18-vuotiaan Iida Hämäläisen äänestä kuuluu ilo ja helpotus. Posti on tuonut Etelä-Savoon Kerimäelle mukanaan ilosanoman: hallinto-oikeuden mielestä Iidalla on oikeus tehdä ylioppilaskoe vaikean migreenin takia paperiversiona.

– Ei tarvitse pelätä enää ensi syksynä kirjoituksiin menemistä, Hämäläinen huokaisee iloisena.

Ennen tiistaina tullutta päätöstä Hämäläinen on joutunut kaksi kertaa suoraan ylioppilaskokeesta sairaalaan migreenikohtauksen takia. Nykyisin osa aineista suoritetaan sähköisesti tietokoneella, ja tietokoneet aiheuttavat Hämäläiselle vaikeaa migreeniä.

Hämäläinen anoi ylioppilaskokeiden suoritustavoista päättävältä Ylioppilastutkintolautakunnalta YTL:ltä lupaa tehdä kokeet perinteisesti paperilla, mutta se ei lautakunnalle käynyt.

Hämäläisen piti suorittaa sähköiset yo-kokeet tietokoneella muiden tavoin. Edes neurologin lausunto ei lautakunnan kantaan vaikuttanut.

Ylioppilastutkintolautakunta tarjosi avuksi esimerkiksi omaa tilaa, avustajaa ja suurempaa kirjasinkokoa, mutta tietokone jäi.

Ylioppilastutkintolautakunta ei kommentoi yksittäisiä tapauksia. Lautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä kertoo kuitenkin, että ovat vastaanottaneet hallinto-oikeuden päätöksen, johon seuraavaksi aikovat nyt perehtyä.

– Pitää perehtyä huolella hallinto-oikeuden päätökseen ja perusteluihin. Johtopäätösten aika on vasta tämän jälkeen, Tähkä sanoo.

Yo-kokeesta tiputukseen

Hämäläisellä todettiin vaikea migreeni vuonna 2015 syksyllä, kun hän aloitti opinnot Savonlinnan taidelukiossa. Oopperamusiikkia harrastava, ja taidelukiossa laulua pääaineena opiskeleva Hämäläinen huomasi, että migreeni vaikeuttaa opintoja.

– Hyvin nopeasti huomattiin, että en pysty sähköisesti kursseja suorittamaan. Minulle tuli oireita, ja pahoja kohtauksia, Hämäläinen muistelee.

Hämäläinen valitsi kursseja osittain sen mukaan, missä ei tietokoneita tarvittu. Hämäläinen kiittelee opettajien apua lukiossa.

– Esimerkiksi musiikki- ja atk- luokkiin asennettiin sinisen valon suodattimet kaikkiin koneisiin, jotta pystyin tekemään lyhyissä erissä musiikkia.

Mieltä vaivasi kuitenkin sähköiset ylioppilaskirjoitukset. Kaksi ensimmäistä lukiovuotta koululla uskottiin, että kirjoitukset pystytään hoitamaan.

– Luotettiin siihen, että kyllä systeemi toimii, Hämäläinen toteaa.

Kun kirjoitukset lähenivät, Hämäläiselle haettiin erityisjärjestelyjä yo-kokeita varten eli esimerkiksi juuri mahdollisuutta tehdä sähköiset kokeet paperilla.

Tutkintolautakunnan vastaus oli kuitenkin yllätys.

– Paperista koetta en saanut. Vähän siinä meni sormi suuhun. Sitä ei edes ollut vaihtoehdoissa, mutta pyydettiin sitä silti, että jos se olisi mahdollista.

Syksyllä 2017 Hämäläinen aloitti ylioppilaskirjoituksensa, jotka hän oli jakanut kolmelle eri kirjoituskerralle. Syksyllä hän kirjoitti ongelmitta matematiikan, jossa koe suoritettiin perinteisesti kynällä ja paperilla.

Sitten tuli ensimmäinen sähköinen koe, sillä historian ylioppilaskoe tehtiin tietokoneella. Hämäläinen sai kokeen aikana migreenikohtauksen, ja joutui sairaalaan.

– Jouduin muutamaksi tunniksi tiputukseen. Tuli sen verran paha kohtaus, tosi kovaa kipua päässä, Hämäläinen muistelee.

Toisella kirjoituskerralla keväällä 2018 Hämäläinen kirjoitti äidinkielen kokeen paperilla, mutta uskonto oli jälleen sähköisenä. Hämäläiselle järjestyi Ylioppilastutkintolautakunnan suostumuksella oman tilan lisäksi avustaja.

Avustaja luki aineistoja ja kysymyksiä tietokoneelta. Lisäksi hän auttoi Hämäläistä kirjoittamalla ruudulla olevat koetekstit paperille, josta Hämäläinen luki ne. Sitten Hämäläinen tarttui kynään, ja kirjoitti paperille vastauksensa. Avustaja kirjoitti ne tietokoneelle.

– Olihan se vaivalloista, mutta saatiin se ihan hyvin tehtyä.

Mutta kohtaus tuli silti.

– Vaikka oli se oma tila, niin siellä oli ne kaksi tietokonetta. Sieltä sitten taas kokeesta sairaalaan muutamaksi tunniksi letkun päähän, Hämäläinen kertoo.

Hallinto-oikeus: YTL:n toimet eivät olleet riittäviä

Syksyllä 2017 Hämäläinen valitti asiasta Helsingin hallinto-oikeuteen. Yhdeksän kuukautta myöhemmin oikeus linjasi, että Ylioppilastutkintolautakunnan myöntämät erityisjärjestelyt eivät ole olleet riittäviä.

Hallinto-oikeuden mielestä migreenistä kärsivällä Hämäläisellä on oikeus tehdä ylioppilaskoe tulostettuna paperisena versiona siltä osin kuin se on mahdollista.

Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä kertoo, että vuosien varrella YTL on vastaanottanut muutamia erityisjärjestelyhakemuksia, joissa on pyydetty, että abiturientti saisi tehdä sähköisen kokeen paperisena.

Jokainen hakemus on kuitenkin hylätty.

– Varmaan tämän tapauksen yhteydessä pohditaan nyt tätäkin asiaa, Tähkä sanoo.

Lautakunta myöntää ylioppilaskokeisiin erityisjärjestelyjä vuosittain sairauksien tai muiden erityisten tilanteiden takia. Tähkä kertoo, että yleisimmät erityisjärjestelyt ovat lisäaika ja erillinen tila.

Kaikki erityisjärjestelyhakemukset eivät kuitenkaan mene läpi, vaikka olisi lääkärintodistus.

– Kaikki hakemukset arvioidaan lautakunnassa, ja opiskelijalla ei ole subjektiivista oikeutta erityisjärjestelyyn. Lausunnot suhteutetaan yleiseen tilanteeseen. Aina niitä ei voida toteuttaa. Esimerkiksi useita avustajia tai jos pyydetään niin pitkää lisäaikaa, että se ei ole mahdollista toteuttaa, Tähkä kertoo.

Hämäläinen puolestaan toivoo, että hallinto-oikeuden päätös tarkoittaisi sitä, että ensi syksynä yhteiskuntaopin ja englannin sähköiset kokeet olisi mahdollista tehdä paperilla.

– Laitetaan kyllä YTL:n suuntaan viestiä, että olisi tosi hyvä, jos ottaisivat nyt huomioon tämän. Heillä on koko kesää aikaa miettiä järjestelyjä. Toivon, että pystyisin tekemään paperilla, koska tiedän, että paperilla pystyn parempaan suoritukseen, Hämäläinen pohtii.

Hämäläisestä kertoi ensimmäisenä sanomalehti Itä-Savo.

Yhdysvaltalaislehti The New York Times uskoo ratkaisseensa syyn siihen, miksi ilmakehän otsonikerrosta tuhoavien kaasujen määrässä on havaittu yllättäen kasvua.

llmastotutkijat kertoivat viime kuussa, että ilmakehään on viitenä viime vuonna päässyt isoja määriä kaasuja, jotka ovat lähtöisin CFC-kemikaaleista eli klorofluorikarboneista. He eivät tienneet lähdettä, vaan osasivat sanoa vain, että päästöt ovat luultavasti peräisin Kaukoidästä.

"Totta kai käytämme halvinta ainetta"

Montrealin pöytäkirjasta on riemuittu kaikkien aikojen toimivimpana kansainvälisenä ympäristösopimuksena. Se kieltää otsonikerrosta ohentavien kemikaalien käytön. Nyt sopimukset lopulliset tulokset näyttävät vähintäänkin lykkääntyneen.

The New York Timesin mukaan syypäitä sopimuksen rikkomiseen näyttävät olevan Kiinan syrjäseudulla sijaitsevat pienet tehtaat.

Lehden omat ja sen käyttämät riippumattomat tutkijat totesivat haastattelujen ja asiakirjojen perusteella, että tehtaissa on tuotettu CFC-11-kemikaalilla halpaa eristevaahtoa jääkaappeja ja rakennuksia varten.

Jotkut tehtaililjat jopa tunnustivat tekonsa NYT:lle. "Totta kai käytämme halvinta ainetta. Sillä tavoin me pärjäämme", perustelee Shandongin maakunnassa sijaitsevan jääkaappitehtaan johtaja. Hän kertoi kuulleensa CFC-11:n vaarallisuudesta viranomaisilta vasta viime vuonna, eikä tehtaassa ollut hänen mukaansa käynyt koskaan tarkastajia.

Valvonta vuotaa

Kiinan voimakkaan teollistumisen vuoksi maa vastasi ennen CFC-kieltoa lähes yksin Itä-Aasian koko CFC-tuotannosta. Monien vuosikymmenten jäljiltä siinä on paljon hillittävää.

