Kiistelty hypoteesi siitä, että virusten ja Alzheimerin taudin välillä on syy ja seuraus -yhteys, on saanut tukea yhdysvaltalaistutkimuksessa. Sen mukaan herpesvirukset saattavat häiritä aivojen geneettistä säätelyverkostoa ja vaikuttaa siten Alzheimerin taudin puhkeamiseen tai etenemiseen.

Alzheimerin tauti on tunnettu yli sadan vuoden ajan, mutta syiden tutkiminen ja hoitokeinojen kehittäminen on vaikeaa, koska tauti näyttäytyy hyvin hitaasti. Arvellaan vievän 20–30 vuotta, ennen kuin tauti alkaa näkyä muistikatkoksina ja muina ilmeisinä oireina.

Arizonan osavaltioyliopiston ja Mount Sinain sairaalan tutkijat tekivät kolmen suuren aivonäytepankin tiedoista kartoituksen geeneistä, joiden toiminta häiriintyy tai aktivoituu Alzheimerin taudin edetessä. Näytteitä oli noin tuhannen kuolleen ihmisen aivoista.

Tutkimuksessa selvisi, että Alzheimerin tautia sairastavien aivoissa on enemmän herpesviruksia kuin ihmisillä yleensä, ja eniten viruksia löytyi niiltä, joiden Alzheimerin tauti oli ollut ankara.

Tutkimus on vapaasti luettavissa Neuron-lehdestä.

"Virukset suorastaan huusivat, että täällä ollaan"

Geenitutkija Joel Dudley kertoo, ettei tutkijaryhmä suinkaan lähtenyt etsimään aivoista viruksia vaan geneettisiä kohteita, joihin voitaisiin soveltaa muihin tarkoituksiin kehitettyjä lääkkeitä.

Niin vain kävi, että kaikki data-analyysissa viittasi viruksiin, sanoo Dudley. Virukset suorastaan huusivat, että täällä ollaan, lisää tutkimuksen johtaja, apulaisprofessori Ben Readhead.

Alzheimerin tautia sairastaneilta löytyi runsaasti kahta herpesvirusta, HHV-6A:ta ja HHV-7:tä. Muita aivoja rappeuttavia sairauksia poteneilla ei havaittu vastaavaa määrää, vaikka monenlaiset virukset sinänsä ovat tavallisia ikääntyneiden ihmisten aivoissa.

Tutkijat ovat kiistelleet siitä, voisivatko virukset ja bakteerit olla syypäitä Alzheimerin tautiin, vai käyttävätkö ne vain tilaisuutta hyväkseen ja asettuvat aivoihin, kun tauti on haurastuttanut niitä.

Avaus uusille hoitomuodoille?

Kun tutkijat laativat verkkomalleja virusten ja ihmisten geenien mahdollisesta vuorovaikutuksesta, he havaitsivat niiden säätelevän toisiaan. Kyseiset ihmisgeenit olivat juuri niitä, jotka on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty lisääntyneeseen Alzheimerin taudin riskiin.

Tutkijat myöntävät, ettei tulosten perusteella voida väittää herpesviruksia Alzheimerin taudin perussyyksi, mutta oireet saattavat pahentua, kun elimistössä uinuneet virukset aktivoituvat.

HHV-6 ja HHV-7 ovat tyypillisesti lapsuudessa tarttuvia viruksia, jotka aiheuttavat vauvarokkoa. Muiden herpesvirusten tavoin ne eivät tartuttuaan koskaan poistu ihmisestä.

Onko Alzheimer oheisvahinko?

Tulokset ovat linjassa niiden tutkimusten kanssa, joissa on selvitetty, mikä aiheuttaa plakkia Alzheimerin tautia sairastavan aivoihin.

Beta-amyloidiproteiiniplakki on päätelty aivojen mahdolliseksi puolustusreaktioksi tulehdusta vastaan. Alzheimerin tauti saattaa olla tulehduksen vastustamisesta koituva oheisvahinko, tutkijat ehdottavat.

Tarttuvan viruksen mahdollinen vaikutus ei tarkoita, että itse Alzheimerin tauti olisi tarttuva, Readheadin tutkimusryhmä korostaa. Sen mukaan havainto antaa kuitenkin uutta aihetta etsiä virusten vastaisia hoitoja, joilla Alzheimerin tautiin voitaisiin puuttua ennen oireiden ilmestymistä.

Herpesvirus on miljardien seuralainen

Herpesvirusten nujertaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Rokotetta on yritetty kehittää 1930-luvulta asti, mutta toiveet ovat kariutuneet virusten oveluuteen.

Ne ovat oppineet piiloutumaan syvälle keskushermostoon, jonne ihmisen immuunijärjestelmä ei voi hyökätä vaarantamatta hermosoluja. Myös rokotteen hyökkäys herpestä vastaan voisi aiheuttaa hermovaurioita.

Herpesvirukset ovat erittäin tavallisia. Yleiskielessä herpeksellä tarkoitetaan yskänrokkoa tai sukupuoliherpestä aiheuttavia HSV1- ja HSV2-viruksia, mutta herpeksen heimo on asialla vauvarokon lisäksi myös vesirokko- ja vyöruusutartunnoissa.

Miljardeilla ihmisilla on verenkierrossaan huuliherpestä aiheuttava HSV-1-virus, arvioi Maailman terveysjärjestö WHO. Myös sukupuoliherpestä aiheuttavalla HSV-2-viruksella on satoja miljoonia kantajia.

Useimmat eivät tiedä tartunnastaan, sillä oireet – ainakin vakavat – ovat tartuntojen määrään nähden harvinaisia. Virus voi kuitenkin tarttua myös oireettomalta kantajalta.

Suomessa on havahduttu vieraskasvilajien torjuntaan hitaasti. Haitalliset lajit ovat levinneet Etelä-Suomessa melko vapaasti ja moni ongelmakasvi on levinnyt maassa aina Etelä-Lappia myöten.

– Jättiputkea vastaan on taisteltu jo 15 vuotta, mutta käytännöt vaihtelevat edelleen kunnittain. On kuntia, joissa esimerkiksi ei ole selkeästi määritelty, kenen vastuulla vieraskasvilajien torjunta on, kertoo vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen Ympäristökeskuksesta.

Leviämistä on saatu hillittyä, mutta torjuntatyö on usein hoidettu määräaikaishankkeina ja talkoo- tai vapaaehtoistyönä, joten pitkäaikainen seuranta on puuttunut, eikä torjuntaan ole sitouduttu useaksi vuodeksi.

– Jättiputken lisäksi täällä on useita vieraskasvilajeja, joiden torjuntaan ei ole kiinnitetty paljoa huomiota. Tällainen on esimerkiksi lupiini, jonka torjuntaan ei aina kiinnitetä huomiota, sillä siihen on vuosikymmenten saatossa totuttu. Lupiini ei myöskään ole myrkyllinen, joten sitä ei koeta sillä lailla haitalliseksi, sanoo Ryttäri.

Lahdessa kaupunki hävittää vieraslajeja järjestelmällisesti, mutta esimerkiksi naapurikunnassa Orimattilassa jättiputket hävitetään vain kaupungin mailta. Lahden kaupunki on budjetonut torjuntatyöhön tälle vuodelle 20 000 euroa.

– Tämä näyttää tällaiselta viattomalta pikkurääpäleeltä, mutta loppukesästä se on jo parimetrinen jätti, kertoo Lahden kaupungin metsäasiantuntija Markus Niemelä, esitellessään tämän kevään jättipalsamin taimia.

Jättimäiset vieraskasvilajit ovat vitsaus, joka on päässyt Lahdessa paisumaan häkellyttäviin mittasuhteisiin.

– Lahden alueelta löytyy esimerkiksi 250 jättiputkiesiintymää ja jättipalsami on vallannut reilusti yli 200 hehtaarin kokoisen maa-alueen, luettelee Niemelä.

Torjuntatyötä on tehty jo muutaman vuoden ajan ja Niemelä on toiveikas jättiputken hävittämisen suhteen.

– Käymme kaikki jättiputkihavainnot läpi ja pyrimme hävittämään esiintymät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä on hyvin tärkeää, sillä pieni esiintymä on luonnollisesti helpompi hävittää kuin iso.

Suunnitelmallisuudesta kertoo se, että kaupunki hävittää kaikki alueeltaan löytyvät esiintymät – myös yksityisalueilta. Näin voidaan varmistua siitä, että työ tehdään turvallisesti ja kasvien jäännökset hävitetään asianmukaisesti.

– Kannattaa muistaa, että jättiputki on myrkyllinen kasvi, joka voi aiheuttaa vakavia vammoja. Käytän aina suojavarusteita hävittäessäni niitä ja kehotan suhtautumaan siihen vakavasti, sanoo torjuntatöitä tekevä yrittäjä Miia Korhonen.

Jättipalsami ja jättitatar leviävät puutarhoista

Sen sijaan Himalajalta kotoisin olevan jättipalsamin torjuntatyö on aloitettu vasta hiljan. Kasvi leviää hyvin aggressiivisesti ja peittää Suomessa laajoja alueita.

– Tämän torjuntatyö alkoi vasta hiljattain, siksi sitä on niin paljon. Jättipalsamin juuret ovat onneksi pinnassa, joten se on helppo kitkeä, kertoo yrittäjä Korhonen.

Jättitatar, joka tunnetaan myös sahalinintatarina, on puolestaan kasvi, jonka juuret ovat syvällä ja sen hävittäminen vaatii enemmän työtä.

– Maavarret voivat olla pitkiä, jopa 20 metriä pitkiä ja ne saattavat olla jopa kahden metrin syvyydessä. Tämän torjunnassa voidaan joutua käyttämään jopa kaivinkonetta.

Jättitatarin kanssa pitää olla tarkkana, sillä pienikin juuren pala riittää uuden kasvun alkuun. Sitkeänä kasvina se puskee asvaltinkin läpi, joten sen kohdalla saatetaan joutua käyttämään kemiallista torjuntaa.

Jättikasveja hävitetään käsivoimin

Kasvien hävitystyö on hidasta ja aikaa vievää, sillä sitä tehdään pääosin käsivoimin, ilman myrkkyjä.

– Näitä kasvaa monesti pihoilla ja muutenkin asutuksen lähellä. Emme voi käyttää myrkkyjä joka paikassa siitä syystä, että niiden ympäristövaikutuksia ei tunneta riittävästi, kertoo metsäasiantuntija Niemelä Lahden kaupungilta.

Jokainen kasvi vaatii omat keinonsa ja kullekin kasville paras menetelmä löytyy, kun tuntee kasvin ominaisuudet, kertoo Korhonen.

– Ne kasvit, joiden juuret ovat lähellä maan pintaa, voidaan hävittää kitkemällä. Mikäli juuret ovat syvemmällä, ne joudutaan kaivamaan esiin ja esimerkiksi jättitatarin kohdalla voidaan joutua turvautumaan kaivinkoneeseen.

Torjuntatyötä riittää ja siihen pitää sitoutua

Pelkkä kasvin hävittäminen ei yleensä riitä vieraskasvilajien hävittämiseksi, vaan myös kasvijätöksistä täytyy huolehtia asianmukaisesti. Tästä syystä Lahdessa asiaa on ryhdytty hoitamaan ammattimaisesti.

– Moni paljon työtä aiheuttanut vieraskasviesiintymä on saanut alkunsa juuri siitä, että kasvijätöksiä on viety ilman lupaa kaupungin metsiin, muistuttaa Niemelä Lahden kaupungilta.

– Vieraskasvilajiongelma ei helpoteta sillä, että kasvinjäännökset kipataan tien toiselle puolelle. Tässä on kyse sitkeistä lajeista, jotka ovat kehittyneet selviämään vaikeissakin oloissa. Joidenkin ongelmakasvien siemenet saattavat esimerkiksi selvitä polttamisestakin, mikäli ei huolehdita siitä, että lämpötila nousee riittävän korkeaksi, painottaa Ympäristökeskuksen Terhi Ryttäri.

Vauva venyttelee riemastuneena pippeliään. Taapero venkoilee iltasadun aikana käsi housuissa. Lapsi voi huomata jo varhain, että sukupuolialueelle koskeminen tuntuu kivalta.

Lasten itsetyydytys eli unnutus on luonnollinen asia, mutta ajatus oman lapsen seksuaalisuudesta on monelle aikuiselle hämmentävä, jopa ahdistava. Seksuaalisuudesta tulee herkästi mieleen seksi ja seksistä yhdyntä – asiat, jotka eivät lasten maailmaan kuulu.

Tabu on niin suuri, että Väestöliitossa on kehitetty lasten itsetyydytykselle oma termi, unnutus, jotta siitä olisi helpompi puhua. Väestöliiton lastenpsykiatrin ja tietokirjailijan Raisa Cacciatoren mukaan unnutus on hyvä sana myös siksi, että lapsen itsetyydytys on aivan eri asia kuin aikuisen tavoitehakuinen masturbointi, johon liittyy fantasioita.

Kun lapsi tutkii tai hieroo sukupuolielimiään, kyse on omaan kehoon tutustumisesta ja mukavasta tunteesta. Lapselle alapää on kehon osa siinä missä muutkin.

– Lapsi hakee unnuttelusta turvaa, rauhoittumista, lohtua ja mielihyvää. Aikuiset kuitenkin hämmentyvät, että miten tähän pitäisi suhtautua ja onko tämä normaalia. Unnutus-sana on käytössä etenkin aikuisia varten, Cacciatore sanoo.

