Aktiivimallista ei ole ollut yrittäjille lainkaan hyötyä

Uuden Yrittäjägallupin mukaan yrittäjät suhtautuvat työttömien aktiivimalliin varsin nuivasti. Firmat katsovat, ettei vuoden alusta voimaan tulleesta aktiivimallista ole ollut heille juurikaan hyötyä. Peräti 80 prosenttia vastasi kielteisesti kysymykseen: Onko aktiivimallista ollut hyötyä yrityksellenne?

Kyllä kansa tietää – tässä lukijoiden vinkit verovähennyksiin ja viisi yleisintä tärppiä

Verovähennyksiä mielivän on aika ottaa veroilmoitus esiin ja hakea vähennyksiä. Mutta mikä vähennys menee verottajalle läpi, ja mikä jää helposti hakematta? Kova talous -video esittelee viisi verovähennystärppiä, ja lukijoiden nikseissä vinkataan tietokoneista ja taloyhtiöremontin liitännäisistä.

Miltä onni näyttää Etelä-Sudanissa?

Suomi on YK:n onnellisuusraportin mukaan maailman onnellisin maa. Miltä onnellisuus näyttää maassa, joka on listan hännillä? Yle kävi Etelä-Sudanissa etsimässä onnen hetkiä. Sodan runtelemassa maassa onnen hetket löytyivät arjesta.

Putin aloittaa neljännen kautensa

Vladimir Putin aloittaa maanantaina uuden kauden Venäjän presidenttinä. Putin sai maaliskuussa järjestetyissä presidentinvaaleissa yli 76 prosenttia äänistä. Putinin virkaanastujaiset alkavat Moskovan Kremlissä klo 12 Suomen aikaa, ja niitä voit seurata suorana täällä. Odotellessa voit lukea Moskovan-kirjeenvaihtajamme ennakkoarvion Putinin aikeista.

Leijonien Aholla hurjat tehot

Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue jatkoi MM-kisoissa hyviä otteitaan. Suomi kaatoi sunnuntaina Latvian luvuin 8-1.

Leijonien kapellimestarina hääri Sebastian Aho, joka takoi pelissä tehot 2+4.

Poutapäivä suuressa osassa maata

Tänään on luvassa lähes yhtä lämmin päivä kuin eilen sunnuntainakin, ainakin etelässä. Ylen meteorologin Kerttu Kotakorven mukaan Pohjois-Suomen yli liikkuu sateita, joista osa voi tulla lumena. Muualla sen sijaan on poutaa. Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Kyllästyttääkö nykypolitikointi? Etkö enää luota puolueisiin? Väsyttääkö äänestyspäätöksien tekeminen ja vaalilupauksien peruuntuminen?

Tervetuloa Timo J. Tuikan kanssa samoin ajattelevien seuraan. Tuikka, tietokirjailija ja entinen poliittisen historian tutkija, on äänestänyt elämässään seitsemää eri puoluetta. Se johti äänestyslakkoon. Tuikka koki, että puoluekenttä pyöri kuin karuselli, eikä saanut enää poliittisista ohjelmista minkäänlaista otetta.

Tietokirjailijaa hiertää, että puolueet lähtevät tekemään vaaliohjelmaa ja yhteenliittymiä vasta vaalien jälkeen. Silloin äänestäjä ei voi aina tietää etukäteen, mitä tuleman pitää. Tuikka koki äänestämisen näissä olosuhteissa omalta kohdaltaan moraalittomaksi.

– Kaikissa muissa asioissa on nykyään kuluttajansuoja, mutta äänestämisessä ei. En enää halunnut ostaa sikaa säkissä.

Tuikka on suurilukuisessa seurassa: äänestämättä jättäviä arvioitiin vastikään olevan yli miljoona. Myös puoluepolitiikka vaikuttaa kriiseilevän, sillä väriä tunnustavia on yhä vähemmän. Jo kolme vuotta sitten puolueuskollisuuden kerrottiin vähenneen, ja puolueisiin kuuluu enää häviävän pieni osa suomalaisista – vuonna 2015 vain kuusi prosenttia (Vaalitutkimus).

Politiikan on jo joitakin vuosia sanottu olevan rikki (Helsingin Sanomat). Viimeisimpänä rikki menneen päätöksenteon kuoroon yhtyivät muun muassa SDP:stä eronnut Mikael Junger (MTV), Liike Nytin perustanut ja kokoomuksen jättänyt Harry "Hjallis" Harkimo (Uusi Suomi) sekä SDP:n kansanedustaja Susanna Huovinen, joka siirtyy pestistä kokonaan pois kesken kauden.

Tätä järjestelmää pidetään kiveen hakattuna, eikä sitä ole paljoa lähdetty ruotimaan. Timo J. Tuikka

Helmikuussa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto Sitra julkaisi työpaperin otsikolla "Kansanvallan peruskorjaus". Se käsittelee nimenomaan kysymyksiä siitä, kuinka suomalainen päätöksenteko selviää tulevaisuudessa kansanvallan näkökulmasta. Työpaperissa sanotaan muun muassa kansalaisten luottamuksen olevan hukassa ja osallistumisen heikkoa.

Vaikuttaa vakavalta. Jos politiikka on kerran rikki, onko yhteiskuntaamme mahdollista järjestää muuten kuin puoluepolitiikkaan perustuen?

Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius kuuntelee kysymyksen hiljaisuudessa puhelimen toisessa päässä.

– Ehdottoman kiinnostava kysymys, hän vastaa.

– Itselläni on sellainen perusajatus, että edustuksellisen demokratian aika ylipäätään on ohi.

Tuollaista lausetta on vaikea niellä purematta: kansanedustuslaitos, elimellinen osa edustuksellista demokratiaa, on noin sata vuotta vanha. Itsenäinen Suomi on historiansa aikana marinoitunut puoluejärjestelmässä siksi hyvinvointivaltioksi, jonka nyt tunnemme.

Tilastot kertovat silti karua kieltä: esimerkiksi viime vuoden kuntavaaleissa vain kolmasosa nuorista vaivautui edes vaaliuurnille.

Ehkä Wileniuksen ajatusta pitää sittenkin punnita tarkemmin.

Kyllä kansa tietää

Suurin kriisi on professori Markku Wileniuksen mukaan siinä, että politiikan tekemisen tapa on jäänyt muusta yhteiskunnallisesta kehityksestä jälkeen. Wilenius listaa pari olennaista asiaa, jotka ovat muuttuneet poliittisen järjestelmämme syntyvaiheista: ihmisten tieto ja osaaminen sekä teknologia.

– Maailma on muuttunut. Ihmiset ovat sivistyneempiä ja heillä on näkemyksiä, Wilenius teroittaa.

Kansanäänestys on Wileniuksen mielestä hyvä alku politiikan uudistamiseen, ja sitä voitaisiin soveltaa myös paikalliseen päätöksentekoon. Silloin kansalaiset saisivat päättää muustakin kuin siitä, kuka nousee seuraavaksi eduskuntaan.

Tämänkaltainen malli on jo käytössä esimerkiksi Sveitsissä, jossa kansalaiset voivat tehdä paitsi tehdä poliittisia aloitteita, myös äänestää suoraan lakien hyväksymisestä tai hylkäämisestä (Tiede).

Monet puolueet saattavat vastustaa jotakin hyvää ideaa ihan vain sen perusteella, mistä puolueesta se tulee. Jonna Purojärvi

Suoraan demokratiaan eli pääosin kansalaisten käsissä olevaan päätöksentekoon on osoitettu kritiikkiäkin: entä jos kansa ei koulutustasostaan huolimatta ehdi perehtyä päätettäviin asioihin riittävästi?

Wilenius ei asiasta huolestu. Hän uskoo, että jos ihmisille annetaan riittävästi tietoa, ongelmaa ei synny. Isompi kysymys hyvien päätöksien tekemisen kannalta on väärän tiedon ja suoranaisen propagandan leviäminen, joka on nykyteknologian avulla sangen helppoa.

– Kansa on aina altis propagandalle. Mutta mitä enemmän oikeaa ja aitoa tietoa levitetään ja tuotetaan helposti lähestyttävillä tavoilla, sitä helpommin uudet tavat vahvistuvat. Ja suora demokratia ottaa enemmän valtaa, Wilenius toteaa.

Poliitikon ammatti historiaan?

Jyväskylässä asuva Timo J. Tuikka on samoilla linjoilla professori Markku Wileniuksen kanssa: puolueet eivät vastaa nykyaikaa, vaan ovat perimmiltään 1900-luvun puoluejaon perillisiä.

Tuikka luonnehtii suomalaista poliittista järjestelmää sata vuotta sitten pienessä kabinetissa syntyneeksi miesjoukon aikaansaannokseksi.

– Ja sitä on vedetty puoluevetoisesti 112 vuotta ilman, että kansalaisilta kysytään mitään, Tuikka sanoo.

Puoluejärjestelmän syntyvaiheet käytiin vuonna 1906, josta lähtien eduskuntatyö on jatkunut käytännössä keskeytyksettä tähän päivään asti. 112 vuotta sitten neljäntoista miehen joukkio – heidän joukossaan sellaiset nimekkäät tekijät kuten P. E. Svinhufvud, Santeri Alkio ja J. K. Paasikivi – olivat mukana niin sanotussa Hermansonin komiteassa, joka laati valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain (Sitra).

– Tätä järjestelmää pidetään kiveen hakattuna, eikä sitä ole paljoa lähdetty ruotimaan, Tuikka huomauttaa.

Hän ajattelee, että jos puolueet perustettaisiin nyt, ne olisivat ihan erinäköisiä.

– Olisi mielenkiintoinen ajatus, että peli vihellettäisiin hetkeksi kokonaan poikki ja perustettaisiin kaikki puolueet siltä pohjalta, mitkä vastaavat ihmisten ja jopa edustajien arvoja.

Ihmiset ovat sivistyneempiä ja heillä on näkemyksiä. Marko Wilenius

Eri puolueet puhuvat vaalitenteissä samoista asioista (Suomen Kuvalehti). Tuikka arvioi, että puolueiden sisällä voi olla suurempia eroja kuin eri puolueiden välillä, joten erilaiset loikat ovat sinänsä luontevia. Koska kaikki haluavat houkutella äänestäjiä, puolueet tunkevat vaalien lähetessä aatteellisesti keskelle.

Ei Tuikka kuitenkaan puoluejärjestelmää vastusta. Kaikki hyvät raamit ovat olemassa, kunhan järjestelmää parannettaisiin. Mitään mullistavaa uutta järjestelmää nykyisen tilalle hänellä ei ole ehdottaa, mutta eräs ehdotus kuitenkin löytyy: ammattipoliitikkojärjestelmän lakkauttaminen.

Nykyisen suuntauksen yksi ongelma on Tuikan mukaan se, että kun henkilö on pestissään jopa vuosikymmeniä, hänellä on riski irtaantua niin sanotusta "tavallisesta" arjesta. Ajatus on yleinen: perusarjen tietämystä kansanedustajilta on tentannut muun muassa Ilta-Sanomat kyselemällä maitolitran ja leivän hintaa.

Tuikka on tutustunut järjestelmään, jossa yksittäisten, ammatikseen kansanedustajina toimivien sijaan olisi muutaman henkilön ryhmiä, joita äänestettäisiin. Näin äänestäjä ei äänestäisi enää yksittäisiä henkilöitä, vaan porukoita, jotka tekisivät päätöksiä ja jakaisivat toimen esimerkiksi vuoroviikoin oman ammatin lisäksi.

– Silloin ainakin saisi laajennettua kansanvaltaista tahtoa, Tuikka sanoo.

Wileniuksen tapaan Tuikka uskoo, että kansalaisilta tulee tulevaisuudessa painetta suoraan demokratiaan siirtymisestä.

– Suomi on valveutunut, hyvin koulutettu yhteiskunta. Ei modernissa valtiossa voi olla pelkästään niin, että poliitikot päättävät epäselvillä pelisäännöillä, ja kansalaisilla ei vaalien välissä ole mitään sanomista asiaan.

