– Eri vaihtoehtoihin en voi ottaa kantaa.

Jopa koko lauman hävittäminen mahdollista?

Susikannan hoitosuunnitelman mukaan jopa kokonaisen susilauman poistamista "tulee harkita erityisesti metsäpeura-alueilla". Suunnitelma on kuitenkin tulkinnanvarainen ja toistaiseksi on mahdotonta ennustaa, miten asiassa lopulta käy.

Peuraprojektia vetävä Sakari Mykrä kuitenkin toteaa, että olisi hölmöä antaa asioiden edetä omalla painollaan.

– Jos peuroja ensin julkisella rahalla tarhataan ja lisäännytetään, mutta lopulta päädytään siihen, että sudet ne sitten syövät, niin ei se mielestäni järkevää ole, Mykrä sanoo.

– Nyt mietitään, onko asiaan mahdollista puuttua ennen kuin peuroja vapautetaan vai puututaanko vasta sitten, kun peuroja on ulkona tarhasta.

Isojoen Lauhanvuoren kansallispuistossa olevaan aitaukseen tuotiin marraskuussa seitsemän metsäpeuraa totuttautumaan alueeseen. Näiden peurojen vasoja on tarkoitus vapauttaa luontoon. Viime vuoden arvion mukaan kansallispuiston läheisyydessä liikkuu kolmen suden lauma.

Metsäpeurakantaa pyritään luomaan myös Seitsemisen kansallispuistoon. Kahdessa kansallispuistossa toimivan peurahankkeen yhteisbudjetti on yli viisi miljoonaa euroa.

Lappeenrannan lähes valmiissa sairaalarakennuksessa keskiviikkoiltana sattunut vesivuoto johtuu yksittäisen lvi-asentajan huolimattomuudesta tai välinpitämättömyydestä. Näin sanoo työmaan esimiehenä toimiva Rakennuttajakonsultti WSP Oy:n paikallisjohtaja Tomi Käiväräinen.

Käiväräisen mukaan asentaja on muokannut vesiputken liitoksessa olevia tehdasvalmisteisia osia ohjeiden vastaisesti.

– Asentajan huolimattomuutta tai välinpitämättömyyttä. Ihan yksittäisen ihmisen huono asenne työtä kohtaan. Siitä se yksinkertaisesti johtuu, Käiväräinen sanoo.

Käiväräinen kertoo, että asennuksessa tehty virhe on sellainen, että se ei ole silmin havaittava. Tällöin asentajan moraali korostuu.

– Siinä on tehdasvalmisteisia osia muokattu tavalla, jota eivät asennustyön ohjeet salli ja ylipäätäänkään ei työohjeiden mukaisesti, Käiväräinen kertoo.

Ihan yksittäisen ihmisen huono asenne työtä kohtaan. Toni Käiväräinen

Sairaalarakennuksen neljännen kerroksen vesiputken liitoksesta alkanut vuoto valutti satoja litroja vettä lattioiden lisäksi sairaalan rakenteisiin.

Toimitusjohtaja: "Kyseessä yksi inhimillinen virhe isolla työmaalla"

K-sairaalan LVI-asennuksista vastasi Saipu Oy. Yrityksen asentajat ovat järkyttyneitä syytöksestä, että heidän asenteessaan olisi vikaa.

Toimitusjohtaja Kari Varkin mukaan heillä on töissä ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö. Työvirheen he kuitenkin tunnustavat.

– Yksittäinen putkiliitos on pettänyt ja siinä on tehty asennusvirhe. Iso ja harmittava vahinko siitä on aiheutunut, sanoo Varkki.

Varkki on nähnyt kuvan virheellisestä asennuksesta ja nyt selvitetään kuka kyseisen putkiliitoksen on tehnyt. Varkki kertoo, että heillä on työmailla koulutettavina nuoria. Varkin mukaan se on voinut olla yhtenä syynä virheelliseen asennukseen.

Varkki uskoo, että kyseessä on yksittäinen ja inhimillinen virhe isolla työmaalla.

– Asenteesta se ei ole ollut kiinni, toteaa Varkki Saipu Oy:stä.

Satojen tuhansien vahingot

K-sairaalan vesivuodon taloudelliset vahingot nousevat satoihin tuhansiin euroihin. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotella on rakentamisajan kattava vakuutus, ja korvauksista keskustellaan nyt vakuutusyhtiön kanssa.

K-sairaalan vesivuoto viivästyttää sairaalan kesäkuun alkuun suunniteltua käyttöönottoa ainakin neljännen kerroksen osalta, josta puolet on nyt käyttökelvottomana. Torstaina lattioilta jouduttiin muun muassa repimään irti valmiiksi asennettuja lattiamattoja.

K-sairaalan kuivaus- ja korjaustyöt on aloitettu. Eksote pohtii ensi keskiviikkona, mitkä osat muuttoa on lykättävä ja mitkä voidaan toteuttaa suunnitellusti. Viikonlopun ja alkuviikon aikana pitäisi jo selvitä, kuinka kauan korjaus ja kuivatus vievät aikaa.

Päivystyksen muutto vaatii erityistä suunnittelua

Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Eksoten viestintäjohtaja Saara Raudasoja kertoo, että pahiten vaurioituneeseen neloskerrokseen on tulossa päivystyksen vuodeosasto. Erityisesti päivystystoiminnan muutto on aina kriitinen vaihe sairaalassa.

– Sitä ei voi lähteä hyvin suunnittelematta toteuttamaan. Emme osaa vielä sanoa, miten paljon suunnitelmaa joudutaan muuttamaan, kun on niin epäselvää, miten nopeasti paikkoja saataisiin uudelleen kuntoon, Raudasoja sanoo.

Lappeenrannan uuden K-sairaalan tilat keskussairaalan vieressä on ollut tarkoitus ottaa käyttööön kesäkuun alkupuolella. Alun perin sairaalan piti olla valmis jo syksyllä 2017. Rakennuttaja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri joutui kuitenkin viime talvena ottamaan rakennustyömaan haltuunsa, koska pääurakoitsija ei kyennyt rakentamaan sairaalaa alkuperäisessä aikataulussa.

Uuteen K-sairaalaan tulee yleis- ja erikoislääketieteen päivystys sekä vuodeosastoja. Se tulee maksamaan noin 50 miljoonaa euroa.

Juttuun lisätty viestintäjohtaja Saara Raudasojan kommentit 27.4. klo 12:07.

Juttuun lisätty LVI-urakan tehneen Saipu Oy:n toimitusjohtaja Kari Varkin kommentit 27.4. klo 15:42

Poliisin tuoreet nopeusvalvontasuunnitelmat kuulostavat hyvältä paitsi liikenneturvallisuuden myös valtion ikuisen rahapulan kannalta.

– Poliisi pyrkii tänä vuonna kirjoittamaan sakkoja ja rikesakkoja selvästi enemmän kuin aiemmin, yhteensä jopa 350 000 kappaletta, kun niitä viime vuonna kirjoitettiin 286 000, sanoo poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein.

