Kuubassa perjantaina sattuneen lento-onnettomuuden syyn tutkinta jatkuu. Kuuban presidentin Miguel Díaz-Canelin mukaan onnettomuustutkintaa varten perustetaan erillinen tutkintakomissio. Presidentin on määrä pitää tiedotustilaisuus lauantaina.
Meksiko on ilmoittanut lähettävänsä ryhmän avustamaan tutkinnassa.
Kuuban valtionmedia kertoi puolestaan lauantaina, että Kuuban entinen johtaja Raúl Castro toipuu tyräleikkauksesta. Muita tietoja Castron terveydentilasta ei kerrottu.
Tiedotusvälineiden mukaan 86-vuotias Castro oli käynyt maahan syöksyneen lentokoneen onnettomuuspaikalla Havannassa. Castron kerrotaan lähettäneen osanottonsa lento-onnettomuuden uhreille.
Kuubassa on suruliputus ainakin lauantaina lentokoneonnettomuuden vuoksi.
Pahin lento-onnettomuus vuosikymmeniin
Kuubalaisen lentoyhtiön Boeing 737 -matkustajakone syöksyi maahan Havannan lentokentän lähelle perjantai-iltana Suomen aikaa. Koneessa oli 104 matkustajaa ja 6 miehistön jäsentä.
Viranomaisten mukaan kolme ihmistä on viety sairaalaan vakavasti loukkaantuneina. He ovat kaikki naisia, jotka löydettiin elossa koneen hylystä.
Onnettomuus oli pahin Kuubassa sattunut lento-onnettomuus vuosikymmeniin.
Viime vuonna sotilaslehtokoneen maahansyöksyssä Artemisassa kuoli kahdeksan ihmistä. Vuonna 2010 Santiagosta Havannaan matkanneen AeroCaribbeanin koneen onnettomuudessa kuoli 68 matkustajaa.
Edellinen yli sadan hengen vaatinut lento-onnettomuus sattui vuonna 1989, kun kuubalainen Havannasta Milanoon lähtenyt matkustajakone syöksyi maahan nousun jälkeen. Onnettomuudessa kuoli 126 matkustajan lisäksi kymmeniä maassa olleita ihmisiä.
Haluaisitko olla sukunimeltäsi Aarresaari, Käärmesuo, Joutenjoki tai Rahamäki? Kuvaako jokin niistä sisäistä sinua paremmin kuin perinnöksi tai puolisolta saatu nykyinen nimesi?
Ensi vuoden alussa voimaan tuleva etu- ja sukunimilaki mahdollistaa vanhan sukunimen vaihtamisen uudissukunimeen eli nimeen, joka ei ole kenenkään muun käytössä.
Kotimaisten kielten keskus on julkaissut luettelon, josta voi poimia uuden nimen, jos ajatus houkuttelee, mutta omia vaihtoehtoja ei tule mieleen.
Luettelossa on noin 5 000 suomenkielistä ja 700 ruotsinkielistä nimeä, joiden Kotus arvioi täyttävän lain ehdot. Äidinkieli ei rajoita valintaa, vaan suomenkielinen Korhonen voi ryhtyä vaikkapa Aspnabbaksi tai Hagalundiksi ja ruotsinkielinen Johansson voi vastedes olla esimerkiksi Hetteensuo tai Yrttipuro.
Lain sanaa uudissukunimestä
Uudissukunimeksi voidaan hyväksyä nimi, joka ei ole omiaan aiheuttamaan pahennusta tai haittaa. Nimen pitää vastata muodoltaan ja sisällöltään kotimaista sukunimikäytäntöä.
Nimi ei saa olla vakiintunut tunnetulle ja historiallisesti merkittävälle kotimaiselle tai ulkomaiselle suvulle tai taiteilijalle. Myöskään säätiöiden ja järjestöjen nimiä tai toiminimiä ja tavaramerkkejä ei kelpuuteta sukunimiksi.
Kuuluisankin suvun nimen voi kuitenkin saada omakseen, jos se on ollut esivanhemman nimi enintään viisi sukupolvea sitten.
(Korjattu: suomenkielisiä nimiä on noin 5 000, ei 700.)
Elokuun puolivälissä 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäykset alkoivat olla ohi useimmilla rintamilla. Rukajärven suunnalla kuitenkin taisteltiin vielä ja sotilaita menetettiin molemmin puolin.
Sonkajärveläinen luutnantti Seppo Hänninen oli yksi niistä sotilaista, jotka kaatuivat katkeran lähellä aseiden vaikenemista. 22-vuotias Hänninen oli yksikkönsä, 10. jalkaväkirykmentin 9. komppanian kanssa taistelemassa Rukajärven suunnalla Ontrosenvaaralla.
Vihollisen asemiin oli matkaa 75 metriä. Suomalaisen tykistön keskityksestä nousi valtava tumma savu. Kovan tulituksen keskellä tapahtumia seurasi luutnantin lähetti Maunu Kankaanpää. Hän näki, miten Hänninen lyyhistyi maahan kaatuneena.
Toiselta lähetiltä kranaatinsirpale katkaisi käden. Kankaanpää vei lähettitoverinsa pienen mättään suojaan, tyrehdytti verenvuodon vyöllä ja katkoi kuivia männynoksia lastaksi. Kun sotilaat saivat perääntymiskäskyn, hän alkoi hinata toveriaan taaksepäin.
Kyllä siinä moni silmäkulma kostuu, mutta niin se kostuu minultakin. Tenho Tikkanen
Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen kertoo, miten lähetit olivat vielä vähällä jäädä vangiksi, kun venäläiset huomasivat muiden suomalaisten häipyneen. He kuitenkin pelastuivat.
– On ihme, että sieltä tuli pois yksikään hengissä, niin kova oli taistelu, Tikkanen sanoo.
Kaikkia ei kuitenkaan saatu pelastettua taistelukentältä elävänä – eikä edes kuolleena. Luutnantti Seppo Hännisen ruumista ei saatu pois kentältä, koska vihollisen asemat olivat liian lähellä.
Yli 70 vuotta myöhemmin taistelupaikkaa tutkineet vapaaehtoiset löysivät jotain.
"Kunnianosoitus veteraaneja kohtaan"
Pitkään sotavainajien etsintään osallistunut Pavel Kozlovskij oli jo vuonna 2012 löytänyt alueelta suomalaisen sotilaan aineistoa. Neljä vuotta sen jälkeen hän tutki aluetta yhdessä Rukajärven historiayhdistyksen hallituksen jäsenen Jari Kärkkäisen, tämän tulkkina toimineen Inna-vaimon sekä Mika ja Reijo Pulkkisen kanssa.
Etsijät löysivät tuntolevyn, jonka numero täsmäsi Seppo Hänniseen. Tarkka kaatumispaikka oli varmistunut. Myöhemmin tehty DNA-tunnistus varmisti, että jäänteet todella olivat Hännisen.
Lauantaina sankarivainaja viimein haudataan hänen kotikunnassaan Sonkajärvellä. Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen sanoo, että Hännisen saattaminen Sukevan sankarihautaan synnyinkunnassaan Sonkajärvellä on erittäin tärkeää.
– Se antaa lisätietoa monille veteraanityötä ja sotahistorian keräystyötä tekeville. Se on tärkeää myös niille, joiden isät ja vanhemmat ovat olleet siellä sotimassa. Toisaalta se on myös kunnianosoitus niitä veteraaneja kohtaan, jotka siellä monia vuosia joutuivat olemaan.
Tenho Tikkasen isä toimi Hännisen komppaniassa puolijoukkueen johtajana.Toni Pitkänen / Yle
Seppo Hännisen siunaaminen ja hautaaminen tapahtuu Sukevan kirkossa sotilaallisin menoin ja kunnialaukausten kera. Puolustusvoimien seppeleen laskee Kainuun prikaatin komentaja prikaatikenraali Tuomo Repo ja kirkkoupseerina toimii majuri Mika Saastamoinen Kainuun prikaatin Pohjois-Savon aluetoimistosta.
Muistotilaisuus pidetään Iisalmen Rukajärvi-keskuksessa.
Rukajärven jälkeen aseet vähitellen vaikenivat
Hännisen hautajaisiin on voinnin mukaan tulossa myös muutamia iäkkäitä veteraaneja, jotka haluavat vielä jättää viimeisen tervehdyksen komppanianpäällikölleen. Yksi heistä on Tenho Tikkasen 102-vuotias isä Tauno, joka toimi Hännisen komppaniassa puolijoukkueen johtajana.
– Isäni pitää Seppo Hännistä parhaana komppanianpäällikkönään. Isällä oli sodan aikana useita komppanianpäälliköitä, jopa yksi marskin ritari, Niilo Korhonen. Yksi oli myöhemmin presidenttiehdokkaana, Ahti Salonen, mutta kyllä isän mielestä Hänninen oli ylivoimaisesti paras, Tenho Tikkanen sanoo.
– Näiden asioiden tutkiminen on ollut minulle kunnia-asia, varsinkin kun isäni on ollut taistelussa mukana.
Hautajaisiin on tulossa myös Hännisen lähetti Maunu Kankaanpää, joka todisti komppanianpäällikön kuolemaa. Tilaisuudessa varusmieskuoro esittää Kalervo Hämäläisen 1980-luvulla sanoittaman ja säveltämän, tunteisiin vetoavan Veteraanin iltahuuto -laulun.
– Kyllä siinä moni silmäkulma kostuu, mutta niin se kostuu minultakin, Tenho Tikkanen sanoo.
Taisteluissa Hännisen komppaniasta kaatui 25 sotilasta, haavoittuneita oli 59. Samaan paikkaan, mihin Hännisen ruumis jäi, katosi kentälle myös sotamies Uuno Oinonen Pielisjärveltä. Hänen ruumistaan ei vielä ole löydetty.
Kaikkiaan suomalaiset menettivät elokuun taisteluissa kaatuneina Ontrosenvaaran–Tahkokosken taisteluissa 2.–16.8.1944 yli 200 sotilasta. Taistelujen aikana suomalaisjoukot pakottivat vihollisen perääntymään.
