Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) varmisti tänään, että sote-uudistus siirtyy vuodella eteenpäin. Asia sai sinetin, kun sosiaali- ja terveysvaliokunta teki päätöksen käsittelyaikataulustaan aamulla.

Jo viime viikkoina on ollut nähtävissä, että eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ei saa mietintöluonnostaan valmiiksi heinäkuun loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa, että laki voi tulla eduskunnan suureen saliin hyväksyttäväksi vasta loppuvuodesta 2018.

Jos lait hyväksytään vasta loppuvuodesta 2018, oikeuskanslerin viraston mukaan maakuntavaalit ovat pidettävissä vasta noin puolen vuoden päästä. Se tarkoittaa huhti–toukokuuta. Tämän vahvisti myös pääministeri: vaalit ovat siirtymässä ensi vuoden toukokuuhun.

Tämän päivän ilmoituksen jälkeen voi kysyä, oliko hallituksen asettama aikataulu alunperinkin liian tiukka. Ja kuinka paljon voi laittaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan keskinäisen riitelyn ja huonojen henkilösuhteiden piikkiin?

Miten sote-uudistus sitten voisi edetä tämän päiväisten aikataulu-ilmoitusten jälkeen?

Tässä muutama arvio:

1. Sosiaali- ja terveysvaliokunta laatii mietintöluonnoksensa toivottavasti asiantuntijoita kuunnellen niin, että perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset tulevat huolellisesti käsitellyksi. Valiokunta sai ministeriöissä laaditun vastineen reilu viikko sitten. Se käsittelee sitä paraikaa. Valiokunta työskentelee vielä heinäkuun ensimmäisen viikon ja yhtenä päivänä elokuussa.
2. Seuraavaksi perustuslakivaliokunta käsittelee sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnoksen. Eduskunta-arvioiden mukaan siihen menee aikaa noin 5–7 viikkoa.
3. Varmaa ei ole, ettei perustuslakivaliokunta edellyttäisi vieläkin muutoksia tehtäväksi. Valiokunnan edellyttämät muutokset kesäkuun alussa olivat mittavia, vaikka se katsoikin, että ne voidaan tehdä eduskunnassa. Siitä kertonee jo pelkästään se, että hallituksen vastineen sivumäärä on reilut 120 sivua. Lisäksi on hyvä muistaa, että kysymys EU-notifikaatiosta eli siitä täytyykö Euroopan Unionilta pyytää etukäteislausunto valinnanvapaudesta, voi vielä kaataa koko valinnanvapaus-uudistuksen. Perustuslakivaliokunta voi katsoa, että hallituksen antama selvitys ei ole riittävä.
4. Sosiaali- ja terveysvaliokunta tekee jossakin vaiheessa lopullisen mietintönsä, joka menee eduskunnan suureen saliin äänestettäväksi. Äänestykset voisivat olla marras-joulukuussa.

Näin siis, jos edetään kutakuinkin suoraviivaisesti.

Käytännössä pääministerin tänään ilmoittavat aikataulumuutokset tarkoittavat sitä, että ennen eduskuntavaaleja sote- ja maakuntauudistus ei käytännössä etene juuri mihinkään. Maakuntia ei ole, valinnanvapaudesta puhumattakaan. Ei vaikka, lait olisivatkin hyväksytty loppuvuodesta 2018.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtymässä kunnilta maakunnille vasta vuonna 2021. Siitä, milloin esimerkiksi sote-keskukset voisivat aloittaa, ei ole selvyyttä: olisiko se vasta vuonna 2023?

Koska uudistus karkaa yhä kauemmaksi tulevaisuuteen, on hyvin mahdollista, että kokoomuksesta lipeää yhä enemmän kansanedustajia sote-paketin vastustajiksi tai että koko puolue tekee arvion, että sote-uudistusta ei voi hyväksyä tällä hallituskaudella.

Viime kädessä lopullinen arvio on tehtävissä vasta perustuslakivaliokunnan toisen lausunnon jälkeen syksyllä. Ei tällä hetkellä.

Ehkäpä myös puolueilla on halua katsoa, minkälaiset raamit perustuslakivaliokunta antaa soten toteuttamiselle. Niillä voi olla käyttöä ensi kevään hallitusneuvotteluissa.

Koska sote-uudistuksen käytännön toteutus siirtyy varsin pitkälle, yhä merkittävämmäksi nousee eduskuntavaalien tulos ja se, ketkä puolueet ovat neuvottelemassa uutta hallitusohjelmaa.

Esimerkiksi sosiaalidemokraateilla ja vihreillä on ollut halua muuttaa valinnanvapausmallia.

Toisaalta sote-uudistus tuskin on kokonaisuutena menossa romukoppaan.

Varsin yksimielisiä puolueissa näytetään olevan jo siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjinä nykyiset kunnat ovat liian pieniä eli jonkinlaiset suuremmat alueet lienevät joka tapauksessa tulossa.

Niiden tuomat hyödyt nähdään: kustannuskehitystä on helpompi hallita. Parannuksia voi odottaa myös tiedon ja teknologian hyödyntämisessä. Suuremmat alueet myös parantavat edellytyksiä johtamisen ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Tästä myös valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki muistiossaan kirjoitti.

Hyvä on myös muistaa, että jo seitsemässä maakunnassa edetään paraikaa rakentamalla koko alueen kattavaa kuntayhtymämallia. Sote-uudistuksen valmistelutyö on monissa maakunnissa pitkällä, joten maakunnallisia kuntayhtymiä voi olettaa syntyvän lisää. Samoin suurempia alueita, vaikkei koko maakuntaa kattavaa sotea syntyisikään.

Sote-uudistusta on tehty lähes 10 vuotta ja ainakin viisi viime vuotta sote-uudistuksen tekemisessä on ollut valtava kiire. Sekä edellinen että nykyinen hallitus on naulinnut itsensä liian hätäisesti loputtomiin päivämääriin, joita on puolustettu viimeiseen asti. Kunnes viimeisessä hädässä on ollut pakko myöntää, että ei onnistu. Niin siis tänäänkin. Jokainen voi muistella viime kesää, jolloin sotea myös siirrettiin.

Politiikan ja poliitikkojen uskottavuus saa kyllä tässä harjoituksessa kolauksen. Ihan syystäkin. Sote-taival ei ole kunniaksi millekään puolueelle sen enempää kuin poliittiselle järjestelmälle. Kaikilla on ollut sormensa tässä pelissä kymmenen viime vuoden aikana.

Katso myös:

Sipilä: Sote-uudistus siirtyy vuodella – maakuntavaalit toukokuussa, tiedonantoa ei tule

Analyysi: Kaatuiko hallituksen sote-uudistus tämänpäiväiseen aikatauluriitaan? Päivät näyttävät loppuvan kesken Sipilän hallitukselta

Ymmärrätkö miten sote vaikuttaa sinuun? Kokeile Ylen pelillä

Kovat kivut, yksinäisyys, keskeneräinen remontti ja läheisten jaksaminen. Millainen on oman lapsen tulevaisuus, kun ei sitä itse pääse näkemään? Parantumattomasti sairaan rintaa painavat raskaat huolet.

Sen vuoksi kuolemaa edeltävä hoito on pitkälti lähdön suunnittelua ja kuolemanpelon työstämistä, sanoo palliatiivisen hoidon eli oireita lievittävän hoidon johtava asiantuntija Tiina Saarto.

Lääketieteellinen hoito ja kivunlievitys ovat olennainen osa parantamattomasti sairaan hoitoa, mutta psyykkinen tuki on hoidon keskiössä. Tavoitteena on mahdollisimman hyvän elämänlaadun turvaaminen viimeisiin hetkiin asti.

– Oireita lievittävä hoito on elämän loppuvaiheeseen varautumista, jolla hälvennetään elämän päättymisen pelottavuutta. Kuoleman lähestymisestä voidaan puhua turvallisessa ympäristössä, jotta hoitohenkilökunta tietää, mitä potilas ja hänen läheisensä toivovat viimeisinä hetkinä tehtävän, sanoo Saarto.

Saarron mukaan psyykkisen tuen tulisi alkaa jo kauan ennen saattohoitoa. Oireita lievittävässä hoidossa nimittäin saattohoito on vasta se ihan viimeinen aika ennen kuolemaa: saattohoidossa on kyse päivistä tai viikoista. Potilas tarvitsee pelkoihinsa ja murheisiinsa apua jo paljon aiemmin.

– Oireita lievittävän hoidon tulisi alkaa jo varhaisessa vaiheessa silloin, kun varsinaisen sairauden hoito ei enää lievitä oireita. Yleensä se tarkoittaa viimeistä elinvuotta, sanoo Saarto.

– Hoidon tarkoituksena ei ole jouduttaa eikä hidastaa kuolemaa.

Saarto on ainoa palliatiivisen lääketieteen professori Suomessa ja vetänyt sosiaali- ja terveysministeriön palliatiivisen hoidon suosituksen laatinutta työryhmää.

Vanha pelkää kärsimystä, nuori tekemättömiä asioita

Saarron mukaan eri sukupolvilla on erilaisia pelkoja kuolemaan liittyen: Vanhat pelkäävät kärsimystä, kipua ja heitteillejättöä. He ovat ehkä seuranneet vierestä vaikeita kuolemantapauksia.

Nuoria huolettavat itsemääräämisoikeuden menettäminen, toisista riippuvaiseksi tulemista ja elämän merkityksen menettämistä. Heille kuolemaan johtava sairaus on isompi henkinen isku.

Kuolemaan liittyvä pelko ja ahdistus näkyy potilaissa levottomuutena ja painajaisunina, sanoo Joensuun palliatiivisella vuodeosastolla työskentelevä sairaanhoitaja Marianne Pelo. Läheisyyden kaipuu on läsnä.

– Kun menee hoitamaan potilasta ja auttamaan arkisissa asioissa, usein huomaakin istuvansa vuoteen reunalla juttelemassa. Toisilla kuolemanpelko purkautuu tarpeena puhua huolet pois, sanoo Pelo.

Lääkkeenä keskustelu ja kuoleman suunnittelu

Kuunteleminen ja keskustelu on usein paras lääke pelkoon. Vaikka psykiatrista tai hengellistä apua olisi tarjolla, sairaanhoitaja Marianne Pelon mukaan hyvin monelle vuodeosaston potilaalle tutun sairaanhoitajan kanssa juttelu riittää. Keskusteluun ja sydämen purkamiseen on kehitetty apuvälineitä, kuten korttipelejä, joissa on keskustelunavauksia erilaisista elämän tärkeistä asioista.

Toinen tärkeä pelonlievittäjä on hoitosuunnitelman tekeminen yhdessä potilaan ja omaisten kanssa. Haluaako potilas kuolla kotona vai hoivapaikassa? Siirretäänkö potilas sairaalaan, jos kuume nousee? Annetaanko elvytystä?

– Hoitosuunnitelmalla varaudutaan niihin tilanteisiin, joissa potilas ei itse pysty ilmaisemaan tahtoaan. Näin tiedetään potilaan toiveet ja niitä kunnioitetaan, sanoo Saarto.

Suuri osa parantumattomasti sairaista haluaa olla kotona loppuun asti. Kaikille se ei ole aina kuitenkaan mahdollista.

– Kotisaattohoito vaatii omaisilta erittäin paljon jaksamista, eikä heillä aina ole edes mahdollista olla sairaan ihmisen rinnalla vuorokauden ympäri, sanoo apulaisylilääkäri Leena Surakka Siilaisen palliatiivisen hoidon keskuksesta.

Elämän keskeneräiset asiat aiheuttavat huolia kuolemansairaalle. Siksi palliatiiviseen hoitoon kuuluu myös käytännön asioissa auttaminen. Yksi murehtii omaisuuden jakamista ja toinen haluaa ohjeistaa jälkikasvua keskeneräisen remontin viemisessä loppuun. Kolmannen iäkäs puoliso jää yksin kotiin, minkä vuoksi taloon pitää asentaa tukikahvoja.

– Yritämme auttaa mahdollisimman pitkälle, että jokainen murhe saataisiin purettua pois, sanoo Pelo.

On raskaampaa olla läheinen kuin kuoleva

Parantumattomasti sairas taipuu tuulessa, kunnes kaatuu. Mutta omaiset jäävät tänne surunsa kanssa.

Potilas joutuukin usein lohduttajan rooliin, kun läheiset surevat tulevaa menetystä.

– Potilaiden kanssa olemme monesti siitä puhuneet, että usein on raskaampaa olla läheinen kuin kuoleva. Kuoleva on enemmän tai vähemmän sinut oman lähtönsä kanssa. Kroppa väsyy, ja valmius luopua elämästä tulee luonnostaan, sanoo Saarto.

Kuolevan vieressä on puolestaan vaikea olla – varsinkin, jos läheinen kokee, ettei hän voi auttaa ollenkaan. Siksi Saarron mukaan on tärkeää ottaa hoidon loppuvaiheessa omaiset kiinteästi mukaan ja antaa myös heille keskustelutukea.

Hoito ei ole tasa-arvoista Suomessa

Tutkimukset osoittavat, että palliatiivisen hoidon piirissä olevat potilaat joutuvat harvemmin päivystykseen tai keskussairaalan vuodeosastolle kuin ne, joille palliatiivista hoitoa ei ole järjestetty.

Siilaisen palliatiivisen hoidon keskus on yksi valtakunnallisesti ensimmäisiä, joka täyttää sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2017 lopulla julkaisemat suositukset saatto- ja palliatiivisen hoidon järjestämisestä. Saarron mukaan kaikkialla Suomessa tilanne ei ole yhtä hyvä.

– Palliatiivinen hoito ei ole vielä tasa-arvoista Suomessa, sanoo Saarto.

Mitä sanoo Suomen johtava palliatiivisen hoidon asiantuntija, olisiko eutanasia luonnollinen jatke palliatiiviselle hoidolle?

– Ei minun mielestäni. Kuolema on luonnollista, eutanasia ei. Toivon, että me saamme palliatiivisen saattohoidon niin hyvälle mallille, että pelko kuolemasta ja elämän loppuvaiheesta hälvenisi ja sitä kautta potilaan toive eutanasiasta hälvenisi. Eutanasian tarve perustuu hyvin pitkälti pelkoon, sanoo Saarto.