Siinä on nousua 64 000 eli kasvua 22 prosenttia viime vuotiseen. Pastersteinin mukaan poliisin tavoitteena on nostaa selvästi sakkojen ja rikesakkojen suhteellista osuutta kaikista postitetuista ylinopeuskirjeistä.

Samalla huomautusten osuus pienenee. Yhä useampi peltipoliisin kameran välähdyksen kokenut ei saa siitä enää erillistä huomautusta postilaatikkoonsa, vaan välähdys on ainut muistutus. Siten poliisilla liikenee enemmän työaikaa vakavampien rikkeiden hoitoon.

– Näin tehdään, koska sakot ja rikesakot purevat huomautusta paremmin ylinopeuksiin, eli kaasujalka kevenee, Pasterstein kertoo.

Ylinopeuden rikesakkohaarukka on 140-200 euroa. Päiväsakkojen puolelle mennään yli 20 tuntikilometrin ylinopeudesta. Sakkojen keskisuuruus oli viime vuonna noin 300 euroa.

150 uutta kameraa

Automaattisen liikennevalvonnan tammi-maaliskuun luvut näyttävät jo suuntaa tavoitteen toteutumiselle. Sakko- ja rikesakkomäärät ovat nousseet kymmenisen prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden.

Jatkossa tahti vain kiihtyy, sillä poliisin käyttöön on hiljattain päätetty tilata 150 uutta nopeusvalvontalaitteistoa. Se yli tuplaa nykyisen kameramäärän.

Uusien kameroiden ja tolppien asennustyöt alkavat tämän vuoden aikana ja ensimmäiset viritellään pilottipätkille Kuutos- ja Nelosteille.

Kaikki 150 uutta kameraa ja niihin tarvittavat noin 500 kameratolppaa on asennettu paikoillensa parin kolmen vuoden sisällä.

Sakkoja ja rikesakkoja tuomittiin viime vuonna 100 miljoonan euron edestä.

Kun entinen terveydenhoitaja Kristina Eskola, 76, sai ensimmäiset kuukautisensa teini-ikäisenä, hän säikähti ja luuli sairastuneensa. Kukaan ei ollut viiteentoista ikävuoteen mennessä kertonut tytölle, että naiset menstruoivat.

Äiti oli hoitanut omat kuukautisensa siten, ettei Eskola itse tiennyt asiasta mitään. Äiti sentään tuli hätiin siinä vaiheessa, kun tilanne oli jo päällä, selitti hiukan naiseksi tulemisesta ja antoi tyttärelle pestäviä siteitä.

– Se oli oikeastaan ainoa asia, mitä äitini kertoi kuukautisista, Eskola sanoo.

– Se on äkkiä muisteltu, mitä lapsuudessa asiasta puhuttiin.

Lapsuutensa vantaalainen Eskola vietti maalla ja oli tottunut hoitamaan eläimiä, mutta tästä huolimatta tieto kuukautisista ei lapselle ollut välittynyt.

Tyttökoulun biologian kirjassa kuukautiset liitettiin lisääntymiseen: kirjassa oli kuvia siittiöistä, munasoluista ja sikiöstä.

– En muista, että olisi millään lailla puhuttu varsinaisesti kuukautisista, Eskola muistelee.

Eskolan nuoruudessa seksuaaliopetuksesta vastasi liikunnanopettaja. Jos tytöllä oli kuukautiset, liikuntatunnin aikana "istuttiin" eli jäätiin liikuntatunnin ajaksi katselemaan tuntia penkeiltä.

– Luulen, ettei kukaan osallistunut tunnille, koska sen jälkeinen suihku oltaisiin varmasti koettu kiusallisena.

Kiusallisuus tuntui leimaavan koko kuukautiskeskusteluun suhtautumista Eskolan nuoruudessa: edes tyttökavereiden kesken ei vaihdettu sanaa aiheesta, joka sentään kosketti lähes kaikkia. Menkkoja kutsuttiin "vaikeiksi ajoiksi", sillä suoraan ei asiasta puhuttu.

– Ei, ei. Ei se tullut kuuloonkaan 1950-luvulla, että niistä olisi puhuttu, Eskola sanoo ja nauraa.

Nykyään kuukautisista halutaan vähintään normaali tai neutraali keskustelunaihe taivastelun ja häpeilyn sijaan, ja menkkojen normalisointi onkin ollut vauhdissa – ainakin mediassa. Kuukautisaktivismi on nostanut päätään kotimaassakin: siitä pitää huolen esimerkiksi Menkkaklubi, feministinen kulttuurikollektiivi ja Jyväskylässä vastikään pidetty Menkkafestari.

Lisäksi kuukautisten kuulumisesta myös esimerkiksi muunsukupuolisille tai transihmisille löytyy tietoa muun muassa Transtukipisteestä.

Infoa on siis tarjolla esimerkiksi netissä ja kouluissa. Kuinka kummassa tärkeää terveystietoa sitten sai Eskolan nuoruudessa, jos koko kuukautisaihe oli niin tuskallisen kiusallinen ja vaiettu?

Eskola huokaa.

– Nii-in. Kai jotkut osasivat hakea tietoa kirjallisuudesta, mutta minä en ainakaan osannut siinä vaiheessa.

Työläs viikko joka kuukausi

Kuukautiset koskettavat koko yhteiskuntaa, ja niiden vaikutus ulottuu niin työelämään (Me Naiset) kuin yksilöiden talouteen (Iltalehti).

Siksi onkin hämmästyttävää, miten vähäisesti kuukautisiin liittyvä sosiaalisia ja kulttuurisia näkökulmia on tutkittu suomeksi. Helsingin yliopiston tietokannasta suoraan kuukautisia koskevia pro gradu- tai väitöstutkimuksia löytyy vain muutama, Tampereen yliopistosta ei senkään vertaa.

Turun yliopiston gradututkimuksista löytyy yksi aiheeseen sopiva tutkielma, jossa nykyään Espoon kaupungin muistisairaiden palveluohjauksen asiakkuuspäällikkönä toimiva Annika Immonen kirjoittaa kuukautisiin liittyvästä häpeästä. Tutkimuksessa naisten uuttera kuukautisten piilottaminen ja vaikenemisen kulttuuri on ollut vahvana ainakin 1950-luvulta aina 1970-luvulle, joiden välisen ajan tutkimus kattaa.

Erään kertomuksen mukaan naapurin tyttö kertoi sidetarpeiden olevan hänen sairautensa hoitoon tarvittavia tarvikkeita ennemmin kuin myönsi kuukautiset. Koulujen vessoissa ei välttämättä ollut yksittäiskoppeja, joten asian piilottelu oli vaikeaa.

Ei se tullut kuuloonkaan 1950-luvulla, että niistä olisi puhuttu. Kristina Eskola

Sata vuotta sitten kuukautissuojat tehtiin itse, ja niitä kutsuttiin häveliäisyyden nimissä linnunkiikuiksi tai kallen kauluksiksi. Tästä ollaan tietyssä mielessä tultu täysympyrä tähän päivään, sillä kestositeet ja kankaiset kuukautissuojat ovat löytäneet taas kuluttajat (Kaleva).

