Yhdysvallat on pyytänyt Turkilta todisteita sauditoimittaja Jamal Khashoggin väitetystä surmasta.
Turkin viranomaisten mukaan heillä on hallussaan ääninauha, joka todistaa Saudi-Arabian agenttien surmanneen Khashoggin. Saudi-Arabian hallintoa kritisoinut toimittaja katosi sen jälkeen, kun hän astui 2. lokakuuta Saudi-Arabian konsulaattiin Istanbulissa.
– Me olemme pyytäneet sitä, jos se on olemassa, presidentti Donald Trump sanoi viitaten surman todistavaan ääni- tai videotallenteeseen.
– En ole vielä varma siitä, että se on olemassa. Todennäköisesti se on, mahdollisesti, Trump jatkoi.
Uutistoimisto Reutersin haastattelemien turvallisuuslähteiden mukaan Turkki ei ole toistaiseksi jakanut mitään tapaukseen liittyvää todistusaineistoa Yhdysvalloille tai sen eurooppalaisille liittolaisille.
Saudi-Arabia on Yhdysvaltojen keskeinen liittolainen Lähi-idässä. Trump kertoi keskiviikkona Fox-televisiokanavan haastattelussa, että hän ei halua hylätä pitkäaikaista liittolaista. Yhdysvaltain presidentti toisti toivovansa, ettei Saudi-Arabia johto olisi sekaantunut Khashoggin katoamiseen.
– Haluan tietää mitä tapahtui ja missä on vika. Todennäköisesti saamme tietää tämän viikon loppuun mennessä, Trump kertoi myöhemmin toimittajille.
Kestävä kehitys on edelleen naisten juttu ja mies, joka on kiinnostunut vihreistä arvoista, koetaan neitimäisenä, sanoo Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska.
Kulutuskäyttäytymistä ja kulutusyhteiskunnan muutoksia pitkään tutkinut Wilska on käynnistämässä tutkimushanketta nuorista miehistä, joita kestävä kulutus ei kiinnosta pätkääkään.
– Jotta kestävä kehitys menisi oikeasti läpi koko kansan, pitäisi mukaan saada myös ne, jotka ovat välinpitämättömiä tai täysin vastaan. Siitä puhutaan aina oletuksena, että kaikilla on hyvä tahto ja kaikki haluaisivat olla kestäviä. Ei se näin mene. On paljon ihmisiä, jotka eivät halua olla kestäviä.
Terhi-Anna Wilska arvioi aikaisempien tutkimusten valossa, että tähän välinpitämättömien tai vastustajien joukkoon kuuluu ainakin neljännes tai jopa 30 prosenttia nuorista miehistä.
Valtaosa suomalaisista on toki huolissaan ilmastonmuutoksesta ja kestävän kulutuksen asioista. Matalasti koulutettuja poikia ja nuoria miehiä ekologiset asiat kiinnostavat kuitenkin kaikkein vähiten.
– Kaikki tutkimukset, mitä olen lukenut, niin koulutuksen lisäksi naisten ja miesten välinen ero on se isoin selittävä tekijä. Tulotkaan eivät selitä, vaan koulutus ja sukupuoli erittäin vahvasti.
Terhi-Anna WilskaMikko Ahmajärvi / Yle
Poikien annetaan olla kestämättömämpiä
Professori Wilska on huomannut, että esimerkiksi kaupoissa ruuan ekologisuutta tutkiva tai vaateostoksilla tuoteselostuksia lukeva mies leimautuu helposti neitimäiseksi tai ylitiedostavaksi punavihreäksi kaupunkilaiseksi, joka ei ole kunnon suomalainen äijä.
Tämä äijäily lähtee jo kotoa ja alkaa pienestä.
– Perheissäkin voi olla niin, että poikien annetaan olla kestämättömämpiä. Poikien kulutushan on sallitumpaa kuin tyttöjen kulutus, koska pojat ostavat harvemmin. Niin kauan kuin tällainen ajattelu on olemassa, niin eihän kestävä kehitys silloin leviä.
Wilskan mukaan kestävästä kehityksestä löytyy vaikka mitä tutkimusta, mutta sukupuolten merkitys on täysin tutkimatta. Naisten ja miesten erot tulisi kuitenkin nykyajalle tyypillisen häivyttämisen sijaan kaivaa kunnolla esiin.
