Sievin kunta lähtee kahden yritysveturinsa kanssa Pohjois-Savoon rekrytoimaan työvoimaa ja uusia asukkaita. Runsaan 5 000 asukkaan Sieviin syntyi viime vuonna 21 uutta yritystä ja yli 250 teollista työpaikkaa.

Kuntalehden selvityksen mukaan Sievi onkin maan toiseksi teollistunein kunta: kaikista työpaikoista teollisia oli vuonna 2015 lähes 46 prosenttia.

Savon-kiertueelle lähtevät Sievin Jalkine ja teollisuuden sopimusvalmistaja Ojala-Yhtymä. Jalkine hakee työntekijöitä laidasta laitaan eri työvaiheisiin, Ojala-Yhtymällä taas on pulaa erityisesti CNC-koneistajista.

Samalla haetaan kuitenkin tekijöitä laajemminkin: syksyllä valmistuvaan talotehtaaseen, maanrakennuskuljettajiksi, metallitöihin – naapureita unohtamatta. Esimerkiksi Ylivieska tarvitsee pintakäsittelijöitä ja putkimiehiä.

– Tässä tehdään jopa seutukunnan edestä vähän hommia, sanoo Sievin Teollisuuspuiston toimitusjohtaja Mikko Heickell.

Rekrytoinnin uudet keinot eivät ole keneltäkään pois

Maakunnan yrityksistä joka neljäs kertoo työ- ja elinkeinoministeriön Alueelliset kehitysnäkymät -julkaisussa lisäävänsä henkilöstöä vuoden sisällä. Ylivieskan seudulla tarve tekijöille on alueen kärkeä.

Asiantuntija Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta pitääkin rekrytoinnin laajentamista järkevänä liikkuna, josta Varsinais-Suomi on hyvä esimerkki.

– Se on nykypäivää. Jos kysyntä on kova eikä tekijää löydy, kannattaa laajentaa reviiriä, sanoo Pietilä.

Väyliä työntekijöiden löytämiseen on nykyään monia. Kaikkia paikkoja ei laiteta julkiseen hakuun, vaan TE-toimisto etsii tekijöitä omista rekistereistään ja verkostoistaan. Toisaalta julkishallinto ei ole ainoa väylä, eikä uudenlainen työvoiman etsintä ole Pietilän mukaan keneltäkään pois.

– Se on ehdottomasti vain plussaa. Kun saadaan lisää työllisyyttä, se on positiivista.

Kuntien ja seutukuntien onkin hyvä aktivoitua, ja yhteistyö kunnan ja yritysten välillä on sekin tarpeen.

– Siinä tulee molemminpuolinen hyöty: yritys saa työntekijöitä ja kunta elinvoimaa. Jos voi yhdessä ajaa asiaa eteenpäin, se palvelee molempia, sanoo Jarkko Pietilä.

Hän muistuttaa, että kunnalle tärkeää on saada pysyvyyttä. Palveluita ei kannata ryhtyä rakentamaan uusiksi kovin lyhytaikaiseen tarpeeseen. Sievin seudun eduksi Pietilä näkee sen, että 50 kilometrin sisällä on monia kuntia, joissa vireys on hyvä ja työvoiman tarvetta riittää.

Kunta varautunut: vuokrahelpotuksia, päivähoitoa ja kimppakyytejä

Sievin Teollisuuspuiston toimitusjohtajan Mikko Heickellin mukaan on harvinaista, että kunta ottaa näin ison roolin poikkeavassa rekrytoinnissa. Yleensä kampanjoiden kärkenä on selkeästi yritys, kuten Uudenkaupungin tapauksessa.

Sievin kunta on sitoutunut siihen, että töihintulijan perheelle on tarjolla koko paketti. Valtuustossa on tehty päätös uuden päiväkodin rakentamisesta, mutta yksityiskohdat ovat vielä auki. Kunnan koulut ja vapaa-ajan puitteet ovat kunnossa, luettelee Heickell.

Tarjolla on myös pienempiä porkkanoita: kahteen paikkaan ei tarvitse maksaa vuokraa, vaan Sievi maksaa kunnan vuokrayhtiöön tulevan työntekijän muuttokuukauden vuokran.

Vuokratakuutakaan ei tarvita alussa, vaan sopimus tehdään koeajan määrämittaan. Vakuus astuu kuvaan, jos koeajan jälkeen tehdään varsinainen sopimus. Kunta on myös valmis asunnon pieneen remontointiin tarvittaessa.

– Olemme miettineet sitäkin, miten kimppakyytejä järjestetään, jos kuntaan muuttaa ihmisiä, joilla ei ole ajokorttia, kertoo Mikko Heickell.

110 työntekijää olisi hyvä määrä, 20 tyydyttää sekin alkuun

Millainen työvoiman tarve Sievissä sitten on? Teollisuuspuiston toimitusjohtajan Mikko Heickellin mukaan hyvä määrä olisi 110 uutta työntekijää. Pelkästään Sievin Jalkine tarvitsisi minimissään 50–60, ehkä jopa 100. Ojala-Yhtymän tarve on kymmeniä, ja tulossa on muun muassa uusi talotehdas.

Mol.fi-sivulla Sievi-haulla löytyy kuitenkin vain 29 avointa paikkaa, joukossa myös kesätyöntekijähaut. Kuntarekryssä kunnan avoimia työpaikkoja on 18. Heickellin mukaan tilanne on tuttu muistakin kunnista: työpaikka löytyy yhteydessä työnantajaan.

– Rekryprosessit ovat pitkiä, hitaita ja kalliita. Perinteiset mallit eivät vain ole tarpeeksi hyviä. Siitä "meillä on töitä" -ilmoittelusta on siirrytty etsimään eri tavalla. Maailma muuttuu, perustelee Heickell.

Sievin tavassa kaksipäiväiseen jalkautumiskiertueeseen yhdistyy tv-mainoskampanja, toukokuun puolivälissä avattavat omat kotisivut sekä suora lähetys TE-palveluiden MessiLivessä, jossa ihmiset eri puolilta maata voivat kysyä työpaikoista.

Kolminumeroisesta tavoitteesta huolimatta Heickell on tyytyväinen siihenkin, jos kampanjan ensirutistus tuottaa 20 uutta työntekijää Sieviin.

– Tässä luodaan mallia, jolla saadaan jatkossakin ihmisiä Sieviin. Siitä on varmasti pidempiaikaisia hyötyjä, uskoo Heickell.

Riittävän samanlaiset alueet eivät ahdista

Kaksipäiväinen rekrytointikiertue ulottuu Kiuruvedelle, Iisalmeen, Lapinlahdelle, Kuopioon ja Siilinjärvelle. Pohjois-Savo valikoitui kohteeksi, kun kaikki maakunnat oli käyty läpi ja alueen työttömien työnhakijoiden osaamisprofiili tutkittu.

Sievissä luotetaan savolaisten ammatillisen koulutuksen perinteeseen ja käsillä tekemiseen. Seudut ovat myös alueellisesti, maantieteellisesti ja elintavallisesti samankaltaisia.

– Jos on ikänsä asunut vaikka Suur-Saimaan rannalla ja tulee tänne, missä ei ole järviä tai on Kainuusta eikä täällä nyppylää näy, saattaisi ahdistua, arvioi Mikko Heickell.

Rappukäytävässä käy vilske, kun sotilaat raijaavat Stalinin listalle joutuneita rekkoihin yön pimeydessä. Yhdessä eteisessä iäkäs herra antaa vaimolleen viimeisiä ohjeita, kun ovelta kuuluu kolkutus.

Oven takana odottaa yllätys. Miliisin sijasta käytävässä seisoo pukumies, joka pyytää kapellimestaria kiirehtimään. Stalin haluaa saada nauhoituksen jo päättyneestä konsertista.

Historian julmuuksilla irvaileva The Death of Stalin -elokuva saa Suomen ensi-iltansa perjantaina. Elokuvan ohjaaja, poliittisen satiirin mestari Armando Iannucci vastaa puhelimeen Los Angelesista.

– Toivon elokuvani opettavan jotain historiasta. Se, että meillä on demokratia, ei tarkoita, että se olisi jotain pysyvää. Jotkut ajattelevat, että sille pitäisi olla joku vaihtoehto. Tämä elokuva on minun vastaukseni: kas tässä yksi vaihtoehdoista, mitäs pidät?

"Stalin on kuollut!"

Diktatuurit kohtelevat kansalaisiaan mielivaltaisesti. Siksi totalitaristisen arjen absurdius luo muhevan pohjan komedialle, oli tekijänä sitten Charlie Chaplin (Diktaattori, 1940) tai Sacha Baron Cohen (Diktaattori, 2012).

Ei siis ihme, että myös yksi aikamme lahjakkaimmista satiirikoista oli jo pitkään pyöritellyt ajatusta tarinasta, jonka pääosassa oli keksitty nykyaikainen diktaattori.

Sitten hän törmäsi ranskalaisten Fabien Nuryn ja Thierry Robinin sarjakuvaan La mort de Staline (2012).

– Luettuani sarjakuvan mietin, miksi ihmeessä tekisin keksityn tarinan. Totuus on niin paljon hullumpi!

Sekä elokuva että sarjakuva alkavat Neuvostoliiton hirmuhallitsija Josif Stalinin kuolemasta. Itse tarina kuvaa kuolemaa seurannutta vainoharhaista valtakamppailua, josta ei käänteitä ja kohellusta puutu.

Valtikkaa tavoittelevaa Stalinin lähipiiriä esittää elokuvassa vakuuttava koomikko-ensemble: Nikita Hruštšovina nähtävästä Steve Buscemista aina Vjatšeslav Molotovia esittävään Monty Python -mies Michael Paliniin.

– Kaikki elokuvan päähenkilöt ovat tehneet kamalia asioita. Oli tärkeää olla vähättelemättä sitä. Elokuvan huumori ja kauhu nousevat samasta pohjasta: totuudesta, Iannucci sanoo.

Absurdia absurdimpi Venäjä

The Death of Stalin -elokuvan raaimmat vitsit, sen vauhdikkaaseen humoristiseen rytmiin istuvat teloitukset sekä vihjaukset seksuaalisesta väkivallasta ovat herättäneet arvostelua elokuvaa kohtaan.

– En halunnut vitsailla teloituksista tai kyydityksistä. Halusin tehdä ne realistisesti, Iannucci puolustautuu.

– Mielestäni komedia ei tarkoita aiheen vähättelyä. Elokuvani kuvaamat tapahtumat ja niiden yleistunnelma olivat niin absurdeja, että komedia tuntui ainoalta keinolta yrittää ymmärtää niitä.

Päästäkseen lähemmäs totuutta elokuvan tekijät matkustivat Moskovaan, jossa Iannucci haastatteli Stalinin vainojen aikana eläneitä.

– Halusin tietää, miten he kestivät kaiken sen vainoharhan.

Keskusteluissa ohjaajaa kiehtoi, miten pelko synnytti uusia tapoja.

– Jotkut pukivat nukkumaan mennessään lisää vaatteita siltä varalta, että heidät haettaisiin keskellä yötä kyyditettäviksi. Kamaluudesta tuli osa arkea, siitä tehtiin normaalia, Iannucci kuvailee.