Jo etukäteen kuohuttanut, vain naisille tarkoitettu lomasaari SuperShe toivotti juhannuslauantaina ensimmäiset asiakkaansa tervetulleiksi Raaseporissa.

Yrityksen Facebook-sivujen perusteella saaren ensimmäiset naisvieraat ovat saaneet nauttia joogasta ulkoilmassa ja trendikkäistä smoothie-kulhoista.

SuperShe-saaren erikoinen konsepti on yhdysvaltalaisen yrittäjän Kristina Rothin käsialaa. SuperShe-verkosto toimii ympäri maailmaa erilaisissa kohteissa – ja nyt myös Suomessa.

Supershe-yrityksen verkkosivuilla kerrotaan, että Suomen lomasaarella on tarjolla muun muassa retriittejä, joogaa, meditointia, kokkauskursseja ja luonnossa liikkumista. Viiden hehtaarin kokoinen saari sijaitsee entisen Tammisaaren saaristossa.

Roth ei halunnut kommentoida saaren avautumista Ylelle.

"Uniikkia aluetta"

Raaseporissa kansainvälinen yrittäjä on otettu hyvillä mielin vastaan. Raaseporin matkailupäällikkö Ville Vuorelma uskoo, että yrityksen saaman julkisuuden ansiosta entistä useampi on painanut myös Raaseporin mieleensä – niin kotimaassa kuin ulkomailla.

Vuorelman mukaan Rothin rakastui saaristoon viime vuonna tämän vieraillessa alueella. Roth on itse kertonut päätyneensä Raaseporiin suomenruotsalaisen miesystävänsä kautta.

Suomalaisessa saaristolaisidyllissä onkin runsaasti matkailupotentiaalia.

– Tämähän on todella uniikkia aluetta. Olemme suomalaisina tottuneita siihen, että luonto on tällaista, mutta ulkomailla tämä on hyvin ainutlaatuista. Saaristoalueelle on kuitenkin 40 000 saarta, Vuorelma toteaa.

Vuorelma kertoo tavanneensa Rothin. Raaseporin matkailu on auttanut yrittäjää muun muassa löytämään paikallisia yhteistyökumppaneita.

Se, että lomasaari on nyt auki, ei ole näkynyt Raaseporin arjessa. Yksi syy voi olla, että saarelle matkaavat ryhmät ovat pieniä, Vuorelma sanoo.

Hänen mukaansa suomalaista saaristoidylliä on myyty ensisijaisesti ulkomaille.

– Olen ymmärtänyt, että ympäri maailmaa on ollut kiinnostusta, ja että saarelle on pitkä jono. Varmasti [on kiinnostusta] Suomessa myös, mutta aika kansainvälistä porukkaa.

Porttikielto sapettaa miesten tasa-arvoyhdistystä

Rothin lomasaari-ideasta uutisoitiin runsaasti helmikuussa. Kaikkia liikeidea ei ole miellyttänyt, ja Roth on kertonut, että erityisesti miehet ovat lähettäneet runsaasti kritisoivia viestejä.

Esimerkiksi Miesten tasa-arvo ry pitää vain naisille suunnattua lomasaarta syrjintänä.

– Emmehän me Suomessa hyväksyisi "vain valkoisille" palveluja tarjoavaa lomakeskustakaan, yhdistys vertaa tiedotteessaan.

Tasa-arvovaltuuttu Jukka Maarianvaara on kuitenkin eri mieltä.

Tasa-arvovaltuutettu antoi kesäkuun puolessa välissä lausunnon, jonka mukaan SuperShe ei riko tasa-arvolakia. Lausunto perustuu yrittäjän antamaan selvitykseen. Selvityksessä todetaan, että toimitilat, kuten sauna- ja pukeutumistilat ovat rajalliset ja jaetut. Näin ollen naisten ja miesten tulo yhtäaikaa saarelle ei yrittäjän mukaan sovi.

Lisäksi yrittäjä haluaa, että naiset kulttuurista ja uskontokunnasta riippumatta voivat osallistua saaren toimintaan. Tämä ei olisi mahdollista, jos paikalla on myös miehiä.

Pääsääntöisesti yritys ei voi valita asiakkaitaan sukupuolen perusteella, mutta SuperShen kohdalla tasa-arvovaltuutettu katsoi, että konseptin rajaaminen vain naisasiakkaille on perusteltua.

Raaseporin matkailupäällikkö Ville Vuorelma toteaa, että heille SuperShe-saaren konsepti ei ole ongelma: tasa-arvovaltuutetun päätökseen luotetaan.

Yhdysvaltain korkein oikeus antoi Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille yhden tämän suurimmista voitoista, kun se päätti pitää voimassa Trumpin syyskuussa 2017 määrämän kohutun matkustuskiellon.

Korkeimman oikeuden äänestys päättää pitkän kiistan siitä, oliko Trumpin määrämä matkustuskielto laiton. Alemmat oikeusasteet olivat kumonneet Trumpin syyskuisen määräyksen

Kielto matkustaa Yhdysvaltoihin kohdistui pääasiassa muslimienemmistöisiin maihin. Määräys esti Libyan, Iranin, Somalian, Syyrian, Jemenin, Tšadin, Venezuelan ja Pohjois-Korean kansalaisten saapumisen Yhdysvaltojen rajojen sisäpuolelle.

Äänestyksessä korkeimman oikeuden viisi konservatiivituomaria päätti kiistan Trumpin eduksi äänin 5–4.

Presidentti reagoi päätökseen Twitterissä pian sen tultua julki.

– Korkein oikeus säilyttää Trumpin matkustuskiellon. Wow!

Yhdysvaltojen korkeimmassa oikeuden jäsenistössä on ollut vuoden 2017 lopusta alkaen konservatiivienemmistö. Trump nimitti vuonna 2016 menehtyneen demokraattimyönteisen tuomarin Antonin Scalian tilalle konservatiivisen Neil Gorsuchin.

Matkustuskielto oli Trumpin keskeisiä päätöksiä, jolla hän lunasti kovia lupauksiaan aiempaa jyrkemmästä maahanmuuttopolitiikasta.

Trumpin kritisoijat ovat sanoneet muslimienemmistöisiin maihin kohdistuvan matkustuskiellon olevan seurausta Trumpin vihamielisestä suhtautumisesta muslimeihin. Presidenttikampanjansa aikana Trump vaati muslimeille "totaalista kieltoa tulla Yhdysvaltoihin".

Oikeudessa väännettiin siitä, syrjikö pääasiassa muslimienemmistöisiin maihin kohdistunut matkustuskielto islaminuskoisia ja ylittikö Trump määräyksellä toimivaltansa.

Päivitetty 26.6. klo 18:30. Lisätty Trumpin tviitti.

Lue lisää:

Korkein oikeus: Trumpin hallinto saa rajoittaa pakolaisten matkustamista Yhdysvaltoihin

Trumpilta uusi maahantulokielto – mukana Pohjois-Korea ja Tšad

Trumpin maahantulokielto taas vastatuulessa – Tuomarit jäädyttivät kiellon vain tunteja ennen voimaantuloa

Kun Kaisa Seppo etsi viime syksynä uusia haasteita, hän päätyi työhaastatteluun Accenturelle.

Yllätys oli suuri, kun haastattelija ryhtyi esittelemään konsulttiyhtiön sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä koskevaa strategiaa.

– Kuulin, miten tärkeää heille on monimuotoisuuden tukeminen ja miten yhtiö on ollut näkyvästi mukana Pride-viikolla. Se toi tosi hyvän fiiliksen.

Nyt Seppo on työskennellyt Accenturessa puoli vuotta ja toimii aktiivisesti työntekijöiden LGBTIQ-verkostossa. Lyhenne tulee englannin kielen sanoista lesbian, gay, bisexual, transgender/transsexual, intersex ja queer/questioning.

– Onhan sillä valtavan suuri merkitys, että voin olla oma itseni myös työpaikalla. Silloin olen varmasti hauskempi, luovempi, tuottavampi ja kykenen antamaan täyden panoksen.

Helsingissä vietetään Pride-viikkoa. Yhä useampi yritys ilmaisee sateenkaaren värein tukensa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille. Mutta pitäisikö nämä ihmisryhmät huomioida myös Pride-viikkojen jälkeen työpaikkojen arjessa? Ja jos, niin miten?

Tasa-arvo on hyvää liiketoimintaa

Accenturen Suomen ja Pohjoismaiden johtaja Frank Korsströmin mukaan monimuotoisuus on yhtiön strategian ytimessä.

– Pidin tasa-arvoa jotenkin itsestään selvänä asiana, kunnes tutustuin muutaman meidän työntekijämme kokemuksiin. Nyt minulle on sydämen asia viedä tätä asiaa eteenpäin miten vain voin, Korsström kertoo.

Yhtiölle kyse on arvoista. Tässä tapauksessa arvoille voi kuitenkin laskea myös tuottoa.

– Jos luomme ihmisille edellytykset olla töissä oma itsensä, he kokevat olonsa turvalliseksi. Se taas näkyy innovatiivisuutena ja siinä, että työntekijät voivat joka päivä tehdä parhaansa, Korsström sanoo.

– Erilaiset tutkimukset kertovat, että monimuotoisuutta korostavat yritykset ovat pärjänneet taloudellisilla mittareilla muita paremmin.

Yhden tällaisen tutkimuksen teki sveitsiläinen pankkijätti Credit Suisse pari vuotta sitten. Pankki kokosi tiedot 270 yrityksestä, joiden johdossa on avoimen homoseksuaalisia henkilöitä, joiden työntekijät ovat aktiivisia vähemmistöjen asiaa ajavissa liiketoimintaverkostoissa, tai jotka ovat saaneet tunnustusta vähemmistöjen huomioon ottamisesta.

Näiden pääosin yhdysvaltalaisten, eurooppalaisten ja australialaisten yritysten pörssikurssi oli kehittynyt kuuden vuoden kuluessa kolme prosenttia verrokkiyrityksiä paremmin.

Credit Suissen tutkijat eivät uskaltaneet suoraan määritellä, mikä on syy ja mikä seuraus. Eli houkuttelevatko menestyvät yhtiöt enemmän sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajia työntekijöiksi vai tekevätkö tällaiset työntekijät yrityksistä parempia?

– Todennäköisesti molempia, tutkimuksessa todetaan.

Monimuotoisuuden työkalut

Miten konsulttiyhtiö monimuotoisuutta käytännössä tukee?

Verkostot ja niiden tukiverkostot: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat työntekijät jakavat kokemuksia ja kehittävät yrityksen toimintatapoja LGBTIQ-verkostossa.

Lisäksi yhtiössä on oma LGBTIQ Ally -verkostonsa, johon kuulumalla kuka tahansa monimuotoisuuskoulutuksen saanut työntekijä voi osoittaa tukeaan verkoston toiminnalle. Tukiverkoston tunnuksena on sateenkaaren värein koristeltu avainnauha.

Johdon sitoutuminen tuo näkyvyyttä: Monimuotoisuuden huomiointi on Accenturen mukaan asetettu johdon strategiseksi tavoitteeksi ja se on osa vuosittaista henkilöstösuunnitelmaa. Yhtiön johtoryhmästä on valittu monimuotoisuutta edistävä “sponsori” ja jokaisessa yksikössä on asialle omistautunut vastuuhenkilö.

Työvoiman koulutus: Noin 1 400 henkeä työllistävän Accenturen jokainen uusi työntekijä käy läpi monimuotoisuusperehdytyksen, ja kaikille tiiminvetäjille järjestetään koulutus aiheesta. Koulutus koskee muun muassa ajattelun vinoutumia, jotka ohjaavat peilaamaan toisia ihmisiä itseemme. Mitä enemmän ihminen tulee tietoiseksi tästä luonnollisesta taipumuksesta, sitä objektiivisempiin ja tasapuolisempiin päätöksiin hän kykenee esimerkiksi rekrytoinneissa ja työsuoritusten arvioinneissa.

Ei ole pakko valita: Accenturen uusissa toimitiloissa on sukupuolineutraalit WC-tilat, eli työntekijöiden ei tarvitse määritellä itseään vain joko mieheksi tai naiseksi. Myös henkilöstökyselyissä on useampia vaihtoehtoja sukupuolen merkitsemiseksi.

Oman toiminnan arviointi: Accenturessa tutkitaan esimerkiksi rekrytointi-ilmoituksia myös ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella, jotta kieli ja käytännöt tukisivat monimuotoisuutta eivätkä sulkisi hakijoita pois.

Rekrytointivaltti

Accenturen LGBTIQ-verkoston aktiivijäsenet kehuvat työnantajaansa maasta taivaisiin. Tammikuussa Accenturessa aloittanut Kaisa Seppo kertoo katselleensa muitakin työnantajia, mutta juuri Accenturen vähemmistöpolitiikka sinetöi päätöksen.

Yhtiössä jo useamman vuoden työskennellyt strategiakonsultti Antti Rekola näkee jo senkin mahdollisuuden, että ura veisi jossain vaiheessa toisen yhtiön palvelukseen. Vaatimukset seuraavaa työnantajan suhteen ovat kuitenkin kohonneet.

– Osaisin nyt odottaa muiltakin työnantajilta sitä, että tähän asiaan otetaan näkyvästi kantaa, Antti Rekola sanoo.

Presidentti Donald Trump sai tiistaina yhden virkakauden toistaiseksi suurimmista voitoistaan Yhdysvaltain korkeimmasta oikeudesta. Se piti yllä Trumpin asettaman matkustuskiellon seitsemän pääasiassa muslimienemmistöisen maan kansalaiselle.

Korkein oikeus katsoi Trumpin matkustuskiellon olevan oikeutettu äänin 5-4. Voiton Trumpille takasi oikeuden konservatiivienemmistö.

Trump sai senaatissa läpi ensimmäisenä virkavuotenaan oman tuomarinimityksensä korkeimpaan oikeuteen, konservatiivisen Neil Gorsuchin. Yhdysvalloissa korkeimman oikeuden tuomarit nimitetään iäksi, siksi nimityksillä on pitkäkestoisia vaikutuksia.