Ei kenenkään joukoissa

Sitoutumattomat on puoluepolitiikasta täysin kätensä pessyt yhdistys, joka toimii silti kunnallispolitiikassa.

He jos jotkut varmasti tietävät elämästä puolueiden ulkopuolella. Yhdistyksen puheenjohtaja Teuvo Nieminen on ollut mukana kuntapolitiikassa yli kolmekymmentä vuotta. Puolueeseen hän kuului omien sanojensa mukaan vain pienen hetken.

– Juureni ovat vanhassa Suomen Kansan Demokraattisessa Liitossa (SKDL), mutta he eivät sietäneet minua. Riita syntyi ryhmäkurista, Nieminen sanoo.

Politiikka on rikki minun mielestäni hyvällä tavalla. Seija El-Sayed

Juuri ryhmäkuri on Niemisen mielestä politiikan valuvika. Ryhmäkuri tai puoluekuri tarkoittaa tilannetta, jossa eduskuntaryhmä edellyttää puolueen jäsenien äänestävän käsiteltävissä asioissa keskenään samalla tavalla (Savon Sanomat).

Lisäksi Nieminen näkee ongelmia koko äänestysjärjestelmässä.

– Järjestelmä on mennyt siihen, että eduskuntapuolueilla on ylivaltaa. He saavat vaaleja varten ylimääräisiä budjettirahoja ja näkyvyyttä myös median kautta, ja pitävät vallan keskittymää itsellään.

Niemisen mukaan Sitoutumattomien kannattajakunta koostuu äänestäjistä, joita oli viime vuoden kuntavaalien aikaan 50 000 koko Suomessa. Eniten yhdistys menetti kannattajia perussuomalaisten jytkyvuonna 2011. Nyt äänestäjiä on Niemisen mukaan tullut takaisin.

Kaikkia politiikan turbulenssit eivät kuitenkaan hetkauta.

– Politiikka on rikki minun mielestäni hyvällä tavalla, sanoo Uusi Jämsä -liikkeen yksi perustajajäsenistä, yrittäjä Seija El-Sayed päättäväisesti.

Uusi Jämsä on yksi Suomen useasta paikallisesta sitoutumattomasta valtuustoryhmästä. Se on toiminut jo yli 20 vuotta puoluepolitiikan ulkopuolisena vaikuttajana. Jäseniä on Jämsän valtuustossa ennätysmäärä, peräti kuusi edustajaa.

Politiikan muutoksen tuulahduksia El-Sayed on seurannut varsin ilahtuneena, etenkin Liike Nytin tuoretta perustamista. El-Sayed näkee Liike Nytissä ja Uudessa Jämsässä paljon yhtäläisyyksiä koskien esimerkiksi läpinäkyvyyttä ja kuntalaisten ottamisessa mukaan päätöksentekoon – niin paljon, että otti jopa yhteyttä Harkimon luotsaamaan ryhmään.

– Tunnen ylpeyttä siitä, että keksimme tämän jo yli kaksikymmentä vuotta sitten. Nyt valtakunnassa tullaan perässä, hän toteaa.

Puoluejohtaja, joka ei halunnut puolueeseen

Puoluekentän varovaisesta uudistumisesta kertoo ainakin uusien puolueiden syntyminen viime vuosikymmenellä. Feministipuolue merkittiin puoluerekisteriin kaksi vuotta sitten, Piraattipuolue miltei kymmenen vuotta sitten.

Piraattipuolueen puheenjohtaja Jonna Purojärvi ei ole arkkityyppinen puolueen keulakuva, sillä hän on avoimesti kritisoinut puoluepolitiikkaa ja kirjoitti muutamia vuosia sitten jopa blogitekstin "Ihanteena puolueeton Suomi". Tarvittiin kaksi pyyntöä, ennen kuin Purojärvi suostui Piraattipuolueeseen. Pian hänestä leivottiin puheenjohtaja, ja sitä paikkaa hän on pitänyt nyt kaksi vuotta.

– Alun perin ajattelin, että haluan vaikuttaa vain puolueiden ulkopuolella. Koin, että puoluepolitiikka itsessään on aika iso ongelma. Lopulta päättelin, että realistinen tapa päästä vaikuttamaan on puolueiden kautta, Purojärvi sanoo.

Purojärven henkilökohtainen kynittävä kana puoluepolitiikan suhteen on kokemus siitä, että puolueiden mukana ihmisten todellisuudet etääntyvät toisistaan. Sellainen lamaannuttaa Purojärven mielestä yhteistyökykyä, jokainen kun tahtoo katsoa elämää omasta kuplastaan käsin.

– Monet puolueet saattavat vastustaa jotakin hyvää ideaa ihan vain sen perusteella, mistä puolueesta se tulee. Eihän siinä ole mitään järkeä. Meidän on pakko pystyä tekemään yhteistyötä yli puoluerajojen, mutta jos se on näin lukkiutunutta, emme pääse asioissa eteenpäin, Purojärvi summaa.

Meidän on pakko pystyä tekemään yhteistyötä yli puoluerajojen, mutta jos se on näin lukkiutunutta, emme pääse asioissa eteenpäin. Jonna Purojärvi

Idea puolueettomasta Suomesta tuntuu Purojärven mielestä ehkä hiukan lapselliselta tänä päivänä. Blogipostauksesta on jo kolme vuotta, mutta mitä mieltä hän on nyt: tarvitaanko puoluepolitiikkaa vielä?

– No... niin, Purojärvi henkäisee hymyillen.

Hän katsoo, että puolueita tarvitaan, sillä nykytilanne vaatii niin. Todennäköisesti jonkinlainen puolueen kaltainen järjestelmä tulee olemaan aina tarpeellinen, jotta äänestäjä pääsee ehdokkaasta perille.

– Mutta ehkä äänestyskäyttäytyminen olisi valistuneempaa, jos sen pitäisi olla henkilökohtaisempaa kaikilla tasoilla. Ei olisi vain suhdetta puolueinstituutioon, vaan siihen, luottaako ehdokkaaseen.

Puoluepolitiikan säröjä on toki helppo kritisoida – tuskin mikään järjestelmä on täydellinen. Kysymys kuuluukin, kuinka jatkamme?

Poliittisten puolueiden rooli tulee tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wileniuksen arvion mukaan vähenemään, mutta ei katoamaan. Erityisesti nuoret tuntuvat kipuilevan perinteisen puoluejärjestelmän kanssa, ainakin äänestämisen suhteen.

Esimerkiksi Wileniuksen omat parikymppiset pojat eivät koe äänestämistä lainkaan mielekkääksi.

– Se ei tarkoita, etteivätkö he haluaisi vaikuttaa yhteiskunnassa. Siihen täytyy vain löytää uudet muodot.

Nämä uudet muodot ovat Wileniuksen mukaan suoran demokratian keinot höystettynä moderneilla välineillä. Niistä puhutaan myös Sitran työpaperissa, jossa uumoillaan teknologian ja internetin suomien keinojen olevan suoranainen haaste edustukselliselle demokratialle.

Kansalaisaloite on ollut kovassa käytössä koko sen olemassaolon ajan eli viitisen vuotta; jopa siinä määrin, että joitakin poliitikkoja kismittää aloitteiden ajan vieminen eduskunnan muilta töiltä (Keskisuomalainen).

Esimerkkinä muunlaisista teknologian apuvälineistä Wilenius mainitsee crowdsourcingin eli joukkoistaminen (Kotus). Siinä vaikkapa suomalaisen maatalouspolitiikan polttavat kysymykset annetaankin poliitikkojen ja etujärjestöjen sijaan viljelijöiden ratkaistavaksi, ja apuvälineenä päätöksenteon järjestämiseen käytetään internetiä.

Siten kansalainen osallistuisi suoraan päätöksentekoon eikä vain luovuttaisi asiaa edustajalle.

– Se on mielestäni seuraava vaihe. On selvää, että sen täytyy tulla, Wilenius sanoo.

Korjaus 6.5.2018 klo 08:51: Korjattu professori Markku Wileniuksen etunimi. Aiemmin se oli jutussa virheellisesti merkitty Markoksi.

Yksi henkilö kuoli Turussa tasoristeysonnettomuudessa Vaalantiellä, Helsingin ja Turun välisellä rataosuudella.

Raideliikenneonnettomuus tapahtui aamulla noin klo 7.30 aikaan.

Juna törmäsi autoon Lausteen ja Turun välisessä puomitetussa tasoristeyksessä. Intercity-juna 946 oli lähtenyt Turusta kohti Helsinkiä.

Lounais-Suomen poliisin tilannekeskuksen mukaan onnettomuudessa kuollut auton kuljettaja oli ajoneuvossa yksin. Turun Vaalantien tasoristeyksen puomi oli alhaalla, kun matkustajajuna ja auto törmäsivät.

Onnettomuus ei enää aiheuta liikenteelle haittaa.

Poliisi tutkii tapahtuman syitä ja ei tiedota asiasta toistaiseksi enempää.

Junaliikenne pysähtyi aamulla onnettomuuden vuoksi Turun ja Helsingin välisellä rataosuudella yli tunnin ajaksi.

VR tiedottaa, että junat ovat tällä hetkellä myöhässä.

Juttua päivitetään.

JUBA/PIBOR, ETELÄ-SUDAN Suomi on maailman onnellisin maa, hehkuttivat äskettäin suuret otsikot ympäri maailman.

Tieto oli peräisin YK:n onnellisuusraportista. Se perustui kyselyihin, joissa ihmiset itse arvioivat omaa hyvinvointiaan. Onnellisuutta mitattiin muun muassa tulojen, elinajanodotteen, sosiaalisen tuen, vapauden ja luottamuksen perusteella.

Listan häntäpäässä olivat ne maat, joiden kansalaiset arvioivat olevansa onnettomia.

Sijalta 154. yhteensä 156 maasta löytyy maailman nuorin valtio, Etelä-Sudan. Siellä ihmisten onnellisuutta vähentävät suuret yhteiskunnalliset kriisit: käynnissä on verinen sisällissota, ja talous on sekaisin.

Kun Yle vieraili Etelä-Sudanissa, myös sodan runtelemasta maasta löytyi silti monia syitä olla onnellinen.

Onnea on elävä tytär

Mary Logocho on juuri synnyttänyt kahdeksannen lapsensa. Tai oikeastaan yhdeksännen, sillä esikoinen menehtyi vauvana. Nyt sekä äidin että lapsen henki oli vaarassa raskausmyrkytyksen takia.

Mutta vaikka tytär syntyi lähes kolme kuukautta etuajassa, hänellä on mahdollisuus selvitä. Mary iloitsee suuresti lapsestaan, vaikka joutuu viettämään pari seuraavaa kuukautta sairaalassa.

Lääkärit ilman rajoja -järjestön klinikalla sängyn jalkopäässä nukkuu Maryn parivuotias tytär, ja sängyn alla näkyy puoliksi syöty annos maissipuuroa ja papuja.

Mary halusi kahdeksan lasta ja toivoi, että kuopus olisi tytär. Nyt on hyvä, hän sanoo.

Onnea on kiireetön teehetki

Judith Allaiu keittää vettä hehkuvien hiilten päällä. Etelä-Sudanissa ei koskaan ole huonoa hetkeä teelle. Koskaan ei myöskään ole liian kiire.

Paras hetki on kuitenkin silloin, kun aurinko tekee hiljalleen laskua lännessä ja päivän askareet ovat takana. Silloin mieli rauhoittuu, ja ystävien kanssa voi istua matalan pöydän ympärillä ja kuulla uutiset.

Mikään tärkeä ratkaisu ei myöskään synny ilman teetä.

Onnea on iltapäivän futismatsi

Simon Modin mielestä jalkapallo on aivan parasta. Hän pelaa Young Legends FC -joukkueensa kanssa joka iltapäivä koulun jälkeen. Silloin on vihdoin vähän viileämpää.