Kuukautisvälineiden ujostelun lisäksi yhteiskunnan taakkana on ollut kuukautisiin liittyvät ennakkoluulot. Immosen tutkimuksesta käy ilmi, miten naisten on ajateltu olevan likaisia tai ailahtelevaisia kuukautistensa aikana. "Onks sulla menkat" -lausahdus voi kertoa vielä nykypäivänä siitä, miten kuukautiskierron ajatellaan sotkevan menstruoivan aivot ja ajattelukyvyn (Ilta-Sanomat).

Kysymykset säilyvät vuosikymmenestä toiseen

Kristina Eskolan mukaan 1960-luvun yleinen vapautuminen muutti myös kuukautisista käytävän keskustelun luonnetta valtavasti. E-pillerit mullistivat naisen elämän, ja seksuaalikäsitykset muovautuivat uudelleen.

Eskola teki uransa terveydenhuollon alalla ja ehti olla koululaisten terveydenhoitajana vuosina 1978–2003. Hän kuitenkin toimi hetken myös sairaanhoitajana, ja oli aktiivisesti mukana ehkäisyvalistuksessa. Nainen muistaa terävästi sen kerran, kun Vantaan sairaanhoitajaliitto osallistui Helsingin Kaisaniemen puistossa järjestettävään tapahtumaan omalla näyttelyllä.

– Meillä roikkui pyykkinarulla eri ikäkausien kuukautissuojia. Jaoimme ehkäisyvalistusta ja kondomeja, Eskola sanoo.

Sekös nyrpisti joidenkin nenää. Tempaus kuulostaa hieman samalta kuin nykyajan kuukautisaktivismi, mutta vuosikymmeniä sitten tempaukset olivat vielä vieraita. Eskolaa se naurattaa.

– Sitä kyllä jotkut katsoivat vähän karsaasti. Mutta nuoria nauratti ja he olivat kiinnostuneita. He hakivat tietoa ehkäisystä ja ottivat siinä sivussa sitten muutaman kondomin.

Perheissä puhutaan – pikkuhiljaa

Jo kuopatun Suosikki-lehden legendaarinen "Dear Eki" eli Erkki-Pekka Helle jaksaa vastata menkka-asioihin vielä lähes 40 vuoden palstalääkärinä toimimisen jälkeen (MTV).

Helle toteaa samaa kuin Kristina Eskola: kysymykset kuukautisista eivät juuri muuttuneet vuosikymmenien saatossa, eivät edes internetin myötä.

– Vielä 1990-luvulla kouluissa ei kauheasti opettanut näistä asioista. Se oli ilmeisen selvää, Helle toteaa.

Jotkut vanhemmat ovat kertoneet, että he ovat pitäneet juhlat tyttären kerrottua, että kuukautiset ovat alkaneet. Pauliina Kinnunen

Siispä nuoriso kääntyi Suosikin Bees&Honey -palstan puoleen, ja Helle vastaili uutterasti nuorison polttaviin kysymyksiin. Nuoret kysyivät usein kuukautisten epäsäännöllisyydestä ja ehkäisypillereistä. Esiin nousi toistuvasti se, ettei perheissä kerta kaikkiaan puhuttu kuukautisista.

– Nuori ei helpolla kysy äidiltään asiasta. Kynnys on ilmeisesti ollut korkea aina, Helle sanoo.

Muutos perhekeskusteluun on kuitenkin jo nupullaan. Jyväskyläläisen Tikan koulun terveydenhoitaja Pauliina Kinnunen kertoo, että kuukautisista jutustelu on muuttunut luontevammaksi vanhempien ja lasten ja nuorten välillä.

Hän neuvookin, että vanhempien ei kannata tehdä asiasta minkäänlaista mörköä, vaan selittää, että kyseessä on terve osa kehitystä. Myös omien menkkakokemusten jakaminen voi auttaa.

– Jotkut vanhemmat ovat kertoneet pitäneensä juhlat tyttären kerrottua, että kuukautiset ovat alkaneet. He ovat järjestäneet kotona kekkerit sen kunniaksi, että yksi etappi on tullut täyteen, Kinnunen kertoo.

Meillä roikkui pyykkinarulla eri ikäkausien kuukautissuojia. Kristina Eskola

Erkki-Pekka Helle pitää tietynlaista kuukautisaktivismia hyvänä asiana. Hän arvelee sen madaltavan kynnystä siitä, että kotonakin asia nostetaan pöydälle avoimemmin. Hyvin nuorten kohdalla hän muistuttaa asian herkkyydestä, joten keskustelukumppanin – ammattilaisen tai muun – tulisi huomioida asia.

Yksi asia tuntuu olevan vielä hiukan vaiheessa: nuorille miehille kuukautisista ei välttämättä valtavasti puhuta.

– Tuskin kundit kauheasti näistä keskenään juttelevat. Ne ovat varmaan aika pitkälti vieläkin friidujen juttuja kundien mielestä, Helle sanoo.

Mistään "tyttöjen jutusta" ei kuitenkaan Helteen mielestä ole kysymys. Hän listaakin kuukautisten valtavirtakeskustelun hyveeksi sen, että miehetkin paneutuvat keskustelemaan aiheesta ja oppivat ymmärtämään aihetta.

Ei siis kannata olettaa, että nuori tietää jo kaikesta kaiken: tietoa tarvitaan yhä ammattilaisiltakin, vaikka esimerkiksi verkkosivut ovat pullollaan menkkainfoa. Lisäksi lapsen kypsyys vaikuttaa asiaan. Pauliina Kinnunen on huomannut, että murrosikä ja kuukautiset kuuluvat päiväjärjestykseen yhä varhemmin: joillakin kuukautiset alkavat jo 10-vuotiaana.

Kinnunen kokee, että vaikka murrosikä aikaistuu, lasten henkinen tai tunteellinen kypsyys ei välttämättä ole tullut perässä samassa tahdissa.

– Lapset ovat kuitenkin lapsia. Varsinkin jos kuukautiset alkavat 10-vuotiaana, on se aika häkellyttävää lapselle ja äidillekin, Kinnunen sanoo.

Erkki-Pekka Helle muistuttaa, että perheissä olisi syytä puhua asiasta etukenossa jo siinä vaiheessa, kun murrosikä ilmoittelee itsestään finneinä. Nuori voi olla tilanteen edessä jopa hätääntynyt.

– Äiti voisi muistella omaa nuoruuttaan ja yrittää ajatella, missä vaiheessa olisi itse kaivannut tietoa.

Uskonnonvapauden vaalimisesta on tullut osa koulun ja varhaiskasvatuksen arkea. Päänvaivaa aiheuttaa varsinkin uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen ja siihen liittyvä rajanveto.

