Oletko matkustamassa junalla ja sinulla on vaihtoyhteys? Saatat säästää rahaa, jos et osta lippua suoraan määränpäähäsi, vaan liput erikseen vaihtoasemalle ja sieltä määränpäähän.
VR:n junalippujen hinnat ovat herättäneet paljon keskustelua sen jälkeen, kun Antti-Mikael Toivosen mielipidekirjoitus julkaistiin Itä-Savo-lehdessä. Toivonen kirjoitti säästävänsä Savonlinna-Helsinki-välillä junalipun hinnassa 20 euroa, kun hän ostaa lipun Parikkalaan ja sieltä toisen lipun Helsinkiin, eikä suoraa lippua Savonlinnasta Helsinkiin.
Kuinka monella välillä Toivosen esimerkin kaltainen niin sanottu hintakikkailu on mahdollista, VR:n kaukoliikenteen kaupallinen johtaja Ville Melkko?
– Se on mahdollista lukemattomilla väleillä. Näitä junamatkojahan voi yhdistää siten, että ostaa matkan asemalta yksi asemalle kaksi ja vaihtaa siellä lipun asemalle kolme. Näitä välejähän on lukemattomia. Mutta on hyvä muistaa, että reilusti yli 90 prosenttia junamatkoista tehdään asemalta toiselle ilman vaihtoa.
Toivosen esimerkki on siis mahdollista vain vaihtoyhteyden kanssa?
– Kyllä. Uskallan väittää, että niissäkin on valtaosin sama hintataso tarjolla molemmissa väleissä. Ne ovat poikkeustilanteita, missä jompikumpi väli saattaa olla kalliimpi ja hinta määräytyy sitten kalliimman lipun mukaan.
Miksi tällainen on mahdollista?
– Halvimpia hintaluokkia on aina rajallinen määrä. Kun ne on myyty loppuun, tulee seuraava hintaluokka myyntiin. Valitettavasti nykyinen myyntijärjestelmämme ei yhdistä halvempaa lippua sille toiselle välille, vaan hinta määräytyy sillä hintatyypillä, joka on tarjolla molempiin vuoroihin. Teemme parhaamme, että saisimme pidettyä hintatason samana, ettei tällaisia (Toivosen esimerkin kaltaisia) eroavaisuuksia tulisi.
– Meille on tulossa uusi myyntijärjestelmä vuodenvaihteessa, ja siihen on tavoitteena tuoda malli, joka yhdistäisi erihintaiset liput, jotta saataisiin asiakkaalle edullisin matka. Asiakkaalle ei tulisi enää kikkailua, vaan hän voisi luottaa siihen, että järjestelmä antaa halvimman hinnan.
Jatkoyhteydellä matkustavat voivat saada junaliput selkeästi halvemmalla pienen hintakikkailun avulla.AOP
VR myy tarjouslippuja esimerkiksi Helsinki-Oulu-välille, ja tarjouslippu tulee joskus halvemmaksi, vaikka junan kyydistä jäisi pois jo huomattavasti ennen Oulua. Onko tällainen hintakikkailu tavallista?
– Tämä on varmasti aikanaan ollut tavallisempaa, mutta ei enää. Reilut kaksi vuotta sitten tekemämme lippu-uudistuksen myötä säästölippu on saatavilla aiemmillekin väleille. Näitä hintapisteitä on tuotu enemmän, jolloin tällainen kikkailu on pyritty välttämään ja on tarjottu asiakkaille paras hinta.
Onko olemassa muita keinoja, joilla asiakas voisi saada lipun hintaa alemmas?
– Ihminen on luova, hän löytää varmasti keinoja jos toisiakin, mutta varsin vähän näistä kuulemme. Kiitollisena otamme kaiken tiedon vastaan, jos järjestelmässämme jokin toimii väärin.
Onko kaikille yhteyksille aina saman verran säästölippuja ajankohdasta huolimatta?
– Meillä on vähintään kymmenen säästölippua per vuoro. Sitten meillä on tiettyjä hiljaisempia vuoroja, vaikka keskellä päivää olevia vuoroja, missä säästölippuja on selvästi enemmän tarjolla. Kesällä liki 40 prosenttia lipuista on säästölippuja, kun normaalisti niitä on 15–20 prosenttia saatavuudesta.
Myydäänkö sesonkien aikaan vähemmän säästölippuja?
– Sesonkina niitä ei varmaan myydä sitä kymmentä enempää, mutta sitten sesongin ulkopuolella niitä myydään enemmän. Näin se taitaa olla melkein kaikessa sesonkiluonteisessa matkailualan bisneksessä: kun kysyntä on suuri, myydään korkeammilla hinnoilla.
Yhdysvalloissa kirjailija Laura Ingalls Wilderin nimeä kantanut lastenkirjallisuuspalkinto on nimetty uudelleen kirjailijan mielipiteistä heränneen huolen takia.
Wilderin kirjoissa olevat kuvaukset mustista ja intiaaneista sisältävät stereotypisiä asenteita, perustelee palkinnon myöntävä American Library Associationin lastenkirjallisuusjaosto ALSC.
Tällaiset asenteet eivät vastaa ALSC:n perusarvoja, järjestö sanoo.
Jatkossa palkinto kantaa nimeä Children's Literature Legacy Award, lasten kirjallisuusperintöpalkinto.
Kirjastoalan yhdistys on myöntänyt Laura Ingalls Wilderin nimeä kantavaa palkintoa vuodesta 1954. Ensimmäisen kerran palkinto annettiin Wilderille itselleen.
Wilder tunnetaan etenkin Pieni talo preerialla -kirjoista. Kirjailijan lapsuuteen ja nuoruuteen pohjautuva kahdeksanosainen kirjasarja julkaistiin 1930- ja 1940-luvuilla. Kirjojen pohjalta on tehty myös suosittu tv-sarja.
Keskusta on pyrkinyt viemään sote-uudistusta tiukimmalla aikataululla maaliin, ainakin mikäli vertailukohdaksi otetaan muut eduskuntapuolueet.
Nyt keskustan johdosta ja eduskuntaryhmästä kantautuu huolestuneita äänenpainoja sote-uudistuksen aikatauluista eduskunnassa. Pääministeri Juha Sipilä sanoo, että uudistus siirtyy vuodella eteenpäin, jos maakuntavaalit pidetään ensi vuoden huhtikuun eduskuntavaalien yhteydessä.
– Jos mennään eduskunta- tai europarlamenttivaaleihin niin silloin aikaa on liian vähän. Luottaisin ihan virkamiesarvioon, jonka sain muutama viikko sitten. Jos valiokunta ei pysty mietintöluonnostaan antamaan heinäkuun loppuun mennessä, niin se automaattisesti tarkoittaa, että uudistus siirtyy vuoteen 2021.
Sipilän mukaan mikään ei viittaa siihen, että lausunto olisi valmistumassa heinäkuussa.
Myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen pitää uudistuksen lykkääntymistä todennäköisenä. Eduskuntaryhmä piti asiaan liittyen tänään ylimääräisen ryhmäkokouksen.
– Meillä on huoli siitä, että uudistus lykkääntyy jälleen eteenpäin. Näyttää, että on iso riski, että uudistus lykkääntyy jälleen, Kaikkonen totesi kokouksen yhteydessä.
Hallitus on kaavaillut, että siirto kunnilta maakunnille tapahtuisi vuonna 2020. Hallituksen vastineen mukaan sote-keskukset aloittaisivat puolestaan 2022.
Mikäli eduskunnan käsittely jatkuu loka–marraskuulle, näyttäisi toteutuvan pääministeri Sipilän huoli siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen siirto kunnilta maakunnille tapahtuisi vasta 2021. Silloin sote-keskukset ehkä aloittaisivat vuonna 2023.
Hallitusryhmistä sinisten puheenjohtaja Sampo Terho kommentoi Ylelle, että näyttää erittäin epätodennäköiseltä, että aikataulujen lykkäystä voitaisiin välttää. Terhon mielestä tämä heijastuu myös seuraaviin eduskuntavaaleihin.
– On helppo arvata, että jos uudistus lykkääntyy, niin kuin nyt näyttää, niin seuraavat vaalit käydään jälleen kerran sote-teemoilla, Terho toteaa, ja korostaa, että siniset kannattaa uudistuksen mahdollisimman nopeaa toteutusta.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ei kommentoinut asiaa tänään Ylelle.
Pääministeri Juha Sipilä on keskustelemassa sote-uudistuksesta illan A-studiossa. Ohjelman voi katsoa kello 21 alkaen Yle Areenasta.