Venäjällä kansalliseen aiheeseen koskeminen oli liikaa. Maan kulttuuriministeriö kielsi The Death of Stalin -elokuvan esittämisen vaikka sille oli jo ehditty antaa levityslupa. Kieltoa uhmannut teatteri määrättiin maksamaan sakkoja elokuvan esittämisestä.

Iannucci sanoo surevansa päätöstä.

– Minusta on hullua, että näin voi yhä tapahtua. Ihan kuin ihmiset eivät löytäisi elokuvaani netistä. Koko juttu tuntuu kierolta, sillä kielto on saanut aikaan juuri sen, mitä kieltäjät eivät halunneet. Se on tehnyt elokuvasta kuuluisan Venäjällä.

Nykypolitiikka tekee satiirin mahdottomaksi

The Death of Stalin on vasta Armando Iannuccin toinen elokuva. Liki 30 vuotta viihdealalla toiminut ohjaaja-käsikirjoittaja tunnetaankin paremmin televisiolle luomistaan terävistä satiirisarjoista. Niillä hän on niittänyt mainetta niin Britanniassa (Kukkona tunkiolla, Politiikan pelinappula) kuin Yhdysvalloissakin (Rouva varapresidentti).

Kolme vuosikymmentä politiikan huvittavia puolia pohtinut satiirikko kuitenkin tunnustaa, ettei hän haluaisi kajota kynällään nykypolitiikkaan.

– Olen kiitollinen siitä, etten ole tekemässä tv-sarjaa siitä mitä politiikassa nyt tapahtuu. Olisi vaikea keksiä mitään hullumpaa kuin todellisuus.

Iannucci sanoo, ettei hän olisi kyennyt kirjoittamaan yhtä absurdia hahmoa kuin Donald Trump tai yhtä mieletöntä tapahtumaa kuin Brexit.

– Trumpin käytös on todella absurdia. Hän myös näkee itsensä viihdyttäjänä. Sen takia muille ihmisille ei jää oikein tilaa tehdä hänestä viihdettä.

Ohjaaja epäilee viime vuosien poliittisten mullistusten johtuvan siitä, että ihmiset tylsistyvät niin helposti. Kun perinteiset poliitikot alkavat pitkästyttää, on kuka tahansa uusi askeleen muita edellä.

– On kuin emme enää pitäisi politiikkaa minään todellisena. Siksi on mahdollista junailla suuria käänteitä, kuten Brexit. Vasta äänestyksen jälkeen ihmiset heräävät ja tajuavat, että se onkin totta ja vaikuttaa meihin oikeasti.

Lomalla nykyajasta

Tällä hetkellä Armando Iannucci valmistelee elokuvaa Charles Dickensin romaanista David Copperfield. 1840-luvulle sijoittuvan elokuvan kuvaukset alkavat kesällä.

- David Copperfield on täynnä nykyaikaisia teemoja, kuten paikkamme maailmassa, huoli paljastumisesta tai köyhyyden ja kodittomuuden pelko, Iannucci sanoo.

Samaan aikaan tekeillä on uusi tv-sarja ensi vuonna päättyvän Rouva varapresidentin tuottaneelle kaapelikanava HBO:lle. Se sijoittuu 40 vuoden päähän tulevaisuuteen, jossa avaruusturismista on tullut bisnestä.

- Taidan pitää lomaa nykyajasta sen aikaa, kun yritämme ymmärtää, mistä oikein on kyse. Jos keksin vastauksen, saatte kyllä kuulla siitä!

Helsingin käräjäoikeus antaa tänään ratkaisun Tullin pääjohtajan Antti Hartikaisen virkarikosjutussa. Syyttäjä on vaatinut Hartikaiselle sakkorangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Syyttäjä katsoo, että Hartikainen rikkoi lakia kun hän ei poistunut kokouksesta, jossa käsiteltiin epäsuorasti hänen vaimonsa määräaikaisen työsuhteen jatkumista.

Tullin johtoryhmän kokouksessa marraskuussa 2015 oli esillä määrärahan kohdentaminen Virosta tuotavien alkoholijuomien tehostettuun valvontaan ja tehtävien täyttäminen vuodelle 2016.

Hartikainen jääväsi itsensä, mutta jäi kokoushuoneeseen asian käsittelyn ajaksi. Syyttäjän mukaan Hartikainen oli esteellisenä kokoustilassa kymmenisen minuuttia. Hartikainen arvioi yllättäen esille nousseen asian käsittelyn kestäneen muutamia minuutteja.

Johtoryhmä päätti puoltaa tehostetun valvonnan jatkamista. Kokouksessa ei kuitenkaan päätetty, keitä määräaikaisiin jatkopesteihin palkataan.

Pelkkä läsnäolo voi vaikuttaa

Hallintolain mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä edes olla läsnä, jos on asiassa esteellinen. Pelkkä esteellisen henkilön läsnäolo voi vaikuttaa käsittelyyn.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on arvioinut jo aiemmin, että Hartikainen menetteli tapauksessa hallintolain vastaisesti.

Hartikainen on myös itse myöntänyt tehneensä virheen ja sanonut, että hänen olisi pitänyt poistua kokouksesta.

Hartikainen ei ilmoittanut virkarikossyytteestä valtiovarainministeriöön vaan se tuli ministeriön tietoon muuta kautta.

Pääjohtajan toimia on selvitetty aiemminkin

Hartikaisen toukokuussa 2012 alkaneella uralla Tullin johdossa on ollut monenlaisia käänteitä.

Vuoden 2014 syksyllä valtiovarainministeriö selvitti Tullilta pääjohtajan vaimon palkkaamista Tullin palvelukseen. Hartikainen kiisti vaikuttaneensa vaimonsa palkkaamiseen. Selvitysten perusteella Hartikainen ei ollut puuttunut asiaan. Tullin mukaan hänen toimintansa ei ollut kuitenkaan hyvän hallinnon mukaista.

Helmikuussa 2015 sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) antoi Hartikaiselle vakavan huomautuksen kun Hartikainen oli arvostellut julkisesti alaisensa toimia.

Vuonna 2016 Hartikaista epäiltiin virkavelvollisuuden rikkomisesta ja viestintäsalaisuuden loukkaamisesta, mutta syytteet jätettiin nostamatta.

Samana vuonna valtionvarainministeriö sai ilmoituksen, että Hartikainen olisi kiusannut alaistaan. Ministeriö antoi Hartikaiselle suullisen huomautuksen tammikuussa 2017.

Lue aiemmat jutut:

Syyttäjä vaatii Tullin pääjohtajalle sakkoja virkarikoksesta – ei vaadita viralta pantavaksi

Työoikeuden professori arvioi Tullin Hartikaista: virasta pidättäminen välttämätöntä

Tullin pääjohtajan virkarikossyyte: Esimieheni päättävät, voinko jatkaa tehtävässä – "Olisi pitänyt poistua kokouksesta"

HS: Tullin pääjohtaja sai syytteen virkarikoksesta – aikoo jatkaa tehtävässään normaalisti

Kuluttajille uudet entistä kyvykkäämmät älykännykät, jotka voivat hyödyntää 5G-verkon ominaisuuksia, ovat ehkä vielä muutaman vuoden päässä.

– Kyllä me ollaan vielä aika kaukana siitä, sanoo Suomen Telian 5G-ohjelman johtaja Janne Koistinen.

Teleoperaattori Teliassa arvioidaan, että vuonna 2020 uusia entistä älykkäämpiä puhelimia alkaa vähitellen olla markkinoilla.

Teleoperaattori Telia on luvannut, että 5G-verkko avataan vielä tänä vuonna, ja siitä lupauksesta operaattori aikoo pitää kiinni. 5G-verkon suunnittelu lähti teollisuuden ja yritysten tarpeista.

– 5G:n ominaisuudet suunnittelupöydältä asti on tähdätty siihen, että sillä olisi monipuolisempaa käyttöä kuin 4G-verkolla tänä päivänä. Uskon kyllä, että erityisesti teollisuuden ja palveluliiketoimintojen puolella näistä hyödyistä saadaan myös enemmän irti, Koistinen sanoo.

Tavallisille kuluttajille uusi tekniikka on laajemmin saatavilla siinä vaiheessa, kun laitevalmistajat tuovat mallinsa saataville. Datamäärän siirto nopeutuu 10 megabitistä sekunnissa yhteen gigabittiin sekunnissa. Sitä voi verrata siirtymisenä kotiin vedetystä kuparikaapelista valokaapeliin. Ilman valokaapelia ei ole 5G-verkkoa.

Teleoperaattorin ajuri investointeihin on Koistisen mukaan Suomessa valtavasti kasvava mobiilidatan määrästä. Teliassa uskotaan, että tämä suuntaus jatkuu. Telia investoi vuodessa noin 200 miljoonaa euroa erilaisiin hankkeisiin, mutta ei kerro sen tarkemmin 5G-verkkoon käytetystä investoinnista.

Tehokkaammat nopeudet nostavat kännyjen hintaa

Telian kilpailijan teleoperaattori Elisan osastopäällikkö Eetu Prieur arvioi, että päätelaitteita ja verkkolaitteita tulee markkinoille "isommissa määrin" ensi vuoden aikana, mutta kaupallinen käyttö laajenee vuoden 2020 aikana. Suunnittelupöydillä on jo meneillään kova kuhina, mutta kännykkätehtaissa eivät vielä linjat ole pyörimässä.

– Ensimmäisiä varsinaisia kaupallisia kännyköitä on tulossa 2019 tai 2020, se on vielä vähän epäselvää mutta siinä paikkeilla, Prieur sanoo.

Tehokkaammat nopeudet nostavat entistä älykkäämpien kännyköiden hintaa, mutta kuinka paljon sitä eivät Telia tai Elisa halua ennakoida.

– Tyypillisesti kun tulee uusi teknologia ensimmäiset kännykät ovat hintahaarukan yläpäässä. Kun tulee lisää malleja, niitä tulee hintahaarukan keski- ja alapäähän, Prieur sanoo.

– Aikoinaan kun 4G tuli, silloin 3G riitti melkein kaikkeen mitä tehtiin, mutta 4G sai kaiken toimimaan nopeammin. Samanlainen polku on todennäköisesti tapahtumassa 5G:ssä. Kun sovellukset tulevat raskaammiksi, niin kohta ollaan tilanteessa, missä 5G on joillekin jo välttämätöntä.

Hologrammien siirtely voi olla joskus ihan arkea

5G-verkolla saadaan käyttöön esimerkiksi teollista internetiä varten lisää verkkokapasiteettia, enemmän nopeutta ja lyhyempää viivettä. 5G tarjoaa jatkossa koneille mahdollisuuden keskustella entistä enemmän keskenään, ympäristöstä ne keräävät tietoa antureilla.

5G-yhteyttä hyödyttävä teollinen kypärä (kts. pääkuva) voi esimerkiksi ottaa yhteyden mihin tahansa maailmassa ja esimerkiksi huoltotöitä tekevä voi saada apua ongelmaansa asiantuntijalta vaikka maailman toiselta puolelta.