Valvonnan ongelmat ovat olleet viranomaisten tiedossa, NYT kirjoittaa. Esimerkiksi Shandongin maakunnan viimevuotisessa ympäristöraportissa todettiin, että laitonta tuotantoa harjoitetaan niin salassa, että todisteita on vaikea saada. Vain muutamat syylliset on viime vuosina saatu vastuuseen, raportissa sanotaan.

Osa tehtaista on niin pieniä, että ne solahtavat huomaamatta viranomaisten verkon läpi, mutta paikallisviranomaisten mielenkiinto on ylipäätään riittämätöntä, NYT sanoo.

Siihen uskoo myös Montrealin sopimusta valvovan YK:n ympäristöohjelman UNEP:n johtaja Erik Solheim. Jo päästöjen suuren määrän vuoksi on syytä olettaa, että tapauksia on lisää, Solheim sanoo. Hänen mukaansa se, ettei Kiina ole kitkenyt päästöjä, on suoranainen ympäristörikos.

Hyvillä tavoitteilla myös huonoja seurauksia

Kiina on viime vuosina tiukentanut ympäristöpolitiikaansa. NYT:n mukaan se saattaa yllättäen olla yksi syy pimeiden CFC-11-markkinoiden kukoistukseen: eristeiden kysyntä on lisääntynyt, kun asunnot on määrätty tiivistämään aiempaan paremmin energian säästämiseksi.

Samaan aikaan hallitus on kieltämässä asteittain vaahdonvalmistajien ainoan laillisen kemikaalin HCFC-141b:n. Se on määrä korvata kymmenen vuoden aikana aineilla, jotka ovat yhä turvallisempia otsonikerrokselle.

Kun HCFC-141b:tä on markkinoilla aiempaa vähemmän, hinta on noussut. NYT:n haastattelema tehtailija sanoo, että energian säästäminen on Kiinan kansallinen tavoite, mutta käytännössä siihen ei päästä, ellei hänellä ja muilla tehtailijoilla ole varaa tuottaa eristevaahtoa laillisesti.

Haminan keskustassa kerrostalojen kupeessa sijaitsee syrjäinen hiekkakenttä. Puolen vuoden kuluttua siellä seisoo sata metriä korkea teräksinen lipputanko, jonka latvassa liehuu maailman suurin Suomen lippu. Kokoa lipulla on koripallokentän verran.

Kun Haminan kaupunginvaltuusto nuiji maanantaina sinetin sadan metrin korkuisen lipputangon liki 600 000 euron lisärahoitukselle, uutinen levisi kaupunkilaisten keskuudessa nopeasti.

Lippuhanke herätti asukkaissa kiivasta vastustusta jo etukäteen, mutta päätös sai keskustelun ryöpsähtämään valloilleen. Lipputankoa ja siihen nousevaa maailman suurinta Suomen lippua kannattavia mielipiteitä löytyy näistä kommenteista hyvin vähän.

Ylen katugallupissa lippua kannatti vain yksi henkilö. Facebookin Hamina-ryhmässä valtuuston päätöksestä purnataan sadoissa kommenteissa. Niissä hanketta puoltaneita päättäjiä pilkataan rajusti ja päätöstä pidetään lähinnä vitsinä, kun kaupungissa on samaan aikaan kunnostusta vaativia sisäilmaongelmaisia kouluja. Hamina-ryhmässä on noin 6000 jäsentä, kun asukkaita kaupungissa on noin 20 000.

Monet asukkaat haluaisivat, että rahat käytettäisiin ennemmin esimerkiksi ranta-alueiden maisemasuunnitteluun ja korostettaisiin kaupungin historiaa matkailuvalttina.

Kaupunkilaiset myös irvailevat sille ajatukselle, että lippu olisi vetovoimainen luokkaretkikohde. Suurlipun ja valtavan terästangon lisäksi Haminaan tarkoitus on rakentaa suuri lippupuisto, johon tulee kaikkien maailman maiden liput.

– Ihmiset menevät katsomaan erikoisuuksia kuten Ähtärin pandoja. Toki pandojen kulut ovat miljoonaluokkaa, vertasi kaupunginvaltuuston kokouksen alussa puheenvuoron käyttänyt Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.

Lipusta vetonaula

Kun lippumaailman toimitusjohtaja Kimmo Kiljunen kuulee Yleltä haminalaisten negatiivisesta suhtautumisesta valtavaan Suomen lippuun, hän kertoo olevansa häkeltynyt. Takavuosina pitkään kansanedustajana toiminut Kiljunen sanoo kohdanneensa vain myönteistä suhtautumista lippuhankkeeseen.

– Tiedän, miltä tuntuu kun kansalaiset tulevat kaduilla vastaan ja torjuvat. Nyt olen kohdannut vain ihmisiä, jotka tulevat sanomaan että “wau, tämä on upea juttu, teette historiaa, nyt Haminaa viedään maailmankartalle”. Kerran joku ryntäsi omakotitalon pihasta ja halusi onnitella kädestä pitäen, Kiljunen sanoo.

Kiljunen muistuttaa, että suurlippu tankoineen on vain vetonaula. Sen ympärille tulee lippupuisto, jota varten Haminaan on jo pystytetty yli 20 lipputankoa.

Monien hanketta kritisoivien asukkaiden mielestä ongelma on, että lippuhankkeen kustannukset ovat mielestä karanneet käsistä. Alustavissa selvityksissä hankkeen hinnaksi arvioitiin 200 000–300 000 euroa. Tuolloin kansalaisten suhtautuminen oli vielä pääosin myönteistä, ja moni lahjoitti rahaa lipputankoa varten perustettuun joukkorahoituskampanjaan.

Keväällä lippuhanke pantiin uuteen valmisteluun, kun kustannukset uhkasivat karata käsistä. Kaupungin arvion mukaan alun perin puiseksi kaavaillun lipputangon rakentaminen olisi maksanut 1,2 miljoonaa euroa.

Riittääkö 600 000 euroa?

Haminan kaupungin lisäksi lippuhanketta ovat rahoittaneet kymmenet maat, jotka halusivat tukea hanketta Suomi100-hengessä. Niiltä saatu tukisumma on 80 000 euroa. Lisäksi hanketta on rahoitettu kansalaiskeräyksellä, joka tuotti 25 000 euroa.

Kustannuksia saatiin nipistettyä muun muassa vaihtamalla tangon materiaali puusta teräkseen.

Epäilijät pelkäävät yhä, että kaupunginvaltuuston maanantaina hyväksymä vajaan 600 000 euron lisärahoitus ei riitä, vaan kohta pyydetään taas lisää rahaa. Myös lippupuiston vuosittaiset huoltokustannukset arveluttivat monia.

Haminaan suunniteltuun lippumaailmaan on tarkoitus rakentaa myös virtuaalinen opetusmaailma. Sitä on jo testattu yhteistyössä Googlen ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa.

– Matkimme vähän Heurekaa. Ajatuksena on hyödyntää samaan tapaan virtuaalitodellisuutta ja tarjota kävijöille oivalluksia, sanoo Haminan lippumaailman toimitusjohtaja Kimmo Kiljunen.

Virtuaalisen opetusmaailman rakentamiseen on tarkoitus hakea rahoitusta kaupallisilta rahoittajilta, Opetusministeriötä ja Sitralta. Kiljusen mielestä valtuuston päätös oli äärimmäisen tärkeä ulkopuolisen rahoituksen kannalta, koska sadan metrin tanko tekee lippupuistosta kansallisen hankkeen.

– Nyt meidän on paljon helpompi lähestyä muita rahoittajia. Jos olisi tyydytty lyhyempään tankoon, lippumaailma olisi jäänyt paikalliseksi puuhasteluksi, Kiljunen toteaa.

Lippuhanke on saanut tukea myös tunnetuilta poliitikoilta Matti Vanhaselta (kesk.) ja Ilkka Kanervalta (kok.), jotka istuvat lippumaailman neuvottelukunnan puheenjohtajina.

– He ovat tunnistaneet hankkeen kansallisen merkityksen. Nyt alamme tehdä töitä sen eteen, että saamme tälle valtioltakin tukea.

Valmista joulukuussa

Sata metriä korkea lipputanko nousee merenrantaan Sibeliuskadun kentälle, joka sijaitsee kaupungin keskustassa. Tarkalleen 435 neliömetrin kokoinen Suomen suurlippu vedetään salkoon 4. joulukuuta. Lippukangas tulee lahjoituksena kolmelta suurelta lippuvalmistajalta. Lahjoitukseen sisältyy myös varalippu.

Lipun on määrä liehua salossa ympäri vuoden lukuun ottamatta huoltokatkoja. Haminan kaupungin arvion mukaan suurlippuja kuluu vuosittain kaksi.

EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen ilmoitti kokoomuksen pettymykseksi, että hän ei aio pyrkiä Euroopan kansanpuolue EPP:n kärkiehdokkaaksi ja sitä kautta mahdollisesti komission johtoon.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo olleensa tietoinen Kataisen päätöksestä jo ”jonkin aikaa”.

– Olisin mielelläni nähnyt Kataisen pyrkimässä komission johtoon ja EPP:n kärkiehdokkaaksi. Jyrki on tehnyt erittäin hyvää työtä komission varapuheenjohtajana ja hänellä olisi selvästi kannatusta tehtävään, mutta nyt pitää katsoa eteenpäin, Orpo sanoo Ylelle.

Eteenpäin katsottaessa näkyy Helsingissä marraskuussa pidettävä EPP:n kokous, jossa EPP:n kärkiehdokas valitaan. Orpon mukaan on edelleen mahdollista, että ehdokas löytyy kokoomuksen riveistä.

– Minulla on tarkoitus käydä keskusteluja Alexander Stubbin ja eurooppalaisten ystävien, eli EPP:n ja eurooppalaisten toimijoiden kanssa. Tarkoitus olisi katsoa syksyyn mennessä, löytyisikö meille ehdokas.

Orpon mukaan hän on käynyt jo alustavia keskusteluja Euroopan investointipankin varapääjohtajana toimivan Stubbin kanssa. Orpon mukaan Stubb on kertonut ”pohtivansa asiaa”.