Kuubalaisen lentoyhtiön Boeing 737 -matkustajakone on syöksynyt maahan Havannan lentokentän lähelle. Kuuban valtiolliset tiedotusvälineet ovat kertoneet, että yli 100 ihmistä on saanut surmansa onnettomuudessa.
Koneessa oli turmahetkellä 104 matkustajaa ja kuusi miehistön jäsentä, on lentoyhtiö kertonut.
Kuubalainen pelastustöissä ollut upseeri kertoi tiedotusvälineille, että koneen jäänteistä oli saatu ulos elossa kolme ihmistä. He olivat vakavasti loukkaantuneita ja vietiin hoidettaviksi sairaalaan.
Cubana de Aviacion -yhtiön kone oli nousemassa Jose Martin kentältä, kun se jostain syystä putosi. Kuuban presidentti Miguel Diaz-Canel on kertonut, että tutkimus turman syistä on aloitettu.
Kone oli tiettävästi matkalla Kuuban itärannikolle Holguinin kaupunkiin.
Kuuban valtiolliset tiedotusvälineet kertovat, että koneen iskeytyessä maahan siitä purkautui tulipallo. Palomiehet sammuttivat tulipalon maahan syöksyneessä koneessa.
Yle Uutisgrafiikka
Turman syystä ei ole tietoa.
Päivitetty klo 1:29 Lennolla olleen miehistön määrään tarkennus.
Poliisin mukaan teosta pidätetty 17-vuotias Dimitrios Pagourtzis on myöntänyt ampuneensa kymmenen ihmistä. Hän myös kertoi, että oli tekonsa aikana ampunut ihmisiä valikoidusti eikä ampunut ihmisiä, joista piti.
Texasin osavaltio on nostanut ampujaa vastaan murhasyytteet, joista voi osavaltion lakien mukaan saada kuolemantuomion. Yhdysvaltain oikeusministeriö tutkii mahdollisuutta syyttää epäiltyä myös massatuhoaseiden käytöstä.
Paikallismedian mukaan poliisi oli löytänyt muutamia kotitekoisia räjähdyslaitteita koulun sisältä ja ulkopuolelta. Mikään niistä ei räjähtänyt.
Poliisin mukaan ampuja oli tehnyt suunnitelmia teostaan päiväkirjoihinsa ja puhelimeensa. Ampuja oli myös suunnitellut tekevänsä itsemurhan tekojensa jälkeen.
Koulutoverit ovat kuvailleet Pagourtzisia ujoksi ja hiljaiseksi. Yksi samaa koulua käynyt kertoo, että Pagourtzis piti videopeleistä, jotka simuloivat sotaa, mutta ampuja ei koskaan puhunut kenenkään tappamisesta.
Poliisin mukaan ampujalla ei ole aiempaa rikostaustaa.
Texasin osavaltiossa Santa Fen lukiossa perjantaina lähellä Houstonia tapahtuneessa kouluampumisessa kuoli yhdeksän oppilasta ja yksi opettaja. Myös kymmenen ihmistä haavoittui ampumisessa.
Yle näyttää prinssi Harryn ja Meghan Marklen häät suorana ykköskanavalla ja Areenassa kello 13.50 alkaen.
Häävieraat ovat saapuneet Pyhän Yrjön kappeliin. Kappelissa hääseremoniaa seuraa noin 600 vierasta.
Morsian on lähtenyt hetki sitten äitinsä kanssa hääpaikkaa kohti Rolls-Roycella. Hänellä on valkoinen morsiuspuku ja pitkä huntu sekä tiara.
Vieraiden pukukoodista: Naisilla on oltava polvimittainen hame ja hattu, miehillä taas puku, kravatti, liivi ja hattu.
Britannian hovi on muuten tiedottanut häistä poikkeuksellisen niukasti. Vieraslistaa ei esimerkiksi ole julkaistu. Esimerkiksi prinssi Williamin häiden vieraslista julkistettiin etukäteen.
Vieraiden joukossa ovat muun muassa herttuatar Catherinen vanhemmat sekä sisko Philippa "Pippa" Middleton miehensä kanssa. Myös prinssi Harryn täti Yorkin herttuatar Sarah Ferguson saapui häihin vieraaksi. Hän on sulhasen edesmenneen äidin, prinsessa Dianan hyvä ystävä.
Koska prinssi Harry on vallanperimysjärjestyksessä vasta kuudentena, ei näissä häissä nähdä valtionpäämiehiä.
TV-tähti Oprah Winfrey saapui hyvissä ajoin kirkkoon. Myös näyttelijä George Clooney ja hänen vaimonsa ihmisoikeusjuristi Amal Clooney saapuivat paikalle.
George ja Amal Clooney.Lauren Hurley / EPA
Muista julkkiksista näyttelijä Idris Elba sekä näyttelijätär Priyanka Chopra sekä Victoria ja David Beckham ovat saapuneet häihin. Myös laulaja Elton John ja tennistähti Serena Williams ovat paikalla.
Brittinäyttelijä Idris Elba, hänen morsiamensa Sabrina Dhowre, tv-kasvo Oprah Winfrey ja prinssi Harryn ystävä, laulaja James Blunt saapumassa juhlapaikalle.Chris Radburn / AFP
Myös hääseremonian kulku julkaistiin poikkeuksellisen myöhään. Ylenkin TV-lähetyksen tekijät saivat sen vasta tänä aamuna.
Amerikkalaisen Marklen odotetaan tuovan hoviin uusia tuulia. Markle on taustaltaan näyttelijä, joka on eronnut aikaisemmasta liitostaan.
Windsorin linna.James Gourley / AOP
Mielenkiintoinen yksityiskohta hovin historiasta on se, että edellinen Britannian kuninkaallinen, joka avioitui eronneen amerikkalaisnaisen kanssa, joutui luopumaan kruunustaan.
Näin tapahtui vuonna 1936, kun Edward VIII meni naimisiin näyttelijätär Wallis Simpsonin kanssa.
Aamupäivän pieni hääuutinen on se, että prinssi Harrysta ja Meghan Marklesta tulee avioitumisen yhteydessä Sussexin herttuapari.
Prinsessaa Meghanista ei voi tulla, koska hänessä ei ole kuninkaallista verta.
Iltapäivällä vihittävä pariskunta ilmoitti kihlauksestaan marraskuussa. Harry ja Meghan ovat seurustelleet vajaat kaksi vuotta.
Prinssi Harry ja amerikkalaisnäyttelijä Meghan Markle vihitään tänään.FACUNDO ARRIZABALAGA / EPA
Windsorissa on aurinkoinen sää, lämpöä on 14 astetta ja hääturisteja valuu koko ajan lisää.
Ensimmäiset kutsutut vieraat ovat asettautuneet, paikoilleen, nimittäin nurmikolle.
Aamukymmenestä lähtien Pyhän Yrjön Kappelin edustalle on kokoontunut kutsuttuja yleisön edustajia. Niin sanottuja kultaisia kutsuja on jaettu 2 640 yleisön edustajalle.
He pääsevät seuraamaan nurmikentältä, kun hääpari saapuu kappeliin ja poistuu sieltä. Kultaisen kutsun saaneista 1 200 on varsinaisia yleisön edustajia, 1 140 on hovin henkilöstöä, 200 kutsuttua on hääparin suosikkijärjestöistä ja lisäksi kutsun on saanut 100 paikallista koululaista.
Brittinainen oli heittäytynyt häähumuun runsaan rekvisiitan kera Windsorissa lauantaiaamuna.AOP
Kutsuttuja on neuvottu tuomaan mukanaan omat piknikeväänsä, mikä on aiheuttanut joissakin närkästystä.
Britannian prinssi Harry ja amerikkalainen entinen näyttelijä Meghan Markle vihitään iltapäivällä Windsorin linnassa, Pyhän Yrjön kappelissa. Harry on kruununperimysjärjestyksessä kuudentena.
Windsorin pikkukaupunki on täyttynyt hääturisteista. Paikalle odotetaan ainakin 100 000 hääfania. Heitä on saapunut kaikkialta maailmasta, myös Suomesta. Kaikkein innokkaimmat leiriytyivät Windsoriin jo päiviä sitten.
Helsinkiläinen Outi Honka saapui ennen kello yhtätoista Windsoriin tarkoituksenaan seurata prinssihäitä.
Hongan mukaan tungos on kova, mutta ihmiset ovat hyvällä tuulella. Jo junamatkalla Lontoosta sai jonottaa.
– Häähumua. Tykkään historiasta ja tämä on mukava teemamatka.
Ihmiset ovat juhlavalla mielellä. Monet ovat pukeutuneet teeman mukaisesti. On Englannin lippuja ja pahvikruunuja.
Honka aikoo suunnata mahdollisimman lähelle hääkulkueen reittiä.
– Ei hääparin bongaaminen ole välttämätöntä. Se olisi iso bonus, mutta ei pääasia.
Honka pohtii, että Meghan Marklen myötä brittiläinen monarkia uudistuu.
– Hyvä, ettei kaikkia vanhoja periaatteita tarvitse jatkaa. Olen tyytyväinen, että Suomi on tasavalta mutta pohjoismaisia ja englantilaisia kuninkaallisia voi vähän fanittaa.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) antoi potkut luonnonvara-asioista vastanneelle erityisavustajalleen maaliskuussa. Satu-Marja Tenhiälä oli ehtinyt työskennellä ministerin erityisavustajana seitsemän kuukauden ajan. Iltalehti kirjoitti aiemmin, että potkujen taustalla on ministerin sovinismi. Tenhiälä vahvistaa Ylelle asian, mutta ei halua kommentoida yhteistyön päättymistä enää mitenkään.
Tenhiälä haluaa, että asiasta keskustellaan yleisellä tasolla niin, että arkipäivän sovinismi työpaikoilla tulee esille. Tenhiälä korostaa, että jatkaa työtään MTK:n asiantuntijana eikä halua puuttua ministerin toimiin enää mitenkään.