Uuden tekniikan mahdollisuuksia voidaan hyödyntää käytännössä lähes kaikilla teollisuuden aloilla: sairaankuljetuksesta valtamerilaivojen ohjaukseen.

5G-verkkoa on testattu myös peleissä, missä on saatu hyviä tuloksia erityisesti viiveettömyydessä verrattuna 4G-verkkoon. Suurempia datanopeuksia tarvitaan myös virtuaalitodellisuuskuvan esittämiseen entistä paremmalla kuvalaadulla. Esimerkikisi nettipuhelun aikana aikana voidaan siirtää virtuaalilaseihin hologrammi toisesta puhelun osapuolesta 5G-verkossa.

Nokia testaa verkkoa eri puolilla maailmaa

Verkkolaitevalmistaja Nokialle odotukset ovat korkealla 5G-verkon suhteen. Nokia on satsannut miljardeja seuraavan sukupolven 5G-mobiiliverkkoteknologiaan, mutta teknologialoikkaa on jouduttu odottamaan.

Huhtikuun lopulla Nokia kertoikin oikaistun alkuvuoden tuloksensa heikentyneen huomattavasti viime vuodesta.

Nokia testaa uutta teknologiaa yli 50 operaaattorin kanssa eri puolilla maailmaa, kertoo tutkimusjohtaja Lauri Oksanen. Hän perustelee 5G-verkon tarpeellisuutta sillä, että "maailmaa pitää tehostaa".

– Meidän näkemys Nokialla on, että maailma tulevaisuudessa tulee olemaan ohjelmoitava. Me haluamme sitä, että ihmisille tulee enemmän aikaa. Ja ihmisille luodaan lisää aikaa siten, että automatisoidaan kaikki. 5G-verkko tulee olemaan tarpeen tukena tässä kaiken automatisoinnissa, Oksanen sanoo.

Hän toivoo, että Suomessa ollaan 5G:n laajassa kaupallisessa käytössä parin vuoden kuluttua.

Paitsi teollista hyödyntämistä, Oksanen painottaa kuluttajapuolella 5G-verkon merkittävyyttä esimerkiksi etäläsnäolossa.

Tavalliselle kuluttajalle hyötyä saadaan hänen mukaansa myös kaiken automaation kautta. Erityisen tärkeää uusi tekniikka on yhteiskuntien kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta, Oksanen painottaa.

5G:n markkina-aluetta ovat lähinnä teolllistuneet maat: Yhdysvallat, Kaukoidän markkinat - joista Kiina on tärkeä - ja Eurooppa. Nokia uskoo, että se pystyy vielä haalimaan lisää markkinoita kiinalaisen Huawein kotimarkkinoilta.

Huawein lisäksi Nokian kanssa maailmanmarkkinoilla kilpailee myös ruotsalainen verkkolaitevalmistaja Ericsson.

Maailmantalouden suhdanteet voivat kääntyä, mutta Nokiassa kuitenkin uskotaan, että suhdanteista huolimatta 5G-verkko otetaan käyttöön, koska se tuo niin paljon tehokkuutta.

Teollisessa internetissä tekoäly on jo käytössä monilla toimialoilla ja samaan aikaan datakeskusten pilvikapasiteetti alkaa olla rajaton, joten verkon lisäkapasiteetille on tilausta.

Suomalaisyritysten 5G-verkon varaan rakentuvilla innovaatioilla on mahdollisuus levitä maailmanlaajuisesti, kun laitteiden valmistus on saatu käyntiin.

Taajuushuutokauppa vielä tänä vuonna

Myös viestintävirasto arvioi, että vuonna 2020 tulisivat markkinoille laajemmin kuluttajille suunnatut kyvykkäät älykännykät, joissa olisi saatavilla uusia 5G-ominaisuuksia.

Samalla älykännykällä voi käyttää myös 3G- ja 4G-verkkoja. Viraston mukaan päätelaitteiden ohella myös älykännykät on osittain uusittava, jos mielii käyttää lähivuosina 5G-verkkoa.

Viestintäviraston pääjohtaja Kirsi Karlamaa kertoo, että pyrkimyksenä on huutokaupata 5G-verkon taajuudet vielä tämän vuoden aikana. Siten radioluvat olisivat operaattoreiden käytettävissä ensi vuoden alusta.

3,5 GHz:n (gigahertsin) taajuuksien huutokauppa on avoin, joten siihen voivat osallistua kaikki halukkaat operaattorit. 5G-taajuudet rakentuvat, ainakin alkuun, 3G- ja 4G-verkkojen päälle.

Telian Koistinen sanoo, että kaikille avoin huutokauppa voi herättää laajempaakin kansainvälistä kiinnostusta. Sen tarkemmin Telia ei tulevaa taajuushuutokauppaa kommentoi.

Liikenne- ja viestintäministeriö puolestaan valmistelee valtioneuvoston asetusta siitä, minkälaisissa kokonaisuuksissa taajuusnippuja huutokaupataan, sekä minkälaisia toimilupaehtoja operaattoreille liittyy verkon rakentamiseen.

Neljäkymmentä myymälää sisältävän Helsinki Outlet -liikekeskittymän rakentaminen on alkanut Helsingin ja Vantaan rajalla.

Kyseessä on pääkaupunkiseudun ensimmäinen outlet-kylä. Outlet-myymälöissä myydään usein priimatavaran ohella halvempaa kakkoslaatua ja malli- sekä poistokappaleita.

Helsinki Outlet -kylä kohoaa huonekalujätti Ikean naapuriin Lahden moottoritien ja Kehä III:n risteykseen. Se on tarkoitus avata marraskuussa 2019.

Vuokrasopimuksia on jo solmittu useiden tunnettujen muoti- ja lifestyle-merkkien kuten Hugo Bossin, Tiger of Swedenin ja Guessin kanssa. Muotiliikkeiden lisäksi keskittymään on tulossa urheilu- ja sisustusbrändejä, lasten seikkailupuisto sekä ravintoloita.

Noin yksi kolmesta myymälästä on suomalainen, yksi kolmesta pohjoismainen ja yksi kolmesta kansainvälinen, sanoo projektin takana olevan norjalaisen Fortus AS:n hankevastaava Ådne Søndrål.

Søndrål itse on taustaltaan pikaluistelija. Hän on voittanut muun muassa olympiakultaa Naganossa vuonna 1998.

Verkkokaupan on kerrottu olevan jatkuvassa kasvussa. Uutisoimme esimerkiksi maaliskuussa, että suomalaiset ostavat verkosta ennätystahtia, mutta se sataa ulkomaisten laariin.

Søndrål myöntää, että nettimyynti kasvaa paljon, mutta vakuuttaa, että myös outlet-kylät voivat hyvin – ympäri maailman.

– Tavalliset kauppakeskukset ovat vaikeuksissa tällä hetkellä. Niiden ja outlet-kylien välillä on iso ero.

"Jotain huvipuiston ja kauppakeskuksen väliltä"

Pääkaupunkiseudulle rakennetaan parhaillaan uusia kauppakeskuksiakin, ainakin Helsingin Pasilaan ja Kalasatamaan. Muun muassa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Pekka Mattila on kummeksunut kiivasta rakentamistahtia.

Ådne Søndrål sanoo, että hän pelkäisi avata uutta kauppakeskusta, mutta ei uutta outlet-keskittymää.

– Helsinki on yksi harvoista eurooppalaisista pääkaupungeista, joissa ei ole outlet-kylää jo valmiina. Olemme varmoja, että outlet-konsepti toimii Suomessa niin kuin se toimii kaikkialla Euroopassa ja maailmalla.

Kauppakeskusten houkuttelevuutta heikentää hänen mielestään ainakin se, että ne ovat kaikkialla niin samanlaisia.

Outlet-kylä sen sijaan on kuin päämäärä, johon mennään erikseen, hän sanoo.

– Se on paikka, johon ihmiset menevät ja jossa he viettävät aikaa. Se on jotain turistikohteen ja huvipuiston ja kauppakeskuksen väliltä.

Fortus AS:n tavoite on kunnianhimoinen. Yritys uskoo Helsinki Outletin nousevan kävijämääriltään Pohjoismaiden suurimmaksi outlet-kyläksi.

Tavoitteena on kaksi miljoonaa kävijää vuosittain.

Ruotsissa verkkokaupan nousuun herättiin liian myöhään

Mutta riittääkö uudelle muotikeskittymälle asiakkaita?

Ruotsissa vaatejätti Hennes & Mauritz on kertonut olevansa vaikeuksissa. Verkkokaupan kasvu onkin herättänyt länsinaapurissa kysymyksen, vaivautuvatko ihmiset enää vaatekauppaan.

Myös kaupan alan yritys Stockmann on ilmoittanut sulkevansa yli kaksikymmentä Lindex-myymälää vuoden loppuun mennessä (Helsingin Sanomat).

Suomen Tekstiili ja Muoti -liiton toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen sanoo, että suomalaiset käyttävät rahaa vaatteisiin entiseen malliin, mutta se, mitä ja mistä ostetaan, on muuttunut.

– Perinteinen vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskauppa on ollut hieman laskussa, mutta urheilukauppa nousee selvästi. Urheilukaupoista ostetaan paljon ulkovaatteita ja yhä enemmän myös muuta pukeutumista.

Auvinen uskoo, että Helsinki Outletille voi riittää asiakkaita – se sijaitsee lähellä Helsinki-Vantaan lentoasemaa ja voi houkutella turisteja puoleensa.

Lähtisivätkö tavalliset suomalaiset vaateostoksille Helsingin ja Vantaan rajalle saakka? Kysyimme tätä ohikulkijoilta tänään torstaina Helsingin keskustassa.

– Lähtisin kyllä. Ainakin täytyisi käydä kartoittamassa, mitä siellä on tarjolla, vastasi Marjatta Mattsson.

– Miksei. Varmaan siellä on vähän uutta ja enemmän tarjontaa, totesi puolestaan Mika Rahikainen.

– Voisin lähteä. Outlet kuulostaa tietenkin siltä, että siellä on outlet-hinnat. Ehkä se houkuttaisi, sanoi Hanna Immonen.

Lue myös:

Vaivaudutko enää vaatekauppaan? Ruotsalaiset ketjut heräsivät liian myöhään verkkokaupan nousuun

Tässä voittajat ja häviäjät: Amazonin tulo Suomeen kuin digitaalinen hyökyaalto – "Toisille tuli kiire hankkia speedot ja opetella räpiköimään"

Suomalaiset ostavat verkosta ennätystahtia, mutta se sataa ulkomaisten laariin – "Alibaba on Amazonia suurempi"

Vaatejätti H&M vaikeuksissa: Myynti laski, kurssi syöksyssä, myymälöitä kiinni

Pääkaupunkiseudulle rakennetaan kolmen Itiksen verran uutta kauppakeskustilaa – professori kummeksuu tahtia

Äidin tapa osallistua lapsen läksyihin vaikuttaa lapsen työskentelyn tapoihin koulussa, kertoo Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen yhteistutkimus.

