Vain aniharvassa viharikoksessa käytetään koventamisperustetta.
Åbo Akademissa tekeillä olevassa tutkimuksessa on selvitetty sitä, miten viharikoksiksi luokitellut jutut ovat edenneet syyttäjälle ja tuomioistuimessa.
– Tulokset ovat aika karua luettavaa, sanoo poliisihallituksen poliisitarkastaja Måns Enqvist.
Tulokset eivät ole vielä julkisia.
Väitöskirjatutkija Malin Fredriksson Åbo Akademista kertoo, että vain pieni osa vuonna 2013 poliisin tietoon tulleista viharikoksista eteni tuomioistuimen puntaroivaksi. Vieläkin pienemmässä osassa puntaroitiin koventamisperustetta. Kyse on Fredrikssonin mukaan yksittäistapauksista.
Fredrikssonin aineisto perustuu viharikoskoodilla merkittyihin juttuihin. Viharikoskoodi on poliisin käyttämä merkintä rikosilmoituksissa, josta ilmenee, että tapaukseen saattaa liittyä vihamotiivi.
Vuonna 2013 poliisi käytti viharikoskoodia 142 rikosepäilyssä. Se on noin viidesosa kaikista samana vuonna poliisin tietoon tulleista viharikoksista.
Tutkimuksen aineisto on viisi vuotta vanha, sillä lainvoimaisen tuomion saaminen voi kestää useita vuosia.
Lainpykäliä ei sovelleta käytännössä
Laki ei tunne viha- tai rasistisia rikoksia, mutta vihamotiivi on säädetty rikoslaissa rangaistuksen koventamisperusteeksi.
Suurin osa viharikoksista on pahoinpitelyjä, kunnianloukkauksia ja laittomia uhkauksia. Rangaistus pitäisi määrätä kovempana kuin muutoin, jos rikoksen tekijän vaikutin on esimerkiksi uhrin ihonvärissä, etnisessä taustassa, uskonnossa, seksuaalisessa suuntautumisessa tai vammaisuudessa.
Nyt Åbo Akademissa valmisteilla oleva tutkimus on ensimmäinen, jossa on selvitetty koko Suomen viharikosten etenemistä tuomioasteissa.
Aiemmin viharikosten etenemistä syyttäjälle ja tuomioistuimeen on selvitetty ainoastaan Helsingissä 2006 ja 2008 rikosilmoitusten perusteella.
Esimerkiksi vuonna 2008 Helsingin käräjäoikeuteen eteni yhteensä 50 viharikokseksi luokiteltua rikosta, joista neljässä käytettiin koventamisperustetta. Fredrikssonin selvityksen tulokset ovat samansuuntaisia. Muutosta viidessä vuodessa ei ole juuri tapahtunut.
– Lainpykäliä ei sovelleta käytännössä. Tämä ei kannusta uhria ilmoittamaan viranomaisille, Fredriksson sanoo.
Oikeusministeriön selvityksen mukaan 80 prosenttia viharikoksista jää ilmoittamatta poliisille. Tyypillisesti nämä ovat vihapuheen, häirinnän ja syrjinnän kaltaisia rikoksia.
Poliisitarkastajan mukaan parannusta luvassa
Poliisihallituksen Måns Enqvistin mukaan aineiston vanhuus pitää ottaa huomioon johtopäätöksiä tarkasteltaessa.
Enqvist uskoo, että koventamisperusteen käyttö on lisääntynyt, sillä poliisi on panostanut viharikosten tutkintaan. Lisäksi viharikosten tunnistaminen ja tilastoiminen on Enqvistin mukaan parantunut. Lisäksi viharikokset ovat olleet paljon esillä julkisuudessa.
Enqvist näkee, että nämä seikat heijastuvat myös syyttäjä- ja tuomioistuinpuolelle.
Suomi tunnistaa viharikokset monia muita paremmin
Euroopan unionin perusoikeusvirasto FRA napautti tällä viikolla julkaistussa raportissaan Suomea siitä, että viharikosten raportointi ja oikeusprosessin seuranta ontuu.
Poliisin, syyttäjälaitoksen ja tuomioistuinten tietojärjestelmät eivät keskustele keskenään. Tästä syystä Åbo Akademissa valmisteilla olevassa tutkimuksessa tapaukset on käyty läpi käsipelillä.
FRA:n selvityksen mukaan Suomen viranomaiset tunnistivat vuonna 2016 EU-jäsenvaltioiden väkilukuun suhteutettuna neljänneksi eniten viharikoksia.
Poliisiammattikorkeakoulu tilastoi vuosittain viharikoksia Suomessa. Tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2016. Tuolloin Suomessa kirjattiin yhteensä 1 100 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi. Näistä 250 sisälsi poliisin viharikoskoodin.
Esimerkiksi Ranskassa ja Belgiassa viranomaiset tunnistivat lukumääräisesti suurin piirtein saman verran viharikoksia kuin Suomessa.
Väkilukuun suhteutettuna viharikoksia raportoitiin Suomea enemmän vain Britanniassa, Ruotsissa ja Alankomaissa.
Oli ihan tavallinen marraskuinen lauantaipäivä. 65-vuotias Pirkko Tainio touhusi ja valmisteli illallista omakotitalonsa keittiössä.
Jyväskyläläisellä perusterveellä ja erittäin puuhakkaalla Tainiolla oli aiemmin päivällä ollut lauluesiintyminen palvelutalon asukkaille. Vielä silloin hän oli tuntenut olonsa mainioksi.
Ruoanlaitto jäi kesken, kun Tainiolle tuli äkisti huono olo.
– Kuume nousi yhtäkkiä 39,2 asteeseen. Pian mieheni huomasi, että hengitykseni oli hyvin pinnallista, hän muistelee tilannetta reilut puoli vuotta myöhemmin.
Muutaman tunnin kuluttua Tainion aviomies oli sitä mieltä, että heidän on lähdettävä päivystykseen, vaikka vaimo hangoitteli ensin vastaan.
Päätös oli oikea: sairaalaan lähtö pelasti Tainion hengen.
Titta Puurunen / Yle
Keski-Suomen keskussairaalassa selvisi, että Tainio oli saanut pneumokokkibakteerin (Streptococcus pneumoniae) aiheuttaman rajun verenmyrkytyksen. Oireet etenivät nopeasti, vaikka vain hetkeä aiemmin Tainio oli tuntenut itsensä vielä täysin terveeksi.
Muutamia tunteja päivystykseen saapumisen jälkeen Tainio taisteli hengestään tehohoidossa hengityskoneessa.
Verenmyrkytystapaukset lisääntyneet
Verenmyrkytys eli sepsis on infektion aiheuttama vaikea tulehdustila elimistössä. Bakteeri voi päästä verenkiertoon haavasta, keuhkokuumeesta tai vaikkapa virtsatieinfektiosta.
Verenmyrkytyksiä aiheuttavat monet eri bakteerit. Yleisimpiä niistä (Tampereen yliopistollinen sairaala) ovat stafylokokki, pneumokokki, kolibakteeri ja beetahemolyyttiset streptokokit.
Jotkut bakteerit ovat ärhäkämpiä ja etenevät nopeammin kuin toiset. Siitä syystä osassa infektioita verenmyrkytys voi edetä nopeasti.
Esimerkiksi Tainion saamaan pneumokokkibakteerin voivat sairastua (Pneumokokki.fi) minkä ikäiset tahansa, mutta pikkulapsilla ja yli 50-vuotiailla on muita korkeampia riski sairastua. Pikkulapsilla immuunijärjestelmä ei ole vielä tarpeeksi kehittynyt ja yli 50-vuotiailla immuunipuolustus on heikentynyt ikääntymisen seurauksena.
Simo Pitkänen / Yle
A-streptokokin (Streptococcus pyogenes) aiheuttamat verenmyrkytykset ovat kasvussa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL). Vuonna 2017 A-streptokokin aiheuttamia verenmyrkytyksiä oli yhteensä 299, kun edellisvuonna niitä oli 229.
Vakaville A-streptokokki-infektioille epidemia-aallot ovat myös tyypillisiä.
– Tapaukset ovat nyt jälleen selvästi lisääntyneet. Edellinen tällainen epidemia-aalto oli 2007–2008, kertoo tartuntatautilääkäri Leif Lakoma Terveyden ja Hyvinvoinnin laitokselta.
Sain ääreisverenkiertoon vakavat vauriot ja siitä aiheutui paljon nekroottisia (kuolleen kudoksen) alueita. Pirkko Tainio
Pneumokokki ja A-streptokokki ovat varsin yleisiä kaikkialla maailmassa. Moni kantaa esimerkiksi streptokokkia oireettomana omassa nielussaan.
THL:n mukaan kokonaisuudessaan veren bakteeriviljelylöydökset ovat jatkuvasti kasvussa. Syytä siihen ei tarkkaan tiedetä, mutta yksi selittävä tekijä on väestön ikääntyminen. Lisäksi taudinaiheuttajilla on omia riskitekijöitään.
Taistelu kuolemaa vastaan
Verenmyrkytyksen vakavuus riippuu sekä bakteerista että sairastuneen vastustuskyvystä. Pirkko Tainiolla oli huonoa tuuria, sillä häneen iski pahin mahdollinen: pneumokokkibakteeri.
Tainion kamppailu kuolemaa vastaan kesti yli kaksi viikkoa.
Läheiset ehtivät jo jättää hänelle jäähyväiset, sillä lääkärit eivät antaneet paljoa toivoa. Noin viidennes tehohoitoon joutuneista äkillisen elinhäiriön saaneista verenmyrkytyspotilaista menehtyy.
Olin luullut, että verenmyrkytyksen voi saada vain haavasta tai tulehtuneesta hampaasta. Kari Tikkanen
Akuutteja elinhäiriöitä ovat esimerkiksi hengitysvaikeudet tai munuaisvaurio.
– Sain ääreisverenkiertoon vakavat vauriot ja siitä aiheutui paljon nekroottisia (kuolleen kudoksen) alueita. Sormet, varpaat ja melkein koko elimistö kärsi, ainoastaan kasvot ja selkä säilyivät ehjinä.
Tainio ei muista itse mitään tehohoidosta. Hän oli lähes koko ajan tajuton ja hänen munuaisensa lakkasivat toimimasta.
– Kävin rajan toisella puolella.
Verenmyrkytys voi tulla kenelle tahansa
Vaikka pikkulapset ja ikäihmiset ovat riskiryhmässä, verenmyrkytyksen voi saada myös työikäinen. 55-vuotias Kiuruvedellä asuva Kari Tikkanen sai äkkipysäyksen elämälleen kesällä 2017.
Tanssia harrastava Tikkanen palasi kotiin kauniina kesäiltana tanssilavareissulta, kun häntä alkoi voimakkaasti viluttaa. Hän päätti mennä kuitenkin nukkumaan normaalisti.