– Olen nyt nostanut kissan pöydälle, ja toivon, että tästä keskustellaan yleisellä tasolla, Tenhiälä sanoo.
– Saamani palautteen mukaan, tietynlainen (sovinistinen) naisten kohtelu on aika yleistä, hän jatkaa.
Tenhiälä kertoo saaneensa paljon hyvää palautetta siitä, että potkujen taustat nousevat esille. Tenhiälän mukaan palautetta on tullut muun muassa valtionhallinnossa työskenteleviltä ja yksityisellä sektorilla työskenteleviltä naisilta.
Iltalehti kirjoittaa, että Tenhiälä osasi odottaa potkuja, sillä yhteistyö ei sujunut ministerin kanssa. Ministeri voi valita avustajansa ja voi myös antaa potkut, jos yhteistyö ei suju ministerin toivomalla tavalla. Tenhiälä kertoo, että hän ei ole saanut potkuja huonosti tehdyn työn takia, vaan taustalla on sovinismia. Hänen mukaansa ministeri Lepälle koulutettu nainen on ongelma.
Pääministerin poliittinen avustaja puolustelee Leppää
Pääministerin erityisavustaja Riina Nevamäki ja keskustan kansanedustaja Hanna Kosonen puolustavat maa- ja metsätalousministeri Jari Leppää (kesk.) Twitterissä.
Kumpikin sanoo, ettei Leppä ole sovinisti, vaan kohtelias mies. Kososen mukaan Leppä on aina tukenut ja tsempannut häntä ja nostaa toiminnallaan sekä naisia että miehiä.
Nevamäen mielestä Lepällä ei ole myöskään vaikeuksia puhua koulutetun naisen kanssa, vaan päinvastoin hän on erittäin yhteistyökykyinen ihminen.
Yle ei ole tavoittanut ministeri Leppää kommentoimaan asiaa.
– Meillä sataa silminnähden reilummin kuin muualla, mutta että ihan Suomen sateisin paikkakunta, sitä en osannut kuvitella, tuumaa emäntä Johanna Kallenautio Juupajoelta.
Pari viime viikkoa on Juupajoellakin hurahtanut auringonpaisteessa, tosin perjantaina ripsui sadetta ja se teki hyvää.
– On sitä jo kaivattu, leppeätä sadetta kylvöjen iloksi, jatkaa Kallenautio.
Kallenautio on Juupajoen suosituimman ja oikeastaan ainoan nähtävyyden, Kallenaution kestikievarin opas. Hän on myös Kallenaution tilan yhdeksäs emäntä.
Kallenaution kestikievari sijaitsee valtatie 66 varrella Ruoveden ja Oriveden puolivälissä.
Ei mökkiläisiä, mutta mutterikirkko löytyy
Kallenaution kestikievarissa vierailee suunnilleen 17 000 ihmistä kesässä. Pahemman sorttinen sadekesä verottaa kävijöitä muutamalla tuhannella.
Matkailijoiden määrä on kymmenkertainen suhteessa kunnan väkilukuun. Juupajoella asuu noin 1 900 ihmistä.
Kunnanjohtaja Pirkko Lindström puhuu mielellään teollisuudesta ja sahoista. Matkailu ei ole Juupajoen heiniä.
– Ei meillä ole edes sen suurempia nähtävyyksiä, hän tokaisee.
Hetken miettimisen jälkeen hän listaa kahdeksankulmaisen mutterikirkon Kopsaman kylässä, Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseon ja veden uurtaman raviinirotkon.
– Ei meillä edes ole oikein järviä, eikä kauheasti mökkiläisiäkään, jatkaa kunnanjohtaja.
Pandoista vetoapua
Ähtärin eläinpuiston pandat saattavat kasvattaa kestikievarin kävijämäärää. Kokemusta tästä ei vielä ole, toivoa kylläkin.
Menneen ajan kulkijoista tunnetuimmat lienevät Sakari Topelius ja Johan Ludvig Runeberg, jotka kumpikin ovat poikenneet kestikievarissa.
Sateella kotimaan turistit ovat laiskempia liikkumaan Johanna Kallenautio
Suomen sateisimman kesäkunnan titteli herättää Juupajoella naurunpurskahduksia. Emäntä Johanna Kallenautiokin hyrähtää ja tuumaa, että näin se varmaan on.
– Meistä etelään, vähän ennen Orivettä kulkee kylmän raja, kuvaa Kallenautio.
Sadesäätä saadaan Juupajoellakin odottaa vielä tovi.Petri Lassheikki / Yle
Ulkomaan turistia sade ei haittaa
Juupajoella siis sataa paljon. Ilmatieteen laitoksen 30 vuoden tilasto kertoo, että kesäsadetta tulee kolmen kuukauden aikana keskimäärin 249 mm.
– Sateella kotimaan turistit ovat laiskempia liikkumaan eivätkä viitsi lähteä autostaan kestikievariin. Ulkomaan turisteja sää ei haittaa. He tulevat, kun ovat niin etukäteen ajatelleet, kertoo Kallenautio.
Suven sateisimmat paikkakunnat löytyvät maan etelä- ja keskiosien sisämaa-alueilta. Vähäsateisimpien kuntien joukkoon kuuluvat esimerkiksi Inkoo ja Utsjoki.
Kuva sateiden riivaamasta Juupajoesta muuttuu, kun katsotaan Ilmatieteen laitoksen tilastoja kokonaiselta vuodelta. Vuosien 1981–2010 tilastojen mukaan sateisinta on Lounais-Suomessa ja kuivinta Pohjois-Lapissa.
Vuoden mittaan eniten vettä sataa Kemiönsaaressa, sitten Turussa ja Lohjalla.
Bingosta on tullut häiden suosittu seuraleikki, joten Britannian morsiusparikin ansaitsee omansa. Meghanin ja Harryn hääbingoon on listattu asioita, joita heidän häissään todennäköisesti tapahtuu.
Hääbingoa voi pelata yksin tai joukolla. Ole tarkkana ja yritä havaita ruudukossa mainittuja tapahtumia tai henkilöitä. Kun saat bongauksia täyteen viisi ruutua pysty- tai vaakasuoraan, huuda BINGO! Päätehtävä on kuitenkin kerätä mahdollisimman monta havaintoa.
Yle Uutisgrafiikka
Lähetystä odotellessa voit lukea lisää Meghan Marklesta ja prinssi Harrystä:
"Kaaos, lastentarha, kiusaamista". Näin soten ytimessä vääntävän eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan osapuolet kuvailevat työilmapiiriä tänä keväänä.
Valiokunnan hallituspuolueet olivat samana aamuna jyränneet lisää aikaa sote-lakien käsittelylle ja päättäneet olla antamatta lausuntoa julkisen talouden kehyksestä. Lue lisää tästä.
Perjantaina valiokuntien puheenjohtajista koostuva puhemiesneuvosto yritti luoda työrauhaa.
Puhemies Paula Risikko (kok.) ilmaisi kokouksen jälkeen neuvoston tahtotilan: sote pidetään aikataulussa, kunhan lainsäädännön laadusta ei tingitä.
– Yhteinen tahto on, että asiat saadaan eteenpäin ja saadaan pidettyä aikataulu.
Mitä ihmettä valiokunnissa tapahtuu?
Sosiaali- ja terveysvaliokunnasta on tullut sotesodan pienoismalli, jossa syytökset kimpoilevat opposition ja hallituspuolueiden välillä.
Hallituksen riveistä on maaliskuusta asti väitetty opposition viivyttävän hanketta tahallaan: kutsumalla valiokuntaan yli sata asiantuntijaa ja antamalla asiantuntijoiden puhua tarpeettoman pitkästi.
Jotta kuvio ei olisi liian yksinkertainen, napit vastakkain eivät ole vain oppositio ja hallituspuolueet vaan myös jotkut hallituksen edustajat. Etenkin keskusta ja kokoomus kinaavat sotesta keskenään.
Viivytteleekö oppositio tahallaan?
Valinnanvapauslaki tuli eduskuntaan maaliskuussa, ja käsittelyaikataulun kiire tiedettiin: kyse on jo toisesta yrityksestä, sillä laki karahti perustuslakiin viime kesänä.
Hallituspuolelta pidetään outona, että valiokunnan tuoreelta puheenjohtajalta Krista Kiurulta (sd.) kului siitä huolimatta yli kuukausi pelkästään lisäkokousten ajankohdasta päättämiseen.
Myös asiantuntijoiden kuulemisen kerrotaan kangerrelleen. Kokouspäiviä on lyöty lukkoon viime tingassa, minkä takia kuulemiseen ehti esimerkiksi tällä viikolla valmistautua vain muutama asiantuntija.
– On esitys, ja sille kannatus, mutta puheenjohtaja jatkaa keskustelua niin pitkään, että opposition edustajat ehtivät lähteä huoneesta, eikä kokous ole enää päätösvaltainen, kuvailee valiokunnan varajäsen Simon Elo (sin.).
Kiuru kiistää jyrkästi viivyttelevänsä
– En millään tavalla. Käymme asioita läpi huolellisesti ja perusteellisesti, mutta niin että edetään sujuvasti, Kiuru sanoo.
Miksi sitten maaliskuussa eduskuntaan tullut uusi valinnanvapauslaki myöhästyi? Sen olisi pitänyt olla valmis toukokuun loppuun mennessä.
– Me kaikki tunnemme olot, miksi vv (valinnanvapaus) alun perin viivästyi. Uusi laki tuli eduskuntaan myöhään, maaliskuussa. Näin isossa uudistuksessa kaksi kuukautta on todella niukka aika, Krista Kiuru puolustautuu.
Joidenkin hallituspuolueiden edustajien mielestä ei ole sattumaa, että SDP valitsi puhemieheksi siirtyneen Tuula Haataisen seuraajaksi juuri Kiurun, joka hallitsee poliittisen pelin.