Kotitehtävien tekoon osallistumalla pyritään auttamaan lasta, mutta joistakin tavoista on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Erityisen tärkeässä osassa on se, kuinka itsenäiseksi lapsi itsensä kokee.

– Sillä on iso merkitys myöhemmälle motivaatiolle koulutehtävien kanssa, sanoo Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen professori Marja-Kristiina Lerkkanen.

Lapsi ei hyödy siitä, että äiti ratkoo tehtävät, vaan kannustuksesta ja itsenäisestä työnteosta.

– Voi olla, että tarjoamalla lapselle mahdollisuuden itsenäisyyteen läksyissä äiti samalla viestii lapselle luottavansa tämän taitoihin. Tällöin lapsi itsekin uskoo itseensä ja taitoihinsa, sanoo kasvatustieteiden ja psykologian osaston apulaisprofessori Jaana Viljaranta Itä-Suomen yliopistosta.

Tutkimus on osa laajaa Jyväskylän-, Itä-Suomen-, ja Turun yliopistojen Alkuportaat-pitkittäistutkimusta, jossa keskityttiin äiteihin sen vuoksi, että he olivat innokkaampia vastaamaan tutkimukseen.

– Olisimme halunneet tutkia myös isiä, mutta he vastasivat sen verran vähemmän, ettemme saa samanlaisia tilastollisia malleja rakennettua. Oletamme, että samat tulokset pätisivät myös heihin, mutta kun emme pääse tätä tarkastelemaan niin emme puhu vanhemmista, sanoo Viljaranta.

Apua vain pyynnöstä

Käytännössä osallistuminen ja tuki vaihtelevat aina lapsen ikätason ja tarpeiden mukaan. Pienten koululaisten kanssa on luotava ensin läksyjenteon rutiinit: tehdäänkö tehtävät esimerkiksi heti koulun päälle vai päivällisen jälkeen. Rutiinien luomisessa aikuisen tukea tarvitaan eniten.

– Mutta sen jälkeen pitäisi apua oikeastaan antaa vain silloin, kun lapsi sitä pyytää. Eli aikuinen on saatavilla, mutta antaa lapsen toimia itsenäisesti, Lerkkanen sanoo.

Pyytämätön apu saattaa olla lapselle viesti siitä, että aikuinen ei usko hänen selviytyvän itse.

Ei ratkota lapsen kotitehtäviä

Joskus vanhemmat saattavat jopa tehdä vaikeita tehtäviä lapsen puolesta, vaikka kotitehtävien tarkoitus on kerrata koulussa opittua, ja saada kertauksen avulla oppi pysymään päässä paremmin.

– Jos aikuiset kotona osallistuvat läksyihin liiallisesti, lapsille ei tule oman vastuun kantamisen kokemusta. Ja toinen on tietenkin oppimiseen liittyvä ulottuvuus – tarkoitus on myös oppia oppimaan. Tehtävien tekeminen lapsen puolesta on karhunpalvelus oppimiselle, sanoo Lerkkanen.

Lerkkanen sanoo, että vanhempien ja koulun olisi hyvä käydä läpi läksyjenteon periaatteita yhteisissä keskusteluissa ja sopia yhteisistä pelisäännöistä. Kaikki vanhemmat kun eivät tiedosta, millaisia seurauksia erilaisilla toiminnan tavoilla voi olla.

– Tärkeintä on kuitenkin se, että on kiinnostunut lapsen koulunkäynnistä ja siitä, miten koulupäivä meni. Ja on saatavilla silloin, kun lapsi oikeasti tarvitsee tehtävissään apua.

Tutkimusartikkeli "Maternal homework assistance and children's task-persistent behavior in elementary school." on julkaistu Learning and Instruction -lehdessä.

Alkuportaat-pitkittäistutkimuksessa on tutkittu noin kahden tuhannen lapsen oppimista esiopetuksesta lähtien. Tutkimuksessa mukana olevat oppilaat ovat tällä hetkellä toisen asteen koulutuksessa.

Hevoset syövät heinää Viron maatalousyliopiston pihalla, muutaman bussipysäkin päässä Tarton keskustasta.

– Suureläinten hoito alkaa meillä vasta ensi syksynä mutta odotan sitä jo nyt, kertoo toisen vuoden eläinlääketieteen opiskelija Iina Airasmaa.

Nurmijärvellä kasvanut ja Tampereella lukion käynyt Airasmaa aloitti opinnot Tartossa syksyllä 2016.

Ennen sitä hänen ainoa kosketuksensa Viroon olivat päiväristeilyt Tallinnaan. Sopeutuminen maahan on kuitenkin tapahtunut nopeasti. Sitä ovat helpottaneet tutunoloinen kulttuuri, mutta myös muut suomalaiset.

Airasmaan kanssa samalla englanninkielisellä linjalla opiskelee kolmekymmentä suomalaista. Virolaisille on oma, vironkielinen linjansa.

– Meillä on täällä varsinainen suomalaiskommuuni. Ei tunnu, että olisin tehnyt suurta harppausta Suomen ulkopuolelle, Airasmaa sanoo.

Suomalaisten määrä kuusinkertaistunut

Opetushallituksen, Kelan ja Siirtolaisinstituutin tänä keväänä julkaiseman selvityksen mukaan Virossa opiskelee tällä hetkellä noin 1 400 suomalaista tutkinto-opiskelijaa. 2000-luvun alkuun verrattuna Viroon opiskelemaan lähtevien suomalaisten määrä on kuusinkertaistunut.

Eniten Viroon tullaan opiskelemaan lääketiedettä ja eläinlääketiedettä. Paljon opiskellaan myös kauppatieteen ja oikeustieteen kandidaatin tutkintoja.

Suurin osa suomalaisista opiskelee Iina Airasmaan tavoin täysin englanninkielisessä koulutusohjelmassa, jollaisia löytyy kahdeksasta virolaisesta korkeakoulusta.

– Meillä oli opintojen alussa pakollinen kymmenen viikon viron kurssi, mutta sen jälkeen on omalla vastuulla, haluaako panostaa viron oppimiseen, Airasmaa sanoo.

– Minä kyllä aion opiskella kielen kunnolla, koska haluan elää täällä myös Suomi-kuplan ulkopuolella.

Mikä Viroon vetää?

Monella suomalaisella päätöstä lähteä Viroon opiskelemaan helpottaa maan läheinen sijainti. Iina Airasmaa käy Suomessa suunnilleen kerran lukukaudessa, mutta osa hänen suomalaisista kurssikavereistaan pistäytyy kotimaassa tämän tästä.

Toinen syy lähteä Viroon ovat korkeakoulujen maltilliset lukukausimaksut: esimerkiksi Tarton eläinlääketieteen englanninkielisissä tutkinto-ohjelmassa opiskelu maksaa lukukaudessa 3000–4000 euroa eli noin 7000–8000 euroa vuodessa. Se on huomattavasti vähemmän kuin vaikkapa Britanniassa.

Iina Airasmaa nostaa lukuvuosimaksuja varten opintolainaa, kuten suurin osa hänen opiskelukavereistaankin.

Kelan myöntämällä opintotuella pärjää Virossa maan matalamman hintatason vuoksi paremmin kuin Suomessa, mutta pelkästään se ei riitä elämiseen. Airasmaa onkin menossa kesäksi töihin eläinlääkäriklinikalle Suomeen ja aikoo säästää kesätyörahoista ensi vuotta varten.

Suomen pääsykoevaatimukset turhauttivat

Lukiossa Iina Airasmaa ei vielä pähkäillyt tulevaisuuden korkeakouluopintoja. Hänen mukaansa suunnitelmallisuus riitti juuri ja juuri seuraavan viikonlopun miettimiseen. Hän keskittyi hauskanpitoon ja kuvataiteen harrastamiseen.

– Ajattelen edelleen, että lukioikäisenä pitäisi saada elää nuoren ihmisen elämää ja tehdä luovia juttuja, Airasmaa sanoo.

Airasmaa kirjoitti ylioppilaaksi syksyllä 2014 ja piti sen jälkeen välivuoden. Sen aikana korkeakoulujen pääsykokeiden todellisuus alkoi paljastua hänelle.

Airasmaan äiti on eläinlääkäri ja unelma eläinlääkärin ammatista oli aina kolkutellut jossakin tyttärenkin takaraivossa. Hakiessaan eläinlääketieteelliseen Suomessa Iina Airasmaa kuitenkin tajusi, että päästäkseen sisään hänen olisi kannattanut valita lukiossa syventävä kemia ja biologia.

– Tajusin, että olin painottanut vääriä aineita. Siitä tuli epävarma olo ja epäusko omiin kykyihin, Airasmaa muistelee.

Lisäksi välivuoden pitäminen kostautui siinä, että Suomen pääsykoekäytäntö suosii ensimmäistä kertaa hakevia. Airasmaa ei päässyt sisään.

Eläinlääkäriäiti oli kuitenkin ehdottanut jo ennen Suomen pääsykoetta Tarttoon hakemista. Tartossa opiskelleet eläinlääkärit tunnetaan kuulemma alalla ammattitaidostaan ja he työllistyvät Suomessa hyvin.

Helposti sisään maatalousyliopistoon

Viron maatalousyliopiston pääsykoe koostui motivaatiokirjeestä ja biologian tasotestistä. Ensikertalaisia ei suosittu, vaan kaikki hakijat olivat samalla viivalla. Airasmaa pääsi sisään helposti.

– Täällä näkee paljon 30- ja 40-vuotiaita alanvaihtajia, joille Suomessa korkeakouluuun pääseminen on nykyvaatimuksilla todella haastavaa, Airasmaa sanoo.

Airasmaan opinnot Tartossa kestävät yhteensä kuusi vuotta. Sen jälkeen häntä kiinnostaisi elintarvikeala.

– Voisi olla mielenkiintoista päästä Eviralle töihin ja olla sitä kautta osana elintarvikehygieniaa.

Airasmaa suosittelee Viroa opiskelumaana kaikille. Alkukankeuden jälkeen virolaiset ovat ystävällisiä ja asioiden hoitaminen on helppoa, kun melkein kaiken voi hoitaa sähköisen henkilökortin avulla.

– Eläinlääkärin ammatti on palveluammatti. Siinä ei varmasti haittaa, että ymmärtää toisia kulttuureja ja on tottunut pärjäämään vieraassakin ympäristössä.

– Minulle täällä opiskelu on mielekkäämpää kuin opiskelu Suomessa olisi.

Yle kertoi helmikuussa, että Espoon kaupunginhallitus vaatii Helsingin seudun liikennettä eli HSL:ää avaamaan suoria bussilinjoja Kamppiin ruuhka-aikoina.

Espoon kaupunki on ollut tyytymätön julkiseen liikenteeseen sen jälkeen, kun länsimetron ja sen liityntäliikenteen käyttöönoton myötä monien espoolaisten matka-ajat pidentyivät. Länsimetro on myös ollut tupaten täynnä ruuhka-aikoina.

Nyt näyttää siltä, että espoolaispoliitikkojen purnaus on kuultu HSL:ssä.