Päätöksiä ehdokkaasta tehdään Orpon mukaan kesän jälkeen alkusyksystä. EPP:n kongressi käydään marraskuussa Helsingissä ja ehdokkaan pitää olla hyvissä ajoin selvillä, jotta kampanjoinnille jää aikaa.

Myös politiikan jättänyt Katainen sanoi Ylelle, että Stubb täyttäisi kaikki komission puheenjohtajalta vaadittavat ominaisuudet.

Kärkiehdokas, eli spitzenkandidat, on kunkin puolueen ehdokas Eurooppa-komission puheenjohtajaksi siinä tapauksessa, että puolue voittaa vaalit. Viimeksi eurovaalit voitti EPP, johon Suomen kokoomuskin kuuluu.

Jos Stubb valitaan kärkiehdokkaaksi ja EPP voittaa kevään 2019 eurovaalit, voi Stubb nousta komission puheenjohtajaksi.

EU-komission puheenjohtaja on EU:n korkein virkamies.

Kankaanpään poliisille on tehty rikosilmoitus linnunpönttöihin kohdistuneesta inhottavasta ilkivallasta.

Yhdeksän linnunpönttöä löytyi ennen juhannusta ilmastointiteipillä kiinni teipattuina. Pöntöt löysi porilainen Seppo Niemistö, jonka tontilla ilkivalta oli tehty. Hän irrotti teipit, mutta murheellisia uutisia tuli silti.

– Yhdestä pöntöstä löytyi kuolleena kuusi talitintin poikasta, Niemistö kertoo.

Yhdestä pöntöstä lähti lentoon lintu, kun teippi poistettiin. Samassa pöntössä Niemistö näki kuusi munaa.

Niemistö ihmettelee, kuka näkee niin paljon vaivaa eläimiä kiusatakseen.

– Teipit oli leikattu siististi saksilla. Kuka kantaa mukanaan teippirullaa ja saksia tällaista varten?

Poliisi tutkii asiaa

Seppo Niemistö teki asiasta rikosilmoituksen Lounais-Suomen poliisille. Rikoskomisario Jouni Uusitalo vahvistaa asian, muttei vielä tiedä tarkalleen, mikä rikosnimike asiassa tulee kyseeseen.

– Kyseessä on mahdollisesti eläinsuojelurikos, Uusitalo sanoo.

Ilkivaltaa on tehty Seppo Niemistön tontilla, missä ei ole valvontakameroita. Syyllisten kiinnisaamisesta ei ole siis minkäänlaista varmuutta.

– Todistajien varassa tässä ollaan, sanoo rikoskomisario Uusitalo.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Satakunnan Kansa.

Lue myös: Lapset kiduttavat eläimiä jopa hengiltä – Psykologi: Yksin tehty kiduttaminen on huolestuttavaa

Yhdysvaltain korkeimman oikeuden konservatiiveihin kuuluva tuomari Anthony Kennedy, 81, on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle.

Kennedyä pidetään maltillisena konservatiivina, joka on keskitien kulkijana antanut usein ratkaisevan äänen korkeimman oikeuden tiukoissa äänestyksissä.

Kennedyn eläköityminen tarjoaa presidentti Donald Trumpille mahdollisuuden valita Kennedyn seuraajaksi nuorempi konservatiivinen tuomari. Päätöksellä on kauaskantoisia seurauksia, sillä korkeimman oikeuden tuomari voi toimia tehtävässä elinikänsä.

Tällä hetkellä Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa on koservatiivienemmistö. Trumpin päätös voi viedä jäsenistöä yhä jyrkemmän konservatiiviseen suuntaan.

Kennedy on äänestänyt muutamissa merkittävissä korkeimman oikeuden päätöksissä vastoin jäsenistön konservatiivirintamaa. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi tiukat äänestykset naisten oikeudesta aborttiin ja samansukupuolisten avioliitoista.

Sen sijaan Kennedy on ollut muiden konservatiivituomareiden kanssa samaa mieltä aselakeja ja kampanjarahoituksia koskevissa päätöksissä.

Kennedy ehti toimia korkeimman oikeuden tuomarina vuodesta 1988. Hänet nimitti silloinen presidentti Ronald Reagan.

Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa on yhdeksän tuomaria, joista Kennedy on toisiksi iäkkäin. Kennedyn mukaan hänen eläkepäätöksensä taustalla oli halu viettää enemmän aikaa perheen kanssa.

Trump kertoi uutistoimisto AP:lle aloittavansa välittömästi uuden tuomarin etsinnän.

Republikaanipuolueen enemmistöjohtaja Mitch McConnell kertoi puolestaan Reutersille, että ehdotus uudesta tuomarista aiotaan tuoda senaatin käsiteltäväski syksyllä. Republikaanien arvellaan haluavan vahvistaa uuden tuomarin nimityksen ennen Yhdysvaltain kongressin uudelleenvalintaa. Yhdysvaltain kongressin välivaalit järjestetään marraskuussa 2018.

Valinta on Trumpille jo toinen hänen nimitettyään vanhoillisen Neil Gorsuchin korkeimpaan oikeuteen vuonna 2017.

Presidentti kutsui eläköityvää Kennedyä mieheksi jolla oli "mahtava visio".

Euroopassa ennen meitä nykyihmisiä eläneet neandertalinihmiset ovat yllättäneet tutkijat jälleen kerran. Tutkimus tutkimukselta on loitonnuttu siitä aikoinaan vakiintuneesta käsityksestä, että neandertalilaiset olivat kömpelöitä örisijöitä, joilla oli kehnot aseet ja karkea elämäntyyli.

Jo pitkään on tiedetty, että he söivät isojen eläinten lihaa eli osasivat myös saalistaa. Mutta miten? Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että 120 000 vuotta sitten jahtiin lähteneillä neandertalilaisilla oli strategista tietoa ja taitoa.

Tutkimus perustuu kahden Saksasta löydetyn täpläkauriin luurankojen vammoihin. Kauriit ovat peräisin neandertalilaisten ajalta. Euroopassa ei asunut nykyihmisiä vielä pitkään aikaan.

Keihäs iskettiin läheltä

Saksalaisen Johannes Guthenbergin yliopiston johtama tutkimus oli ensimmäinen, jossa kyettiin kokeellisesti ja liikeradan tarkalla seurannalla osoittamaan täsmälleen, miten neandertalilaiset keihästivät saalista.

Kauriiden vammojen tutkinnassa käytettiin myös mikrotomografiaa, joka antaa sisäisistä rakenteista erittäin tarkan kuvan.

Puisella keihäällä aiheutetut haavat kertovat, että keihäät olivat iskeytyneet luuhun alhaalta ylöspäin ja hitaasti. Siitä tutkijat päättelivät, etteivät metsästäjät heittäneet keihäitään, vaan hiipivät lähelle ja työnsivät aseensa saaliiseen.

Sellainen jahti vaatii tarkkaa suunnittelua, naamioitumista ja metsästäjien läheistä yhteistyötä, tutkijat sanovat.

Rikospaikka ja savuava ase

Peurojen luurangot löytyivät nykyisen Hallen läheltä Neumark-Nordista itäisestä Saksasta.

Pientä järveä ympäröinyt sankka metsä oli selvästi mitä otollisinta seutua neandertalilaismetsästäjille, sillä sieltä on löytynyt tuhansia kiloja nisäkkäiden luita. Saaliina oli muun muassa kauriita ja hevosia. Myös kivityökaluja on löytynyt sadoittain.

Ihmisten suku alkoi käyttää metsästysaseita yli puoli miljoonaa vuotta sitten, ja myös teroitettuja puukeihäitä on löydetty 300 000–400 000 vuoden takaa Britanniasta ja Saksasta. Neumark-Nordissa yksi keihäs löytyi teurastetun norsun vierestä.

Tätä ennen ei kuitenkaan ole ollut todisteita siitä, miten puukeihäitä käytettiin, sanoo Nature Ecology & Evolution -lehdessä julkaistua tutkimusta johtanut professori Sabine Gaudzinski-Windheuser.

– Nyt meillä on sekä rikospaikka että savuava ase, Gaudzinski-Windheuser sanoo.

Taitava voi olla monella tavalla

Koska suoria todisteita itse metsästämisestä ei ollut, pitkään oletettiin, että keihäällä vain hätisteltiin petoeläimiä, jotta ne luovuttaisivat kaatamansa saaliin jäänteet ihmisille. Niin luultiin, koska luissa oli merkkejä sekä petojen hampaista että kivityökalujen viilloista ja iskuista.

Hypoteesi muuttui, kun osan ihmisten jättämistä jäljistä todettiin syntyneen ennen eläinten kaluamisjälkiä. Myös useiden täysikasvuisten eläinten jäänteet samalla paikalla puhuivat ihmisten jahdin puolesta, sillä pedot valitsevat mieluiten nuoria ja heikkoja saaliseläimiä.

Keihään käyttötapa on yksi niistä kysymyksistä, joilla on vedetty rajaa neandertalinihmisten ja Homo sapiensin eli meidän esivanhempiemme kehitysasteen välille.

Uusi tutkimus antaa näyttöä siitä, ettei varhaisten nykyihmisten tapa tappaa saalista heitetyllä keihäällä ollut ratkaiseva merkki älystä, vaan vastaavaa asetta oli mahdollista käytellä muutoinkin edistyneellä tavalla.

Toisaalta siitäkin on yksi epäsuora todiste, että neandertalilaiset olisivat osanneet myös singota keihäitään. Ranskasta löydetyn neandertalilaisen vasemmassa käsivarressa on vammoja, jollaisia syntyy toistuvasta heittoliikkeestä.