Aikuisten vaikeus suhtautua asiaan luonnollisesti kävi ilmi Väestöliiton vuosina 2013–2014 toteutetusta seksuaalikasvatusta käsittelevästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin hankalia puheenaiheita.

Lisääntymisasioiden ja vaarallisten aikuisten ohella esiin nousi unnutus: miten siihen tulisi suhtautua? Tutkimuksen jälkeen Väestöliitto lisäsi sivuilleen runsaasti tietoa lasten seksuaalisuudesta ja neuvoja vanhemmille. Cacciatore arvelee, että tabu onkin hälventynyt – mutta vain hieman.

Lapsi rekisteröi aikuisen kauhistuksen, ahdistuksen ja uhkailun ja kokee, että hän on jollain tavalla paha. Raisa Cacciatore

Lasten itsetyydytykseen liittyy yhä myyttejä ja tabuja. Cacciatoren mukaan ne ovat ongelma, koska aikuisen spontaani negatiivinen reaktio voi saada aikaan syvän haavan lapsen itsetuntoon.

– Lapsi rekisteröi aikuisen kauhistuksen, ahdistuksen ja uhkailun ja kokee, että hän on jollain tavalla paha. Hän ajattelee, että olen pahoittanut rakkaan ihmisen mielen, vaikka on kokenut vain kokenut mielihyvää.

– Herkkä lapsi saatetaan nähdä sitten seksuaaliterapiassa aikuisena, toteaa Cacciatore.

Uimapukusääntö antaa rajat

Lasten itsetyydytys eli unnutus on yleistä. Väestöliiton vuonna 2013 toteuttamassa tutkimuksessa 70 % päiväkotien ammattilaisista kertoi, että omassa päiväkotiryhmässä on lapsia, jotka unnuttavat avoimesti ainakin joskus.

Vanhemmista 8 % kertoi, että oma alle kouluikäinen lapsi unnuttaa avoimesti usein. 20 % vanhemmista havaitsi unnutusta harvoin. Moni lapsi unnuttaa myös silloin, kun kukaan ei näe.

Kaiken ikäiset lapset unnuttavat. Viimeistään kouluikäiset kuitenkin omaksuvat sopivuussääntöjä ja julkinen unnutus katoaa.

Mitä asialle sitten pitäisi tehdä? Väestöliiton lastenpsykiatri Raisa Cacciatorella on vanhemmille yksinkertainen neuvo: Älä tee mitään.

– Tutkiskele omia tunteitasi, mitä olet ehkä itse kokenut ja miten parhaiten tukisit lapsesi kehoitsetuntoa. Suhtaudu lapsen kehoon kunnioittaen ja anna nimi joka paikalle, neuvoo Cacciatore.

Itsensä koskettelua muiden nähden kannattaa kuitenkin lempeästi rajoittaa. Esimerkiksi uimapukusääntö on selkeä tapa havainnollistaa asia lapselle: uikkarin alla ovat yksityiset paikat.

– Kerro, että ne paikat ovat samanlaisia kuin muutkin, mutta erityisen omia ja arvokkaita, ja siksi niitä ei ole tapana näyttää kaikille tai kosketella kaikkien nähden.

Jos lapsi kokee "jääneensä kiinni" unnutuksesta ja vanhemman reaktio on negatiivinen, vahinko voi olla suuri, mutta sitä voi myöhemmin lievittää.

– Siitä voi tulla voimakas kokemus, että minussa on jotain todella pahaa ja olen pettymys. Lapsi kätkee sen sydämeensä ja kun seksuaalisuus kehittyy eteenpäin, siitä voi tulla isojakin ongelmia.

Harvinaisissa tapauksissa unnuttamisesta voi tulla ongelma. Cacciatoren mukaan lapsen itsetyydytys voi olla oireilua, joka kertoo stressistä tai muista huolista. Silloin unnutukseen liittyy pakonomaisuus, ahdistuneisuus tai tuskaisuus.

Lapsen voi olla vaikeaa lopettaa, kun pyydetään. Silloin tarvitaan apua, ja vanhemmat voivat kääntyä esimerkiksi neuvolan puoleen.

– Silloinkin on tärkeää, että siitä ei seuraa rangaistus, vaan että lapsi saa apua kun oirehtii, Cacciatore painottaa.

Pienelläkin on oikeus seksuaalikasvatukseen

Alle kouluikäisten lasten seksuaalikasvatus on niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa uusi asia. Kun pikkulapselle kerrotaan seksuaalisuudesta, käytännössä se tarkoittaa omaan kehoon ja tunteisiin tutustumista ja turvataitojen opettelua.

Aikuisen pitää osata selittää ikätasoon sopivasti, miksi sukupuolielimiin liittyy rumia sanoja, mitä ovat vauvan siemenet ja miksi kaveri ei aina tykkääkään takaisin.

Seksuaalikasvatusta pyritään edistämään nyt kaikkialla Euroopassa. Viime syksynä 37 eurooppalaista lapsiasiavaltuutettua vaativat kannanotossaan, että jokaisella lapsella on oikeus seksuaalikasvatukseen. Taustalla vaikuttaa vuonna 2010 Maailman terveysjärjestö WHO:n julkaisemat seksuaalikasvatuksen standardit.

Lasten ja nuorten maailma on muuttunut paljon. Valtuutetut arvioivat, että turvataitoja tarvitaan ajoissa, koska nykypäivänä pienikin lapsi voi törmätä pornoon. Kouluterveyskyselyn mukaan joka viides yläkouluikäinen on ollut yhdynnässä. Suomessa on huomattu, että nuorten eka kerta saattaa tapahtua ilman perustietoja seksuaalisuudesta.

– On korkea aika ymmärtää, että seksuaalikasvatus liittyy myös pienimpiin lapsiin. Lasten elämässähän tämä ei ole uusi asia, mutta monille Euroopan maille se on, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sanoo.

Aihe ei ole kaikissa perheissä helppo. Kurttilan mukaan monissa perheissä ei ole tarpeeksi tietoa siitä, mitä seksuaalikasvatukseen kuuluu ja miksi se on niin tärkeää.

– Aikuisilla on pelkoja ja avuttomuutta. Vanhemmat ovat joskus hieman tietämättömiä siitä, että millainen on lasten ja nuorten maailma. On oleellista, kuinka suojaamme lasta vahvistamalla hänen persoonaa.

Seksuaalikasvatukseen velvoittavat myös uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Opetushallitus) eli "vasu", joka tuli voimaan viime syksynä. Uusi "vasu" määrää kaikki päiväkodit ja esiopetuksen järjestäjät opettamaan lapset kunnioittamaan omaa ja toisten kehoa ja kannustaa vastaamaan lasten kysymyksiin.

Seksuaalisuudesta uudessa vasussa ei puhuta. Väestöliiton Raisa Cacciatore arvelee, että siihen ei oltu vielä kypsiä.

– Sitä sanaa ei ole, mikä tietysti on mielestäni ongelma, Cacciatore toteaa.

Kunnat ja muut varhaiskasvatuksen järjestäjät ovat laatineet myös omat paikalliset vasunsa. Ainakin 16 kuntaa, esimerkiksi Tampere, Riihimäki, Nokia ja Kauhajoki, on määritellyt seksuaalikasvatuksen tarkemmin. Yksi kunnista on Rovaniemi, joka saa Kurttilalta kiitosta.

– Rovaniemen kaupunki on ymmärtänyt hienosti mitä vasussa lukee, kehuu Kurttila.

Vaikka kaikkien suomalaislasten pitäisi periaatteessa saada samanlaista ja tasa-arvoista seksuaalikasvatusta, tavoite tuskin käytännössä toteutuu.

– Asia on tunnistettu nyt erittäin hyvin, mutta se, miten kaupungit ja kunnat käytännössä toteuttavat alle kouluikäisten lasten seksuaali- ja ihmissuhdekasvatusta vaihtelee hyvin suuresti. Ammattilaisilla on suuri koulutuksen tarve siihen, miten asiasta puhutaan lasten ja huoltajien kanssa.

Maailman paras nakutanssi

Jos seksuaalisuus on lapsuudessa täysin vaiettu asia, siitä voi seurata monenlaisia ongelmia. Esimerkiksi lapsena koettu seksuaalisuuteen liittyvä häpeä näkyy Cacciatoren mukaan etenkin aikuisten naisten maailmassa. Oma alapää hävettää, siitä ei osaa nauttia ja sitä ei saa katsoa.

– Monet estot ovat iso ongelma aikuisten seksuaalisuudessa.

Vaikka aikuista nolottaisi, seksuaalisuudesta puhuminen kannattaa.

– Aikuisen tehtävänä on avata tämä keskustelu. Ei voi odottaa, että lapsi kysyy antaakseen elintärkeät tiedot ja taidot.

Kyse on lapsen oikeuksista, joita on puitu oikeudessakin. Tammikuussa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin teki historiallisen päätöksen, ja linjasi, että 7-vuotiaalla lapsella on oikeus saada seksuaalikasvatusta (Iltalehti) riippumatta vanhempien kulttuuriin tai uskontoon liittyvistä mielipiteistä.

Lapsiasiavaltuutetun Tuomas Kurttilan mielestä asiassa ei saa antaa lievennyksiä.

– Turvataidot ovat lapsen etu. Sitä voi verrata uimataitoon, joka on syytä oppia perusopetuksen aikana, Kurttila sanoo.

Lapsi on aivan varma, että hänen nakutanssinsa on maailman paras, ja kehoa voi käyttää ja näyttää kaikin tavoin. Raisa Cacciatore

Cacciatore tietää, että lapsista ja seksuaalisuudesta puhuminen samassa lauseessa voi luoda inhottavan mielikuvan siitä, että jokin uhkaa lapsen viattomuutta. Lastenpsykiatrin mukaan asia on kuitenkin päinvastoin: kyse on viattomuuden suojaamisesta.

– Tarvitaan vielä paljon tietoa siitä, että lapsen seksuaalisuus on aivan eri asia kuin aikuisten. Ikätasoinen seksuaalikasvatus ei tarkoita, että lasten maailmaan tuotaisiin mitään liikaa aikuisten maailmasta, Cacciatore sanoo.

Ulkonäköpaineet pistävät kehonkuvan usein koetukselle viimeistään teini-iässä. Pienen lapsen kehonkuva on kuitenkin yleensä hyvin positiivinen. Sitä kannattaa vaalia.

– Lapsi on aivan varma, että hänen nakutanssinsa on maailman paras, ja kehoa voi käyttää ja näyttää kaikin tavoin. Suojataan tätä fantastista asiaa. Ei liata sitä häpeällä, jotta lastemme seksuaalisuus olisi rikkaampaa, vetoaa Cacciatore.

Lue lisää:

Milloin on syytä huolestua lapsen unnutuksesta? Asiantuntija vastaa

Unnutus rauhoittaa lasta, mutta saattaa hämmentää aikuista

Korkein oikeus ei ole antanut valituslupaa viidelle moottoripyöräkerho Cannonball MC:n jäsenelle. Miehet olivat tyytymättömiä Turun hovioikeuden tuomioon.

Hovioikeus tuomitsi kolme Cannonballin jäsentä 4–5 vuoden ja neljä jäsentä noin 1–2 vuoden mittaisin vankeusrangaistuksiin muun muassa törkeästä pahoinpitelystä.

Hovioikeus piti pääosin voimassa Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden aiemman ratkaisun.

Lohjan osastosta erotettu moottoripyöräkerhon entinen jäsen pahoinpidelltiin Siuntiossa hiekkakuopalla tammikuussa 2017.

Kerhon korkea-arvoiset jäsenet yrittivät periä mieheltä rahaa ja määräsivät tämän pahoinpideltäväksi. Pahoinpitelyn jälkeen mies jätettiin hiekkakuopalle.

Törkeän pahoinpitelyn, törkeän vapaudenriiston, heitteillepanon ja törkeän kiristyksen yrityksen lisäksi moottoripyöräkerhon jäseniä rangaistiin myös muun muassa huumausaine- ja ampuma-aserikoksista.

Lue myös aiemmat jutut:

Cannonball MC:n jäseniä tuomittiin vankeusrangaistuksiin entisen kerholaisen pahoinpitelystä

Turun hovioikeus piti Cannonball-jäsenten tuomiot pitkälti ennallaan – yhden vankeusrangaistus lyheni selvästi

Runkovesiputken rikkoutuminen Jyväskylässä Suuruspään alueella aiheutti mittavat vahingot kerrostalolle ja sen lähiympäristölle. Juhannusaattona putkirikon takia evakuoitiin kaikkiaan 12 ihmistä kerrostalon B-rapusta. Evakko jatkuu heidän osaltaan toistaiseksi, ja asukkaat ovat voineet hakea tavaroitaan kodeistaan. A-rappua ei evakuoitu.

Talon seinissä on havaittu muun muassa halkeamia. Turvallisuuden takaamiseksi tarkempi kuntokartoitus on tarpeen ennen kuin B-portaan asukkaat pääsevät palaamaan koteihinsa.

Talon vaurioita on selvitetty alustavasti tänään maanantaina.

Keski-Suomen pelastuslaitokselta päivystävä palomestari Pentti Partanen kertoo, että talon isännöitsijän tämän hetkisen tiedon mukaan talo on rakennettu paaluille ja se on kestänyt ilmeisesti voimakkaasta veden virtauksesta huolimatta melko tukevasti paikallaan. Maamassaa on kuitenkin hävinnyt talon alta.