Esimerkiksi eräästä aikaisemmasta tutkimuksestaan professori muistaa, kuinka kolmannes alle 30-vuotiaista miehistä ei kierrättänyt edes paperia.
Tyypillistä matalan koulutuksen nuorille miehille on, että ajoneuvohankinnoissa, asumisessa tai syömisessä kestävää kulutusta ei ajatella ollenkaan. Esimerkiksi auto-ostoksilla aivan kaikki muut asiat koetaan pientä kulutusta ja pieniä päästöjä tärkeämmiksi valintaperusteiksi.
Professori muistuttaa, että täysin tietämättömiä nuoria miehiä ei enää ole. Jo koulussa kestävästä kulutuksesta puhutaan. Yleisempää on, että nuoret miehet eivät välitä.
– Ja kyllähän koulutetuistakin löytyy heitä, joita ei kiinnosta yhtään, vaikka he ovat koulutettuja ja tietäviä.
Nuorissa on tulevaisuus, josta pitää olla huolissaan
Vaikka nykynuoret saavat kaikkein eniten tietoa ilmastonmuutoksesta ja kestävästä kulutuksesta, se ei professori Wilskan mukaan tarkoita automaattisesti, että nuori sukupolvi muuttaa kaiken.
– Kuitenkin nuorista löytyvät ne kaikkein epäekologisimmat. Mikään tutkimus ei tue sitä ajatusta, että nuoret olisivat lähtökohtaisesti ekologisempia. Vaikka siellä ovat ne edelläkävijät, siellä ovat myös ne pahimmat jumittajat.
Tutkijat joutuvat miettimään nuorten miesten kysymyspatteristoon selkeitä ja yksinkertaisia kysymyksiä, joihin on helppo vastata. Vaikeita sanoja ei käytetä.
Esimerkiksi lähiruoka ei kaikille välttämättä tarkoita olosuhteita, joissa ruoka on toteutettu, vaan lähigrillin burgeria.
Tulevan tutkimuksen tarkoitus on keksiä keinoja, miten ihmiskunnan kannalta elintärkeää tietoisuutta saisi menemään myös nuorten miesten päähän.
Nuoriin on kuitenkin entistä hankalampi vaikuttaa. Kestävyydestä uutisia suoltava valtamedia ei heitä enää tavoita. Professori Wilska huomaa yliopiston luennoilla, että edes koulutetut nuoret eivät enää seuraa uutismedioita.
– On riski että yleinen mielipide ei muutukaan, koska emme ole enää niin homogeenisiä.
Huolta lisää, että uusi aikuisten sukupolvi on kaikista kulutuskeskeisin: he ovat kasvaneet kaikkien aikojen kulutuskeskeisimmässä yhteiskunnassa, jossa ostaminen on impulsiivista.
– Tähän on pakko yrittää vaikuttaa erilaisella viestinnällä. Nuori sukupolvi ei korjaa näitä ongelmia itsestään, Wilska sanoo.
Päinvastoin. Moni kapinoi tietoisesti vastustamalla kestävää kehitystä.
Kieltämällä esimerkiksi ilmastonmuutoksen olemassaolon, he vastustavat samalla valtaapitäviä. On todellinen riski, että Suomi jakautuu entistä enemmän ekologisesti kestäviä valintoja ja kestämättömiä valintoja tekeviin.
– Kyllä se ohuesti harmitti, Polvijärven kunnanjohtaja Jari Tuononen myöntää kunnanvaltuuston lokakuisesta päätöksestä.
Polvijärven valtuusto kaatoi lokakuun alussa yhden äänen enemmistöllä sopimusluonnoksen Pohjoismaiden suurimman terveydenhuolto- ja hoivapalveluyrityksen Attendon kanssa.
Sopimuksella kunta olisi myynyt korjausta tarvitsevan palvelukeskus Turvalan Attendolle 800 000 eurolla. Ostaja olisi rakentanut tilalle uuden palvelukodin ja keskuskeittiön. Lisäksi Attendo olisi purkanut kunnan puolesta entisen kunnanviraston, yhden rivitalon ja vanhan lämpökeskuksen. Purkukuluiksi on arvioitu 700 000 euroa.