.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) eduskunnassa Helsingissä perjantaina 4. toukokuuta.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Kiurun maratonpuhe, valiokunta täynnä keskustalaisia
Tällä viikolla valiokunnasta kantautui taas kummia. Tiistaina sote-valiokuntaan marssi keskustan varsinaisten jäsenten lisäksi kolme keskustan varaedustajaa. Valiokunnassa istui siis puolentusinaa keskustan edustajaa.
Tarkoituksena oli taata hallituspuolueiden enemmistö tämän viikon kuohunta-aiheesta, kehysbudjetin lausunnosta äänestettäessä.
Opposition edustajat tyrmistyivät äänestysehdotuksesta, ja alkoi kova hälinä: osa piti puheenvuoron.
Hallituslähteiden mukaan Kiuru viivytti lopulta kokousta niin pitkällä ja monipolvisella monologilla, että täysistunnosta tuuttaava kello ehti soida kello 13:55. Kokous keskeytyi, eikä asiasta ehditty päättää.
Kiurun mukaan väitteet maratonpuheesta ovat niin perusteettomia, ettei hän kommentoi niitä.
Keskiviikkona valiokunta äänesti hallituspuolueiden enemmistöllä, ettei kehyksestä anneta lausuntoa. Hetkeä myöhemmin oppositio piti valtiosalissa aiheesta viiden edustajan voimin näyttävän tiedotustilaisuuden.
Miksi hallituspuolueet eivät itse puutu meininkiin?
Pääministeripuolue keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kaikkosen mukaan aikatauluongelmia on ollut sosiaali- ja terveysvaliokunnassa muita valiokuntia enemmän. Eikö valiokuntia saada kuriin, Antti Kaikkonen?
– Valiokunta päättää lähtökohtaisesti itse työskentelystään. Hallituspuolueiden ryhmänjohtajina olemme kuitenkin vedonneet, että valiokunnat hoitaisivat tehtävänsä viivyttelemättä, Kaikkonen vastaa.
Hallituksella, tässä tapauksessa vaikkapa keskustalla olisi kuitenkin vähemmän aikatauluhuolia, jos sillä olisi valiokunnassa muiden hallitusryhmien sataprosenttinen tuki. Nehän voisivat enemmistöllään äänestää kaikki esityksensä läpi.
Näin ei kuitenkaan ole. Opposition lisäksi myös hallituskumppani kokoomuksen edustaja on kävellyt ulos kokouksesta ennen kuin päätöksiä on tehty, Ylelle kerrotaan.
Hallituspuolueet olisivat esimerkiksi voineet vähentää paheksumaansa asiantuntijoiden määrää, jos kaikki hallituspuolueet olisivat niin halunneet.
Sote-laki sukkana läpi
Puhemies Risikon mukaan sote-lakien tulisi olla niin laadukkaita, että ne menevät perustuslakivaliokunnasta "sukkana läpi".
Tämän enempää ei puhemiesneuvosto voisikaan itsenäisesti työskenteleviä valiokuntia määrätä, saati asettaa niille aikatauluja.
– Mutta me voimme ilmaista tahtotilamme, ja sen me ilmaisimme, Risikko sanoi.
Sote-sota kuohuu, mutta puhemies Risikko ennakoi tulehtuneen tunnelman laantuvan.
– Ne joiden kanssa minä olen keskustellut, sanovat että kyllä asiat hoidetaan. Niin se on aina tässä talossa tehty: ensin on ehkä vähän kiristynyt tunnelma, mutta käsikynkkää täältä aina lähdetään.
Katsastuksen uudet säännöt ovat voimassa 20.5.2018 alkaen. Kokeile katsastusvisassa, tiedätkö milloin puutteista seuraa hylkäys tai ajokielto, ja milloin led-ajovalot palavat oikein.
Ylen Pressiklubissa vieraillut Koski näki koko kohun vasemmiston masinoimana lokakampanjana, häneen kohdistuneena, järjestelmällisesti suunniteltuna henkilökohtaisena hyökkäyksenä.
– Kun viha kohdistuu yhteen henkilöön, kyse on sotakielellä ilmaistuna, näin karrikoiden, vastustajan eliminoinnista. Suomalaisessa kontekstissa se on ihan saavutus, jos on kyseessä vasemmiston vihollinen, Koski sanoi.
Kosken mukaan hänen ympärillään pyörinyt kohu on "suurin ad hominem -ripuli, mitä Suomen kansa on koskaan miesmuistiin kohdannut". Tällä Koski tarkoitti henkilöön käyvää hyökkäystä, jossa huomio keskitetään keskusteltavan aiheen sijasta yksittäiseen henkilöön.
– Samaa tapahtui aktiivimallin kanssa. Tarkoitus on traumatisoida Suomen päättäjät, ettei esimerkiksi sosiaaliturvaa uudistettaisi.
Kosken mukaan yksittäisiä poliitikkoja yritetään tällä tavalla hiljentää, estää puhumasta vaikeista asioista.
Pressiklubissa käsiteltiin erityisesti Kuplat-jakson kohtaa, jossa Koski kertoi, että "meillä jokaisella on kuule rajoitteita" nauraen, kun työtön Anna-Maija Tikkanen kertoi omista rajoitteistaan. Joidenkin kommenttien mukaan Kosken rajoite on empatiakyvyttömyys.
Koski vastasi, että hän vain yritti hakea ratkaisuja. Hänen mukaansa politiikassa järjen käyttö tunteiden sijaan on hyvin tärkeää.
– Mä kyllä koin, että puhuin ihmiselle hänen mahdollisuuksiensa kautta. Se on mun mielestä ihan hyveellistä politiikkaa. Se on ehkä tässä yhteiskunnassa laajemminkin vika, että lähestytään rajoitteiden kautta, eikä mietitä sitä, mikä kaikki olisi jonkun kohdalla mahdollista, Koski sanoi.
Jussi Halla-ahon pyöräilykypärässä lukee I love my brain, suomeksi: rakastan aivojani.
Puolueen puheenjohtaja kertoo pyöräilleensä tapaamiseen vanhan puoluetoimiston kautta, jos toimittaja ja valokuvaaja olisivat vahingossa väärässä osoitteessa.
Perussuomalaiset on muuttanut Helsingin Erottajalta kulman taakse Iso Roobertinkadulle. Vanhan ja uuden puoluetoimiston loukku on yksi Halla-ahon päänvaiva, mutta palataan siihen myöhemmin.
Halla-aho puhuu lauantaina perussuomalaisten puoluevaltuuston väelle Helsingissä. Maahanmuuttopolitiikan tiukennus on yksi teema, kun puolue lähtee kampanjoimaan maakunta- ja eduskuntavaaleihin.
Perussuomalaiset ei helpottaisi Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ETAn ulkopuolelta tulevien työntekijöiden pääsyä Suomeen. Eikä Halla-aho edes usko, että EU:n ulkopuolelta tulevat työntekijät pelastaisivat valtion verotulot tai kansalaisten eläkkeet, päinvastoin.
– Saatavuusharkintaa pitäisi tiukentaa nykyisestä huomattavasti.
Suomessakin väki voisi harmaantua ja vähetä Japanin malliin
Jussi Halla-ahon puolesta Suomi voisi kulkea Japanin tietä: väki vähenee ja ikääntyy.
– Suomessa voi aivan hyvin olla tulevaisuudessa paljon pienempikin väestö.
Maahanmuutto ei ole synnyttänyt meidän huoltosuhdeongelmaa, mutta se pahentaa sitä. Jussi Halla-aho
– Japani halutaan pitää japanilaisena, ongelmia ei yritetä ratkaista maahanmuutolla, vaikka siihen olisi Aasiassa oikein hyvät edellytykset. Siellä on hyväksytty, että tulevaisuuden Japanissa on paljon vähemmän ihmisiä kuin tänä päivänä.
Halla-aho paikkaisi Japanin mallin mukaan väestön ikääntymistä teknologisella kehityksellä, robotisaatiolla ja toimintoja tehostamalla.
Japani on yksi maailman talousmahdeista. Maassa syntyvyys on alhainen ja väestön odotetaan vähenevän tulevaisuudessa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja myöntää, että alhaisesta syntyvyydestä ja väestön ikääntymisestä kertyy ongelmia vuosikymmeniksi huoltosuhteeseen, siis työtä tekevien määrään suhteessa muihin.
Halla-ahon mielestä maahanmuutto ei kuitenkaan paranna huoltosuhdetta Suomessa. Hän ei siis luota, että riittävä määrä maahanmuuttajia saisi töitä ja saavuttaisi suomalaisen tulotason, vaan jäisi työttömiksi ja joutuisi turvautumaan enemmän tulonsiirtoihin kuin maksaisi veroja.
– Maahanmuutto ei ole synnyttänyt meidän huoltosuhdeongelmaa, mutta se pahentaa sitä.
"Täytyy kiristää vyötä, jos verotulot vähenevät"
Tässä kohtaa pitää kysyä, mikä on Halla-ahon keino ratkaista huoltosuhde, jos väestö ikääntyy eikä lapsia, uusia työntekijöitä synny. Siis miten pidetään huolta, että työtä ja työssä kävijöitä riittää yhteiskunnan palvelujen ylläpitämiseksi? Mistä kertyvät verotulot valtiolle ja kunnille, miten turvataan eläkkeiden nykytaso?
– Sitten täytyy kiristää vyötä, jos julkinen raha ja verotulot vähenevät.
Halla-aho ei vastaa kysymykseen, merkitsisikö vyön kiristäminen esimerkiksi sosiaaliturvan leikkausta, kun seuraavan kerran huonommat ajat koettelevat maan ja valtion taloudessa.
– Uskon, että ihmiset ovat kyllä valmiita kipeisiinkin päätöksiin rahojen ollessa loppu, jos he samalla kokevat, että järjestelmä on oikeudenmukainen.
Halla-ahon mukaan ihmisten oikeudentajua loukkaa, jos, silloin kun ollaan köyhiä ja kipeitä, kylvetään rahaa lapiokaupalla jonnekin muualle. Tällä vertauksella Halla-aho soimaa Suomen maahanmuutto- ja eurooppapolitiikkaa.