Saako virsiä laulaa? Voiko ruokarukouksen lukea yhdessä ääneen? Mikä on uskonnon harjoittamista, mikä kulttuuriperintöön tutustumista? Milloin on järjestettävä korvaavaa toimintaa?

– Juuri näitä pohdintoja koulussa on käyty jo pitkään, toteaa Seinäjoen Hyllykallion koulun vs. rehtori Antti Tokkari.

Opetushallitus julkaisi tammikuussa koulujen arjen helpottamiseksi uudet ohjeet uskonnollisten tilaisuuksien järjestämiseksi.

Perusperiaate on se, että kukaan ei ole velvollinen koulussa osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Uskonnollisten tilaisuuksien ajaksi koulussa pitää mahdollisuuksien mukaan järjestää oppilaille mielekästä korvaavaa toimintaa.

Virsivisa ja ruokarukoukset

Hyllykallion koulussa Seinäjoella uskonnollisen toiminnan rajoja on vedetty sen jälkeen, kun koulun toiminnasta tehtiin kantelu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle.

Ratkaisussaan aluehallintovirasto linjasi muun muassa, että Virsivisaan osallistumisessa on kysymys uskonnon harjoittamisesta. Siksi Virsivisa olisi perusteltua järjestää oppilaiden vapaa-ajalla.

Aluehallintovirasto otti tiukan linjan myös yhdessä luettaviin ruokarukouksiin. Niitä ei saa järjestää, jos yksikin sellainen oppilas, joka ei osallistu uskonnollisiin tilaisuuksiin, joutuisi osallistumaan rukoustilanteisiin edes passiivisesti.

Arki ohjannut käytäntöjä

Aluehallintovirastolta saadut moitteet olivat Seinäjoella sysäys siihen, että koulujen yhteisiä linjauksia täsmennettiin. Seinäjoella on nyt päätetty, että esimerkiksi ruokarukouksia ei enää lueta yhdessä ääneen yhdessäkään perusasteen koulussa tai luokassa.

Seinäjoella on pantu merkille, että vanhemmat ovat tulleet tietoisemmiksi lastensa oikeuksista. Seinäjoen kaupungin perusopetusjohtaja Jari Jaskari sanoo, että henkisessä ilmapiirissä on tapahtunut selvä muutos.

– Ihmisten ajattelutavat muuttuvat kaiken aikaa, tulee uudenlaisia näkemyksiä ja katsomuksia. Nyt ollaan hyvin tarkkana siitä, että oppilaiden oikeudet toteutuvat, ja sen takia meilläkin on nyt näitä ohjeita tarkennettu.

Antti Tokkari sanoo, että tarkennetut ohjeet tulivat tarpeeseen.

– Kyllä on hyvä, että kaupunki on tehnyt selkeän yhteisen ohjeistuksen kaikille kouluille. Ohjeita on ollut tähänkin asti, mutta arki on ehkä ohjannut käytäntöjä vähän eri suuntiin.

Kantelupukki

Kantelupukki.fi -palvelu kertoo auttavansa "kaikkia, joiden mielestä päiväkodissa, koulussa tai iltapäiväkerhossa loukataan lasten tai oppilaiden uskonnonvapautta tai yhdenvertaisuutta".

Seinäjokelainen opettaja ja Vapaa-ajattelijain liiton hallituksen jäsen Mikko Muilu kuuluu Kantelupukki.fi -sivuston ylläpitoryhmään. Hän arvioi, että uskonnonvapaus ei vielä toteudu ainakaan joka paikassa.

– Olen opettajana tehnyt sijaisuuksia ympäri maakuntaa [Etelä-Pohjanmaa] ja nähnyt, että niitäkin opettajia on, jotka rukoiluttavat kolme kertaa päivässä ja pelottelevat helvetillä.

Muilun mukaan koulujen ja opettajien suhtautumisessa uskontokysymyksiin on alueellisia eroja. Erot näkyvät myös Kantelupukki-sivustolle tulevista yhteydenotoissa.

On paljon opettajia, joiden on vaikea vaihtaa käytäntöjään. Mikko Muilu

– Pohjanmaalla tämä on suhteellisen uusi asia, kun taas Etelä-Suomessa on ollut jo pitkään ihan normaalikäytäntö, että koulun tehtävä ei ole harjoituttaa tai harjoittaa uskontoa.

Mikko Muilu kiittelee opetushallituksen ohjeita, joissa linjataan hänen mukaansa koulujen uskonnon harjoittamiseen liittyviä kysymyksiä ilman tulkinnanvaraa.

– Uskoisin kuitenkin, että tulee vielä jonkin verran valituksia ennen kuin linja kouluissa yhtenäistyy. On paljon opettajia, joiden on vaikea vaihtaa käytäntöjään.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto onkin tähdentänyt Virolahden Klamilan koulun yhden opettajan opetusmetodeja koskevassa ratkaisussaan, että yksittäinen opettaja ei voi päättää uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä koulussa. Tämä oikeus on koulutuksen järjestäjällä.

Koulun pitkät perinteet

Opettajien ammattijärjestö OAJ pitää Opetushallituksen ohjeita selkeinä ja hyvänä selustana koulun toiminnan järjestämiseen.

– En näe, että aihe herättäisi laajasti ristiriitoja. Niin paljon yksittäisiä kysymyksiä aiheeseen liittyvien säädösten tulkinnasta kuitenkin on ollut, että ohjeille on ollut selvä tarve, toteaa OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo.

Salo huomauttaa, että koulun perinteet ovat muodostuneet pitkän ajan kuluessa ja niissä tehtävät muutokset herättävät muutosvaiheessa kysymyksiä ja epäselvyyttäkin.

– Aihe on myös ymmärrettävästi delikaatti. Juuri siksi yhteiset ohjeet ovat tärkeitä.

Voit osallistua keskusteluun koulujen uskonnollisesta toiminnasta kommentoimalla tätä artikkelia. Kerro omista kokemuksistasi. Toteutuuko koulussa uskonnonvapaus?

Kommentointi onnistuu selainversiossa ja edellyttää kirjautumista. Voit luoda oman Yle Tunnuksesi täällä.

TUKHOLMA Ruotsalainen suosikkiyhtye Abba on levyttänyt uutta musiikkia.

Asiasta kertoi yhtyeen manageri Görel Hanser.

Hanser kertoo lehdistötiedotteessa, että Abba-yhtye on levyttänyt 35:n vuoden tauon jälkeen kaksi uutta sävelmää. Toinen niistä on nimeltään I still have faith in you, toisen nimi ei ole vielä tiedossa.

Tiedotteessa Abban jäsenet kertovat, että on kuin he olisivat olleet vain lyhyellä lomalla.

– Meistä kaikista tuntui, että olisi upeaa tavata ja mennä levytysstudioon, yhtyeen jäsenet Agnetha Fältskog, Benny Andersson, Björn Ulvaeus ja Ann-Frid Lyngstad kuvaavat tunnelmiaan.

-Me olemme vanhentuneet, mutta biisit ovat uusia, se tuntuu hyvältä, he sanovat.