Lue myös:

Kuva neandertalilaisista muuttuu tutkimus tutkimukselta – nykyihmiseltä meni taas yksi valtti

Tutkimus tuotti jättiyllätyksen: Neandertalinihminen harrasti taidetta

Neandertalilaisista tutkituimmalla on aina vain kerrottavaa – tarkentuneet menetelmät paljastavat yhä enemmän

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi toimittajille, että hänen tuleva tapaamisensa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa voisi tapahtua Helsingissä.

Trumpin mukaan ajankohta olisi Brysselin 11.–12. heinäkuuta järjestettävän Nato-kokouksen jälkeen.

Trump kertoi, että hän aikoo keskustella Putinin kanssa Syyrian sodasta ja Ukrainan tilanteesta.

Edellisen kerran Trump ja Putin tapasivat toisensa viime vuoden marraskuussa Aasian ja Tyynenmeren maiden kokouksessa Vietnamissa.

Lue lisää:

Yhdysvallat vahvisti Trumpin ja Putinin tapaamisen – toiveissa välien kohentaminen

Kohtaavatko Trump ja Putin Helsingissä? – Tätä se tarkoittaisi järjestäjämaalle

Jaksaisitko harrastaa lajia, jossa sinua haukutaan säännöllisesti ja lähes jokaista päätöstäsi kyseenalaistaa vähintään 22 henkilöä tai parhaimmillaan jopa miljoonat tai miljardit?

Outoa kyllä, vuosittain liki kolmetuhatta ihmistä pelkästään Suomessa jaksaa. Rakkaus jalkapalloon motivoi tuomareita.

Paraislainen 37-vuotias Fifa-erotuomari (Kansainvälinen jalkapalloliitto) Lina Lehtovaara tulee perheestä, jossa jalkapallo oli yhteinen harrastus. Naisen ura tuomarina alkoi spontaanisti, kun hän ilmoittautui pikkuveljen mukana erotuomarikurssille.

Nuoruuden harrastus on muuttunut vuosien varrella lähes ammatiksi. 12. päivä kesäkuuta hän toimi päätuomarina naisten MM-karsintaottelussa. Ja vuonna 2016 Lehtovaara nostettiin vuonna Uefan (Euroopan jalkapalloliitto) korkeimpaan tuomareiden elite-kategoriaan.

– Alussa tuomarointi oli sellaista, mitä tuli vain tehtyä ja samalla kertyi vähän taskurahaa. Nyt kun kentällä on itsevarma olo, nautin siellä olemisesta.

Tuomarit harjoittelevat kuin ammattiurheilijat

Valioerotuomarit, eli Suomen kahden korkeimman sarjatason erotuomarit, harjoittelevat yhtä paljon kuin ammattiurheilijat: kymmeniä tunteja viikossa.

Fyysisen harjoittelun lisäksi tuomarilla on yksi tai kaksi peliä viikossa, jotka erotuomaritarkkailija katsoo ja antaa niistä palautetta. Ottelut myös kuvataan ja tuomareiden toiminta sekä pelin tapahtumat analysoidaan jälkeenpäin videolta.

Myös useamman päivän koulutustapahtumia on kuukausittain. Jos peli sattuu olemaan toisella puolella Suomea, voi reissussa kestää pari päivää.

Aikaa harjoitteluun on rajoitetusti, ja vain muutamalla on mahdollisuus tehdä tuomarointia täysipäiväisesti. Suomen Palloliiton erotuomaripäällikkö Jouni Hyytiä kertoo, että palloliiton tavoitteena on jatkossa kehittää tuomarikoulutusta ja mahdollistaa useammille puoliammattilaisuus.

– Tällä hetkellä meillä on töissä kaksi tuomaria 25 tuntia viikossa. Loput viikosta he ovat toisen työnantajan palveluksessa tai kotona.

Veikkausliigan erotuomarin palkkio yhdestä pelistä on 480 euroa, johon lisätään kulukorvaukset. Tuomaroitavia otteluita on yhdellä kaudella noin 12–20.

Tuomarointia voisi Hyytiän mukaan tehdä ammatikseen, jos kunto vain kestää.

– Mutta jos loukkaannut, mistä pöytään tuodaan leipä?

Erotuomari ei voi kehittyä yksin

Kaikki tuomarit eivät pyri huipulle, mutta he jotka haluavat kehittyä, tarvitsevat taustalleen organisaation ja tukiverkon.

Hyytiän mukaan Palloliitossa päätoimisia erotuomaritoimijoita on seitsemän, osa-aikaisia kolme. Sen lisäksi jokaisessa piirissä oman työnsä ohella -periaatteella toimivia erotuomarivastaavia on 11. Piireissä kouluttajia on yhteensä noin 50.

Jalkapalloerotuomarin ura alkaa peruskurssista (Suomen Palloliitto). Koulutuksessa käydään läpi sääntöjä, jotka ovat yksinkertaisia, mutta samalla monimuotoisia – kuten itse pelikin.

Kurssissa on kolme osaa: luentokoulutus, jossa opetellaan säännöt ja niiden tulkintaa, kenttäkoulutus, sekä tutustumisottelu. Kaikkiaan koulutus kestää noin 16 tuntia. Kursseja järjestävät Palloliiton piirit.

Kenties suomalainen erotuomari nähdään seuraavissa Fifan jalkapallon MM-kisoissa. Jouni Hyytiä

Kaikki erotuomarit käyvät myös vuosittain jatkokoulutuksen. Siellä varmistetaan tietojen ajantasaisuus sekä käydään läpi muuttuneet ja painotettavat tulkinnat. Tuomarit suorittavat joka vuosi myös liiton tai piirin määräämän teoreettisen kokeen ja tasosta riippuen kuntotestin.

Lina Lehtovaara on ammatiltaan opettaja. Kun hänen kansainvälinen tuomarointiuransa alkoi, oli rytmin löytäminen työn ja tuomaroinnin välille hankalaa. Vuosien varrella hän on kuitenkin löytänyt tasapainon.

– Perheeltä ja työpaikalta tulee paljon kannustusta. Kaikki työnantajat ovat olleet tosi ymmärtäväisiä. Ja rehtori on itse myös futismiehiä. Opetustyö ei ole kärsinyt kansainvälisestä tuomarin urasta.

Ero jalkapallon huippumaihin verrattuna valtava

Englannissa on kansainvälisesti harvinainen tilanne. Kaikki pääsarjatason tuomarit ovat palkattuina Englannin jalkapalloliittoon. Valioliigatuomarin pohjapalkka kaudella 2016–2017 oli noin 45 000 euroa. Lisäksi tuomarit saavat yksittäisestä pelistä noin 1 500 euroa. Keskimäärin he tienaavat vuosittain noin 80 000 euroa.

Lähes kaikissa muissa eurooppalaisissa sarjoissa tuomarit saavat palkkansa peleistä, eikä pohjapalkkaa ole olemassa. Suomen tilanne ei siis ole poikkeuksellinen. Täysipäiväinen ammattituomarointi huipulla on harvoille tarjottua herkkua.

Vaikka Englannissa erotuomareiden palkat ovat hyvät, ovat ne pelaajien palkkoihin verrattuna pieniä. Valioliigan pelaajien keskipalkka kaudella 2016–2017 oli 56 000 euroa viikossa. Eli vuodessa noin kolme miljoonaa euroa.

Suomessa ammattilaisuuden kehitystä rajoittaa Palloliiton erotuomariasiantuntija Jouni Hyytiän mukaan pula resursseista.

– Halu ja tarve olisi kova, mutta meidän resurssimme ovat valitettavan pienet.

Itsevarmuus tekee tuomarin

Suomalaisia tuomareita on nähty jo MM-kisoissa avustavan erotuomarin roolissa. Vain erotuomarin debyytti uupuu.

– Kenties suomalainen erotuomari nähdään seuraavissa Fifan jalkapallon MM-kisoissa, mutta realistinen arvio on kahdeksan vuoden päässä, Suomen Palloliiton erotuomaripäällikkö Jouni Hyytiä sanoo.

Taidosta tai osaamisesta kisapaikka ei Hyytiäisen mukaan ole kiinni. Tarvitaan vain läpilyönti.

– Naisten puolella MM-kisapaikka on lähempänä, mutta molemmissa miehissä ja naisissa on tulossa monta lupaavaa tuomaria.

Fifa-erotuomari Lina Lehtovaaran mukaan tuomarilta on löydyttävä tiettyjä ominaisuuksia. Luonnollisesti kunnon on oltava hyvä, mutta sen lisäksi erotuomarin pitää uskaltaa olla esillä ja tehdä isojakin päätöksiä epäröimättä. Erotuomari ei kuitenkaan saa olla ottelussa liikaa tapetilla.

– Tuomarin täytyy uskaltaa olla ihmisten kanssa tekemisissä. Kokemus tuo tekemiseen itsevarmuutta.

Veikkausliigassa ei ole tällä hetkellä yhtään naiserotuomaria. Valmentajat ja pelaajat toivovat myös naisia tuomareiksi. Lehtovaara on ensimmäinen, joka on päässyt lähelle. Hän toimi neljäntenä erotuomarina Veikkausliigan ottelussa.

Lehtovaara haluaakin antaa ylöspäin tähyäville tuomareille vinkin.

– Tee aina oma työsi mahdollisimman hyvin. Se riittää.

Maa järisi Perämerellä Ruotsin ja Suomen rannikon läheisyydessä tänään keskiviikkona. Suomen seismografiset asemat havaitsivat maanjäristyksen kello 10.22.

Helsingin yliopiston Seismologian instituutin tekemän alustavan analyysin mukaan järistyksen keskus sijaitsee Perämeren pohjoisosassa 18 kilometrin syvyydessä. Järistyksen voimakkuudeksi arvioidaan 3,1 magnitudia.

– Tämä on ollut Pohjois-Euroopan, Pohjois-Skandinavian alueelle suhteellisen harvinainen tapaus, kuitenkin alueelle ihan tyypillinen. Täällä Perämerellä tapahtuu vuosittain useita maanjäristyksiä ja näitä suurempiakin harvakseltaan, kertoo seismologi Jari Kortström Helsingin yliopiston seismologian instituutista.