– Siellä pitää piikata lattioita auki ja katsoa, että viemäröinnit, sähkön syötöt ja vesijohdot ovat kohdillaan ja hissit toimivat. Sähkö on osin poikki nyt, Partanen kertoo.

Akuuttia romahdusvaaraa talolla ei Partasen mukaan ole.

– Kellarikerroksessa, päädyssä missä veden virtaus oli voimakkain, lattia on noussut veden voimasta. Vesi on kuljettanut hiekkaa sisätiloihin asti ja lattia on noussut hurjasti, arviolta 30 senttiä pahimmillaan. Kyseessä on betonilattia, jossa on myös raudoitus. Senkin pohjalta siellä on epäilys, että talon pohjarakenteissa on jotakin, mitä pitää nyt tarkemmin selvittää. Sisälle on tullut myös isoja, nyrkinkokoisia kiviä, ei ne ihan pienistä rei'istä tule.

Isännöitsijä selvittää nyt, mistä saa urakoitsijan, joka pystyy tekemään tarkemman selvityksen talon kunnosta ja erityisesti pohjarakenteista.

Partanen arvelee, että loma-aika ja muut kiireet ovat vaikuttaneet siihen, että talon perusteellisempi tutkimus ei ole edennyt kovin vauhdilla.

– En tiedä päivämäärää, milloin tarkastus ja tutkinta saadaan käyntiin, se on isännöitsijän asia.

Putki ei ollut vielä käyttöikänsä päässä

Putkirikon syytä ei toistaiseksi tiedetä. Jyväskylän Energian verkkojohtaja Kari Kautto toteaa, ettei pelkkä putken ikä selitä tapahtunutta.

– Putkihan ei ole siinä mielessä vanha, että se on 1970-luvun alun pvc-putkea, eikä sen ikääntymisen johdosta pitäisi vielä olla siinä kunnossa, että se hajoaisi. Nyt katsotaan, mitä putkesta selviää. Asentajia haastatellaan, kerätään tieto yhteen ja samalla analysoidaan koko tapaus ja se, mitä tietoa tämä antaa meille jatkoa ajatellen.

Kauton mukaan runkovesiputken vaurioitumisen taustalla voi olla monenlaisia syitä.

– Esimerkiksi asennettaessa putket eivät saa naarmuuntua tai olla auringonvalossa ennen maaperään laittoa. Tai maaperä voi antaa periksi ja putki jää jännitykseen. On todella tärkeää, että asennus tehdään huolellisesti.

Korjaustöiden kustannuksia Kautto ei tässä vaiheessa osaa arvioida.

Jyväskylässä on jonkin verran korjausvelkaa vesiputkien suhteen.

– Mutta kaiken kaikkiaan se on hyvin hallinnassa. Tiedämme putkien iän ja kohtuu hyvin kunnonkin. Tietenkään kaikkea ei pystytä ennakoimaan, sanoo Kautto.

Kuokkalassa on ollut useita putkirikkoja muutaman vuoden sisällä. Kauton mukaan putket ovat usein rakennuskannan kanssa samanikäisiä ja niitä korjataan kunnon, ei pelkän iän perusteella. Vasta 50–60-vuotiaat putket alkavat olla käyttöikänsä päässä.

Jyväskylän Energian alueella on vuosittain useita putkirikkoja, mutta Suuruspäässä sattuneen suuruiset ovat Kauton mukaan harvinaisia.

Suuruspäähän ja lähiympäristöön lauantaina varotoimenpiteenä annettu talousveden keittosuositus on tänään purettu. Vedestä otetut mikrobiologiset näytteet olivat puhtaita.

Kolmen kilometrin päässä Hangosta sijaitsee Gustavsvärnin karu majakkasaari.

200 metrin pituinen ja 100 metrin levyinen saari on nykyisin suosittu sukelluskohde sen äkkisyvien kalliorantojen vuoksi. Se on myös tunnettu historiastaan: majakka on ohjannut merenkulkua jo 150 vuoden ajan.

Tällä hetkellä majakkasaari on Suomen Majakkaseuran käytössä.

Majakkaseuran Pekka Väisänen kertoo, että linnoitussaaren rakennusurakka alkoi jo 225 vuotta sitten. Tuolloin ajatuksena oli, että Gustavsvärnistä ohjataan sota-aluksia.

– 1800-luvun lopulla Hankoon ryhdyttiin kehittämään satamaa, ja 1870-luvulla alkoi rahti- ja matkustajaliikenne. Majakka ohjasi myös Suomeen tulevaa talviliikennettä. Nykyään Hangon satama on vilkas rahtisatama, ja majakalla on edelleen merkitystä.

Ei vakituisia asukkaita

Väisäsen mukaan edellisen kerran saarella on ollut vakituista asutusta toisen maailmansodan aikoihin. Sen jälkeen siellä on yöpynyt lähinnä väylänhoitajia.

– Aikoinaan täällä työskenteli majakanhoitajia, ja sumusireenin rakentamisen jälkeen, 1900-luvun alkupuolella, täällä asui jopa kolme perhettä.

Olosuhteet saaressa ovat aina olleet armottomat.

– Talvella tämä on varmasti ollut karu paikka. Saari on myös muuttunut koko ajan karumpaan suuntaan. Ainoa jäljellä oleva viljelyskasvi on ruohosipuli.

Alkuperäisiä rakenteita

Gustavsvärnin majakka on edelleen voimissaan – 150 vuotta perustamisensa jälkeen. Majakkaa on kunnostettu ja siihen on muun muassa vaihdettu uudet ledi-valot.

– Itse asiassa majakan valotunnuksen punainen-vihreä-valkoinen -sektori on edelleen 1800-luvulta. Samoin majakan tunnus.

Väisäsen mukaan majakan alkuperäisistä rakenteista jäljellä on myös vuodelta 1868 oleva jalusta.

Lue lisää:

Jan Fast kehittää Suomeen sotavuosien arkeologista tutkimusta – "Aloitamme melkein tyhjästä"

Kraaselin majakka kunnostetaan tänä kesänä

Valokuva hätääntyneestä 2-vuotiaasta hondurasilaisesta tytöstä itkemässä Yhdysvaltain rajavartiolaitoksen auton vierellä levisi nopeasti ympäri maailmaa viime viikolla.

Kuva julkaistiin useissa kansainvälisen ja suomalaisen median uutisissa, jotka kertoivat Yhdysvaltain käytännöstä erottaa laittomasti maahan tulevien perheiden lapset vanhemmista.

Vaikutusvaltainen aikakauslehti Time nosti valokuvan tytön tuoreen numeronsa kanteen kuvastamaan Trumpin jyrkkää siirtolaispolitiikkaa. Lehti väitti alunperin kuvan yhteydessä olleessa jutussa, että kuvan ottamisen jälkeen rajaviranomainen kantoi parkuvan tytön pois äitinsä luota.

The Washington Post kertoi kuitenkin viikonloppuna, että tunteisiin vetoavaa valokuvaa tulkittiin väärin:

Yhdysvaltain perheidenerottamispolitiikan ikoniksi nousseen kuvan tyttöä ei tosiasiassa erotettu tämän äidistä. Tiedon oikaisi tytön isä, ja tapahtuman kulun vahvisti myös Yhdysvaltain tulli- ja rajaviranomaisten tiedottaja Carlos Ruiz.

Ruizin mukaan partioimassa olleet rajaviranomaiset pyysivät 2-vuotiaan tytön äitiä laskemaan tyttärensä maahan siksi aikaa, että he voisivat tutkia äidin. Maahan laskettaessa lapsi oli alkanut itkemään. Pari minuuttia kestäneen ruumiintarkastuksen jälkeen äiti oli ottanut lapsen takaisin syliinsä, ja itku oli loppunut.

Tämän jälkeen äiti ja tytär oli viety yhdessä pois paikalta rajavartiolaitoksen autolla. Lapsen isän mukaan äitiä ja tytärtä ei erotettu toisistaan, ja he ovat pidätettyinä Texasissa, jossa äiti on hakenut turvapaikkaa. Tarinan vahvisti Hondurasin virkaa tekevä ulkoministeri Nelly Jerez.

Valokuvan tapahtuman todellisen luonteen paljastuminen herätti mediakritiikkiä Valkoisessa talossa ja konservatiivipiireissä.

– On häpeällistä, että demokraatit ja media käyttivät hyväksi tätä kuvaa pienestä tytöstä puskeakseen agendaansa. Tyttöä ei erotettu hänen äidistään, sanoi Valkoisen talon tiedottaja Sarah Huckabee Sanders tviitissään perjantaina.

Hondurasilainen pikkutyttö ehti toimia keulakuvana Facebookin hyväntekeväisyyskampanjassa, joka kehotti yhdistämään Yhdysvaltain erotetut maahanmuuttajaperheet uudelleen. Pakolaisia ja maahanmuuttajia avustavan järjestön kampanja keräsi 17 miljoonaa dollaria lähes puolelta miljoonalta lahjoittajalta.

Valokuvan ottaneen Getty Imagesin kuvaajan John Mooren mukaan hänen kuvansa on "suoraviivainen ja rehellinen kuva ahdistuneesta tytöstä", jonka äitiä rajavartijat tutkivat.

Moore kertoi The Washington Postille uskovansa, että valokuva nosti ihmisten tietoisuutta Yhdysvaltain hallinnon nollatoleranssipolitiikasta maahanmuutossa. Kuvaajalle itselleen tunteita herättävä valokuva oli osa isompaa tarinaa.

– Kuvajournalistina työhöni kuuluu raportoida mitä tapahtuu, mutta on myös tärkeää inhimillistää tapahtumia, joista kerrotaan usein lukuina.

Lue lisää:

Mitä tapahtuu Yhdysvaltojen erottamille siirtolaisperheille ja pidätetäänkö jatkossa lapset vanhempiensa kanssa? Näihin 5 kysymykseen maailma odottaa vielä vastauksia

Trump allekirjoitti määräyksen perheiden pitämisestä yhdessä – nollatoleranssi laittomille siirtolaisille jatkuu edelleen

Lasten ja vanhempien erottaminen kuohuttaa Yhdysvalloissa – Myös Melania Trump liittyi arvostelijoihin

Maailman suurimman Suomen lipun on määrä nousta 100-metriseen terässalkoon Haminassa 4. joulukuuta.

Lippuhanke laitettiin keväällä uuteen valmisteluun, kun kustannukset karkasivat käsistä.

Haminan kaupunginvaltuusto päätti maanantaina myöntää tangon rakennuttamiseen 580 000 euroa lisää rahaa äänin 27 -11. Viisi äänesti tyhjää.

Valtuusto kävi aiheesta vilkkaan runsaan puolentoista tunnin keskustelun.

Vastustajista esimerkiksi Perussuomalaisten ryhmä vastusti hanketta ja toi esiin lippumaailman kokonaiskustannukset, jotka ovat ryhmän mielestä kasvaneet hurjasti alkuperäisestä ja kaatuvat veronmaksajien maksettavaksi.

Viimeisessä äänestyksessä oli vastakkain lisämäärärahaa kannattava kaupunginhallituksen esitys ja Perussuomalaisten ryhmän puheenjohtajan suurlippua vastustava ja lippumaailmahankkeen rahoituksesta irtautumista vaativa esitys.

SDP:n, kokoomuksen ja keskustan ryhmissä moni kannatti lisärahaa, mutta myös vastustajia löytyi. Puolustajat näkivät suurlipun vetovoimatekijänä ja investointina, joka tuo matkailueuroja ympyräkaupunkiin. Suurimmat valtuustoryhmät haluavat kuitenkin, ettei investointi vaaranna muita palveluita.

Vihreiden ryhmän puheenjohtaja puolestaan esitti, että lipputangosta tehtäisiin 75 metriä korkea.

Tangon kilpailutus käyntiin pian

Lipputangon perustustyöt ovat lähdössä käyntiin pian. Tangon toimittaja etsitään kilpailuttamisen kautta heinäkuun loppuun mennessä.

Suurlippu liehuisi salossa ympärivuorokauden ja ympäri vuoden huoltokatkoja lukuunottamatta. Lippu valaistaisiin valonheittimin, joiden asennuksessa huolehditaan siitä, etteivät ne häikäise.

Haminan kaupunki haluaa houkutella matkailijoita uudella Haminan lippumaailmalla, johon kuuluu suurlipun lisäksi muun muassa lippupuistoja.

Kaupunginjohtaja Hannu Muhonen toivoo, että Hamina olisi ensi vuodesta alkaen esimerkiksi koulujen luokkaretkien houkutteleva kohde.

2,5 miljardia ihmistä eli kolmannes maailman väestöstä asuu maissa, joiden demokratian tila on taantunut, kertoo laaja kansainvälinen tutkimus. Maailmanlaajuisesti demokratia on palannut kuudessa viime vuodessa tasolle, jolla se oli pian Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen, 25 vuotta sitten.

Tutkimus ei listaa maita ja alueita demokraattisuuden mukaiseen järjestykseen, vaan vertaa jokaisen nykytilaa sen aiempaan tilaan.