Vastaukseen Halla-aho kytkee kansainvälisen ilmastopolitiikan velvoitteet Suomelle. Energiaa tarvitsevan vientiteollisuuden edellytyksistä täytyy pitää huolta. Perussuomalaiset kokee EU-maiden sopimien ilmastotoimien taakan Suomelle epäoikeudenmukaiseksi.
Halla-ahon talouspoliittinen yleisperiaate on, että velkaantuminen ei voi jatkua. Pitää elää suu säkkiä myöten.
Jussi Halla-aho haluaisi nykyistä tiukemmat rajat EU:n ulkopuolisten työtekijöiden saatavuusharkinnalle.Nella Nuora / Yle
Ruotsi Halla-aholle varoittava esimerkki
Halla-ahon mielestä EU:n ulkopuolisten työntekijöiden saatavuusharkinta ei estä osaajien tuloa Suomeen, koska osaajat on jo vapautettu harkinnasta.
Työvoimaa on tulvinut lähinnä sellaisille aloille, joilla työvoimasta on jo valmiiksi ylitarjontaa. Jussi Halla-aho
– Suurin osa niistä, jotka tulevat saatavuusharkintakanavaa pitkin, on laitossiivoojia ja vastaavia.
Halla-aholle EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten työntekijöiden saatavuusharkinnan purkanut Ruotsi on varoittava esimerkki.
– Työvoimaa on tulvinut lähinnä sellaisille aloille, joilla työvoimasta on jo valmiiksi ylitarjontaa. Eli maahanmuuttajia tulee sellaisille aloille, joilla on nimenomaan maahanmuuttajista koostuvaa vähän koulutettua, kielitaidotonta työvoimaa jo yllin kyllin tarjolla.
Viime eduskuntavaalien jälkeen Eurooppaa kohtasi pakolaiskriisin. Myös Suomi tiukensi omia säädöksiään turvapaikanhaussa.
Halla-aho puhuu edelleen vielä tiukemman maahanmuuttopolitiikan tarpeesta.
Halla-aho vertaa SDP:n eläkelupausta nigerialaishuijaukseen
Halla-aho ei ollut ehdolla viime eduskuntavaaleissa vuonna 2015. Hänet valittiin EU-parlamenttiin 2014.
Seuraaviin eduskuntavaaleihin puolueen puheenjohtaja aikoo ehdolle.
Halla-aho tavoittelee perussuomalaisille paikkaa hallitusneuvotteluihin, mutta ei halua arvioida puolueita, joiden kanssa perussuomalaiset neuvottelupöytään pääsisi tai haluaisi.
– En pidä elämän ja kuoleman kysymyksenä, olisinko itse ministerinä siinä tapauksessa, että perussuomalaiset osallistuisivat hallitukseen. Tietenkin oletusarvoisestihan näin on.
Yleensä puolueen puheenjohtaja on ministerinä hallituksessa. Mutta perussuomalaisten hallitusennuste ei ole hyvä.
Viime kesänä keskusta ja kokoomus näyttivät Halla-ahon johtamille perussuomalaisille ovea ulos hallituksesta. Puolueesta irtautuneet nykyiset siniset jäivät hallitukseen. Vuosi sitten MTV:n haastattelussa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne arvioi, että hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa olisi "todella vaikea ajatus".
Oppositiossa SDP ja perussuomalaiset ovat kuitenkin tehneet joitakin välikysymyksiä hallitukselle yhdessä muiden oppositioryhmien kanssa.
Halla-aho suhtautuu epäilevästi muiden puoleiden vaalienaluspuheisiin. Kun puhutaan valtion taloudesta, Halla-ahon esimerkki on SDP.
– Vaalien jälkeen demarit eivät tule yhtään korottamaan eläkkeitä eivätkä mitään muitakaan etuisuuksia. Tämä vertautuu lähinnä nigerialaishuijaukseen. Kaikki tietävät, että tuo ei pidä paikkansa, mutta kun se on kuitenkin niin houkutteleva ja miellyttävä tarjous, niin otetaan se.
– Kaikki puolueet mielellään jakavat rahaa, varsinkin ennen vaaleja. Kaikki tietävät, että ne valehtelevat.
Perussuomalaisten seuraava puoluekokous on eduskunta- ja eurovaalien jälkeen ensi vuonna. Halla-aho ei halua vielä ennakoida, onko hän itse halukas jatkamaan perussuomalaisten johdossa. Vaalitulokset vaikuttavat ratkaisuun.
Maakunnat valtion talutusnuoraan
Perussuomalaiset vastustaa nykymuotoista hallituksen esitystä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi, siis maakuntahallinnon ja terveydenhoidon valinnanvapauden kytkentää. Halla-aho muistuttaa, että siinä mallissa, jota perussuomalaiset oli neuvottelemassa, valinnanvapautta ei tarkoitettu voimaan heti sote-muutoksen alkuvaiheessa.
Eduskunnan sote-kiireisiin Halla-aho antaisi lisää aikaa.
– Niin paljon kuin vaatii.
Sitä paitsi, Halla-ahon mielestä suurin osa maasta pärjäisi nykyisellä terveydenhoitomallilla. Toki toimintoja pitäisi tehostaa.
Halla-aho aikoo ehdolle maakuntavaaleihin, jos vaalit syksyllä järjestetään. Hän patistaa ehdokkaiksi myös puolueen kansanedustajia.
Tosin nykymallin maakuntavaltuusto tarvitsisi Halla-ahon mielestä verotusoikeuden ja aidosti valtaa maakunnan asioiden päättämiseen. Nyt niin tehtävät kuin rahatkin tulevat valtiolta.
– Maakunnat ovat todellisuudessa taloudellisesti valtion talutusnuorassa ja maakunnille siirretään leijonanosa kuntien tehtävistä. Tässä siirretään paikallista itsehallintoa valtiolle, vaikka pitäisi tapahtua päinvastoin, arvioi Halla-aho.
– Ymmärrän sen, että maakuntavaaleihin osallistuminen ei välttämättä hirmuisesti houkuttele poliitikkoja, jos maakuntien itsehallinto rajoittuu siihen, mitä leikkaamalla saavutetaan vaaditut kustannussäästöt.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho uuden puoluetoimiston edustalla. Puolue neuvottelee parhaillaan sinisten hallitseman Perussuomalaisten tukisäätiön kanssa keskinäisten välien ratkaisemisesta.Nella Nuora / Yle
Puoluetoimisto muutti - suhde tukisäätiöön ratkeamassa?
Vanhan puoluetoimiston tilat omistaa nykyisten sinisten hallitsema Perussuomalaisten tukisäätiö. Puoluetoimisto maksoi vuokraa tukisäätiölle vanhasta puoluetoimistosta. Tukisäätiö maksoi puolestaan puolueelle takaisin lainaa, jolla vanhan puoluetoimiston huoneisto oli ostettu.
Kun siniset lähtivät puolueesta viime kesänä, mutkistui perussuomalaisten ja sen tukisäätiön suhde. Nyt käydään neuvotteluja tilanteen ratkaisemiseksi. Molemmille osapuolille kysymys on aatteen lisäksi rahasta.
Halla-aho haarukoi paria tulevaisuuden mahdollisuutta: paluu vanhaan puoluetoimistoon remontin valmistuttua tai vuokrasuhteen purku yhteisymmärryksessä. Halla-ahon mukaan tukisäätiö ei nyt tue perussuomalaisten toimintaa.
– Yksi mahdollisuus on, että säätiö muuttaa itse oman hallituksensa koostumusta tai puretaan yhteys säätiön ja puolueen välillä. Sitten tulee ratkaistavaksi myös se, mitä tehdään säätiön omistamalle ja puolueen lainoittamalle puoluetoimistolle.
Tukisäätiön hallituksen jäsen Paula Juka kertoo, että nyt neuvotellaan määräaikaisen vuokrasopimuksen lisäksi kaikesta puolueen ja tukisäätiön suhteessa. Juka on nykyisin Sinisen tulevaisuuden Muhoksen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja.
– Ei kukaan halua katastrofia. Nyt neuvotellaan ratkaisua, joka selvittäisi perussuomalaisten ja tukisäätiön välit.
Yksityiskohdista, kuten koituuko puolueelle tai tukisäätiölle puoluetoimistojärjestelystä tappioita, kumpikaan osapuoli ei hiisku. Lisää tietoa luvataan ehkä ensi viikolla.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vanhin poika Donald Jr tapasi elokuussa 2016 Yhdistyneiden arabiemiirikuntien ja Saudi-Arabian kruununprinssien edustajan, joka tarjosi edustamiensa tahojen apua Trumpin vaalikampanjassa. Asiasta uutisoi New York TImes lauantaina.
Myös israelilaisen konsulttiyrityksen perustaja Joel Zamel osallistui kokoukseen. Häneen liitetyn yrityksen kerrotaan valmistelleen salaista, miljoonien dollareiden verkkokampanjaa, jonka tarkoitus oli manipuloida äänestäjiä Trumpin hyväksi. Tarkoitukseen olisi artikkelin mukaan käytetty tuhansia sosiaalisen median tilejä.
Kruununprinssien edustajana toimineen libanonilais-amerikkalaisen liikemiehen George Naderin kerrotaan sanoneen Trump nuoremmalle, että kruununprinssit edustamissaan maissa ovat halukkaita auttamaan Donald Trumpia voittamaan presidentinvaalit.
Yhdysvallat on vuodesta 1974 lähtien kieltänyt ulkomaiset avustukset poliittisiin kampanjoihin. Maan kampanjarahoitukseen liittyvä lainsäädäntö myös kieltää ulkomaiden kansalaiset tekemästä yhteistyötä kampanjoiden kanssa. Myös mainosten ostaminen jonkin ehdokkaan puolesta tai ehdokasta vastaan on maassa kielletty ulkomaalaisilta tahoilta.
Saudi-Arabian ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien edustajat eivät ole vastanneet uutistoimisto Reutersin kommentointipyyntöihin aiheesta.