Monet Tornion seudulla asuvat ihmiset kertovat havainneensa maanjäristyksen.

– Tämänaamuinen ei todennäköisesti aiheuta mitään vaurioita, kun tapahtumapaikka menee meren puolelle, mutta kyllähän se varmasti on laajalti havaittu sekä Suomen että Ruotsin puolella. Olemme saaneet muutamia havaintoja nettisivujemme kautta, että on kuultu ukkosenjyrinän kaltaista jyrinää ja tunnettu tärinää samalla. Ihan tärinä- ja äänihavaintoja, Kortström kertoo.

Perämerellä heikkousvyöhyke kallioperässä

Kortströmin mukaan järistys on saanut voimansa Atlantin leviämisvyöhykkeeltä, missä on aktiivinen laattareuna, jossa mannerlaatat erkanevat toisistaan.

– Perämeren alueella sattuu olemaan yksi tällainen suurempi heikkousvyöhyke kallioperässä, ikivanha siirros, jota pitkin nämä jännitteet purkautuvat, Kortström taustoittaa järistyksen syytä.

Järistyksen paikka näkyy Helsingin yliopiston Seismologian instituutin verkkosivuillaan julkaisemassa kartassa.

Maaliskuussa 2016 Perämerellä havaittiin harvinaisen voimakas maanjäristys, jonka voimakkuudeksi mitattiin 4,6 magnitudia.

Uuden Patria 6x6–nimisen ajoneuvon edeltäjä, Pasi-panssariajoneuvo on valmistettu 1980-luvulla. Uudella 6x6 –ajoneuvolla Patria tavoittelee sekä kotimaan että kansainvälisiä markkinoita.

Patria Land Systemsin liiketoimintajohtaja Jussi Järvinen vertaa Pasin ja uuden 6x6:n ominaisuuksien kehitystä vastaavaan tekniikan kehitykseen henkilöautoissa.

– Uusi 6x6 on ihan toisella tasolla Pasiin verrattuna. Tämä pohjautuu isomman, panssaroidun ajoneuvon (AMV) tekniikkaan, liikkuvuus on aivan eri luokkaa. Tämä on myös halvempi ja kuistannustehokkaampi valmistaa. Kaikenkaikkiaan tässä on enemmän pohjana AMV kuin se vanha Pasi, jota Hämeenlinnassa on tehty.

Patria on valmistanut Hämeenlinnassa toistaiseksi 6x6:n prototyypin.

– Uskomme, että tälle tulee tarvetta. Meillä on hyvät yhteistyösuhteet Suomen puolustusvoimien kanssa ja uskomme, että jos Suomeen hankitaan 6x6 –ajoneuvoja, Patrialla on hyvät mahdollisuudet pärjätä siinä kilpailussa, toteaa Järvinen.

Yhtiö esitteli prototyyppiä kesäkuussa Pariisin Eurosatory-tapahtumassa.

– Vastaanotto oli todella hyvä. Vaikka AMV on tunnettu, monet asiakkaat muistavat myös Pasin. Paseja myytiin aikanaan Suomen lisäksi Ruotsiin, Norjaan, Hollantiin ja YK:lle. Ihmiset myös tunnistavat Pasin ja 6x6:n yhdennäköisyyden. Me uskomme, että meidän 6x6:lle on tilausta markkinoilla.

– Prototyypin jälkeen me valmistamme lisää ajoneuvoja, jotta pääsemme testaamaan sitä enemmän. Me olemme valmiita solmimaan kauppoja vaikka heti. Varsinaiset toimitukset vievät tietysti aikaa, mutta tällaisissa puolustusvälinehankinnoissa aikajänne on yleensä aika pitkä.

Täydentämään Patrian valikoimaa

Valmistusta ja huoltoa helpottamaan 6x6:ssa on pyritty käyttämään samoja osia kuin selvästi raskaammassa mallissa, 8x8 AMV:ssä.

Järvinen vakuuttaa, ettei uusi ajoneuvo ole pois AMV-kaupoista.

– 6x6 on noin puolet AMV:n hinnasta. AMV on ennen kaikkea taisteluajoneuvo eli sillä voidaan mennä tilanteeseen kuin tilanteeseen. Tottakai se sopii sellaiseen tarkoitukseen, johon 6x6 on suunniteltu eli joukkojen siirtämiseen varsinaisen etulinjan takana, mutta sellaiseen tehtävään soveltuu myös halvempi ajoneuvo.

6x6:ssa on haettu myös helppokäyttöisyyttä. Sen kuljettamiseen riittää kuorma-autokortti, kertoo Järvinen.

Järvinen uskoo, että Patria pärjää uuden ajoneuvon kanssa markkinoilla yhtä hyvin kuin isomman AMV:n kanssa. AMV:tä on myyty useampaan maahan kuin mitään muuta sen kilpailijaa. Tällä hetkellä AMV-ajoneuvoja valmistetaan Puolassa ja Etelä-Afrikassa. Uusista käynnissä olevista neuvotteluista Patriasta ei kerrota julkisuuteen.

– Molemmat ajoneuvot tukevat toisiaan. Kun asiakas miettii omaa varustautumistaan, niin nyt Patriankin valikoimista on mahdollisuus valita myös halvempi vaihtoehto.

Hämeenlinnassa "kohtuullinen työllisyystilanne"

Järvinen vakuuttaa, että Hämeenlinnan tehtaalla työllisyystilanne on tälle hetkellä "ihan kohtuullinen". Kaikki lisäkauppa on silti hyvästä.

– Meidän henkilöstömäärä on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla viimeiset kolme vuotta. 6x6 työllistää jo tällä hetkellä tuotekehityksen, suunnittelun ja tuotteistamisen kautta. Pitää myös muistaa, että Patria Landin strategia on keskittyä projektinjohtoon ja omien tuotteiden suunnitteluun.

Järvinen sanoo Patrian keskittyvän siihen, mikä tuottaa sille eniten lisäarvoa.

– Ne ovat pitkäkestoisia projekteja. Projektinhallinta vaatii valtavasti tekemistä. Me myös myymme omia tuotteita ja palveluita. Tämä on se Suomeen tuleva työllistävä vaikutus.

Hämeenlinnassa Patria tekee ajoneuvojen esisarjoja ja testiajoneuvoja. Pasien eli XA-ajoneuvojen peruskunnostuksen lisäksi Patrialla on työn alla Puolustusvoimien siltapanssariajoneuvot. Niiden ajoneuvot tulevat Puolustusvoimilta, mutta Patria varustaa ne silloilla. Nämä työt tuovat paikkakunnalle työntekijätason tekemistä.

– Meidän kilpailuetumme on siinä, että meillä on kokemusta teknologian siirrosta useampaan maahan. Usein asiakkaamme haluavat, että kokoonpano tehdään asiakasmaassa.

Koko Patria-konsernille on suuri merkitys Suomen huoltovarmuudelle, muistuttaa Jussi Järvinen. Yhdessä Millogin kanssa Patria huoltaa kaiken Puolustusvoimien kaluston. Patria Landin 300 työntekijän lisäksi Suomessa ei ole Puolustusvoimien ulkopuolella muita tahoja, joilla olisi teknologista osaamista panssaroiduista ajoneuvoista tai kranaatinheittimistä.

– On myös tärkeää, että Land pystyy myymään tuotteitaan Suomen ulkopuolelle ja tekemään sitä kilpailukykyisillä ehdoilla. Täällä Suomessa me emme voi olla pelkästään sen varassa, että Puolustusvoimat hankkii meiltä ajoneuvoja tai kranaatinheittimiä.

Jussi Järvinen muistuttaa, että asiakkaan hankkimaan pakettiin kuuluu ajoneuvon lisäksi aina asejärjestelmä ja siihen liittyvä johtamisjärjestelmä. Hyvien kauppojen syntymiseen Patria tarvitsee kumppaneita muihin osuuksiin.

Kaupat voitettava omista lähtökohdista

Viime aikoina Patria on hävinnyt tarjouskilpailuja muun muassa ranskalaiselle kilpailijalleen. Järvinen viittaa EU-komission tutkimukseen EU:n puolustusvälinehankinnoista. Sen mukaan vain kahdeksan prosenttia kaikista hankinnoista perustui täysin vapaaseen kilpailuun.

– Se kertoo, että aika usein hankinta kohdistuu oman maan yritykseen. Kun miettii Suomen valtion tai puolustusvoimien kokoa, niin muilla mailla on etua meihin verrattuna. Saksan tai Ranskan kaltaisella valtiolla on sellaista tarjottavaa, jota Suomella ei ole. Se on tosiasia, jonka kanssa meidän on elettävä ja minkä kanssa me pärjäämme.

Muistissa on Patrian häviämät kaupat Qatariin. Järvinen toteaaa, että samaan aikaan sovittiin metron rakentamisesta ja hävittäjien myymisestä Ranskasta Qatariin. Kauppojen kokonaisarvo oli noin kuusi miljardia euroa.

– Siellä on taustalla muitakin tekijöitä kuin pelkkiä ajoneuvojen valmistaja, jota vastaan me kilpailimme. Liikaa me emme kuitenkaan voi mennä sen taakse, vaan meidän on mietittävä, miten me voitamme 8x8 tai 6x6 -hankkeita omista lähtökohdista. Meillä on hyvin osaavia ihmisiä ja tehokas organisaatio, tiivistää Patria Land Systemsin liiketoimintajohtaja Jussi Järvinen.

SPR:n leirikeskuksessa Koivuniemessä on rauhallinen tunnelma. 17 nuorta on kerääntynyt istumaan ympyrään keskustelemaan muun muassa identiteetistä ja tulevaisuudesta.

Nuoret ovat tulleet Poriin viime sunnuntaina osallistuakseen Prometheus-leirille, tutummin protuleirille. Yksi heistä on 15-vuotias Onni Tanskanen, jolle veli oli suositellut leiriä.