Tuomarinimitys takaa presidentin linjan jatkumisen vielä pitkälle tämän virkakauden jälkeen. Gorsuch nousi korkeimpaan oikeuteen reilu vuosi aiemmin kuolleen Antonin Scalian tilalle.

Trumpin edeltäjä presidentti Barack Obama olisi halunnut nimittää Scalian tilalle liberaalin tuomarin, Merrick Garlandin. Senaatin republikaanijohtaja Mitch McConnell esti kuitenkin tuomarinimityksen tulemisen senaatin hyväksyttäväksi vuonna 2016, koska halusi siirtää päätöksen marraskuun vaalien jälkeen.

Näin ollen presidentinvaalit voittanut Donald Trump pääsi valitsemaan lähes ensi töinään korkeimman oikeuden tuomarin. Se kantaa nyt Trumpille poliittista hedelmää. Konservatiivisia kantoja tukevia päätöksiä on tullut kevätistuntokauden päättyessä paitsi matkustuskiellosta myös seksuaalivähemmistöjen syrjimiskysymyksessä sekä abortin tarjoamisessa alaikäiselle. Viimeaikaisista päätöksistä moni on syntynyt tiukimmalla mahdollisella enemmistöllä, 5-4.

Kun yhdysvaltalaiset äänestivät presidentistä vuonna 2016, samalla he äänestivät myös maan ylimmän oikeuden käyttäjän suunnasta. Yhdysvaltalaiset tiesivät, että Trumpin myötä konservatiiviset arvot voittavat myös ylimmässä oikeusasteessa.

Yhä useamman lapsen päivähoitopaikka voi olla jatkossa yksityisessä päiväkodissa, kun varhaiskasvatuksen palvelusetelit yleistyvät.

Palvelusetelin ansiosta Suomessa voi olla jatkossa erityisesti pieniä kuntia, joissa julkista päiväkotia ei ole enää lainkaan.

Esimerkki tästä on kainuulainen Puolangan kunta, joka päätti hiljattain, että päivähoitoa järjestää jatkossa Touhula Varhaiskasvatus Oy.

Päiväkotiketju aloittaa nykyisissä Puolangan kunnan päiväkodin tiloissa elokuussa, kertoo Puolangan pormestari Harri Peltola. Touhula on Suomen suurin yksityinen päiväkotiyritys.

Kunta ottaa samalla käyttöön varhaiskasvatuksen palvelusetelin. Puolankalaiset vanhemmat voivat hakea palveluseteliä kunnalta.

Palvelusetelillä yksityiseen päiväkotiin pääsee pääosin samalla hinnalla kuin julkiseenkin.

Ilman seteliä kuukausittainen maksu on kunnallista päiväkotia korkeampi, vaikka Kela maksaakin yksityisen päiväkodin valinneille yksityisen hoidon tukea.

Ketään ei kuitenkaan voi pakottaa valitsemaan yksityistä palvelua. Kunta odottaakin Peltolan mukaan parhaillaan, miten vanhemmat suhtautuvat palveluseteliin.

Kunnallinen päivähoito pitää jossain muodossa järjestää, jos joku jättää palvelusetelin hakematta, Peltola sanoo.

Hän kuitenkin uskoo, että loppusyksyyn mennessä kaikki vanhemmat ovat hakeneet palveluseteliä. Hänen mukaansa ratkaisulla halutaan ennen kaikkea kehittää päiväkodin toimintaa.

– Pienessä kunnassa on siihen on rajalliset resurssit. Tämä ratkaisu on tehty lasten ja vanhempien näkökulmasta, hän sanoo.

Vajaan kolmentuhannen asukkaan Puolangalla on tällä hetkellä yksi kunnallinen päiväkoti, jolla on kaksi toimipistettä. Lisäksi kunnassa on pieni ryhmäperhepäiväkoti.

Puolanka yksityisti myös sosiaali- ja terveyspalvelunsa Attendolle viisi vuotta sitten.

"Palveluseteli tuo yksityiset päiväkodit pienituloisten ulottuville"

Yksityiset päiväkotiketjut ovat laajentaneet toimintaansa viime vuosina. Näin on tehnyt erityisesti juuri Touhula.

Ruotsalaiselle pääomasijoittajalle EQT:lle myydyn oululaisyrityksen toiminta on laajentunut ryminällä.

Touhula avasi pelkästään viime vuonna 17 uutta päiväkotia ja osti lisäksi lähes yhtä monta. Ketjun päiväkotien määrä nousi 160:een ja henkilöstön määrä noin kuudestasadasta yli kahteentuhanteen.

Palveluseteli tuo yksityiset päiväkodit myös pienituloisten ulottuville. Virpi Holmqvist, toimitusjohtaja, Touhula-konserni

Tuoreiden tilinpäätöstietojen mukaan Touhula-konsernin liikevaihto oli 88 miljoonaa. Operatiivista liikevoittoa yritys teki viime vuonna 5,9 miljoonaa euroa, vaikka varsinainen liikevoitto olikin miinuksella johtuen useista yrityskaupoista sekä investoinneista liiketoiminnan kehittämiseen.

Muita suuria päiväkotiketjuja ovat Pilke ja Tenava.

Kasvua on todennäköisesti tulossa lisää, sillä varhaiskasvatuksen palveluseteli on avaa mahdollisuuden yksityiseen päiväkotiin aiempaa useammalle perheelle.

Kelan tukimuoto on suosinut hyvätuloisia, koska siinä ei huomioda perheiden tuloja samalla tavoin, Touhula-konsernin toimitusjohtaja Virpi Holmqvist sanoo.

– Palveluseteli tuo yksityiset päiväkodit myös pienituloisten ulottuville.

Yksityistä hoitoa tuetaan edelleen suurimmassa osassa kuntia Kelan yksityisen hoidon tuella ja hoitolisällä. Tuesta huolimatta kuukausittainen maksu on usein useita kymmeniä euroja korkeampi kuin julkisessa päiväkodissa.

Touhula toimiikin pääosin kunnissa, joissa käytetään palveluseteliä, kertoo Holmqvist.

Tuoreen, Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan palveluseteli yleistyy varhaiskasvatuksessa parhaillaan. Kyselyssä yli 60 kuntaa ilmoitti ottaneensa palvelusetelin käyttöön. Toissa vuonna vastaava luku oli vajaat 50.

Kunnat ovat lähes luopuneet vanhoista ostopalvelupäiväkodeista ja yksityisen hoidon tuella olevien lasten määrä vähenee, todetaan Kuntaliiton tiedotteessa.

Suurista kaupungeista esimerkiksi Helsinki selvittää parhaillaan, otetaanko palveluseteli käyttöön. Poliittinen päätös tehdään syksyllä.

Kaupunki selvitti varhaiskasvatuksen palveluseteliä jo vuosi sitten, mutta tuolloin asia ei edennyt selvitystä pidemmälle.

Yksityisten palveluntuottajan tehtävä on tuottaa voittoa. Puolankalaisten rahat menevät nyt yksityisen sijoittajien taskuun. Olli Luukkainen, puheenjohtaja, OAJ

Miksi aiemmin kriittinen kanta palveluseteliin näyttää muuttuneen Helsingissä, varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas?

– Valmistelussa täytyy lähtökohtaisesti olla kriittinen. Tilanne on kuitenkin se, että toimintaympäristö on muuttunut viime vuoteen verrattuna.

Järvenkallaksen mukaan asiakasmaksujen aleneminen ja viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu ovat kasvattaneet hintaeroa julkisen ja yksityisen päiväkodin välillä entisestään.

Kelan yksityisen hoidon tuki ei myöskään mahdollista esimerkiksi sisaralennusta yksityisissä päiväkodeissa. Palvelusetelin myötä sisaralennus voitaisiin ottaa käyttöön.

– Helsingin profiili on ollut se, että yksityinen täydentää julkista varhaiskasvatusta. Täällä on ollut perinteisesti paljon pieniä toimijoita, Järvenkallas sanoo.

Touhulalla on Helsingissä toistaiseksi vain kolme päiväkotia. Syksyllä aukeaa kaksi lisää.

Toimitusjohtaja Virpi Holmqvist kiistää, että Touhula olisi pitänyt toiminnan toistaiseksi pienenä siitä syystä, että Helsingissä ei ole tähän saakka käytetty palveluseteliä.

– Olemme oululaislähtöinen yritys ja Helsinki on meille vieras markkina. Täällä on vaikea löytää tiloja päiväkodeille.

Holmqvist kertoo, että Touhula toimii tavallisesti niin, että ostaa tontin jolle rakentaa itse päiväkodin. Helsingissä tontteja ei juuri löydy ja toimitilojakin on tarjolla vähän.

OAJ arvostelee rankasti: Päiväkotien miljoonatulos tehdään verovaroilla

Opetusalan ammattijärjestö on arvostellut kovin sanoin Puolangan päätöstä antaa päiväkotitoiminta kokonaan yksityisen toimijan hoidettavaksi.

OAJ:n mukaan yksityisten päiväkotien yleistymisen myötä aukeaa kokonaan uusi maailma, josta ei ole vielä käyty juurikaan yhteiskunnallista keskustelua.

Ennen suuria päiväkotiyrityksiä kunnat ostivat päivähoitoa niin sanotuilta ostopalvelupäiväkodeilta, jotka olivat käytännössä voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä.

Luukkainen ei osta Puolangan perustelua päiväkodin kehittämisestä.

– Kuulostaa omituiselta. Eivätkö he luota kunnalliseen osaamiseen? Kun otetaan yksityiseltä, ei sinne sitä väkeä tule ainakaan enempää.

Suuri periaatteellinen kysymys on myös se, miksi yksityiset päiväkodit ylipäänsä saavat tehdä voittoa.

Yksityisiä päiväkoteja tuetaan verovaroilla, eli toisin sanoen juuri kunnan maksamalla palvelusetelillä ja Kelan yksityisen hoidon tuella.

Perusopetuslaki kieltää taloudellisen voiton tavoittelun opetuksen järjestämisellä. Yksityiset koulut eivät saa tehdä voittoa.

Varhaiskasvatuslaissa taas vastaavaa kieltoa ei ole.

– Tästä täytyisi käydä yhteiskunnallinen keskustelu. Yksityisten palveluntuottajan tehtävä on tuottaa voittoa. Esimerkiksi puolankalaisten rahat menevät nyt yksityisen sijoittajien taskuun, Luukkainen sanoo.

Keväällä nousseessa lastentarhanopettajien palkkakeskustelussa on myös sivuttu sitä, että yksityiset päiväkodit maksavat vielä julkistakin huonompia palkkoja. Tehtäväkohtainen palkka yksityisissä päiväkodeissa on noin 200 euroa pienempi.

– Se on yksi salaisuus, miksi ulkoistamista tapahtuu, kulurakenne on sitä kautta halvempi, Luukkainen sanoo.

Uudesta, paljon keskustelua herättäneestä varhaiskasvatuslaista äänestetään eduskunnassa tällä viikolla.

Vasemmistoliitto julkaisi eriävän mielipiteen sivitysvaliokunnan viime viikkoiseen mietintöön laista ja vaati lakiin muun muassa voitontavoittelun kieltoa.

Puolue ilmoitti myös jättäneensä kirjallisen kysymyksen varhaiskasvatuksen yksityistämisestä.

Myös Suomen opettajaksi opiskelevien liitto on ottanut kantaa, että yksityistäminen uhkaa varhaiskasvatuksen laatua.

Oulussa Suomen suurin osuus yksityisiä päiväkotipaikkoja

OAJ:n mukaan yksityisen varhaiskasvatuksen tulisi täydentää kunnan omia palveluita. Useissa kunnissa yksityisen ja julkisen varhaiskasvatuksen suhteesta on käyty tiukkaa poliittista keskustelua.

OAJ:n mukaan esimerkiksi Eurassa käytiin hiljattain vääntö yksityisen varhaiskasvatuksen osuuden nostamisesta puoleen. Lopulta päätettiin pysyä nykyisessä neljänneksessä.

Kaikkein eniten päiväkotitoimintaa on Suomessa yksityistetty Oulussa, jossa osuus on neljänkymmenen prosentin luokkaa.

Puolangan pormestari Harri Peltola kummastelee varhaiskasvatuksen yksityistämisestä noussutta arvostelua.

– Tämä on täysin sama tilanne kun yksityistimme sosiaali- ja terveyspalvelut. Ammattiyhdistysliike vastusti sitä samoilla perusteilla.

Peltolan mukaan henkilöstö ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä yksityisiin sote-palveluihin Attendossa.

Kunnallisen päiväkodin työntekijät siirtyvät Touhulan leipiin samoin ehdoin kuin työntekijät siirtyivät viisi vuotta sitten Attendolle, hän kertoo.

Lastentarhanopettajat ja hoitajat jatkavat Peltolan mukaan kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen (KVTES) piirissä sopimuskauden loppuun. Palkat eivät siis toisin sanoen Puolangan tapauksessa laske.

– Puolanka on pieni kunta, minä suurin piirtein tunnen kaikki päiväkodin lapset. Haluamme hoitaa heidät mahdollisimman hyvin, Peltola perustelee vielä.

Miten esittelet itsesi, jos sääntö kuuluu näin: älä mainitse ammattia tai työtehtävää, vaan kerro, kuka olet?

Järjestimme hiljattain kavereideni kanssa illallisen, johon kutsuimme toisilleen vieraita ihmisiä erilaisista elämänpiireistä. Illallisen aluksi on luontevaa, että samassa pöydässä istuvat esittäytyvät. Emme halunneet, että ihmiset ovat toisilleen johtajia, sosiaalityöntekijöitä, työttömiä, opiskelijoita, projektipäälliköitä, filosofeja tai tanssijoita, joten pyysimme, että esittelykierroksella puhuttaisiin jostain muusta kuin ammatista tai asemasta.

Helppoja tapoja kertoa itsestään: äiti tai isä, pari lasta, koti Helsingissä tai Nurmijärvellä, ikä xx. Mutta mitä tällaiset tiedot kertovat siitä, kuka olet? Halusimme jotain enemmän. Pöytäseurueet kertoivat toisilleen esimerkiksi tällaisista asioista: Mikä sinulle on tärkeää? Mikä herättää sinussa toivoa? Millaisia ihmisiä ihailet? Mikä sinua ahdistaa? Mitä pelkäät? Mitä ajattelit, kun sait kutsun tähän tilaisuuteen, jonka ideasta et tiennyt mitään?