Länsimetron jatkeen viivästyminen taustalla

Tiistaina 8. toukokuuta HSL:n hallitus saa pohdittavakseen toimitusjohtaja Suvi Rihtniemen esityksen. Jos hallitus päättää toteuttaa sen, Espoosta alkaa liikennöimään suoraan Kamppiin neljä ruuhkalinjaa. Asiasta kertoi ensimmäisenä Länsiväylä.

Rihtniemi sanoo, että ruuhkalinjoja tarvitaan länsimetron jatkeen viivästymisen vuoksi.

– Länsimetron jatkeen piti valmistua 2021–2022, mutta keväällä tuli tieto, että se valmistuu aikaisintaan vuoden 2023 lopussa. Tulee sen verran pitkä aika mennä liityntäliikenteellä Kivenlahdesta saakka Matinkylään, ja sinne on tulossa koko ajan uutta asutusta.

– Päädyttiin palauttamaan suoria busseja, kun aamun junat ovat olleet kovin täysiä, niin se leikkaa ruuhkaa, Rihtniemi toteaa.

Uudet ruuhkalinjat ovat 143A Soukka-Iivisniemi-Kamppi, 146A Kivenlahti-Espoonlahti-Kamppi, 147A Laurinlahti-Soukka-Kamppi ja 164A Saunalahti-Kivenlahti-Kamppi.

Rihtniemen mukaan linjat saadaan liikenteeseen aikaisintaan syksyn aikatauluihin siirryttäessä, mutta viimeistään vuoden loppuun mennessä.

Kolme junaa neljästä Matinkylään saakka?

Lisäksi HSL harkitsee, että nykyistä useampi metrovuoro kulkisi Matinkylään saakka. Tällä hetkellä joka toinen metro ajaa vain Tapiolaan ja joka toinen Matinkylään.

Huhtikuussa HSL kokeili yhtenä päivänä kaikkien vuorojen ajamista Matinkylään saakka, mutta aikataulut eivät pitäneet.

Toukokuun aikana HSL aikoo kokeilla, onnistuuko se ajamaan kolme vuoroa neljästä Matinkylään saakka. Tällaiseen käytäntöön siirtymistä pohditaan kuitenkin toden teolla vasta sitten, kun uudesta kokeilusta saadaan tuloksia.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi, että hänen ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin välisen tapaamisen ajankohta ja paikka on sovittu.

Trumpin mukaan tapaamisen yksityiskohdista kerrotaan pian lisää.

Trump on aiemmin sanonut, että historiallinen tapaaminen voitaisiin järjestää Pohjois- ja Etelä-Korean rajalla. Tapaamispaikaksi on spekuloitu myös Singaporea tai Mongoliaa.

Valkoisen Talon mukaan tapaaminen saattaa toteutua jo tässä kuussa, mikäli Pohjois-Korea antaa periksi joidenkin tapaamisen yksityiskohtien suhteen.

Trump myös kertoi, että kolmen Pohjois-Koreassa vankina pidettävän Yhdysvaltain kansalaisen suhteen "on tapahtunut paljon".

Trump kiisti tiedot, joiden mukaan Yhdysvallat olisi vähentämässä joukkojaan Etelä-Koreassa. Hän sanoi kuitenkin, että hän haluaisi vähentää joukkojen Yhdysvalloille aiheuttamia kuluja.

Lue lisää:

Trump Twitterissä: Eikö Koreoiden raja olisi paras paikka tapaamiselle Kimin kanssa?

Yhdysvaltain ulkoministeri: "Pohjois-Korean ydinaseohjelman purkaminen todellinen mahdollisuus Trumpin ja Kimin tapaamisessa"

Asiantuntija: Koreat antoivat vahvaa signaalia liennytyksestä mutta Pohjois-Korea tuskin luopuu ydinaseestaan

28.5.1918 oli Suomen eduskunnassa erikoinen hetki.

Iltaistunnossaan eduskunta hyväksyi Suomelle virallisen valtiolipun. Sen jälkeen istunto keskeytettiin, ja kansanedustajat kiiruhtivat ulos vetämään uuden lipun sekä eduskuntatalon että säätytalon salkoihin. Tuolloin eduskunta vielä kokoontui Helsingin Kluuvissa sijainneessa Heimolan talossa.

Ensimmäinen vuonna 1918 käyttöön otettu Suomen lippu näyttää äkkivilkaisulta aika tutulta. Tutun siniristin keskellä on punakeltainen leijona. Kuitenkin leijonan päällä oleva kruunu on nykyistä isompi, ja se ulottuu korkeammalle kuin tällä hetkellä käytössä olevassa valtiolipussa. Nykyään valtiolipun keskellä oleva leijona on neliön muotoisen reunuksen sisällä.

Vuoden 1918 Suomen lipun keskellä ollut leijona oli tuolloin käytössä ollut Suomen vaakuna, ja se sijoitettiin sellaisenaan Suomen lipun ristin keskelle. Leijonan päällä oleva kruunu on Venäjän suuriruhtinaskunnan kruunu.

– Suomen senaatti pohti kruunuasiaa kokouksessaan 6.6.1918, mutta päätyi pitämään kruunun leijonan päällä. Taustalla oli se ajatus, että Suomesta pyritään tekemään kuningaskunta, kertoo Suomen lippuihin perehtynyt, Haminan Lippumaailman toiminnanjohtaja valtiotieteiden tohtori Kimmo Kiljunen.

Vuonna 1919 Suomi sai perustuslakinsa, Suomesta oli päätetty tehdä tasavalta ja ensimmäiseksi presidentiksi oli valittu hyvin suomenmielinen K. J. Ståhlberg.

– Ståhlberg oli tietysti sitä mieltä, että siitä kruunusta on päästävä eroon, kertoo Kiljunen.

Niinpä eduskunta teki 12.2.1920 päätöksen, että suuriruhtinaan kruunu poistetaan leijonan päältä ja tilalle tulee pienempi kruunu. Uusi neliön muotoinen vaakuna tulisi jatkossa olemaan myös Suomen lipun keskellä.

Historiallinen lippu salkoon

Suomen ensimmäinen lippu oli käytössä vain puolitoista vuotta.

Kun Etelä-Karjalan museossa huhtikuun lopulla avautui Suomen lipun historiasta kertova näyttely, teetettiin näyttelyä varten tarkka kopio alkuperäisestä ensimmäisestä lipusta. Se nousi avajaispäivänä Etelä-Karjalan museon salkoon ja liehuu siellä syksyyn saakka.

Tällainen lippu ei ole ollut salossa sitten vuoden 1920.

Talvisota yhdisti myös lippukansan

Suomen lippu ei alkuvuosina saanut suurta suosiota.Ennen sisällissotaa Suomelle oli tulossa lippu,jossa punaisella pohjalla oli keltainen risti. Se olisi siis ollut samanvärinen kuin Suomen vaakuna ja noudatteli värinsä puolesta jo ilmeisesti 1500-luvulta alkanutta Kustaa Vaasan aikaista perinnettä.

Kun sisällissota päättyi valkoisten voittoon, ei eduskunta enää voinut hyväksyä punakeltaista lippua.

– Punainen pohja piti saada pois, koska se oli punakapinan merkki. Valkoinen taas on valkoisten voiton lippu, kertoo Kiljunen.

Kimmo Kiljusen mukaan Suomalaisuuden liitto ja muut tahot tekivät kovasti töitä, että siniristilippu tulisi tunnetuksi ja koko kansan hyväksymäksi lipuksi.

1920- ja 1930-luvuilla monet työväenyhdistykset jättivät salon mieluummin tyhjäksi kuin olisivat vetäneet sinne siniristilipun. Suojeluskuntalaiset vedättivät pakolla esimerkiksi vappupäivänä Suomen liput salkoihin.

– Suomen sinivalkoinen lippu oli hyvin kiistanalainen koko 1920- ja 1930-luvun. Vasta talvisota yhdisti tässä suomalaiset, kertoo Kimmo Kiljunen.

Siniristilipusta virallinen vuonna 1978

Kun senaatti 6.6.1918 hyväksyi lippulain, hyväksyi se itse asiassa Suomelle kolme lippua. Ensimmäinen niistä on siniristinen leijonalippu suuriruhtinaan kruunulla. Toinen on sotalippu, joka on samanlainen, mutta siinä on laidassa kielekkeet.

– Kolmas eduskunnan hyväksymä lippu oli merenkulku- ja kauppalippu. Siinä ei siniristin keskellä ole vaakunaa.

Vuoteen 1978 saakka Suomen virallinen lippu oli vaakunallinen lippu. Kansa oli kuitenkin alkanut käyttää ilman vaakunaa olevaa siniristilippua, koska lipun keskellä ollut leijonavaakuna oli tehnyt siitä hankalan käyttää esimerkiksi postikorteissa tai julisteissa. Siksi vaakunaton lippu päätettiin ottaa vuonna 1978 Suomen viralliseksi lipuksi eli kansallislipuksi.

Vaakunan sisältävä valtiolippu liehuu edelleen valtion virallisten rakennusten edustalla. Kun tasavallan presidentti saapuu paikalle, on sille olemassa vielä oma lippunsa.

– Se on kielekkeinen leijonalippu, jonka yläkulmassa on vapaudenristi. Puolustusvoimien lipussa on vaakuna keskellä, mutta siinä on kielekkeet.

Suomen lipun tarina on esillä Etelä-Karjalan museossa Lappeenrannassa 30.9.2018 saakka. Esillä on lippuja ja vaakunoita lukuisista suomalaisista museosta ja yksityisistä kokoelmista.

Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in saapuu vierailulle Valkoiseen taloon 22. toukokuuta. Asiasta kertoneen Valkoisen talon mukaan Moonin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin välisen tapaamisen tarkoitus on vahvistaa maiden välisiä siteitä.

Presidenttien on määrä keskustella myös Trumpin lähestyvästä tapaamisesta Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin kanssa.

Moon tapasi Kimin viime viikolla. Tapaaminen päättyi halaukseen sekä lupauksiin ydinaseriisunnasta ja pysyvästä rauhasta Korean niemimaalle. Tapaaminen oli ensimmäinen kerta sitten vuoden 2007, kun Koreoiden johtajat tapasivat.

Trumpin on puolestaan määrä tavata Kim lähiviikkoina. Trump sanoi perjantaina, että tapaamispaikka ja -aika on sovittu ja tiedot tapaamisesta julkaistaan pian.

Mahdolliseksi tapaamispaikaksi on arvuuteltu muun muassa Koreoiden välistä demilitarisoitua vyöhykettä, Singaporea, Mongoliaa ja Sveitsiä.

Ruotsin sosiaalidemokraatit haluavat tehdä pakolaiskriisin aikaan säädetyistä turvapaikanhaun kiristyksistä pysyviä. Niiden myötä pysyvän oleskeluluvan saaminen ja perheiden yhdistäminen hankaloituivat huomattavasti.

Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja, pääministeri Stefan Löfven kertoi puolueensa maahanmuuttolinjauksista tiedotustilaisuudessa. Linjauksilla puolue asemoi itseään ensi syksyn vaaleihin.

Löfvenin mukaan Ruotsi on ottanut liikaa turvapaikanhakijoita.