Myös viikonloppuaamut vierähtävät jalkapallon parissa.

16-vuotias Simon erottuu joukkueesta. Hän harhauttaa vikkelästi pelikavereitaan paljailla jaloillaan, ja ränsistynyt punainen Bayern München -paita liehuu.

Simon unelmoi jalkapallokengistä ja urasta Etelä-Sudanin maajoukkueessa. Unelmia tukee valmentaja Emmanuel Atuer.

– Simon on todella lahjakas, hän sanoo.

Onnea on autokoulu

Mengistu Haile saa pian ajokortin. Hänellä on tänään kolmas ajotuntinsa, korttia varten vaaditaan neljä. Lisäksi pitää läpäistä liikennesääntöjä koskeva suullinen koe liikennepoliisin luona.

Ajokortti maksaa noin 10 000 Etelä-Sudanin puntaa eli virallisen kurssin mukaan noin 60 euroa. Se on esimerkiksi luokanopettajalle noin viisi kuukausipalkkaa.

Mengistulla on selkeä tavoite:

– Toivoisin, että minulla olisi joskus varaa ostaa oma auto. Olisi mahtavaa ajella autolla, joka olisi vain minun, hän sanoo.

Onnea on vapaus liikkua

James Golla on pukeutunut ikäryhmänsä tanssiasuun. Niissä nuoret miehet tanssivat, vikittelevät tyttöjä ja pelaavat jalkapalloa.

Jamesin kotiseudulla Piborin alueella on käyty viime vuosina verisiä taisteluja eri ikäryhmien välillä. Nyt vaikutusvallasta kilpailevat ryhmät ovat solmineet rauhan.

Kun ryhmät taistelivat, heillä oli sota-asut. Nyt he ovat paljon useammin sujauttaneet ylleen tanssiasut.

Jamesille rauha tarkoittaa sitä, että hän voi liikkua vapaasti ja käydä kauppaa ilman, että joutuu hyökkäyksen kohteeksi.

James toivoo, etteivät hänen omat lapsensa joutuisi väkivallan kierteeseen vaan saisivat käydä koulua. Hänelle itselleen se ei ollut mahdollista.

Lue myös muita juttuja Etelä-Sudanista:

Jos Afrikan naiset saisivat päättää, lapsia syntyisi vähemmän – Opettajan mielestä 14-vuotias tyttö saisi olla jo naimisissa

Logocho ampui 7-vuotiaana selvityäkseen – Yle kysyi vapautetuilta lapsisotilailta Etelä-Sudanissa, voiko vihasta toipua

"Tavoitteeni oli, että 30-vuotiaana elämäni muuttuu merkittävästi. Täytyy olla varovainen, mitä toivoo, sillä niin kävi", kirjoitti Natalil Lintala facebookissa viime lokakuussa.

– Se oli kuolema tai hoito, Natalil Lintala sanoo nyt. Puolisen vuotta päivityksen, 30-vuotissyntymäpäivän ja raitistumisen jälkeen.

Unelmien täyttymys

30-vuotias Natalil Lintala on näyttelijä. Hän muistaa nousseensa lavalle jo muutaman vuoden ikäisenä. Kolmivuotiaan bravuuri lavalla oli Oskar Merikannon Laula, tyttö.

Esiintymisiä laulaen, soittaen ja näyttämöllä riitti koko lapsuus- ja nuoruusajan. 18-vuotiaana Lintala pääsi teatterikorkeakouluun ja teatterista tuli hänelle ammatti.

– Se oli unelmien täyttymys, Lintala sanoo.

Teatterikorkeakoulun jälkeen Natalil Lintala oli kiinnityksillä eri teattereissa, teki kiinnostavia rooleja ja sai nuoren musikaaliartistitulokkaan palkinnon. Joku oli kuitenkin pielessä. Muilta saatu hyvä palaute oli merkityksetöntä, kun kritiikki omaa tekemistä kohtaan oli niin kovaa.

– En koskaan ollut tyytyväinen tai osannut suhtautua siihen, että olisin onnistunut jossain roolissa. Mietin aina, että joku toinen laulaisi tämän paremmin. Halusin olla joka saralla 150-prosenttisesti taitava, mikä on mahdotonta.

"Silloin minusta tuli sekakäyttäjä"

Viime syksynä Natalil valmistautui uuteen ensi-iltaan. Syksyn myötä pitkään vaivannut paha olo kuitenkin kärjistyi.

– Olin pitkään ollut umpikujassa. Aloin uskoa että se ahdistus ja masennus, mikä elämässäni oli ollut, ei tule helpottamaan. Että olen se ihminen, joka ei siitä selviä.

Apua ahdistukseensa hän oli hakenut jo useampaan otteesee erilaisista elämäntapamuutoksista, urheilusta, alkoholista, lääkkeistä, lääkäreiltä.

Erityisesti yksi lääkärikäynti on jäänyt mieleen. Lintala oli ensimmäisen kiinnitysvuoden jälkeen kesälomalla ja lähdössä reissuun. Lähtöä edeltävänä iltana hän sai paniikkikohtauksen.

– Luulin kuolevani siihen paikkaan ja hakeuduin päivystykseen. Lääkäri oli sitä mieltä, että se oli ihan normaalia nuoren naisen työstressin purkautumista. Hän kirjoitti mulle diapamia ja minä lähdin Lontooseen pamiliuskan kanssa.

Natalil kertoo, että ei käyttänyt Lontoossa alkoholia ja lääkkeitä yhtä aikaa, mutta peräkkäisinä päivinä.

– Silloin minusta tuli sekakäyttäjä, hän sanoo.

Hallitseva huumeidenkäyttötapa

Päihteiden sekakäyttö on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan hyvin yleinen huumeidenkäyttötapa sekä Suomessa että muualla Euroopassa.

THL:n sekakäyttöä tutkivassa projektissa on todettu, että sekakäyttäjät ovat erilaisia. Myös se, mitä päihteitä käytetään ja miten, vaihtelee.

Yksi yhdistelmä ovat alkoholi ja lääkkeet. Ja yksi klassinen tapa riippuvuuden syntymiseen lääkkeiden saaminen lääkäriltä, sanoo projektinjohtaja Pekka Hakkarainen.

Päihdekysymyksiin erikoistuneet lääkärit ovat vuosia yrittäneet vaikuttaa muuhun lääkärikuntaan, että niiden määräyskäytäntö tulisi varovaisemmaksi ja riskeistä oltaisiin paremmin tietoisia. Pekka Hakkarainen

Hakkarainen mainitsee bentsodiatsepiinit yhtenä merkittävänä aineryhmänä, jonka riskeihin on alettu viime aikoina kiinnittää huomiota.

– Päihdehoidossa niiden vaarallisuus on ollut tunnettu asia. Päihdekysymyksiin erikoistuneet lääkärit ovat vuosia yrittäneet vaikuttaa muuhun lääkärikuntaan, että niiden määräyskäytäntö tulisi varovaisemmaksi ja riskeistä oltaisiin paremmin tietoisia., Hakkarainen sanoo.

Hakkaraisen mukaan tilanne on jonkin verran korjaantumassa asiasta annetun uuden ohjeistuksen myötä.

Voimat oli loppu

Natalil Lintala muistaa, että mitä enemmän hän joi ja käytti lääkkeitä, sitä enemmän hän urheili. Homma pysyi aikalailla hanskassa seitsemän vuotta – kunnes ei enää pysynyt.

– Kyllä minä loppupeleissä aloin olla siinä kunnossa, että en jaksanut lähteä kotoa enää mihinkään. Voimat oli loppu ja olin täysin työkyvytön, Lintala sanoo.

Kiinnitys teatterissa oli pakko jättää. Nyt Natalil kuvaa irtisanoutumista elämänsä viisaimmaksi päätökseksi.

– Kuukauden verran join ja käytin lääkkeitä. Lopulta tajusin, että näitä tunteita ei viinalla hoideta. Tiesin, että olen tienhaarassa, jossa joko juodaan itsensä hengiltä tai saadaan hoitoa.

Lintala hakeutui Lapualle Minnesota-hoitoon.

– En edes hakenut tavaroita kotoa. Sillä hetkellä se oli ainut vaihtoehto. Se oli kuolema tai hoito.

"Kenenkään kanssa en päässyt puhumaan"

Hoitojakso Lapualla kesti kuukauden. Terapiaa, vertaistukea, samassa tilanteessa olevien kokemuksia – oman elämän läpikäymistä ilman lääkkeitä.

Lintala arvelee, että jos alkoholismiin suhtauduttaisiin kuin muihinkin sairauksiin, siitä toipuminen ja puhuminen voisi olla helpompaa. Nyt sairautta häpeillään. Osittain siksi hän on halunnut kertoa omista kokemuksistaan julkisesti.

– Haluaisin muuttaa ja edistää sitä, että emme olisi anonyymeja alkoholisteja vaan nimellisiä ja ylpeitä alkoholisteja. Että tämän sairauden kanssa ei tarvitse mennä piiloon ja kokoontua jossain pimeällä koululla. Tämä on sairaus, jonka kanssa pitää oppia elämään.

Haluaisin muuttaa ja edistää sitä, että emme olisi anonyymeja alkoholisteja vaan nimellisiä ja ylpeitä alkoholisteja. Natalil Lintala

Natalil Lintalan kokemuksen mukaan asiakkaan huolta omasta alkoholinkäytöstä ei aina kuulla edes lääkärissä. Kun hän kertoi vastaanotolla olevansa huolissaan siitä, miten joi muutaman siiderin joka ilta, juomista vähäteltiin nuoren ihmisen elämään tai kesälomaan kuuluvana.

Ratkaisuksi tarjottiin myös lääkkeitä – toista päihdettä, kuten Lintala kertoo omista kokemuksistaan.

– Kerran halusin katkolle itse. Lopulta istuin pari tuntia yksin ja räpläsin kännykkää, sain pamikyllästyksen ja lähdin suoraan baariin, koska olo oli niin ylivoimainen. Mutta kenenkään kanssa en päässyt puhumaan.

Tutkimuksesta käytännöiksi

Vaikka päihteiden sekakäyttö on yhä enemmän tunnistettu, tietoa erilaisista sekakäyttötavoista on THL:n mukaan vielä vähän.

– Alkoholitutkimuksessa ollaan kiinnostuneita vain alkoholinkäytöstä. Ei kysytä, käyttävätkö henkilöt ehkä myös muita aineita ja millaista heidän lääkkeiden käyttönsä on. Sama huumetutkimuksessa. Ne menetelmät, joita käytetään, eivät ota sekakäyttöä huomioon, projektinjohtaja Pekka Hakkarainen toteaa.

Hakkaraisen mukaan päihdealan ammattilaiset tiedostavat, että sekakäyttö on keskeinen päihdeongelma Suomessa. Hän kuitenkin pohtii, osataanko asiakkailta muuten kysellä esimerkiksi muiden aineiden käytöstä, jos alkoholin käyttö tulee lääkärin vastaanotolla esille.

THL:n tutkimus päättyy elokuussa ja yhteenveto sen tuloksista valmistuu vielä tämän vuoden aikana. Tutkimuksen toivotaan parantavan sekä sekakäytön tunnistamista että riippuvuuksien hoitoa.

– Siihen pyritään, että tutkimustulokset vaikuttaisivat toimintakäytäntöihin ja ympäristöihin, missä ihmiset elävät, Hakkarainen sanoo.

Ilo yllättää

Viime syksyn epätoivon jälkeen Natalil Lintala elää nyt päivän kerrallaan ja opettelee tekemään raittiita valintoja. Ilo ja onnentunne yllättävät silloin tällöin ja toisaalta hän tietää, että negatiivisia tunteitakaan ei tarvitse pelästyä.

Yksi kuluneen talven tärkeistä pohdinnoista on liittynyt omaan elämäntapaan. Siihen, mitä tapahtuisi, jos hän ei palaisikaan enää näyttämölle.