− Tämä vaikutti tosi kivalta! En kuulu kirkkoon, joten protuleiri oli vaihtoehto rippikoululle, Tanskanen kertoo.

Porin Koivuniemessä käynnissä olevalla leirillä on oma lisämausteensa, sillä kyseessä on musiikkileiri. Teemoja käsitellään musiikin avulla tekemällä esimerkiksi biisi valitusta aiheesta. Leirille on tuotu soittimia, joita saa käyttää vapaasti tauoilla. Nimenomaan musiikki herätti helsinkiläisen Tanskasen huomion.

− Muualla ei mielestäni ollut tällaista vaihtoehtoa. Olen erittäin kiinnostunut musiikista, joten välimatkakaan ei haitannut.

Protuleiritoiminta tunnetaan

Prometheus-leirin tuki -yhdistykseltä saatujen tietojen mukaan protuleireille on ilmoittautunut yli tuhat nuorta tänä vuonna. Edellisinä vuosina osallistujia on ollut noin 800–900, ja leirejä on järjestetty noin 50–60. Tänä vuonna leirejä on lähes 70.

Yhdistyksen puheenjohtaja Ansku Ahvenainen uskoo, että suosion taustalla on pitkäjännitteinen panostus viestintään. Toiminta tunnetaan nykyisin entistä paremmin.

Prometheus-leirin tuki -yhdistys ei halua asettaa protuleiriä ja rippileiriä vastakkain. Ne eivät ole toistensa vastakohtia, vaikka eroja löytyykin.

− Protuleirillä nuoret vetävät ohjelmaa nuorille, ja osallistujamäärä on pieni. Oppitunteja ei ole, vaan eri teemoja käsitellään keskustelun kautta ja pidetään hauskaa, Ansku Ahvenainen avaa.

Jokainen on tervetullut protuleirille. Asla Heiskanen, protuleirin apuohjaaja

Moni käy sekä riparin että protun

Koivuniemen musiikkiprotuleirin 17-vuotias apuohjaaja Asla Heiskanen on käynyt itse sekä protuleirin että rippikoulun. Hänen kohdallaan päätös oli sattumanvarainen, mutta ei harvinainen.

− Leiriläiset voivat valita molemmat, protun ja rippikoulun, eikä se ole ollenkaan epätavallista. Jokainen on tervetullut protuleirille, Heiskanen toteaa.

Protuleirit on tarkoitettu 8.- ja 9.-luokkalaisille, mutta niiden lisäksi järjestetään myös aikuisleirejä. Aikuiselle leiri tarjoaa viikon irtioton arjesta.

− Protuleiri on aikuiselle kokemus, jota ei normaalisti saisi. Teemat, kuten ihmissuhteet ja yhteiskunta, ovat yhä ajankohtaisia, ja niitä pääsee pohtimaan pienellä porukalla, Ahvenainen valaisee.

Jokaiselle päivälle erilaista ohjelmaa

Koivuniemen leirikeskuksessa protuleiri on vasta alkamassa, mutta tekemistä riittää koko viikoksi. Apuohjaaja Asla Heiskasen mukaan luvassa on paljon ohjelmaa.

– Päivä alkaa aina herätyksellä, ja ohjelmaa on ruokailujen välissä. Jännittäviäkin juttuja on luvassa, Heiskanen kertoo.

Leirille osallistuneen Onni Tanskasen mieleen on muutamassa päivässä painunut ensimmäinen herätys.

– Ohjaajat tulivat herättämään soittamalla yhtä biisiä. Pelästyin niin paljon, että hyppäsin melkein ilmaan, hän kertoo nauraen.

Aikuistumisleirikokemus on Tanskasen mielestä tärkeä virstanpylväs nuoren elämässä.

– Täällä käsitellään tärkeitä aiheita. Jokainen meistä varmasti muuttuu leirin aikana – ainakin vähän!

Pop-tähti Michael Jacksonin isä ja Jackson 5 -yhtyeen perustanut Joseph Jackson on kuollut 89-vuotiaana.

Jacksonin perheenjäsenet vahvistivat perheen patriarkan kuoleman keskiviikkona.

Viihdesivusto TMZ kertoo, että Jackson kuoli kotonaan Los Angelesissa sairastamaansa haimasyöpään.

Jo Jacksonin pojanpoika Randy Jackson Junior tviittasi: "Lepää rauhassa kuningas, joka teit kaikesta mahdollista! Rakastan sinua isoisä."

Joseph Jackson vihjasi lähestyvästä kuolemastaa Twitterissä jo kaksi päivää sitten, jolloin hän kirjoitti: "Olen nähnyt enemmän auringonlaskuja kuin minulla on enää näkemättä. Aurinko nousee, kun aika tulee, pidit siitä tai et ja aurinko laskee, kun aika tulee."

Joseph Jacksonilla oli kaikkiaan 11 lasta.

Aikaisemmin metallityöntekijänä toimineesta Jacksonista tuli yksi musiikkihistorian menestyneimmistä managereista, kun hän perusti vuonna 1964 The Jackson 5 -yhtyeen, jonka jäseninä olivat hänen viisi poikaansa.

Myöhemmin veljessarjan muut jätti varjoonsa poika Michael, josta tuli soolouran myötä maailman menestynein pop-tähti.

Joseph Jackson tunnettiin isänä tiukasta kurista lapsiaan kohtaan. Michael Jackson muisteli aikuisiällä kyynelehtien isänsä antamaa selkäsaunaa vyöllä. Samassa haastattelussa hän antoi isälleen teon anteeksi.

Pielaveden Vaaraslahdessa Tannisen perheestä on löytynyt koti usealle hylätylle lemmikille. Vanhalla kyläkoululla asuvalla perheellä on tällä hetkellä 13 eri eläintä. Eläimet ovat erittäin rakkaita kaksosille Siirille ja Saralle sekä Safira-isosiskolle.

Perheen lemmikkiharrastus alkoi Lapista ostetusta Hilla-koirasta, mutta muuten lemmikkejä on tullut sieltä täältä. Tannisilla on tällä hetkellä marsuja, gerbiilejä, vesiliskoja, kilpikonnia, kissa ja degu-maaorava. Se oli jätetty häkkiin paleltumaan Kuopion pieneläinten hautausmaalle.

Paula Tanninen ihmettelee joidenkin ihmisten tapaa hoitaa lemmikkejä ja "unohtaa" niitä oman onnensa nojaan. Lemmikkien pitoon liittyy myös tietämättömyyttä.

– Minusta on aika julmaa jättää kesäkissa, koira tai kani luontoon omilleen. Voidaan ottaa "söpö" kissanpentu, mutta kun se kasvaa niin se ei enää olekaan söpö. Myös lemmikin elinikä voi olla ihmisille yllätys. Aikapula, allergiat ja ylläpitokustannukset aiheuttavat myös sitä, että lemmikeille tarvitaan uusia koteja, sanoo Paula Tanninen.

Tannisilla lemmikit saavat paljon huomiota, hellyyttä ja sopivaa ruokaa. Päävastuu eläimistä on Paula-äidillä, mutta tyttökolmikko auttaa innokkaasti. Perheessä on ollut lemmikkinä myös lampaita.

– Kerran nukahdin sänkyyn syöttökaritsan kanssa, muistelee äiti Paula Tanninen.

– Ei ole ollut sellaista päivää, että meillä tuntuisi olevan liikaa eläimiä. Lemmikin kuolema surettaa aina paljon. Kyllä ne merkitsevät tosi paljon ja me on pidetty aina kunnon hautajaiset, kertoo Safira Tanninen.

Lemmikkejä ei pidä ottaa liikaa yhteen perheeseen

Siilinjärven kunnan vastaava eläinlääkäri Kaisa Hartikainen on tyytyväinen, että löytyy Tannisten kaltaisia, useita lemmikkejä hoitavia, perheitä. Lemmikkien määrässä on kuitenkin muistettava kohtuus ja järki, sillä esimerkiksi leikkaamattomien kissojen populaatio voi kasvaa nopeasti.

– Eläinmäärän pitää pysyä hallinnassa auttajaperheissä. Ei voi ajatella, että ottaa 20–30 koiraa ja hoitaa ne loppuelämän ajan. Jo esimerkiksi viidessä koirassa on hoitamista, toteaa Kaisa Hartikainen.

Hartikainen neuvoo lemmikinpitäjää olemaan itse yhteydessä aluehallintovirastoon ja valvontaeläinlääkäriin mikäli perheessä on poikkeuksellisen paljon lemmikkejä.

Käytännössä tällainen tilanne voi olla esimerkiksi jos perheellä on viisi siitosnarttua tai toistakymmentä kissaa tai koiraa. Kun lemmikkienpitäjä on itse aktiivinen niin tällöin eläinlääkäri voi käydä tarkistamassa tilanteen ilman, että mahdollinen eläinsuojeluilmoitus tulee jotain muuta kautta.

Eläinlääkäri Kaisa Hartikainen kertoo, että myös valvontaeläinlääkärit etsivät löytökoirille joskus loppuelämän kotia.

Tannisten Titanic-kilpikonna voi elää vielä noin 40 vuotta

Tannisten kodissa käy melkoinen vipinä kun lemmikit viipottavat talon lattioilla ja aitauksissa. Siiri Tanninen rapsuttelee 12-vuotiasta Tyyne-marsua. Se tuli Pielavedelle Nurmeksesta asti.

Tyyne pitää silittämisestä eikä pure enää ollenkaan hoitajaansa sormista. Rapsutuksia ja hellyyttä saa myös Kuopiosta Tannisille tullut Milliriikku-kissa.

– Se on aika ilkeä, kiusaa muita kissoja, kertoo Siiri Tanninen.

Isossa akvaariossa pulikoi punakorvakilpikonna Titanic. Se on 40-vuotias naaras ja akvaariossa laji voi elää jopa 80-vuotiaaksi. Titanic tuli Tannisille viisilapsisesta perheestä.