– Aamulla kun heräsin, niin kuumetta oli 40 astetta. Otin Buranaa, mutta se ei auttanut.
Tikkasen olo huononi koko ajan ja seuraavana yönä hän soitti ambulanssin. Hänet kiidätettiin sairaalaan, jossa mies otettiin heti tehohoitoon.
Vaikka minulla on ollut leukemiakin, niin kyllä se oli pientä tämän rinnalla. Kari Tikkanen
Myös Kari Tikkasella oli Pirkko Tainion tapaan erittäin vakava pneumokokin aiheuttama verenmyrkytys. Tikkanen ei ollut ennen omaa sairastumistaan kuullutkaan, että verenmyrkytyksen voisi saada niin äkillisesti.
– Olin luullut, että verenmyrkytyksen voi saada vain haavasta tai tulehtuneesta hampaasta.
Tikkasen tapauksessa bakteerin pääsy verenkiertoon saattoi olla seuraus hänen aikaisemmasta sairaudestaan.
Hän on sairastanut vuonna 2002 akuutin lymfaattisen leukemian ja häneltä on myöhemmin poistettu perna. Pernan poisto (Duodecimin terveyskirjasto) johtaa vuosia kestävään immuunipuutteeseen ja altistaa etenkin pneumokokin aiheuttamille verenmyrkytyksille.
Tikkasen heikentynyttä vastustuskykyä hoidetaan pneumokokkirokotuksilla. Niiden avulla elimistössä yritetään herätellä immuniteettia vähän samalla tavalla kuin vastustuskyky tautia vastaan syntyy, kun sen sairastaa.
Nopea hoito tärkeää
Verenmyrkytysoireiden alkaessa on tärkeää hakeutua hoitoon ripeästi. Hälytysmerkki korkean kuumeen lisäksi on voinnin voimakas heikkeneminen. Pienen kuumeen takia ei kannata lähteä päivystykseen, muistuttaa infektioylilääkäri Jaana Leppäaho-Lakka Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä.
– Jos tulee yleistilan laskua, mikä tarkoittaa huimausta, heikotusta tai tajunnan tason alenemista, niin silloin pitää kyllä jo lähteä lääkäriin.
Verenmyrkytystä hoidetaan sairaalassa suonensisäisellä antibiootilla.
Infektioylilääkäri Jaana Leppäaho-LakkaSimo Pitkänen / Yle
Verenmyrkytykselle altistavia tekijöitä ovat erilaiset sairaudet ja lääkitykset. Myös ylipaino, tupakointi ja liiallinen alkoholinkäyttö heikentävät vastustuskykyä.
Influenssan jälkitautina esiintyvän keuhkokuumeen kautta voi tulla myös verenmyrkytys. Mutta stressin vaikutusta ei tiedetä, kertoo Jaana Leppäaho-Lakka.
– Jos ihminen on kovin stressaantunut vaikka elämäntilanteen vuoksi, niin hän saa helpommin infektioita. Mutta stressin merkitystä sepsiksen aiheuttajana ei ole tutkittu, sanoo Leppäaho-Lakka.
Vakavia seurauksia
Suurin osa verenmyrkytyksistä on lieviä ja ne hoituvat myös helpommin. Pirkko Tainioon iskenyt pneumokokkibakteeri oli harvinaisen voimakas. Hänen selviytymisessään auttoi hyvä peruskunto ja vahva luonne.
– On todella ihmeellistä, että olen hengissä. Kyllä sitä lääkärit ja hoitohenkilökuntakin sairaalassa ihmettelivät ja sanoivat, että oma taisteluni oli pelastus: olin vahva ja halusin pysyä hengissä.
Olen erittäin kiitollinen mieheni tuesta ja avusta. Hän laittaa minulle joka aamu aamupalankin. Pirkko Tainio
Tainio pääsi sairaalasta kolmen kuukauden hoidon jälkeen. Hän sai vakavia vaurioita ääreisverenkiertoon ja sormet amputoitiin oikeaa peukaloa lukuun ottamatta.
– Olen iloinen, että minulla säilyivät jalat ja kävelykyky. Voin liikkua ilman pyörätuolia. Mutta ennen kaikkea olen iloinen, että saan elää vielä.
Pirkko Tainion aviomies on hänen omaishoitajansa.Titta Puurunen / Yle
Vuosi ennen sairastumistaan eläkkeelle jäänyt Tainio saa iloa ja voimaa elämäänsä neljästä alle kouluikäisestä lapsenlapsestaan. Aviomies ollut myös erittäin tärkeä tuki, ja hän toimiikin vaimonsa omaishoitajana. Tainiot viettivät juuri 40-vuotishääpäiväänsä.
– Olen erittäin kiitollinen mieheni tuesta ja avusta. Hän laittaa minulle joka aamu aamupalankin, Tainio sanoo ja katsoo lämpimästi vieressään istuvaa miestään.
Puolison lisäksi arjesta selviytymistä helpottavat käteen hansikkaan tavoin puettavat apuvälineet. Niiden avulla hän voi pidellä niin haarukkaa kuin haravaakin.
Tainio haaveilee pääsevänsä miehensä kanssa vielä jonain talvena Lappiin hiihtämään, niin kuin heillä on ollut tapana tehdä.
Kovin kokemus elämässä
Liikunnalliselle Kari Tikkaselle verenmyrkytyksen seuraukset olivat vielä rankemmat kuin Pirkko Tainiolla.
Toipuminen sairaalassa kesti yli kolme kuukautta ja häneltä jouduttiin amputoimaan molemmat jalat sääristä. Hän menetti myös kaikki sormenpäänsä.
Hän ei pystynyt ensin uskomaan tapahtunutta todeksi.
– Mutta kun aamulla heräsin, niin tajusin, että kyllä se vaan totta on. Sitä kuvitteli, että kyllä sitä vielä jonain päivänä juoksisi, mutta totuus paljastui, että ei siitä niin vaan enää lähdetäkään liikenteeseen.
Kari TikkanenHanna Virta
Hän ei silti halua katkeroitua kohtalostaan. Hänellä on valoisa luonne ja kova tahto, jotka auttavat ponnistelussa eteenpäin.
Hän on opetellut kävelemään proteeseilla – ja tansseissakin hän on jo käynyt.
Tikkanen on palannut pikkuhiljaa myös takaisin työelämään. Aikaisemmat hyvin fyysiset putkiasennushommat hän joutui vaihtamaan teknisen asiantuntijan projektiassistentin tehtäviin.
– Tämä on ollut elämäni kovin kokemus. Vaikka minulla on ollut leukemiakin, niin kyllä se oli pientä tämän rinnalla. Tässä iski ikään kuin kaikki vaivat kerralla ja tuntui, että mikään ei toimi, hän kuvailee.
Kuntoutumista on tukenut ystävien tsemppi ja oma halu liikkua.
– Kyllä se asennekin auttaa, että ei jäädä tuleen makaamaan.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vaatinut Twitterissä paperittomien siirtolaisten häätämistä maasta ilman "tuomareita tai oikeudenkäyntejä." Trump jatkoi, että nykyinen maahanmuuttojärjestelmä on lain ja järjestyksen irvikuva.
Toisessa tviitissä Trump sanoi, että koko maailma nauraa Yhdysvaltain maahanmuuttopolitiikalle, joka on epäreilu laillista maahantulojärjestelmää käyttäviä kohtaan.
Trumpin lausunnot ovat ristiriidassa Yhdysvaltain tämänhetkisten lakien ja hallinnon omien linjausten kanssa. Valtaosa käännytettävistä siirtolaisista karkotetaan oikeuden päätöksellä.
Trumpin hallinto taas linjasi toukokuussa paperittomien suhteen niin sanotun nollatoleranssin, jonka perusteella kaikki maahan luvatta saapuneet täysi-ikäiset pidättiin ja asetettiin syytteeseen. Tämän seurauksena yli 2 000 lasta erotettiin pidätetyistä vanhemmistaan ja sijoitettiin erillisiin keskuksiin.
Trumpin hallinto lopetti perheiden hajottamisen tällä viikolla rajun poliittisen arvostelun jälkeen. On epäselvää, mitä päätös tarkoittaa käytännössä. Viranomaisten mukaan nollatoleranssipolitiikka on yhä voimassa.
Yhdistetäänkö perheitä?
Yhdysvalloissa on noussut huoli hajotettujen perheiden yhdistämisestä. Monien vanhempien asianajajat ovat kertoneet, etteivät nämä olleet saaneet mitään yhteyttä lapsiinsa tai tienneet, minne lapset oli viety.
Kotimaan turvallisuudesta vastaava ministeriö vakuutti lauantaina, että 522 lasta on jo päässyt perheidensä luo ja että karkotettavien perheiden yhdistämiseksi on olemassa hyvin järjestetty prosessi.
Ministeriö ei kuitenkaan kertonut, kuinka kauan perheiden yhdistäminen kestäisi tai miten turvapaikkaa hakevien perheiden yhdistäminen tapahtuisi.
Juhannuksen paluuliikenne alkoi vilkastua sunnuntaina kello 14 maissa. Tampereen tieliikennekeskuksen mukaan Etelä-Suomen teillä oli ruuhkaisinta noin kello 15 – 20 välillä. Autoja ohitti parhaimmillaan mittauspaikan 3 000 tunnissa ja paikoin nopeudet putosivat.
Jonoutumia syntyi iltapäivän ja illan mittaan muun muassa Jyväskylästä etelään Tampereelle tultaessa Alasjärven kohdalle sekä perinteisessä ruuhkapaikassa Pertunmaalla Kuortissa vitostiellä, jossa edettiin pahimmillaan kävelyvauhtia. Nopeudet alenivat myös nelos- ja kolmosteillä.
Iltakahdekselta paluuliikenne alkoi olla muutoin ohi, mutta Kuortin kohdalla matkateko oli edelleen hidasta.
– Kuortissa kymmenen kilometrin matkalla ajonopeus on parhaimmillaan 50-60 km tunnissa, mutta liikenne pysähtelee välillä, liikennepäivystäjä Jori Hilden kertoi.
Jo pitkään on eletty nousukautta tuulivoimaloiden rakentamisessa Suomessa ja se näyttäisi jatkuvan.
Suunnitteilla on parhaillaan satoja voimaloita, jotka sijoittuvat eri puolelle Suomea pääosin länsirannikolta Perämeren pohjukkaan saakka. Viime vuonna uusia tuulivoimaloita valmistui alan etujärjestön Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan 153. Määrä on hieman pienempi kuin toissa vuonna.
Tosin kaikki hankkeet eivät ole läheskään rakentamisvaiheessa, joten aika näyttää milloin ne valmistuvat. Tiedot suunnitteilla olevista tuulivoimaloista on kerännyt Suomen Tuulivoimayhdistys.