– Se havainto, että maailma pyörii ilman minua tuntui sekä pelottavalta että helpottavalta, Natalil Lintala kertoo.

Puoli vuotta poissa lavalta on kuitenkin riittänyt. Toukokuun lopussa hän pitää Sävelten sylissä -konsertin. Palo takaisin parrasvaloihin on syttynyt pikku hiljaa uudelleen.

– Se tulee jostain tuolta sisältä ja sydämestä, ja ehkä kappaleetkin ovat erilaisia. Asiat ovat asettuneet oikeisiin mittasuhteisiin.

Uuden Yrittäjägallupin mukaan yrittäjät suhtautuvat työttömien aktiivimalliin varsin nuivasti. Firmat katsovat, ettei vuoden alusta voimaan tulleesta aktiivimallista ole ollut heille juurikaan hyötyä.

Suomen Yrittäjät selvitytti huhtikuun lopulla markkinatutkimusyritys Kantar TNS:llä pk-yritysten mielipiteitä ja näkemyksiä ajankohtaisista aiheista.

Yrittäjägallupissa peräti 80 prosenttia vastasi kielteisesti kysymykseen: Onko aktiivimallista ollut hyötyä yrityksellenne?

Samaan kysymykseen 15 prosenttia vastasi, ettei osaa sanoa.

Gallupissa kysyttiin muun muassa paljonko vastaajan firmaan on tullut uusia työntekijöitä aktiivimallin myötä. Tulos oli tyly. Vastaajista 91 prosenttia sanoi, ettei yritys ollut saanut mallin myötä yhtään työntekijää. Viisi prosenttia yrityksistä ei osannut vastata kysymykseen.

Suomen Yrittäjät: Aktiivimalli ei turha

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen arvioi, ettei aktiivimalli ole kuitenkaan ollut täysin turha.

– Aktiivimallilla ei ole ollut merkitystä valtaosalle yrityksiä, mutta joillekin sillä on ollut kuitenkin merkitystä. Yrittäjägallupin perusteella se on vaikuttanut yli 10 000 työpaikan syntymiseen. Tämä ei ole merkityksetön määrä, Mikael Pentikäinen sanoo.

Yrittäjägallupiin vastasi yhteensä 1 055 pk-yritysten edustajaa. Tuloksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Yritykset: ei toimi

Ylen haastattelemat pienten ja suurten yritysten henkilöstöasioista vastaavat ovat Yrittäjägallupin kanssa samoilla linjoilla.

– Aktiivimalli on meille työnantajana tarpeeton menettely. Siitä ei ole ollut meille hyötyä, mutta ei tosin haittaakaan, suuren rakennus- ja kiinteistöalan konserni Lehto Groupin HR-asiantuntija Tanja Kanerva sanoo.

Hänen mukaansa työttömien työnhakijoiden ryntäystä ei ole nähty eikä osa-aikatyön kyselijöitä ole ollut. Lehto Group oletti, että aktiivimalli olisi lisännyt työttömiä työnhakijoita heidän tehtailleen, mutta näin ei ole käynyt.

– Rakennusalalla on työntekijän markkinat eikä aktiivimalli ole muuttanut tilannetta. Se ei vaikuta työvoiman tarjontaan, Kanerva sanoo.

Kanerva arvioi, ettei aktiivimalli toimi rakennusalalla, jolla on suuri kysyntä osaavasta korkeakoulutetusta työvoimasta. Rakennusalalla uudet työntekijät tulevat töihin lähes poikkeuksetta jostakin toisesta firmasta. Tällöin aktiivimalli on hyödytön.

Vantaalaisen Takuusähkön toimitusjohtaja ja omistaja Tommi Valtonen on samoilla linjoilla. Aktivointitoimet ovat kannatettavia, mutta pienelle sähköfimalle siitä ei ole paljon iloa.

– Aktiivimalli ei ole näkynyt meillä millään tavalla eikä siitä ole ollut meille mitään hyötyä. Sitä paitsi meillä jo työhön perehdyttämiseen kuluisi paljon aikaa, jota ei lyhyen työsuhteen takia kannata haaskata, Valtonen sanoo. Hänen mukaansa aktiivimalli ei yksinkertaisesti toimi pk-yrityksissä.

Toimitusjohtaja Valtonen vannoo paikallisen sopimisen nimeen. Sitä olisi lisättävä niin, että työnantajat ja työntekijät voisivat oikeasti sopia yrityksen sisällä pelisäännöistä.

– Työllistämisen kynnystä pitäisi laskea nimenomaan pk-yrityksissä. Määräaikaisten työsopimusten tekoa tulisi helpottaa ja henkilöperusteinen irtisanominen pitäisi viedä maaliin asti, Valtonen listaa.

HOK-Elannon henkilöstöjohtaja Antero Levänen kertoo, ettei aktiivimallin hyötyjä ole ainakaan vielä voitu osoittaa.

– Positiivista on kuitenkin ollut asian saama julkisuus. Kaupan ja ravintola-alan osaajille olisi töitä, joten toivottavasti keskustelu rohkaisee myös vanhempia työntekijöitä lähtemään liikkeelle, Levänen sanoo.

HOK-Elannon työntekijämäärä on pysynyt alkuvuoden aikana samalla tasolla kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Työpaikkoihin liittyviä tiedustelujakaan ei ole tullut aiempaa enempää.

Henkilöstöjohtaja Levänen arvioi, että aktiivimallin työllistämisvaikutukset voivat näkyä hieman pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi HOK-Elannon viimeisimpään omaan rekrytointikoulutukseen oli enemmän hakijoita kuin aiemmin. Se voi johtua aktiivimallista.

Verovähennyksiä mielivän on nyt aika ottaa veroilmoitus esiin ja hakea verovähennyksiä. Veroilmoituksen jättämisen takaraja selviää omasta veropumaskasta ja on joko 8. tai 15. toukokuuta.

Kysyimme viime viikolla lukijoilta, millaisia verovähennyksiä he ovat saaneet menestyksekkäästi läpi.

Vastauksista poimitut vinkit on lueteltu alla, ja kunkin esityksen perässä on asiantuntijakommentti Verohallinnon veroasiantuntija Raili Knuutiselta – onko vinkkaaja oikeilla lähteillä vai ei?

"Minulla on ollut sairauskuluja useamman vuoden ajan. Niitä ei voi lisätä verokortille kuluvana vuonna, vaan veronmaksukyvyn alentumisvähennys vuodelta 2017 tehdään vuoden 2018 esitäytettyyn veroilmoitukseen."

– Ilmoituksella voi tosiaan pyytää, että veronmaksukyvyn alentuminen otetaan huomioon. Yleiset minimikriteerit ovat, että sairauskulut ovat vähintään 700 euroa ja samalla ainakin 10 prosenttia hakijan vuosituloista. Esimerkiksi jos kulut ovat yli 1 000 euroa ja hakijan vuositulot alle 10 000 euroa, niin kriteerit täyttyvät.

– Jos hakija ei asu yksin, puolison tulot vaikuttavat myös asiaan. Jos puolisoiden yhteenlasketut vuositulot ylittävät 40 000 euroa, vähennystä ei pääsääntöisesti enää myönnetä.

Yksityiskohtaiset ohjeet ja lisää puolison tulojen vaikutuksesta voi lukea verottajan yhtenäistämisohjeesta, jossa linjataan sitä mikä menee läpi ja mikä ei.

"Olen tehnyt vuosia Metsähallituksen Luontopalvelulle vapaaehtoistyötä kilometrikorvauksilla. Verottaja tulkitsee ne työkorvauksiksi, eli ottaa niistä veroa. Valittamalla olen saanut niistä veronpalautuksia."

– Tämä voi olla vähän yksittäistapaus. Verovapaata kilometrikorvausta voi maksaa vain työsuhteessa olevalle työntekijälle, ja tässä ei ilmeisesti ole ollut kyse työsuhteesta. Mutta veronalaiseen tuloon kohdistuvat kulut saa vähentää verotuksessa, ja sama pätee tähän tapaukseen.

"Arvopapereihin säästävä saa osan tai kokonaan kodin nettiyhteydestä vähennettyä, kun käyttää yhteyttä kaupankäyntiin. Myös tietokoneen hankinnasta samaan tarkoitukseen voi saada vähennystä."

– Periaatteessa näin tämä menee, eli tietokoneen hankintahinnasta ja nettiyhteydestä saa vähentää sen osan, mikä kohdistuu tulonhankkimistoimintaan. Tästä edellytetään selvitystä, jossa pitää kertoa minkä verran käyttää tietokonetta yksityisasioissa ja minkä verran arvopaperikaupassa.

– Osittainen vähennys olisi tässä todennäköisin, eikä kannata odottaa että vähennys menee läpi ihan satunnaisella kaupanteolla.

"Taloyhtiössä asuva saa kotitalousvähennystä teettämästään työstä, joka ei kuulu vastuujakotaulukon tai lain mukaan yhtiön vastuulle. Vesivahingon yhteydessä omaan laskuun tehdyt parannukset voi työn osalta vähentää, samoin ikkunaremontin yhteydessä tehdyt kaihdinasennukset."

– Juuri näin, vieläpä kun tässä on viitattu vastuujakotaulukkoon ja lakiin. Edellytyksenä vähennyksen saamiselle on kuitenkin se, että omissa remonteissa sopimus tehdään suoraan työn tekijän kanssa ja työ myös maksetaan suoraan tekijälle. Eli ei esimerkiksi taloyhtiön yhteislaskun kautta.

"Teen tietotyötä, ja olen saanut älypuhelimen ja tabletin vähennettyä verotuksessa sillä perusteella että seuraan niillä työhöni kuuluvia asioita myös vapaa-ajallani."

– Tabletin osalta periaate on sama kuin aiemmin tietokoneessa, eli vaaditaan selvitys jonka perusteella arvioidaan paljonko tabletti on työkäytössä. Älypuhelin sen sijaan on hankalampi juttu. Puhelimen kaltaisia yleishyödykkeitä, joita on melkein jokaisella, ei yleensä voi vähentää. Tässäkin asiakkaan selvityksellä työkäytöstä on merkittävä rooli.

Veroilmoituksen voi palauttaa postitse tai sähköisesti vero.fi/veroilmoitus.

Kova talous on Yle Uutisten taloustoimituksen sarja, jossa on joka toinen maanantai perusteellinen verkkohaastattelu ajankohtaisen ihmisen kanssa. Joka toinen maanantai sarjassa on tiivis video, jolla avataan talouden pinnan alla vaikuttavia ilmiöitä.

Aikuisviihdetähti Stormy Danielsin eli Stephanie Cliffordin asianajaja uskoo, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump joutuu eroamaan ennen kautensa loppua. Asiasta uutisoi Guardian.

Pornotähden asianajaja Michael Avenatti arvioi Guardianin haastattelussa, että Trumpin rikkomuksista tulee niin paljon todisteita, ettei Trump voi jatkaa kauttaan loppuun. Avenatti ei kuitenkaan usko, että Trump saa virkarikossyytteitä.

Trumpin kausi jatkuu tammikuuhun 2021 asti.

Clifford on väittänyt olleensa salasuhteessa Trumpin kanssa. Hän on lisäksi kertonut, että Trumpin asianajaja Michael Cohen maksoi hänet hiljaiseksi ennen vuoden 2016 presidentinvaaleja. Trump on kiistänyt suhteen.

– Olemme vain raaputtaneet tapauksen pintaa. En vain usko, vaan tiedän. Paljon todistusaineistoa tulee julkisuuteen ja kun näin käy, Cohenin ja Trumpin käytös kuvottaa amerikkalaisia, ja sillä on vakavia seurauksia, Avenatti sanoo.

Trump on sanonut, ettei hän tiennyt Cohenin Cliffordille maksamasta 130 000 dollarin summasta. Trumpin lakitiimin uusi jäsen Rudolph Giuliani kuitenkin yllätti viime viikolla sanomalla, että Trump hyvitti Cohenille Cliffordille maksetun summan.