Abba-yhtyeen jäsenet esiintyvät myös ensi syksynä brittilaisen BBC:n ja amerikkalaisen NBC:n tv-viihdeohjelmassa, mutta eivät omina itsenään vaan digitaalisina hahmoina.

Abba on yksi maailman menestyneimmistä popmusiikki-yhtyeistä. Matka kansainväliseen menestykseen alkoi, kun yhtye voitti vuonna 1974 Euroviisut kappaleellaan Waterloo.

Lue myös:

Abba palaa hyperrealistisena virtuaalibändinä

Abban jäsenet esiintymislavalla ensi kertaa sitten 80-luvun

Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin vaimo Ri Sol-ju nähtiin hymyilevänä Koreoiden huipputapaamisen päättävällä juhlaillallisella.

Kansainväliset kuvatoimistot näyttivät suoraa kuvaa illallisen alusta, kun Etelä- ja Pohjois-Korean johtajat puolisoineen kuuntelivat musiikkiesitystä. Itse illallisella nautittiin molempien maiden ruokia.

Ri Sol-justa tiedetään vähän, vaikka hänen roolinsa onkin ollut näkyvämpi kuin Pohjois-Korean aikaisempien johtajien vaimojen. Kimin isän ja isoisän puolisoja nähtiin harvoin julkisuudessa.

Pohjois-Koreassa Ri'tä kutsutaan "kunnioitetuksi ensimmäiseksi naiseksi".

Ri on esiintynyt tapahtumissa miehensä rinnalla Pohjois-Koreassa ja myös Kiinan-vierailulla maaliskuussa.

Taustaltaan Ri on laulaja ja hän on noin 30-vuotias. Pariskunta avioitui vuonna 2009 ja heillä on kolme lasta.

Hän esiintyi julkisuudessa Kimin rinnalla ensimmäistä kertaa vuonna 2012.

Kim Il-sungin yliopistosta valmistunut Pohjois-Korean johtajan vaimo kuului nuorempana lauluyhtye Unhasuun, jonka viranomaiset olivat koonneet. Hän on tiettävästi opiskellut laulamista Kiinassa.

Ri oli myös mukana pohjoiskorealaisessa cheerleader-ryhmässä, joka vieraili Etelä-Koreassa vuonna 2005.

Kiinan-vierailulla Ri Sol-ju herätti yleisön huomiota tyyliikkäällä olemuksellaan, kertoo Business Insider.

Koreoiden johtajien huippukokouksessa saavutettiin edistystä maiden suhteissa.

Vierailulle osallistui näkyvästi myös Kim Jong-unin sisko Kim Yo-jong.

Toronton poliisi on vahvistanut, että useimmat viime maanantain yliajoiskun uhreista olivat naisia.

Yliajon kymmenestä uhrista kahdeksan oli naisia. Uhrit on tunnistettu. Kuolleista nuorin oli 22-vuotias nainen ja vanhin 94-vuotias nainen. Uhrien joukossa on muun muassa etelä-korealainen opiskelija.

Loukkaantuneiden määrä tarkentui kuuteentoista. Aiemmin poliisi sanoi, että uhrit olivat pääasiallisesti naisia. Teon motiivi on mahdollisesti ollut naisviha.

Yliajoiskun tehnyt 25-vuotias mies jakoi Facebookissa naisvihamielistä materiaalia juuri ennen tekoaan.

Torontossa järjestetään sunnuntaina muistotilaisuus uhrien kunnioittamiseksi lähellä iskun tapahtumapaikkaa.

25-vuotias mies kaahasi viime maanantaina lukuisten ihmisten yli Torontossa. Häntä syytetään kymmenestä murhasta. Aiemmin viranomaiset ovat kertoneet, että yliajaja ei ollut tiedustelu- ja turvallisuusviranomaisten seurannassa.

Uutistoimisto AFP kertoo, että epäillyn on määrä tulla oikeuden kuultavaksi 10. toukokuuta.

Lue lisää:

Toronton yliajosta epäillyn motiivina mahdollisesti naisviha – suurin osa uhreista naisia

Toronton yliajajalle syytteet kymmenestä murhasta ja useista murhan yrityksistäToronton yliajajalle syytteet kymmenestä murhasta ja useista murhan yrityksistä

Rakennusliitto on perunut työsulkua edeltävät lakot, jotka oli kohdistettu useisiin alan yhtiöihin. Rakennusliitto kertoo asiasta lähettämässään tiedotteessa.

Rakennusliitto peruutti yhtiöihin Betonimestarit Oy, Betset Oy, Parma Oy, Rajaville Oy, Parmarail Oy, Rudus Oy ja Ruskon Betoni Oy julistamansa lakot. Lakot oli julistettu päiviksi 3., 4., 7. ja 8 toukokuuta.

Rakennusliiton mukaan lakkoilmoitus piti sisällään edellä mainittujen yhtiöiden, näiden tytäryhtiöiden ja samaan yritysryhmään kuuluvien yhtiöiden työt, joihin sovelletaan rakennustuotealan työehtosopimusta.

Lisäksi peruttiin myös Saint-Cobain Finland Oy:n Kirkkonummen tuotantolaitokseen 14. toukokuuta alkavaksi julistettu lakko.

Tarkoitus oli nopeuttaa neuvotteluja

Rakennusliitolla oli tarkoitus vauhdittaa meneillään olevia työehtosopimusneuvotteluja rajoitetuilla lakoilla.

– Nyt ne kävivät tarpeettomiksi, kun koko työnantajajärjestö laittoi tämän työsulun päälle. Se paine, mikä neuvottelujen edistämiseksi nyt tarvitaan, on riittävä, sanoo rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

Rakennusteollisuus RT julisti kaikkia toimialoja koskevan työsulun alkamaan 10. toukokuuta.

– Saadaan yhteinen dead line helatorstaille työnantajien kanssa, jolloin yritetään päästä ratkaisuun tässä kiistassa. Oli tarpeetonta pysäytellä tehtaita ennen työsulun alkua ja pitää työntekijöitä lakossa siellä.

Valtakunnansovittelija: riiita teknisesti yksinkertainen

Valtakunnansovittelija Minna Helle kommentoi blogissaan, että rakennusalan työriita on vaikea, mutta teknisesti yksinkertainen. Helteen mukaan sovittelusta ei ole ollut siihen toistaiseksi apua, eikä tällä hetkellä ole sovittuna uusia sovittelutapaamisia.

– Osapuolet neuvottelevat keskenään. Riita siirtyy nyt joka tapauksessa toisen sovittelijan hoidettavaksi, eikä katkoksia tule, Helle kirjoittaa.

Minna Helle on siirtymässä Teknologialiittoon työmarkkinajohtajaksi.