Suomessa sähköä tuulivoimalla tuotti viime vuoden lopulla 700 voimalaa. Tuulisähköä syntyi 4,8 terawattituntia, mikä kattaa lähes kuusi prosenttia Suomen sähköntuotannosta.
Uusiutuvan energian käytön tavoitteena on päästä mahdollisimman pian eroon kivihiilestä ja saavuttaa EU:n päästötavoitteet Suomen osalta.
Energiayhtiöiden ja sijoittajien kiinnostukseen ovat vaikuttaneet muun muassa tuotantokustannusten halpeneminen ja nyt jo sulkeutunut, paljon parjattu valtiontukijärjestelmä eli sähkötariffijärjestelmä. Siitä on maksettu satoja miljoonia valtiontukea tuulivoimalle. Tuet jatkuvat vielä vuosikausia.
Isoja tuulivoimahankkeita Suomessa
Wärtsilä: Tuulivoima on ilman tukiakin halvempaa kuin ydinvoima
Tuotetun sähkön hinta säätelee tuotantoa ja sille maksettua tukea merkittävästi. Yhä enemmän alkaa kuulua äänenpainoja siihen suuntaan, että tuulivoiman tuotanto ilman yhteiskunnan rahallista tukea on kannattavaa liiketoimintaa.
Tuulivoimalla tuotettu sähkö on nykylaskelmien mukaan jonkin verran halvempaa kuin ydinvoimalla tuotettu. Sähköä voidaan nyt tuottaa tuulella noin 30 euron hintaan megawattitunnilta. Uusiutuvien energiajärjestelmien professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan Teknillisesta yliopistosta laskee, että tuulivoiman tuottaminen on arviolta noin 5–7 euroa megawattitunnilta halvempaa kuin ydinvoiman.
Myös teknologiayhtiö Wärtsilä esitteli hiljan omat laskelmansa. Ilman tukiakin tuulivoima on Wärtsilän mukaan edullisempaa kuin ydinvoima. Wärtsilä tuottaa säätövoimaa kuten kaasumoottoreita, mikä selittää pörssiyhtiön kiinnostusta tuulivoimaan. Wärtsilä kiistää, että se olisi halunnut laskelmillaan lobata ydinvoimaa vastaan.
– Halusimme tuoda tuoda esiin tuulivoiman edullisuuden ja sen vaikutukset Suomessa, sanoo myynti- ja markkinointijohtaja Matti Rautkivi.
– Tämä on nähty myös maailmalla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa hiilivoimaa poistuu voimakkaasti energiamarkkinoilta. Keskilännessä rakennetaan tuulivoimaa ja etelässä panostetaan aurinkovoimaan yhdessä joutavan kaasu- tai sähkövarastokapasiteetin kanssa.
Tuulivoimayhdistys: "Tuulivoimatuotanto voitaisiin lähes kolminkertaistaa"
Lisääkin voidaan vielä tuottaa, eikä silti tarvitse koko sähköntuotannon järjestelmää uusia, arvioi alan tutkija.
– Tieteessä on ajateltu, että ilman isoja muutoksia 10–15 prosenttia vuotuisesta energiantarpeesta voisi olla tuotettu vaihtuvilla uusiutuvilla energioilla eli tuulella ja auringolla, professori Vakkilainen sanoo.
Niissä maissa, joissa tuulivoimalla tuotetaan 30–40 prosenttia sähköntarpeesta on täytynyt huomioida, että aina ei tuule, joten varastojen tai varakapasiteetin tarve on jo huomattava.
Yhteiskunnan kannalta päästään hyvään lopputulokseen vielä pitkään pelkästään sillä, että lisätään tuulivoimaa Professori Esa Vakkilainen, LUT
Pohjoismaista Tanska on ollut edelläkävijä. Jopa lähes puolet maan sähköntuotannosta on tuulivoimaa. Tanskan etuna on se, että sähköä pystytään ostamaan ja myymään eritoten Norjasta, missä on isot vesivoimavarat, joita voidaan käyttää säätövoimana.
Suomella vastaavaa joustovaraa ei löydy vesivoimasta. Jos Suomi haluaisi lisätä tuulivoiman ja aurinkovoiman käyttöä vielä enemmän kuin 10–15 prosenttia vuotuisesta energiamäärästä, tarkoittaisi se isoja lisäpanostuksia huippuvoiman ja varavoiman sekä sähkövarastojen tuottamiseen, Vakkilainen arvioi.
– Yhteiskunnan kannalta päästään hyvään lopputulokseen vielä pitkään pelkästään sillä, että lisätään tuulivoimaa. Jos verrataan Ruotsiin, voitaisiin kolminkertaistaa tuulivoiman tuotanto ennen kuin tarvitsisi olla huolissaan sen vaikutuksista muuhun energiajärjestelmään.
– Tuulivoiman tuotanto voisi vielä ainakin lähes kolminkertaistua nykyisestä ilman, että energiajärjestelmää tarvitsisi mitenkään muuttaa, Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anna Mikkonen sanoo.
Tänä vuonna jukaistu Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n tutkimus puolestaan totesi, että uudentyyppiset tuulivoimalat, jotka ovat kyllin tehokkaita myös heikolla tuulella, riittävät kattamaan kilpailukykyisesti koko Suomen sähkönkulutuksen, joka oli viime vuonna 86 terawattituntia.
Professori Esa Vakkilainen.Yle
Sijoittajille suuruudesta on etua
Sijoittajat hakevat hakevat isoista voimalaitoksista suuruuden tuomia hyötyjä, sillä isojen laitosten rakentaminen on edullisempaa kuin pienten. Tuulivoiman rakentaminen on ydinvoiman tavoin hyvin pääomavaltaista, ja suurin kustannus on investointiin haetun lainan maksaminen takaisin.
Sen sijaan, että joku iso yhtiö menee jollekin paikkakunnalle tekemään tuulivoimaloita, toivoisin että se olisi sen paikkakunnan ihmisten omaa toimintaa Professori Esa Vakkilainen, LUT
Matalien korkojen aikana sähkön tuottaminen sekä tuulivoimalla että ydinvoimalla on nyt pitkäaikaista trendiä halvempaa, Vakkilainen arvioi.
Pienet, muutaman tuulimyllyn kokoiset pikkuvoimalat ovat jääneet jalkoihin. Alalla enemmistönä ovat suuret yhtiöt, jotka pystyvät sijoittamaan isoihin pääomavaltaisiin hankkeisiin, joissa turvaudutaan tunnettuun tekniikkaan ja toimitaan varman päälle.
– Tutkijana toivoisin, että mukana olisi pieniä ja innovatiivisia yrityksiä, jotka veisivät alaa eteenpäin voimakkaammin, Vakkilainen sanoo.
Vakkilainen näkisi Suomessa mielellään samanlaista kehitystä kuin Saksassa. Siellä pienet, paikallisten tahojen perustamat tuulivoimayhtiöt ovat menestyneet hyvin, koska niiden sähköstä maksetaan hieman parempaa hintaa, kun ne tuottavat sähköä omistajilleen omakustannehintaan.
– Sen sijaan, että joku iso yhtiö menee jollekin paikkakunnalle tekemään tuulivoimaloita, toivoisin, että se olisi paikkakunnan ihmisten omaa toimintaa ja tehtäisiin yhteinen tuulivoimayhtiö, joka tuottaisi etua paikkakunnalle. Se olisi yhteiskunnan sekä tuulivoima- ja energiapolitiikan kannalta paljon parempi kuin tämä nykyinen suuntaus, Vakkilainen arvostelee.
Merelle sijoitettujen tuulivoimaloiden lavat yltävät 103 metrin korkeuteen.Antti Haanpää / Yle
Tuoko uusi tukimalli lisää tukea isoille yhtiöille?
Valtion tukipolitiikkaa voisi hiljalleen muuttaa ja alkaa painottaa sähkön varastointiin ja hiilidioksidin ottamiseen talteen, professori linjaa, sillä käsillä alkavat olla tuulivoimatuen viimeiset vuodet.
Kovin isoa muutosta uusi tukimalli ei näytä tuovan ja tuulivoima on vahvoilla edullisten tuotantokustannustensa takia. Uusiutuvan energian tukimalli on juuri hyväksytty eduskunnassa ja se saattaa helpottaa pienempien tuulivoimayhtiöiden rahoituksen hankkimista, kun valtio ottaa itselleen osan sijoittajille kuuluvasta riskistä. Se jää kuitenkin nähtäväksi.
Uusiutuvaa energiaa käyttävät yhtiöt kilpailutetaan toisiansa vastaan suljetussa tarjouskilpailussa, joka avataan marraskuun puolivälissä ja päättyy joulukuun lopussa. Jos tuulivoima voittaa kilpailutuksen, tarkoittaisi se noin sadan uuden neljän megawatin voimalan rakentamista.
Mukana kilpailussa ovat tuulivoiman lisäksi biokaasuhankkeet, aurinkovoimalat sekä metsäteollisuuden tähteitä hyödyntävät pienet biovoimalat. Tarjouksista valitaan "paras ja edullisin", totesi asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kertoessaan kilpailutuksesta tämän viikon keskiviikkona pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Ministeri on vakuuttunut, että veronmaksajille uusi järjestelmä on edullisempi.
– Järjestelmä on ylimenokauden ratkaisu, joka tarvitaan varmistamaan Suomen kansallisten ja EU:ssa asetettujen energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä. Se on veronmaksajille merkittävästi edullisempi tapa tukea uusiutuvan sähkön tuotantoa kuin nykyinen syöttötariffijärjestelmä, jonka se korvaa, ministeri Tiilikainen vakuutti.
Suomen tuulivoimayhdistys painottaa, että tuki on siirtymäkauden tuki, jolla edistetään siirtymistä kohti markkinaehtoisuutta.
– Paljon riippuu sähkön hinnasta, milloin aletaan siirtyä kohti markkinaehtoisuutta. Ei kilpailutuksia tarvitse enää useita vuosia jatkaa, sanoo Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen.
Mikkosen mukaan on olemassa riski, että isot yhtiöt menestyvät koska ne saavat lainaa edullisemmin, mutta voi olla että joku pienempikin toimija, jolla on "hyvä hanke hyvällä paikalla" pärjää kilpailutuksesssa.
Viime vuonna tuulivoimatuki oli yli 200 miljoonaa
Viime vuonna tuotetulle tuulisähkölle maksettiin yhteiskunnan tukea yli 200 miljoonaa euroa ja tukea saavia tuulivoimaloita oli 110. Tiedot löytyvät sähkömarkkinoita valvovan Energiaviraston verkkosivuilta.