Jos tällaiseen keskusteluun uskaltaa heittäytyä, pääsee nopeasti lähelle toista ihmistä. Tämä tosin edellyttää rehellisyyttä. Älkääkä vain kuvitelko, etteivätkö suomalaiset osaisi heittäytyä. Ihan varmasti osaavat, kunhan vain lopetetaan sen leikkiminen, että kaikki syvällinen on kiusallista ja kaikki tärkeilevä tärkeää. Olen viime aikoina nähnyt monessa yhteydessä, että kun 67-vuotiasta suomalaista katsoo silmiin ja kysyy, mikä sinulle on tärkeää, kannattaa kuunnella tarkasti ja varustautua siihen, että lopuksi aina vähän itkettää.

Toista kuuntelee eri tavalla, kun ei heti aluksi laita häntä lokeroon.

Omassa illalliskokeilussamme emme kieltäneet ihmisiä puhumasta töistään. Monen ammatti tuli esille keskusteluissa. Ei siinä mitään. Kokeilua voisi tietenkin viedä pitemmälle. Voisi puhua illan ajan eettisistä kysymyksistä, suruista, peloista, häpeästä tai sote-uudistuksesta, ja pyrkiä arvaamaan vasta keskustelujen jälkeen, millaisten asioiden parissa muut tekevät työtä, missä asuvat, onko lapsia, tai rahaa…

Tai sitten voisi lähteä kotiin, ja ajatella tavanneensa mielenkiintoisia ihmisiä, joilla on mielenkiintoisia ajatuksia, mitäpä väliä sillä, keitä he ovat LinkedIn-maailmassa, jossa ihminen on sitä, mitä projekteja on tehnyt ja minkä yrityksen perustanut.

Mitä oletamme sillä perusteella, mihin yhteiskunnallisiin asemiin toiset ovat päätyneet tai olleet päätymättä.

Mitä järkeä tällaisessa työminän häivyttämisessä on?

Kysehän on oikeastaan ajatusleikistä. Siitä, miten asemoimme itsemme ja muut. Kenen sanoja pidämme relevantteina, kenen kanssa haluamme olla samanmielisiä, missä ennakkoluulomme näkyvät, mitä oletamme sillä perusteella, mihin yhteiskunnallisiin asemiin toiset ovat päätyneet tai olleet päätymättä.

Minun on vaikea esitellä itseäni puhumatta työstäni. Identiteettini rakentuu hyvin pitkälle työn varaan. Roolini suhteessa yhteiskuntaan ja oikeastaan kaikkeen, mitä ympärilläni tapahtuu, määrittyy sen kautta, että olen toimittaja. Opintoni valtiotieteellisessä tiedekunnassa eivät valmistaneet mihinkään tiettyyn työhön. Niinpä opiskelukavereissa on paljon niitä, joiden ammatti-identiteetti ei ole sidottu ammattiin. Tällaisessa seurassa on suht helppoa sopeutua tilanteeseen, jossa moni keksii työnsä itse ja liikkuu enemmän osaamisen kuin ammattinimikkeen mukaan. Teen itsekin myös muita kuin toimittajan töitä, eikä se ole dramaattista.

Kun ei ole kotiseutuidentiteettiä, ei luokkaidentiteettiä, eikä syvää suhdetta sukuun tai sen maihin, mitä sitten on?

Kuten työelämätutkijat meitä opettavat, ammatti-identiteettien liudentuminen yleistyy: tehdään montaa eri työtä, monelle eri työnantajalle, monessa eri työyhteisössä. Myös ammatti-identiteetti täytyy rakentaa moneen kertaan – tai pikemminkin näin: siitä pitää pyrkiä tekemään joustava.

Tämä ei ole aina ihan yksinkertaista.

Kun ei ole kotiseutuidentiteettiä, ei luokkaidentiteettiä, eikä syvää suhdetta sukuun tai sen maihin, mitä sitten on?

Työyhteisö on monen kohdalla täyttänyt tarpeen, joka sukuyhteyden katkeamisesta on syntynyt. Ennen ihmisestä kertoi eniten se, kenen tyttöjä tai poikia hän sattui olemaan. Nyt olemme sitä, mitä ystävämme tai kollegamme ovat. Tämä on myös yksi hyvinvointivaltion tavoitteista: taloon tai torppaan syntyminen ei määritä sinua loppuiäksesi.

Mutta onko viisasta määritellä itsensä tai muut vain työn kautta? Miten onnistuisi sitoutumaan työnantajaan (vain) saman verran kuin se sitoutuu sinuun?

Ihmisissä näkee uusia asioita, kun ei kysy, mitä teet, vaan: mistä nautit, mitä haluaisit oppia, mitä kohti edetä, kenen kanssa elää. Tuntemattomille puhuessa saattaa huomaamatta laajentaa omaakin lokeroaan. Mikä minulle on tärkeää, tai tärkeintä? Onnistunko antamaan sille tarpeeksi aikaa?

Kirjoittaja on kirjoittaja, yrittäjä, äiti, sisko, kuusamolainen, helsinkiläinen, kalliolainen, valtsikalainen, kesäiltoja kannattava politiikkanörtti, jonka etäisyys ay-liikkeestä vain kasvaa.

Maanantai-iltana hämmästyin Portugalin jalkapallo-ottelun lomassa, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) väläytti Ylen A-studiossa, että hän harkitsee antavansa eduskunnalle hallituksen tiedonannon.

Hämmästyin kahdesta syystä. Ensinnäkin tietysti siksi, että suurimmalle osalle politiikan toimijoista ja tarkkailijoista on ollut jo viikkoja selvää, että eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ei saa sote-mietintöään valmiiksi Sipilän vaatimassa aikataulussa. Aiemmin maanantaina Sipilä tosin nähdäkseni jo viittä vaille myönsi sen ensi kertaa itsekin ääneen.

Totta kai hän on sen tiennyt kuten kaikki muutkin.

Toisekseen hämmästyin siitä, että Sipilä väläytti nimenomaan hallituksen tiedonantoa. Myönnän miettineeni sekunnin, että tajuaakohan pääministeri nyt mistä hän puhuu. Kas kun hallituksen tiedonanto johtaa automaattisesti eduskuntakäsittelyn päätteeksi äänestykseen hallituksen luottamuksesta.

Hetkeä myöhemmin ajattelin, että olipa loistava veto. Pokeritermeillä All-In, kaikki peliin. Melkein tuli mieleen se, mitä Kekkonen vuonna 1970 sanoi kokoomuksen puheenjohtaja Juha Rihtniemelle, joka aikoi ryhtyä hallituksen muodostajaksi.

– Te olette pirun rohkea mies.

Tiistaina kaikki kuitenkin muuttui. Hallituksen tiedonanto vaihtui pääministerin ilmoitukseen.

Siitä kyllä keskustellaan pari tuntia värikkäästi, mutta lopussa kaikki lähtevät kesälomille ilman äänestystä. Vähän kuin Saksan futismatsi.

Rohkea joskin riskialtis All-In vaihtui pokeritermein varovaiseen suojanokitukseen. Suojanokitus sopii kasinoturisteille, jotka haluavat hävitä mahdollisimman vähän, mutta eivät useinkaan voita.

Mitä oikein tapahtui?

Tästä kuiskuteltiin eduskunnassa tiistaina kahta täysin päinvastaista tarinaa. Se ei taas kerro kovin kaunista tarinaa hallituksen sisäisestä luottamuksesta, vaikka Juha Sipilä ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kaikesta päättäen tulevat keskenään toimeen vallan hyvin.

Kokoomuksen kuiskaajat vihjaavat, että tokkopa Sipilä välttämättä edes tiesi A-studioon mennessään, että hallituksen tiedonannosta seuraa aina luottamusäänestys. Tässä tarinassa –hienosti sanottuna narratiivissa kokoomus säästi hallituksen käyttämästä ylijäreitä aseita syvän rauhan aikana.

On myös toinen tarina, ehkä raadollisempi. Siinä Petteri Orpo oli vielä maanantai-iltana valmis tiedonantoon, kunnes hänelle selvisi, että siinä tapauksessa kokoomuksen eduskuntaryhmä voi hajota kuin varpusparvi.

Tätä keskustalaisten kuiskaajien tarinaa tukee tietysti se, että Harry Harkimo on jo häipynyt kokoomuksesta omille teilleen ja silti ryhmässä on yhä kaksi sote-kapinallista eli Elina Lepomäki ja Susanna Koski.

Mikä mahtaa olla totuus?

Jätän tähän vain vanhan amerikkalaisen tuomarinohjeen. Valamiehistö päättäköön ja se en ole minä, vaan te.

SDP kiukutteli ymmärrettävästi, mutta turhaan

Pääoppositiopuolue SDP otti tietysti ilon irti "hallituksen takinkäännöksestä", kuinkas muutenkaan.

Tähän lääkkeeksi on kaksi neuvoa. Ensimmäinen on tietysti se perinteinen, tehkää välikysymys.

Tosin siinä ei olisi paljon mieltä, koska kyllähän demaritkin haluavat jo kesälomille.

Toinen vaihtoehto on rajumpi.

Juuri ennen pääministerin ilmoitusta eduskunta käy läpi äänestysruletin lisäbudjetista.

Äänestyksissä on joukko vastalauseita, niiden joukossa myös Kari Uotilan (vas.) sote-aiheinen epäluottamusesitys hallitukselle.

Jos vain intomieltä riittää, niin siinähän hallitukselta voi potkaista kupin nurin. Ei tarvitse enää puristaa nyrkkiä taskussa ja rähjätä käytävillä.

Kerran se vain kirpaisee, siis äänestää vassarin esitystä. Ainakin sillä pääsisi poliittiseen historiaan. Tuskin juuri potkut saanut pääministerikään jaksaisi enää mitään ilmoitella.

Loppuun on kuitenkin syytä todeta kuten monesti ennenkin.

Karavaani kulkee – ja huhut sen nääntymisestä ovat paitsi liioiteltuja, myös ennenaikaisia.

Katso myös:

Analyysi: Yllätys, yllätys – vaikka sotea on säädetty lähes 10 vuotta vuotta, uudistus ei ole menossa romukoppaan

Asha Abdullahi Ahmed, 20, kiirehtii sisarensa kanssa shampoo-ostoksille basaariin. Hijab-pääliina peittää molempien nuorten naisten hiukset, korvat ja kaulan.

Oslon keskustassa sijaitsevan Grønlandin kaupunginosassa siskoset sulautuvat katuvilinään. Täällä valtaosalla naisista on päänpeittävä huivi ja nilkkoihin asti vartalon peittävä asu.

Hennatatuoinneilla kätensä koristanut Asha unelmoi koekuvista ja mallinurasta.

Jonkinlainen esikuva on tv-sarja Skamin myötä tähdeksi noussut Iman Meskini. Sarjassa muslimityttö Sanaa esittänyt näyttelijätär pääsi Norjan suurimman muotilehden Costumen kanteen viime syksynä, ensimmäisenä hijabia käyttävänä mallina.

Peittävien asusteiden muoti on oma juttunsa – ja Asha on samaa mieltä kuin Skam-tähti. Peilikuva tuntuu eniten omalta itseltä, kun päässä on hijab-huivi.

Kaikkia huivilla verhottu omakuva ei miellytä.

Asha epäilee huivikiellon kiristyvän vähitellen

Norjan suurkäräjät päätti kesäkuun alussa kieltää kasvot peittävien niqab- ja burka-asujen käytön opetustilanteissa, kouluissa ja yliopistoissa. Niqab-huivi peittää kasvot ja jättää vain silmät näkyviin, burkan ristikon takaa on vaikea nähdä silmiäkään.

Ashan käyttämää hijab-huivia Norjan kielto ei kuitenkaan koske, sillä se jättää kasvot näkyviin. Ashan mielestä suurkäräjien päätös on siitä huolimatta älytön eikä hän ymmärrä, miksi puolueet saisivat päättää siitä, miten ihmiset pukeutuvat.

– Luulen, että he yrittävät ensin lopettaa niqabin käytön ja sitten vähitellen saada meidät nuoret lopettamaan tavallisten huivien käytön. Se on minusta kummallista.

Jos Norjan populistinen Edistyspuolue saisi päättää asiasta yksin, Ashan pelot toteutuisivat.

"Itsensä peittäminen on naista alistavaa"

Edistyspuolueen kansanedustajan Helge André Njåstadin mielestä Ashan ja muiden maahan muuttavien pitää sopeutua norjalaiseen kulttuuriin. Norjassa, kuten muissakin Pohjoismaissa kieltoa on perusteltu naisten tasa-arvolla.

– On naisia syrjivää ja alistavaa pakottaa heidät peittämään itsensä eikä se kuulu mitenkään norjalaiseen historiaan tai kulttuuriin, Njåstad sanoo.

Edistyspuolue olisi halunnut kieltää kaikkien huivien käytön, mutta suurkäräjien puolueet sopivat kompromissista eli kasvojen peittämiskiellosta. Niqabit ja burkat kieltävän päätöksen takana olevissa puolueissa, muissakin kuin Edistyspuolueessa, elää pelko siitä, että norjalainen yhteiskunta muuttuu, jos naisten kasvot peittävä pukeutuminen hyväksytään.

Asialla eivät siis ole yksin oikeistopopulistit vaan sekä Norjassa että Tanskassa kasvojen peittämiskieltoa ovat ajaneet myös sosialidemokraatit, Norjan Työväenpuolue ja Tanskan sosialidemokraattinen puolue.

"Ihmiset kulkevat ympäriinsä puolialastomina"

Poliittisen ilmapiirin muutos vaikuttaa myös yksivuotiaana perheensä kanssa Somaliasta Osloon muuttaneeseen Ashaan.

Nuori nainen on kaikesta huolimatta päättänyt pitää kiinni omasta kulttuuristaan ja omasta pukeutumisestaan. Hän uskoo, että kieltojen takana on luulo siitä, että kaikki muslimit ovat lopulta samanlaisia kuin terroristit.

– He arvostelevat muslimeja, jotka peittävät itsensä, mutta heitä pitäisi verrata ihmisiin, jotka kulkevat ympäriinsä puolialastomina ja saavat luvan tehdä niin, Asha sanoo.