Wall Street Journal -lehti kertoi viime kuussa, että Venäjän mahdollista sekaantumista Yhdysvaltain vaaleihin tutkiva erikoissyyttäjä Robert Mueller on tavannut Zamelin ja Muellerin johtama ryhmä selvittää Zamelin yrityksen yhteyttä George Naderiin.
Zamelin asianajajan uutistoimistolle antaman lausunnon mukaan hänen asiakkaansa "ei tarjonnut mitään Trumpin kampanjalle, ei vastaanottanut mitään Trumpin kampanjalta, ei pyytänyt mitään, eikä häntä pyydetty tekemään mitään."
Moni työstä opintoihinsa lisärahaa keräävä opiskelija koettaa vältellä törmäystä opintotuen tulorajoihin. Jos tilipussi pullistuu "liikaa", opiskelija joutuu pulittamaan opintotukeaan takaisin – joko vapaaehtoisin palautuksin tai perintänä korkojen kera.
Varsinkin pääkaupunkiseudulla monen on pakko pestautua töihin. Pelkällä opintotuella on vaikea tulla toimeen ja maksaa korkeita vuokria.
Opintotuesta vastaava ministeri Sampo Terho (sin.) ilmoitti helmikuussa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan kannattavansa opintotuen tulorajojen poistamista tai nostamista.
Terho perusteli näkemystään sillä, ettei opiskelijoita saisi rangaista työnteosta. Mielipidekirjoituksessa Terho hehkutti, että näin opiskelijoita kannustetaan ahkeruuteen.
– Ajatus tulorajojen poistosta on minulle henkilökohtaisesti mieluinen. Opintoraha on laskenut, joten on perusteltua pohtia tulorajojen nostamista tai poistamista. Opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus elättää itseään ennemmin työllä kuin opintolainalla.
Tulorajojen poisto kutistui "tuluskukkaroksi"
Yle kysyi nyt ministeriltä, miten mieluisan ajatuksen eteenpäin vieminen etenee. Onko huoli opiskelijoiden työnteon tulorajoista sulanut talven lumien lailla? Ministeri Terho vastaa, että aiheesta on tekeillä selvitys.
– Nyt on tehty valmistelevaa työtä. Virallisesti selvitys alkaa kesäkuussa.
Ylen tietojen mukaan ministeriö olisi valmis selvityksen tekemiseen. Työ saattaa kuitenkin lykkääntyä eteenpäin kesäkuulta, koska sen pohjana käytettävä laaja tutkimus valmistunee vasta syksyllä.
Ministeriö on tehnyt johtopäätöksen, että selvityksen dataa ehdittäisiin käyttää apuna vasta ensi vaalikaudella – ei siis tämän hallituksen työkaluna opiskelijoiden työntekoa kahlitsevien tulorajojen poistamiseksi.
Myös ministeri Terho sanoo, ettei tämä hallitus ehdi tulorajaremonttia tehdä.
– Selvitys tulee vasta tulevien hallitusten käyttöön. Tämä vaalikausi on jo niin pitkällä, ettemme ehdi tehdä näitä uudistuksia. Mutta luulen, että niille löytyy melko laaja kannatus tulevissakin eduskunnissa.
Navettarakennus paloi aamupäivällä Ylitorniolla. Tulipalon saartamaksi jäi neljä vasikkaa. Navetassa oli yhteensä noin 70 lehmää, jotka omistajat saivat pelastettua.
Eläinlääkäri tilattiin paikalle arvioimaan vasikoiden ja muun karjan vointia. Palo syttyi ulko-ovea hitsatessa. Pelastuslaitoksen mukaan omistajien tehokas alkusammutus sai palon nopeasti hallintaan.
– Jos meidän varaan olisi jäänyt, aika pahasti olisi palanut, sanoi päivystävä palomestari Lauri Manninen Lapin pelastuslaitoksesta.
Lähimmällä yksiköllä oli Mannisen mukaan 60-70 kilometriä matkaa paikalle. Sammutusta helpotti se, että palo pääsi purkautumaan suoraan ulko-ovesta ulos.
Pelastuslaitos sai hälytyksen tapahtuneesta kello 10 jälkeen aamulla. Paloa on sammuttamassa yli 10 yksikköä.
Kaksikymmentäyksi päivää. Siinä on pisin jakso, jonka Kuopion yliopistollisen sairaalan anestesiasairaanhoitaja Olli Lotila muistaa tehneensä ilman varsinaista vapaapäivää.
– Mutta kieltämättä se tuntui kropassa, varsinkin kun ikää rupeaa olemaan 50 vuotta, hän naurahtaa.
Lotilan työaika kertyy suunnitelluista työvuoroista, varallaolosta kotona ja niiden päälle tulevista ylimääräisistä hälytysvuoroista. Kun häly tulee, miehen on oltava työpaikalla työvaatteissa puolen tunnin sisällä.
Ai miksi? Jos sanon suoraan, niin rahan takia. Olli Lotila
Kun Yle vertaili ylitöiden määrää eri aloilla, sairaanhoitajista ylitöitä teki joka kuudes, keskimäärin neljä tuntia viikossa. KYSissä eniten ylitöitä tekevät hoitajista ensihoidon ja anestesiatoimintojen sairaanhoitajat, kuten Lotila.
KYSin anestesiahoitaja Olli Lotila tekee ylitöitä omasta halustaan.Matti Myller / Yle
Vieläkin enemmän ylitöitä tekevät lääkärit. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna ylitöitä teki 19 prosenttia lääkäreistä, keskimäärin kuusi tuntia viikossa.
– En voi pudottaa lapasia kesken potilaan hoidon ja jättää häntä seuraavalle lääkärille. Pyrin hoitamaan hänen asiansa siihen pisteeseen, että hänet voi siirtää toiselle ilman että tulee haittaa tai katkoa. Tosi moni asia jäisi hoitamatta, jos ei koskaan tekisi ylitöitä, neurologi ja lääkäreiden luottamusmies Anne-Mari Kantanen sanoo.
Hän ottaa esimerkin omalta erikoisalaltaan. Sairaalassa on neljä lääkäriä, jotka osaavat tehdä aivovaltimotukoksen poistoja. Heidän on joskus oltava lomallakin, joten päivystysvastuu napsahtaa usein ja ylityötunteja kasautuu.
– Mutta lääkärit haluavat tehdä näin. He eivät kestä sitä ajatusta, että ihminen, joka tarvitsee hoitoa, ei saa sitä koska lääkärit eivät jousta, Kantanen sanoo.
Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.
Yle
Päivästä toiseen samaa työaikaa tekevä ei ehkä tule ajatelleeksi, miten esimerkiksi juuri sairaalat pyörivät ylityötä tekevien yksilöiden varassa.
Tänä vuonna joustamattomuudesta saatiin makua muuallakin, kun koko hoitoala ryhtyi ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon. Moni sairaala joutui vaikeuksiin. Esimerkiksi Kuopiossa muutamia leikkauksia peruttiin ja töihin kysyttiin eläkkeelle jääneitä hoitajia.
– Ihmiset eivät tajua, kuinka paljon sairaalassa ihmiset joutuvat venymään, että tämä systeemi pyörii, anestesiahoitaja Olli Lotila myöntää.
Me otettaisiin lisää henkilökuntaa jos olisi tarjolla. Olli Lotila
Hän kuitenkin lisää, että jokainen alalle tuleva tietää tilanteen. Hänen työyhteisössään ketään ei ole pakotettu ylitöihin, vaikka käytännössä tilalle olisi hyvin vaikeaa löytää hoitajia, jos vakiokaarti ryhtyisi vastustelemaan.
– Me otettaisiin lisää henkilökuntaa, jos olisi tarjolla. Ja kun miinuksella ollaan, niin ylitöillähän puuttuvat ihmiset korvataan.
Lääkärien luottamusmies, neurologi Anne-Mari Kantanen ymmärtää hoitajien huolen. Myös lääkäreistä tuntuu joskus, että tekijöitä on liian vähän. Heidän ammattikunnassaan lähtökohta on kuitenkin toinen, koska lääkärillä on muun muassa erilainen juridinen vastuu potilaan hoidosta. Se velvoittaa joustamaan.
– Eihän se ole oikein, että ylitöillä pyöritetään sairaalaa, mutta lääkäreinä olemme sopimustasolla hyväksyneet sen, että päivystetään, jotta palvelua saadaan virka-ajalla ja sen ulkopuolella. Emme voi ajatella, että työnantajan pitäisi tästäkin potilaasta vastata, kun se ei pysty sitä tekemään. Asiantuntijoita ei saada yhtäkkiä lisää.
Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.
Yle
Pyysimme Kantasta ja Lotilaa avaamaan toteutuneet työvuoronsa yhden viikon ajalta. Ne kertovat, miten vähän puhdasta vapaa-aikaa lopulta jää suunniteltujen työvuorojen, ylityötuntien ja erilaisen päivystysvelvollisuuksien jäljiltä.
Molempien tapauksissa tässä jutussa esitellyt työvuorot edustavat tavallista arkea. Kantanen ei ole laskenut työtunteihinsa esimerkiksi koulutustunteja eikä työsähköpostien kirjoittamiseen käytettyä aikaa. Silti kuuden päivän ajalle kertyi yli 50 työtuntia sairaalassa ja 24 tuntia kotona päivystämässä.
– Puhelinpäivystyksessä pitää olla sairaalassa ja sitten tavoitettavissa puhelimen kanssa kotona, olinpa sitten saunassa, vessassa tai roskia viemässä. On se silti enemmän lepoa kuin sairaalassa olo, Kantanen miettii.
Jos siihen tulee vielä valvottuja öitä, niin sehän on kuin olisi käynyt baarissa mutta ilman iloa. Anne-Mari Kantanen
Lotilalla esimerkkiviikolle ei sattunut yhtään sellaista päivää, jolle tavallisen työvuoron lisäksi osuu yksi ylityönä tehty lisävuoro. Sellaisiakin tulee anestesiahoitajan arjessa vastaan silloin tällöin. Kaikki eivät halua niitä tehdä, mutta Lotila on ottanut vastaan ylimääräisiä työvuoroja välillä muidenkin edestä.