Klo 17.40 Täsmennetty sote-palvelujen aikatauluja.
Tunteikkaassa podcast-haastattelussa Roseanne Barr sanoi katuvansa ehdottomasti rasistista tviitaustaan. Presidentti Donald Trumpin kannattajaksi julistautunut Barr vertasi presidentti Barack Obaman avustajaa Valerie Barrettia apinaan.
– En ole rasisti. Olen idiootti, Roseanne Barr sanoi haastattelussa.
Pian julkaisun jälkeen tuhotussa tviitissään Barr oli kirjoittanut, että Barrett on kuin islamistinen Muslimiveljeskunta ja Apinoiden planeetta olisivat saaneet lapsen. Syntyneen kohun takia ABC-televisioyhtiö päätti lopettaa paluun keväällä tehneen, suositun Roseanne-komediasarjan.
– Kyse oli omasta tiedon puutteestani eikä sille ole mitään selitystä, Barr tilittää.
Podcastissa Barr sanoo, ettei hän tietoisesti olisi koskaan kutsunut ihonväriltään mustaa ihmistä apinaksi. Kohun puhjettua Barr selitti tviittiään, että oli sekaisin Ambien-unilääkkeen takia. Itkuisessa haastattelussa Barr purkaa ihmettelyään, miksi hänen selitystään ei uskottu.
– Anteeksipyyntöäni ja selitystäni ei hyväksytä. Olen tehnyt itsestäni vihamagneetin, Barr sanoo.
Roseanne-sarjan paluu oli Yhdysvalloissa yksi viime kevään isoista tv-tapahtumista. Sarjan avausjakso keräsi 25 miljoonaa katsojaa. Viime torstaina ABC-yhtiö ilmoitti, että se esittää syksyllä 10-osaisen sarjan Connerin perheestä ilman Roseannen roolihahmoa.
Roseanne Barr sanoi sarjan tuottajan tiedotteessa suostuneensa sopimukseen sarjan jatkosta tällaisessa muodossa, jotta sarjan muut näyttelijät ja tuotantohenkilöstö säilyttäisivät työpaikkansa. Sarja työllistää noin 200 ihmistä.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tunnusti tänään tosiasian sotesta: uudistus lykkääntyy vuodella, jos sosiaali-ja terveysvaliokunta ei saa mietintöään valmiiksi heinäkuussa.
Sipilän arvio valiokunnan mahdollisuudesta suoriutua aikataulussa on tyly. Mikään ei hänen mukaansa viittaa siihen, että valiokunta saisi mietintönsä valmiiksi heinäkuun loppuun mennessä.
Miksi asia on ollut käytännössä varma jo etukäteen?
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan työ pääsi varsinaisesti käyntiin perustuslakivaliokunnan lausunnon ja hallituksen antaman vastineen jälkeen.
Perustuslakivaliokunnan lausunto valmistui kesäkuun alussa ja hallitus antoi vastineensa kesäkuun puolessa välissä. Vaikka eduskunta oli jo aiemmin tehnyt istuntovarauksen ensimmäiselle heinäkuun viikolle, aikataulu näytti jo alun alkaen mahdottomalta.
Tiukkana mutta realistisena arviona on pidetty sitä, että valiokunta voisi saada työnsä valmiiksi elokuun lopussa.
Varsinainen ongelma aikatauluissa liittyy vuodenvaihteisiin, sillä uudet maakunnat pitää muodostaa viimeistään vuoden alusta. Taustalla on se, ettei verotuksen perusteita voi muuttaa kesken vuoden.
Osaltaan tämän vuoksi keskusta on hoputtanut maakuntavaalien pitämistä hyvissä ajoin ennen huhtikuun eduskuntavaaleja. Maakuntavaltuustot tarvitsevat noin yhdeksän kuukautta siihen, että ne ehtivät tehdä tarvittavat päätökset ennen sote-uudistuksen toimeenpanoa.
Huhtikuun puolessa välissäpidettävät maakuntavaalit tarkoittaisivat sitä, ettei valmista tulisi ennen vuodenvaihdetta. Näin sosiaali- ja terveyspalvelujen siirto kunnilta maakunnille voisi tapahtua aikaisintaan vuonna 2021.
Tämä tarkoittaisi uudistuksen lykkääntymistä vuodella, sillä hallituksen mallissa maakunta voisi aloittaa valinnanvapauden toimeenpanon jo vuonna 2020.
Eduskunnan käytäväkeskusteluista on helppo päätellä, ettei kokoomuksella ole yhtä kiire sote-lakipaketin kanssa kuin keskustalla.
Yksi syy tähän voi olla se, että keskusta haluaa saada maakuntavaalit pidettyä ennen eduskuntavaaleja. Tämä antaisi keskustalle yhden argumentin lisää vaalikentille.
Järvenpääläinen Simo Myrttinen vietti juhannusta seurueineen Sulkavalla sijaitsevalla mökillään. He päättivät lähteä Saimaalle veneilemään ja toivoivat, että näkisivät reissullaan saimaannorppia.
– Ajoimme veneellä yhteen järvenpoukamaan, kun huomasimme jonkun eläimen uivan noin 50 metrin päässä meistä, kertaa Myrttinen.
Myrttinen ohjasi veneen hieman lähemmäs uivaa eläintä. Seurue ei ollut uskoa silmiään tunnistettuaan uimarin. Norppien sijaan näkyi jotakin pörröisempää.
– Tajusimme uivan eläimen olevan nuori, noin kahden vuoden ikäinen karhu.
Karhunpentu ui Myrttisen arvion mukaan noin 40-50 metrin matkan kahden saaren välillä.
– Saaren rantaan päästyään se pinkaisi metsään ja hävisi sinne, Myrttinen kertoo.
Myrttinen on mökkeillyt Sulkavalla jo kolmen vuosikymmenen ajan. Uimassa olleen karhun näkeminen ja videolle ikuistaminen oli hänellekin ainutlaatuinen kokemus.
– Norppien ja majavien lisäksi emme ole koskaan aiemmin nähneet täällä näin suurta eläintä.
Luonnonvarakeskus seuraa riistahavaintoja
Luonnonvarakeskuksen eli Luken Riistahavainnot-palvelussa voi käydä tarkastelemassa suurpetohavaintoja vaikka omalta mökkiseudultaan. Järjestelmä perustuu näköhavaintojen lisäksi Luonnonvarakeskuksen omiin tutkimushankkeisiin.
Suomen suurpetoja ovat karhu, susi, ilves ja ahma.
Suurpetohavainnon voi tehdä kuka tahansa. Havainnostaan voi ilmoittaa paikallisen riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilöille, jotka kirjaavat havainnon järjestelmään.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) väläyttää hallituksen luottamuksen mittaamista jo tällä viikolla, mikäli sote- ja maakuntauudistus lykkääntyy aikataulusyistä. Sipilä kertoi Ylen A-studiossa miettineensä jo jatkotoimia soten siirtymisen varalta.
Sipilä sanoi keskustelleensa hallitustrion kanssa mahdollisesta tiedonannosta eduskunnalle siinä tapauksessa, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ei saa työtään valmiiksi ajoissa ja sote-uudistus siirtyy.
Sipilän mukaan sote- ja maakuntauudistuksen lykkääminen olisi iso muutos, joka vaikuttaisi moneen asiaan.
– Se on aika iso muutos. Ei pelkästään vuosiluvun muutos, vaan se vaikuttaa moniin asioihin: vuoden 2020 budjettiin ja niin edelleen. Olemme miettineet hallituksessa, että jos näin käy huomenna ja uudistuksen siirtyminen on varmaa, meidän pitää harkita, että annamme hallituksen tiedonannon ja sillä tavalla mittaamme, onko eduskunta valmis viemään asian eteenpäin muutetussa muodossa.
Tiedonanto ennen eduskunnan kesätaukoa on Sipilän mukaan aikataulullisesti hyvinkin mahdollinen. Se tarkoittaisi sitä, että hallitus mittauttaisi luottamuksensa vielä tällä viikolla.
Samassa ohjelmassa ollut vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto totesi, että hallituspuolueiden sisällä on riitasointuja.
– Siellä on paljon empiviä edustajia. Jos mennään äänestyksiin, saa nähdä miten käy, Aalto sanoi.
Sipilä uskoo kuitenkin enemmistön pysyvän sote-esityksen takana.
Myös Sinooperi kertoo asiasta Facebook-sivullaan, jolla ilmoitetaan loppuunmyynnin alkamisesta. Yrityksen verkkosivuilla sanotaan, että verkkokauppa on väliaikaisesti poissa käytöstä järjestelmäpäivityksien vuoksi.