Aiheesta muualla:

Why the Stormy Daniels-Donald Trump story matters

Ampuma-aseiden omistusta kontrolloidaan Suomessa tarkasti. Harrastuksesta joko metsästyksessä tai urheiluammunnassa on tehtävä luotettava kirjallinen selvitys. Lupahakemus aseen ostamiseen pitää vielä toistaiseksi tehdä suullisesti eli se vaatii käyntiä poliisilaitoksella.

Joulukuun alussa lupamenettely helpottuu siltä osin, että enää ei tarvitse käydä poliisiasemalla. Hakemuksen voi tehdä netissä.

Äkikseltään ajatus tuntuu oudolta, lupahakemuksen ampuma-aseen hankintaan ja omistukseen voi tehdä tuosta vain.

Mutta kun asiaa miettii tarkemmin, muutos ei ole kovin suuri. Hakijan on esitettävä samanlaiset perustelut ja todistelut kuin ennenkin ja poliisi tekee samanlaiset taustatarkistukset kuin ennenkin.

Onko uudistuksessa riskejä?

– Kyllähän siinä jotain riskiä voi olla, kun henkilökohtainen kontakti jää toteutumatta. Mutta sähköinen asiointi on nykypäivää ja siihen täytyy sopeutua, Lapin poliisilaitoksella aselupa-asioihin perehtynyt komisario Hannu Partanen sanoo.

Poliisin kannalta merkittävämpi asia on se, että samalla eli joulukuun alussa alkaa rikosrekisterin ja aseluparekisterin automaattinen ristiinajo. Eli kun henkilö syyllistyy johonkin rötökseen, tietokone tarkistaa automaattisesti onko hänellä aselupia ja minkälaisia ne ovat.

Ylinopeuksia kannattaa välttää, rattijuopumus on jo paha juttu

Niin sanotusti pieneltäkin näyttävä rötös saattaa olla aselupien kannalta huono asia. Ylinopeuksia ei välttämättä pidetä kovinkaan pahana juttuna, mutta totuus on että niissäkin rikotaan lakia ihan yhtä lailla kuin muissakin rikoksissa. Esimerkiksi toistuvat ylinopeudet ja varsinkin törkeät sellaiset voidaan tulkita osoitukseksi siitä, että henkilö ei piittaa yhteiskunnan säännöistä.

Rattijuopumukset taas voivat osoittaa, että elämänhallinta on hukassa. Itse asiassa alkoholi on suurin tekijä aselupien peruuttamisessa.

– Runsas ja liiallinen alkoholinkäyttö tuo lieveilmiöitä: aggressiivista käyttäytymistä, pahoinpitelyjä, putkareissuja, rattijuopumusta, Lapin poliisilaitoksen komisario Hannu Partanen sanoo.

– Toistuvat rattijuopumukset on hyvin tavallinen lupien peruuttamisen peruste. Se on selvä viite siitä, että alkoholin käyttö ei ole hallinnassa.

Vuosittain perutaan noin 3000 aselupaa

Peruutettavien aselupien määrä on Suomessa ollut parina viimeisenä vuonna pienessä kasvussa. Esimerkiksi 2017 peruttiin kolmisentuhatta aselupaa.

Lapissa, jossa metsästysaseita on suhteellisesti paljon peruttiin viime vuonna 253 lupaa ja annettiin 84 varoitusta.

Yhdysvaltojen ensimmäinen nainen, presidentti Donald Trumpin vaimo Melania Trump astuu maanantaina kameroiden eteen kello kymmeneltä illalla Suomen aikaa. Lehdistötilaisuus on odotettu, sillä Melania Trumpin tavoitteista presidentin puolisona on tietoa kohtalaisen vähän.

Viime vuoden kannanottojen perusteella Yhdysvaltojen ensimmäisen naisen tiedetään haluavan keskittyä lasten aseman parantamiseen ja nettikiusaamisen vähentämiseen.

Rouva Trump on puhunut lapsista esimerkiksi käydessään Kiinan muurilla. Sen sijaan nettikiusaamisen vähentämisestä puhuessaan rouva Trump ei ole mennyt kovin pitkälle. Rouva Trump ei ole nähnyt tarvetta esimerkiksi vaikuttaa miehensä nettikirjoittelun tasoon, jota pidetään vähintään tempoilevana.

Nyt Melania Trump aikoo kuitenkin julkistaa Valkoisen talon puutarhassa tavoitteitaan muun muassa lasten hyvinvoinnin takaamiseksi eri ikävuosina. Puheessaan rouva Trump linjaa, mitä hän tulee tekemään ainakin seuraavat kolme vuotta.

Hiljattain rouva Trump muutti yhden Valkoisen talon huoneista luokkahuoneeksi, johon kutsui koululaisia kertomaan toiveistaan ja haaveistaan.

Lapset ovat lähellä Melania Trumpin sydäntä monilla tasoilla. Hän keskittyy 12-vuotiaan poikansa Barronin hyvinvointiin heti ensimmäiseksi joka päivä, kertoo Washington Post.

"Erilliset elämät"

Lehden haastattelemien presidenttiparia lähellä olevien ihmisten kertomukset Trumpien elämästä ovat kuitenkin kylmääviä. Joidenkin lähteiden mukaan pariskunta elää täysin eristettyä elämää, jossa yhteisiä hetkiä on hyvin vähän.

Kun presidentti herää kello puoli kuusi aamulla tviittaamaan ja seuraamaan televisiota, rouva Trump herää hieman myöhemmin tarkastamaan poikansa repun sisällön ja lähettämään tämän kouluun. Iloisia ja yllättäviä perhekohtaamisia ei Trumpeista ole julkisuudessa näkynyt.

Myös vapaa-ajalla pariskunnan yhteinen aika on vähissä, sillä presidentti Trump golfaa tai seurustelee poliitikkojen, bisnesmiesten ja mediapersoonien kanssa yksityisellä golfklubillaan Mar-a-Lagossa usein. Osa Valkoisen talon lähteistä kertoo, että pariskunta ei syö arkisin edes illallista yhdessä Valkoisessa talossa.

Melania Trumpin tiedottajan Stephanie Grishamin mukaan väitteet ovat valheellisia, ja perhe viettää yhdessä iltoja, jos presidentti ei ole matkoillaan.

Ylimääräistä painetta presidenttiparin suhteeseen on julkisuudessa arveltu aiheuttaneen myös jatkuvat Trumpia koskevat salasuhdeväitteet. Kaksi naista, pornotähti Stormy Daniels ja Playboy-malli Karen McDougal ovat kertoneet olleensa suhteessa Trumpin kanssa, kun pariskunta Trump oli jo naimisissa.

Presidentti jäi myös viime viikolla kiinni valehtelusta liittyen hänen asianajajansa Danielsille maksamiin hyssyttelymaksuihin. Aiemmin Trump oli sanonut lehdistölle, ettei tiedä maksuista mitään, viime viikolla hän kuitekin kertoi hyssyttelyrahojen tulleen häneltä.

Melanian tiedottajan mukaan naisten suhdeväitteet ovat valhetta. Hän sanoo Melanian suhtautuvan niihin keskittymällä olemaan äiti, vaimo ja Yhdysvaltojen ensimmäinen nainen.

– Muu on taustakohinaa, sanoi Grisham lehdelle.

Jatkossa suurempi rooli?

Toisaalta Melania Trump on sanonut Washington Postin aiemmassa haastattelussa, että pariskunta antaa tilaa toisilleen ja aviopari "on hyvin itsenäinen". Myös Trump on kuvaillut kannattajille lähettämässä sähköpostissa vaimoaan "tukipilarikseen" eikä hän olisi sama mies ilman "KAUNISTA, ystävällistä ja erityistä vaimoaan".

Rouva Trumpin rooli saattaakin jatkossa kasvaa, sillä hän on miestään suositumpi jo nyt. CNN:n tammikuun mittausten mukaan Melania Trumpille myönteisiä oli 47 prosenttia vastaajista, kun taas presidentti Trumpin luku oli 40 prosenttia.

Usein Yhdysvaltojen presidenttien puolisoiden kannatus on korkeampaa kuin heidän miestensä. Trumpien kohdalla jo viime vuonna juuri Melania Trumpilla arveltiin olevan pelastava vaikutus miehensä uraan.

Suhde-epäilyjen lisäksi Yhdysvalloissa on jatkuvasti otsikoissa erikoissyyttäjä Robert Muellerin Venäjä-tutkinta, joka etsii vastauksia muun muassa siihen, oliko Trumpin presidentinvaalikampanjalla kytköksiä Venäjään.

Poliittisten analyysien mukaan uutta voittoa vuonna 2020 ei Trumpille ole tippumassa ilman vaimonsa tukea.

Mitä enemmän Melania Trump on esillä, sitä enemmän hänestä pidetään. Washington Postin mukaan rouva Trumpin twitter-tilillä erityisesti videot Valkoisen talon kukka- ja illallispuuhasteluista tuntuvat vetoavan ihmisiin.

Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ja tämän vaimon vierailusta tehtyä 59-sekunnin mittaista videota on katseltu noin puoli miljonaa kertaa.

Ivanka vs. Melania

Presidentin vaimon asema voisi olla vahvempikin. Melanialla tuntuu olevan vähän kiinnostusta vaikuttaa ja Trumpin tyttärellä Ivanka Trumpilla onkin arveltu olevan osuutensa asiassa.

– Melania käy harvoin Valkoisen talon länsisiivessä, kertoo nimettömänä pysyttelevä lähde lehdelle.

Länsisiivessä sijaitsevat presidentin ja tämän tyttären toimistot. Syväkurkku on myös kertonut, että Melanian itäsiivessä sijaitsevasta toimistosta olisi siirretty henkilökuntaa Ivankan toimistoon.

Washington Postin mukaan Melanian ja Ivankan suhde ei olisi läheinen, vaikka Melanian tiedottaja kiistääkin väitteen.

Ivanka Trump työskentelee isänsä neuvonantajana. Hänen on aiemmin arveltu pystyvän vaikuttamaan isäänsä yhdessä miehensä Jared Kushnerin kanssa.

Toimittaja Michael Wolffin kirjaansa haastattelemien Valkoisen talon työntekijöiden mielestä Ivanka on todellinen ensimmäinen nainen Melanian sijaan. Samassa kirjassa kerrottiin juuri Melanian järkyttyneen kyyneliin miehensä vaalivoitosta.

Viime aikoina Ivanka on kuitenkin siirtynyt taka-alalle ja Melanian tähtirooli odotetaan saavan tuulta siipiensä alle. Ystävällisyyttä, vetäytyvyyttä ja oikeita pukuvalintoja sisältävän yhdistelmän arvellaan nostavan entisen mallin jopa prinsessa Dianan tasoiseksi "sydänten kuningattareksi".

Korjattu juttua 16:01: Erikoissyyttäjän nimi on Robert Mueller, ei Michael.

Lue lisää:

Pornotähti Stormy Danielsin asianajaja uskoo, että Trump joutuu eroamaan

Trumpin uusi lakimies: Presidentti korvasi pornotähdelle maksetut hyssyttelyrahat

Pornotähti Stormy Daniels pillastui Trumpin twiitistä - haastoi Trumpin uudelleen oikeuteen kunnianloukkauksesta

Näitä asioita erikoissyyttäjä kysyisi Trumpilta – Mitä Muellerin kysymykset kertovat Venäjä-tutkinnasta?

Tamperelaisen ensihoitajan Erik Lydénin mukaan avunantajaa ei enää kunnioiteta. Se näkyy ambulanssien lisäksi esimerkiksi ensiavussa.

Lydén on Ensihoitoalan liiton hallituksen jäsen. Hän sanoo, että harva välttyy väkivallalta ensihoitajana. Vastahankainen suhtautuminen on arkipäivää.

– Ensihoitoon voidaan suhtautua vihamielisesti, vaikka apua on pyydetty. Ei anneta tutkia ja sanotaan, etten lähde minnekään. Päihteet kuuluvat usein kuvioon. Kämpässä voi olla paljon porukkaa läsnä, jolloin turvallisuutta ei voida varmistaa, Lydén luettelee.