Rapautumista on tapahtunut etenkin Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa ja Karibian alueella. Syytä pieneen iloon on vain Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Kun tilannetta mitataan sillä, kuinka suurella osuudella väestöstä on todelliset demokraattiset oikeudet ja vapaudet, Länsi-Eurooppa ja Yhdysvallat ovat palanneet miltei neljän vuosikymmen takaiselle tasolleen.

Democratization-lehdessä julkaistu tutkimus kertoo myös, että vain 15 prosenttia maailman ihmisistä elää valtioissa, joissa naisilla on edes suurin piirtein samat mahdollisuudet poliittiseen valtaan kuin miehillä.

Lisäksi valta on viime vuosikymmenen aikana siirtynyt yhä vahvemmin varakkaiden käsiin, tutkimuksessa todetaan.

Yli 3 000 asiantuntijaa antoi arvionsa

Tutkimus pohjautuu Varianter på Demokrati tai Varietes of Democracy eli V-Dem-instituutin laajan tietokannan päivitykseen. Kansainvälisen V-Demin ylläpitäjät ovat ruotsalainen Göteborgin yliopisto ja yhdysvaltalainen Notre Damen yliopisto. Tietokannassa on dataa aina 1700-luvun lopulta asti.

Päivitys sisältää yli 3 000 asiantuntijan tuoreimmat arviot runsaan 200 valtion demokratian tilaa kuvaavista indikaattoreista. Sellaisia ovat muun muassa vaalien vapaus, ihmisoikeudet, yksilönvapaudet ja mahdollisuus osallistua poliittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

Demokratisoitumisen ja sen vastakohdan autokratisoitumisen arvioinnissa painavat myös sellaiset asiat kuin taloudellinen tasa-arvo sekä mahdollisuus saada koulutusta ja terveydenhoitoa.

Vapaat vaalit eivät riitä

Tutkimuksen mukaan demokratian tila oli 24 maassa viime vuonna huonompi kuin toissa vuonna. Edistysaskeleita ottaneita maita oli vain saman verran, 24. Luvut eivät ole olleet tasan sitten vuoden 1979. Demokratian huippuvuosi oli indikaattorien perusteella 2005.

Vaalit ovat yhä valtaosin hyvissä voimissa – joissakin maissa jopa aiempaa paremmissa – mutta demokratian muut puolet ovat heikentyneet, tutkimuksessa todetaan. Etenkin sanan- ja lehdistönvapaus ja lainsäädännön oikeudenmukaisuus ovat yhä useammassa maassa uhattuina.

Tämä suuntaus tekee myös vaaleista aiempaa merkityksettömämpiä, sanoo tutkimusta johtanut Anna Lührmann Göteborgin yliopistosta.

Isoilla on painoarvoa

Tutkimuksessa on ensi kertaa painotettu kunkin valtion väestömäärän merkitystä maailman demokratian kannalta. Kun eteläaasialaista Bhutania kiitetään demokratisoitumisesta, samalla muistutetaan, että siellä on vain 800 000 asukasta.

Sen sijaan edelleen epädemokraattisessa Kiinassa elää 1,4 miljardia ihmistä, ja taantujien joukkoon pudonneissa Intiassa ja Yhdysvalloissa muutokset heijastuvat 1,6 miljardiin ihmiseen, tutkijat selventävät.

Oman väestönsä lisäksi suuret maat vaikuttavat myös naapuristoonsa ja kansainväliseen päätöksentekoon tavoilla, joihin pienillä mailla ei ole mahdollisuutta, tutkimuksessa korostetaan.

Burkina Faso on kannustava esimerkki

Taulukossa, jossa verrataan viime vuotta vuoteen 2015, pahimmat taantujat ovat – tässä järjestyksessä – Brasilia, Puola, Turkki, Kroatia, Romania ja Yhdysvallat. Maat, jotka ennestään ovat liki pohjalla, eivät tietenkään tässä listassa näy, tutkijat muistuttavat.

Kirkkaasti kasvun kärjessä puolestaan ovat afrikkalaiset Burkina Faso ja Gambia. Tutkijat ovat erityisen ilahtuneita Burkina Fasosta, joka on esimerkki siitä, että demokratisoituminen voi olla nopeaa.

Länsiafrikkalaista Burkina Fasoa lähes 30 vuotta johtanut presidentti Blaise Compaore yritti vuonna 2014 vakiinnuttaa valtansa perustuslakia muuttamalla mutta joutui väistymään suurmielenosoitusten vuoksi. Maa siirtyi sotilasvaltaan, mutta jo syksyllä 2015 kyettiin järjestään rauhalliset monipuoluevaalit.

Algeria on kiihdyttänyt siirtolaisten joukkokarkotuksia syksyn 2017 jälkeen, ilmenee uutistoimisto AP:n selvityksestä.

Algerian viranomaiset ovat AP:n mukaan karkottaneet siirtolaisia Algerian etelärajalle rekoilla ja busseilla.

Sotilaat ovat saattaneet siirtolaisia välillä aseella uhaten ja käskeneet kävellä Nigerin rajan suuntaan. Mukana on ollut raskaana olevia naisia ja lapsia.

Algerian toimien takia yli 13 000 ihmistä on jäänyt oman onnensa nojaan Saharan autiomaahan viimeisten vuoden ja kahden kuukauden aikana. Asia käy ilmi Kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n tilastoista.

Vaellus lähes 50 asteen kuumuudessa

AP on haastatellut etelänaapurin Nigerin rajalla yli 20 aavikkotaipaleesta selvinnyttä siirtolaista. He kertovat ihmisten kadonneen Saharan autiomaahan jälkiä jättämättä.

Liberialainen siirtolainen Janet Kamara kertoo kävelleensä yli 11 tunnin matkan aavikolla rajan yli noin tuhannen muun siirtolaisen kanssa.

– Naisia ja miehiä makasi kuolleena... Muita katosi autiomaahan, koska he eivät tunteneet reittiä. Minä menetin poikani, Kamara sanoi AP:lle.

Aavikolla lämpötilat voivat nousta lähes 50 celsiusasteeseen.

AP on varmistanut siirtolaisten kertomuksia näiden salaa kuvaamilta videoilta.

EU-tiedottaja: "Tiedostamme tilanteen"

Kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n virkailija Nigerin Assamakassa kertoo AP:lle tilanteen olevan katastrofaalinen.

– Heitä tulee tuhansittain. Nämä karkotukset ovat jotain sellaista, mitä en ole aiemmin nähnyt, Alhoussan Adouwal kuvailee.

Algerian hallitus on kieltäytynyt kommentoimasta asiaa.

EU lisäsi lokakuussa 2017 painetta Pohjois-Afrikan maille Eurooppaan johtavien siirtolaisreittien tukkimiseksi.

Algeria ei ole ottanut vastaan EU:n tarjoamaa rahoitusta siirtolaistilanteen hoitamiseen, kuten Niger. Se on kuitenkin saanut Euroopalta lähes 100 miljoonaa euroa muuta avustusrahaa vuosina 2014–17.

AP:n haastattelema EU-tiedottaja tunnustaa tilanteen. Hän kuitenkin sanoo, että suvereenit valtiot voivat karkottaa pakolaisia, kunhan ne toimivat kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

Lisää aiheesta:

Uudet turvapaikanhakijoiden käsittelykeskukset saivat tukea EU-johtajilta

Euroopan, Afrikan ja YK:n vastaus orjavideoihin: Siirtolaiset evakuoidaan Libyasta

Libyan orjahuutokaupat: CNN:n kuvat paljastivat ongelman, josta kaikki tiesivät

TEL AVIV Kun neljännesmiljoona ihmistä juhli kesäkuussa Pride-paraatissa Tel Avivissa, juhlien kuningattaresta ei ollut kysymystäkään. Euroviisuvoittaja Netta Barzilai nauttii tällä hetkellä valtavaa suosiota Israelissa.

Euroviisut ovat aina olleet tärkeä ilmiö Israelissa, mutta nyt ilmassa on todellista viisuhuumaa. Barzilai voitti Euroviisut toukokuussa kappaleellaan Toy.

– Vielä aamuyöstä ihmiset tanssivat Tel Avivin keskusaukiolla, vaikka sunnuntai on työpäivä Israelissa, kertoo euroviisuihin perehtynyt Alon Levy, joka työskentelee i24News -kanavan toimittajana.

Levyn mukaan Israelissa viisuissa ei ole kyse pelkästään musiikkikilpailusta, vaan kansallisen itsetunnon kohottamisesta.

– Monet kokevat, että Euroopassa on Israelin vastaista mielialaa. Siksi viisuvoitto on niin tärkeä. Nettahan voitti yleisöäänestyksen Euroopassa. Monet kokevat Israelin tulleen hyväksytyksi, sanoo Levy.

Euroviisut politiikan välineenä

Euroviisut on määrä järjestää Israelissa ensi vuoden toukokuussa. Useat israelilaiset poliitikot ovat ehtineet jo tehdä viisuilla politiikkaa.

Esimerkiksi vanhoilliset ultraortodoksipuolueet ilmoittivat, ettei laulukilpailu saa häiritä juutalaisten pyhäpäivää sapattia.

Huomattavasti suurempi kiista kytee kuitenkin kisakaupungista.

Kulttuuriministeri Miri Regev ehti jo ilmoittaa, että tapahtumapaikan on oltava Jerusalem. Muuten Euroviisuja ei järjestettäisi Israelissa ollenkaan.

Jerusalem on kuitenkin poliittisesti tulenarka valinta, sillä sen asema on kiistelty.

Israel pitää Jerusalemia jakamattomana pääkaupunkinaan, mutta kansainvälisen oikeuden mukaan palestiinalaisten asuttama Itä-Jerusalem on miehitettyä aluetta.

Kansainvälisen yhteisön yleinen kanta on, että Jerusalemin kohtalo pitäisi ratkaista rauhanneuvotteluissa. Suurin osa maailman valtioista ei ole tunnustanut Jerusalemia Israelia pääkaupungiksi.

Asia on nyt erityisen herkkä, sillä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump päätti siirtää Yhdysvaltain lähetystön Jerusalemiin, vastoin EU ja muun kansainvälisen yhteisön tahtoa.

Argentiina vetäytyi ystävyysottelusta

Kulttuuriministeri Regevin kova linja Euroviisujen suhteen vaikuttaa olevan vastatuulessa.

Argentiinan maajoukkue jätti hiljattain tulematta jalkapallon ystävyysotteluun Israeliin, kun kulttuuriministeri siirsi ottelupaikan Haifan kaupungista Jerusalemiin.

Israelin lehdistössä kulttuuriministeri Regeviä syytettiin jalkapallofiaskosta, koska hän pyrki tekemään politiikkaa ystävyysottelun kustannuksella.

Kun kulttuuriministeri ryhtyi paaluttamaan Jerusalemia euroviisujen pitopaikaksi, pääministeri Benjamin Netanjahu astui kuvaan. Pienen ministeriryhmän piirissä sovittiin, että Euroviisut järjestävä julkisen palvelun televisioyhtiö Kan saa päättää kisapaikan yhteistyössä EBU:n kanssa.

Lehtitietojen mukaan kulttuuriministeri Regev ei saanut osallistua ratkaisevaan puhelinpalaveriin.

Kädenvääntö kisapaikasta jatkunee kulisseissa, vaikka julkista keskustelua pyritäänkin rauhoittamaan. Israelin julkisen palvelun TV-yhtiö esittää ilmeisesti kahta paikkakuntaa EBU:lle ja lopullinen päätös tehdään loppukesästä.

Boikotit ovat mahdollisia

Euroviisutuntija Alon Levy toivoo, ettei viisuihin sotkettaisi politiikkaa.

– Jalkapallofiasko osoittaa, että boikotit ovat mahdollisia. Israelissa on politiikkoja, jotka pyrkivät keräämään irtopisteitä järjestämällä viisut Jerusalemissa.

Euroopassa on arvosteltu viime kuukausina Israelin voimankäyttöä gazalaisia mielenosoittajia kohtaan. Lähes 4 000 mielenosoittajaa on haavoittunut Israelin armeijan luodeista, minkä lisäksi Israel on estänyt heidän pääsynsä hoitoon Gazan ulkopuolelle.

Palestiinalaisjärjestöjen vetämä boikottiliike BDS pyrkii aikaansaamaan kansainvälisen boikotin. BDS-liikkeen mukaan Israel pyrkii euroviisujen avulla kiilottamaan julkisivuaan ja peittelemään palestiinalaisia kohtaan tekemiään rikoksia. Liikkeen mielestä Israelin toiminta miehitetyillä alueille muistuttaa Etelä-Afrikan entistä apartheid politiikkaa.

Yksikään maa ei ole vielä vetäytynyt Euroviisuista, mutta Irlannissa muun muassa Sinn Fein -puolue vaatii boikottia. Islannissa on kerätty nimiä boikottilistalle.

Netta vaiennut politiikasta

– Ensi kerralla Jerusalemissa, Barzilai hihkaisi heti viisut voitettuaan.

Euroviisutuntija Alon Levyn mukaan Netta Barzilai ei ole kuitenkaan esittänyt juurikaan poliittisia mielipiteitä.

– Muutoin hän puhui suvaitsevaisuudesta ja muiden ihmisten hyväksymisestä sellaisena kuin he ovat. Sitähän hänen laulunsakin käsittelee, toteaa Levy.

"Netta on esikuva, etenkin naisille"

Jerusalemin ja Tel Avivin lisäksi mahdollisia kisakaupunkeja ovat Haifa ja Eilat. Tel Avivin rantabulevardilla kannustetaan kotikaupunkia.