Suurin viime vuoden tuensaaja oli Metsähallituksen ja Fortumin kehittämä 17 tuulivoimalan puiston Kuolavaara–Keulakkopään alueelle Lapissa Kittilässä ja Sodankylässä. Tukisumma oli yli 8, 3 miljoonaa euroa. Yhtiön nimi on Kuolavaara–Keulakkopää Tuulipuisto Oy. Alue sijaistee pääosin Metsähallituksen mailla. Metsähallitus on kehittänyt tuulipuiston yhdessä valtion energiayhtiö Fortumin kanssa. Mukana omistuksessa on myös kansainvälinen pääomasijoittaja Allianz Capital Partners.
Isoja, miljoonien tukisummia viime vuonna sai alan suuri toimija TuuliWatti, jonka omistaa energiayhtiö St1:n ja S-Voima. S-Voiman omistavat SOK ja alueosuuskaupat.
Lähes yhtä paljon tukea viime vuonna sai Ilmajoella sijaitseva EPV Tuulivoiman omistama Santavuori 1 tuulivoimapuisto. EPV Tuulivoima on EPV Energian tytäryhtiö ja kotimaisten energiayhtiöiden omistama yritys, joka tuottaa tuulivoimaa erityisesti Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella.
Tukia maksetaan vielä vuosia eteenpäin
Tukisumman hintalappu voi pienentyä muun muassa sähkön markkinahinnan kohoamisen takia. Energiaviraston mukaan sähkön keskihinta tämän vuoden alussa oli jo yli 40 euroa, missä on paluuta joidenkin vuosien takaiselle tasolle.
Jos syöttötariffiin perustuvalla järjestelmällä veronmaksajilta kerätty tuki tuulivoimalle maksaa arviolta 2-3 miljardia euroa vuosien 2017-2030 aikana ( Valtiontalouden tarkastusviraston arvio), uudessa järjestelmässä tuen määrän on arvioitu maksavan yhteiskunnalle 120–360 miljoonaa euroa 12 vuoden aikana.
Isoja merivoimaloitakin on vireillä
Merellä on paljon potentiaalia tuulivoiman tehokkaaseen hyödyntämiseen. Isoja hankkeita onkin vireillä. Kristiinankaupunkiin Siipyyhyn on suunniteltu enimmillään 87 voimalan merituulipuisto 5 megawatin laitoksilla. Suomen Merituuli Oy:n suunnittelema hanke sijoittuu noin 50 neliökilometrin alueelle.
Toinen suuri merivoimalapuisto on suunniteltu IIhin, Hailuodon pohjoispuolelle Suurhiekan matalikolle, noin 25 kilometriä rannikolta. Lähimpään vapaa-ajan asutukseen on noin 10 kilometriä. Wpd Finland omistaa yhtiön, joka suunnittelee 80 voimalan merituulipuistoa, joka tuottaisi 300 000 ei-sähkölämmitteisen asunnon verran sähköä vuodessa.
Oulussa Haukiputaan edustalle on suunniteltu pitkään kahta isoa merituulivoimalaa. Pohjolan Voiman hankkeet ovat olleet vireillä vuosia, ja alueelle on tarkoitus rakentaa noin 160 tuulivoimalaa.
Porissa Tahkoluodon merituulipuiston laajennus toisi alueelle nykyisen 11:sta lisäksi vielä enintään 50 tuulivoimalaa merelle. Suomen Hyötytuuli on myös rakentamassa Raahen ja Pyhäjoen kunnan alueelle enintään 50 myllyä Ulkonahkiaisen merituulivoimapuistoon.
Tuulivoima on ollut ajoittain kovan yhteiskunnallisen keskustelun kohteena mm. ympäristöhaittojen ja ihmisten roottorien äänen takia kokemien haittojen takia. Kuinka moni hanke eri puolilla Suomea on kaatunut luvitukseen tai asukkaiden vastustukseen, ei ole selvillä.
Juhannuksen paluuliikenne alkoi iltapäivällä normaalia sunnuntailiikennettä vilkkaampana.
Esimerkiksi nelostiellä Lahden eteläpuolella autovirta soljui liki katkeamattomana virtana moottoritien kummallakin kaistalla.
Kello kuudentoista tienoilla autojonot alkoivat sumppuuntua ja pumpata.
”Tällainen ruuhka on vielä siedettävissä”
Sysmästä kahden lapsensa ja puolisonsa kanssa paluumatkalla kotiin Helsinkiin ollut Hanna Sissala piti iltapäivän liikennemääriä vielä siedettävinä.
– Hollolan kohdalla oli ruuhkaa, mutta sitten helpotti.
Perhe piti ensimmäisen taukonsa Orimattilassa, reilun tunnin ajomatkan jälkeen.
– Oli ihanaa, kun lapset saivat juoksennella koko juhannuksen vapaana papan mökillä, luonnossa. Nyt automatka sujuu rattoisasti, raukeissa ja uneliaissa tunnelmissa, hän naurahtaa.
Hanna Sissala, HelsinkiJouni Immonen / Yle
Myös espoolaisella Anna Hattulalla oli ruuhkasta sama tilannekuva.
– Lahden jälkeen vähän puuroutui, mutta sitten jono lähti vetämään.
Anna Hattula, EspooJouni Immonen / Yle
”Mikä niitä kaahareita vaivaa?"
Helsinkiläinen Petri Lepistö ajoi nelostietä pohjoiseen, vastavirtaan.
– Kahdella täydellä kaistalla sieltä vastaan tullaan.
– Kaaharit pelottavat. Se on hurjaa menoa, kun ruuhkaisella moottoritiellä koukkaillaan ja ohitellaan. Mikä niitä vaivaa?
Petri Lepistö, HelsinkiJouni Immonen / Yle
Lepistön kaverina ollut nuori mies, Jere Ahonen, ihmetteli aikuisten pyhäkiireitä.
– Kyllähän sinne sekaan mahtuu, mutta ohittaminen ei tuolla nyt onnistu turvallisesti.
Sähköratavaurio Jyväskylässä on katkaisut henkilöjunaliikenteen Jämsän ja Pieksämäen välillä. Matkustajat kuljetetaan tällä rataosuudella toistaiseksi linja-autoilla, ilmoittavat Rataliikennekeskus ja VR.
VR:n viestintäjohtaja Tatu Tuominen kertoo, että junia korvaavia linja-autoja joudutaan haalimaan kaukaakin.
– Nyt on paljon ihmisiä liikkeellä, joten on varauduttava pitkiinkiin odotuksiin.
Tuomisen mukaan kymmenkunta junaa, jotka oli tarkoitus ajaa Jyväskylän läpi, ovat lähes täyteen myytyjä, joten häiriö koskee tuhansia matkustajia.
Häiriö johtuu sähköradan ajolankojen putoamisesta alas kiskoille Jyväskylän aseman lähistöllä.
Juhannuksen paluuliikenteessä on Rataliikennekeskuksen mukaan syytä varautua viivästymisiin myös muilla rataosuuksilla, koska ongelma heijastuu myös vaihtoyhteyksiin.
Rataviranomaiset arvioivat, että vika on korjattu maanantaiaamuna kello 6 mennessä. VR kuitenkin varautuu siihen, että aamun ensimmäisiä junavuoroja korvataan osin busseilla.
Kun tekoälylle annettiin analysoitaviksi 800 miljoonaa Twitter-viestiä, tutkijoille piirtyi selvä kuva siitä, mitä ihmisillä on mielessä mihinkin vuorokaudenaikaan.
Ajatusten rytmi seuraa hyvin tarkasti kelloa ja on selvästi erilainen päivällä ja yöllä, brittiläisen Bristolin yliopiston tutkimus osoitti.
Nimettöminä käsitellyt twiitit olivat peräisin Britannian 54 suurimman kaupungin asukkailta vuosilta 2010–2014, vuorokauden kaikilta tunneilta.
Ajatusten ja tunteiden aaltoilua seurattiin tulkitsemalla twiittien sanoja ja kielen rakenteita psykometrisinä indikaattoreina. Sanoja oli kaikkiaan seitsemän miljardia.
Psykometriikassa sovelletaan psykologiaan matematiikkaa, jotta tunteita ja asenteita kyetään tutkimaan yhteismitallisesti.
Optimismi kukoistaa vain aamulla
Tekoäly pani roskakoriin viestit, joissa tunteisiin liittyvät sanat olivat vain tavan sanelemia – esimerkiksi "iloiset lomaterveiset" tai "sydämellisesti onnea syntymäpäivänäsi" – mutta muista seurattiin 73 psykometrisen määreen esiintymistä.
Useimmat noudattivat varsin tarkasti 24 tunnin rytmiä. Vuorokauden ääripäiksi osoittautuivat aamun virkeät tunnit ja aamuyön "suden hetki".
Ihmiset olivat keskittyneitä ja analyyttinen ajattelu oli huipussaan aamulla kello kuuden ja kymmenen välillä. Twiiteissä käytettiin sanoja ja rakenteita, jotka aiempien tutkimusten perusteella ovat yhteydessä älykkyyteen ja opintomenestykseen.
Ihmisten mielessä olivat aamun tunteina raha, valta ja saavutukset, ja mieliala oli optimistinen. Käyrä kääntyi kuitenkin pian laskuun.
Kello kolmen ja viiden välillä yöllä twiittaajat olivat impulsiivisimmillaan ja tunteellisimmillaan ja myös hyvin paljon negatiivisempia kuin aamuisin, tutkimus kertoo. Viesteissä nousivat esiin sellaiset aiheet kuin kuolema ja uskonto.
Saneleeko biologia twiittien sisältöä?
Tutkimusta johtanut professori Nello Cristianini vertaa tuloksia Robert Louis Stevensonin tunnettuun teokseen hyvästä tohtori Jekyllistä ja hänen pimeästä puolestaan herra Hydestä.
Cristianini uskoo, että oikein tulkittuina tuloksista on hyötyä niin mielen kuin ruumiin terveyden tutkimuksissa.
Jo nyt on ilmeistä, että kellonajat osuvat yksiin sen kanssa, mitä ennestään tiedetään aivojen aktiivisuuden ja hormonitason vaihteluista.
Ne puolestaan ovat yhteydessä ihmisen sisäisen kellon toimintaan eli siihen, että heräämme aamuisin ja nukumme öisin. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että sisäisen rytmin häiriintyminen voi johtaa sekä ruumiillisiin että psyykkisiin sairauksiin.
Tuore bristolilaistutkimus on vapaasti luettavissa PLOS One -lehdestä.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on saanut presidentinvaaleissa noin 53 prosenttia äänistä, kun niistä on laskettu 90 prosenttia, Turkin televisiokanavat kertovat.
Erdoğanin tärkein vastaehdokas Muharrem Ince on saanut 30 prosenttia äänistä. Jos Erdoğan saa yli puolet äänistä, hänet valitaan presidentiksi ilman toista kierrosta.