– Ruotsi ei voi ottaa suhteetonta vastuuta, Löfven sanoi Ruotsin televisiolle.

Ruotsi on ollut pettynyt EU:n aikaansaannoksiin turvapaikanhakijoiden tasaisemmassa sijoittamisessa jäsenmaihin.

Isot puolueet menossa ruotsidemokraattien linjoille

Ruotsi päätti kiristyksistä syksyllä 2015, kun turvapaikanhakijoita saapui 10 000 viikossa. Yhteensä vuonna 2015 saapui 160 000 turvapaikanhakijaa. Rajoitukset tehtiin määräajaksi, kesästä 2016 alkaen kolmeksi vuodeksi.

Sen jälkeen suurin osa tulijoista on saanut ainakin aluksi vain 13 kuukauden oleskeluluvan. Tarkoitus oli vähentää Ruotsin houkuttelevuutta pakolaisten silmissä.

Rajoitukset vähensivät osaltaan turvapaikanhakijoiden määrää niin, että 2016 tulijoita oli alle 30 000. Viime vuonna turvapaikanhakijoita oli 27 000, mutta Löfven haluaa yhä pienentää määrää.

Sosiaalidemokraateilla on muitakin tiukennusehdotuksia. Turvapaikanhakijat eivät saisi vapaasti valita asuinpaikkaansa. Kielteisen päätöksen saaneiden poistamista maasta tehostettaisiin, eivätkä paperittomat saisi sosiaalitukia. Tanskan ja Ruotsin välistä tehostettua rajavalvontaa pitää puolueen mielestä jatkaa.

Ruotsin kokoomuspuolue moderaatit halusi alun perinkin turvapaikkaprosessin kiristyksistä pysyviä. He tervehtivät demarien linjausta ilolla.

Tiukinta maahanmuuttopolitiikkaa ajavat ruotsidemokraatit, jotka päästäisivät maahan lähinnä vain YK:n kiintiöpakolaisia. Maahanmuuttokriittisyys on houkutellut kannattajia ruotsidemokaattien taakse. Molemmat pääpuolueet, kokoomus ja sosiaalidemokraatit, pyrkivät haalimaan kannattajia takaisin.

Muilla Ruotsin puolueilla ei ole intoa hallitusyhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa. Valtaa puolue käyttää kuitenkin jo nyt, kun sen linjauksia liukuu muiden puolueiden ohjelmiin.

Sosiaalidemokraattien uutta linjaa kritisoi maahanmuuttomyönteinen hallituskumppani ympäristöpuolue. Maahanmuuttoon suopeasti suhtautuvat myös keskusta ja vasemmistopuolue. Kristillisdemokraatit ja liberaalit ovat välimaastossa.

Toimittajalta: Maahanmuuttokriittisyydestä on tullut uusi normaali Pohjoismaissa

Ruotsin liberaali pakolaispolitiikka päättyi

Kolumbialaisen Medellínin kaupungin pormestari vaatii puertoricolaiselta muusikkokaksikolta anteeksipyyntöä näiden uusimmasta hitistä, jossa viitataan Medellínin julmaan huumeparoniin Pablo Escobariin, kertoo muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Pormestari Federico Gutiérrez syyttää muusikkoja Victor Manuellea ja Farrukoa Escobarin ihannoinnista Amarte Duro -kappaleessaan.

Escobarin aikakausi on Medellínille arka asia. Medellinín huumekartelli hallitsi huippuaikoinaan suurinta osaa Yhdysvaltoihin suuntautuneesta kokaiinin salakuljetuksesta. Kartelli hallitsi väkivallalla ja korruptiolla ja Escobar kokosi itselleen valtavan omaisuuden.

Escobar kuoli vuonna 1993 ammuskelussa poliisin kanssa.

"Lapset haaveilevat huumeparonin urasta"

Rankasta rakkaudesta kertovasta Amarte Durossa lauletaan muun muassa:

"Se, mitä tunnen sinua kohtaan on kuin Medellinin kokaiini. En ole Pablo, mutta tiedät, mistä puhun."

Gutiérrez sanoo avoimessa krjeessään, että Amarte Duro jättää huomiotta Escobarin aikakauden 20 000 uhria. Hänen mukaansa monet lapset haaveilevat yhä huumeparoniudesta tätä ihannoivien tv-sarjojen ja laulujen vuoksi.

– Älkää aliarvioiko niiden vaikutusta nuorempiin sukupolviin, Gutiérrez sanoo.

Escobarin elämää kuvaava Netflix-sarja Narcos on luonut Medellíniin uuden tuottoisan bisneksen. Sarjan innoittamina turisteja tulee kaupunkiin tutustumaan Escobarin kotikaupunkiin. Heille on tarjolla niin Escobar-teemaisia turistikierroksia kuin Escobar-matkamuistojakin.

Gutiérrez syyttää Victor Manuellea ja Farrukoa siitä, etteivät nämä kunnioita medelliniläisten tuskaa. Kaupunki yrittää mennä eteenpäin ja vähin, mitä he voisivat tehdä, on kunnioittaa sitä.

"Myös naisilta pyydettävä anteeksi"

Gutiérrez syyttää laulua myös naisiin kohdistuvan väkivallan ylistämistä. Hänen mielestään Manuellen ja Farrukon pitäisikin pyytää anteeksi sekä Medellinin kaupungilta että naisilta.

Laittomuudet, huumekauppa ja naisiin kohdistuva väkivalta eivät ole leikkiä, Gutiérrez tviittaa.

Syytökset naisiin kohdistuvan väkivallan ihannoinnista liittyvät Amarte Duron kohtaan, jossa viitataan muusikkojen Chrisin ja Rihannan suhteeseen. Chris pahoinpiteli Rihannaa vuonna 2009, ja arvostelijat ovat epäilleet laulun ihannoivan väkivaltaa naisia kohtaan.

Victor Manuelle kiistää epäilyt. Hän sanoo pyytävänsä anteeksi, jos joku on pahoittanut mielensä, mutta korostaa, ettei voisi missään oloissa edistää väkivaltaa. Chris ja Rihanna -kohdan hän sanoo viitanneen parin intensiiviseen rakkaussuhteeseen ennen pahoinpitelyä.

Lue myös:

Netflix-sarja Narcos vetää matkailijoita huumeparoni Escobarin kotikaupunkiin – Entiset palkkatappajatkin opastavat turisteja

Ruotsin kruunun arvon painuminen suhteessa euroon alkaa herättää huolta Ruotsissa. Viime kesään verrattuna kruunun arvo suhteessa euroon on painunut kymmenisen prosenttia.

Swedbankin strategi Anders Eklöf on arvostellut Bloombergille Ruotsin keskuspankin Riksbankin luovan uusia riskejä toiminnallaan. Keskuspankki päätti lykätä rahapoliitikan kiristämistä, eli esimerkiksi korkojen nostamista, odotettua matalampien inflaatiolukujen vuoksi.

– Nykyinen keskuspankin politiikka luo inflaatiota, joka vähentää ostovoimaa ja aiheuttaa tuontitavaroiden hintojen nousua lyhyellä aikavälillä, Eklöf toteaa.

Bloombergin mukaan kruunun painuminen herättää huolta pienissä yrittäjissä, joilla on toimintaa ulkomailla. Näkkileipää valmistavan yrityksen johtaja sanoo monien kulujen, kuten markkinoinnin Britanniassa, ylittäneen niille varatun budjetin kruunun painuessa.

Maltillisen kokoomuksen talousasiantuntija kommentoi, ettei Ruotsille ole pitkällä tähtäimellä hyväksi, jos kruunun kurssi pysyy niin alhaalla mitä se nyt on.

Hedelmät, pasta ja riisi kallistumassa

Ruotsalaiskuluttajille kruunun alamäki alkaa näkyä ruokakaupan hyllyillä. Suuri päivittäistavaraketju Ica kertoi huhtikuun lopulla, että se aikoo nostaa monien tuontielintarvikkeiden hintoja heikon kruunun vuoksi.

Vakaat rahoitusolot ovat aina parhaat. Jos valuuttakurssi heittelehtii voimakkaasti, siitä ei ole kenellekään hyötyä. Tuomas Välimäki, Suomen Pankki

Ulkomailta tuotavat hedelmät ja vihannekset, kuten myös riisi ja pasta tulevat maksamaan aiempaa enemmän. Aiheesta uutisoivat ainakin Expressen ja SvD.

Ican johtaja arvioi myös muiden kauppaketjujen joutuvan nostamaan hintoja. Hän viittasi keskuspankin päätöksen pitää korot alhaalla johtavan siihen, ettei kruunun arvo vahvistu.

Rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikkö Tuomas Välimäki Suomen Pankista kuvailee kruunun arvon vaihtelussa olevan taustalla osin markkinavetoista liikettä.

– Talouden perustekijät Ruotsissa ovat kunnossa, sillä bruttokansantuotteen kasvu on ollut vahvaa ja työttömyys pientä, Välimäki toteaa.

Hän kertoo pohtineensa ruotsalaisen kollegan kanssa, voiko asuntojen hintojen painumisella olla osaltaan vaikutusta kruunuun. Asuntojen hinnat lähtivät Ruotsissa laskuun viime vuoden loppupuolella.

– Ehkä tähän liittyen on voinut olla pääomavirtoja maasta ulospäin, kun ulkomaiset sijoittajat ovat reagoineet laskuun.

Ruotsin vienti hyötyy, ainakin hetkellisesti

Välimäki muistuttaa, että Ruotsin rahapolitiikan päättäjien silmin katsottuna kruunun arvo ei ole painunut yhtä paljon mitä suora suhde euroon on laskenut, sillä kauppapainotetun valuuttakurssin kehitys on talouden kannalta keskeisempää.

Esimerkiksi Yhdysvaltain dollariin verrattuna kruunu ei ole laskenut yhtä paljon kuin verrattuna euroon.

– Ruotsi on pieni avotalous, jossa valuuttakurssimuutosten läpimeno hintoihin on voimakkaampaa kuin isoilla ja suljetummilla talousalueilla, Välimäki kuvailee.

Hän ei lähde ennakoimaan onko kruunun alamäki pysyvää, mutta toteaa Ruotsin keskuspankin omissa ennusteissaan katsovan, että valuuttakurssi on vahvistuvalla uralla.

Heikolla kruunulla on myös hyötyjiä, sillä ruotsalaiset vientituotteet ovat sen ansiosta edullisempia ostajilleen. Välimäki katsoo hyödyn olevan lyhytaikaista.

– Vakaat rahoitusolot ovat aina parhaat. Jos valuuttakurssi heittelehtii voimakkaasti, siitä ei ole kenellekään hyötyä.

Reissaaminen euroalueelle jopa "epätavallisen kallista"

Kotivaluutan heikkeneminen on tuontitavaroiden ohella tehnyt ruotsalaisten matkailun ulkomaille kalliimmaksi. Yleisradioyhtiö SVT kuvailee uutisessaan matkailun euroalueelle tulleen vuosien mittaan jo epätavallisen kalliiksi.