Vuonna 2014 asetettiin konkurssiin helsinkiläinen Sinooperi Oy. Tämän jälkeen toimintaa jatkoi S. Hobby Oy.
Sinooperilla on myymälä Turun Skanssin ja kauppakeskus Myllyn lisäksi Tampereella, Joensuussa, Lahdessa, Mikkelissä, Jyväskylässä, Oulussa, Porissa, Seinäjoella ja Vaasassa.
Pesänhoitaja Markku Lunkka asianajotoimisto SLPK Oy:stä kertoo, että ketjulla on yhteensä 51 työntekijää.
Tavoitteena liiketoimintakauppa
Työsuhteet jatkuvat ainakin heinä-elokuun vaihteeseen, jolloin konkurssimyynnin pitäisi olla ohi. Toivoa toiminnan jatkumisesta ainakin osassa ketjun myymälöissä antaa se, että pesänhoitajan mukaan ketjun myymälöistä käydään neuvotteluja kahden ostajan kanssa.
Sinooperin osalta tavoitteena on, että saataisiin aikaiseksi liiketoimintakauppa, Lunkka sanoo.
– Tällä hetkellä käydään neuvotteluja kahden eri tahon kanssa. Ratkaisuun voidaan päästä jo tällä viikolla, viimeistään ensi viikolla. Myydään jos saadaan hyvä hinta. Tavoitteena, että kauppa koskisi kaikkia tai ainakin valtaosaa liikkeistä.
Sinooperin toimitusjohtajaa Jarkko Kaalikoskea ei tavoitettu kommentteja varten.
Vuonna 2013 Yle uutisoi, kuinka käräjäoikeus asetti niin ikään askartelutarvikkeisiin keskittyneen Tiimarin ja Tiimari Retailin virallisesti konkurssiin. Tälä hetkellä Kouvolassa toimii vielä yksi Tiimari-myymälä.
Juttua päivitetty 25.6. kello 17.26: Lisätty pesänhoitaja Markku Lunkalta saadut tiedot.
Juttua muokattu 25.6. kello 19.58: Ketjulla on myymälä myös Jyväskylässä.
Jättiläismäinen matkailukeskus on nousemassa eteläkarjalaisen Luumäen Kivijärven rantaan, mikäli luumäkeläisten Markku ja Jukka Rusasen omistaman Golden Lake Villas Oy:n suunnitelmat toteutuvat.
Golden Lake Villas osti seitsemän vuotta sitten Taavetin lomakylän Lomaliiton konkurssipesältä. Yhtiön suunnitelmissa on rakentaa alueelle hotelli, kylpylä ja loma-asuntoja. Alueelle on kaavoitettu myös pientalotontteja.
Matkailukeskus tulisi entisen Taavetin lomakylän maille Kuutostien tuntumaan.
– Kyseessä on Etelä-Suomen isoin matkailuhanke, missä on asemakaava valmiina. Asemakaavassa on 8 000 neliötä hotellille ja 3 000 neliötä kylpyläalueelle, sanoo Rusanen.
Noin 50 hehtaarin laajuinen maa-alue rajoittuu pohjoisessa Kivijärveen ja etelässä Kuutostiehen. Alueella on 1,7 kilometriä rantaviivaa sekä voimassa oleva asemakaava. Rakennusoikeutta on toimitusjohtaja Markku Rusasen mukaan yhteensä 42 500 kerrosneliömetriä.
Matkailukeskushankkeen kokonaiskustannusarvio on 100 miljoonaa euroa.
Rusaset kuuluivat aikoinaan Conte Invest -yhtiönsä taustavoimina Lappeenrannan Huhtiniemeen kylpylä-hotellia suunnitelleeseen yhtiöön. Luumäen Taavetissa kustannusarvio on 30 miljoonaa euroa suurempi kuin vajaa kolme vuotta sitten kariutuneen Huhtiniemen kylpylähotellihankkeen.
Lomakeskuksesta on näkymä kirkkaalle Kivijärvelle.Kare Lehtonen/Yle
Lontoon-matka poiki useita kontakteja
Parhaillaan Golden Lake Villas neuvottelee matkailukeskuksen rahoituksesta kansainvälisten sijoittajien kanssa. Rusasen mukaan kansainväliset, globaalisti toimivat sijoittajat ovat kiinnostuneita investoimaan suomalaisiin matkailuhankkeisiin.
Luumäkeläisyhtiön kontaktit mahdollisiin rahoittajiin syntyivät toukokuussa Lontoossa Business Finlandin järjestämässä tapaamisessa. Tilaisuus pidettiin Suomen Lontoon-suurlähetystössä.
– Paikalla oli vajaat 40 kansainvälistä sijoittajaa ja sijoittajien edustajaa, joille esiteltiin kymmenkunta suomalaista matkailuhanketta. Osa matkailuhankkeista on isoja jo olemassa olevia ja laajentuvia ja osa on uusia. Saimaan alueelta ei ollut muita kuin me, kertoo Rusanen.
Markku Rusasen mukaan lomakylän vanhat rakennukset tullaan purkamaan uusien tieltä.Kare Lehtonen/Yle
"Vuoden sisällä pitää tapahtua"
Matkailukeskuksen aikataulua Rusanen ei tässä vaiheessa ryhdy arvuuttelemaan.
– Vuoden sisään pitää näitten kontaktien kautta kuitenkin jotain tapahtua, hän sanoo.
Matkailukeskuskokonaisuus on Rusasen mukaan niin suuri, että alue tullaan rakentamaan kolmessa vaiheessa.
– Meillä on erilaisia konseptimalleja viisi kappaletta tällä hetkellä luonnoksina, että sitten katsotaan, mikä sieltä valitaan, kunhan rahoitus on varmistunut, sanoo rahoitusneuvottelumatkalta tavoitettu Rusanen.
Moottoripyörävalmistaja Harley-Davidson ilmoitti tänään siirtävänsä EU-alueelle vietävien pyörien valmistuksen pois Yhdysvalloista.
Syy valmistuspaikan muutokseen ovat EU:n vastatullit, joilla unioni reagoi Trumpin määräämiin teräs- ja alumiinitulleihin. Kuudesta prosentista 31 prosenttiin nousseet vientitullit aiheuttaisivat Harley-Davidsonille vuosittain 90–100 miljoonan dollarin eli noin 77–86 miljoonan euron kulut.
Yhdysvaltojen ja EU:n välinen tullien kiristely varjostaa erityisesti autoalaa, ja analyytikot ovatkin siksi madaltaneet alan kansainvälisiä osaketuottoja koskevia odotuksiaan. Trump on uhkaillut asettavansa eurooppalaisille autoille 20 prosentin maahantuontitullin entisen 2,5 prosentin tilalle.
Kesäkuun alkupuolella Trump uhosi G7-maiden kokouksessa, että jos kauppasota syttyy, muut maat tulevat häviämään sen tuhatkertaisesti.
Harley-Davidson on puolestaan ottanut kantaa tullimaksujen korottamista vastaan ja vedonnut siihen, että niistä koituisi hallaa myynnille. EU on Yhdysvaltojen jälkeen yhtiön toiseksi tärkein markkina-alue.
Yhtiö ei tahtoisi lisätä ulkomaista tuotantoaan, muttei näe tilanteessa muutakaan vaihtoehtoa.
– Tämä on ainoa kestävä keino pitää moottoripyörämme EU:ssa asuvien asiakkaidemme saatavilla. EU on meille olennaisen tärkeä alue, yhtiön markkinatiedotteessa sanotaan.
”Iso O. Miksi naiset saavat vähemmän orgasmeja kuin miehet?” (HS 21.6.2018).
Helsingin Sanomien suureen orgasmikyselyyn vastasi yli 7000 naista. Väestöliiton pitkän linjan seksitutkija Osmo Kontula kommentoi materiaalin määrää ällistyttäväksi. Kontulan mukaan tutkimuksessa nousee esiin asioita, joita naisen orgasmista ei ole tiedetty. Uutta ovat hänen mukaansa sadat asiat.
On hienoa, että naisen nautintoa arvostetaan ja että sitä eri tavoin tutkitaan. Hatunnosto kansainvälisestikin vertaillen laajasta tutkimusmateriaalista, jonka Hesarin lukijat ovat tuottaneet.
Mitä ne tutkimuksen esiin tuomat ällistyttävät uudet asiat sitten ovat?