Shelly on opiskelija ja innoissaa Nettan menestyksestä.

– Olisi parempi järjestää viisut Tel Avivissa kaukana konflikteista. Puitteetkin ovat täällä Jerusalemia paremmat, sanoo Shelly.

Hänen mielestään Netta on myönteinen esikuva, etenkin naisille.

– Netta ei täytä mallin mittoja, mutta hän esiintyy rohkeasti ja osoittaa, että kaikki on mahdollista. Se on tärkeä Me too -kampanjan jälkimainingeissa, Shelly sanoo.

Keski-ikäinen Avi on samoilla linjoilla.

– Ottaen huomioon kansainvälisen poliittisen ilmapiirin, Tel Aviv olisi Jerusalemia järkevämpi vaihtoehto, sanoo Avi.

– Olemme todella ylpeitä Nettasta. Hän on erilainen artisti. Hän pursuaa iloa ja elämää. Israelilaisena olen ylpeä, että hän edustaa meitä.

Myös ortodoksijuutalainen perheenäiti Havi iloitsee euroviisuvoitosta, vaikka hän ei ole nähnyt Nettan esitystä. Hänellä ei ole televisiota.

– Olen kuullut pelkkää hyvää Nettasta. Itse kuulin vain pienen katkelman kappaleesta. Musiikki ei ole makuuni, mutta on hienoa, että hänen voittonsa tuo laulukilpailun Israeliin, sanoo Havi.

Lue myös:

Euroviisujen voittajasuosikki Israelin Netta: ”Jos olisin lapsena nähnyt itseni kaltaisen televisiossa, olisin kärsinyt vähemmän”

Israel suuttui Hollannille euroviisuparodiasta – "Katso miten hienosti laukaisen ohjuksia"

Israelin euroviisu-boikottia viritellään Islannissa ja Irlannissa

Yle vieraili sairaalassa, jossa pulaa on sähköstä ja puudutusaineista – tuhannet haavoittuneet odottavat apua Gazassa

"Mielenosoittajia ammutaan jalkoihin" – Ylen toimittaja seurasi Gazan levottomuuksia

Israel vannoo kostavansa Gazan mielenosoittajien leijoilla sytyttämät maastopalot – Yle tapasi viljelijöitä, joiden pellot olivat palaneet

– Rakastan meidän tehdasta, sanoo Satu Maaranen Marimekon pääkonttorilla Helsingin Herttoniemessä.

Hän haluaa viettää siellä mahdollisimman paljon aikaa. Erityisen rakas on Tilkkula-niminen huone, missä suunnittelijat valitsevat värit mallistoihinsa tuhansien tilkkujen joukosta.

Maarasen tämän hetken lempiväri on vaaleanpunainen.

– Söin juuri Geisha-suklaata ja sen paperin tausta on vaaleanpunainen ja kukat ovat kultaisia. Sain siitä idean kukkakuosiin, jossa on vaaleanpunaista ja kultaa.

Marimekon pääsuunnittelijana Maarasen vastuulla ovat suomalaisbrändin vaatteet, laukut ja asusteet. Hän haluaa yhdistää työssään kaupallisuuden ja designin tinkimättä kummastakaan.

– Minusta se on ihanan haastavaa. Ei se ole vaikeaa, Maaranen hymyilee.

Kesämökkihaaveista muotimaailmaan

Satu Maaranen luki pikkutyttönä isoäidin muotilehtiä perheen kesämökillä. Hänelle tuli olo, että haluaa jollain tavalla mukaan muotialalle.

Unelma unohtui, sillä Maaranen koki, ettei ura muodin parissa ole realistinen. Luovana ihmisenä hän kuitenkin päätyi opiskelmaan kuvataideopettajaksi Taideteolliseen korkeakouluun.

– Vuoden jälkeen vaihdoin muotipuolelle, sillä minulle ei riittänyt se, että opettaa muita olemaan luova. Oli niin paljon omia ideoita.

Kokeilunhaluinen Maaranen kehitteli opiskeluaikanaan uusia kangasmateriaaleja ja painotekniikoita. Hänen lopputyönsä käsitteli kankaanpainamista. Värikkään naistenvaatemalliston aiheena oli maisema ja hän voitti sillä arvostetun ranskalaisen Hyères-muotifestivaalin pääpalkinnon vuonna 2013.

– Pinnoitin kankaita oikeilla raaoilla luonnonmateriaaleille kuten sahanpurulla ja hiekalla. Siihen yhdistin luontoaiheisia kuoseja.

Voiton jälkeen huippumuotitalot kiinnostuivat Satu Maarasesta. Hän teki malliston ranskalaiselle Petit Bateau -vaatemerkille. Pari seuraavaa vuotta piti suomalaisen kiireisenä ja hän päätyi jopa Kiinaan asti, missä hän suunnitteli paikalliselle Exception de Mixmind -merkille.

– Olen oppinut eri kulttuureista ja eri ihmisten mausta ja mitä he ajattelevat tyylistä ja pukeutumisesta. Se on ollut mielenkiintoinen seikkailu.

Design ja kaupallisuus käsi kädessä

Marimekon edellinen pääsuunnittelija, ruotsalainen Anna Teurnell, ehti olla tehtävässään vain kaksi ja puoli vuotta. Tuolloin kerrottiin, että pestin pituus on tyypillinen luovalle johtajalle muotialalla.

Uudeksi pääsuunnittelijaksi valikoitui Aalto-yliopiston kasvatti ja Marimekossa varttunut Satu Maaranen. Hän ehti suunnitella freelancerina suomalaismerkille kahdeksan vuoden ajan, joten uuteen tehtävään oli helppo tulla.

Tammikuussa uudessa tehtävässä aloittanut Maaranen kertoo, että alkuvuosi on kulunut rakentamalla suunnittelijatiimin tekemistä ja yhteishenkeä. Hän on painottanut sitä, että luovalle työlle on jäänyt tarpeeksi aikaa. Toimistoelämään ei saa hukkua liikaa.

– Suunnittelimme viimeisimmän malliston vuokraamassamme puutalossa luonnon keskellä. Se oli ihana kokemus ja kaikki tykkäsivät siitä. Saatiin työrauha.

Maaranen kertoo olevansa työssään innovatiivinen. Se on tärkeää kilpaillulla ja nopeasti muuttuvalla muotialalla. Pääsuunnittelijalla on luovuuden lisäksi koko ajan bisnes mielessä.

– En ikinä ole halunnut olla taiteilija, sillä kaikki lähtee siitä, että kaupallisia tuotteita tehdään sillä tavalla, että designarvo ei kärsi.

Kulttuuriset erot haltuun

Marimekon pääkohteena on viime vuosina ollut Aasian markkinat. Japanissa jalansija on jo vankka ja nyt katse on kohdistettu Kiinaan.

Suomalaisyritys tarjoaa kausittain noin 160 maailmalla olevassa myymälässään yhtä päämallistoa. Lisäksi pienemmille alueille tehdään erikoistoiveisiin perustuvia muutoksia.

Maailmalla sunnittelijana toiminut Satu Maaranen sanoo, että on tärkeää ymmärtää eri kulttuureja. Esimerkiksi japanilaisilla ja kiinalaisilla on aivan erilainen maku värien suhteen.

– Kiinalaiset rakastavat punaista ja kultaa. Japanilaiset pitävät neutraalimmista väreistä sekä sinisestä ja sen kaikista eri sävyistä. Toisaalta Japanissa on kulttuuri, johon liittyy söpöys ja tyttömäisyys.

Tuoreen pääsuunnittelijan mukaan Marimekon maailmanvalloituksen haasteena on se että, brändi kyllä tunnetaan, mutta kaikki eivät välttämättä tiedä, mitä firmassa on viime aikoina tehty.

– Haluamme rakentaa Marimekosta entistä laajempaa ilmiötä, joka puhuttelee entistä suurempaa kansainvälistä asiakaskuntaa. Se on kaikkein tärkeintä, ja että mahdollisimman moni tuolla katukuvassa käyttäisi Marimekkoa. Se on tavoitteeni.

Lue myös: Marimekko paransi tulostaan reippaasti

Marimekko liittyy kesään

Unikko-kuosia valuu painokoneesta loputtomana virtana Marimekon tehtaalla. Siellä painetaan kangasta vuosittain miljoona metriä. Uusia printtejä suunnitellaan koko ajan. Kokeilukankailla näkyvät kuviot tulevat myyntiin vasta puolentoista vuoden päästä jouluna. Niitä ei saa kuvata.

Satu Maaranen kertoo, että hän on kehitellyt Marimekolle uusia painotekniikoita yhdessä tehtaan painotyöntekijöiden kanssa. Aivan yhtä kokeellista jälkeä ei ole tulossa kuin hänen opiskeluaikoinaan.

– Mielessä pitää olla kaupallisuus, ja se että kaikki materiaalit ovat käytettäviä ja huollettavia.

Suomalainen muoti on viime vuosina noussut maailmalla ilmiöksi. Aalto-yliopiston opiskelijat ovat menestyneet kansainvälisissä kilpailuissa ja alan lehdet ovat kirjoittaneet eksoottisesta Suomi-muodista.

Satu Maaranen on toiminut myös Pre Helsinki -organisaatiossa, jonka tehtävänä on tuoda suomalaista muotia esiin kansainvälisesti.

– Me pärjäämme maailmalla meidän erittäin vahvalla designestetiikalla ja –laadulla. Minun mielestäni pitää olla vaan itsevarma ja verkostoitua. Uudistautuminen on tärkeää, mutta unohtamatta sitä perinnettä. Pitää olla hyvä balanssi.

Mutta mitä Marimekko uudelle pääsuunnittelijalle itselleen merkitsee?

– Marimekko merkitsee minulle positiivisia muistoja, jotka liittyvät lapsuuteen ja kesämökkiin. Meillä on ollut verhoja ja pussilakanoita. Kyllä mulle tulee Marimekosta mieleen enemmän kesä ja loma kuin talvi ja työnteko. Eli kaikkeen tiettyyn vapauteen ja seikkailuun liittyvät asiat.

BUENOS AIRES Kun Argentiinan talvi oli vasta alkamassa, naureskelin suomalaisena paikallisten kylmänsietokyvylle.

Toppatakit ja kaulahuivit ilmestyivät Buenos Airesin katukuvaan heti, kun lämpötila laski alkusyksystä ensimmäisen kerran alle 20 asteeseen.

Ajattelin, ettei etelän leuto talvi tulisi hetkauttamaan minua.

Argentiinan alkutalvi onkin muistuttanut tänä vuonna lämpötilaltaan tavallista Suomen keskikesää. Aurinko lämmittää päivällä, mutta yöllä elohopea laskee pahimmillaan vain muutamaan asteeseen.

Ero kiteytyykin lämpötilaan sisällä.

Ikkunat ovat herätessä umpihuurussa. Paksun peiton alla vielä selviää, mutta sen alta kömpiminen tuntuu uroteolta.

Argentiinassa – niin kuin monessa etelän maassa – ei tunneta keskuslämmitystä. Kun lämpötila laskee sisällä alle 15 asteeseen, on ikävä suomalaisten varautumista kylmään ilmanalaan.

Argentiinan leudossa talvessa olen palellut enemmän kuin Suomen paukkupakkasissa.

Ikkunoissa on yksinkertaiset lasit ja avonainen tuuletusaukko läpäisee seinän. Ei ole ihme, ettei asunto pysy lämpöisenä kylminä öinä.

Kuumimpaan asentoon viritetty pieni ilmastointilaite ei vain yksinkertaisesti riitä lämmittämään huonosti eristettyä huoneistoa.

Nyt paikalliset ihmettelevät, kuinka kaukainen pohjoisen vieras voi palella talvella. Minä puolestaan ihmettelen, miten argentiinalaiset kestävät kalseissa kodeissaan.

Argentiinan talvi alkoi virallisesti, kun Suomessa ja muualla pohjoisella pallonpuoliskolla vietettiin kesäpäivänseisausta. Kalenterin mukaan se loppuu vasta kolmen kuukauden päästä suomalaisten syyspäiväntasauksen aikoihin.

Buenosairesilaiset sanovat, ettei talojen kunnollisella eristyksellä tai keskuslämmityksellä ole virkaa, sillä talvet ovat lyhyitä ja leutoja. Kun tulee kylmä, niin ainahan voi ostaa pienen patterin ja siirrellä sitä huoneiden välillä.

Miellyttävän lämpimään sisäilmaan tottuneena suomalaisena olen vahvasti eri mieltä, vaikka talvi on vasta alussa.

Mielikuvat etelän leudoista talvista palmupuiden katveessa ovatkin osoittautuneet vääriksi. Kiitän itseäni, että pakkasin sittenkin mukaani myös äidin kutomat villasukat.

Ruotsissa useita sanomalehtiä on rangaistu hyvien julkaisutapojen rikkomisesta liittyen viime syksyn #metoo-kampanjan uutisointiin.

Ruotsin lehdistökomitea PON (Pressens Opinionsnämnd) antoi 10 langettavaa päätöstä uutisoinnista, jossa yksittäiset henkilöt oli yhdistetty naisten hyväksikäyttöön liian hatarin perustein.