SVT:n mukaan huhtikuussa 2013 yksi euro vastasi 8,35 kruunua. Tänään yhdellä eurolla on saanut 10,57 kruunua. Viidessä vuodessa kruunu on heikentynyt euroon nähden jopa 25 prosenttia.

SVT on koonnut Forex Bankin tietojen pohjalta listan maista, joihin kannattaisi matkustaa jos haluaa kruunun kurssivaihtelun syövän mahdollisimman vähän matkakassasta. Listan kärjessä ovat Brasilia ja Meksiko.

Lähempänä olevista kohteista Forexin viestintäjohtaja kuvailee Tukholmaan verrattuna edullisiksi esimerkiksi Sofiaa, Istanbulia ja Belgradia.

Lue myös

Suomessa Euroopan unionin pienin köyhien työssäkävijöiden osuus, Ruotsissa tuplasti, Virossa kolminkertaisesti – katso koko lista

Ruotsin asuntomarkkinoilla kuohuu: Hinnat laskevat nyt koko maassa

Ruotsissa yritetään sopia maahanmuuttajien työllistämisestä – matalan palkan rinnalle tulisi mittava valtion tuki

Ruotsin talous kovassa vedossa – Valtion velka pian pienin sitten vuoden 1977, ennustaa ministeri

EU:n asedirektiivin kansallinen täytäntöönpano etenee, mutta odotettua mutkikkaampana. Sisäministeriö lähetti tänään perjantaina lausunnolle asiaa koskevat lakiluonnoksensa.

– Esitysluonnos toteuttaa asedirektiivin edellyttämät muutokset niin, että ne eivät heikennä reserviläistoiminnan, metsästyksen, urheiluammunnan tai asekeräilyn edellytyksiä, sisäministeri Kai Mykkänen toteaa tiedotteessa.

Kiistanalaisin kysymys ehdotuksessa ovat niin sanotut reserviläiskiväärit.

Jatkossa luvat esimerkiksi rynnäkkökiväärin kertatuliversion ja pitkän lippaan yhdistelmälle voisi saada vain sellainen henkilö, jolla on myös sijoitus puolustusvoimien sodan ajan organisaatiossa. Ilman tehtävää olevat reserviläiset eivät siis voisi saada lupia.

Puolustusministeri Jussi Niinistö pitää blogissaan tätä ongelmallisena. Hänen mukaansa "lähtökohtana tulee olla se, että vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyvän ampumaharjoittelun perusteella aselupia voidaan periaatteessa myöntää koko sille reserviläisjoukolle, joka on Puolustusvoimissa sijoitettu tai voitaisiin sijoittaa sodan ajan tehtävään ".

Nykyisiä luvanhaltijoita kuitenkin helpottanee tieto siitä, että lakiehdotuksessa jo myönnetyt aseluvat pysyisivät voimassa entisin ehdoin.

Aseen pitempiaikaiseen lainaamiseen ilmoitusvelvollisuus

Aseiden lainaamista koskeva säätely kuitenkin tiukkenisi. Aseen saisi jatkossakin lainata toiselle, vastaavantasoisen aseluvan haltijalle, mutta yli kymmenen päivää kestävät lainat tulisi ilmoittaa poliisille.

Tällä halutaan parantaa aseiden jäljitettävyyttä. Tavoitteena on myös luoda sähköinen järjestelmä, jonka avulla ilmoitusvelvollisuuden voisi hoitaa.

Myös patruunoiden omatoimista lataamista koskeva säätely kirjoitettaisiin nykyistä tiukempaan muotoon. Patruunoita saisi ladata vain omaan käyttöön ja niihin aseisiin, joihin lataajalla on lupa. Tosin itse ladattujen patruunoiden luovuttaminen on nykyisinkin katsottu elinkeinoluvan vaativaksi toiminnaksi.

Lievennyksiä sen sijaan tulisi muun muassa aseen mittoja koskeviin, nykyisin Suomessa EU-säädöksiä tiukempiin vaatimuksiin. Myös aseen osia koskevaa säätelyä lievennettäisiin niin, että esimerkiksi kuluneen piipun vaihdattaminen uuteen olisi nykyistä helpompaa.

Oma kokonaisuutensa ovat toimimattomiksi tehdyt aseet. Jatkossa myös deaktivoidut aseet tulisi ilmoittaa poliisille. Dekoaseisiin liittyen on meneillään myös muita, aiempia säädöksiä selkeyttäviä muutoksia.

Lippaiden luvittaminen avoinna

Lippaiden osalta säädösten valmistelu on kesken, mutta mahdollista on, että käyttöön tulee erillinen lipaslupa. Tämän täytäntöönpano tulisi kuitenkin olemaan erittäin haastavaa, sillä muun muassa Puolustusvoimien myymiä tai muutoin hankittuja lippaita on liikkeellä varovaisestikin arvioituna satoja tuhansia. Vielä nykyisin niihin ei tarvita minkäänlaista lupaa.

Lippaista on valmistettu myös monenlaisia lahja- ja koriste-esineitä, kuten pullonavaajia ja taskumatteja, jotka tiukimman tulkinnan mukaan saattaisivat olla kiellettyjä latauslaitteita.

Ennakoivia tiukennuksia ja ristiriitaisia toiveita

Suomessa asesäädöksiin on useamman kerran valmisteluvaiheessa pyrkinyt tulemaan kirjauksia, jotka ovat saaneet ammunnan harrastajat takajaloilleen.

Sisäministeriössä nyt kuitenkin katsotaan, että valmistelutyössä on noudatettu jo asedirektiivin valmistelun aikana muodostettuja valtioneuvoston ja eduskunnan kantoja.

Asedirektiivin täytäntöönpanoa koskevista ehdotuksista odotetaan lausuntoja kesäkuun alkuun mennessä. Varsinainen hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä kuluvan kevätistuntokauden aikana. Esityksen tavoitteena on panna täytäntöön toukokuussa 2017 annetun asedirektiivin vaatimat muutokset.

Lainmuutosten on määrä tulla voimaan jo ensi syyskuun puolivälissä.

Lähes neljän miljardin euron arvosta asuntolainoja neuvoteltiin uudelleen alkuvuonna, kertoi Suomen Pankki tällä viikolla. Se on viidenneksen enemmän kuin vuosi sitten tammi–maaliskuussa.

Luvussa ovat mukana erilaiset asuntolainojen ehtojen muutokset, kuten lyhennysvapaat ja viitekoron vaihdot sekä lainasta pankille maksettavan hinnan eli korkomarginaalin muutokset.

Kuluttajien kiihtynyttä innostusta neuvotella asuntolainan ehdot edullisemmiksi selittää osaksi Danske Bankin tammikuussa aloittama kampanja (HS), jossa se lupasi antaa ammattiliitto Akavan jäsenille halvemman lainan eli alemman marginaalin, arvioi Suomen Pankin ekonomisti Markus Aaltonen.

Kampanjallaan korkeasti koulutettuja asiakkaita haaliva Danske oli viime vuoden lopussa Suomen asuntolainamarkkinoiden kolmonen reilun yhdentoista prosentin osuudella.

Pankki kertoo Ylelle saaneensa alkuvuonna merkittävästi uusia asuntolaina-asiakkaita. Asuntolainaajien kuninkaan OP:n osuus on lähes 40 prosenttia. Kakkosena tulevan Nordeankin osuus on lähes kolmanneksen.

Lainajättien suurista osuuksista huolimatta asuntolainamarkkinat ovat kilpaillut, sillä Suomessa on Euroopan halvimmat asuntolainat, Aaltonen sanoo.

Marginaalin muutoksella voi säästää satasia

Pankkien kilpailu asiakkaista näkyy tilastoissa: uusien asuntolainojen korot laskivat helmikuusta.

Maaliskuussa nostettiin uusia asuntolainoja yhteensä 1,5 miljardin euron arvosta. Uusien lainojen laskennallinen korkomarginaali oli 0,9 prosenttia, hieman vähemmän kuin helmikuussa.

Moni varautuu jo korkojen nousuun ottamalla asuntolainaan korkosuojauksen. Kun sen vaikutus poistetaan, marginaali oli maaliskuussa otetuissa lainoissa 0,7–0,8 prosenttia, keskuspankki arvioi.

Laskennallinen korkomarginaali on Suomen Pankin mukaan laskenut vuodesta 2013, jolloin se oli 1,6 prosentin tienoilla.

Sadan tuhannen euron asuntolainassa, jonka maksuaika on 20 vuotta, marginaalin muutos 1,6 prosentista 0,9 prosenttiin tarkoittaa yli 30 euron alennusta lainan kuukausittaiseen hoitokuluun. Vuodessa se tekee 380 euroa.

Asuntolainan hoitokulu muodostuu lainan lyhennyksestä, marginaalista ja viitekorosta. Suomessa suurin osa asuntolainoista on sidottu eri pituisiin euriborkorkoihin.

Ne ovat olleet jo jonkin aikaa hyvin alhaisia, jopa negatiivisia, joten moni maksaa lainastaan nyt vain marginaalin verran korkoa.

Asuntokaupan vilkastuminen saa pankit kilpailemaan

Suomen nousu taantumasta on vilkastuttanut asuntokauppaa ja se puolestaan lisää asuntolainojen kysyntää, sanoo Nordean johtaja Tom Miller. Hän vahvistaa pankkien kilpailun kiristyneen.

– Aina me kilpaillaan, mutta asuntokaupan kiihtyessä lainojen kysyntä lisääntyy, silloin se siirtyy aika nopeasti hintakilpailuun.

– Vielä ei olla missään vuoden 2008 alkuvuoden tasoissa, jolloin marginaali saattoi olla 0,2 tai 0,3, mutta silti marginaalit ovat laskeneet merkittävästi, Miller sanoo.

Nordean asuntolaina-asiakkaiden määrä on hänen mukaansa kasvanut alkuvuonna pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa.

Millerin mukaan Suomessa ei ole vain Euroopan vaan "maailman halvimmat" asuntolainat.

– Meillä on pankeilla tiukka kilpailu ja selkeä ja läpinäkyvä hinnoittelu, hän perustelee.

Lisäksi kuluttajat ovat tottuneet vertailemaan lainamarginaaleja. Nordeassa asuntolainan marginaali on Millerin mukaan keskimäärin 0,7 prosenttia.

Lainan hinta vaihtelee sen mukaan, millainen riski asiakkaan laina pankille on: mitä enemmän varallisuutta ja tuloja, sitä alhaisempi marginaali.

– Kun asiakkaalla on keskivertoa suuremmat tulot ja jotain varallisuuttta eli säästöjä, hänellä on tilastollisesti pienempi todennäköisyys joutua maksuvaikeuksiin.

Lisäksi riskiin vaikuttavat vakuutena olevan asunnon kunto ja sijainti.

”Meillä on sairauskohtaus täällä” – Lähes joka kolmas sydänpysähdys jää hätäpuhelun aikana tunnistamatta

Tampereen ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijat Erik Lydén ja Jan Kurki huomasivat, että Suomessa ei ole koskaan tutkittu hätäpuheluissa käytettyjä sanoja, joilla soittajat kuvailevat elotonta ihmistä. Tutkimusaineistoa penkoessaan heille valkeni, kuinka tärkeässä roolissa on hätäkeskuspäivystäjän kyky tunnistaa sydänpysähdys, ja kuinka ammattitaitoisia he ovat.