Turkissa järjestettiin tänään sekä presidentinvaalit että parlamenttivaalit. Turkkia hallitseva AK-puolue on saamassa noin 43 prosenttia parlamenttivaalien äänistä, kun niistä oli laskettu noin 90 prosenttia.
Erdogan nousi johtoon jo heti ääntenlaskennan alussa. Hänen ääniosuutensa on supistunut laskennan edetessä, sillä ensimmäiset tulokset saatiin hänen vahvimmilta kannatusalueiltaan maaseudulta.
Oppositio: vaaliuurnia suojeltava
Opposition parissa on epäilty virallisia tuloksia vilpillisiksi.
Oppositiopuolue CHP:n ehdokas Muharrem Ince on kehottanut kansalaisia suojelemaan vaaliuurnia ääntenlaskennan ajan.
Opposition presidenttiehdokas Muharrem Ince kannusti kannattajiaan valvomaan ääntenlaskentaa vilpin varalta.EPA
Hänen mielestään tarkkailijoiden on pysyttävä vaalihuoneistoissa, kunnes he saavat käsiinsä vahvistetun tuloksen. Oppositio ja kansalaisjärjestöt ovat lähettäneet vaalihuoneistoihin peräti puoli miljoonaa tarkkailijaa.
Suuri osa oppositiosta on liittoutunut vaaleissa istuvaa presidenttiä Recep Tayyip Erdoğania ja hänen AK-puoluettaan vastaan. Jos oppositio menestyy ja kurdimielinen HDP ylittää äänikynnyksen, valtapuolueen asema horjuu.
Vaalien myötä Turkissa otetaan käyttöön perustuslain uudistus, joka keskittää valtaa presidentille. Jo nyt presidentti Erdoğan on ajanut oppositiota ja kansalaisyhteiskuntaa ahtaalle.
Etelä-Savossa Rantasalmella tapahtui juhannusviikonlopun aikana kaksi vakavaa veneilyonnettomuutta.
– Kyllä tämä on todella traaginen sattuma. En lähiajalta ainakaan muista, että näin peräkkäin olisi samalla paikkakunnalla ollut kahta vakavaa onnettomuutta, valmiuspäällikkö Jori Nordstöm Meripelastusseurasta sanoo.
Juhannusaaton onnettomuudessa suuri vene kaatui, ja yhden ihmisen epäillään hukkuneen. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä ainakin kaksi ihmistä loukkaantui kahden veneen törmäyksessä. Viikonlopun turmaveneissä oli mukana yhteensä 27 ihmistä.
Etelä-Savon pelastuslaitoksen palomestarin Markku Mäkelän mukaan Rantasalmella on hyvin paljon vesiliikennettä. Veneilyonnettomuudet eivät hänen mukaansa alueen vesillä ole poikkeuksellisia. Noin 3 600 asukkaan Rantasalmella on kesäisin myös runsaasti muualta tulleita kesänviettäjiä.
– Tämä on Järvi-Suomea. Täällä on hyvin vilkas liikenne, palomestari Markku Mäkelä sanoo.
Veneilijöille kouluarvosanaksi 8
Meripelastusseuran valmiuspäällikkö Jori Nordström pitää juhannusviikonlopun vakavia veneilyonnettomuuksia surullisina poikkeuksina. Muuten juhannuksen vesiliikenne on sujunut melko rauhallisesti.
Yleisesti ottaen suomalaisten veneilyturvallisuus on hänen mielestään melko hyvässä kunnossa. Meripelastaja antaa suomalaisten veneilytaidoille arvosanan 8.
– Itse ainakin haluaisin uskoa, että vesilläliikkujat tietävät, miten vesille pitää valmistautua ja varautua. Mutta toki joukossa on aina uusia veneilijöitä, joille asiat eivät ole entuudestaan tuttuja, Jori Nordström sanoo.
Petri Lassheikki / Yle
Osa lähti vesille kovasta tuulesta piittaamatta
Suomen vesillä kuitenkin sattuu paljon onnettomuuksia. Liikenteen turvallisuusviraston Trafin mukaan vuonna 2017 merialueilla ja sisävesillä tapahtui 34 kuolemaan johtanutta vesiliikenneonnettomuutta.
Parantamisen varaa olisi Jori Nordstömin mukaan ainakin sään huomioimisessa. Juhannusaattonakin kovasta tuulesta varoiteltiin ennakkoon.
– Silti oli veneilijöitä, jotka lähtivät vesille.
Myös pelastusliivien pukeminen unohtuu vieläkin joiltakin vesilläliikkujilta, samoin veneen säännöllinen huolto.
Rantasalmella lauantain ja sunnuntain välisenä yönä tapahtuneessa onnettomuudessa toisen veneen päälle ajaneen veneen kuljettaja puhalsi poliisin mukaan onnettomuuden jälkeen alkometriin noin yhden promillen lukemat.
– Kun alkoholi on mukana, tulee pahaa jälkeä. Silloin ne seurauksetkin ovat vakavampia, Jori Nordström sanoo.
Vapaaehtoiset pelastajat päivystävät sunnuntai-iltaan asti
Merellä ja järvillä liikkujien taidoissa Jori Nordström ei näe suuria eroja.
– Merialueella tosin ehkä mietitään tarkemmin, ovatko taidot hallussa, millainen vesialue on ja mikä säätila on. Mutta järvelläkin piilevät samat vaarat, ja asioiden pitää olla hallussa ennen kuin vesille lähdetään.
Meripelastusseuran vapaaehtoiset ovat päivystäneet juhannusviikonloppuna sekä järvillä että merellä. 1 400 vapaaehtoisen Operaatio Meritähti jatkuu vielä sunnuntai-iltaan saakka.
ISTANBUL. Kun Turkin ennenaikaisista presidentin- ja parlamenttivaaleista ilmoitettiin huhtikuussa, moni suhtautui niihin kyynisesti. Valtapuolue AKP:n ja Turkin voimamiehen Recep Tayyip Erdoğanin voittoa pidettiin itsestään selvänä.
Presidentti Erdoğan näyttikin sunnuntai-iltana saavan voiton vaaleissa, kuten myös hänen AKP-puolueensa vaaliliitto. Kun molempien vaalien äänistä oli laskettu illalla 90 prosenttia, Erdoganin äänisaalis oli 53 prosenttia ja AKP-puolueen 43 prosenttia.
Toiselle sijalle olisi nousemassa suurimman oppositiopuolue CHP:n Muharrem Ince 30 prosentin ääniosuudella sekä häntä tukenut opposition vaaliliitto.
Oppositio onnistui kuitenkin ensi kertaa yhdistymään ja haastamaan presidentti Recep Tayyip Erdoğania. Se oli ehkä näiden vaalien suurin yllätys.
AKP-puolueen kannattajat aloittivat juhlinnan sunnuntai-iltana Istanbulissa.Oscar Durand / Lehtikuva
Väitteitä vaalivilpistä
Iso kysymys on, mitä tapahtuu seuraavaksi. Hyväksyykö maan oppositio tuloksen, vai repivätkö epäreiluiksi syytetyt vaalit Turkkia entisestään?
Oppositio ilmoitti heti illan aikana, että tulos vaikuttaa manipuloidulta ja kertoi julkaisevansa omat tulokset. Opposition vapaaehtoisen vaalitarkkailuorganisaation mukaan tulokset näyttäisivät hyvin erilaisilta. Niiden mukaan Erdogan saisi äänistä vain 44 prosenttia ja Ince 33 prosenttia.
Tämä olisi tarkoittanut presidentinvaalien toista kierrosta.
Väitteitä vaalivilpistä esitettiin valitettavan paljon. Kurdialueilla raportoitiin väkivallasta ja vaalitarkkailijoiden pahoinpitelystä. Muualla maassa taas kerrottiin lukuisista muista epäselvyyksistä. Esimerkiksi osa äänestäjistä yritti äänestää useasti.
Vaalitarkkailijat eivät myöskään päässeet etenkään kurdialueille, jossa pelko vaalivilpistä oli suurin. Kolme ihmistä, joista yksi oppositiopuolue IYI:n politiikko, kuoli vaaliväkivaltaisuuksissa päivän aikana.
Voi myös kysyä, miten reilussa tilanteessa koko vaalit ylipäätään käytiin. Suurin osa Turkin mediasta tuki pääosin Erdoğania, ja oppositio sai paljon vähemmän mediatilaa. Kurditaustaisen oppositiopuolue HDP:n ehdokas Selahattin Demirtas istui vaalien ajan vankilassa.
Maassa on ollut voimassa jo lähes kaksi vuotta poikkeustila, jonka aikana monia medioita on ajettu alas ja toimittajia sekä ihmisoikeusaktivisteja on pidätetty.
Oppositioehdokas Ince teki yllätyskirin
Ennen vaaleja liikkui paljon huhuja, että oppositio harkitsisi jopa AKP:n entisen presidentin Abdullah Gülin ehdokkaaksi saamista, jotta se saisi konservatiivisia äänestäjiä puolelleen vaikeassa tilanteessa.
Näin se ei kuitenkaan onneksi tehnyt. CHP:n karismattinen ja sovitteleva ehdokas Muharrem Ince oli oppositiolta hyvä valinta presidentinvaaleihin ja toi viimein vauhtia hajanaiseen oppositioon.
Voi jopa sanoa, että vaalikampanjassaan Ince tuntui lainanneen oppeja suoraan presidentti Erdoganilta.
Muharrem Ince pitämässä puhettaan ennen vaalipäivää 23. kesäkuuta.Yasin Akgul / AFP
Hän vetosi kansan yhdistämiseen, ei pelännyt kritisoida vastustajiaan ja käytti huumoria apunaan. Hän vetosi jakautuneisiin turkkilaisiin muistuttamalla omasta vaatimattomasta perhetaustaan, ei demonisoinut uskontoa ja pyrki vuoropuheluun myös kurdien kanssa, joihin hänen puoluellaan on perinteisesti ollut vaikea suhde. Myös opposition yhteinen vaaliliitto oli hyvä ratkaisu.
Ince poseeraasi lavalla kuin rock-tähti. Hän lupasi palauttaa Turkkiin median vapauden, saavansa talouden kuntoon ja lopettavansa kansalaisten tarkkailun ja puhelinten kuuntelun. Ne olivat isoja lupauksia, mutta sellaisia, mitä viime vuosina tiukan poikkeustilan ja kontrollin alla eläneet turkkilaiset halusivat kuulla.
Sellaista hurmosta yhdestä ihmisestä olen nähnyt aiemmin vain Erdoğanin vaalitapahtumissa Turkissa. Monelle Ince tuntuikin antaneen ääneen ja intoa passiivisuuden ja kyllästymisen jälkeen.