Asha alkoi käyttää huivia yläaste-ikäisenä, koska kavereillakin oli sellainen. Hänen mielestään peitetty pukeutuminen suojaa monilta ikäviltä asioilta.

– Alastomana sinua lähestytään. Voi joutua raiskatuksi, mutta täysin peitetyssä asussa sellaista ei tapahdu.

Leneä uhkaa ulosmennessä yli satasen sakko

Tanskassa on ollaan askel Norjaa pidemmällä. Maan parlamentti päätti keväällä kieltää kaikenlaisen kasvojen peittämisen yleisillä paikoilla. Kielto koskee uskonnollisia niqab-huiveja ja burkia, mutta myös muita huppuja tai kasvonaamioita.

Ensi kertaa kieltoa rikkovaa voidaan kehottaa palaamaan kotiin, mutta uhkana on myös runsaan 130 euron sakko. Sakkomaksun suuruus nousee kiinnijäämisten myötä.

21-vuotias tanskalainen Lene Galia saisi elokuun alussa ulos mennessään sakot.

Hän nimittäin pukeutuu kasvot peittävään niqabiin.

Parinkymmenen tuhannen asukkaan Farumissa, parinkymmenen kilometrin päässä Kööpenhaminasta asuva Lene työskentelee tällä hetkellä kokopäiväisenä puhelinhaastattelijana. Syksyllä hänen oli alunperin tarkoitus aloittaa bioanalyytikon tutkintoon tähtäävät opinnot, nyt tulevaisuus on auki.

Lene kertoo sähköpostitse, ettei hän huivit kieltäneen päätöksen jälkeen enää tiedä, mitä tehdä. Yksi vaihtoehto on, että opinnot jäävät ja hän pysyy vain kotona. Lenen mielestä päätös kieltää huivit on epäoikeudenmukainen, tekopyhä ja naisia alistava.

– Meille musliminaisille on sanottu Tanskassa vuosikausia, että valitkaa elämä, joka tekee teidät onnelliseksi. Älkää ajatelko, mitä perhe tai yhteiskunta ajattelee. Minä tein niin. Valitsen islamin ja harjoitan sitä. Nyt valtio tulee ja asettaa rangaistuksia ja sanktioita, Lene kirjoittaa.

Tanskassa hallitus on perustellut kasvojen peittämiskieltoa sillä, että naisia halutaan suojella syrjimiseltä. Kenenkään ei pidä joutua Tanskassa peittämään itseään eikä varsinkaan joutua pakotettuna tekemään niin.

Lenen mielestä hallituksen puheet ovat pötyä. Hänen mukaansa Tanskassa on alle 50 naista, jotka pukeutuvat niqabiin eikä kukaan tee sitä pakosta vaan omasta halustaan. Tanskan hallitus puolestaan arvioi vuonna 2010, että kasvoja peittävän huivin käyttäjiä olisi toistasataa.

– Olemme valinneet uskonnollisen elämän eikä se ole tukahduttamista tai pakottamista. Poliitikot päättivät kiellosta, koska he ovat muukalaiskammoisia ja islam-vihamielisiä. Me haastamme heidän vääriä ihanteitaan, joten he tekevät meidän elämästämme vaikeaa.

Tanskassa syntyneen Lenen vanhemmat ovat kotoisin Palestiinasta. Hän kirjoittaa aikovansa pitää kiinni omasta uskonnostaan ja toimia Naiset vuoropuhelussa -verkostossa kasvojen peittämiskieltoa vastaan.

Lenen lauseissa vilahtelevat ajojahti, muslimien uusien sukupolvien nousu ja islamin käskyjen noudattaminen. Hänen mielestään muslimivihamielisyys kasvaa kaikkialla Euroopassa.

– Se sattuu minuun ja luulen, että haluan pysyä enemmän ja ehkä ainoastaan sellaisten ihmisten kanssa, jotka hyväksyvät minut ja jotka eivät hyökkää minua kohtaan uskoni vuoksi.

Musliminaisten kasvot peittävät huivit on kielletty täysin tai osittain jo useissa Euroopan maissa kuten Ranskassa, Belgiassa, Bulgariassa, Sveitsissä, Itävallassa, Hollannin alahuoneessa ja osin myös Saksassa.

Lakiesitykset poikkeavat esimerkiksi kiellon laajuudelta toisistaan, mutta niiden tarkoitus on sama: kasvojen peittäminen uskonnollisista syistä halutaan estää.

Selma pelkää Ruotsin seuraavan Tanskan ja Norjan mallia

Ruotsissa uskonnollisten huivien kiellosta on puhuttu pitkään. Vaalien edellä Tanskan ja Norjan ratkaisut ovat nostaneet kysymyksen jälleen esille.

Tukholmalainen Spånga-Tenstan kaupunginosa kuvaa hyvin ruotsalaisen yhteiskunnan jakaantumista. Viheralue erottaa Tenstan maahanmuuttajavaltaiset kerrostalot ja Spångan hyväosaisten ruotsalaisten huvilat. Tenstan Björingeplanilla ohikulkijan on vaikea huomata naisten vaatekauppaa asuinrakennuksen kivijalasta, mutta sen ovi käy tiuhaan.

Kaupan seinällä olevasta mainoksesta näkee, että tarjolla on musliminaisten asuja ja kosmetiikkaa Sisällä ei saa kuvata ja sisään astuvat naiset yrittävät peittää kasvojaan kameralta, mutta 17-vuotias Selma Bile pysähtyy juttelemaan kaupan ulkopuolelle.

Häntä huolestuttavat Tanskan ja Norjan päätökset kieltää niqabin ja burkan käyttö. Selma näpelöi huiviaan ja nostaa sen reunoja ylöspäin.

– Tämä on vain pieni shaali. Minä käytän huivia. Sinä et käytä eikä se muuta mitään.

Selman mielestä huivi tuntuu hyvältä. Sen käyttö on hänelle myös tapa harjoittaa uskontoaan.

– Mutta jotkut ihmiset tulkitsevat sen toisella tavalla. He pitävät minua erilaisena ja ajattelevat, että olen yhteiskunnan ulkopuolella, Selma sanoo.

Hän puhuu kokemastaan syrjinnästä varovaisesta ja sanoo, että jotkut myös kehuvat hänen hijabiaan.

Huivin käyttö voi vaikuttaa työnhakuun

Ruotsissa uskonnollisten huivien käyttöä ei ole kielletty. Opettajat voivat kouluissa pyytää riisumaan huivin esimerkiksi laboratorio-opetuksessa, mutta huivin käyttöön puuttuminen pitää perustella tarkasti.

Ympäristöpuolueen valtiosihteerin Helene Öbergin mukaan nykyinen puna-vihreä hallitus ei suunnittele kieltoja, mutta Ruotsin vaalikeskusteluissa asia on jälleen tapetilla. Hallitus voi vaihtua syyskuun vaalien jälkeen.

Kovassa gallup-nosteessa olevat ruotsidemokraatit vaativat huivikieltoa ruotsalaisiin päiväkoteihin ja myös muissa puolueissa on halukkuutta kieltää kasvoja peittävät huivit. Itsensä peittämistä on pidetty ristiriitaisena naisten vapauden kannalta tasa-arvoisessa Ruotsissa, kuten Norjassa ja Tanskassakin.

Öbergin mielestä huivikiellosta on tullut Ruotsissa laajemman maahanmuuttoväittelyn symboli, jolla tähdätään vastakkainasetteluun. Hänen mielestään asia on politiikassa suurempi kuin ihmisten arjessa.

– Valtio ei voi pakottaa mihinkään. Se on feminismiä, että naiset saavat itse päättää miten pukeutuvat, Öberg sanoo.

Tukholman läänin etelä-osassa, Nynäshamnissa asuva Selma menee syksyllä lukion toiselle luokalle. Hän aikoo ponnistella kohti unelmaansa, lääkärin ammattia. Mutta jo nyt, 17-vuotiaana, hän uskoo huivin käytön vaikuttavan työnhakuun. Tästä huolimatta hän ei aio luopua hijab-huivista.

Selma alkoi käyttää huivia kymmenvuotiaana. Hän sanoo tehneensä päätöksen hijabin käytöstä itse, sillä Koraani kehottaa siihen ja sitä kehotusta hän haluaa noudattaa. Hän tietää huivin olevan ongelma osalle ruotsalaisista, muttei ymmärrä miksi.

Selma arvelee ihmisten ymmärtävän islamin uskonnon väärin.

– Voisin sanoa heille, ettei huivi ole mitään suurta. Se on vain osa uskontoa.

Politiikan tutkija Johanna Vuorelma pitää Sote-uudistuksen ja maakuntavaalien siirtymistä vuodella eteenpäin isona kolauksena pääministeri Juha Sipilälle (kesk.) ja hallitukselle. Soteuudistusta on tehty 10 vuotta, mutta sen ydin on edelleen hämärä kansalaisten näkökulmasta.

– Sote on ollut hajanainen ja vaikeasti hahmotettavissa. Politiikassa on kuitenkin kyse edustuksellisuudesta, ja siitä, että poliitikot edustavat kansaa uskottavalla tavalla. Tässä edustuksellisuus on ollut kateissa. On vaikea nähdä, miksi tämä on niin iso asia, että sitä pitää siirtää. Onko se iso asia puolueille, poliitikoille, kansalaisille vai yrityksille, pohtii Päivän kasvo -ohjelmassa vieraillut Vuorelma.

Vuorelman mielestä aikataulujen korostaminen on hämärtänyt kysymystä siitä, miksi ja kenelle uudistusta on tehty.

– Politiikan sisältöjä ei ole tässä vaiheessa enää käsitelty, vaikka ne ovat kaikkein keskeisimpiä. Politiikan tutkijan näkökulmasta on aina tärkeätä, miten uudistuksista viestitään kansalaisille. Pitäisi olla selvää, mikä politiikkasisältö on liikkeessä ja mihin voidaan vielä vaikuttaa.

Järeiden aseiden käyttö on tiedostettua

Vuorelma piti erikoisena myös Sipilän väläyttämää hallituksen luottamuksen mittaamista tiedonannolla eduskunnalle. Myöhemmin tiedonanto tarkentui pääministerin ilmoitukseksi.

Pääministeri Juha Sipilä kommentoi keskustan eduskuntaryhmän kokoontumisen jälkeen, ettei hänelle itselleen ollut merkitystä sillä, käytetäänkö pääministerin ilmoitusta vai hallituksen tiedonantoa.

– Tilanne oli erikoinen. On epäselvää, mitä tapahtui. Oletettavasti pääministeri tietää näiden kahden eron. Olisi yllättävää, jos ei tietäisi. Yksi vaihtoehto on, että heräsi kysymys, onko asialle tarpeeksi kannatusta, jos se viedään äänestykseen. Toinen on, että tässä puhuttiin oikeastaan hallituskumppaneille, ei koko eduskunnalle, Vuorelma sanoo.

Petteri Orpo käytti Sipilän ukaasista termiä järeä ase. Sipilä käytti samaa asetta kolme vuotta sitten, kun sotealueiden määrästä ei tahdottu päästä yhteisymmärrykseen. Tuolloin Sipilä uhkasi marssia presidentti Sauli Niinistön luokse.

Tutkijan mukaan ukaasit ovat tapa saada omille näkökulmille kannatusta ja katsoa, miten politiikan kenttä ja hallituskumppanit reagoivat.

– Se on tiedostettua. Se on strategia, joka on toiminut tähän mennessä. Se selittää, että sitä käytetään näinkin usein, Vuorelma sanoo.

Poliittinen kamppailu jatkuu syksyllä

Vuorelman mukaan henkien taisto ja polittinen kamppailu jatkuvat syksyllä. Silloin saattaa nousta esiin se, onko hallituspuolueiden intresseissä olla mukana uudistuksessa, joka on rakennettu vahvasti kahden ulottuvuuden, maakuntauudistuksen ja valinnanvapauden, ympärille.

– Syksyllä ei tarvita kuin pari edustajaa, jotka alkavat miettiä, onko tämä kuitenkaan loppujen lopuksi puolueen intresseissä, Vuorelma kommentoi.

Sotkamossa on myyty usean päivän ajan väärää polttoainetta ABC-automaattiasemalla. Osuuskauppa Maakunta sai tiedon 19.6. tapahtuneesta virheestä vasta eilen maanantaina.

– Saimme kolme palautetta asiakkailta klo 14 mennessä ja sen jälkeen mittarit suljettiin välittömästi, toimialajohtaja Arto Mustonen Osuuskauppa Maakunnasta kertoo.

Tämän hetkisen tiedon mukaan virhe on tapahtunut ainoastaan Sotkamon ABC-asemalla.

– Selvitämme parhaillaan, miten sekoittuminen on päässyt tapahtumaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kyse on inhimillisestä virheestä, kertoo Mustonen.

Torstaina 21.6. aseman polttoainesäiliöihin laitettiin oikeita polttoaineita, mutta tankeissa on silti edelleen bensiinin ja dieselin sekoitusta. Asema on edelleen suljettuna.

Osuuskauppa Maakunta ohjeistaa, että jos autoa on tankattu Sotkamon ABC-asemalla ti 19.6.–ma 25.6, ja autossa esiintyy toimintahäiriöitä, tulee autoilijan toimittaa auto huoltoon.

Väärän polttoaineen tankkaaminen voi aiheuttaa autoon teknisiä ongelmia ja toiminnallisia häiriöitä. Erityisesti diesel-autot eivät kestä bensiiniä ja pienikin määrä voi aiheuttaa polttoainejärjestelmän vaurioitumisen.

ABC-asemalla tankatusta väärästä polttoaineesta koituvat vahingot korvataan aiheutuneiden kulujen mukaan.

Korjaamolla jonossa autoja puhdistukseen

Sotkamolaisella Rengashuiput Oy:llä oli tiistaina aamupäivällä ABC:n virheen vuoksi korjausjonossa jo 15 autoa.

– Nykyautoissa polttoainetankin tyhjentäminen on tehty niin vaikeaksi, että tankin saattaa joutua käyttämään irti, jotta sen saa imettyä puhtaaksi ja koko polttoainejärjestelmän puhdistettua, kertoo ajoneuvoasentaja Tommi Schroderus.