Sosiaalisen median aihetunniste #metoo aloitti syksyllä maailmanlaajuisen kampanjan, joka sai ihmiset keskustelemaan seksuaalisesta häirinnästä ja vallan väärinkäytöstä. Myös perinteinen media tarttui aiheeseen hanakasti ja on paljastanut julkisuuden henkilöihin liitettyjä hyväksikäyttötapauksia.

Langettavien päätösten suma on poikkeuksellinen ja siitä kirjoittivat useat ruotsalaismediat, kuten SVT ja Expressen.

Langettavia päätöksiä saivat iltapäivälehdet Expressen, Aftonbladet ja Hänt i Veckan, päivälehdet Dagens Nyheter ja Svenska Dagbladet sekä työväenliikkeen lehti Arbetaren.

PON on ruotsalaisen median eettisiä sääntöjä valvova itsenäinen elin. Sitä vastaa Suomessa Julkisen sanan neuvosto.

Ruotsissa voi kannella median julkaisemista jutuista lehdistöasiamiehelle (pressombudsman), joka päättää, viedäänkö asia lehdistökomitean ratkaistavaksi.

Kantelijoina neljä henkilöä

Ruotsin lehdistökomitealle ilmoitettiin kaikkiaan 11 juttua, joissa käsiteltiin useita #metoo-kampanjaan liitettyjä julkisuuden henkilöitä. Artikkeleissa nimetyt henkilöt yhdistettiin jutuissa naisten seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

Komitean mukaan jutut olivat omiaan aiheuttamaan kohtuutonta haittaa niissä käsitellyille yksittäisille henkilöille.

Yksi kohussa ryvettyneistä oli tunnettu ruotsalainen tv-juontaja Martin Timell. Hänen ohjelmansa TV4:ssä lopetettiin, kun entinen kollega syytti miestä seksuaalisesta ahdistelusta ja raiskauksesta. Raiskaus tapahtui naisen mukaan vuonna 2008.

Raiskausväitteistä aloitettiin poliisitutkinta, jonka päätteeksi käräjäoikeus vapautti Timellin syytteistä reilut kaksi viikkoa sitten.

Timell teki itse uutisointiaan koskevat kantelut lehdistöasiamiehelle. Hän on kuvaillut median häntä koskevaa uutisointia "noitavainoksi".

Aftonbladet on puolustanut Timell-uutisointiaan sanomalla, että hän on julkisuuden henkilö, jota koskevilla rikosepäilyillä on tavanomaista suurempi painoarvo. Ruotsin lehdistökomitea ei tyytynyt vastaukseen.

Yksi lehdistökomitealle kannelleista oli nimekäs ruotsinsuomalainen toimittaja Fredrik Virtanen. Hän joutui irtisanoutumaan työstään Aftonbladetista ahdisteluväitteiden vuoksi.

Lisäksi kanteluita teki kaksi nimettömänä pysytellyttä henkilöä.

Lue lisää:

Kun Camilla raiskattiin 17-vuotiaana, hän syytti itseään eikä vuosiin kertonut edes vanhemmilleen – sitten tuli #metoo, Ruotsin naisten vallankumous

"Raiskaus on rikos, ritarillisuus ei ole" – Ranskalaisnäyttelijätär Catherine Deneuve arvostelee #MeToo-kampanjaa ylilyönneistä

Toimittajalta: Menikö keskustelu liian pitkälle? Ruotsissa itsemurha sai miettimään sananvastuuta

Monen sivustakatsojan on vaikea tunnistaa ja puuttua seksuaaliseen häirintään – ”Kun itseä ei ole ahdisteltu, empatiakyky on pienempi”

Turun puukotuksen uhria auttanut Hassan Zubier on saanut presidentti Sauli Niinistön myöntämän hengenpelastusmitalin. Zubier on toiminut aiemmin ensihoitajana, ja hän yritti tyrehdyttää verenvuodon uhrin katkenneesta kaulavaltimosta.

Toimintansa vuoksi Zubier päätyi itse useiden veitseniskujen kohteeksi ja joutui pyörätuoliin. Zubier on syntynyt Britanniassa, ja hän asuu nykyään Ruotsissa.

Mitali myönnetään ensimmäistä kertaa ulkomaan kansalaiselle. Mitalin jakoi suurlähettiläs Liisa Talonpoika Tukholmassa.

Elämä muuttui Turun torilla

Terroriteko tapahtui elokuun 18. päivänä vuonna 2017, jolloin Zubier oli Turussa lomalla perheensä kanssa. Zubier, tämän avovaimo, pieni vauva ja anoppi olivat Turun torilla, kun hyökkäys tapahtui.

Zubier on kertonut Ylelle, että puukottajan iskettyä hän juoksi uhriksi joutuneen naisen luokse ja yritti lopettaa vuodon kädellään. Mies kuvaili, ettei ollut tilanteessa peloissaan tai ajatellut mitään, vaan otti vaistomaisesti ensihoitajan roolin.

Kun Zubier yritti pelastaa naista, puukottaja iski tätä puukolla neljä kertaa. Iskut osuivat selkäytimeen, hartiaan ja sydämen alapuolelle vammauttaen tämän vakavasti. Nykyään Zubierilla on kipuja ja hän joutuu käyttämään pyörätuolia liikkumiseen.

Zubierin auttama nainen oli toinen Turun puukotusten kuolinuhreista. Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi tekijän, Abderrahman Bouananen, kesäkuun puolessa välissä elinkautiseen vankeusrangaistukseen kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta murhan yrityksestä.

Lue lisää:

Käräjäoikeus antoi tuomionsa: Turun puukottajalle elinkautinen – Iskusta selvinnyt kertoo tuntevansa iloa, mutta myös surua

"Taistelen joka päivä" – Pyörätuoliin joutunut Hassan uhmasi Turun torilla puukottajaa, mutta miksi juuri hän uskalsi toimia?

Turun puukotuksista kuukausi – ruotsalaisturisti onnistui pelastamaan puolisonsa, mutta vammautui itse ehkä pysyvästi

Rinki-ekopisteiden siisteyttä arvostellaan ajoittain rajustikin eri puolilla Suomea. Esimerkiksi juhlapyhien aikaan, kuten joulun jälkeen kierrätyspisteet pursusivat jätteitä (HS, tilaajille). Rinki on kuitenkin toistuvasti kertonut, että palautemäärä on laskeva. Ringin toimitusjohtajan mukaan tämänhetkinen tilanne on hyvä.

Kävimme kierrätyspisteillä ympäri Suomea ja useat pisteet olivat moitteettomassa kunnossa. Poikkeuksen tekee Savo-Pielisen alue, jossa on kyllästytty epäsiisteihin kierrätyspisteisiin.

Ekopisteiden törkyisyydestä on kanneltu ministeriöön asti. Osassa Keski-Suomea, Savoa ja Pohjois-Karjalaa toimiva Savo-Pielisen jätelautakunta teki kannanoton keräysjärjestelmän toimivuudesta ympäristöministeriölle. Kannanotto lähetettiin ministeriölle, koska ministeriö alkaa valmistella uutta jätehuoltoa koskevaa lainsäädäntöä.

Kuntien ympäristösuojeluviranomaiset ovat joutuneet lisäämään valvontaa ekopisteillä, koska niiden epäsiisteydestä on tullut lukuisia valituksia. Viranomaiset ovat käyneet tarkastamassa kierrätyspisteitä ja soittaneet Ringille pisteiden tarvitsevan siistimistä.

– Ongelmia on ollut erityisesti Kuopiossa ja Pieksämäellä, harmittelee lautakunnan vastaavan palvelupäällikön sijainen Hanna Kisonen.

Vaikka Kuopion kaupunki antoi keväällä tiukkaa palautetta ekopisteistä, ne eivät siistiytyneet.

– Keväällä jouduimme käymään tarkastamassa samoja pisteitä useita kertoja viikossa, Kuopion kaupungin ympäristöjohtaja Tanja Leppänen sanoo.

Koska Rinki-ekopisteet eivät siistiytyneet Kuopion ympäristösuojeluviranomaisten mielestä tarpeeksi, se muistutti myös ekopisteen maanomistajia vastuusta.

Ringin toimitusjohtaja sanoo, että Savo-Pielisen jätelautakunta on ainoa taho, joka on antanut lyttäävää palautetta.

– Saamme noin 10 000 puhelua vuodessa asiakaspalvelupuhelimeen. Aika monet soitoista koskee lajitteluohjeita, Ringin toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen kuvailee.

Samainen jätelautakunta huomauttaa, että kierrätyspisteiden siivoaminen on ollut paikoin riittämätöntä.

– Meillä on säännöllinen siivous. Kaupan pihassa olevasta pisteestä roskat siivotaan vähintään kerran viikossa. Hypermarkettien pisteet siivotaan useamman kerran viikossa.

– Sanotaanko näin, etteivät siellä ainakaan samat roskat ole kovin pitkään, Ringin toimitusjohtaja muotoilee.

Savo-Pielisen kunnat ovat huolissaan, että ihmisten kierrätysinto laskee sotkuisten kierrätyspisteiden vuoksi. Alueen jäteyhtiön asiakaskyselyn mukaan tyytyväisyys ekopisteisiin on laskenut, kun kierrätys siirtyi kunnalliselta jäteyhtiöltä Rinki Oy:n vastuulle.

– Jos käy toistuvasti ekopisteellä, joka on hyvin roskainen, tulee sellainen käsitys, että ne ovat aina sotkuisia. Asiakkailta on tullut sellaista palautetta, että se laskee kierrätysintoa, Kuopion ympäristöjohtaja Tanja Leppänen kuvailee.

Kierrätysinto ei saisi laskea, sillä kierrätystavoitteet tulevat kiristymään EU:n määräyksellä. Suomen kierrätysasteen pitäisi olla vuonna vähintään 65 prosenttia. Kaksi vuotta sitten suomalaiset kierrättivät noin 42 prosenttia yhdyskuntajätteestä.

Ringin toimitusjohtaja ei nimeä, mitä kierrätysfirma aikoo tehdä, että asiakastyytyväisyys nousisi. Yritys aikoo käydä läpi Savo-Karjalan alueen ongelmat yhdessä lautakunnan jäsenten kanssa.

Kuntien ylläpitämiä kierrätyspisteitä vähennettiin vuonna 2016, kun laki velvoitti tuottajat järjestämään pakkausjätteidensä keräys ja kierrätys. Rinki on hoitanut työtä yritysten puolesta.

Osa Suomen kunnista on jättänyt kierrätyksen kokonaan Ringin hoidettavaksi. Osa järjestää lisäksi omia kierrätyspisteitä. Esimerkiksi Savo-Pielisen alueella on päädytty päällekkäisiin järjestelmiin, jotka kunnat kokevat aiempaa tehottomimmiksi ja kalliimmiksi. Kuluttajalle se tarkoittaa sitä, että osa suomalaisista maksaa jätteistä kaksi kertaa, ensin käydessä kaupassa ja vielä roskia viedessä.

Kun keräys ja kierrätysvastuu siirtyivät Ringille, kierrätyspisteiden määrä putosi. Jätehuoltoa valtion puolesta valvova ylitarkastaja Tuomo Aunola Pirkanmaan ELY-keskuksesta sanoo, että ihmiset valittavat eniten, että kierrätyspisteitä on liian vähän.

Ringin toimintaa määrittää laki. Sen toiminnalle on asetettu minitasopalvelutaso. Nyt yritys aikoo lisätä muovinkeräystä joissakin pisteissä.

– Se on pitkä prosessi, kun edellytetään asianmukaiset luvat keräykselle, Juha-Heikki Tanskanen sanoo.

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi viime viikolla uuden ICD-11-diagnoosiluokituksen, jossa on nyt ensimmäisen kerran listattuna sairautena myös kipu.

Duodecim kertoo, että suomalaisen väestötutkimuksen mukaan 35 prosenttia aikuisista oli kokenut vähintään 3 kuukautta kestänyttä kipua. Päivittäisen kroonisen kivun esiintyvyys oli 14 prosenttia.

Suomen Kipu ry:n puheenjohtaja Virpi Paasisalon mukaan kivun määritteleminen omaksi sairaudekseen on kipupotilaille erittäin merkittävä asia. Uusi diagnoosilistaus poistaa häpeää ja kivun leimallisuutta.

– Se antaa mielenrauhan, että potilailla ei olekaan päässä vikaa, eivätkä ole laiskoja, vaan he saavat diagnoosin, että ovat sairaita. Ennen jos kivulle ei löydetty syytä, niin laitettiin että krooninen kipuoireyhtymä ja laitettiin diagnoosi mielenterveyspuolelle, Paasisalo sanoo.

Paasisalon mukaan kipudiagnoosin myötä potilaille voi aueta mahdollisuus kuntoutukseen, kuntoutusrahaan ja pahimmissa tapauksissa työkyvyttömyyseläkkeeseen.

– Suurin asia on se, että nämä onnettomat, joilla ei ole mitään diagnoosia, vaikka kipu on kroonista, saavat diagnoosin, Paasisalo painottaa.

Pelkkä WHO:n kansainvälinen diagnoosilistaus ei kuitenkaan riitä, että se saadaan Suomessa käyttöön. Asia on hyväksyttävä vielä myös kansallisesti.