Monet turkkilaiset tuttavani ovat vältelleet viime kuukausina esimerkiksi poliittisten mielipiteiden jakamista sosiaalisessa mediassa osittain pelosta, osittain tympääntymisestä johtuen. Viime viikkoina he ovat kuitenkin taas aktivoituneet sosiaalisessa mediassa jakaen poliittisia mielipiteitä ja meemejä ahkerasti.
Vallankaappausyritys jakoi turkkilaisia
Nykyisin itsevaltiaaksi syytetty Erdoğan aloitti 16 vuotta sitten alkaneen valtakautensa uudistajana ja kansanyhdistäjänä, joka teki lukuisia parannuksia Turkin talouteen, infrasktuuriin ja kyllä – myös ihmisoikeuksiin. Vaikka moni asia on sen jälkeen Turkissa muuttunut, muistaa moni äänestäjä hänet yhä Turkin elintasoa parantaneena miehenä.
Erityisesti Turkin uskonnollisemmalle väestölle kansanmiehenä pidetty Erdoğan on antanut ylpeyden omasta identiteetistä. Tätäkään ei tule vähätellä.
Nainen esittelee äänestyslomaketta, jossa on kaikkien ehdokkaiden kuvat.Ilyas Akengin / AFP
Turkin jakautuminen on syventynyt vuoden 2016 sotilasvallankaappausyrityksen jälkeen. Sotilasvallankaappauksesta syytettyjen Fethullan Gülenin kannattajien jahti on johtanut myös laajoihin opposition pidätyksiin ja viraltapanoihin.
Joukossa on ollut monia toimittajia ja ihmisoikeusaktivisteja. Jokaiseen hallinnon kriitikkoon on voitu lyödä gülenistin tai terroristin leima.
Tämä on luonut vainoharhaista ilmapiiriä paitsi Turkin sisällä, myös monia ulkovaltoja kohtaan. Niistä Erdoğan on maalannut kuvaa terrorismin tukijoina. Samalla Turkin suhteet esimerkiksi EU-maihin ovat horjuneet.
Turkin jakautuneisuus ei ole vain Erdoğanin syytä. Kuten tutkija Jenny White tiivistää, Turkki on läpi historian ollut maa, jossa valtio ei ole koskaan kyennyt edustamaan kaikkia kansalaisiaan. Erdogan on vedonnut tähän retoriikkaan populistisen taitavasti. Hän on nostanut esiin aiemmin syrjässä ollutta väestöä, mutta on jättänyt nyt muut syrjään.
Voiko Turkkia yhdistää?
Tutkimusten mukaan Turkki on niin jakautunut maa, että 70 prosenttia ihmisistä ei halua edes naapurikseen eri tavalla politiikasta ajattelevia ihmisiä. 80 prosenttia ei haluaisi lastensa menevän naimisiin ”toisella tavoin” ajattelevien kanssa.
Nyt jää nähtäväksi, jatkaako presidentti samalla linjalla. Omaksuuko presidentti viimein sovittelevampaa retoriikkaa? Miten korjata vuosia kasvanut kauna turkkilaisten välillä?
Nähtäväksi jää myös, purkautuuko opposition kampanjatilaisuuksissa ollut valtava energia vielä johonkin, erityisesti, jos oppositio pitää tuloksia manipuloituina. Vai tuleeko Turkista nyt lopullisesti Recep Tayyip Erdoğanin valtakunta, tosin erittäin jakautuneessa tilanteessa?
Vaalien jälkeen Turkissa astuu voimaan lakimuutos, joka antaa presidentille eli näillä näkymin Erdoğanille laajennetut valtaoikeudet ja mahdollisuuden hallita vielä ehkä jopa ainakin 10 vuotta. Jos parlamenttia hallitsevat Erdoğanille uskolliset puolueet, presidentille ei juuri jää vastustajia.
Suomi on valmis tukemaan Saksaa kiistassa siitä, miten estetään turvapaikanhakijoiden liikkuminen EU:n jäsenmaiden välillä. Tarvittaessa liikkumista voidaan hallituksen mukaan rajoittaa myös kahdenvälisin sopimuksin.
– Voi olla, että nopein tie on kahdenvälisin järjestelyin lähteä liikkeelle, ehkä sitä kautta sitten koko eurooppalaiseen ratkaisuun, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) saapuessaan maahanmuuttokysymystä käsittelevään huipputapaamiseen Brysselissä.
Sipilä kertoi keskustelleensa asiasta liittokansleri Angela Merkelin kanssa eilen puhelimitse. Merkelille sunnuntain kokous on tilaisuus hakea tukea muilta mailta sisäpoliittisessa kiistassa, jossa sisäministeri Horst Seehofer uhkaa estää muualla rekisteröityneiden hakijoiden rajanylitykset, ellei Merkel löydä pulmaan eurooppalaista ratkaisua kesäkuun loppuun mennessä.
– Tämä tapaaminen on hyvin tärkeä hakiessamme vastausta kysymykseen: Voimmeko solmia kahden- tai kolmenvälisiä sopimuksia seuraavina päivinä?, Merkel sanoi saapuessaan kokoukseen.
Brysselissä on koolla 16 EU-maan johtajat. Italian pääministeri Giuseppe Conte ilmoitti esittelevänsä kokouksessa Italian uuden hallituksen suunnitelman, jonka tarkoitus on ratkaista turvapaikanhakijoihin liittyvä eurooppalainen kiista.
Uutistoimisto Reutersin mukaan suunnitelma edellyttäisi, että kaikki EU-maat asettavat kiintiön taloudellisista syistä siirtolaisiksi lähteneille tulijoille. Ne, jotka eivät hyväksy pakolaisia, saisivat vähemmän EU-tukia.
Suunnitelman mukaan turvapaikanhakijoiden käsittelykeskuksia pitäisi perustaa muihinkin maihin kuin vain Italiaan ja Espanjaan.
– Julkinen mielipiteemme vaatii tätä, Conte sanoi ennen kokousta.
Sunnuntain kokouksen odotuksia laskee se, että kriittisimmin maahanmuuttoon suhtautuvat ns. Visegrad-maat eli Puola, Unkari, Tsekki ja Slovakia eivät ole paikalla. Koko EU:n johtajien on tarkoitus puida maahanmuuttopulmaa ensi torstaina.
Tuusulassa marjatila Juhmossa on ollut juhannuksena vilskettä. Avomaan mansikan pääsatokausi on alkanut noin pari viikkoa normaalia aikaisemmin.
Itsepoimintana mansikkaa myyvän marjatilan yrittäjäpariskunta päätti pitää ovet auki läpi juhannuksen – ensimmäisen kerran urallaan.
– Mansikkasesonki on alkanut poikkeuksellisen aikaisin. Ihmiset ovat tulleet sankoin joukoin itse poimimaan mansikkaa ja ostamaan valmiiksi poimittua. Meillä on ollut täällä kyllä hulinat, marjatila Juhmon yrittäjä Johanna Matilainen nauraa.
Johanna Matilainen on marjatila Juhmon yrittäjä Tuusulasta.Joni Tammela / Yle
Hedelmän-ja marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Miika Ilomäki toteaa, että mansikkaa näyttää tulevan tänä vuonna hyvin, vaikka avomaan mansikan pääsatokausi jääneekin normaalia lyhyemmäksi.
– Puhutaan ehkä kolmesta neljästä viikosta. Kauden ensimmäinen viikko on mennyt, mutta kausi jatkuu vielä heinäkuun toiselle ja kolmannellekin viikolle.
Jos sää jatkuu epävakaana, saattaa mansikkakausi jatkua vielä tätäkin pidempään. Mansikka menestyy parhaiten kun lämpötila on alle 20 astetta ja sadetta saadaan aika ajoin.
Ilomäki kuitenkin suosittelee suuntaamaan ajoissa mansikkaostoksille. Sen verran lyhyt kaudesta näyttää tulevan, ettei kannata odotella heinäkuun loppuun.
– Nyt kannattaa jo juhannuksen jälkeen ja heinäkuun alussa käydä mansikkakaupoilla, niin saa varmasti marjoja.
Kiusana helteitä ja hallaa
Helteinen ja kuiva alkukesä on ollut haaste mansikanviljelijöille. Mansikat ovat vaatineet helteiden vuoksi runsasta kastelua päivällä. Kesäkuussa kastelua jouduttiin järjestämään myös öisin, jotta hallayöt eivät rokottaisi satoa.
– Etelä-Suomessa oli yksi viikko, jolloin oli useampi hallayö. Silloin oli pakkasta alimmillaan 2,5 astetta. Meillä ei tullut hallan vuoksi satomenetyksiä, mutta olen kuullut, että muualla Suomessa on ollut todella ankaraa hallaa ja siellä tilanne on toinen, Matilainen sanoo.
Vastoinkäymisistä huolimatta sesonki on nyt saatu käyntiin.
– Marjakoko tällaisena kesänä ei ole niin iso kuin muina kesinä, mutta mansikat ovat makeita, Matilainen lupaa.
Tuusulalainen Minka Tilli poimi tällä kertaa vain pari pienempää rasiaa mansikoita. "Tulee kavereita kylään, niin syödään vaniljajäätelöä ja mansikoita", Tilli kertoo.Joni Tammela / Yle
Suositun fantasiasarja Game of Thronesin kuvauksissa tavanneet näyttelijät Kit Harington ja Rose Leslie menivät naimisiin Skotlannissa lauantaina.
Pariskunta tapasi vuonna 2012, kun Haringtonin esittämän Jon Snown ja Leslien esittämän Ygritten tiet kohtasivat myös fiktion puolella. He esittivät sarjassa rakastavaisia muutaman kauden ajan.
Paikalla häissä oli joukko sarjan tähtiä kuten näyttelijät Emilia Clarke, Peter Dinklage, Maisie Williams ja Sophie Turner.
Hääjuhla pidettiin Skotlannissa Leslien isän omistamassa sukulinnassa Wardhill Castlessa, kertoi BBC. Linna sijaitsee Aberdeenshiressa koillis-Skotlannissa, jossa pariskunnan kerrotaan vierailevan useasti.
Vastavihitty pariskunta ajoi kirkolta pois maastoautolla.
Vihkipaikan pihalle oli kokoontunut myös yleisöä. Myös sosiaalisessa mediassa Twitterissä kuvia pariskunnan häistä on kierrätetty ahkerasti.
Sarjaa seuranneet ovat pohtineet muun muassa, kuinka paljon häissä oli lainattu elementtejä itse sarjasta.
Arkinen kosinta
Pari on pitänyt matalaa profiilia seurustelustaan aiemmin, mutta ilmoitti kihloista The Timesin sivuilla viime syyskuussa.