Väärän tankkauksen korjaaminen on monen tunnin työ, joka maksaa satoja euroja. Lisäksi korjaamolle tulee kuluja jätepolttoaineen hävittämisestä, jonka hoitaa vaarallisen jätteen erikoislaitos.

Polttoaineen toimittaja selvittää asiaa

Polttoaineet S-ryhmälle hankkii ja toimittaa NEOT Group Oy. Logistiikkajohtaja Sirpa Saarinen kertoo, että polttoaineiden sekaisin menemistä selvitetään laajalla rintamalla.

– Meillä on polttoainelogistiikassa paljon teknologiaa käytössä, ja myös videomateriaalin avulla saamme kyllä selvitettyä mitä on tapahtunut.

Myös Saarinen arvioi, että virhe on tapahtunut Sotkamossa ABC-asemalla.

– Vaikka inhimillinen virhe tulee ensimmäisenä mieleen, emme lähde syyllistämään jakeluauton kuljettajaa ennen kuin asia on kunnolla selvitetty.

Saako naisia pyytää väistymään miesten tieltä uskonnollista syistä? Tästä Israelissa on kiistelty jälleen viime päivät. Polttopisteessä kiistassa uskonnosta ja yhdenvertaisuudesta on ollut Israelin kansallinen lentoyhtiö El Al.

Kaikki alkoi perjantaina lennolla New Yorkista Tel Aviviin. Lennolla olleet ultraortodoksimiehet kieltäytyivät istumasta naisten vieressä uskonnollisista syistä.

Matkustamohenkilökunta päätyi etsimään kahdelle naiselle uudet istumapaikat. Lento myöhästyi yli tunnin.

Välikohtaus nousi kansainväliseksi uutiseksi, kun yksi matkustajista kuvaili tilannetta sosiaalisessa mediassa. Muun muassa israelilaislehti Haaretz kertoi tapauksesta.

Vastaavia kiistoja käydään israelilaisessa yhteiskunnassa paljon. Vanhoillisemmat ultraortodoksit vaativat sukupuolten erottelua niin julkisissa tilaisuuksissa, armeijassa kuin yliopistoillakin.

Monet maallistuneemmat israelilaiset pitävät vaatimuksia sukupuolierottelusta syrjivinä.

Viime päivinä vapaamielisenä tunnetussa Tel Avivin kaupungissa on kiistelty siitä, saavatko ultraortodoksit järjestää keskeisellä Rabinin aukiolla tapahtuman, jossa naiset ja miehet on erotettu toisistaan. Kaupungintalo oli kieltänyt tapahtuman, mutta järjestäjät saivat lopulta luvan oikeudelta.

Tapahtuma järjestettiin maanantaina. Tel Avivin pormestari Ron Huldai vannoi kuitenkin Haaretzin mukaan varmistavansa, ettei kaupungissa järjestetä enää sukupuolieroteltuja tapahtumia.

Teknologiajätti ilmoitti boikotista

Perjantain välikohtauskaan lentokoneessa ei ollut poikkeuksellinen. El Alin tiedetään aiemminkin pyytäneen matkustajia vaihtamaan paikkoja pitääkseen ultraortodoksimatkustajat tyytyväisenä.

Käytännön piti kuitenkin loppua. Jerusalemilainen oikeusistuin linjasi nimittäin viime vuonna, ettei El Al saisi vaatia naismatkustajia vaihtamaan paikkojaan. Oikeuden mukaan käytäntö on laiton ja syrjivä, kertoo israelilaissivusto Times of Israel.

Yllättävän voimakas reaktio naismatkustajien siirtämiseen tuli tällä kertaa yritysmaailmasta. Israelin suurimpiin teknologiayrityksiin lukeutuva Nice ilmoitti jo maanantaina yrityksensä boikotoivan El Alia.

Nicen toimitusjohtaja Barak Eilam ohjeisti, etteivät yrityksen työntekijät lentäisi El Alilla niin kauan, kun sen lennoilla esiintyy syrjintää. Haaretz kutsui yrityksen protestia poikkeukselliseksi.

Jos boikotti leviäisi, se voisi olla lentoyhtiölle iso ongelma.

El Al: Hangoittelevat matkustajat poistetaan jatkossa lennolta

El Al pyysi tapausta anteeksi sen tultua julki. Lentoyhtiö myös kiisti lausunnossaan syrjivänsä matkustajia.

Boikottiuhan kasvaessa El Alin toimitusjohtaja Gonen Usishkin ilmoitti tällä viikolla Facebookissa, että yhtiö aikoo jatkossa poistaa lennoiltaan matkustajat, jotka kieltäytyvät istumasta toisten matkustajien vieressä.

El Al tasapainoilee miellyttääkseen hyvin erilaisten matkustajaryhmiä. Erityisesti New Yorkin ja Israelin välisillä lennoilla matkustaa paljon ultraortodokseja, mutta toisaalta myös lentoyhtiölle tärkeää yritysväkeä.

Lue myös:

Sapatti hiljentää Jerusalemin kuin juhannus Helsingin – Mutta jos erehtyy ajamaan autoa väärällä kadulla, voi saada kiven tuulilasiin

Alnabhanien kotona tuoksuu itämaisen kahvin aromi. Äiti Wafaa Alnabhan tuo Ramadanin päättymisen kunniaksi leipomiaan herkkuja pöytään.

Isä Hasan Alnabhan kuuntelee poikiensa lauluesitystä hymyssä suin. Ihhahhaa ja Hämähämähäkki ovat perheen suosikkeja.

Alnabhanin perhe saapui Suomussalmelle vuonna 2016, kun kunta otti edellisen kerran vastaan kiintiöpakolaisia. Nyt kunta on päättänyt ottaa heitä lisää. Vuonna 2016 Kainuussa Suomussalmen lisäksi pakolaisia ottivat vastaan Kajaani ja Paltamo.

– Suomussalmi haluaa nimenomaan profiloitua monikulttuurisena kuntana, ja pakolaiset nähdään voimavarana, kertoo Suomussalmen kunnan pakolaisohjaaja Elena Junttila.

Alnabhanin perhe viihtyy hyvin kodissaan ja haluavat asua Suomussalmella. Kuitenkin maantie Kajaanin suuntaan ja koulumatka Paltamoon ovat käyneet edellisen talven aikana tutuiksi, sillä perhe joutuu ajamaan Paltamoon kouluviikoiksi ja takaisin kotiin Suomussalmelle viikonlopuiksi.

Kotoutuminen käyntiin pakolaisohjaajan tuella

Pakolaisohjaaja Elena Junttila otti Alnabhanin perheen vastaan, kun he saapuivat Suomeen. Junttila on ollut heille tärkeässä roolissa siitä lähtien.

Junttila on työskennellyt pakolaisten parissa jo noin 15 vuotta. Hän on itsekin maahanmuuttaja ja ymmärtää uuteen maahan kotoutumista.

– Minä haluan viestittää, että täällä on turvallista olla ja kaikki asiat järjestyvät. Vaikka alussa kaikki näyttää ehkä kaoottiselta ja tulee paljon erilaisia asioita yhtä aikaa esille, on kuitenkin tärkeää uskoa tulevaisuuteen, Junttila visioi.

Junttilan työnkuvaan kuuluu pakolaisten neuvontaa ja toimintaan ohjaamista. Erityisesti uusien pakolaisten saapuessa on kiirettä.

Suomussalmi on saamassa nyt 20 kiintiöpakolaista lisää. Tänä vuonna Kainuun pakolaiskiintiö on 40 henkilöä, ja koko Suomessa kiintiö on yhteensä 750. Kainuussa ulkomaalaistaustaisia on väestöstä noin 2,6 prosenttia.

Tällä hetkellä Kainuun ELY-keskuksessa uskotaan, että tilaa olisi vielä uusille pakolaisille, jotka turvaisivat pienten kuntien olemassaoloa.

– Kuka tahansa asukas, joka pieneen kuntaan tulee, lisää elinvoimaa, kertoo Kainuun ELY-keskuksen maahanmuuttoasiantuntija Nina Jyrkäs.

Kylmä talvi tuo haasteita

Tie Suomeen ja turvaan kesti Alnabhaneilla noin neljä vuotta. He ovat lähtöisin Syyrian Alepposta. Perheen äiti Wafaa Alnabhan opiskeli lakia yliopistossa, mutta sota keskeytti opinnot. Sitten isä Hasan Alnabhan pääsi töihin Jordaniaan, joten perhe päätti muuttaa.

Jordaniasta matka jatkui kahden vuoden jälkeen Turkkiin, jonne kantautui uutisia Suomeen pääsemisestä.

Kesällä 2016 Alnabhanit kuljetettiin bussikyydillä Helsingistä Suomussalmelle.

Etukäteen isä Hasan ei ollut saanut tietoa Suomussalmesta. Hän ei edes tiennyt missä on Helsinki. Saapuminen ennen talvea ja lumen tuloa on Alnabhanin perheen muistissa.

– Kaikki oli alussa hyvin. Sitten kun tuli talvi, oli vähän ongelmia, Hasan Alnabhan muistelee naurahtaen.

Kulttuurit tutuiksi kokkausilloissa

Vaikka pakolaisia autettiin osaksi Suomussalmen kyläyhteisöä ja suomalaista kulttuuria, heille annettiin myös mahdollisuuksia toteuttaa omaa kulttuuriaan.

Toisistaan poikkeavat kulttuurit ovat herättäneet sekä kiinnostusta että jännitystä. Yhteiseen toimintaan panostaminen on kuitenkin kannattanut.

– Meillä on tehty monikulttuurisia tapahtumia, kokkausiltoja ja retkiä eri tahojen avustamina. On järjestetty esimerkiksi arabialaisen ja suomalaisen keittiön iltoja. Myös kielen opiskelu on ollut kaksisuuntaista, kun paikallisen kansalaisopiston piirissä toteutettiin arabian kielen ryhmä, kertoo Junttila.

Kuka tahansa asukas, joka pieneen kuntaan tulee, lisää elinvoimaa. Nina Jyrkäs

Myös Wafaa Alnabhan toteuttaa kaksikielisyyttä perheensä kanssa. Hän opettaa lapsillensa videoiden avulla arabiaa, jotta he oppisivat äidinkieltään.

– Nyt lapset puhuvat jo suomea. Minä puhun kotona arabiaa ja kodin ulkopuolella suomea, Wafaa Alnabhan kertoo.

Alnabhanit korostavat pakolaisten omaa aktiivisuutta yhteisöön mukaan pääsemisessä.

– Pitää tehdä asioita yhdessä, puhua paljon ja opiskella ahkerasti. Ei kannata istua vain kotona, se ei ole hyväksi, sanoo Wafaa Alnabhan.

Vanha ammatti ei auta, jos kieli ei ole yhteinen

Alnabhanin perheelle kieli on ollut suurin haaste. Molemmat vanhemmat olivat aktiivisesti työ- ja opiskeluelämässä ennen kuin joutuivat lähtemään Alepposta. Nyt matka takaisin työelämään vaatii paljon työtä, sillä heidän täytyy ensin opetella suomen kieli.

– Minä halusin ihmisten ymmärtävän itseäni, mutta kieli oli ongelma. Nyt ymmärrän mitä sanotaan, mutta en osaa vielä sanoa itse kaikkea, Hasan Alnabhan selittää.

Myös perheen äidin perinteinen muslimityylinen pukeutuminen herätti aluksi huomiota Suomussalmella.

– Huivi oli iso ongelma tullessani tänne. Kenelläkään muulla ei ollut huivia, ja aluksi ihmiset eivät ymmärtäneet miksi käytän sitä. Ehkä hekin pelkäsivät, Wafaa Alnabhan muistelee.

Ennen Suomeen tuloaan Wafaa Alnabhan on tehnyt opettajan ja ohjaajan töitä.

– Syyriassa olin opettajana kaksi vuotta. Sitten opetin Jordaniassa arabiaa kaksi vuotta, kertoo Wafaa Alnabhan.

Lisäksi hän on taitava leipomaan ja laittamaan ruokaa. Suomessa näiden taitojen soveltaminen ei ole ollut helppoa. Jopa kaupassa käynti aiheutti haasteita.

– Kaupassa piti ottaa kuvia tuotteista ja kysyä tutuilta mitä ne olivat, kertoo Wafaa Alnabhan.

Lapset tarvitsivat aikaa sopeutumiselle ja kotiutumiselle Suomeen. Alussa he tahtoivat palata takaisin, mutta kun he oppivat suomen kieltä ja saivat kavereita päiväkodista, mielipide muuttui.

– Kun lapset menevät pihalle, naapurit juttelevat lapsille myös, iloitsee Wafaa Alnabhan.

Suomussalmi toivoo lisää syyrialaisia

Nina Jyrkäs toimii Kainuun ELY-keskuksen maahanmuuttoasiantuntijana ja on ollut mukana suunnittelemassa pakolaisten vastaanottamista Suomussalmelle.

– Seuraavat pakolaiset tulevat hyvin todennäköisesti Syyriasta. Syyrialaisia kiintiöpakolaisia on ollut aikaisemminkin, joten kunnassa on asiantuntemusta pakolaisten taustasta, kieliryhmästä ja kulttuurista, Jyrkäs kertoo.

Jyrkäksen kanssa yhteistyötä tekevän Elena Junttilan mukaan pakolaiset ovat vaikuttaneet positiivisesti Suomussalmeen.

– Pakolaisryhmän kautta katukuva ja vapaaehtoistoiminta ovat elävöityneet. Pakolaiset rikastuttavat meidän elämäämme tässä pienessä kylässä, sanoo Junttila.

Suomussalmella pakolaisohjausta on tällä hetkellä kaksi päivää viikossa. Kun uusi ryhmä saapuu, myös toimintaa lisätään.

– Meillä on aika hyvä käsitys, millaisia palveluja pakolaiset tarvitsevat. Alkuvaiheen kotouttamisen me pystymme hoitamaan todella hyvin, Junttila analysoi.

Pakolaisten kotouttaminen nähdään kaksisuuntaisena prosessina.

– Olemme heti alusta alkaen ajatelleet, että kummallakin osapuolella on toisilleen annettavaa ja toisiltaan opittavaa, Junttila kertoo.