”Yksi vaikeus on yli muiden. Vaikeus keskittyä. Rakastelun aikana ei pysty rentoutumaan, kun mieleen nousee häiritseviä asioita. Kuten työ tai lapset. Pelko siitä, että lapset heräävät. Tai jokin ahdistuksen aihe. Tai paha mieli.” (HS 21.6.2018)
Anteeksi mitä? Tämäkö on uutinen? Vuonna 2018?
30 vuotta suomalaisten seksielämää tutkineen Osmo Kontulan mukaan kyllä, tämä on iso uutinen. Naisen orgasmin mysteeriä on tähän asti etsitty lähinnä naisen anatomiasta ja teknisestä rakastelusuorituksesta. Nyt suuren orgasmikyselyn perusteella suurin syy orgasmivaikeuksiin on tilanne.
Tässä kohdassa juttua lukiessani olin tukehtua aamukahviini. Tutkijalle uutta tietoa on siis se, että naisen on vaikea keskittyä seksiin jos hän jännittää esimerkiksi lasten pukkaavan makuuhuoneeseen kesken seksin. Tai ettei nainen saa orgasmia, jos hänellä on stressiä tai paha mieli.
Nämä asiat olisi kuka tahansa nainen osannut kertoa jo sata vuotta sitten, jos häneltä olisi kysytty. Tai jos hänen arkikokemustaan olisi kuunneltu.
Nämä asiat tietää myös kuka tahansa seksuaali- tai pariterapeutti, joka työssään kohtaa eri ikäisiä ja eri elämänvaiheessa olevia naisia.
Nämä asiat tietää jokainen, joka on viime vuosikymmeninä lukenut naistenlehtiä. On suorastaan legenda viitata tiskaamattomiin astioihin tai kämpän imuroimattomuuteen seksihalujen pahimpana latistajana.
Nainen ei toimi niin, että kurkataan konepellin alle, kiristetään yhtä mutteria ja löysätään toista, tarkistetaan öljyt, ja sitten asteittain lisätään kaasua ja liu’utetaan kytkintä ylös ja odotetaan, että nainen hyrähtäisi liikkeelle.
Tutkija Osmo Kontulan mukaan seksitutkijat käyvät yhä keskustelua ihan perusasioista, kuten klitorisorgasmin ja g-pisteorgasmin merkityksestä. Tämä keskustelu on kuulemma jatkunut jo yli sata vuotta. Kyllä: yli sata vuotta.
Missä kammioissa tutkijat oikein tutkimuksiaan väkertävät?
Jos he nimittäin kurkistaisivat kammioidensa ikkunoista ulos, he saattaisivat ymmärtää jotain oleellista naisen seksuaalisuudesta ja orgasmista. Kuten sen, että nainen ei toimi niin, että kurkataan konepellin alle, kiristetään yhtä mutteria ja löysätään toista, tarkistetaan öljyt, ja sitten asteittain lisätään kaasua ja liu’utetaan kytkintä ylös ja odotetaan, että nainen hyrähtäisi liikkeelle.
Nainen ei ole kone, joka toimii manuaalia lukemalla. Ei ole olemassa ohjetta, jossa kerrottaisiin, että tietyssä kulmassa tietyllä kropan ulokkeella naista tiettyyn kohtaan ja tietyn ajan koskemalla nostettaisiin hänet nautinnon huipulle.
Mitä nainen sitten on? Nainen on psyko-fyysinen kokonaisuus. Suorapuheinen seksuaaliterapeutti Marja Kihlström käy kattavasti läpi naisen orgasmin esteitä keväällä julkaistussa kirjassaan.
Kihlströmin mukaan suurimpia esteitä naisen orgasmille on se, ettei nainen itse arvosta nautintoaan ja ettei hän osaa antautua ottamaan nautintoa vastaan. Molemmat ovat psykologisia tekijöitä. Ja molempiin vaikuttaa se tilanne, jossa seksiä harrastetaan.
”Arki tulee usein seksin tielle. Karsi kodin häiriötekijät. Tyhjennä ajatukset kaikesta turhanpäiväisestä, kuten maksamattomista laskuista tai unohdetusta synttärilahjasta. Naisen orgasmi vaatii läsnäoloa hetkessä.” (Marja Kihlström: Iso O – matkaopas huipulle)
Kumppanin kannattaa kutitella ensin naisen aivoja ja vasta sitten sukupuolielimiä. Sillä naisen nautinto asuu ensisijaisesti aivoissa.
Hesarin orgasmijutusta jäi hämmentynyt olo. Miten pihalla me ihmiset, sekä tavikset että tutkijat, olemme naisen nautinnosta. Toivoa sopii, että nyt kerätyt tuhannet orgasmikertomukset tuottavat tutkimuksen edetessä myös oikeasti uutta ja mullistavaa tietoa.
Paula Tiessalo
Kirjoittaja on helsinkiläinen terveys- ja hyvinvointiaiheisiin erikoistunut toimittaja, joka yrittää ymmärtää itseään ja muita. Alkaa väsyä siihen, että naisten seksuaalisuutta selittävät keski-ikäiset sedät.
Tanskalainen näyttelijä Brigitte Nielsen nousi toukokuussa otsikoihin, kun hän julkisti odottavansa viidettä lastaan.
Nielsenin ja tämän aviomiehen Mattia Dessin, 39, ensimmäinen yhteinen lapsi syntyi People-lehden mukaan viime perjantaina ja sai nimekseen Frida.
Muun muassa kasarielokuvissa Rocky IV ja Cobra näytelleen Nielsenin raskaus oli uutinen paitsi näyttelijän kuuluisuuden takia, niin myös hänen ikänsä vuoksi. Nielsen oli synnyttäessään 54-vuotias.
Viisikymppinen synnyttäjä ei ole ainutkertainen tapaus. Esimerkiksi laulaja Janet Jackson synnytti 50-vuotiaana ja Rouva presidentti -tv-sarjan tähti Geena Davis 48-vuotiaana.
Harva julkkisäiti kuitenkaan kertoo julkisuudessa sitä, onko viidenkympin kynnyksellä saatu lapsi saanut alkunsa synnyttäjän omista munasoluista vai luovutetuista munasoluista.
Naistenklinikan synnytyslääkärillä Veli-Matti Ulanderilla on asiaan valistunut veikkaus.
– Vaihdevuodet alkavat keskimäärin 51–52-vuotiaina. Siitä vanhempien naisten raskaudet eivät todennäköisesti ole alkaneet omilla sukusoluilla, vaan erilaisilla hedelmöityshoidoilla ja luovutetuilla munasoluilla. Omilla sukusoluilla raskaaksi tuleminen siinä iässä on kohtalaisen harvinaista, Ulander sanoo.
– Jos Hollywood-tähti on 54-vuotiaana raskaana, on hyvin todennäköistä, että hän on saanut luovutettuja sukusoluja.
Nielsen ei ole julkistanut tietoa raskautensa alkamistavasta.
Ikääntyessä hedelmällisyys vähenee
Suomessa ensisynnyttäjät ovat nykyään keskimäärin noin 30-vuotiaita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa aloitetaan vuosittain noin 13 000 ‒ 14 000 hedelmöityshoitoa, joista noin 18 prosenttia johtaa lapsen syntymään.
Ulanderin mukaan naiset ovat yleensä hedelmällisimmillään 25 vuoden iässä, jonka jälkeen hedelmällisyys alkaa vähitellen hiipua. Merkittävä lasku alkaa keskimäärin 35–36-vuotiaana. Viidenkymmenen ikävuoden tienoilla käynnistyvät vaihdevuodet, joiden aikana munasarjojen toiminta heikkenee ja lopulta lakkaa.
Kuitenkin luovutetuilla munasoluilla yli 50-vuotias terve nainenkin voi tulla raskaaksi, jos munasolut ovat peräisin nuorelta luovuttajalta. Ulander muistuttaa, että luovutettuihin munasoluihin liittyy joka tapauksessa keskimäärin hieman suurempi riski raskauden komplikaatioihin kuin omien munasolujen tapauksessa.
Hedelmöityshoitoturismissa on riskinsä
Ulander arvelee, että Suomessa yli 40-vuotiaille ei anneta hedelmöityshoitoja ainakaan julkisella puolella. Ulkomailla, esimerkiksi Espanjassa ja Ukrainassa, iästä ei välttämättä välitetä, mutta hedelmöityshoitoturismissa voi olla Ulanderin mukaan riskejä.
– Raha on siinä merkittävässä roolissa. Hedelmöityshoidon antajaa ei välttämättä kiinnosta, kuka hoitaa riskiraskauden mahdolliset ongelmat, Ulander kertoo.