– Tällaiselle kilpikonnalle on oltava vähintään tuhannen litran akvaario. Kilpikonnan syötämme kerran viikossa. Se saa muikkuja tai kuivattuja katkarapuja ja toukkia, kertoo Paula Tanninen.

Kaikki lemmikit eivät jää Tannisille pysyvästi. Kissoja, kaneja ja marsuja on sijoitettu eteenpäin, sillä kaikkia eläimiä perhe ei voi tietenkään pitää. Lemmikeille katsotaan sopivia perheitä.

– Semmonen periaate minulla on ollut, että jos joku perhe ei pysty lemmikiä pitämään niin se sitten palautuu meille eikä lähde suoraan mihinkään kiertoon. Katson sitten uuden perheen tai pidän lemmikin itse, toteaa Paula Tanninen.

Moskovassa vierailevan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin turvallisuusneuvonantajan John Boltonin mukaan Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaaminen on tärkeää huolimatta Yhdysvaltojen ja Venäjän erimielisyyksistä.

Boltonin mukaan Trump ja Putin uskovat kahdenvälisen tapaamisen voivan parantaa maiden suhteita.

Bolton on vierailulla Moskovassa pohjustamassa Yhdysvaltain ja Venäjän johtajien tapaamista.

Bolton sanoi tiedotustilaisuudessa tavattuaan Venäjän johtoa, että hän ei pidä epätavallisena sitä, että Trump ja Putin ovat päättäneet tavata. Hän mainitsi useiden Euroopan maiden, mukaan lukien Suomen, olleen viime aikoina kahdenvälisissä tapaamisissa Putinin kanssa.

Bolton sanoi, että Trumpilla ja Putinilla on paljon aiheita keskusteltavanaan. Hän uskoo, että tapaamisessa käsitellään myös Venäjän sekaantumisesta Yhdysvaltain presidentinvaaleihin vuonna 2016.

Hän sanoi myös, että Yhdysvallat kannattaa Venäjän vastaisten pakotteiden pysymistä voimassa.

Tiistaina kerrottiin, että johtajien tapaamispaikaksi harkitaan Helsinkiä. Päätöksen valmistelussa mukana ollut virkamies oli kertonut Politicolle, että tällä hetkellä "kaikki valmistautuvat siihen että paikka olisi Helsinki".

Tapaamispaikasta ja -ajasta kerrotaan torstaina.

Venäjän presidentin Vladimir Putinin avustaja Juri Ushkov kertoi Reutersille keskiviikkona, että tapaamispaikka on "molemmille osapuolille mieluisassa" kolmannessa maassa.

Kremlin mukaan tapaaminen vaatii vielä viikkojen valmistelun.

Ushakov sekä Bolton kertoivat molemmat, että Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo tapaavat toisensa todennäköisesti ennen Trumpin ja Putinin neuvotteluita.

Helsingin hovioikeus on alentanut nurmijärveläisen pariskunnan ympäristörikostuomiota. Hovioikeus alensi kuuden kuukauden ehdolliset vankeusrangaistukset 60 päivään.

Hovioikeuden mukaan pariskunta ei puuttunut siihen, että kuljetus- ja maanrakennusyhtiö toi kiinteistölle pihan maisemoinnin yhteydessä suuren määrän savimaata, joka uhkasi pilata alueen pohjaveden.

Pariskunta sopi maisemoinnista Uudellamaalla toimivan kuljetus- ja maanrakennusyhtiön kanssa. Hovioikeus katsoo, että pariskunta ei sopimusta allekirjoittaessaan tarkoittanut sallia kiinteistön käyttämistä maankaatopaikkana.

Pariskunnan menettely osoitti kuitenkin hovioikeuden mielestä piittaamattomuutta ympäristönsuojelumääräyksiä kohtaan, sillä pariskunta tiesi alueen kuuluvan tärkeään pohjavesialueeseen.

Hyvinkään käräjäoikeus tuomitsi yrityksen toimitusjohtajan ja toisen vastuuhenkilön viime vuonna ehdollisiin vankeusrangaistuksiin törkeästä ympäristön turmelemisesta. He eivät valittaneet tuomiosta hovioikeuteen.

Käräjäoikeus katsoi, että yhtiö oli kuljettanut ja jättänyt kiinteistölle jätteeksi luokiteltavaa maa-ainesta 34 000 kuutiometriä ilman asianmukaisia lupia syksystä 2013 kevääseen 2014. Hovioikeus päätyi samaan määrään.

Lue myös aiemmat jutut:

Maanrakennusalan toimitusjohtaja tuomittiin vankeuteen törkeästä ympäristön turmelemisesta

Poliisi: 3 800 kuormallista maajätettä laittomaan paikkaan – "Pohjavesi vaarassa pilaantua Nurmijärvellä"

Suomen julkisesti rahoitettu terveydenhuolto on laadun ja tulosten osalta maailman kärkikastia, ilmenee arvostetussa lääketieteen julkaisussa The Lancetissa kesäkuussa julkaistusta artikkelista.

– Hyvyys ja laatu tulevat monista asioista. Ne tulevat siitä, että ihmisiä sairastaa ja kuolee vähemmän, ihmiset pääsevät terveydenhuollon palveluiden piiriin, ovat tyytyväisiä palveluun ja että palvelut on tuotettu kustannustehokkaasti. Kun otetaan nämä kaikki huomioon, Suomi pärjää parhaiten, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Neurokeskuksen toimialajohtaja Atte Meretoja.

Meretoja kuuluu tutkimuksen tehneeseen Global Burden of Disease -tutkijaverkostoon.

Suomen lisäksi kärkeen yltävät myös Islanti, Norja, Alankomaat, Luxemburg, Sveitsi ja Australia. Näiden maiden välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa hoidon tulosten suhteen.

Suomen terveydenhuollolla on parhaat näytöt niin laadun, saatavuuden kuin kuolleisuustilastojenkin perusteella. HUSin toimitusjohtaja Aki Lindén

Suomen terveydenhuolto on viime vuosina kuitenkin parantanut tuloksiaan näistä kärkimaista eniten.

– Suomen terveydenhuollolla on parhaat näytöt niin laadun, saatavuuden kuin kuolleisuustilastojenkin perusteella ja sitä on mittareidemme perusteella kehitetty viime vuosina tehokkaimmin, toteaa HUSin toimitusjohtaja Aki Lindén tiedotteessa.

Suomen terveydenhuolto on maailman kustannustehokkainta

Lancetissa toukokuussa ilmestyneessä tutkimuksessa puolestaan verrataan, miten paljon terveydenhuolto on maksanut eri maissa suhteessa saavutettuihin tuloksiin. Lisäksi tutkittiin, kuinka tasaisesti terveydenhuolto ja sen maksuvelvollisuus jakautuvat väestössä.

Sveitsi, Islanti ja Suomi pärjäävät terveydenhuollon laadun ja oikeudenmukaisuuden osalta paremmin kuin muut maat, mutta Suomessa terveydenhuollon kustannukset ovat pienemmät kuin Islannissa ja Sveitsissä.

Missään muussa maassa ei ole koskaan päästy tällaiseen kattavuuteen, tehokkuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja laatuun näin edullisilla kustannuksilla. HUSin toimitusjohtaja Aki Lindén

Suomessa terveydenhuolto maksaa yhteisistä varoista henkilöä kohden 3 300 dollaria vuodessa, mikä on noin 10 prosenttia vähemmän kuin Islannissa ja 40 prosenttia vähemmän kuin Sveitsissä.

– Olemme nyt Suomessa saavuttaneet parhaimman ja tehokkaimman terveydenhuoltojärjestelmän, minkä ihmiskunta on missään ikinä saavuttanut. Missään muussa maassa ei ole koskaan päästy tällaiseen kattavuuteen, tehokkuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja laatuun näin edullisilla kustannuksilla, Lindén sanoo.

Kalleinta hoito on Yhdysvalloissa, yli 8 000 dollaria henkilöä kohden. Tutkijaverkostossa kehitetyt terveydenhuollon laatumittarit kertovat, että Yhdysvaltojen suurella summalla saavutetaan vain 70 prosenttia Suomen terveydenhuollon tuloksista.

Suomi sijoittui kärkikastiin myös Lancetissa toukokuussa julkaistussa tutkimuksessa, jossa vertailtiin terveydenhoidon saatavuutta ja laatua 195 maassa. Vertailu tehtiin 32 taudin perusteella 195 valtiossa. Aineisto oli vuodelta 2016.

"Perusterveydenhuolto on heikko lenkkimme"

Tutkijaverkoston mukaan Suomen terveydenhuollon kompastuskivet liittyvät sairauksien ennaltaehkäisyyn.

Meretojan mukaan Suomessa on aivo- ja sydänverisuonisairauksia sekä alkoholi- ja mielenterveyssairauksia edelleen muita länsimaita enemmän.

– Tässä on kyse perusterveydenhuollosta, joka on meidän heikko lenkkimme. Toisin kuin muissa vertailun länsimaissa, meidän perusterveydenhuoltomme ei yleensä kutsu rutiininomaisesti ihmisiä terveystarkastuksiin, ellet ole koululainen tai kuulu työterveyden piiriin, Meretoja sanoo.

– Mutta Suomen terveydenhuoltojärjestelmä kokonaisuutena, heikko lenkki mukaan lukien, toimii paremmin kuin missään muualla. Paitsi Sveitsi ja Islanti olivat yhtä hyviä, mutta Suomella olivat halvimmat kustannukset.

Lancetissa on julkaistu useamman vuoden ajan Global Burden of Disease -ryhmän tutkimuksia 200 maan sairauksien ilmaantuvuudesta, esiintyvyydestä, tappavuudesta, riskitekijöistä ja sairauksien vuoksi menetetystä terveydestä.