Vapaaehtoisten kautta paikallisia ystäviä

Kun pakolaisia tuli Suomussalmelle vuonna 2016, ammattilaisten tueksi koulutettiin vapaaehtoisia ystäviä.

– Ilmapiiri oli alusta lähtien hyvin myönteinen ja kiinnostunut. Suomussalmelle pakolaiset olivat uusi asia. Tavallaan kaikki olivat vähän odottavalla kannalla, että minkälaisia ihmisiä sieltä saapuu, Junttila kertoo.

Ystäväperhe on kuin mummo ja ukki ja he auttavat meitä tosi paljon. Wafaaa Alnabhan

Vapaaehtoisten ystävien rooli oli suuri heti alusta alkaen. He olivat mukana pakolaisten arkielämässä ja tekivät asioita yhdessä.

– Kun teimme ensimmäisiä vierailuja pakolaisperheissä perheystävien kanssa, suomalaisiakin jännitti. Kun pääsi tutustumaan itse ihmisiin ovat kaikki ennakkoluulotkin lieventyneet, muistelee Junttila.

Alnabhaneille läheisin perhe on löytynyt juuri vapaaehtoistoiminnan kautta.

– Ystäväperhe on nyt kuin mummo ja ukki ja he auttavat meitä tosi paljon, Wafaaa Alnabhan kertoo.

Hasan Alnabhan kaivaa älypuhelimestaan kalakuvia ja esittelee retkeä talviverkoille järven jäälle.

– Käymme kalalla, uimassa ja laitamme ruokaa, hän kertoo.

Perustiedot ja -taidot kuntoon koulun penkillä

Tällä hetkellä perhe viettää viikot Paltamossa isän peruskouluopintojen vuoksi. Suomussalmella tarjotaan ainoastaan lukion kursseja sekä ammattikoulutusta etäopintoina.

Ensimmäisen vuoden aikana Hasan Alnabhan on opiskellut erityisesti suomea, englantia, ruotsia ja matematiikkaa.

– Haluan opiskella ammatin ja haluan todistuksen, että olen ammattiompelija, hän kertoo.

Koulussa Alnabhanin perheelle on tullut tuttuja Sudanista, Somaliasta, Irakista ja Suomesta. Heidän seuransa on tuonut vaihtelua arkeen. Vapaa-ajalla perheen isä on päässyt pelaamaan jalkapalloa ja käymään kuntosalilla. Wafaa Alnabhan on puolestaan nauttinut uimisesta.

Wafaa Alnabhan on oppinut suomen kieltä nopeasti. Hän aloittaa syksyllä lähihoitajan opinnot Kajaanissa ja tavoitteena on jatkaa ammattikorkeakouluun sairaanhoitajaksi. Myös lapset opiskelevat suomea päivähoidossa.

Työkokemusta hoitoalalta Wafaa Alnabhan kartuttaa nyt Suomussalmella henkilökohtaisena avustajana.

– Tällä hetkellä minulla on vielä kuusi viikkoa työsopimusta. Sitten ehkä pääsen työharjoitteluun, koska en vain halua istua kotona. Sitten koulukin jo alkaa.

Pakolaiset muuttavat pois maaseudulta työn toivossa

Pakolaisperheet ovat voineet mahdollisuuksien ja toiveidensa mukaan muuttaa pois Suomussalmelta, jossa on tällä hetkellä vielä kaksi syyrialaista perhettä. Toinen paikkakunnalle jääneistä perheistä on kuitenkin tänä vuonna muuttamassa Kajaaniin töiden perässä.

Pakolaisohjaaja Elena Junttila on nähnyt maaseudun muutoksen ja työ- sekä koulupaikkojen murroksen.

– Suomussalmelta löytyy hyvin harjoittelupaikkoja. Sitten kun kielitaito karttuu, elinkeinoelämä ja koulutusmahdollisuudet nousevat ongelmina esille. Kun pakolaiset haluavat hankkia ammattitaidon, joudutaan usein siirtymään toiselle paikkakunnalle.

Myös ELY-keskuksessa tilanne on tuttu.

– Yritykset ovat olleet todella tyytyväisiä maahanmuuttajiin. Mutta jos meillä ei laskusuhdanteen tullessa ole työpaikkoja, on tosi vaikea perustella pakolaisille miksi täällä pitäisi pysyä. He lähtevät sitten herkästi etelään katselemaan muita paikkoja, maahanmuuttoasiantuntija Nina Jyrkäs kertoo.

Elena Junttila on kuitenkin havainnut tilanteita, joissa perheet suuntaavat isompiin kaupunkeihin tai Etelä-Suomeen, mutta palaavat sitten takaisin, koska viihtyvät Alnabhanien tapaan maaseudulla paremmin.

Kun pakolaiset haluavat hankkia ammattitaidon, joudutaan usein siirtymään toiselle paikkakunnalle. Elena Junttila

Hasan Alnabhan tahtoo asua Suomussalmella, mutta ymmärtää kaupunkiin muuttaneita tuttujaan.

– Kajaanissa on ihmisiä. Osa tahtoo olla ihmisten kanssa, hän toteaa.

Wafaa Alnabhan tahtoo myös asua Suomussalmella, vaikka opiskelemassa pitäisikin käydä kauempana. Kauas tulevaisuuteen hän ei lähde ennustamaan.

– Sen vain Jumala tietää. Nyt tämä on minun paikkani. Rauhallinen ja turvallinen paikka. Mitä muuta voisi haluta, hän sanoo.

Wafaa Alnabhan arvostaa Suomussalmella myös turvallisuutta lapsillensa. Hasan Alnabhan kaipaa metsän rauhaa ja luontoa.

– Kajaanissa pääsee käymään esimerkiksi etnisissä kaupoissa ja se riittää, Hasan Alnabhan toteaa.

Yle kertoi tiistaiaamuna, että Amazon heittää asiakaspalautuksina tulevia tuotteita suoraan roskiin. Amazon ei toimintaansa kiistä. Yhtiön on huhuttu aloittavan myös Suomessa, joten aihe kiinnostaa.

Kysyimme useilta Suomen suurilta nettikaupoilta, paljonko heiltä päätyy asiakaspalautuksena tulevia tuotteita jätteiksi. Toisin kuin Amazon, Suomessa netin suuret ovat yleensä suuria verkon lisäksi myös kivijalkakaupassa.

Roskiin tai kierrätykseen joutuvien prosenttiosuuksia tai kilo- ja kappalemääriä ei kuitenkaan kerrota. Hobby Hall kertoo jopa, että heillä roskiin ei joudu mitään.

– Asiakaspalautukset palautuvat meillä myyntiin myymälän Outlet-osastolle eli emme laita tuotteita roskiin, vastaa Hobby Hallin toimitusjohtaja Pekka Pättiniemi.

Gigantissa ollaan realisteja, tarkkoja määriä ei pystytä sanomaan. Gigantissa on 30 päivän palautusoikeus myös käytetyille tuotteille. Suuri osa näistä tuotteista pyritään myymään nettisivujen outlet-osion kautta.

– Ne tuotteet, joita ei esimerkiksi intimiteettisyistä voida myydä, menevät kierrätykseen. Mitä ei pystytä myymään eteenpäin, saadaan hyvin kierrätykseen ja pystytään minimoimaan se määrä. Uskon, että tämä on tahtotila Suomessa yleisestikin, sanoo viestintäpäällikkö Anniina Korpela.

Intimiteettisyitä voivat olla hygieniatuotteet. Esimerkiksi vain kerran käytetty partakone lähtee palautuksen sattuessa kierrätykseen.

Annetaan tai myydään henkilökunnalle

Samoin kuin Gigantti, myös elektroniikkaketju Power myy asiakaspalautuksia alennettuun hintaan. Kierrätykseen laitetaan palautustuotteista käytännössä ainoastaan hygieniatuotteet, ilmoittaa toimitusjohtaja Mika Aro.

– Valikoimassamme on myös jonkin verran elintarvikkeita kuten kahvia, joissa on parasta ennen -päivä. Mikäli tuotteet eivät mene ajoissa kaupan, pyrimme ne hyödyntämään myymälöiden taukotiloissa tai antamaan henkilökunnalle. Joitain tuotteita palautamme maahantuojille. Esimerkiksi ylijäävät puhelinten vaihtokuoret pyrimme mahdollisuuksien mukaan palauttamaan maahantuojille.

Stockmann ilmoittaa, että tuotteita ei jää yli, vaan ne myydään ”alennuksien vauhdittamana”.

– Hyväkuntoiset asiakaspalautukset palautuvat myyntiin. Tuotteita, joita ei voida palauttaa myyntiin, myydään henkilöstömyynneissä edulliseen hintaan, CSR manager Johanna Stenbäck vastaa.

Stockmannin mukaan jäljelle jää hyvin vähäinen määrä tuotteita, jotka yhtiö ilmoittaa lahjoittavansa hyväntekeväisyyteen.

Ikean tiedottaja Tarja Vuorenmaa ilmoittaa, että myyntikelpoisiksi todetut tuotteet myydään tavaratalojen Löytönurkka-osastolla. Tarkkoja lukuja Suomen osalta ei ole antaa Ikeallakaan.

– Myyntikelvottomiksi todettujen tuotteiden varaosat säilytetään ja osat kierrätetään. Ikea Groupin 355 tavaratalosta syntyneestä jätteestä on viime vuonna toimitettu kaatopaikalle globaalisti 8,1 prosenttia ja kierrätykseen 73,6 prosenttia.

Zalando ilmoittaa tarkat prosentit

Suomen suurista myös Verkkokauppa.com myy käyttökelpoisia palautustuotteita, käytettyjä tuotteita ja toimivia kuljetusvaurioisia tuotteita outlet-osastollaan alennettuun hintaan.

– Näin ollen ylivoimaisesti suurin osa tuotteista pystytään myymään eteenpäin. Pyrimme jatkuvasti kehittämään toimintaamme ja näin edesauttamaan kierrätyksen parantumista, toimitusjohtaja Panu Porkka ilmoittaa.

Suomessakin iso saksalainen muotikauppa Zalando sen sijaan antaa prosenttilukuja. Samalla yhtiö tyrmää Kaupan liiton Ylelle antamat tiedot, joiden mukaan Zalando laittaisi suuria määriä asiakaspalautuksia roskiin.

– Noin 97 prosenttia kaikista palautuksista voidaan testaamisen jälkeen palauttaa Zalando Shopissa myyntiin, ilmoittaa Linda Hübner yhtiön viestinnästä Berliinistä.

Hübnerin mukaan tuotteet, joista puuttuu vaikkapa nappi, myydään yhtiön outlet-myymälöissä Saksassa. Yhtiö ilmoittaa myös lahjoittavansa osan tuotteista muun muassa avustusorganisaatio Humedicalle.

– Zalando tuhoaa tuotteita vain poikkeustapauksissa, jos niin on esimerkiksi terveyssyistä pakko tehdä. Tämä koskee kaikkiaan voin 0,05 prosenttia tuotteista, Zalandon Linda Hübner toteaa.

Italiassa suvaitaan maahanmuuttajia, juutalaisia ja islaminuskoisia vähiten ja Ruotsissa eniten Länsi-Euroopassa.

Näin voidaan tiivistää keskeinen tulos kyselytutkimuksesta, joka selvitti ihmisten suhtautumista maahanmuuttajiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin 15:ssä Länsi-Euroopan maassa. Kysely selvitti myös vastaajien kansallismielisiä asenteita.

Tutkimuksen takana on riippumaton tutkimuslaitos Pew Research Center, joka teki kyselyt keväällä ja kesällä 2017.

Kyselyn perusteella ihmisten maahanmuutto- ja vähemmistövastastaisuus sekä kansallismielisyys vaihtelevat maittain. Eri maiden erot eivät ole valtavia varsinkaan listauksen keskivaiheilla, mutta esimerkiksi suvaitsevaisen Ruotsin ja vähiten suvaitsevan Italian välinen asenne-ero on silmiinpistävä.

Asenteita tarkasteltiin väittämillä

Vertaillakseen asenne-eroja tutkijat loivat asenteita kuvaavan indeksin. Kyselyyn osallistuneille esitettiin 22 väittämää liittyen kansallismielisyyteen, maahanmuuttajiin ja uskonnollisten vähemmistöjen edustajiin.

Väittämiin lukeutui seuraavanlaisia esimerkkejä:

– On hyvin tai jokseenkin tärkeää olla syntynyt Ranskassa ollakseen todella ranskalainen (maan ja kansalaisuuden tilalla on kunkin vastaajan kotimaa ja kansalaisuus).

– Maahanmuuttajat itäisestä Euroopasta, kuten Puolasta, eivät ole rehellisiä.

– En halua, tai en tiedä haluaisinko hyväksyä muslimia perheeni jäseneksi.

– En halua, tai en tiedä haluaisinko juutalaisia naapureikseni.

– Islamin usko on perustavalla tavalla yhteensopimaton kotimaani kulttuurin ja arvojen kanssa

Vastausten perusteella tutkijat pisteyttivät osallistujat ja asettivat heidät maittain ryhmiin, joiden indeksin keskiarvoa selvitys vertaili.

Yksinkertaisesti sanottuna: mitä korkeampi indeksiluku on, sitä enemmän vastaajalla on nationalistisia sekä maahanmuuttajien ja uskonnollisten vähemmistöjen vastaisia mielipiteitä.

Italialaisten vastaajien keskimääräinen indeksi oli 4,1, kun se ruotsalaisilla oli 1,2.

Suomi sijoittui vertailun kärkipäähän nationalistisissa ja muukalaisvastaisissa asenteissa. Vastaajien keskimääräinen indeksiluku oli 3,1, joka on lähes kolminkertainen ruotsalaisiin vastaajiin verrattuna.

Äärijyrkät asenteet eivät yleisiä

Tutkijoiden luoman indeksin maksimiluku oli 10. Yli 5 indeksiin yltäneet olivat kaikissa maissa vähemmistössä.

Ruotsissa heitä oli noin kahdeksan prosenttia, Italiassa 38 ja Suomessa 23.

Tutkimus selvitti vastaajien taustatietojen perusteella, että poliittisesti oikealle itsensä mieltävät olivat vasemmalle kallistuvia todennäköisemmin nationalisteja ja muukalaisvastaisia.