Uusi taksilaki mullistaa kaiken – 10 taksiasiakasta askarruttavaa kysymystä ja vastausta taksiuudistuksesta

Taksialalle ryhtyminen, taksin tilaaminen ja hinnoittelu muuttuvat. Taksiuudistus vaatii asiakkaalta valppautta ja valmiutta hinnoittelun vertailuun. Heinäkuun alusta voimaan tulevan uudistuksen tarkoituksena on lisäksi laajentaa taksinkuljettajiksi ryhtyvien joukkoa ja madaltaa ammattiin pääsyn kynnystä.

Pellettitehdas paloi Luumäellä

Etelä-Karjalan Luumäellä sijaitseva Deletec Oy:n pellettitehdas on tuhoutunut tulipalossa. Palo saatiin hallintaan hieman ennen keskiyötä. Pelastuslaitoksen mukaan palo ei vaatinut henkilövahinkoja. Syttymissyy on toistaiseksi epäselvä. Palon arvioidaan alkaneen puruvarastosta. Arvion mukaan vahingot nousevat yli miljoonan euron.

Etelä-Korean presidentti vierailulle Valkoiseen taloon

Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in saapuu vierailulle Valkoiseen taloon 22. toukokuuta. Asiasta kertoneen Valkoisen talon mukaan Moonin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin välisen tapaamisen tarkoitus on vahvistaa maiden välisiä siteitä. Presidenttien on määrä keskustella myös Trumpin lähestyvästä tapaamisesta Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin kanssa.

Maanjäristys vavisutti taas Havaijia

Yhdysvaltain Havaijia on jälleen vavisuttanut maanjäristys. Paikallista aikaa perjantaina iltapäivällä sattunut järistys oli ensitietojen mukaan voimakkuudeltaan 6,9 richteriä, ja sitä seurasi uusia purkauksia Kilauea-tulivuoresta.Havaijin suurimmalla saarella sijaitseva Kilauea purkautui kertaalleen jo paikallista aikaa torstaina useiden järistysten jälkeen. Tuhansia ihmisiä on kehotettu jättämään kotinsa.

Mitä Euroopan nuorin kansa ajattelee ikääntymisestä?

Kaikissa Euroopan maissa väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Mutta yksi maa poikkeaa muista: Irlannissa yli viidesosa väestöstä on lapsia ja mediaani-ikä on EU-maiden nuorin. Yle Uutiset tapasi Dublinissa kaksi naista, jotka kertovat, miten Irlanti varautuu ikäihmisten osuuden nousuun, ja mitä Suomen ehkä kannattaisi tehdä.

Sää poutaantuu ja lämpenee

Sää muuttuu poutaiseksi ja lämpenee. Maan etelä- ja keskiosassa on päivällä selkeää. Päivän ylin lämpötila on 12–18 astetta. Maan pohjoisosassa tulee monin pakoin vesi- tai lumisateita, mutta sää selkenee päivän mittaan. Pohjoisessa päivän ylin lämpötila on 5–12 astetta. Ajokeli on aluksi huono osassa Pohjois-Pohjanmaata ja Lappia lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Presidentti Sauli Niinistön virallisen muotokuvan on tehnyt taiteilijaryhmä, johon on kuulunut sata taiteilijaa. Kyseessä on muotokuvamosaiikki.

Yhteisötaiteellisen teoksen ovat tuottaneet Anita Naukkarinen ja Atro Linnavirta. Tuottajat ja toteutustavan valitsi presidentti Niinistö.

Tekijäryhmään kuului nuoremman polven veistäjiä, maalareita, performanssi- ja videotaiteilijoita. Muotokuva on toteutettu sekatekniikalla ja siinä on sata osaa.

Teoksen tekoon osallistui myös taidemaalari Olli Piippo, joka kertoo, miten prosessi meni.

– Kukin sai tuottaa muotokuvaan yhden 7,5 x 10 senttimetrin palan omalla tekniikallaan. Pohjana oli presidentin valokuva, josta osat lohkaistiin. Taiteilijoiden muokkaamat palaset yhdisteltiin sitten omaksi teoksekseen.

Piipon mukaan taiteilijat eivät keskustelleet keskenään, miten aikovat oman osansa toteuttaa, eikä Piippokaan ollut ennen julkistusta nähnyt lopullista teosta.

Niinistö vitsaili tilaisuudessa, ettei muotokuvan erikoisen tekotavan syy ole hänen haluttomuutensa istua mallina.

Muotokuva paljastettiin tänään valtioneuvoston linnassa, presidentin esittelysalissa, jonne teos sijoitetaan pysyvästi. Yleisö pääsee näkemään teoksen, kun se tulee esille Ateneumin taidemuseoon kesäkuussa.

Edellinen, presidentti Tarja Halosesta tehty muotokuva sai aikaan vilkasta keskustelua vuonna 2002. Taidemaalari Rafael Wardin värikäs teos ei ollut perinteisellä tavalla esittävä.

Kommentoi, mitä mieltä olet presidentti Sauli Niinistön muotokuvasta.

Paljastustilaisuudessa oli mukana hallituksen jäseniä ja pääministeri Juha Sipilä.

Korjattu kirjoitusvirhe Linnavirran etunimestä klo 12.18.

Keskustelu on nyt suljettu. Kiitokset kaikille osallistuneille!

Lue myös:

Sauli Niinistö muotokuvastaan: "Joku voi pitää sitä jonkinlaisena Dorian Grayn muotokuvanakin"

"Ruma", "sympaattinen", "raikas"– Näin asiantuntijat kommentoivat Sauli Niinistön muotokuvaa

Itävallan varaliittokansleri ja sisäministeri eivät ole tänä vuonna tervetulleita natsien uhrien muistotilaisuuteen, joka järjestetään joka toukokuu Mauthausenin entisellä keskitysleirillä, kertovat itävaltalaiset ja israelilaiset lehdet.

Syynä on se, että kyseiset ministeripestit menivät joulukuussa äärioikeistolaiselle Vapauspuolueelle FPÖ:lle, kun konservatiivipuolue ÖVP otti sen hallituskumppanikseen.

Itävallan tärkein juutalaisjärjestö IKG ja Israel boikotoivat FPÖ:tä, jonka ensimmäiset johtajat Anton Reinthaller ja Friedrich Peter olivat entisiä natseja. Mauthausenin vapauttamisen muistojuhlaan FPÖ:n poliitikot eivät ole koskaan olleet tervetulleita.

Asiaa ei muuta se, että FPÖ on nyt hallituksessa, ilmoittaa Mauthausen-komitean puheenjohtaja Willi Mernyi muun muassa Der Standard ja The Times of Israel -lehtien mukaan.

Tervetullut ei ole sen enempää varaliittokansleri Heinz-Christian Strache kuin sisäministeri Herbert Kicklikään. Kicklin ministeriö vastaa Mauthausenin muistopaikan ja museon rahoituksesta.

"Puoluepolitiikka pois muistojuhlasta"

FPÖ:tä tilanne kismittää. Se sanoo jättäneensä perustajiensa natsimenneisyyden taakseen ja tuomitsee antisemitismin.

– Tällainen tärkeä muistotilaisuus pitäisi pitää erossa puoluepolitiikasta, sanoo FPÖn pääsihteeri Harald Vilimsky. Hänen mukaansa kärsimys ja kuolema eivät tunne politiikkaa, vaan epätoivoa ja surua.

Vilimskyn mukaan Mernyi tekee näkemyksellään vain hallaa itselleen, uhreille ja näiden jälkeläisille.

Mernyi puolestaan huomauttaa, ettei kyse ole vain FPÖ:hön kuulumisesta, vaan on lukemattomia syitä sille, miksi Strache ja Kickl eivät ole tervetulleita, kertovat muun muassa Die Presse ja The Jerusalem Post.

Hän huomauttaa, että FPÖ tukee äärioikeistolaista Aula-lehteä, joka on muun muassa kustunut keskitysleireiltä vapautettuja "maanvaivaksi".

– Tällaistenko ihmisten pitäisi kulkea eloonjääneiden ohi? Pitäisikö meidän myös kutsua veljeskuntia laulamaan? Mernyi sanoo viitaten opiskelijaveljeskunnan laulukirjasta puhjenneeseen skandaaliin.

FPÖ:n poliitikko Udo Landbauer joutui talvella jättämään poliittiset tehtävänsä, kun hänen veljeskuntansa laulukirjasta nousi kohu. Burschenschaft Germania -veljeskunnan laulukirjassa oli sanoituksia, joissa ihannoidaan sotarikoksiin syyllistyneitä natsi-Saksan joukkoja ja natsien julmuuksia.

Mauthausenin keskitysleirin muistojuhla järjestetään 6. toukokuuta ja paikalle odotetaan tuhansia ihmisiä eri maista. Joukossa on poliitikkoja eri puolueista.

Natsit perustivat Lintzin lähellä sijaitsevan Mauthausenin keskitysleirin vuonna 1938 ja Yhdysvaltain joukot vapauttivat vangit 5. toukokuuta 1945. Arviot leirillä kuolleiden määrästä vaihtelevat noin 100 000:sta jopa yli 300 000:een.

Paheksunta varjosti FPÖ:n ensimmäistä hallitustaivalta

Hallitusvastuu ei ole FPÖ:lle uutta, sillä puolue nousi vuoden 1999 vaalivoiton myötä hallitukseen Jörg Haiderin johdolla. Tuolloinkin hallituskumppani oli ÖVP.

Päätös tyrmistytti Itävallassakin, mutta EU:ssa se johti paheksuntaan ja boikottiin: Itävalta oli rikkonut toisesta maailmansodasta asti voimassa olleen sanattoman sopimuksen ja päästänyt äärioikeiston vallan käytäville.

Boikotti kesti seitsemän kuukautta ja ulottui sotaharjoituksista kulttuuritapahtumiin. Moni protestoi myös jättämällä Itävallan ministerit kättelemättä.

Reeta-karhun pesästä on käynyt kurkistelemassa vapun aikaan kaksi pentua, jotka ovat syntyneet alkutalvella.

– Pään muotojen perusteella veikkaisin, että toinen on tyttö ja toinen poika, kertoo suurpetokeskuksen isäntä Sulo Karjalainen.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Koillissanomat.

Karjalaisen mukaan karhunpentuja pääsee tarkastelemaan perusteellisemmin vasta muutaman viikon kuluttua. Pennut painavat nyt noin kaksi kiloa. Suurpetokeskus on vielä suljettu, jonka vuoksi yleisö ei pääse vielä hetkeen pentuja kuvaamaan ja ihailemaan.

– Keskusta valmistellaan parhaillaan kesän avaukseen. Saa nähdä millaisen suosion nämä pörröpäät saavuttavat, Karjalainen naurahtaa.

Kuusamon suurpetokeskuksessa on tällä hetkellä kuusi aikuista karhua.

Lue lisää:

Kuusamon karhut heräsivät talviuniltaan – katso videoiloisesta temmellyksestä