Aiheesta lisää:

Migreeniä ei aina tunnisteta – “Minut leimattiin vuosia psykiatriseksi potilaaksi”

Pääkipua ja selkäsärkyä – Suomalaisten yleisimmät kivut ovat tuttuja kipututkijalle

Kipu ei kuole huutamalla, mutta sitä voi oppia huijaamaan

Jo kahden viikon altistus voi parantaa kaupungissa asuvan ihmisen ihon ja suoliston mikrobiston monimuotoisuutta. Tämä kävi ilmi suomalaisyliopistojen tutkimuksessa, jossa 14 kaupunkilaista kokeili, millaisia vaikutuksia on sillä, että sotkee useita kertoja päivänsä kätensä multaan.

Kokeessa puolet testihenkilöistä hieroi käsiinsä metsämaasta ja sammalesta tehtyä pulveria kolme kertaa päivässä kahden viikon ajan. Kädet pestiin sen jälkeen pelkällä vedellä. Vertailuryhmäläiset eivät käyttäneet seosta.

Koejakson jälkeen testihenkilöiden ihon ja suoliston mikrobikanta tutkittiin. Metsäpulveria käyttäneiden koehenkilöiden mikrobisto sekä iholla että suolistossa muuttui monimuotoisemmaksi.

– Ero oli tilastollisesti merkitsevä, sanoo professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta.

Asiaa tutkittiin muun muassa uloste- ja verinäytteistä. Verrokkiryhmän mikrobikanta pysyi muuttumattomana.

Tavoitteena etsiä keino kadotetun luontoyhteyden palauttamiseksi

Professori Hyöty on yksi tämän biodiversiteettihypoteesiin perustuvan tutkimuksen tekijöistä. Oletus on, että mitä läheisempi kosketus luontoon on, sitä terveellisempää elämä on.

Tutkijoiden mukaan ihmisen immuunipuolustusjärjestelmä tarvitsee harjoitusta ja luonnon mikrobisto ja eliöstö herättävät sen.

– Tämän hetken käsityksen mukaan immuunijärjestelmä, joka puolustaa meitä mikrobistoa vastaan, vaatii harjoitusta, jotta sen säätelymekanismit toimisivat, sanoo professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta.

Liian vähäisen mikrobialtistuksen on epäilty aiheuttavan esimerkiksi allergioita, astmaa, ykköstyypin diabetesta, keliakiaa ja tulehduksellisia suolistosairauksia.

– Luonnon mikrobisto voi suojata meitä allergialta ja muilta autoimmuunitaudeilta, jotka yleistyvät kaupunkimaisessa elintavassa, hän sanoo.

Tutkimusta tekemässä on ollut kolme yliopistoa: Tampereen yliopiston lisäksi mukana ovat Helsingin yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. Se on Tekesin rahoittama. Kyse on pilottitutkimuksesta, jonka tarkoituksena on osoittaa, että maaperästä saatavat mikrobien käyttö on turvallista ja niillä on edullisia vaikutuksia ihmisen immuunivasteeseen.

Tutkimuksessa selvitetään, miten luontoa - ja tätä kautta luonnollista altistusta immuunijärjestelmälle - voitaisiin tuoda enemmän kaupunkiympäristöön. Tulevaisuudessa metsän mikrobistoa voidaan ehkä lisätä myös erilaisiin tuotteisiin.

– Voimme tehdä tuotteita, joiden avulla saamme tuotua ihmisen kadottaman luontoyhteyden takaisin vaikka kaupan hyllylle. Ne voivat olla tekstiilejä, vaatteita, voiteita tai sellaisia tuotteita, joilla me voimme helposti ja turvallisesti altistaa itsemme luonnon diversiteetille, monimuotoisuudelle, Heikki Hyöty sanoo.

Tietoja tutkimuksesta on julkaistu Future Medicine -julkaisussa toukokuussa.

Vauvalle liika puhtaus ei ole hyväksi

Monenlaiset allergiat ja autoimmuunisairaudet ovat yleistyneet etenkin korkean elintason maissa. Syynä voi olla nopeasti muuttunut elinympäristö, jossa on liian vähäinen mikrobialtistus.

Terveyden kannalta tärkeitä ovat jo lapsen ensimmäiset kuukaudet. Liian puhtaassa ympäristössä suojelumekanismit eivät saa riittävästi ärsykkeitä toimiakseen.

– Mikrobien monimuotoisuus on tärkeää ensimmäisen ikävuoden aikana. Suomessa ja länsimaissa, jossa on korkea elintaso, lapset elävät niin puhtaasti, että immuunivaste ei saa harjoitusta. Silloin säätelymekanismit pettävät helpommin, Hyöty sanoo.

Asiaa on tutkittu Suomessa 15 vuoden ajan. Puhtauden ja allergian välisestä yhteydestä saatiin havaintoja ensin rajan takaisessa Karjalassa tehdyssä tutkimuksessa. Siellä lapsilla esiintyi allergioita 6–7 kertaa vähemmän kuin Suomessa, vaikka esimerkiksi siitepölymäärät ovat samat. Vastaavanlainen ero todettiin muissakin immuunisairauksissa. Oli syytä epäillä mikrobien alhaisen määrän lisäävän sairastumisriskiä.

Käsien pesu on kuitenkin tarpeen

Vaikka jatkuva käsien pesu on turhaa, Heikki Hyöty ei neuvo lopettamaan sitä kokonaan.

– Kun kättelemme ja liikumme ihmisten keskellä, se on tarpeen. Esimerkiksi flunssakaudella siirrämme nenästä viruksia käsiin, joten käsiä kannattaa pestä, hän kertoo.

– Mutta luonnossa elävistä mikrobeista suurin osa ei tartuta infektioita ihmisiin, vaan lähinnä eläimiin, kasveihin ja muihin baktereihin. Jos siis koskettelen muurahaispesää, en sen jälkeen pesisi käsiäni vaikka olisin menossa ruokailuun.

Hyöty muistuttaa myös jäykkäkouristusrokotteen tärkeydestä.

– Tetanus-rokote pitää olla kunnossa ja esimerkiksi avohaavat ovat aina tulehdusherkkiä – raikkaassa metsässäkin, Hyöty sanoo.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump arvostelee kovasanaisesti Valkoisen talon tiedottajan Sarah Huckabee Sandersin ulos heittänyttä ravintolaa.

Trump tviittasi maanantaina, että ravintolan pitäisi ennemmin keskittyä siivoamaan sen likaiset katokset, ovet ja ikkunat, kuin kieltäytyä tarjoilemasta hienolle ihmiselle kuten Sarah Huckabee Sanders.

– Minulla on aina ollut sääntö, että jos ravintola on likainen ulkopuolelta, se on likainen myös sisäpuolelta, Trump tviittasi.

Häädettiin ravintolasta perjantaina

Valkoisen talon tiedottaja Sanders häädettiin Red Hen -nimisestä ravintolasta Virginian Lexingtonissa perjantaina. Hän oli illastamassa perheensä kanssa, kun ravintolan omistaja pyysi häntä lähtemään.

Sandersin mukaan hänet käännytettiin, koska hän työskentelee presidentti Donald Trumpin hallinnossa.

– Omistajan teot kertovat hänestä enemmän kuin minusta. Yritän aina parhaani mukaan kohdella kaikkia kunnioituksella, vaikka he olisivat eri mieltä kanssani, ja teen niin jatkossakin, Sanders tviittasi tapauksen jälkeen.

Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Yhdysvalloissa, jonka poliittista tunnelmaa kiista siirtolaisperheiden erottamisesta on kiristänyt entisestään. Lisäksi Red Hen -ravintolan Facebook-sivuille on tulvinut voimakassanaisia arvosteluja.

Lue lisää:

Ravintola heitti ulos Trumpin tiedottajan Sarah Huckabee Sandersin – nettisivut täyttyivät heti tuhansista viiden ja yhden tähden arvioista

Se oli se äänensävy. Anjan poika oli juuri palannut yökylästä miehen luota, johon perhe oli tutustunut erään järjestön kautta.

Poika kertasi viikonlopun tapahtumia. Anjan korvaan tarttui pojan kuvailema, outo keskustelu tukihenkilön kanssa. Anja kimpaantui.

Poika totesi, ettei hänen olisi pitänyt kertoa äidilleen yhtään mitään. Vastaus tuli kummalla äänellä, ja lapsi juoksi itkien huoneeseensa.

Kun poika palasi, hän oli taas oma itsensä. Käpertyi Anjan kainaloon katsomaan elokuvaa.

Tuon pojan Anja tunsi läpikotaisin. He olivat olleet tiivis kaksikko aina. Pojan isä oli jättänyt perheen vuosia sitten.

Kaksikko oli tutustunut kesällä 2016 erään järjestön kautta mieheen, jota toiminnan vetäjä hehkutti “oikeaksi helmeksi”.

Tukihenkilö tuli kaksikon elämään hetkenä, jolloin Anja oli todella uupunut. Mies kuljetti poikaa luistelemaan, tutustutti uuteen harrastukseen ja kutsui yökylään.

– Muistan alussa ajatelleeni, että onko tämä liian hyvää ollakseen totta. Mutta sitten ajattelin, että kun tämä kaveri on aina myöhässä, ei hän ainakaan narsisti ole, Anja kertoo.

Hyvä ei ollut totta. Mies osoittautui lasten hyväksikäyttäjäksi.

Anja ei esiinny jutussa omalla nimellään oman poikansa ja muiden uhrien suojelemiseksi. Yle ei julkaise järjestön nimeä samasta syystä.

Pojan kertomus täydentyi kuukausien ajan

Äänensävy tuona kesäisenä sunnuntaina oli ainoa muutos pojan käytöksessä, jonka Anja huomasi. Mies ja poika ehtivät viettää aikaa yhdessä yli vuoden.

Mies jäi kiinni syksyllä 2017.

Rikosilmoituksen teki toisen uhrin äiti sen jälkeen, kun hänen poikansa oli kertonut vanhemmilleen hyväksikäytöstä. Tähän uhriin mies oli tutustunut perheen pojan harrastuksen kautta. Mies toimi harrastusseurassa vastuullisessa tehtävässä.

Anjan maailma pysähtyi työpäivän aikana poliisilta tulleeseen tekstiviestiin. Siinä hänen poikaansa pyydettiin kuultavaksi.

Se oli hirveää. Anjalla oli vaikeuksia selvitä siitä työpäivästä.

Ensimmäisessä poliisikuulustelussa poika ylisti miestä. Kun poliisi kertoi pojalle, mistä on kyse, tämä kieltäytyi puhumasta.

Äidin ja pojan palattua kotiin perheen musta kissa istahti järkyttyneen pojan syliin. Silloin poika aloitti puhumisen. Hitaasti. Muisto kerrallaan.

Vasta kuukausien päästä poika alkoi sanoittaa kamalimpia muistoja.

Kuumaa asuntoa, jossa piti ottaa kaikki vaatteet pois. Kellariin viemistä, ja suihkuun pakottamista. Miehen nukkumisia alasti vieressä. Heräämisen, kun mies tökki takaa päin peniksellään.

Hyväksikäyttö voi tuhota lapsen elämän

Seksuaalisesta hyväksikäytöstä puhuminen on edelleen tabu. Häpeä ja syyllisyydentunto estävät uhreja kertomasta kokemuksistaan.

Muutama vuosi sitten tehdyn ruotsalaistutkimuksen mukaan vain 3–12 prosenttia lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista tulee viranomaisten tietoon. Suurin osa uhreista on tyttöjä.

Lapsuudenaikaisella hyväksikäytöllä voi olla kauaskantoiset vaikutukset. Traumat saattavat aiheuttaa itsetuhoista käyttäytymistä, masennusta, aggressioita, muistikatkoksia, paniikki- ja syömishäiriöitä.

Estetty lapsen hyväksikäyttö voi pelastaa lapsen elämän.

Tuhansilla miehillä seksuaalisia ajatuksia lapsista

Vanhemmat varoittelevat pakettiautoon houkuttelevista namusedistä, mutta suurimmassa osassa ilmitulleista hyväksikäyttötapauksista uhri ja tekijät ovat toisilleen entuudestaan tuttuja.

Valtaosa nykypäivän hyväksikäyttäjistä löytää poliisin mukaan uhrinsa internetin kautta, mutta suhteita lapsiin luodaan myös kasvokkain.

Silloin tällöin poliisin tietoon tulee tapauksia, joissa hyväksikäyttäjä on löytänyt uhrinsa erilaisten järjestöjen kautta – esimerkiksi harrastustoiminnasta tai urheiluseuroista.

Tutkimustietoa vapaaehtoisjärjestöjen roolista lasten hyväksikäyttäjien ja heidän uhriensa yhteensaattamisesta ei ole. Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan vapaaehtoistoimintaan linkittyviä tapauksia paljastuu vuosittain kaikenlaisista järjestöistä.

Tämä pedofiilihan ei koskaan olisi tullut meidän elämäämme, jos he eivät olisi tarjonneet toimintansa kautta siihen mahdollisuutta. "Anja"

Osa seksuaalista viehätystä lapsia kohtaan tuntevista hakeutuu asiantuntijoiden mukaan tietoisesti lasten seuraan, toiset välttelevät viimeiseen asti.

Seksuaalinen viehätys lapsia kohtaan ei johda suoraviivaisesti hyväksikäyttöön, mutta lapsikohteiset tunteet ovat yllättävän yleistä.

Suomalaistutkimukseen muutama vuosi sitten vastanneista miehistä 3,3 prosenttia kertoi kokeneensa seksuaalista kiinnostusta alle 16-vuotiaisiin ja 0,2 prosenttia alle 12-vuotiaisiin. Suomen väestöpohjalla tämä tarkoittaisi noin 90 000 ja 5 500 miestä.