Hän ei itse ole loukkaantunut fyysisesti työssään, mutta Suomessa on tapahtunut liiton mukaan vakavia loukkaantumisia ensihoitotehtävissä, kun ensihoitajat ovat joutuneet hyökkäyksen kohteeksi.

Ensihoidolla tarkoitetaan äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellistä hoitamista ja tarpeen mukaan kuljettamista hoitoyksikköön.

Yli 90 prosenttia ensihoitajista on kokenut Ensihoitoalan liiton kyselyn mukaan fyysisen väkivallan uhkaa asiakkaan taholta vuoden aikana. Kyselyyn tuli 377 vastausta.

Joka neljäs vastaaja oli joutunut pahoinpitelyn kohteeksi. Eniten oli sanallista uhkailua ja aggressiivista käytöstä, mutta myös tönimistä, tavaroilla heittelyä, ampuma-aseella tai teräaseella uhkailua ja tappouhkauksia.

– Enää ei avunantajaa kunnioiteta, Lydén tiivistää ongelman.

Sama ilmiö näkyy Erik Lydénin mukaan päivystyksessä, jossa rähistään aiempaa enemmän auttajille.

– Kunnioitus virkapukua vastaan on laskenut. En osaa sanoa, mistä se johtuu. Se on laajempi kulttuurinen asia.

"Tuntosarvet pystyssä"

Suomen Ensihoitoalan liiton ja Saimaan Ammattikorkeakoulun kyselyn mukaan työnantajan tarjoamaa koulutusta tilanteisiin pidettiin liian vähäisenä etenkin Tampereen yliopistollisen sairaalan alueella. Vain noin 10 prosenttia katsoi saaneensa riittävästi perehdytystä aggressiivisen asiakkaan kohtaamiseen.

Tamperelainen Lydén kertoo saaneensa koulutusta.

– Meillä on hyvät valmiudet mennä tilanteisiin. Tuntosarvien pitää olla pystyssä, kun menee auttamaan. Emme mene takki auki, vaan tarkkailemme tilannetta. Jos tiedossa on aktiivinen väkivallan uhka, odotamme poliisia.

Koulutuksen lisäksi tärkeää on, että poliisi ehtii auttamaan.

Liitto haluaisi myös muuttaa lainsäädäntöä.

Suomen Ensihoitoalan Liitto, Suomen Palomiesliitto ja Tehy vaativat yhdessä muutosta rikoslakiin. Liitot tahtovat saada rangaistukset pelastus- ja ensihoitotyötä tekeviä kohtaan tehdyissä rikoksissa samalle asteikolle kuin mitä ne ovat virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

– Tuntuvammat rangaistukset antaisivat viestin, että ensihoitajia pitää kunnioittaa. Tällä hetkellä olemme samanlaisessa tilanteessa kuin kaikki muut, Lydén kertoo.

Valtakunnansovittelija Minna Helteen loikka valtakunnansovittelijan virasta työnantajaleiriin Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajaksi loksahdutti monet leuat.

On kysytty, jaksoiko Helle varmasti olla puolueeton enää kevään tes-kierroksella.

Viljanen: Toiminnan on myös näytettävä puolueettomalta

Turun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden emeritus-professori Pekka Viljanen ymmärtää niitä, jotka ovat epäilleet Helteen puolueettomuutta kevään tes-neuvotteluissa.

Vähäpätöinenkin tunnustelu- ja neuvonpito uudesta työpaikasta sovittelukiireiden keskellä luo ikävän varjon sovittelijan ylle.

Helle itse on vakuuttanut useaan kertaan, että hän on aina toiminut sovittelijana ehdottoman puolueettomasti.

– Ongelmana ei ole se, mitä asianomainen itse ajattelee. Ongelmana on se, miltä hänen toimintansa näyttää ulospäin, Viljanen sanoo.

– On täysin mahdollista, että hän on toiminut täysin puolueettomasti. En minä väitä muuta. Se ei kuitenkaan vielä riitä. Toiminnan on myös näytettävä puolueettomalta.

Tolvanen: Karenssikeskustelu aloitettava uudestaan

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen muistuttaa, että korkea-arvoisten virkamiesten esteellisyystilanteita tarkastellaan erityisen ankarasti.

– Virkamies halutaan pitää vapaana asiattomista ulkopuolisista vaikutteista.

– Tärkeintä on luottamuksen ylläpitäminen viranomaistoiminnan puolueettomuuteen.

Tolvanen toivoo, että aika ajoin esillä ollut karenssikeskustelu herätettäisiin uudestaan henkiin.

– Voisi olla viisasta, että karenssista säädettäisiin suoraan lailla. Ongelmia siitäkin varmasti seuraisi, mutta on maailmalla esimerkkejä ihan kelvollisestikin toimivista menettelytavoista.

Nuotio: Oikeuskanslerin tulisi selvittää tämä asia

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio on samoilla linjoilla kollegojensa kanssa.

– En itse osaa sanoa, onko tässä tapahtunut mitään moitittavaa. Asetelma on kuitenkin sellainen, että mahdollinen epäilyksen varjo kohdistuu aivan valtakunnansovittelijan ydintoimintaan, sovittelutyöhön.

– Tietyllä tavalla tässä ollaan arveluttavan lobbausmaailman liepeillä. Rekrytoidaan ristiin rastiin, pienet piirit pyörivät. Olisi paikallaan, että vaikkapa oikeuskansleri ottaisi asiakseen selvittää tämä perin pohjin.

Minna Helteen mahdollisesta esteellisyydestä on jo tehty kanteluja sekä oikeuskanslerille että eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Lue myös:

Näin Minna Helle siirtyi valtakunnansovittelijan pestistä työnantajan leipiin – ”Siinäpä se sovittelu sitten oli”

Puolueellisuudesta kritisoitu entinen valtakunnansovittelija Minna Helle: "Mielestäni en ole rikkonut lakia"

Ex-valtakunnansovittelija Minna Helteestä tehtiin kantelu oikeuskanslerille

Turun puukotusoikeudenkäynti jatkuu neljättä viikkoa Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.

Tänään tiistaina oikeuden on tarkoitus käydä läpi terrorismirikosten tunnusmerkistöön ja terroristiseen tarkoitukseen liittyviä teemoja. Oikeus yrittää kuulla myös syytettyä, 23-vuotiasta marokkolaismiestä Abderrahman Bouananea.

Miestä syytetään kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta murhan yrityksestä. Turun puukottaja on myöntänyt teot, mutta puolustus kiistää rikoslain mukaisen terroriteon.

Yle seuraa 11. istuntopäivän tapahtumia Turun oikeustalolta käsin. Sinne lähetetään kuvaa Turun vankilasta, jossa varsinainen oikeudenistunto käydään turvallisuussyistä.

Lue myös:

Happonen: Mihin tuoliin päätyy Turun puukottaja?

Analyysi: Juoksuttaako Turun puukottaja oikeuslaitosta ja mediaa?

Turun puukottaja: Suomen osallistuminen Isisin vastaiseen sotaan oikeutti tekoni – Yle seurasi oikeudenkäyntiä hetki hetkeltä

Tuoli alkoi polttaa Turun puukottajan alla ja kaksi muuta käännettä oikeudessa – Katso tästä päivän pääkohdat ja videoanalyysi

Varastettu puheenvuoro, käsiraudat ja käännösvirhe – Tässä kaikki, mitä sinun tulee tietää Turun puukotusten ensimmäisestä pääkäsittelypäivästä

Turun epäilty puukottaja esitutkinnan aikana: "Minusta tuli joku toinen, ja sitten minä tein mitä tein"

Yhdysvalloissa Kansallisen kivääriyhdistyksen NRA:n johtoon on nousemassa 74-vuotias entinen upseeri Oliver North, joka viime aikoina on työskennellyt presidentti Trumpia tukevan uutiskanava Foxin kommentaattorina. NRA:n hallitus on hyväksynyt nimityksen, ja Northin odotetaan ottavan vastaan puheenjohtajan tehtävät lähiviikkoina.

North osallistui 1980-luvulla järjestelyyn, jossa Yhdysvallat myi salaa aseita Iranille. Kaupoista saadut rahat lähetettiin Nicaraguan vasemmistohallitusta vastaan taisteleville Contra-sisseille, vaikka kongressi oli kieltänyt tällaisen avun. Myymällä aseita Iranin islamilaiselle tasavallalle presidentti Ronald Reaganin hallinto toivoi edesauttavansa yhdysvaltalaisten panttivankien vapauttamista Libanonissa.

North valehteli kongressille

Niin sanottu Iran-Contra -skandaali johti laajoihin selvityksiin, joiden yhteydessä Northia kuultiin kongressissa useita kertoja. North myönsi valehdelleensa kongressille.

Oliver North tuomittiin muun muassa asiakirjojen muuttamisesta ja tuhoamisesta sekä kongressin työn estämisestä. Tuomiot kumottiin kuitenkin myöhemmin.

Yhdysvaltain Kansallisen kivääriyhdistyksen toimitusjohtajan Wayne LaPierren mukaan North on legendaarinen vapauden puolustaja, loistava viestijä ja taitava johtaja.

Kansallinen kivääriyhdistys vastustaa Yhdysvaltain aselakien tiukennuksia ja pyrkii puolustamaan mahdollisimman laajoja aseoikeuksia.

Kello 08.51 muutettu aikamuotoa tekstin alussa.

Valamon luostarissa on ollut viime vuosina esillä arvotaidetta, joka myyjän mukaan on peräisin nimettömänä pysyttelevän itäsuomalaisen suvun kokoelmasta. Esillä on ollut erityisesti uskonnollista taidetta, jonka tekijöinä ovat olleet suomalaiset kultakauden huippunimet ja maailmankuulut mestarit Picassosta Rembrandtiin.

Sama suku on järjestänyt myös "maallisen" taiteen myyntinäyttelyitä ympäri Suomea. Näissä näyttelyissä on ollut myynnissä muun muassa Edelfeltin, Wiikin, Gallen-Kallelan, Chagallin ja Picasson teoksia.

Myyntihinta on ollut usein moninkertaisesti korkeampi kuin se, millä suku itse on teoksen ostanut. Osan rahoista on saanut Valamon luostari ja ortodoksikirkkoa lähellä oleva Filantropia-järjestö.

Myyntinäyttelyihin mahdollisesti liittyvät epäselvyydet nousivat esiin sunnuntaina Helsingin Sanomien julkaistua niitä käsittelevän jutun.

Epäilykset alkoivat öljyvärimaalauksista

Nyt poliisi epäilee osaa myynnissä olleista teoksista väärennöksiksi.

– Meillä on esitutkinnassa epäiltyjä törkeitä väärennöksiä, väärennöksiä ja petosrikoksia, myöntää tutkinnanjohtajana toimiva rikoskomisario Kauko Kuismin Itä-Suomen poliisilaitokselta Ylen haastattelussa.

Kuisminin mukaan epäilykset kohdistuivat alkuvaiheessa kuuteen öljyvärimaalaukseen, jotka olivat esillä Valamon luostarissa pidetyssä Via Finlandia -taidemyyntinäyttelyssä. Poliisi takavarikoi teokset viime vuoden toukokuussa heti näyttelyn päätyttyä.

Kansallisgalleria antoi omissa tutkimuksissaan neljälle teokselle puhtaat paperit, mutta kahden aitous jäi epäilyksenalaiseksi.

– Kansallisgallerian lausunnon mukaan ne öljyvärimaalaukset eivät sovellu nimettyjen taiteilijoiden tekemiksi.

Picasso, Chagall, Matisse

Vastaavanlainen väärennysepäily kohdistuu useisiin koevedoksina myytyihin teoksiin, joissa on Picasson, Chagallin tai Matissen signeeraus. Koevedokset ovat teoksia, joissa taiteilija säätää värit sopivan sävyisiksi, ja ne ovat taidehistoriallisesti tavallisia vedoksia harvinaisempia.