CNN:n mukaan Harington on kertonut keskusteluohjelma The Jonathan Ross Showssa kosinnan olleen arkinen mutta yllättävä. Haringtonin mukaan hänen suunnitelmansa olivat pitkälle vietyjä, mutta lopulta hän esitti kysymyksen nuotioillan keskellä ennen aikojaan. Leslie ei ole kertonut julkisesti kihlautumisen hetkestä.
Näyttelijäpariskunta edusti punaisella matolla vuonna 2017.Will Oliver / EPA
Harington on myös kertonut miesten muotilehti L'uomo Voguelle rakastuneensa vastanäyttelijäänsä Islannissa.
– Se on kaunis maa, revontulet ovat maagiset, siellä rakastuin, kertoi Harington.
– On myös helppoa rakastua vastanäyttelijään, jos hän on jo valmiiksi viehättävä ja hän näyttelee sarjassa rakkaudenkohdettasi.
Game of Thronesin viimeinen kausi esitetään ensi vuonna. Haringtonin roolihahmo on vielä mukana sarjassa.
Entertainment Weeklyn mukaan viime kaudella sarjan jaksoja pelkästään Yhdysvalloissa katsoivat miljoonat ihmiset.
Moni lapsi suuntaa nyt kesäleireille, eikä välttämättä tunne sieltä etukäteen ketään. Kesän jälkeen edessä saattaa olla koulun vaihto, uusi luokka tai kenties uusi päiväkotiryhmä.
Uuteen ryhmään liittyminen ja oman paikkansa löytäminen on yksi haastavimmista sosiaalisista tilanteista niin lapselle kuin aikuisellekin.
Tietokirjailija, neuropsykiatrinen valmentaja ja kuvataideterapeutti Mervi Juusola sanoo, että sopeutuminen uuteen tilanteeseen riippuu lapsen temperamentista. Erityisesti siihen vaikuttavat kaksi temperamenttipiirrettä: sopeutumisnopeus ja lähestymis- tai vetäytymistaipumus.
Jotkut lapset osaavat säätää oman käyttäytymisensä nopeasti uuteen tilanteeseen ja ryhmään sopivaksi ja ovat uudessa ryhmässä heti kuin kotonaan. Toiset taas voivat tuntea itsensä hyvinkin pelokkaaksi ja nurkkaan ahdistetuksi.
Uusia tilanteita ei kannata vältellä
Lapsen kanssa on hyvä jutella etukäteen, miltä uuteen ryhmään meneminen tuntuu. Lapselta voi kysyä, millaisia tunteita tilanne herättää, mikä uuteen ryhmään menemisessä on kivaa ja mikä ikävää, ja onko lapsella jotain huolia tai pelkoja.
Jos lapsella on voimakas vetäytymistaipumus ja vanhempi tietää, että sopeutuminen tulee olemaan lapselle vaikeaa, Juusola neuvoo ottamaan asian puheeksi myös ryhmän ohjaajan tai vetäjän kanssa ja pohtimaan yhdessä, mitä asialle voi tehdä.
Kesäleirejä tai uusia harrastuksia ei kuitenkaan kannata alkaa vältellä, vaikka sopeutuminen olisikin vaikeaa, Juusola muistuttaa. Lapsen olo usein helpottuu, kun ihmiset ja tilanteet tulevat tutuiksi.
Uuteen kouluun tai päiväkotiryhmään kannattaa myös käydä tutustumassa jo etukäteen ja ottaa selvää, ketä tuttuja sinne on tulossa. Jos tuttuja ei ole, voi yrittää vaikka kesän aikana tutustua muutamaan tulevaan koulukaveriin.
Tunnista hyvä ystävä ja ole sitä myös itse
Kun uusi ryhmä alkaa, lasta voi neuvoa tarkkailemaan aluksi millainen ryhmä on: minkälaisia tyyppejä ryhmässä on, kuka tuntuu mukavalta, kuka on kiinnostunut samanlaisista asioista ja kenelle olisi helppo mennä juttelemaan.
Sitten tarvitaan aloitteen tekemisen taitoa, että uskaltaa mennä juttelemaan uuden ihmisen kanssa. Juusola neuvoo olemaan huomaavainen: jutustelun voi aloittaa esimerkiksi kehumalla toisen paitaa. Silmiin katsominen on tärkeää. On helpompaa ystävystyä, kun ottaa edes hetkeksi katsekontaktin. Sitäkin voi harjoitella.
Lapsen kanssa on hyvä käydä läpi, millainen on hyvä ystävä ja millaiseen ystävyyteen kannattaa lähteä mukaan. Hyvä ystävä muun muassa kuuntelee ja kannustaa, ei kiusaa eikä juoruile ja häneen voi luottaa. Huono kaveri taas esimerkiksi valehtelee, komentelee, on epäystävällinen muita kohtaan ja haluaa aina päättää, mitä tehdään.
Juusola on kirjoittanut useita vanhemmuutta, lasten tunnetaitoja ja sosiaalisia taitoja käsitteleviä teoksia ja pitää samoista teemoista myös blogia. Heinäkuun alussa häneltä ilmestyy uusi kirja Kuinka minusta tuli rohkea. Lapsille suunnatussa kirjassa Juusola käsittelee muun muassa hyvän ja epäreilun ystävyyden merkkejä.
Juusolan mukaan lapsen kanssa on hyvä miettiä myös millainen ystävä itse on. Usein on helppo määritellä, millainen hyvän ystävän pitää olla, mutta on hyvä muistaa itse toimia samalla tavalla.
Kiusaaminen vältetään hyvällä ryhmähengellä
Ryhmän muodostumisen jälkeen alkaa kuohuntavaihe. Lapset alkavat jakautua erilaisiin rooleihin, osasta tulee ehkä suosittuja johtajatyyppejä ja jotkut saattavat tulla torjutuksi ja jäädä yksin. Kun lapset etsivät rooliaan ryhmässä, voi tulla riitaa ja pahaa mieltä.
Laura Koivunen | Yle Uutisgrafiikka
Siihen, joutuuko joku kiusatuksi, voidaan vaikuttaa heti ensimmäisistä päivistä lähtien. Ryhmän vetäjällä on suuri vastuu siitä, että ryhmään rakentuu oikeanlainen ryhmähenki alusta alkaen, Juusola sanoo.
– Hyvä ryhmähenki ja yhteisöllinen, myötätuntoinen toimintakulttuuri ryhmässä on hyvin tehokas keino kiusaamisen ennaltaehkäisyyn. Ryhmä voi yhdessä pohtia, millainen ryhmä haluamme olla, millaisia tunteita haluamme kokea ja mitä periaatteita meillä on.
Kiusaaminen on helpompi saada kuriin, jos mahdollisimman moni ryhtyy kiusatun kaveriksi ja puolustajaksi.
Lapselle on hyvä kertoa, millaista pitkäkestoistakin vahinkoa kiusaamisesta voi toiselle seurata. Lapselle on myös hyvä painottaa, että kenelläkään ei ole oikeutta kiusata häntä.
Jos lapsi kuitenkin kokee tai näkee kiusaamista, on häntä hyvä rohkaista käskemään kiusaajaa lopettamaan kiusaamisen. Jos kiusaaminen kieltämisestä huolimatta jatkuu, on tärkeää, että lapsi tietää voivansa kertoa siitä heti aikuiselle.
– Monet lapset edelleen ajattelevat, että kiusaaminen pahenee, jos siitä kertoo aikuiselle. Moni lapsi ei kerro kiusaamisesta, koska ei halua aiheuttaa vanhemmilleen lisää huolta ja murhetta.
Rohkeuden abc: Tunteet, myötätunto ja hengittäminen
Kiusaamiseen puuttuminen vaatii lapselta rohkeutta. Miten vanhempi voi auttaa lastaan vahvemmaksi?
1) Tunteista puhuminen
Juusolan mukaan tärkeää on, että tunteista puhutaan kotona ja niitä nimetään. Erilaisia lasten sosiaalisten taitojen ryhmiä vetänyt Juusola sanoo yllättyvänsä joka kerta, miten vähän lapset tietävät tunnesanoja.
Kotona pitää voida uskaltaa näyttää kaikenlaisia tunteita. Kotona olisi hyvä myös keskustella, mikä on hyvä tapa ilmaista erilaisia tunteita ja miten voi käyttäytyä voimakkaiden tunteiden vallassa.
2) Tunteiden käsittely
Lisäksi lapsen pitää saada aikuiselta tukea vaikeiden tunteiden käsittelyyn. Vaikeita tunteita ovat esimerkiksi syyllisyys, häpeä, suru ja pettymys. Tuki voi olla keskustelemista, kosketusta ja halaamista. Murahtelevien teinien kanssa keskustelun voi aloittaa vaikka WhatsApp-viestillä.
– Nuorten kanssa on hyvä varata aikaa kunnolliseen keskusteluun. Nuoretkin kaipaavat sitä, että heidän kanssaan keskustellaan tunteista, Juusola sanoo.
3) Rajojen tunteminen
Lasta on hyvä opettaa tuntemaan rajat minun ja toisten ihmisten välillä. On minun tunteet ja toisten tunteet. Toisten tunteiden ei tarvitse välttämättä tarttua minuun. On minun mielipiteitä ja toisten mielipiteitä. Ihmiset voivat olla asioista eri mieltä. On minun vahvuuteni ja asiat, joissa en ole kovin hyvä ja on toisten vahvuudet ja asiat, joita heidän kannattaa harjoitella. On minun keho, joka ansaitsee voida hyvin ja jota ei saa satuttaa ja on toisten ihmisten kehot, jotka ovat yhtä arvokkaita.
4) Empatian opettaminen
Vanhemman oma esimerkki on tärkeä. Aikuinen voi omalla arkisella käytöksellään antaa mallia, miten toisiin ihmisiin suhtaudutaan myötätuntoisesti. Lapsen kanssa voi keskustella siitä, että jos itselle kävisi jotain ikävää, miltä se tuntuisi. Empatiaa voi Juusolan mukaan harjaannuttaa ihan pienestä pitäen. Eri tilanteissa voi miettiä, miltä tilanne näyttää vaikka kaverin silmin tai äidin ja isän silmin.
5) Psyykkinen joustavuus
Riidan ja pettymyksen jälkeen lapselta voi kysyä, mitä tilanteesta voi oppia, miten voi toimia seuraavalla kerralla ja millaista hyötyä tästä kokemuksesta voi olla tulevaisuudessa.
6) Hengittäminen
Lapsen kanssa on hyvä jutella kehonkielestä, miten ryhdikäs ja rento kehonkieli vaikuttaa ja miten siitä tulee hyvä mieli. Erityisen tärkeää Juusolan mukaan on rauhallisesti hengittäminen. Se auttaa jännittävissä ja tunteita kuohuttavissa tilanteissa.
– Hengitys on työkalu, joka kulkee lapsen mukana aina ja kaikkialla. Hengityksellä voi rauhoittaa autonomista hermostoa ja antaa hermostolle viestin, että tästä tilanteesta selvitään, ei ole mitään hätää.