Suurin osa hyväksikäyttäjistä on miehiä.

Tutkimusten mukaan seksuaalinen kiinnostus lapsiin on pieneltä osin perinnöllistä, ja siihen saattaa liittyä tekijän hyväksikäyttö tämän omassa lapsuudessa.

Kaikista lapsuudessa hyväksikäyttöä kokeneista ei kuitenkaan tule hyväksikäyttäjiä, eivätkä kaikki hyväksikäyttäjät ole kokeneet seksuaalista hyväksikäyttöä lapsuudessa.

Vaisto varoitti, mutta syyllisyys esti kuuntelemasta

Anjan ja hänen poikansa tukihenkilö oli parikymppinen nuori mies. Anja kuvailee miestä vilpittömäksi, herkäksi ja tunnolliseksi.

Mies kertoi oikeudelle joutuneensa omassa lapsuudessaan hyväksikäytön uhriksi.

Eräässä haastattelussa mies totesi, että hakeutui järjestön toimintaan auttamisen halusta. Mies kertoi halunneensa tarjota vanhemmille omaa aikaa.

Anja oli uupumuksen keskellä iloinen, että joku vietti aikaa hänen poikansa kanssa. Näin siitä huolimatta, että miehen toiminta oli mietityttänyt häntä useita kertoja.

Poika oli kertonut miehen nukkuneen tämän vieressä. Lisäksi mies oli ailahtelevainen ja jäi kiinni totuuden vääristelystä. Myös prepaid-liittymä ja miehen päätös yhtäkkiä lopettaa hänelle rakas harrastus herättivät Anjassa kummastusta.

Anja päätyi tutkimaan poikansa puhelimesta pojan ja miehen viestittelyä. Siitä selvisi, että mies taantui lapsentasoiseksi hänen poikansa seurassa. Mutta mitään hälyttävää viesteissä ei ollut.

Epäselvyyksien takia Anja istui miehen ja järjestön edustajan kanssa keskustelemaan asioista. Mies selitti kaikki asiat parhain päin.

Pari viikkoa ennen poliisin tekstiviestiä mies jäi Anjalle kiinni pojan manipuloinnista. Tuolloin Anja kertoo päättäneensä, että hän aloittaa kaksikon erottamisen.

Se oli kuitenkin vaikeaa, koska Anjan poika palvoi miestä. Poika oli nimittänyt miestä jopa isäksi.

Samaan aikaan Anja oli kuormittavassa elämäntilanteessa. Perhe oli muuttamassa. Anja koki myös syyllisyyttä siitä, että isä oli lähtenyt pojan elämästä.

– Näin jälkiviisaudella ajateltuna se syyllisyys esti minua. Että minä en voi tuottaa pojalleni vielä toista hylkäämiskokemusta. Siksi en uskaltanut kuunnella itseäni, Anja pohtii.

Rikostaustaotteen tarkistus ei auttanut

Jo etsiessään tukihenkilöä Anja kertoo vaatineensa toiminnan vetäjältä vastausta, että miten he varmistuvat siitä, ettei mukaan pääse pedofiileja.

Vetäjä vakuutti Anjalle, että heidän järjestämältään kurssilta ei pääse läpi, mikäli ihmisellä on kyseenalaisia ajatuksia. Järjestö ei halua kommentoida sitä, että kurssin on läpäissyt ainakin kaksi syytteisiin käräjäoikeudessa vastannutta lasten hyväksikäyttäjää.

Järjestöllä on pitkät perinteet tukihenkilötoiminnan järjestämisessä.

Järjestöstä kerrotaan, että toisinaan vapaaehtoiseksi hakeutuvat häviävät kesken kurssin. Tietoa heidän motiiveistaan jättää kurssi kesken ei ole. Järjestö tarkistaa myös toimintaan mukaan haluavien rikosrekisteriotteet.

Laki on antanut vuodesta 2014 lähtien mahdollisuuden tarkistaa vapaaehtoistoimintaan hakeutuvien rikostaustan.

Esimerkiksi vuonna 2017 vapaaehtoistoimintaa varten rikostaustaotteita pyydettiin Oikeusrekisterikeskuksesta 4 800 kappaletta. Niistä kolmessa vapaaehtoiseksi pyrkivällä oli merkintä. Kaikissa tapauksissa kyse oli huumausainerikoksista.

Anjan pojan tapauksessa rikosrekisteritarkastus ja vapaaehtoisille järjestetty koulutus eivät estäneet hyväksikäyttöä.

Kaksi hyväksikäyttäjää samassa järjestössä

Kun Anjan ja hänen poikansa tukihenkilö hakeutui järjestön toimintaan, hän oli jo vuosia katsellut tietokoneellaan epäilyttävää kuvamateriaalia.

Poliisitutkinnassa miehen koneelta löytyi 9 000 videotiedostoa ja 76 000 kuvaa, jotka esittivät sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasti lapsia. Osa kuvista oli Anjan pojasta ja tämän kaveripiiristä.

Mies oli kuvannut poikia esimerkiksi uimahallissa, saunan pukutiloissa ja mökkiviikonlopuissa.

Toisinaan mukana oli ollut toinen mies, joka oli mukana saman järjestön toiminnassa.

Tämä toinen mies oli Anjan ystävän tukihenkilö, ja hänkin paljastui hyväksikäyttäjäksi.

Ystävän tukihenkilö sai alkuvuodesta vankilatuomion törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Hän on valittanut tuomiostaan hovioikeuteen.

Käräjäoikeuden ratkaisun mukaan hyväksikäyttö oli jatkunut vuosien ajan.

Mies oli uhriensa entinen tukihenkilö.

Anjan ystävän lapseen miehet eivät poliisitutkimusten mukaan ehtineet koskea.

– Miten voi olla, että tällaisen toiminnan kautta kaksi pedofiilia pääsee minun ja kaverini poikaan käsiksi, Anja kysyy.

Anjan mielestä vastuu on järjestöllä.

– Tämä pedofiilihan ei koskaan olisi tullut meidän elämäämme, jos he eivät olisi tarjonneet toimintansa kautta siihen mahdollisuutta, Anja sanoo.

Järjestö itse näkee, ettei se ole osapuoli tapahtuneessa.

Ihmistyyppi vapaaehtoistoiminnalle omistautunut

Anja haluaa jakaa heidän tarinansa, jotta järjestöt ymmärtäisivät vastuunsa.

– Minulle on sanottu, että on tällainen kurssi, josta ei pääse läpi, jos on kyseenalaisia motiiveja. Sitten siitä on päässyt läpi kaksi, ja jäljet ovat minun pojassani.

Järjestön mukaan poliisi on kertonut heille tapauksesta, mutta he eivät tiedä asiasta enempää. Tästä syystä järjestö ei myöskään halua kommentoida tapausta.

Järjestö ei myöskään halua ottaa kantaa siihen, miten järjestön sisällä asiaan on reagoitu. Järjestö kertoo, että he aikovat tiedottaa asiasta, kunhan saavat lisää tietoa tapahtuneesta.

Lapsiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin erikoistunut Rikosuhripäivstyksen aluejohtaja Tiina Rantanen sanoo, että tapaukset tulevat usein täytenä yllätyksenä järjestöille.

Näin oli myös Anjan järjestön tapauksessa. Toiminnan vetäjä toisteli Anjan mukaan useasti järkytystään, mutta anteeksipyyntöä ei ole kuulunut. Vetäjä ei halua kommentoida tätäkään asiaa sen keskeneräisyyteen vedoten.

Monet järjestöt pyörivät täysin vapaaehtoisten avulla. Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen tuo haasteita kiireisille, eikä vapaaehtoisia ole tarjolla liikaa.

Rikosuhripäivystyksen Tiina Rantasen mukaan lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä kiinni jääneet ihmiset ovat usein vapaaehtoistoiminnalle erittäin omistautuneita ja yhteisössä pidettyjä. Järjestöillä on siis kova kiusaus tarttua juuri tähän ihmistyyppiin.

Vapaaehtoisten valvontaan panostettava

Tieteelliset tutkimukset ja käytännön hoitotyö ovat paljastaneet sen, että seksuaalista hyväksikäyttöä on hyvin vaikea havaita.

Myöskään seksuaaliset mieltymykset eivät näy ulospäin, muistuttavat Sexpon ennaltaehkäisevässä hankkeessa lapsia kohtaan seksuaalista vetoa tuntevia auttavat seksuaaliterapeutit Patricia Thesleff ja Anna Kolster.

Thesleffin ja Kolsterin mukaan seksuaalisten mieltymyksien kartoittaminen ei ole mahdollista.

Rikosseuraamuslaitoksen yliopettaja Nina Nurmisen mukaan lapseen kohdistuvaa seksuaalista viehätystä ei voi etukäteen havainnoida, mutta lapsen ja aikuisen suhde voi paljastaa aikuisen ajatukset. Keskeistä on se, että aikuinen ottaa selkeän aikuisen roolin.

Tämän takia järjestöjen pitäisi Nurmisen mielestä panostaa vapaaehtoisten valvontaan.

Me olemme maksaneet siitä hintaa. Ja se on väärin. "Anja"

Pelastakaa Lapset ry:n erityisasiantuntijan Nina Vaaranen-Valkosen mukaan minimivaatimus järjestöille olisi se, että ne tarkistaisivat toimintaan hakeutuvien rikostaustaotteet.

Nykyisellään otteita tarkastetaan vähän suhteessa siihen, miten paljon erilaisissa järjestöissä on vapaaehtoisia.

Ennaltaehkäisystä apua

Rikosuhripäivystyksen Tiina Rantasen mukaan on vaarallinen tie, jos kaikki lasten pariin hakeutuvat ihmiset leimataan potentiaalisiksi hyväksikäyttäjiksi.

Seksuaalista vetoa lapsia kohtaan tuntevien ihmisten kanssa työskentelevät näkevät tärkeänä sen, että nämä ihmiset saisivat apua ajatuksiinsa. Että he eivät jäisi yksin.

Viimeisen parin vuoden aikana onkin alettu puhua enenevässä määrin ennaltaehkäisyn merkityksestä.

Ennaltaehkäisyllä tarkoitetaan sitä, että aikuiset voivat tietoisesti työstää lapsiin kohdistuvia seksuaalisia ajatuksia. Helsingissä, Oulussa ja Tampereella on käynnissä omat hankkeensa, joissa lapsia kohtaan seksuaalista vetoa tuntevat ihmiset saavat apua.

Vastaanotoille on hakeutunut etenkin nuoria.

Pelastakaa Lapset ry:n, Sexpon, Rikosseuraamuslaitoksen ja Rikosuhripäivystyksen asiantuntijoiden mukaan järjestöjen pitäisi panostaa rikosrekisteriotteiden tarkistamiseen, kiinnittää ennaltaehkäisevinä toimina huomiota aikuisen ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen sekä lisätä avointa keskustelua ja seksuaalikasvatusta.

– On oltava selkeät säännöt, mikä on sallittua ja mikä ei. Se on kaiken lähtökohta, sanoo Kolster.

Kaksikko uskoo, että hyväksikäyttäjä tuomitaan

Anja ja hänen poikansa ovat päässeet suurimman järkytyksen yli. Poika voi Anjan mukaan jo melko hyvin. Törkeimmät teot olivat tapahtuneet pojan nukkuessa.

Kuvaavaa on, että poika haluaisi jo uuden tukihenkilön. Ainakaan saman järjestön kautta tukihenkilöä ei tule, Anja sanoo.

Anja kokee, että vaikein vaihe prosessista on ohi: ne olivat poliisikuulustelut ja suullinen oikeuskäsittely.

Mies vastasi käräjäoikeudessa syytteisiin muun muassa lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta. Hän oli kuvannut suurimman osan teoista. Uhrit olivat esimurrosikäisiä, ja heitä oli yhteensä kymmenkunta.

Mies halusi mielentilatutkimukseen, jossa selvitetään, oliko hän täydessä ymmärryksessä tekojen aikaan. Mielentilalausunto valmistuu syksyllä. Sen jälkeen käräjäoikeus antaa tapauksesta ratkaisunsa.

Muistan alussa ajatelleeni, että onko tämä liian hyvää ollakseen totta. "Anja"

Anja ja hänen poikansa odottavat päätöstä levollisena. He uskovat, että mies saa tuomion. Hän on myöntänyt lähes kaikki teot.

Järjestöltä Anja odottaa vielä anteeksipyyntöä.

Anja haluaisi, että järjestö ottaisi vastuun tapahtuneesta sanallisesti. Toteaisi, että he ovat hirveän pahoillaan ja heidän toimintansa on ollut puutteellista.

Lupaisi, että järjestö tulee muuttamaan toimintatapojaan.

– En halua kuulla, että he ovat järkyttyneitä, he varmaan ovat sitä kaikki. Mutta järkyttävän sinisilmäisiä suhteessa pedofiileihin. Me olemme maksaneet siitä hintaa. Ja se on väärin.

Juttua varten on haastateltu myös muiden uhrien omaisia ja käytetty asiakirjalähteitä.

Korjaus 9.50: Jutusta on poistettu tieto, että alle kolmen kuukauden vapaaehtoistyöstä ei ole oikeutta pyytää rikosrekisteriotetta. Kolmen kuukauden raja koskee työsuhteita.

Lue myös:

Tuhansien pedofiilien maa