Lue myös:

Rakennusteollisuus julistaa koko alalle työsulun – toteutuessaan pysäyttää koko alan

Valtakunnansovittelija Minna Helle siirtyy Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajaksi – "Tällaisia paikkoja on auki erittäin harvoin"

Maasydänjärven retkeilyreitistön nuotiopaikalla savu sekoittuu käristemakkaroiden tuoksuun. Kunnan työpajanuorten ryhmä on päiväretkellä. Paikka on tuttu sieviläisille ja lähikuntien nuorille.

– Täällä käytiin aikoinaan koululuokan kanssa kiertämässä järvi pitkospuita pitkin ja aika kului kuin siivillä. Kävelyreitti opasteineen oli mieluinen vaihtoehto tavalliselle koulupäivälle koulussa, kertoo parikymppinen Kari Korkeakangas.

Maasydänjärven alueella on viisi tulentekopaikkaa Metsähallituksen mailla, joista kolme ollaan näillä näkymin purkamassa. Tämän lisäksi poistuu useita pitkospuuyhteyksiä.

Säästöt kummastuttavat

Sievissä ihmetellään Metsähallituksen suunnitelmia (Metsähallitus). Kunta onkin aloittanut neuvottelut ylläpitääkseen ainakin osaa retkeilyreiteistä. Kunnan vapaa-aikasihteeri Outi Santavuori on tyrmistynyt purkusuunnitelmista.

– Toki ymmärrämme, että säästöpaineita on itse kullakin, mutta kuulostaa hurjalta että pitkospuut puretaan ja laavut hävitetään.

Maasydänjärven laavulle on matkaa Sievin keskustasta 26 kilometriä. Aluetta käyttävät kuntalaisten lisäksi Maasydänjärven matkailijat.

Sievissä toivottiin, että Metsähallitus luovuttaisi kohteet kunnalle, joka päättäisi miten reitistöjä käytettäisiin ja huollettaisiin tulevaisuudessa. Nyt reitistöjen sopimuksesta neuvotellaan.

Retkireitistöjä on rakennettu vuosikymmenten aikana ja ne alkavat nyt rapistua. Jouni Kosonen

Luontopalvelut ovat esittäneet Sievin kunnalle kummisopimusmallia. Kummisopimusmalli tarkoittaa sitä, että kunta ylläpitää ja vastaa asiakasturvallisuudesta. Metsähallitus kuitenkin omistaa reitit.

– Sitä on käytetty jo muualla ja sen pohjalta räätälöidään oma malli meille. Näillä näkymin osa matkailureiteistä jatkaa vuoden ajan, kertoo vapaa-aikasihteeri Outi Santavuori.

Rikkinäiset rakenteet poistetaan

Metsähallituksen Luontopalvelut perustelee reittien purkusuunnitelmia rahapulalla. Esimerkiksi kilometri pitkospuita kustantaa 20 000 euroa. Reitistöjen ylläpitoon ja remontointiin ei enää löydy varoja ja korjausvelka kasvaa.

Metsähallituksen Luontopalveluiden Pohjanlahden alueen puistopäällikkö Jouni Kososen niitä reittejä puretaan, joilla on vähän kävijöitä.

– Karsimista täytyy tehdä. Retkireitistöjä on rakennettu vuosikymmenten aikana, ja ne alkavat nyt rapistua. Nykyisten verkostojen ylläpitämiselle ei löydy rahaa.

Metsähallitukselle on tullut lisää ylläpitokohteita. Niitä on Kososen mukaan esimerkiksi erilaiset muinaismuistokohteet, kuten linnat.

– Ne syövät rahoitusraameista osansa, Kosonen jatkaa.

Retkeilijöiden käyttäytyminen on Kososen mukaan myös muuttunut niin, että pitkien vaellusreittien kysyntä on vähentynyt. Nyt luontopalveluilta kysytään päivän aikana kuljettavia reittejä.

– Silloin toimitaan lähellä isoja matkailukeskuksia ja kansallispuistoja.

Kun makkarat on syöty

Maasydänjärven laavulla makkarat ja kahvit on nautittu, ja on aika siirtyä takaisin Sieviin. Keväisessä järvessä jäät ovat sulamassa, ja laavulle menevät pitkospuut ovat osin lumen peitossa. Laavun makkaranpaistopaikka, puuliiteri, ruokailukatos ja huussi puretaan vielä kuluvan kesän aikana.

Kunnan vapaa-aikasihteeri Outi Santavuori huokaa Metsähallituksen suunnitelmille.

– Kaikki nämä rakenteet puretaan pois. Metsähallituksen oman tutkimuksen mukaan luontomatkailu ja -retkeily on ihmisille fyysisesti ja psyykkisesti hyväksi, Santavuori muistuttaa.

– Toiveeni olisi, että retkeilypaikat sijaitsisivat lähellä, jotta ei tarvitsisi lähteä kauas kansallispuistoon asti.

Lestijärven Syrinkylällä sijaitseva parin kilometrin mittainen Haravojantie on ELY-keskuksen liipasimella. Viranomaisten laskelmien mukaan tien liikenne on niin vähäistä, että tie palvelee oikeastaan vain sen varrella asuvia ihmisiä.

Kun maantie lakkautetaan, sen hoito ja ylläpito siirtyvät valtiolta yksityiselle tiekunnalle, joka täytyy perustaa.

Haravojantien varrella asuva Olavi Salo muistaa, kun kunta rakensi tien vuonna 1963. Siitä lähtien tietä on hoidettu julkisin varoin, välillä paremmin, nykyään huonommin.

Kyllä minä poliittisia päättäjiä syytän tästä. Tämä on yksi konsti tyhjentää maaseutu. Olavi Salo

Suunnitelmat tuntuvat käsittämättömiltä.

– Nyt Helsingistä ruvetaan määräilemään, mikä tie kannattaa yhteiskunnan varoilla pitää asuttuna ja mikä tie pitää jättää pois. Kyllä EU ei ole ainakaan tänne maaseudulle mitään hyvää tuonut. Kyllä minä poliittisia päättäjiä syytän tästä. Tämä on yksi konsti tyhjentää maaseutu, puhisee Olavi Salo.

Viime vuosina on lakkautettu vain viisi tieosuutta

Maantien lakkauttamisesityksiä on tehty tällä vuosikymmenellä harvakseltaan. Vuosina 2011–2017 Liikennevirastoon on tullut yksitoista esitystä, joista viisi viime vuonna. Liikenne- ja viestintäministeriö on lakkauttanut esitetyistä tieosuuksista viisi, viimeksi toissavuonna.

Se, että esitykset eivät useinkaan ole edenneet ministeriössä, on vaikuttanut intoon tehdä niitä, arvioi Liikenneviraston lakimies Sari Lajunen. Esityksiä ei ole aina edes otettu ratkaistavaksi.

Liikenneneuvos, yksikön johtaja Ari-Pekka Manninen liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo, että lakkauttamisia tehdään perustelluista syistä ja huolellisen arvion pohjalta. Lakkauttamiset mahdollistavat toisaalta resurssien kohdistamisen uudelleen, liikenteellisesti akuutteihin kohteisiin.