Kansallisgallerian mielestä poliisin sille toimittamat kahdeksan koevedosta ovat ihan muuta kuin huipputaiteilijoiden signeeraamia taideteoksia.

– Tutkimuksissa todettiin, että ne ovat mustesuihkutulosteita, lähinnä digiprinttejä, Kuismin sanoo.

"Hyvä, että poliisi tutkii"

Taulujen omistajan tiedottajana toimivan Jussi Savolaisen mukaan on hyvä, että viranomaiset varmistavat teosten aitouden.

– Poliisi seuloo kaikki taidekauppiaat, mikä on hyvä asia.

Savolainen vakuuttaa, että kyseessä on aito taide. Kaikista koevedoksista on myös hänen mukaansa annettu aitoustakuu.

– Jos ne kaikkien tulosten jälkeen vastoin parempaa uskoani osoittautuisivat väärennöksiksi, niin jokainen sellaisen ostanut saa rahansa takaisin.

Savolaisen mukaan koevedoksia on myyty runsaat kymmenen kappaletta. Mitä se on rahassa?

– Ehkä 80 000 euroa.

Savolainen itse on toinen epäilyksenalaisista.

Sen sijaan Valamon luostari ja siellä järjestetyn myyntinäyttelyn kuratoinut Joensuun piispa Arseni ovat poliisin mukaan epäilysten ulkopuolella.

– Tässä vaiheessa epäilyksenalaisena ovat ainoastaan myyntinäyttelyn varsinaiset toimijat, ei kirkko, seurakunnat eivätkä yksittäiset toimijat, Kuismin muotoilee.

Korjattu klo 22.57 kuusi puhtaat paperit saanutta öljyväriteosta neljäksi.

Espoon kaupunginhallitus on päättänyt ehdottaa valtuustolle muutoksia Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien yhteiseen lausuntoon maakunta- ja sote-uudistuksesta. Kaupunginhallituksen tiedotteessa kerrotaan, ettei hallitus ollut asiasta yksimielinen.

Espoon valtuusto päättää lausunnosta lopullisesti 15.5. pääkaupunkiseudun valtuustojen tapaamisen yhteydessä.

Espoon kaupunginhallitus päätti äänin 8 – 5 esittää valtuustoa hyväksymään lausuma, jossa todetaan esimerkiksi, että ”Espoon mielestä sote- ja maakuntauudistuslausunnon olisi tullut kohdistua enemmän eduskunnan käsittelyssä olevan lakikokonaisuuden epäkohtien korjausehdotuksien määrittelyyn eikä ainoastaan uudistuksen kaatamiseen”.

Kaksi kaupunginhallituksen jäsentä äänesti tyhjää lausumasta äänestettäessä.

– Uudistuksen kaataminen ei suinkaan ole itseisarvo sinänsä, vaan pikemminkin pitää vaikuttaa, että lakiehdotuskokonaisuuteen tehtäisiin riittäviä muutoksia. Pääkaupunkiseutu ja Uusimaa ovat niin suuria, että pitäisi edetä vaiheittain, ettei koko lainsäädännön ole pakko tulla voimaan koko maassa, vaan täällä voitaisiin edetä esimerkiksi vuoden tai kaksi hitaammalla aikataululla, Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula (kok.) sanoo.

Lisäksi kaupunginhallituksen lausumassa summataan, ettei Espoo kannata mahdollisuutta, jossa pääkaupunkiseudun kaupungit muodostaisivat 19. maakunnan.

Espoon Vihreät: "Kokoomuksen puoluekuri ajaa soteuudistuksessa espoolaisten edun ohi"

Espoon vihreät ottivat kantaa kaupunginhallituksen päätökseen tiedotteessaan, jossa kritisoidaan kaupunginhallituksen päätöstä. Vihreät syyttävät kokoomuksen puoluekurin ajavan soteuudistuksessa espoolaisten edun ohi.

Vihreiden ryhmä oli yksimielisesti kaupunginjohtajien yhdessä valmisteleman pohjaesityksen kannalla.

– Nyt kaiken huomion pitäisi olla siinä, miten saadaan kestävä pohja sosiaali- ja terveyspalveluille. Kokoomuksen ja muiden hallituspuolueiden valtapeli näyttää kuitenkin ajavan ohi toimivien palvelujen ja kaupunkien elinvoiman puolustamisen, toteaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu Espoon vihreiden tiedotteessa.

Helsingin ja Vantaan kaupunginhallitukset hyväksyivät lausunnon

Kaupunkien yhteinen lausunto maakunta- ja sote-uudistuksesta oli käsiteltävänä tänään myös Helsingin ja Vantaan kaupunginhallituksissa.

Helsingin kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien yhteisen maakunta- ja sote-lausunnon hyväksymistä.

Vantaalla asiasta äänestetiin, ja kaupunginhallitus hyväksyi valtuustoille esitettävän lausunnon lopulta äänin 8 – 5. Kokoomus ja keskusta jättivät asiasta eriävän mielipiteen pöytäkirjalausumana.

Kaupunkien yhteinen lausunto tulee käsiteltäväksi valtuustojen yhteiskokoukseen 15.5. Vantaalla.

Lue myös:

Pääkaupunkiseudun kaupungit: Sote- ja maakuntauudistusta ei voi hyväksyä

Helsingin valtuuston selvä enemmistö jyrää hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen – "Säästötaso vastaa kaikkien terveysasemien sulkemista"

Vapaavuori pelkää peruuttamatonta vahinkoa – Helsingiltä luvassa tyrmäävät terveiset sote-uudistukselle

Pääkaupunkiseudulla suunnitellaan soten kapinakokousta – Jättivaltuusto allekirjoittaisi vetoomuksen valtiolle

Pääkaupunkiseudun sote-kapina kiihtyy: Sote vie 300 miljoonaa euroa Uudeltamaalta – Tätä säästöt voisivat tarkoittaa pääkaupunkiseudulla

Ymmärrätkö miten sote vaikuttaa sinuun? Kokeile Ylen pelillä

Työllisyys kasvaa nyt hurjaa vauhtia – ketkä ovat saaneet töitä viimeisten vuosien aikana?

Työllisyys Suomessa on vihdoin reippaassa kasvussa. Vielä vuosi sitten juuri kukaan ei uskonut, että hallituksen asettamat työllisyystavoitteet toteutuisivat. Kenelle työpaikat sitten ovat menneet? Käytännössä kaikille, sillä talouskasvu on ollut laaja-alaista, eikä se ole keskittynyt vain tietyille alueille tai toimialoille.

Oikeus yrittää kuulla Turun puukottajaa

Varsinais-Suomen käräjäoikeus jatkaa tänään Turun puukotusten pääkäsittelyä. Tarkoitus on käydä läpi terroristisen tarkoituksen ja terrorismirikosten tunnusmerkistöön liittyviä teemoja. Oikeus yrittää kuulla tänään myös vastaajaa, 23-vuotiasta marokkolaismiestä. Edellisen kerran mies on nähty oikeudessa kolmisen viikkoa sitten. Tuolloin hän poistui salista tuolikohun saattelemana. Syytetty on ollut siitä lähtien poissa oikeudesta terveydentilansa takia.

Tänään on 1. veroilmoituspäivä – katso videolta vinkit

Verovähennyksiä mielivän on nyt aika ottaa veroilmoitus esiin ja hakea verovähennyksiä. Tänään on veroilmoitusten ensimmäisen erän viimeinen palautuspäivä. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä on joko tänään tai 15. toukokuuta. Muutokset veroilmoitukseen kannattaa tehdä verkossa osoitteessa vero.fi/veroilmoitus. Oman palautuspäivänsä näkee veroilmoituksen etusivulta. Kova talous -video esittelee viisi verovähennystärppiä.

Autoa korjaukseen viedessä ei kannata kertoa, mikä autossa on rikki

Kukaan ei halua, että autohuolto vedättää laskuttamalla korjauksista liikaa. Kertomalla autohuollolle mikä pitää korjata voi kuluttaja joutua maksamaan korjaukset, jotka autohuolto on tehnyt kuluttajan ehdotuksesta, vaikka vika ei tulisikaan kuntoon.

Kesäistä säätä luvattu koko maahan

Tiistaipäivä on poutainen ja yleisesti myös aurinkoinen. Loppuviikolla korkepaine nostaa lämpötiloja entisestään. Lämpimämpää ilmaa virtaa etelästä Suomeen ja lämpötila kohoaakin yli 20 asteen aina Etelä-Lappia myöten. Etelässä hätyytellään viimeistään viikonloppuna hellerajaa. Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Siinä se oli 80 metrin päässä. Mehiläistarhuri Janne Pajula tuijotti viime perjantaina karhua, joka tuhosi hänen hunajatarhaansa Orivedellä.

Mehiläispesiä lojui ympäriinsä. Karhu oli siirtynyt tarhalta toiselle sitä mukaa kun Pajula oli saanut edelliset jäljet siivottua. Rahalliset menetykset ovat mittavat.

– Siinä se istui eikä lähtenyt mihinkään. Normaalisti karhu lähtee juoksemaan karkuun ihmistä, mutta nyt ei.

Aiemmin viikolla karhu oli törmännyt linja-autoon Orivedellä. Vielä on epäselvää, oliko kyseessä sama karhu, koska alueella on nähty useita yksilöitä.

Sisä-Suomen poliisi antoi viime viikolla karkotusmääräyksen karhulle.

"Emme voineet tehdä mitään"

Ja nyt karhu oli lähellä, mutta Pajula tai riistaväki ei voinut tehdä mitään. Kello oli 16.20 perjantaina ja karkotusmääräys alkoi vasta kello 18.00.

– Emme voineet tehdä mitään. Oli pakko odottaa 1,5 tuntia.

Janne Pajula ihmettelee karkotusmääräyksen tiukkaa aikarajaa. Karhu ehtii kadota ja jäljet häipyä, jos karkotuksen kanssa pitää odottaa.

– Kuulin toiselta tarhalta, että siellä piti odottaa yhdeksän tuntia siitä kun riistakamerasta tuli kuva. Siinä ajassa jäljet vanhenevat jo. Tässä byrokratiassa ei ole mitään järkeä.

Tässä tapauksessa oli kyse eri karhusta. Pajula aikoo siirtää tarhausta.

– 70 pesästä on jäljellä 30, jotka ovat sähköpaimenten sisällä. Todennäköisesti lopetamme mehiläisten hoidon tällä alueella.

Tässä tapauksessa poliisi määräsi karkotuspäätöksen. Pajula kiittää poliisin toimintaa.

Karkotuspäätöksen voi hakea myös Riistakeskukselta. Jos Janne Pajula olisi hakenut sitä, hänen mukaansa siitä olisi pitänyt maksaa 70 euron maksu ja aikaa olisi kulunut enemmän.

Hänen mielestään karhun karkotuspäätös eroaa esimerkiksi rakennusluvan hakemisesta ja pitäisi olla lisää maalaisjärkeä. Mehiläistarhurin ei ole turvallista tehdä töitä, jos karhu käyttäytyy erikoisesti.

– Minkä takia byrokratia menee näin? hän ihmettelee.

Karhu lopetettiin

Lopulta poliisi lopetti viikonloppuna pihojen liepeillä liikkuneen karhun Orivedellä.

Karhua yritettiin karkottaa koirien ja varoituslaukausten avulla. Karhu ei kuitenkaan pelännyt ihmisiä vaan päästi riistanhoitoyhdistyksen väen lähimmillään jopa 30 metrin päähän itsestään.

Poliisi päätti lopettaa karhun Oriveden Pihlajamäentien varressa olevalle pellolle perjantai-iltana puoli yhdentoista aikaan. Uroskarhun iäksi arvioitiin noin 3–5 vuotta ja painoksi noin 120–150 kiloa.

Längelmäveden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Erkki Lensu ei osaa sanoa syytä, miksi karkotusmääräyksessä on kellonaika. Tämä on ihmetyttänyt myös riistaväkeä välillä. Poliisi määrittää hänen mukaansa ajan.