– Ai miksi? Jos sanon suoraan, niin rahan takia. Tottakai olen rahan takia töissä. Ja olen ollut täällä niin pitkään, että työ ei enää jännitä ja koen, että osaan tämän etu- ja takaperin, hän perustelee.
Lääkäreille ylityöt eivät ole samalla tavalla tulokysymys kuin hoitohenkilöstölle. Neurologi Anne-Mari Kantanen palaa tässäkin lääkärien vastuukysymyksiin: ylitöitä tehdään, koska se kuuluu ammattiin.
"Ihminen ei jaksa, jos kova ylityökuorma on jatkuvaa"
Jossain vaiheessa niin lääkärille kuin hoitajallekin tulee raja vastaan tehtyjen työtuntien määrässä. Kantanen ja Lotila luettelevat oireita, joista rajan tunnistaa: energiatasot eivät palaudu, pinna kiristyy helposti, tekemättömät kotityöt kertyvät, mielenkiinto työtä kohtaan hiipuu.
– Ihminen ei jaksa, jos kova ylityökuorma on jatkuvaa. Ja jos siihen tulee vielä valvottuja öitä, niin sehän on kuin olisi käynyt baarissa mutta ilman iloa, Kantanen sanoo.
Kuopion yliopistollisessa sairaalassa hoitajilla on työaikapankki, josta he voivat halutessaan pitää ylitöitä pois lyhyitä vapaita. Lääkäreiden ylityötunnit puolestaan tarkistetaan kahteen kertaan vuodessa. Jos niitä on jäänyt pitämättä yli 30 tuntia puoleen vuoteen, työnantaja puuttuu asiaan ja yhdessä sovitaan, hyvitetäänkö pitämättömät tunnit vapaina vai rahana.
Järvenpään lukion opettaja on irtisanottu epäasiallisen käytöksen takia. Toukokuun alussa tehdyn irtisanomispäätöksen perusteena on muun muassa se, että lehtori on toistuvasti syyllistynyt opiskelijoiden ja kollegoiden seksuaaliseen ja muuhun häirintään. Tämän katsotaan loukanneen opiskelijoiden oikeutta turvalliseen opiskeluympäristöön.
Yhteensä 11 koulun ex-opiskelijaa kertoi helmikuussa STT:n jutussa, että uusmaalaislukion opettaja otti muun muassa vastaan sylitansseja opiskelijoilta abiristeilyllä ja lähenteli heitä. STT ei tuolloin kertonut koulun nimeä, koska tiedot opettajan toiminnasta olivat suppeampia kuin nyt.
Koulu ja kaupunki alkoivat selvittää asiaa jutun jälkeen. Lukion rehtori ja koulutusjohtaja ovat haastatelleet yhteensä 16:ta ihmistä. Haastatellut kertoivat, että opettaja on häirinnyt opiskelijoita tunneilla suullisesti ja tekstiviestein ja esittänyt Facebookin välityksellä seksuaalisia tai epäasiallisia kommentteja opiskelijoille ja kollegoille. Osa on toimittanut koululle viestejä.
Kaupungin selvitysmuistion mukaan opettaja on uhannut yhdessä viestissä opiskelijaa maineen menettämisellä viime vuonna. Kaupunki on tehnyt tutkintapyynnön poliisille opettajan toiminnasta.
Opettaja kiistää epäasiallisen käytöksen, muistiossa olevat väitteet ja myös uhkailuviestin lähettämisen.
Opiskelijat kertoivat pelosta
Muistiossa todetaan, että opettajan on kerrottu myös viettäneen opiskelijan kanssa yön laivan hytissä, minkä opettaja niin ikään kiistää.
– Opettaja on puhunut abiturienteille häiritsevään sävyyn esimerkiksi kommentoimalla naispuolisten opiskelijoiden ulkonäköä ja vartaloita. Haastateltujen mukaan opettajalla on lisäksi ollut hytissä yön yli seuranaan ainakin yksi naispuolinen oppilas eräällä risteilyllä ja opettaja on kieltänyt muita opettajia tulemasta kyseiseen hyttiin, työnantajan muistiossa kerrotaan.
Selvityksessä haastatellut opiskelijat ovat kokeneet opettajan kommentit epäasiallisina ja epämukavina. He ovat myös useaan kertaan tuoneet ilmi, että pelkäävät opettajaa. Muun muassa tämän takia he eivät ole uskaltaneet tuoda asiaa aiemmin työnantajan tietoon.
Epäasiallinen käytös ulottuu haastateltavien kertoman mukaan vuoden 2007 pikkujouluristeilyihin. Opettajalle annettiin ensimmäinen varoitus opiskelijoiden kohtelusta vuonna 2013. Se koskee koulussa perinteeksi muodostuneita penkkarijuhlia. Muistion mukaan opettaja olisi penkkarijuhlissa lähennellyt useita opiskelijatyttöjä tanssilattialla.
Irtisanottu opettaja Sami Tamminen (kok.) on naapurikunta Tuusulan kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston jäsen. Hän on myös pyrkinyt Tuusulan pormestariksi viime vuonna. STT julkaisee hänen nimensä poliittisen aseman takia. Tamminen on pitänyt opetustyötä esillä vaalityössään.
Tamminen itse kertoi työnantajalle kokevansa, ettei ole millään tavoin vaarallinen eikä opiskelijoiden tarvitse häntä pelätä.
"Liioittelua ja valehtelua"
Tammisen mukaan syytösten taustalla ovat hänen ja rehtorin huonot välit ja häntä on kohdeltu väärin. Hän kertoo, että on saanut ihan toisenlaisia viestejä opiskelijoilta.
– He sanovat, että oppilaat liioittelevat ja valehtelevat suorastaan. Olen miettinyt, että mistä se gäppi tulee. Varmaan se tulee osittain siitä, miten kukin kokee ja näkee asian. En ole syyllistynyt mihinkään tuollaisiin asioihin. Minua on nöyryytetty.
Tamminen kertoo, että selvitysten ollessa käynnissä poliisi vei häneltä luvallisen pistoolin. Hänen mukaansa tämä johtuu siitä, että koulun rehtori olisi mennyt soittamaan poliisille ja vaatinut aseen viemistä. Rehtori kiistää tehneensä ilmoituksen poliisille.
Opiskelijoiden tulorajojen remontti on hiipunut selvittelyksi, joka ei ole vielä käynnistynyt. Ministeri Sampo Terhon lupaama selvityskään ei ehdi tämän eduskunnan käsittelyyn, vaan jää seuraavan hallituksen harkittavaksi.
Aborttimatka Englantiin oli ”elämäni kauhein kokemus”
Irlanti ei salli raskaudenkeskeytystä, vaikka sikiön vamma johtaisi varmaan kuolemaan. Abortti on sallittu vain, jos raskaus uhkaa naisen henkeä. Aborttilain rikkomisesta voidaan tuomita 14 vuodeksi vankeuteen. Aborttioikeuden kannattajat aikovat marssia sunnuntaina Dublinin keskustasta lentokentälle. Protesti symboloi matkaa, jonka irlantilaiset naiset joutuvat tekemään, jos tarvitsevat aborttia. Irlannissa äänestetään aborttilainsäädännön muuttamisesta 25. toukokuuta.
Sekä kyllä- että ei-kampanjan kylttejä on Irlannissa nyt kaikkialla.Paul-Michel Ledoux / Yle
Kulttuurivieras Kerttu Nurmisen laaja elämäntyö on monille tuttua, mutta kuka hän oikein on?
Kerttu Nurminen on suomalaisen lasin loistelias, pitkän uran tehnyt muotoilija. Hänen Mondo- ja Verna-lasinsa ovat olleet 2000-luvun jokakodin kestosuosikkeja. Nurminen oli suomalaisen lasiteollisuuden viimeinen vakituinen muotolija, joka piut paut antoi julkisuudelle. Hän halusi vain suunnitella, äänekkäämmät ja näkyvämmät mieskollegat saivat loistaa.
Kalevi Rytkölä / Yle
NYTimes: Trump Jr tapasi Arabiemiraattien ja Saudien edustajaa ennen vuoden 2016 vaaleja
New York Times kertoo, että presidentin poika Donald Jr tapasi ennen vuoden 2016 vaaleja Arabiemiraattien ja Saudi-Arabian kuningashuoneiden edustajan. Tämän kerrotaan sanoneen tapaamisessa, että kruununprinssit ovat halukkaita auttamaan Donald Trumpia voittamaan presidentinvaalit. Ulkomainen tuki vaalikampanjoille on Yhdysvalloissa kielletty.
Donald Trump Jr.Greg E. Mathieson / AOP
Aurinkoinen sää jatkuu
Sunnuntai on aurinkoinen suuressa osassa maata. Ylen meteorologin Joonas Koskelan mukaan Lapissa voi tulla päivän aikana sadekuuroja. Lämpötilat ovat etelässä 20 asteen tienoilla ja pohjoisessa ollaan 10–20 asteen välillä. Lisää säästä yle.fi/saa.
Saako työnantaja tarkastella työntekijän aivosähkökäyrää ja unirytmiä? Voiko valtio tuupata, muokata ja optimoida kansalaisten aivojen tiedostamattomia osia tehokkaiksi? Kysymykset ovat kummallisia, mutta ne arkipäiväistyvät digitaalisessa kontrolliyhteiskunnassa.
2010-luku on popularisoidun neurotieteen kultakausi. Aivot, aivokuvat ja aivosähkökäyrät ovat kaikkialla. Uudet tutkimusmenetelmät – etunenässä toiminnallinen magneettikuvaus (fMRI) – lupaavat, että saamme vihdoin tietää mitä aivoissa tapahtuu silloin kun ihminen tekee päätöksiä.
Toisinaan uusiin tutkimusmenetelmiin perustuva aivotutkimus saa kummallisia käänteitä. Neurobiologi James Fallon huomasi vakavia rikoksia tehneiden aivokuvia tutkiessaan, että hänen omat aivokuvansa sisälsivät samoja psykopaattisia piirteitä.