Julkkisten raskausuutisia lukiessa kannattaakin pitää mielessä, että äidit eivät välttämättä kerro medialle kaikkea raskauksistaan.
Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan takaisinperintä saattaa tulla monelle ikävänä yllätyksenä. Näin kävi Vaasassa asuvalle 29-vuotiaalle Krista Kalliojoelle. Vuonna 2010 sosiaalitoimi peri häneltä kaksi kolmasosaa kuukauden ansiosidonnaisesta, sillä Kalliojoki oli saanut sairauslomalla toimeentulotukea "lainaksi" odottaessaan takautuvaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan maksua jäätyään työttömäksi.
Keväällä 2012 koitti uusi ansiosidonnaisen takaisinperintä. Kalliojoen äitiysloma oli loppunut ja hän oli työtön. Siksi Kalliojoki haki ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa Palvelualojen työttömyyskassasta (PAM). Samaan aikaan hän sai Kelasta kotihoidontukea ja hoitolisää.
– En tiennyt, että niiden pitäisi leikata toisiaan, sillä kummatkin myönnettiin.
Noin kolme kuukautta myöhemmin PAM peri häneltä kuitenkin noin 1 000 euroa takaisin.
Päällekkäiset maksut huomattiin vasta muutama kuukausi jälkikäteen. Krista Kalliojoki
– Oli järkytys, kun takaisinperintä tuli, sillä sehän luonnollisesti ajaa taloudelliseen ahdinkoon.
Kalliojoki kertoo maininneensa kotihoidontuen saamisesta, kun hän kysyi työttömyyskassasta ansiosidonnaisen hakemisesta.
– Päällekkäiset maksut huomattiin vasta muutama kuukausi jälkikäteen. Lisäksi Kela peri hoitolisää pitkän aikaa takaisin. Asiasta varmaan oli ollut ohjeistuksissa maininta, mutten huomannut.
Krista Kalliojoki ei ole ainut, jolta ansiosidonnaista päivärahaa on peritty takaisin. Finanssivalvonnan tilastosta käy ilmi, että yhteensä 4 020 takaisinperintää johtui vuonna 2016 työttömyyskassojen tekemistä virheistä. Myös takautuvat päätökset, kuten eläkepäätökset ovat yleinen syy takaisinperinnöille.
Yle Uutisgrafiikka
Yle sai lisäksi tiedot takaisinperinnöistä neljästä työttömyyskassasta vuodelta 2017. Yleisimpiä syitä takaisinperinnöille olivat takautuvat eläkkeet tai muut etuuspäätökset, takautuvat työvoimapoliittiset lausunnot sekä kassan tekemä virhe.
Finanssivalvonnan toimistopäällikkö Marko Aarnion mukaan työttömyyskassojen olisi syytä kiinnittää huomiota erityisesti virheistä johtuviin takaisinperintöihin. Silti hän ei pidä havaittujen virheiden määrää valtavan suurena, sillä työttömyyskassat antavat noin miljoona päätöstä vuosittain. Vertailun vuoksi: Kun Finanssivalvonnan tilastossa lukumääräisesti näkyvät takaisinperintäpäätökset lasketaan yhteen, tehtiin vuonna 2016 yhteensä 18 422 takaisinperintäpäätöstä.
– Kun etuuslainsäädäntö vaihtuu nopeasti ja päätösmäärät ovat todella suuria, ei ole realismia, että täyteen virheettömyyteen pystyttäisiin. Aktiivimalli on tuonut paljon lisää päätöksiä, Marko Aarnio kertoo.
Sen sijaan sille, että tilastossa näkyy takaisinperinnöissä rahallisesti suuri määrä takautuvien eläkkeiden takaisinperintöjä, ei Aarnion mukaan työttömyyskassojen toimenpiteillä voida mitään.
Ohjeistamisessa on aina parantamisen varaa. Marko Aarnio, Finanssivalvonnan toimistopäällikkö
– Yksinkertaisesti siitä tulee tieto myöhemmin ja toimeentulo pitää turvata työttömyysturvajärjestelmästä takautuvan eläkkeen myöntämiseen asti.
Aarnion mukaan haasteena työttömyyskassoissa on monimutkainen etuuslainsäädäntö ja se voi osaltaan lisätä takaisinperintöjä.
– Se aiheuttaa haasteita neuvonnassa ja on myös vaikea ennakolta antaa informaatiota jokaiseen yksittäiseen tapaukseen.
Päätösten etukäteiskontrolli ja hyvin järjestetty työttömyyskassojen sisäinen valvonta voivat osaltaan auttaa virheiden välttämisessä.
– Ohjeistamisessa on aina parantamisen varaa. Myös henkilökunnan ammattitaito ja jatkuva kouluttaminen sekä tietojärjestelmien kehittäminen ovat avainasemassa.
Krista Kalliojoki joutui maksamaan tukea takaisin
Krista Kalliojoen kohdalla vuonna 2012 tullut ansiosidonnaisen takaisinperintä leikattiin tulevista ansiosidonnaisista suoraan.
– Kelan toiminta on ollut inhimillisempää, sillä heidän kanssaan olen voinut sopia maksusuunnitelman.
Hän ei uskaltanut valittaa takaisinperinnästä, vaan koki, ettei työttömyyskassa hyväksy valitusta.
– Minun olisi pitänyt selvittää paremmin kotihoidontuen ja ansiosidonnaisen yhteys toisiinsa. Samalla vuonna 2010 olisin voinut perehtyä lakiin toimeentulotuesta.
Krista Kalliojoki järkyttyi saamasta ansiosidonnaisen päivärahan takaisinperinnästä, sillä taloudellisesti oli jo muutenkin tiukkaa.Antti Haavisto / Yle
Palvelualojen ammattiliiton (PAM) työttömyyskassan johtaja Markku Virtanen ei ota kantaa yksittäiseen tapaukseen, mutta kertoo, että kotihoidontuen takautuvasta maksusta johtuva takaisinperintä on tyypillinen esimerkki työttömyyskassan takaisinperinnästä.
– Kotihoidontuen vaikutus ansiosidonnaiseen päivärahaan ei ole selvää. Ei oikein tiedetä, että kotihoidontuki on vähennettävä etuus.
Jos etuuden saajan sosio-ekonominen asema on heikko ruokakunnan tilanteen, huollettavien lasten tai sairauden takia, voivat nämä olla perusteita takaisinperinnän kohtuullistamiselle tai siitä luopumiselle. Vuonna 2017 PAMissa luovuttiin takaisinperinnästä joko osittain tai kokonaan 931 tapauksessa.
– Takautuvat etuuspäätökset katsotaan kokonaistilanteen mukaan. Jos huomaamme itse tehneemme virheen, siinä harkitaan liikamaksusta luopumista.
PAMissa yksi kolmasosa saa soviteltua päivärahaa eli käy töissä osa-aikaisesti ja myös näissä tapahtuu jonkin verran virheitä. Jos hakija on menetellyt vilpillisesti, työttömyyskassa ei harkitse takaisinperinnästä luopumista.
Jos etuuden saaja kokee takaisinperinnän taloudellisesti liiallisena rasitteena, on mahdollista pyytää asian uudelleen käsittelyä. Jos etuuden saaja ei ole siihen tyytyväinen, voi muutosta hakea sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalta.
Vakuutusoikeus: Viime vuonna 51 valitusta ansiosidonnaisista
Jos muutoksenhakulautakunta hylkää valituksen, päätöksestä voi edelleen valittaa vakuutusoikeuteen.
Vakuutusoikeuden osaston johtaja Aija Peltola kertoo, että vuonna 2017 heille tuli 51 valitusta koskien ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan takaisinperintää. Näistä kuudessa tapauksessa takaisinperintää kohtuullistettiin. Luopumisperusteita voivat olla esimerkiksi etuuden saajan sosio-ekonominen tilanne tai kassan tekemä virhe.
Takaisinperinnästä luopuminen joko kokonaan tai osittain perustuu aina kohtuullisuusharkintaan ja edellyttää, ettei etuuden saaja ole toiminut vilpillisesti.
Peltolan mukaan valituksissa on usein kyse siitä, että ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saajalle on maksettu kahta etuutta päällekkäin eli on myönnetty takautuvasti jokin toinen etuus.
– Kassa on saattanut maksaa etuutta tietämättä toisesta etuudesta. Myös tapauksissa, joissa joudutaan arvioimaan, onko henkilö päätoiminen opiskelija, tulee usein takaisinperintöjä.
Peltolan mukaan heille tulevien valitusten määrä on kasvanut vuoden 2016 jälkeen.