Henkilökohtainen side muslimeihin, kuten muslimin tunteminen oli usealla vastaajalla yhteydessä matalaan indeksilukuun. Uskonnolliseen vähemmistöön kuuluvan tunteminen siis vähensi kielteisiä asenteita heitä kohtaan.

Tutkijat panivat myös merkille, että nuoremmilla ihmisillä nationalistiset ja muukalaisvastaiset asenteet olivat harvinaisempia kuin vanhemmilla ihmisillä.

Lue lisää:

Pakolaisongelma nostaa äärioikeiston suosiota Italiassa

Podcast: Uhkaako oikeistopopulismi Euroopan demokratiaa?

Thaimaassa etsinnät jatkuvat lauantaina kadonneen alle 16-vuotiaitten jalkapallojoukkueen ja heidän valmentajansa löytymiseksi.

Kaksitoista pelaajaa ja heidän valmentajansa katosivat Tham Luangin luolaverkostoon Pohjois-Thaimaan Chiang Raissa. Nuorten polkupyörät löytyivät luolan suulta.

Heidän uskotaan jääneen luolaan loukkuun sen jälkeen kun rankkasateet nostivat veden pintaa luolaston sisällä.

Etsintöihin osallistuu satoja viranomaisia ja vapaaehtoisia. Paikan päälle on saapunut myös runsaasti nuorten omaisia sekä heidän ystäviään.

– Uskon heidän selviävän, ovathan he olleet luolassa aikaisemminkin, yhden kadonneen nuoren isä sanoi.

Omaiset suorittivat perinteisiä buddhalaisia rituaaleja luolan suulla, antoivat uhrilahjoja ja rukoilivat lasten paluun puolesta.

Monet heistä myös huusivat kutsuhuutoja luolaan.

– Lapseni, olen tullut noutamaan sinut, yksi vanhemmista huusi itkien.

Paikalle oli tullut myös pelaajien joukkuetovereita, jotka olivat lauantaina päättäneet olla liittymättä luolaretkeen.

– En voinut keskittyä kouluun, kun tiesin heidän olevan jumissa luolassa. Tulin siis tänne, 14-vuotias Sonpong Kantawong sanoi.

Eilen maanantaina sukeltajat löysivät jalan- ja kädenjälkiä yhdestä luolaverkoston luolista. Viranomaisten mukaan luolasta on aiemmin onnistuttu pelastamaan loukkuun jääneitä turisteja.

Jatkuvat sateet haittaavat kuitenkin pelastustöitä. Sukeltajat ovat nyt käyneet läpi 6 kilometriä luolaverkostosta, jonka kokonaispituus on 10 kilometriä.

Yhdysvaltalainen viranomaislähde kertoo, että Helsinkiä harkitaan tapaamispaikaksi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin neuvotteluille, jotka toteutuisivat lähiaikoina.

Presidentin kanslia twiittasi tiistai-iltana, että presidentti Niinistön mukaan Suomi on aina valmis tarjoamaan hyviä palveluksia, jos niitä kysytään.

Politicon mukaan tapaaminen saattaa ajoittua heinäkuun puolen välin tienoille. Trump vierailee Brysselin Nato-huippukokouksessa 11.–12. heinäkuuta ja Isossa-Britanniassa 13. heinäkuuta.

Lehden mukaan Valkoinen talo on varannut matkan loppupuolelta kolme päivää aikaa jättäen tilaa mahdolliselle tapaamiselle Putinin kanssa.

Politicon tietojen mukaan Helsinki on tällä hetkellä pääehdokas Trumpin ja Putinin tapaamispaikaksi. Lopullista päätöstä ei ole kuitenkaan tehty. Vaihtoehtojen joukossa on Helsingin lisäksi ollut ainakin Itävallan Wien.

Päätöksen valmistelussa mukana ollut virkamies kertoo Politicolle, että tällä hetkellä "kaikki valmistautuvat siihen että paikka olisi Helsinki".

Pompeo pedannut tapaamista tällä viikolla

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo kertoi viikonloppuna, että Trump tapaisi Putinin todennäköisesti lähitulevaisuudessa.

Valkoisen talon turvallisuusneuvonantaja John Bolton on vierailulla Moskovassa tällä viikolla valmistelemassa tapaamista.

Bolton vieraili ennen Moskovaan matkustamistaan Lontoossa ja Roomassa tapaamassa läntisiä liittolaisiaan. Euroopan johtajat ovat olleet huolissaan mahdollisuudesta, että Trump tarjoaisi Venäjälle tapaamisen yhteydessä ei-tervetulleita myönnytyksiä.

Yhdysvaltalaiset ulkopolitiikan tuntijat ovat arvioineet, että Trumpin ja Putinin ennakoidun tapaamisen paikalla ei ole suurta merkitystä. Suomi sopisi kuitenkin paikaksi hyvin, sillä se ei todennäköisesti toisi tapaamiseen ylimääräistä diplomaattista ryppyä suuntaan tai toiseen.

– Suomen presidentti on hyvin järkevä ja hänellä on hyvät välit Yhdysvaltoihin ja Venäjään, sanoi poliittiseen tutkimukseen ja konsultointiin keskittyneen Eurasia Groupin johtaja Ian Bremmer Politicolle.

Mahdollinen tapaaminen ja sen ajankohta ovat herättäneet arvailuita myös siitä, että Trump osallistuisi Venäjällä järjestettävien jalkapallon MM-kisojen huipennukseen.

Helsingistä taas suurvaltadiplomatian näyttämö?

Viime vuonna presidentti Sauli Niinistö tarjoutui isännöimään Trumpin ja Putinin välistä tapaamista Suomessa järjestettävässä Arktisen neuvoston huippukokouksessa. Suomi aloitti Artktisen neuvoston puheenjohtajana toukokuussa 2017.

Helsinki on historiassa toiminut myös aikaisemmin suurvaltajohtajien tapaamisten estradina.

Vuonna 1975 Helsinki isännöi Etyk-huippukokousta, johon osallistui Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford ja Neuvostoliiton johtaja Leonid Brežnev.

Yhdysvaltain presidentti George Bush vanhempi ja Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatšov taas lämmittivät suurvaltojen välejä Helsingissä vuonna 1990.

Loppuviikoksi ennustetut helteet ovat muuttumassa jopa rankkasateiksi.

Pohjoisesta virtaa viileämpää ilmaa Suomeen. Matalapaineen keskus syvenee eteläisellä Selkämerellä ja siihen liittyy reippaita sateita, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Juha Tuomola.

– Perjantaina lämpötilat jäävät koko maassa 13–17 asteen välille, Tuomola arvioi.

Sateet leviävät torstaina Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen väliselle alueelle. Sadealue ulottuu Vaasan tienoilta Kuopion seudulle.

Perjantaina ja lauantaina voi tulla rankkasadetta eli vettä voi sataa yli 50 millimetriä vuorokaudessa. Kahdessa vuorokaudessa taivaalta voi tulla vettä jopa kaksi kertaa tyypillisen kesäkuun sademäärän verran. Kesäkuun sademäärä on tyypillisesti 40–80 milliä.

Lauantaina sateen painopiste siirtyy lähinnä Itä-Suomeen. Esimerkiksi Kuopiossa torstain ja sunnuntain välisenä aikana ennustetaan satavan yli 100 milliä.

Ilmatieteen laitos miettii parhaillaan, antaako se perjantaiksi ja lauantaiksi rankkasadevaroituksen.

– Rankimmat sateet tullevat Kanta-Hämeestä Pohjois-Karjalaan sekä Päijät-Hämeestä Etelä-Karjalaan ulottuvalla vyöhykkeellä, Tuomola katsoo.

Amerikkalaisen nettikauppajätti Amazonin tulo Suomeen on toistaiseksi ollut huhujen varassa. Yhtiö itse ei kommentoi aikeitaan. Mutta ainakin sen verran tiedetään, että yksi Amazonin pääkonttorin johtajista vietti viime kesänä viikon Suomessa tunnelmaa aistimassa.

Helsingin Sanomat yritti viimeksi kesäkuun alussa kysyä Amazonilta, aikooko se laajentua Suomeen. HS:n haastattelema asiantuntija arvioi, että Amazon saattaa aloittaa Suomessa käyttämällä tavaroiden toimituksessa aluksi yhtiön Saksan varastoja.

Näistä Amazonin Saksan varastoista syntyi Saksassa pari viikkoa sitten kohu, kun selvisi, että yhtiö tuhoaa järjestelmällisesti uudenveroisia palautustuotteita. Amazon ei edes kiistä asiaa.

Uudenveroisten tuotteiden heittäminen jätepuristimeen tuli ilmi Saksan yleisradioyhtiö ZDF:n tutkivan journalismin ohjelma Frontal 21 sekä talousmedia Wirtschaftswochen tekemissä selvityksissä.

Saksalaismediat saivat haltuunsa muun muassa valokuvia ja tuotelistoja hävitettävistä tuotteista. Amazonin työntekijät kertoivat toimittajille, että he laittavat jätepuristimeen esimerkiksi jääkaappeja, astianpesu- ja pesukoneita, matkapuhelimia sekä huonekaluja useiden kymmenien tuhansien eurojen edestä päivittäin.

Suomessa ehdotetaan nettikaupan palautusoikeuden osittaista poistoa

Suomeen mahdollisesti tulevan Amazonin tapa romuttaa asiakaspalautuksia jätepuristimella on meillä ollut korkeintaan pienten piirien tiedossa.

Ympäristöministeriöstä kerrotaan, että ministeriö aikoo kiinnittää asiaan huomiota. Ministeriö esittää mahdollisuudeksi neuvotella kaupan toimijoiden kanssa samantapaisesta sopimuksesta kuin minkä se neuvotteli muovikasseista. Muovikassisopimuksessa useat kauppaketjut sitoutuvat vähentämään muovisia kantokasseja.

Kaupan liitto ei kuitenkaan usko, että tällaisella sopimuksella voidaan kansainvälisiin jätteihin vaikuttaa. Amazonin tilanne muistuttaa esimerkiksi vaateketju Zalandoa, jolla suuri osa palautetuista ostoksista menee liiton tietojen mukaan roskiin.

Zalando ilmoittaa kuitenkin Ylelle, että se laittaa 97 prosenttia asiakaspalautuksista takaisin myyntiin. Zalandon mukaan se tuhoaa kaikista myymistään tuotteista vain 0,05 prosenttia.

Kaupan liitto ehdottaa varovaisesti Euroopan laajuista nettikaupan sääntöjen uudistamista siten, että kaikissa tavaroissa ei olisikaan enää palautusoikeutta. Palautusoikeus olisi edelleen esimerkiksi vaatteilla, koska oikeaa kokoa on vaikea tietää sovittamatta. Vastaavasti jääkaapin, puhelimen tai television kaltaisten tuotteiden yhteyteen palautusoikeus ei automaattisesti enää kuuluisi.

Mutta Kaupan liitto on myös pohtinut, että vaatteisiin voisi ehdottaa palautusoikeuden rajoittamista siten, että esimerkiksi samaa mekkoa ei voisi kerralla tilata kolmea eri kokoa tai eri väreissä. Tilaaminen sovittamisen ilosta vähenisi siten huomattavasti.

Kaupan liitosta kerrotaan, että ihmiset eivät yksinkertaisesti tiedä, että heidän palauttamansa tavarat saattavat mennä roskiin.

Miksi palautustuotteita ei vain lahjoiteta hyväntekeväisyyteen?

Nyt kohuun joutunut Amazon ei Saksassa laita jätepuristimeen ainoastaan omia tuotteitaan, vaan tarjoaa samaa mahdollisuutta myös kauppiaille, jotka myyvät tuotteitaan Amazonin sivuilla.

Yhtiö ilmoitti saksalaismedioille yrittävänsä parantaa prosessejaan, jotta hävitettäviä tuotteita olisi mahdollisimman vähän. Amazon muistuttaa, että mikäli tavaroita ei voi myydä eteenpäin tai lahjoittaa, myydään ne jätteiden kierrätykseen erikoistuneille yhtiöille.

Suurille nettitoimijoille asiakaspalautukset ovat ongelmallisia, sillä ne vaativat valtavasti tilaa ja niiden käsittely on vaivalloista. Mutta ehkä merkittävin tekijä on verotus. Myös Suomessa on tilanne, että kaupat eivät voi noin vain lahjoittaa myymättä jääneitä tavaroitaan.

Asiakaspalautustuotteilla sekä myymättä jääneillä tavaroilla on verottajan silmissä aina vielä rahallista arvoa. Verohallinnon mukaan tavaralle pitää määrittää luovutushinta – ja tästä hinnasta on maksettava arvonlisävero. Poikkeuksen tähän saavat lähinnä elintarvikkeet. Niitä saa viimeisen käyttöpäivän läheisyydessä lahjoittaa verotta.

Toisin sanoen, jos verovelvollinen yritys lahjoittaisi vaikkapa tuhannen euron taulutelevision vanhainkotiin, pitää yrityksen maksaa television laskennallisesta jäännösarvosta arvonlisävero.

Jos taas tavaran arvo on nolla eli tavara on jätettä, ei siitä mene veroakaan. Ja yritys saa tehdä omistamilleen tuotteille mitä haluaa. Suomi ei voi esimerkiksi velvoittaa Amazonia luovuttamaan ylijäävät tavaransa, vaikka yritys joskus Suomeen tulisikin.

Juttua varten on pyydetty tietoja verohallinnosta, ympäristöministeriöstä sekä Kaupan liitosta. Toimittaja tapasi jutussa mainitun Amazonin johtajan Helsingissä viime kesänä, mutta mahdollisuutta haastatteluun ei järjestynyt.

26.6 klo 14:57 lisätty Zalandon kommentit, jonka mukaan se tuhoaa kaikista myymistään tuotteista vain 0,05 prosenttia.

Lue myös:

Presidentti Trumpin sota verkkojätti Amazonia vastaan kiihtyy – mutta onko kamppailussa kyse postimaksuista vai muista kaunoista?

Teiniäidin pojasta maailman rikkaimmaksi mieheksi – Jeff Bezos rakensi Amazonista imperiumin, seuraavaksi hän haluaa valloittaa avaruuden