Komisario Petri Kollanen Sisä-Suomen poliisista kertoo, että karkotuspäätöksessä on aikarajat turvallisuuden takia.

– Jos karhu on lähellä asutusta, pitää karkottaminen suunnitella tarkoin. Ei voi rynnätä suin päin. Pitää miettiä, mihin suuntaan karhua karkotetaan. Riistäväellä kestää myös tulla paikalle.

Komisario ei pidä 1,5 tuntia pitkänä aikana odottaa. Poliisi suosii asutuksen lähellä ilta-aikaa.

– Silloin on ihmisiä vähemmän liikkeellä ja liikennettä vähän, jos pitää katkaista tie.

Jos tilanne on akuutti, karkotuspäätöksen voi Kollasen mukaan tehdä poliisin yleisjohtaja.

Lue lisää:

Poliisi lopetti pihojen liepeillä liikkuneen karhun Orivedellä

Linja-autoon törmännyttä karhua on yritetty jahdata tuloksetta: "Kuljettaja yritti väistää, autoon tuli jälkiä"

Karhu syö hunajat päivästä toiseen - PIrkanmaalainen mehiläistarhuri turhautui: "Se ei lopeta ennen kuin se lopetetaan"

Tuhannet hevosvoimat tuntuvat takalistossasi ja painavat sinua yhä tiukemmin penkkiä vasten. Maisema vilistää silmiesi ohi formulavauhtia ennen kuin kosketus maahan katoaa.

Lentokoneen moottorista otetaan suurimmat tehot irti nousun aikana, jolloin myös päästöjä syntyy tasaista lentovaihetta enemmän.

Mitä useammin noustaan ja laskeudutaan, niin sitä rasittavampaa se on ilmastolle, kertoo uudistuvan liikenteen apulaisprofessori Heikki Liimatainen Tampereen teknillisestä yliopistosta.

– Päästöistä merkittävä osuus syntyy lentoonlähdöstä, eli lyhyillä lennoilla päästöt lentokilometriä kohden ovat suuremmat kuin pitkillä lennoilla.

Oulu-Helsinki vs. Helsinki - New York

Oulu-Helsinki-välillä lentää vuosittain lähes miljoona ihmistä. Yhteys on ylivoimaisesti Suomen suosituin lentoreitti. Samalla syntyy iso osa Suomen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöistä.

Mutta miten tuhannen kilometrin Oulu-Helsinki-menopaluulennon päästöt suhteutuvat yli 13 000 kilometrin New Yorkin matkaan?

Jos Oulu-Helsinki-välillä lennetään New Yorkin -reissua vastaava kilometrimäärä, kotimaan koneille kertyy 26 nousua. Niiden ja lentojen ilmastovaikutuksia voi arvioida erilaisten päästölaskureiden avulla.

Laskurista riippuen kotimaan lennon hiilidioksidipäästöt/km voivat olla jopa kaksinkertaiset mannerten väliseen lentoon verrattuna.

Laskureiden hiilidioksidihaarukka edestakaiselle Helsinki-Oulu-lennolle vaihtelee sadasta kilosta yli 300 kiloon. New Yorkin matkalta puolestaan henkilökohtaisia hiilidioksidipäästöjä kertyy vajaasta tuhannesta kilosta yli 2500 kiloon.

Aika ja raha painavat vaakakupissa ympäristöä enemmän

New Yorkiin ei junalla tai autolla Suomesta pääse, mutta kotimaan lentoreiteille juna ja linja-auto ovat vaihtoehtoja.

Oulu-Helsinki-väli on myös yksi Suomen suosituin junareitti. Oulusta tai Ouluun kulkee vuosittain yli miljoona junamatkustajaa, joista yhä useampi matkustaa Helsinkiin tai Helsingistä asti. Oulu-Helsinki-välin matkustajamäärät ovat kasvaneet VR:n mukaan nopeimmin Suomessa.

Osa valitsee junan ilmastosyistä, mutta tutkimusten mukaan harva tekee matkustuspäätöksiä ympäristövaikutusten perusteella. Syyt ovat selkeät, kertoo liikennetutkija Heikki Liimatainen Tampereen teknillisestä yliopistosta.

– Järjestystä voisi arvioida siten, että aika, raha ja helppous ohittavat ympäristötekijät matkoja mietittäessä, liikennetutkija Liimatainen toteaa.

Lentokoneiden tekniset ratkaisut ovat vähentäneet konekohtaisia päästöjä, mutta samaan aikaan lentomäärien kasvu on lisännyt ympäristörasitusta.

Kehitys tulee jatkumaan samansuuntaisena, arvioi apulaisprofessori Heikki Liimatainen.

– Lentäminen kasvaa niin voimakkaasti, että tekniikka yksistään ei voi hoitaa päästöjen kasvua.

Lentoliikennettä seurataan yhä tarkemmin

Teollisuudesta tuttua päästökauppaa sovelletaan myös lentoliikenteeseen. Se on ainoa liikennemuoto, joka on mukana EU:n päästökaupassa.

Lentoliikenteen päästökauppa Euroopan talousalueella alkoi vuonna 2012. Ensi vuoden alussa päästöseurantaa on tarkoitus tiukentaa, sillä valmisteilla olevassa mallissa yhtiöt raportoisivat myös kaikkien kansainvälisten lentojensa päästöt.

Tarkasta päästöseurannasta on myös hyötyä lentoyhtiöille, arvioi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin erikoisasiantuntija Tiia Jyräsalo.

– Yhtiöt seuraavat jo muutoinkin tarkasti polttoaineen kulutusta, koska iso osa kustannuksista tulee polttoaineesta. Siitä haetaan säästöjä, ja päästöraportoinnista on tullut osa kulutuksen seurantaa.

Euroopassa lentäville yhtiöille jaetaan ja myydään vuosittain satojen miljoonien arvosta päästöoikeuksia, joista lentoyhtiöiden maksettavaksi jää 15 prosenttia. Viiden vuoden aikana lentoyhtiöt ovat maksaneet päästöoikeuksista yli 200 miljoonaa euroa.

Euroopan lennoilla hiilidioksidipäästöjä syntyy vuosittain enemmän kuin Suomen vuotuiset kokonaispäästöt.

Tänään tiistaina Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa on tarkoitus jatkaa Suomen ensimmäisen epäillyn terroriteon oikeuskäsittelyä.

Kyseessä on pääkäsittelyn toiseksi viimeinen istuntoviikko ja 11. istuntopäivä. Päivän asialistalla ovat terroristisen tarkoituksen ja terrorismirikosten tunnusmerkistöön liittyvien teemojen läpikäynti.

Oikeus yrittää kuulla tänään myös vastaajaa, 23-vuotiasta marokkolaismiestä.

Käräjäoikeus ilmoitti eilen maanantaina hiukan yllättäen, että se sallii kuvaamisen istunnon alkajaisiksi kello 9.30. Tämä on jo neljäs kerta, kun kamerat pääsevät istuntosaliin. Yleensä kuvaaminen oikeudenkäynneissä rajoittuu pariin päivään.

Kokosimme alle kolme mielenkiintoisinta tapahtumaa oikeudenkäynnin alkutaipaleelta. Turun puukotusten pääkäsittely päättyy ensi viikolla. Oikeuden ratkaisu tulee myöhemmin.

1. Valtakunnallinen tuolikohu

Edellisen kerran Turun puukottaja on nähty oikeudessa kolmisen viikkoa sitten. Tuolloin syytetty poistui oikeussalista sen jälkeen, kun hän kieltäytyi toistuvasti istumasta oikeussalina toimivan Turun vankilan auditorion penkille.

Oikeuden puheenjohtaja Tapio Katajamäki kuvaili tilannetta "valtakunnalliseksi tuolikohuksi". Lopulta Katajamäki lähetti syytetyn pois salista.

Pian käräjäoikeudelle toimitettiin lääkärinlausunto, jonka mukaan Turun puukottajaa ei voida kuulla asianmukaisesti oikeudessa. Syytetyn asianajajan Kaarle Gummeruksen mukaan hänen päämieheensä ei saanut enää puheyhteyttä. Lisäksi tämä oli tärissyt ja mutissut itsekseen.

Syytetty on ollut terveydentilansa takia pois oikeudesta puolitoista viikkoa.

Tuolikohu ja syytetyn poissaoleva olemus synnyttivät keskustelua miehen mielentilasta.

Aiemmin valmistuneen mielentilalausunnon mukaan mies oli syyntakeinen eli täydessä ymmärryksessä tehdessään teot elokuussa Turun kauppatorilla. Hän puukotti kuoliaaksi kaksi naista ja vahingoitti kahdeksaa muuta.

Vielä on epäselvää, nähdäänkö syytetty tänään oikeudessa. Asiaa käsiteltäneen heti istunnon alkajaisiksi.

2. Naisviha tuli kaikille yllätyksenä

Ensimmäiset miehen sanat oikeudessa kuultiin jo pääkäsitttelyn ensimmäisenä päivänä huhtikuun alussa, kun syytetty varasti puheenvuoron, jossa hän kertoi epäonnistuneensa uhrien kaulojen katkaisussa.

Kaulojen katkaisu on terrorijärjestö Isisin propagandasta tuttua kuvastoa, ja oikeudenkäynnin aluksi katseet kohdistuivatkin etenkin syytetyn ja Isisin kytköksiin.

Keskusrikospoliisi oli kuvaillut häntä esitutkinnan perusteella yksinäiseksi sudeksi, joka halusi olla Isisin soturi.

Ennen kuin syytetty passitettiin tuolikohun saattelemana ulos oikeussalista, oikeus ehti kuulla häntä vajaan parin tunnin ajan.

Oikeudessa mies kertoi kaikkien yllätykseksi naisvihastaan. Syytetyn mukaan hänen ensimmäinen uhrinsa valikoitui kohteeksi sukupuolensa takia. Poliisikuulusteluissa mies oli kieltänyt uhrien sukupuolella olleen merkitystä.

Syytetyn kymmenestä uhrista kahdeksan oli naisia.

3. Oppi-isä löytyi Turun moskeijasta

Oikeudenkäynnin aikana on käyty läpi myös sellaista esitutkintamateriaalia, joka on leimattu salaiseksi.

Esitutkintapöytäkirjojen salatuista osioista selvisi, että syytetty oli tutustunut vähän ennen ramadania Turussa mieheen, jolla oli myönteisiä ajatuksia terrorijärjestö Isisistä. Mies oli myös rohkaissut syytettyä veritekoon Suomessa ja neuvonut, miten löytää netistä Isis-materiaalia.

Keskusrikospoliisin mukaan syytetty radikalisoitui ramadanin aikaan eli noin kolme kuukautta ennen Turun kauppatorin tapahtumia.

Ylen tietojen mukaan Turun puukottajan "oppi-isä" on edelleen etsintäkuulutettuna.

Turun puukottajaa eli Abderrahman Bouananea syytetään kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta murhan yrityksestä. Mies on myöntänyt teot, mutta puolustus kiistää rikoslain mukaisen terroriteon.

Lue myös:

Happonen: Mihin tuoliin päätyy Turun puukottaja?

Analyysi: Juoksuttaako Turun puukottaja oikeuslaitosta ja mediaa?

Turun puukottaja: Suomen osallistuminen Isisin vastaiseen sotaan oikeutti tekoni – Yle seurasi oikeudenkäyntiä hetki hetkeltä

Tuoli alkoi polttaa Turun puukottajan alla ja kaksi muuta käännettä oikeudessa – Katso tästä päivän pääkohdat ja videoanalyysi

Varastettu puheenvuoro, käsiraudat ja käännösvirhe – Tässä kaikki, mitä sinun tulee tietää Turun puukotusten ensimmäisestä pääkäsittelypäivästä

Turun epäilty puukottaja esitutkinnan aikana: "Minusta tuli joku toinen, ja sitten minä tein mitä tein"