– Takaisinperintöjä ei pystytä välttämään, koska esimerkiksi sosiaaliprosessin hitauden vuoksi etuuspäätöksiä joudutaan välillä tekemään takautuvalle ajalle.
Krista KalliojokiAntti Haavisto / Yle
"Tukiviidakot on tehty monimutkaisiksi"
Krista Kalliojoki toivoo, että eri tukien vaikutuksista toisiinsa kerrottaisiin selkeämmin työttömyyskassoissa ja Kelassa.
– Työttömyyskassasta saamani palvelu on ollut inhimillistä, mutta olisi ollut hyvä ajoissa tietää, että kotihoidontuella ollessa ei ole oikeutettu täysimääräiseen ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan.
Tilanne on Kalliojoen kaltaisille hankala, sillä työttömänä käteen jäävä raha on pieni ja takaisinperintä mutkistaa tilannetta entisestään.
– Tukiviidakot on tehty monimutkaisiksi nuorten aikuisten ymmärtää. Useita vuosia jos joutuu niitä tarpomaan, alkaa vasta pikkuhiljaa oppimaan, mikä vaikuttaa mihinkin, nyt vakituisessa työsuhteessa ruokapalvelutyöntekijänä työskentelevä Kalliojoki kertoo.
Yle sai Finanssivalvonnan tilaston lisäksi myös tiedot takaisinperintöjen määristä neljältä työttömyyskassalta eli PAMista, IAET:sta, JHL:stä ja YTK:sta vuodelta 2017.
Lampaat joutuivat ahman hyökkäyksen kohteeksi Kolin kansallispuistossa tiistain vastaisena yönä. Metsähallituksen Lakkalan tilalla vahtivuorossa ollut Järvi-Suomen luontopalveluiden tiedottaja Tiina Hakkarainen kertoo heränneensä viiden aikaan aamuyöstä pihalta kuuluvaan metakkaan.
– Kun katsoin ikkunasta, niin ahma oli siellä lammaslauman perässä.
Tilan 47 lammasta oli kerätty yöksi aitaukseen mökin pihapiiriin. Hakkarainen kiiruhti pihalle hätistämään ahmaan pois lampaiden kimpusta.
– Huusin sen minkä kurkusta lähti, että nyt ahma pois täältä!
Hakkarainen kertoo, että ahma lähti lopuilta lipettiin. Ahma oli kuitenkin ehtinyt vahingoittaa kolmea lammasta, joista kaksi jouduttiin lopettamaan ja yhden vointia eläinlääkäri vielä tarkkailee.
Lakkalan tila sijaitsee reilun 20 kilometrin automatkan päässä Ukko-Kolilta Heräjärven rannalla kansallispuiston eteläosissa.
Lampaat siirretty pois Kolilta
Vain vajaa viikko aikaisemmin peto vieraili viereisellä Seppälän tilalla. Seppälän kolmestatoista lampaasta täysin ehjin nahoin selvisi vain kolme lammasta. Myös tämän aikaisemman hyökkäyksen tekijäksi on varmistunut ahma.
Molemmilla tiloilla lampaat ovat olleet hoitamassa perinnemaisemaa. Lampaita puolestaan on päässyt paimentamaan maksua vastaan viikoksi kerrallaan.
Seppälän tila.Tiina Hakkarainen, Metsähallitus
Metsähallituksen paimenviikot ovat olleet eritäin suosittuja ja paimenviikolle pääsevät on jouduttu arpomaan. Lammaspaimennus olisi jatkunut tiloilla syyskuulle asti, mutta nyt Kolin kansallispuiston lammaspaimenviikot ovat tältä kesältä todennäköisesti ohi.
Metsähallitus päätti siirtää lampaat pois Kolilta. Loppukesän paimenet saavat halutessaan tulla Kolille mökkilomalle.
Sveitsiläinen Small Arms Survey -tutkimuslaitos on pienentänyt arviotaan siviiliaseiden määrästä Suomessa. Päivitetyn tutkimuksen mukaan siviilien hallussa oli viime vuonna 32,4 asetta sataa asukasta kohden. Vuonna 2006 tehdyssä tutkimuksessa arvio aseiden määrästä oli 41-69 sataa asukasta kohti.
Suomi on nyt tilaston kahdeksas ja Euroopan maista neljäntenä Montenegron, Serbian ja Kyproksen jälkeen. Suomen aseiden määrä väestöön suhteutettuna on kuitenkin vain hieman suurempi kuin esimerkiksi Islannilla ja Itävallalla. Eniten siviiliaseita on Yhdysvalloissa, joka oli tilaston kärjessä myös vuosikymmenen sitten.
Yle Uutisgrafiikka
Small Arms Survey -tutkimuslaitoksen edellinen tutkimus herätti paljon huomiota, sillä Suomen asemäärä arvioitiin koko maailman kolmanneksi suurimmaksi heti Yhdysvaltojen ja Jemenin jälkeen. Sisäministeriö julkaisi tuolloin tiedotteen, jossa se halusi oikaista Small Arms Surveyn arviota. Ministeriön mukaan arvio aseiden määrästä oli liian korkea.
– Todennäköisesti määrään oli lisätty esimerkiksi jollakin kertoimella laskettu epäily siitä, paljonko Suomessa on laittomasti hallussa pidettyjä aseita, arvelee ylitarkastaja Reima Pensala Poliisihallituksen asehallinto-yksiköstä.
– Olemme jokaisessa mahdollisessa yhteydessä tuoneet esiin, että määrä ei voi pitää paikkaansa.
Pensala arvelee, että myös uuden tutkimuksen arvio on yläkanttiin. Poliisin virallinen arvio Suomessa olevista aseista on pysynyt vuosia 1,6 miljoonassa, mikä tarkoittaisi noin 29 asetta sataa henkilöä kohden. Pensala epäilee, että poliisin virallisessa arviossakin on ilmaa. Siinä on hänen mukaansa todennäköisesti mukana tietokantojen yhdistämisestä johtuvia tuplamerkintöjä ja jo hävitettyjä aseita.
Small Arms Survey -tutkimuslaitos myöntääkin, että siviiliaseiden määrän tarkka selvittäminen vaikeaa. Syinä ovat muun muassa kansalliset erot aseiden rekisteröinnissä ja erityisesti se, että valtaosa aseista ei näy rekistereissä. Tutkimuslaitoksen arvion mukaan aserekistereissä on vain 12 prosenttia maailman siiviliaseista. Lukumäärällisesti tämä tarkoittaa noin 100 miljoonaa asetta, kun siviilien hallussa olevien aseiden kokonaismäärä on 857 miljoonaa, tutkimuslaitos arvioi. Suomi on yksi Small Arms Survey -tutkimuslaitoksen rahoittajista.
Siviiliaseiden määrä maailmassa on Small Arms Surveyn mukaan kasvussa. Aseita oli viime vuonna arviolta 857 miljoonaa eli noin kolmannes enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.
Seksuaalinen väkivalta on pitkään tiedossa ollut ongelma Intiassa. Viisi vuotta sitten intialaisia järkytti Delhissä bussissa joukkoraiskatuksi ja tapetuksi joutuneen opiskelijan kohtalo. Tapaus aiheutti laajoja mielenosoituksia ja sai paljon myös kansainvälistä huomiota.
Intian hallitus lupasi jo silloin torjua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tarmokkaammin. Seksuaalirikoksista langetettavia tuomioita kovennettiin. Julmimmista raiskauksista voidaan langettaa nykyään Intiassa kuolemantuomio.
Thomson Reutersin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan ongelmat eivät ole kuitenkaan ratkenneet.
Intiassa ilmoitetaan keskimäärin sata raiskausta päivässä. Neljännes uhreista on lapsia. Monet tapauksista jäävät raportoimatta, sillä raiskaukseen liittyvä häpeä on Intiassa suuri.
Intialaiset naiset olivat peittäneet suunsa protestiksi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Amritsarissa huhtikuussa järjestetty mielenosoitus oli osa laajempaa liikehdintää.Raminder Pal Singh / EPA
– Intia on osoittanut täydellistä välinpitämättömyyttä ja kunnioituksen puutetta naisia kohtaan, Karnatakan osavaltion hallituksen edustaja Manjunath Gangandhara sanoi Reutersille.
Intian naisten ja lasten asioita hoitava ministeriö ei suostunut kommentoimaan Reutersille selvitystä.