Nyt Fallon matkustaa muina psykopaatteina ympäri maailmaa puhumassa psykopatian neurobiologiasta.
Kaltaisilleni keittiöpsykologeille popularisoituun neurotieteeseen perustuva tiedeuutisointi tarjoilee kutkuttavaa kovaa faktaa ihmisten lokeroimiseen ja luokitteluun.
Kriittisesti tarkasteltuna aivokuvat ovat kuitenkin vain kuvia aivoista. Neurokirurgiassa tekninen kehitys pelastaa ihmishenkiä, mutta myös kirurgille aivokuvien käyttäminen työkaluna vaatii asiantuntemusta, taitoa ja kokemusta. Kuvat toisin sanoen vaativat tulkintaa.
Käyttäytymiseen perustuvia tulkintoja esitellään niin kuin ne olisivat objektiivisia totuuksia ihmisen syvästä olemuksesta.
Klikkiotsikoissa pyörivä neurotiede on tyyppiesimerkki tieteen popularisoinnin miinakentistä: etenkin behavioristisia eli käyttäytymiseen perustuvia tulkintoja esitellään niin kuin ne olisivat objektiivisia totuuksia ihmisen syvästä olemuksesta.
Itseäni huolestuttaa se, että neuro-inspiroituneesta behaviorismista muodostuu uusi Myers-Briggsin tyyppi-indikaattori (MBTI) eli persoonallisuustesti, joka perustuu sekä karkeisiin yleistyksiin että epämääräisiin riskiarvioihin.
1940-luvulla kehitelty MBTI on sittemmin todettu käyttökelvottomaksi, mutta etenkin Yhdysvalloissa se on käytössä edelleen rekrytointiprosesseista deittipalveluihin.
Keittiöpsykologiassa leikkimielinen persoonallisuustesti ei liene erityisen haitallinen, mutta tärkeitä päätöksiä sen pohjalta ei tulisi tehdä.
Popularisoidun neurotieteen ja päätöksenteon yhteyksiä on syytä pohtia ennen kuin neuro-inspiroitunut behaviorismi vaikuttaa (poliittiseen) päätöksentekoon. Viitteitä tämänsuuntaiseen kehitykseen on, sillä aivojen tuuppaamista ja mittaamista on viime vuosina markkinoitu säästö- ja tehostamiskeinona.
2010-luvulla, finanssikriisin jälkeen, neuro-inspiroitunut behaviorismi fuusioitui taloustieteen kanssa. Erityisesti käyttäytymistaloustieteessä talouskriisistä syytettiin ajattelemattomia ja moraalittomia yksilöitä. Osa ekonomisteista innostui siitä ajatuksesta, että ihminen ei olisikaan rationaalinen toimija vaan toisinaan myös impulsiivinen hörhö.
Poliitikot tulivat siihen tulokseen, että laumaa on pakko ohjata jotta uusia kriisejä ei synny.
Samaan aikaan toisaalla neurotieteilijä David Eagleman näki finanssikriisin myös neurokriisinä. Finanssikriisi syntyi, koska toiset saivat mielihyvää helposti saatavista lainoista, toiset nopeista tuotoista.
Järjestelmä voi sietää yhtä tai kahta impulsiivista ja epärationaalista yksilöä, mutta kun heitä on monta yhdessä he muodostavat hattivattien lauman. Poliitikot tulivat siihen tulokseen, että laumaa on pakko ohjata jotta uusia kriisejä ei synny. Toisaalta yksilön vapautta ei saa rajoittaa liikaa.
Näin sekä Obaman että Cameronin hallinnossa heräsi kiinnostus tuuppauspolitiikkaa (nudge) kohtaan finanssikriisin jälkimainingeissa.
Tuuppauspolitiikka on kahden käyttäytymistaloustieteilijän, Richard H. Thalerin ja Cass R. Sunsteinin kehittelemä pehmeän paternalismin malli. Mallissa kansalaisia holhotaan tuunaamalla heidän ajatteluaan huomaamattomasti säästäväiseen ja terveelliseen suuntaan.
Tarina kertoo Iso-Britannian saavuttaneen jättisäästöt kansalaisten ajatusvirheitä korjaamalla . Richard H. Thaler puolestaan sai taloustieteen Nobelin palkinnon vuonna 2017 ihmisten järjettömyyttä ja oikullisuutta koskevista tutkimuksistaan.
Tovi sitten Yle uutisoi, että myös yritysmaailmassa on lupa tuupata. Suomessa yritykset osallistuvat tuuppaustalkoisiin innokkaasti ohjaamalla työntekijöitä kohti terveellistä elämää.
Aivojen huomaamaton muokkaaminen kuulostaa – miten sen nyt sanoisi – manipuloinnilta.
Myös neurotietelijä Eagleman kehuu tuuppauspolitiikkaa: siinä huomaamattomasti ja tehokkaasti pelataan aivojen tiedostamattomien verkostojen kanssa. Kohti parempia päätöksiä yksilöitä ohjaavat valinta-arkkitehdit. Yksilöt kun eivät aina itse osaa tehdä parhaita päätöksiä.
Ajatus on kaunis, mutta silti aivojen huomaamaton muokkaaminen kuulostaa – miten sen nyt sanoisi – manipuloinnilta.
Aivojen tuuppaaminen on digitalisoituineen kontrolliyhteiskunnan ilmiö. 1990-luvun alussa ranskalainen filosofi Gilles Deleuze spekuloi, että länsimaat siirtyvät kuriyhteiskunnasta kontrolliyhteiskunniksi. Kontrolliyhteiskunnassa muokataan kansalaisten käytöstä, mutta hienovaraisemmin kuin kuriyhteiskunnassa. Muokkaaminen tapahtuu erilaisilla digitaalisilla alustoilla.
Huomaamaton tuuppaaminen sopiikin hyvin sellaiseen aikaan, jossa ei ole muodikasta määrätä tai komennella, mutta ihmiset ovat kiinnittyneitä toisiinsa ja samalla he jakavat itsestään mielellään tietoa.
Ilmiönä tähän kytkeytyy myös itsen mittaaminen (Quantified self). Se tarkoittaa oman kehon mittaamista erilaisilla digitaalisilla laitteilla sekä tiedon jakamista ja tallentamista. Tavoitteena on yhtäältä tuntea itsensä ja toisaalta saada itsestään enemmän irti. Arkinen esimerkki itsen mittaamisesta on aktiivisuusranneke.
Työelämässä itsen mittaamiselle on muodostumassa jatkumo, (Quantified Employee), työntekijän mittaaminen. Poliitikkojen ja yritysjohtajien lempimantra on nykyään tietojen hyötykäyttö, joten lienee luontevaa, että työntekijöistä kerätyt mittaustiedot päätyvät hyötykäyttöön myös organisaation päätöksenteossa.
Kenties työntutkijat ja kellokallet palaavat työpaikoille työkaluinaan aktiivirannekkeet ja aivomyssyt.
Yksittäinen data toisin sanoen kerätään laajemmaksi aineistoksi. Tällöin datasta muodostuu informaatiota, josta on enemmän hyötyä kuin yksittäisestä tuloksesta.
Kenties työntutkijat ja kellokallet palaavat työpaikoille työkaluinaan aktiivirannekkeet ja aivomyssyt.
Työntekijöiden bio-psyko-fysiologisten ominaisuuksien mittaaminen ei ole uusi ilmiö. Aika-liiketutkimus on työn tehostamisen klassikko. Tayloristisessa mallissa johto korvasi työntekijän omat näkemykset siitä, miten ja missä tahdissa työ tulisi parhaiten tehdyksi.
Taylor itse nimitti ajatusprosessin siirtämistä ylemmälle tasolle työntekijän parhaaksi ystäväksi – työläinen kun ei itse ymmärrä työnteon psykologiaa tai fysiologiaa saati monimutkaisen työprosessin suurta kuvaa.
Samalla työntekijästä tuli subjektin, eli itsenäisen toimijan sijaan objekti, tarkkailun ja mittaamisen kohde.
Tästä näkökulmasta kaikenlainen ”uusi” ruumiin ja mielen tuuppaaminen ja mittaaminen sisältävät joukon vakavia eettisiä kysymyksiä. Kysymykset eivät varsinaisesti vähene kun soppaan lisätään iso data, tekoäly sekä aivosähkökäyrät.
Oletan ja toivon, että mittaamisesta ja tuuppaamisesta niiden kaikissa muodoissa tullaan käymään avointa keskustelua. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää terveystietojen käyttöön ja yksityisyyden suojaan. Siirtymä kontrolliyhteiskuntaan on jo tapahtunut, mutta jatkon ei tarvitse olla ylhäältä alas annettu itsestäänselvyys.
Kiperät kysymykset yksityisyydestä avaavat myös kiinnostavan ikkunan sekä kansalaisen ja valtion että työntekijän ja työnantajan väliseen alati muutoksessa olevaan valtasuhteeseen.
Tällä hetkellä digitaaliset alustat, mittaamiset ja tuuppaamiset esitetään niin, että ne herättävät vähintään ihmetyksen kummastusta. Aivan kuin työkansalainen esittäisi sivuroolia Orwell-inspiroituneessa b-luokan scifi-elokuvassa.
Mikäli työkansalaisella on valvottu, manipuloitu ja epäuskoinen olo, hän ostaa kesäksi retrohenkisen foliohatun suojautuakseen auringolta.
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:
David Eagleman: The Brain: The Story of You (2015)
Richard H. Thaler & Cass R. Sunstein Nudge: Improving decisions about health, wealth and happiness. (2009)
Mona Mannevuo
Kirjoittaja työskentelee Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen laitoksella. Hän on kiinnostuinut yhteiskunnallisista tunnerakenteista, työn tehostamisesta, työnjohto-opeista ja niiden historiasta. Hän kirjoittaa kolumneja yksityishenkilönä, eivätkä hänen näkemyksensä välttämättä heijastele Turun yliopiston kantoja.