Viime vuosina tuloksia on julkaistu myös terveydenhuollon rahoituksesta, laadusta ja saatavuudesta.

Lue lisää:

Tie silmälääkäriksi Suomessa vaati porontaljakauppoja ja yhden laivamatkan – Suman Patra työskentelee alalla, jonka potilasmäärät räjähtävät käsiin

Venäjän rintasyöpäpotilaat löytävät jo tiensä Suomeen, mutta terveysmatkailun iso potentiaali on vielä hyödyntämättä – Markkinoinnin ammattilainen tietää, mistä tulee aloittaa

Työntekijät poikkeuksellisen huolissaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotihoidosta: "Sairaalasta kotiutuu jalattomia ja harhaisia asiakkaita"

Arvostettu Lancet-lehti: Suomen terveydenhoito on viidenneksi laadukkainta

BERLIINI Brandenburgin portilla kymmeniä tuhansia ihmisiä vetävä fanikatsomo tyhjeni keskiviikkoillan tappion jälkeen nopeasti ja vähin äänin. Moni ei jäänyt odottamaan loppuvihellystä vaan lähti saman tien, kun Etelä-Korea teki maalin ja oli selvää, että Saksa ei pääse pudotuspeleihin.

Se on jalkapallomenestykseen tottuneessa Saksassa ennenkuulumatonta.

Ohikulkevat nuoret naiset ovat juuri ehtineet sanoa, että heistä tilanne on lähinnä nolo katastrofi, kun Saksan liput kasvoihinsa maalannut mies ryntää väliin huutamaan:

– Kenenkään saksalaisen ei pidä olla tänään surullinen vaan vihainen! Joku kahdeksan miljoonaa katsoo, ja tuommoinen fail!

Mies häipyy yhtä nopeasti kuin tulikin.

– Olin ajatellut, että kyllä he ainakin välieriin pääsevät, sanoo puolestaan Mike Müller.

– Yleensä sen varaan voi laskea. Siksi tämä on niin iso pettymys.

Müllerin mielestä jo aikaisempien pelien jälkeen oli nähtävissä, että tällä kerralla Saksan joukkue ei ole aivan sataprosenttisessa vireessä.

– Täytyy sanoa, että on aivan oikein, että tuollaisilla suorituksilla jäätiin pudotuspelien ulkopuolelle. Vaikka se koville ottaakin.

Samaa mieltä on Florian, joka sanoo odottaneensa Saksan joukkueelta "joka tapauksessa" vähintään pudotuspeleihin pääsyä.

– Ja tavallisesti pääsemme aina jatkoon puolivälieristäkin. Mutta ei tuollaisella pelillä ole mitään mahdollisuuksia.

Benjamin Schom sen sijaan jaksoi pelin jälkeen vielä liehuttaa isoa Saksan lippuaan.

– Karvas tappio, ei tätä voi mitenjkään muuten kuvailla. Olisin tietysti toivonut, että he olisivat pystyneet puolustamaan maailmanmestaruutta, Schom sanoo.

Schomin lippu on hankittu vuoden 2006 maailmanmestaruuskisoihin, ja siitä lähtien se on ollut mukana kaikissa Saksan maajoukkueen arvokisapeleissä, "paitsi yhdessä vuonna 2014".

– Kahden vuoden päästä tapaamme Die Mannschaftin kanssa taas EM-kisoissa, ja neljän vuoden päästä MM-kisoissa. Silloin kaikki on taas mahdollista!

Thaimaassa pelastajat yrittävät porata kallion läpi reiän luolaan, josta etsitään loukkuun jäänyttä nuorten jalkapallojoukkuetta.

– Huomenna voimme porata reiän vuoreen, mutta emme poraa liian syvään. Vain riittävästi, jotta ihmiset mahtuvat läpi, Thaimaan sisäministeri Anupong Paochinda sanoi.

12 koulupoikaa sekä heidän valmentajansa ovat olleet lauantaista lähtien kateissa Tham Luangin luolastossa Pohjois-Thaimaassa. Ryhmä jäi ilmeisesti veden saartamaksi, kun rankkasateet nostivat veden pintaa luolissa.

Sukeltajat löysivät maanantaina tuoreita jalan- ja kädenjälkiä luolastosta. Muita elonmerkkejä ryhmästä ei ole saatu.

Vesi nousee jopa 15 senttimetriä tunnissa

Rankkasateet ovat vaikeuttaneet etsintöjä. Noin kahdensadan pelastajan ryhmä ei ole päässyt tutkimaan kaikkia luolia, joista osa on jo täyttynyt mutaisella vedellä. Luolasto ulottuu kymmenen kilometriä vuoren sisään.

Veden pinta on noussut joissain luolissa jopa 15 senttimetriä tunnissa, vaikka pelastajat ovat pumpanneet vettä pois luolaston suulle tuotujen pumppujen avulla.

– Meidän on pumpattava nopeammin, Chiang Rain provinssin kuvernööri Narongsak Osatanakorn sanoi.

Toimittaja Florian Witulskin mukaan pumppujen letkuja yritetään viedä myös syvemmälle luolastaoon.

"Toivoa on yhä"

Viranomaiset vakuuttavat, että ryhmä voidaan yhä pelastaa. Luolastosta on saatu aiemminkin pelastettua loukkuun jääneitä turisteja.

– Toivoa on yhä. Kaikki viranomaiset tekevät parhaansa. Vedenpinnan nousu on haaste, asevoimien kenraali Chalermchai Sittisart sanoi.

Luolaston ulkopuolelle on kerääntynyt kadonneiden omaisia ja munkkeja, jotka rukoilevat lasten pelastumisen puolesta.

– Toivon, että tänään heidät pelastetaan kaikkien etsijöiden avulla. Olen sydämessäni varma siitä, 16-vuotiaan pojan äiti Pean Kamlue sanoi.

Unenomaista Liisa Ihmemaassa -elokuvaa hyödynnettiin uudenlaisessa aivotutkimuksessa. Suomalaistutkimuksessa selvitettiin, mitä katsojien aivoissa elokuvan aikana tapahtuu.

Osallistujat olivat psykoosiin ensimmäistä kertaa sairastuneita sekä terveitä ihmisiä. Heille näytettiin elokuvasta runsaan seitsemän minuutin pätkä.

Tim Burtonin Liisa Ihmemaassa (2010) valittiin tutkimusmateriaaliksi sen sisällön vuoksi.

– Haluttiin elokuva, joka sisältää normaalia vuorovaikutuksellista materiaalia, mutta toisaalta unenomaisempaa ärsykemateriaalia. Siinä mennään todellisuudesta irrallaan olevaan maailmaan. Toisaalta Liisa Ihmemaassa ei ole liian ahdistava potilaille, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Teemu Mäntylä sanoo.

Psykoosilla tarkoitetaan tilaa, jossa todellisuudentaju on heikentynyt ja ihmisellä on huomattavia vaikeuksia erottaa, mikä on totta ja mikä ei.

Elokuvan katselu tuo aivoista uudenlaista tietoa

Elokuva on uusi keino psykiatristen sairauksien aivotutkimuksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos käytti sitä ensimmäisten joukossa.

– Tämä voi tuoda uusia näkökulmia psykoosipotilaiden aivotutkimukseen. Perinteisesti aivokuvantamista on tehty melko yksinkertaisilla ärsykkeillä, muistitehtävillä tai tunteiden tunnistamisen tehtävillä, Teemu Mäntylä sanoo.

Elokuvan katselun avulla tutkimuksessa voidaan selvittää aivojen toimintaa monipuolisemmin kuin yksinkertaisilla tehtävillä. Myös musiikkia käytetään vastaavanlaisissa tutkimuksissa.

Psykoosipotilaiden aivoissa näkyi enemmän eroja

Katsojien aivojen toimintaa Liisa Ihmemaassa -elokuvan aikana tutkittiin toiminnallisella aivokuvantamisella (fMRI:llä). Tutkittavat makasivat kuvantamislaitteessa ja katsoivat elokuvaa.

Elokuvaa katsoessa samat alueet tutkittavien aivoissa aktivoituivat. Terveiden verrokkien aivoissa oli keskenään hyvin samankaltaista aktiivisuutta. Ensipsykoosipotilaiden aivoissa keskinäisiä eroja näkyi kuitenkin selvästi enemmän.

Eroja esiintyi varsinkin sellaisilla alueilla, jotka yhdistävät erilaisia toiminnallisia aivoverkostoja tai liittyvät esimerkiksi tiedon abstraktimpaan prosessointiin, muistista hakemiseen ja sosiaaliseen havainnointiin.

– Näillä aivojen alueilla aktiivisuus oli vähemmän samankaltaista potilaiden kesken kuin verrokkien kesken, Teemu Mäntylä sanoo.

Myös aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että ensimmäisen kerran psykoosiin sairastuneilla potilailla ja pitkään skitsofreniaa sairastaneilla on paljon poikkeamia aivojen toiminnassa muihin ihmisiin verrattuna. Eroavaisuuksiin on vaikuttanut tehtävä, jota tutkittavat ovat kuvantamisen hetkellä tehneet.

Tavoitteena entistä yksilöllisempi hoito

Tutkimuksessa oli mukana 51 psykoosiin ensimmäistä kertaa sairastunutta aikuista. Heidän lisäkseen mukana oli runsaan 30 ihmisen verrokkiryhmä.

THL:n tutkimus on osa laajempaa tutkimusta, jolla tuotetaan uutta tietoa psykoosien syistä ja niiden mahdollisimman varhaisesta tunnistamisesta. Tutkimus on tehty yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä Aalto-yliopiston kanssa.

Tavoitteena on, että tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää psykoosipotilaiden entistä yksilöllisemmän hoidon kehittämisessä.

– Toivotaan, että tulevaisuudessa hoidon valikoimiseen voidaan saada parempia välineitä, Teemu Mäntylä sanoo.

Tutkimus on julkaistu Biological Psychiatry -lehdessä.