Thomson Reuters kysyi 548 asiantuntijalta eri puolilta maailmaa arviota vaarallisimmista maista naisille. Naisten asemaa arvioitiin terveydenhuollon, taloudellisten mahdollisuuksien, kulttuurin ja tradition, seksuaalisen väkivallan ja ahdistelun sekä muun väkivallan ja ihmiskaupan perusteella.
Konfliktimaat ja Saudi-Arabia vaarallisimpien maiden listalla
Intian jälkeen vaarallisimpia maita naisille olivat konfliktien repimät Afganistan, Syyria ja Somalia.
Afganistanin heikkenevä turvallisuustilanne näkyy naisten asemassa. Naiset kohtasivat niin konfliktiin liittyvää kuin erityisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Myös terveydenhuollon ongelmat, lukutaidottomuus ja köyhyys tekivät afganistanilaisten naisten elämästä turvatonta.
Väkivalta varjosti naisten elämää myös Syyriassa, jossa on sodittu vuodesta 2011 lähtien.
– Hallituksen joukot syyllistyvät seksuaaliseen väkivaltaan. Kotiväkivalta ja lapsiavioliitot yleistyvät. Yhä useammat naiset kuolevat synnytykseen. Eikä tragedialle näy mitään loppua, tutkimukseen osallistuneen Women Now for Development järjestön toiminnanjohtaja Maria al-Abdeh sanoi Reutersille.
Viidettä sijaa listalla piti vauras öljyvaltio Saudi-Arabia. Konservatiivinen kuningaskunta on paistatellut viime päivät otsikoissa, sillä naiset ovat saaneet nyt oikeuden ajaa autoa.
Kyselyyn haastateltujen asiantuntijoiden mukaan Saudi-Arabia onkin ottanut askeleita naisten aseman kohentamiseksi. Tekemistä on silti paljon.
Saudi-Arabian naiset ovat saaneet ajaa autoa sunnuntaista lähtien. 30-vuotias Huda al-Badri oli yksi rattiin tarttuneista pääkaupungissa Riadissa.Ahmed Yosri / EPA
Naiset ovat Saudi-Arabiassa yhä hyvin epätasa-arvoisessa asemassa esimerkiksi taloudellisesti. Naiset kohtaavat työmarkkinoilla syrjintää ja omistusta koskevat lait syrjivät naisia.
Saudiarabialaisilla naisilla on yhä mieshuoltaja, jolta he tarvitsevat luvan esimerkiksi matkustamiseen. Saudi-Arabia on myös pidättänyt viime kuukausina useita naisten oikeuksia ajavia aktivisteja.
Yhdysvallat yllättäjänä listalle
Ainoa listalle noussut länsimaa oli Yhdysvallat. Se oli asiantuntijoiden mukaan kymmeneksi vaarallisin maa naisille. Syynä ovat naisten riskit joutua seksuaalisen häirinnän tai väkivallan uhriksi sekä ongelmat oikeuden saamisen kanssa.
Selvityksessä viitataan Me too ja Times up -liikeisiin, jotka ovat nostaneet näitä ongelmia esille.
– Ihmiset saattavat ajatella, että tulotaso suojaisi naisvihalta, mutta valitettavasti näin ei ole, sanoi varajohtaja Cindy Southwort, joka edustaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan Yhdysvalloissa taistelevaa National Network to End Domestic Violencia.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) väläytti eilen maanantaina Ylen A-Studiossa hallituksen tiedonannon antamista, jos sote-uudistus lykkääntyy vuodella.
Tänään tiistaina eduskunnassa pitämässään tiedotustilaisuudessa Sipilän mieli oli kuitenkin muuttunut. Sipilä vahvisti, että sote-uudistus todella siirtyy vuodella eteenpäin, mutta tiedonanto oli muuttunut pääministerin ilmoitukseksi.
Mitä eroa on tiedonannolla ja pääministerin ilmoituksella?
Hallitus voi antaa eduskunnalle valtioneuvoston tiedonannon jostain ajankohtaisesta asiasta. Tiedonanto käsitellään eduskunnan täysistunnossa. Sen jälkeen käytävässä keskustelussa hallitukselle voidaan esittää epäluottamuslausetta, ja tiedonantokeskustelu päättyykin yleensä äänestykseen hallituksen luottamuksesta.
Eduskunnan nettisivuilta selviää, että Sipilän hallitus on antanut kolme tiedonantoa: hallituksen aloittaessa hallitusohjelmasta, seuraavana syksynä kustannuskilpailukykypaketista ja viime kesänä hallituspohjasta sen jälkeen, kun perussuomalaiset hajosi.
Pääministerin ilmoituksessa pääministeri puolestaan esittelee ajankohtaisen aiheen, minkä jälkeen eduskunta keskustelee asiasta. Mitään päätöksiä ei tehdä eikä hallituksen luottamuksesta äänestetä.
Pääministerin ilmoituksia on kuultu tällä hallituskaudella huomattavasti enemmän. Niitä Sipilän hallitus on antanut jo 14 kertaa.
Sipilän haluttomuutta antaa sote-uudistuksen lykkääntymisestä tiedonanto voi selittää sen hyvin niukka enemmistö eduskunnassa. Hallituksen esityksen puolesta on laskettu äänestävän 101 kansanedustajaa 200:sta.
Hallituspuolueiden edustajista kokoomuksen kansanedustajat Elina Lepomäki ja Susanna Koski ovat ilmoittaneet äänestävänsä sote-esitystä vastaan. Samoin kokoomuksesta eronnut kansanedustaja Harry Harkimo on empinyt kantansa kanssa.
Helsingin käräjäoikeus on päästänyt MV-sivuston perustajan Ilja Janitskinin vapaalle jalalle odottamaan oikeuden ratkaisua. MV-sivustoon liittyviä rikosepäilyjä käsiteltiin oikeudessa kesäkuun puolivälistä lähtien.
Puolustus vaati Janitskinin vapauttamista heti oikeudenkäynnin alkaessa kaksi viikkoa sitten. Syyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen vastusti vapauttamista ja oikeus päätti pitää Janitskinin Vantaan tutkintavankilassa. Janitskin pyysi vapauttamista myös viime viikolla.
Janitskin piileskeli ulkomailla pitkään ennen kuin Andorra luovutti hänen Suomeen oikeudenkäyntiä varten.
Oikeudenkäynnin päättyessä tänään syyttäjä ei vaatinut vangittuna pitämistä. Tarvetta tutkintavankina pitämiselle ei enää ole.
Tuomio jutussa annettaneen syyskuun lopulla.
Janitskin kiisti syytteet
Oikeudenkäynti alkoi kaksi viikkoa sitten törkeää kunnianloukkausta ja kiihottamista kansanryhmää koskevilla syytteillä.
Janitskinia vastaan luettiin oikeudenkäynnin edetessä näiden lisäksi myös syytteet muun muassa laittomasta uhkauksesta, tekijänoikeusrikoksista, rahankeräysrikoksista ja rahapelirikoksista.
Janitskin kiisti syytteet ja korvausvaatimukset. Hän kiistää olleensa vastuussa MV-julkaisun jutuista päätoimittajana.
Johan Bäckmania syytettiin vainoamisesta
Oikeudessa oli syytettynä myös Venäjä-yhteyksistään tunnettu Johan Bäckman, jota syytetään Ylen toimittajan Jessakka Aron vainoamisesta ja törkeästä kunnianloukkauksesta. Bäckman kiisti syytteet.
Syytteiden mukaan Aro on yksi törkeiden kunnianloukkausten kohteeksi joutuneista.
Syyttäjä vaati Janitskinille vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdotonta vankeusrangaistusta ja Bäckmanille kahdeksan kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta. Syyteharkinnassa on lisää rikosepäilyjä.
Yle katsoo olevansa Janitskin-jutussa asianomistaja myös siltä osin kun käsiteltävänä ovat Ylen toimittajaan kohdistuneet kunnianloukkaus- ja vainoamissyytteet. Oikeus ratkaisee asianomistajuuskysymyksen pääratkaisun yhteydessä.
Ohikulkeneet lintuharrastajat huomasivat Prisman rakennustyömaalla sijaitsevat pesät muutama viikko sitten.
Ei ole epätavallista, että törmäpääsky tekee pesän rakennustyömaalle.
– Sinne, mihin vähänkin pidemmäksi aikaa jätetään tuollainen jyrkkä penkka, törmäpääsky sen kyllä löytää, Lapin lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Ismo Kreivi sanoo.
Törmäpääskyn pesinnän olisi voinut estää peittämällä esimerkiksi pressulla kuopan, jonka seinämälle linnut ovat tehneet pesän.