Ministeriö hyväksyy vain maantien lakkauttamista koskevat tiesuunnitelmat, Liikennevirasto muut. Suunnitteilla olevaan maakuntauudistukseen kuuluu osana myös maantielain uudistaminen. Se siirtäisi ensi vuoden alusta päätöksenteon maanteiden lakkauttamisesta ministeriöltä Liikennevirastolle.

Lajunen muistuttaa, että tieverkon kokonaisuuden tarkastelu on osa Liikenneviraston tehtävää. Teiden luokittelu on myös yhdenvertaisuuskysymys: nykyään valtion hoidossa on vähäliikeisten teiden joukossa hyvinkin hiljaisia teitä ja yksityisteinä osittain niitä vilkkaampia.

Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtaja Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskuksesta uskoo, että lakkauttamissuunnitelmat ovat ely-keskuksissa yhä yksittäisiä ja niiden määrä on kokonaisuudessaan pieni. Ne eivät myöskään koske teitä, joiden julkinen käyttö olisi merkittävää.

Myös Lehtinen tunnistaa sen, että ministeriö ei ole juuri vienyt lakkauttamisesityksiä eteenpäin. Jos Liikennevirasto ottaa mahdollisen lakimuutoksen jälkeen toisenlaisen linjan, tilanne voi muuttua.

– Eihän meillä ole aikaa tehdä esityksiä, jotka eivät mene läpi, sanoo Lehtinen.

Ari-Pekka Manninen liikenneministeriöstä ei usko, että lakkauttamissuunnitelmien määrä tai ratkaisut muuttuisivat lakimuutoksen jälkeen. Kyse on pienestä kokonaisuudesta.

Tiesuunnitelmat voidaan jatkossakin siirtää ministeriön ratkaistavaksi, jos kunta, maakunta tai lupa- ja valvontavirasto olisi olennaisista kohdista eri mieltä tai Liikennevirasto jostain syystä haluaisi suunnitelman ministeriön hyväksyttäväksi.

Siirto on kuitenkin poikkeuksellinen toimi, jota sovelletaan Mannisen mukaan vain yhteiskunnallisesti hyvin merkittävissä tiehankkeissa.

Tien kunnossapito tuhat euroa kilometriltä

Yksityinen tienhoitokunta joutuu kustantamaan sekä tien talvi- että kesähoidon, mutta myös mahdolliset perusteellisemmat korjaukset.

Elyn laskelmien mukaan peruskunnossapito maksaa suurin piirtein tuhat euroa kilometriä kohden. Sen sijaan mahdollisten perusparannusten kustannukset riippuvat niin monesta seikasta, että yksikön päällikkö Vesa Leino Etelä-Pohjanmaan ELYstä ei ryhdy arvailemaan kustannuksia Haravojantielle.

Olavi Salon mielestä vuonna 1963 rakennettu tie vaatii ainakin rumpujen säätöä, sillä vesi ei pääse tällä hetkellä tarpeeksi hyvin pois ojista. Tien alkumetreillä pitäisi ehkä myös laittaa soraa tien runkoon, koska tie routii ja kupruilee pahasti keväisin.

Tien ylläpidon maksaja selvinnee loppuvuodesta, kun Liikennevirasto tekee päätöksensä.

Liikennelaskenta pohjana

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus haluaa luopua pienten maanteiden hoidosta saadakseen säästöjä. Tienpito valtion varoin loppuisi neljältä tieltä Närpiössä ja yhdeltä Lestijärvellä, Uudessakaarlepyyssä ja Kristiinankaupungissa.

ELY on myös pohtinut teiden hoidon tasapuolisuutta, kertoo yksikön päällikkö Vesa Leino. Nyt lakkautuslistalla olevat maantiet ovat pienempiä kuin monet yksityisen tienhoitokunnan kontolla olevat tiet.

Siihen taas ei ole rahaa, että yksityisteiden statusta helposti nostettaisiin ja teistä tulisi julkisin varoin ylläpidettäviä. Siksi liikettä on vain julkisesta yksityisen suuntaan.

Haravojantien varrella Lestijärvellä liikennettä on mitattu tienvarren tolppaan asetetulla laskimella. Liikennettä on sen verran, mitä kuuden tilan ja talon toimista syntyy. Paikallisten asukkaiden lisäksi tietä käyttävät toisinaan mökkimatkailijat.

Noottia lähtee eteenpäin

Olavi Salo aikoo kirjata Haravojantien lakkautusesityksestä muistutuksen. Hän kuitenkin toivoo, että myös Lestijärven kunta esittäisi asiasta vastalauseen.

– Asia tulee kunnanhallitukseen toukokuun aikana. Päätöksiä ei voi kirjoittaa etukäteen valmiiksi, mutta todennäköisesti Lestijärven kunta antaa lausunnon, jonka mukaan nykytilanne pitäisi säilyttää ennallaan, muotoilee kunnanjohtaja Esko Ahonen.

Kunnassa muistellaan, että ainakaan 30 vuoteen ei Lestijärvellä ole lakkautettu teitä. Esitys ihmetyttää.

– Valtio on sälyttämässä vastuuta monessa asiassa kunnille. Se näyttää nyt olevan linjana täällä periferiassa, harmittelee kunnanjohtaja.

Kun tien lakkautusesitys on käynyt läpi lausuntokierroksen, liikennevirasto tekee asiassa päätöksen. Jos päätöksenä on maantien statuksen lakkauttaminen, tienpito siirtyy perustettavan yksityistiekunnan hoitoon seuraavana vuonna eli 2019.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump otti Saksan liittokansleri Angela Merkelin vastaan odotettua lämpimämmin, mutta Merkel ei saanut Trumpilta vastauksia siihen, astuvatko teräs- ja alumiinitullit voimaan EU:ta kohtaan tiistaina. Trump ei myöskään täsmentänyt aikeitaan Iranin ydinsopimuksen suhteen.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kehotti Saksaa ja muita eurooppalaisia Nato-maita kasvattamaan puolustusmenojaan, kun hän otti liittokansleri Angela Merkelin vastaan Valkoisessa talossa myöhään perjantai-iltana.

– Nato on ihana, mutta se auttaa Eurooppaa enemmän kuin meitä, Trump sanoi.

Trump kertoi myös, että kaikkien Nato-maiden pitäisi noudattaa suositusta käyttää puolustukseen kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan.

–Ja toivottavasti vielä paljon enemmän, Trump lisäsi.

Saksan liittokansleri Merkel myönsi, että Saksan on kehitettävä puolustusbudjettiaan ja toimintakykyään lähivuosina.

Merkel ilmoitti, että Saksa tulee käyttämään puolustukseen 1,3 prosenttia bruttokansantuotteestaan vuonna 2019, mikä on enemmän kuin aikaisempina vuosina. Saksan puolustusbudjetti on ollut noin 1,24 prosenttia.

Toivonpilkahdus kauppasopimuksesta, tullit oletettavasti astuvat kuitenkin voimaan

Saksan liittokansleri Merkel väläytti tapaamisessa, että neuvottelut kahdenkeskisestä kauppasopimuksesta Yhdysvaltain kanssa ovat mahdollisia.