Hengittämisestä on hyvä puhua lapselle pienestä pitäen ja sitä voi yhdessä harjoitella. Lapselle voi opettaa, missä on pallea ja miten hengitetään pallealla.
– Se on rauhallista hengitystä, mikä antaa voimaa.
Juusola suosittelee myös pohtimaan lapsen kanssa yhdessä voima-ajatuksia. Jos tulee vaikea tilanne, voi ajatella omia voima-ajatuksia, jotka antavat voimaa selvitä tilanteesta.
Juhannuksen paluuliikenne on rauhoittumassa ja juhannuksen vietto lopuillaan. Tänä vuonna juhannusta on saatu viettää pääosin ilman suru-uutisia.
Hätäkeskuksissa on ollut vilkasta. Juhannuksen aikana hätäkeskukset eri puolilla Suomea vastaanottivat noin 24 000 puhelua. Tämä on jonkin verran enemmän kuin viime juhannuksena, jolloin puheluja kertyi noin 21 000. Poliisia työllistivät erityisesti järjestyshäiriöt ja rattijuopumukset.
Juhannuksen vakavin veneilyonnettomuus sattui perjantaina Rantasalmella, kun suuri vene kaatui ja kyydissä ollut 13 hengen seurue joutui veden varaan. Heistä 12 pelastettiin vedestä, mutta yksi mieshenkilö on edelleen kateissa. Hänen epäillään hukkuneen. Myös juhannusta edeltävänä torstaina sattui yksi hukkumistapaus, kun iäkäs nainen lähti Jalasjärvellä ilmeisesti uimaan ja hukkui.
Mikäli uusia hukkumistapauksia ei ilmene, jää vuosi 2018 tilastoihin erittäin rauhallisena juhannuksena. Viimeisen kymmenen vuoden aikana joka juhannus on hukkunut keskimäärin yli viisi ihmistä. Viimeksi 2014 selvittiin vain yhdellä hukkuneella. Syynä pidettiin tuolloin koleaa säätä.
Myös juhannuksen liikenne on sujunut pääosin ilman vakavia onnettomuuksia, eikä kolareissa ole kuollut yhtään ihmistä.
Sää lämpenee alkavalla viikolla ja viimeistään viikon puolivälissä helleraja riukkoutunee maan etelä- ja keskiosissa, arvioi Ylen meteorologi Matti Huutonen.
Alkuviikosta 20 asteen päivälämpötiloja saadaan Lappia myöten ja tiistaina ja keskiviikkona 25 asteen tietämillä keikutaan laajalla alueella aivan Pohjanmaan rannikkoa lukuun ottamatta.
– Torstai on vielä lämmin päivä, mutta sitten viikonloppua kohden sää ennusteen mukaan taas viilentyy, Huutonen kertoo.
Pientä hallanriskiä on Huutosen mukaan alkuviikosta Pohjanmaan suunnalla.
Perhostutkija, filosofian tohtori Kimmo Saarinen on hämmentynyt. Saarinen on tutkinut perhosia jo vuosikymmenien ajan, eikä hän ole koskaan nähnyt tähän aikaan vuodesta näin paljon eri lajien perhosia.
– On tämä minun harrastaja- ja tutkijauran aikana kerrassaan poikkeuksellista.
Kevät oli Suomessa kylmä, mutta kun hellekausi toukokuussa alkoi, ei sille näyttänyt tulevan loppua. Lämpö sai talvehtineisiin perhosentoukkiin vauhtia. Ne pääsivät ajoissa koteloitumaan ja kuoriutumaan perhosiksi.
Niinpä pelloilla ja niityillä on nyt hyvä mahdollisuus nähdä sellaisia lajeja, joita muuten tapaisi vasta heinäkuussa. Yksi tällainen on Suomen yleisin perhonen tesmaperhonen.
Tesmaperhonen on Suomen yleisin perhonen. Kuvan perhonen on naaras.Juha Jantunen
Väriltään tasaisen ruskea ja melko vaatimattoman oloinen tesmaperhonen on selkeästi heinäkuun laji. Kesäkuun puolella niitä tapaa normaalisti on vain yksittäisiä yksilöitä.
Nyt tesmaperhosia näkee runsaasti. Kun normaalisti tesmaperhonen lentele elokuulle saakka, uskoo perhostutkija Kimmo Saarinen Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutista, että elokuulle saakka ei tesmaperhosta tänä kesänä näe.
– Me olemme miettineet, että kun perhoskesää on vielä pari kuukautta jäljellä, niin mitä sinne loppupuolelle riittää, naurahtaa Saarinen.
Kesä ohi hetkessä
Tänä keväänä monet tavalliset kasvit voikukista lähtien ovat kukkineet Etelä-Suomessa toista viikkoa normaalia aiemmin. Toukokuussa alkanut hellejakso laittoi vauhtia sekä kasveihin ja perhosiin.
Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutin Lappeenrannan Joutsenossa sijaitsevalla perhosseuranta-alueella on tähän juhannukseen mennessä tavattu jo 35 eri perhoslajia, mikä on kolme kertaa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.
Samalla alueella Joutsenossa on tehty perhosseurantaa jo noin 30 vuotta. Siihen ajanjaksoon verrattuna nyt etuajassa ovat liikkeellä muun muassa lehto- ja hohtosinisiipi sekä ketokultasiipi, orvokki- ja angervohopeatäplä, tummapapurikko ja tesmaperhonen.
– Tesmaperhosen näkeminen on yleensä varma merkki kesän kääntymisestä ehtoopuolelle, kertoo Kimmo Saarinen.
Toinen merkittävä kesän taite on Kimmo Saarisen mukaan maitohorsman kukkiminen. Tällä hetkellä maitohorsma on jo täydessä kukassa, vaikka se yleensä kukkii vasta heinä-elokuussa.
– Tällaisen luontoihmisen näkökulmasta maitohorsman kukinta on aina vähän sellainen ankea merkki, että tämä kesä oli nyt tässä ja tämä kääntyy loppujäähdyttelyn puolelle. Vähän turhan aikaista, sanoo Kimmo Saarinen.
Saarinen kyllä lohduttaa, että toki luonnossa on vielä kaikenlaista koettavaa niin perhosten, kasvien kuin muiden luonnonihmeiden parissa.
Maitohorsma kukkii jo nyt Etelä- ja Keski-Suomessa, vaikka yleensä sen aika olisi vasta heinä-elokuussa.Jouko Tykkyläinen
Kuivuus kiusaa toukkia
Perhosharrastajia on tänä kesänä palkittu hienolla lajikirjolla, ja perhosia on tavattu huomattavasti viime vuosia runsaammin. Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutin perhosseuranta-alueella perhosia on tähän mennessä tavattu kaksinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna.
Perhosen elinkaarta kuitenkin vaivaa kuivuus, sillä perhosten toukat syövät kasvien lehtiä. Kun vettä ei ole tullut taivaalta, eivätkä kasvit ole tavallista tahtia kasvaneet, on ravintoakin tarjolla toukille vähemmän.
– Samanlainen ongelma on ollut koko Etelä-Suomessa, jossa kuivuudesta on kärsitty, kertoo Saarinen.
Täydellistä perhoskesää tästä kesästä ei Kimmo Saarisen mukaan ole tulossa, mutta juhannuksen sateet auttavat perhosten toukkiakin ja saattavat pelastaa perhoskesän jatkumisen pidemmälle.
Lanttuperhonen on yksi Suomen yleisimmistä perhosista.Juha Jantunen
Talvi toukkana
Suurin osa perhosista noudattaa samankaltaista elämänrytmiä vuodesta toiseen. Niiden kehitysvaiheet etenevät niin, että saman lajin perhoset ovat lentämässä joka vuosi suurin piirtein samaan aikaan.
Talven aikana perhonen ei luonnollisestikaan pysty lentelemään, joten sen on selvittävä jotenkin talven yli.
– Suurin osa päiväperhosistamme ylittää talven pieninä toukkina. Esimerkiksi tesmaperhonen on usein karikkeen suojassa lumipeitteen alla. Keväällä ne alkavat syödä, koteloituvat ja lopulta kuoriutuvat perhosiksi.
Kesän aikana tesmaperhonen munii. Niistä kuoriutuvat toukat syövät ahkerasti näivettynyttä heinää, kunnes valmistautuvat talvehtimaan.
Aikuisina perhosina talvehtivat muun muassa yleiset nokkosperhonen, suruvaippa ja sitruunaperhonen. Tämä selittää sen, miksi sitruunaperhonen on kevään ensimmäisiä perhosiamme.
Sitruunaperhonen talvehtii aikuisena perhosena ja on siksi sitä näkee jo aikaisin keväällä liihottelemassa pihamailla.Jouko Tykkyläinen
Vielä tulee perhosia
Tällä hetkellä niityiltä ja kedoilta pääsee helposti tapaamaan tesmaperhosen lisäksi muun muassa idänniittysilmän, angervohopeatäplän, niittyhopeatäplän tai orvokkihopeatäplän.
– Sinisiipiä on monen vuoden jälkeen oikein mukavasti lennossa. Runsaslukuisin niistä on hopeasinisiipi, mutta sillä on seurassaan niittysinisiipiä, hohtosinisiipiä ja suojaisimmilla pakoilla myös lehtosinisiipiä, kertoo perhostutkija Kimmo Saarinen.
Kaikkein isoimmat perhoset ovat onneksi vielä tulossa.
– Haapaperhosta jo jonkin verran näkee, mutta sen ja häiveperhosten paras aika on vielä tulollaan. Että kyllä perhosia vielä tuleville viikoille riittää, lohduttaa Kimmo Saarinen.
9-vuotias englanninbulldoggi Zsa Zsa on valittu Yhdysvalloissa maailman rumimmaksi koiraksi. Koiran valtava kieli ja leveät jalat vakuuttivat tuomariston Kalifornian Petalumassa järjestetyssä kilpailussa lauantaina.
Omistaja Megan Brainard kertoi ajaneensa 30 tuntia Minnesotasta, jotta pääsi tuomaan koiransa kilpailuun. Narttukoiraa oli pidetty viisi vuotta pentutehtaassa, ja Brainard sai sen itselleen pelastuskoirajärjestön kautta.
– Se on kokenut paljon, ja pääsi nyt tänne. Se on upea koira. Adoptoikaa, älkää ostako, Brainard sanoi medialle voiton jälkeen.
Vuotuisessa kilpailussa ehdokkaat tallustavat punaisella matolla tuomareiden arvioitavaksi. Kilpailun pääpalkinto on noin 1 300 euroa.
Zsa Zsasta on tulossa julkkis. Se lentää maanantaiksi New Yorkiin, jossa se esiintyy NBC:n Today Show'ssa.