– Nyt, kun pesintä on jo käynnissä, on laitonta mennä häiritsemään ja tuhoamaan pesiä, Kreivi muistuttaa.
Lapin lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Ismo Kreivi kehottaa peittämään työmailla kuopat ja kasat, joihin törmäpääsky voisi rakentaa pesän.Yle
Törmäpääsky on taantuva laji ja ihmiset hajottavat sen pesiä joskus vahingossa.
– Onneksi tässä olivat sivulliset hereillä ja huomasivat ja rakennustyömaallakin asiaan suhtauduttiin hyvin.
Rakennustyöt eivät häiritse lintuja
Ismo Kreivi oli mukana rauhoittamassa törmäpääskyjen pesäpaikkaa.
– Eristimme pesimäalueen, mutta työt jatkuvat kyllä sen ympärillä.
Raskaat työkoneet ja kovat äänet eivät häiritse pesiviä lintuja, kunhan niiden pesäkolot jätetään rauhaan.
Ei pidä mennä liikkumaan kovin lähelle, sillä pesät ovat hiekkaan kaivettuja koloja ja ne voivat sortua. Lapin lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Ismo Kreivi
– Niin kuin näkyy, niin tuolla ne lentelevät, eivätkä pelkää koneita tai kauheasti ihmisiäkään. Ainoastaan se, että ei pidä mennä liikkumaan kovin lähelle, sillä pesät ovat hiekkaan kaivettuja koloja ja ne voivat sortua, Kreivi sanoo.
Luonnossa törmäpääskyt rakentavat pesiä mielellään joen törmille ja Rovaniemellä on isoja yhdyskuntia esimerkiksi Ounasjoella.
Rakennustyömailla ja pihoilla on syytä huomioida, että törmäpääskyt saattavat pesiä myös hiekkakasoihin.
– Se on nopea prosessi, kun ne siihen asettuu. Ei kannata työmaalla jättää potentiaalisia paikkoja, ne pitää peittää.
Rauhoitetun linnun tappamisesta viidenkympin sakko
Kun pesintä ehtii alkaa, kuten Rovaniemen Prisman työmaalla on käynyt, pesäpaikka rauhoitetaan siihen asti, että pesintä on ohi.
– Elokuun puoleen väliin, mutta toki ne voivat aikaisemminkin siitä lähteä. Sovimme työmaan kanssa, että tulen käymään uudestaan ja tarkistamme sitten, mikä on tilanne, Ismo Kreivi kertoo.
Prismasta arvioidaan, että marketin laajennustyö ei viivästy pääskynpesien vuoksi.
Kreivin arvion mukaan Prisman rakennustyömaalla pesii yksi törmäpääsky-yhdyskunta.
– Laskin viimeksi, että tässä on ainakin 40 pesäkoloa.
Törmäpääsky on rauhoitettu laji. Lain mukaan yhden törmäpääskyn tappamisesta saa 50 euron sakot.
Jos Prisman työmaan pesät tuhottaisiin, sakkoa tulisi Kreivin arvion mukaan noin 10 000 euroa, kun lasketaan mukaan pesiin kuoriutuvat poikaset.
Alueella pesii yksi yhdyskunta, joka on rakentanut hiekkakuopan seinämään ainakin 40 pesäkoloa.Yle
Nimilaki uudistuu ensi vuonna. Luvassa on muutamia uusia vaihtoehtoja omaa tai esimerkiksi lapsen nimeä pohtiville.
Verrattuna edelliseen, 1990-luvulta peräisin olevaan nimilakiin uusi laki esimerkiksi ottaa paremmin huomioon ulkomaalaisperäiset nimet ja perheet. Etunimen ei enää tarvitse olla perinteisen kotimaisen nimikäytännön mukainen, kunhan samaa nimeä käyttää Suomessa vähintään viisi samaa sukupuolta olevaa ihmistä. Kotimainen nimikäytäntö kattaa jo ennestään monia maahanmuuton myötä yleistyneitä, vierasperäisiä nimiä.
Lisäksi etunimien enimmäismäärä nostetaan kolmesta neljään, koska yhä useampi suomalainen on kotoisin sellaisesta maasta, jossa lapselle on tavallista antaa useita etunimiä. Kyse ei ole täysin uudesta keksinnöstä: Suomessa annettiin silloin tällöin lapsille jopa neljä etunimeä, ennen kuin kolmen etunimen rajoitus säädettiin vuonna 1945.
Muutokset ovat hienovaraisia, mutta kertovat yhteiskunnan muutoksista, aivan kuten suomalaisten sukunimien syntyminenkin aikoinaan.
Sukunimi oli itsenäisen kansalaisen tunnusmerkki
Varhaisimmat suomalaiset sukunimet ovat peräisin jo keskiajalta, Itä-Suomen talonpoikien keskuudesta. Yleiset sukunimikäytännöt syntyivät 1800-luvulla, jolloin taloudelliset ja yhteiskunnalliset olot olivat kehittymässä ja kansallistunne nosti päätään.
– Suomen kieltä alettiin kehittää niin, että se kelpaisi käytettäväksi kaikilla yhteiskunnan aloilla. Samalla alettiin suomalaistaa historian ja maantieteen oppikirjojen ulkomaisia nimiä, kertoi Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Sirkka Paikkala Ylen aamu-tv:ssä tiistaina.
Kun huomattiin, että kaikilla länsisuomalaisilla ei edes ollut sukunimiä, niiden tarpeesta alettiin puhua. Varsinkin suomalaisia sukunimiä haluttiin käyttöön ruotsinkielisten nimien rinnalle ja tilalle. Peruskaavaksi vakiintui itäsuomalaisen nen-päätteen yhdistäminen johonkin luontosanaan. Myös talon nimiä omaksuttiin sukunimiksi.
– Sukunimestä tuli kansallinen symboli oman rahayksikön ja oman kielen tapaan. Sukunimeä pidettiin kansakunnan itsenäisen jäsenen tunnusmerkkinä, Paikkala kertoi.
Suomenmielinen säätyläistö intoutui vaihtamaan ruotsinkielisiä sukunimiään suomalaisempiin vastineisiin toden teolla 1900-luvun alussa. Seuraavina vuosikymmeninä siirryttiin kansallisesta heräämisestä jo kansalliseen uhoon. Ruotsalaisten nimien lisäksi muutoskampanjoinnin kohteeksi joutuivat myös karjalaiset nimet, joita pidettiin liian vieraina. Myös venäläisiä nimiä suomennettiin ahkerasti.
– Jopa sukunimi Venäläinen saatettiin muuttaa nimeksi Suomi, Paikkala sanoi.
Nyky-Suomeen Paikkala ei kaipaa vastaavaa nimenmuutosaaltoa.
– Olisi ihanaa, että kaikki saisivat kulkea sillä nimellä, jonka ovat saaneet, eikä nimiä tarvitsisi muuttaa valtakielen mukaisiksi.
Yhdistelmänimen ottaminen helpottuu
Uuden nimilain uudistustyöryhmässä työskennellyt Paikkala totesi, että jokaisen aikakauden muoti ja ihanteet näkyvät nimissä.
– Esimerkiksi nykyisen nimilain aikana monet puolisot ovat hakeneet uuden yhteisen nimen, kun eivät ole halunneet ottaa kummankaan sukunimeä yhteiseksi nimeksi. Lisäksi yksilöllisyys on lisääntynyt. Jotkut ovat alkaneet mieltää sukunimen henkilökohtaiseksi lisänimeksi ja hakevat omaa identiteettiään kuvaavaa sukunimeä, Paikkala kertoi.
Uusi laki pitääkin lähtökohtana, että puolisot säilyttävät omat nimensä avioliittoon astuessaan.
Myös yhteisen nimen ja sukunimiyhdistelmien ottaminen helpottuu. Puolisoista kumpikin voi yhteisellä päätöksellä ottaa kahdesta sukunimestä koostetun yhdistelmänimen, siinä missä ennen sen on voinut ottaa vain toinen osapuolista. Lapsenkin sukunimi voi olla yhdistelmä.
Avopuolisoilla taas ei enää tarvitse olla yhteistä tai yhteisessä huollossa olevaa lasta saman sukunimen saamiseksi, vaan siihen riittää viiden vuoden asuminen samassa taloudessa ja molempien suostumus.
Nimien perusvaatimukset kuitenkin pysyvät. Paikkala kertoi, että nimi ei saa edelleenkään herättää pahennusta tai aiheuttaa ilmeistä haittaa kantajalleen. Tytölle ei voi antaa pojannimeä tai toisin päin, eivätkä myöskään alatyyliset sanat kelpaa nimiksi.