Ennen tapaamista toiveikkuus ei kuitenkaan ollut kovin suurta. Trumpin alumiinille ja teräkselle kaavaillut tullit ovat uhanneet sytyttää tuhoisan kauppasodan EU:n ja Yhdysvaltojen välille.

– Tämän päivän näkökulmasta katsoen meidän on oletettava, että tullit astuvat voimaan 1. toukokuuta. Sitten katsomme miten toimimme, sanoi Saksan hallituksen lähde.

Iran asialistalla, mutta Trump salamyhkäinen toimistaan

Tapaamisessa keskusteltiin odotetusti myös Iranin ydinsopimuksen jatkosta, mutta tuloksetta. Trumpin mukaan Iran ei tule tekemään ydinaseita, mutta ei antanut selvää vastausta, millaisiin toimiin Yhdysvallat aikoo ryhtyä Iranin suhteen.

– En voi puhua siitä, käytämmekö asevoimia vai emme, mutta voin kertoa sen, että he eivät tule tekemään ydinaseita. Siihen voitte luottaa, Trump vakuutteli Merkelille.

Merkel puolestaan ilmaisi, että Iranin ydinsopimuksen jatko on tärkeä, koska Iran on maantieteellisesti lähellä Saksaa. Merkelin mukaan Saksa ja Yhdysvallat jatkavat keskusteluja Iranin tilanteesta.

Pohjois-Korean tapaamiseen enää tarjolla muutama paikka

Suunnitellusta tapaamisesta Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin kanssa Trump sanoi, että valmistelut etenevät. Loppusuoralla on enää kaksi tai kolme mahdollista tapaamispaikkaa, hän sanoi paljastamatta mitkä ne ovat. Trump vakuutti, ettei aio antaa Kimin huijata itseään ja moitti edeltäjiään siitä, etteivät nämä ratkaisseet Korean kiistaa aikaisemmin.

Merkelin vastaanotto Valkoisessa talossa lämpimämpi kuin odotettiin

Saksan liittokansleri Angela Merkel sai odotuksia lämpimämmän vastaanoton saapuessaan Valkoiseen taloon tapaamaan presidentti Donald Trumpia. Trump ja Merkel vaihtoivat poskipusuja ja kehui vierastaan suurenmoiseksi naiseksi.

– Meillä on oikeasti ollut loistava suhde heti alusta lähtien, mutta jotkut eivät ymmärtäneet sitä, Trump sanoi toimittajille Merkelin saavuttua.

Merkel totesi vierailunsa edellä, että erimielisyyksistä huolimatta maiden välinen strateginen kumppanuus pitää säilyttää. Tyylieroista huolimatta hänen viestinsä Trumpille on olennaisin osin sama kuin Ranskan presidentti Emmanuel Macronilla, joka sai Trumpilta ylitsevuotavan sydämellisen vastaanoton valtiovierailullaan.

Lue lisää:

Trump: Pohjois-Korean huipputapaamisella kaksi tai kolme mahdollista pitopaikkaa

Neljäkymmentä vuotta sitten kouluissa opetettiin vielä kunnollista kaunokirjoitusta. Sen jälkeen koukeroita on oiottu useita kertoja peruskouluhistorian aikana. Kirjoittamista on pitänyt helpottaa, koska nuorten kirjoittaminen muuttui vaikeasti luettavaksi.

Pitkän uran tehnyt Lapin yliopiston harjoittelukoulun luokanopettaja lehtori Eija Hast muistaa kuinka kaunokirjoittamisen alasajo alkoi peruskoulun alkuaikoina.

– Silloin huomattiin, että peruskoulun myötä ei pystytä enää koukeroista oikealle kallistuvaa kirjoitusta opettamaan, koska työpäiviä oli enää viisi. Kaunokirjoitusnumeroitakaan ei enää ruukattu antaa peruskoulussa. Tuli työkirjoja ja kirjoitettiin vähemmän.

– Lapset eivät enää kerenneet oppia kaunokirjoitusta kunnollisesti joten päätettiin, että nyt täytyy vanhalle kirjoitustyylille tehdä muutos ja sitä helpotettiin, sanoo Eija Hast.

Ensimmäinen helpotus tehtiin 80-luvun lopulla ja seuraava vuonna 2004 kunnes kaksi vuotta sitten kaunokirjoituksesta lopulta luovuttiin käytännössä kokonaan tekstauksen ja tietokoneen hyväksi.

– Meillä on menty siihen, että ekaluokkalaiset opettelevat tekstauksen ja kakkosluokalla aletaan kirjoittamaan enemmän vielä tietokoneella eli siten tulevat näppäintaidot esille ja se vie aikaa. Ei tässä ole enää aikaa mitään kaunoa opetella, sanoo Lapin yliopiston harjoittelukoulun luokanopettaja, lehtori Eija Hast.

Tekstaaminen ja tietokone upottavat kaunon

Harjoittelukoulun 2. luokan oppilas Jadessa Jumisko kirjoittaa Eija Hastin opastuksella tekstaamalla tarinaa harjoittelukirjaansa. Jadessa tunnistaa kaunokirjoituksen vaikkei sitä ole koskaan opetellut.

– Äiti on näyttänyt joskus kaunokirjoitusta minulle kun on sitä kirjoittanut, sanoo Jadessa Jumisko.

Huolestuttavaa on myös se, että enää edes opettajiksi opiskelevia ei opasteta kirjoittamisen opettamiseen.

– Ei meillä äidinkielen ja kirjallisuuden kurssilla käydä kirjaimia läpi erikseen. Oletetaan, että me osataan kun ollaan peruskoulut ja lukiot käyty. Kyllä meilläkin voisi olla pieni kurssi missä kerrattaisiin peruskirjaimet ja numerot, sanoo Lapin yliopiston luokanopettajaopiskelija Jasmin Toivanen.

Digitaalisuus jyrää allekirjoituksen

Käsin kirjoitettava allekirjoitus on yksi niistä yksilötunnisteista, jotka laki määrää yhä kuuluvaksi henkilötodistukseen, kuten passiin. Ennen nimikirjoitus tehtiin kaunokirjoituksella. Nykyisin nuorten allekirjoitus näyttää enemmän tekstatulta.

– Kyllä meille ala-asteella opetettiin vielä vähän kaunokirjoitusta, mutta ei sitä sen jälkeen ole hirveästi opeteltu. Aika harvoin sitä käytän. Ehkä jossain synttärikorteissa missä pitää vähän hienommin kirjoittaa, kertoo 8. luokkalainen Emilia Klemetti Korkalovaaran ylä-asteelta.

Summa summarum lienee selvää, että tulevaisuudessa nimikirjoituksen syrjäyttää pelkästään digitaalinen allekirjoitus. Lain perusteella digitaalinen allekirjoitus on ollut jo vuosikausia vähintään yhtä pätevä kuin käsin kirjoitettu.