Kunnanjohtajan mielestä kaupan peruuntuminen pysäyttää kunnan hyvässä vauhdissa olleen kehittämisen.
– Sopimuksella olisi turvattu, että meillä olisi säilynyt hoivapalvelut ja työpaikat kunnassa, Jari Tuononen uskoo.
Minulle se ei ollut pelkkä kiinteistön myyminen. Riitta Kuronen
Sekä kunnanhallituksessa että -valtuustossa myyntiä vastustanut demaripäättäjä Riitta Kuronen näkee asian toisin.
– Minulle se ei ollut pelkkä kiinteistön myyminen. Mielestäni Attendo tavoittelee kaupalla myös niitä hoivapalveluita. En voinut hyväksyä, että kaikki Polvijärven vanhusten asumispalvelut olisivat siirtyneet heille, Kuronen perustelee.
Hän ei usko vanhuspalveluiden karkaavan kunnasta minnekään.
– Meillä on niin paljon ikäihmisiä, että on järkevä hoitaa heidät omassa kunnassa. Mutta palveluntuottajahan ei ole kunta, Kuronen muistuttaa.
Polvijärvi kuuluu Siun sote -kuntayhtymään, joka vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Pohjois-Karjalassa. Osan palveluista kuntayhtymä tuottaa itse, osan ostaa yksityisiltä yrityksiltä kuten Attendolta.
Polvijärveläinen SDP:n kunnanvaltuutettu Riitta Kuronen kestää arvostelun Attendon tarjouksen hylkäämisestä, koska on saanut myös myönteistä palautetta kuntalaisilta.Marja-Liisa Kämppi / Yle
Attendo neuvottelee sadan kunnan kanssa
Miksi pörssiyhtiö Attendo ostelee sosiaali- ja terveyskiinteistöjä kunnista?
– Aloite on lähtenyt kunnilta, niillä on huoli mitä vanhoille kiinteistöille tapahtuu. Kun niitä rakennuksia aikanaan suljetaan, on vaarana, että tilalle ei tule mitään. Nyt on oiva tilaisuus läpivalaista kuntien sote-kiinteistöjä ja turvata lähipalvelut ja työpaikat alueella, Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen markkinoi.
Attendo tavoittelee Karjalaisen mukaan kiinteistöjä, joista kunnat ovat valmiita luopumaan.
– Meillä on käynnissä noin sata tällaista neuvottelua Suomessa, toiset etenevät, toiset eivät. Kauppoja on tehty kymmeniä. Tai sanotaan, että on lähellä saada neuvottelut maaliin, toimitusjohtaja täsmentää.
Aloite on lähtenyt kunnilta, niillä on huoli mitä vanhoille kiinteistöille tapahtuu. Pertti Karjalainen
Polvijärven kielteinen kanta ei ole ainoa: niukalla enemmistöllä kaatui myös esimerkiksi Joutsassa vanhainkodin myynti Attendolle. Valituksetkaan eivät Karjalaisen mukaan ole harvinaisia. Toimitusjohtajan mielestä kuntien päättäjillä on sitkeitä harhaluuloja.
– On ihan huhupuhetta, että siirtyvän henkilöstön palkat laskisivat, liikkeenluovutuslaki säätelee sen. Toinen on se, että asiakkaiden maksut muuttuisivat. Eivät muutu, koska asiakasmaksut määrittelee maakunta, ei Attendo. Meillä on yhtenäinen hinnasto koko Suomessa, ammattimaiset ostajat osaavat ostaa ja määritellä hinnat, Karjalainen selvittää.
Vaihtoehtoina hoitobisnes tai velkaisempi kunta
Polvijärven kunnanjohtaja arvioi kunnan kiinteistökaupan kaatuneen epäluuloon Attendoa kohtaan.
– Pörssiyhtiö varmaan nähtiin ikävänä peikkona, vaikka kunnan kannalta se olisi tuottanut täsmälleen samat palvelut suunnilleen entisellä hinnalla. Sopimuksessa oli ehto, että hinta ei nouse Joensuun seudun yksityisten hoivapalvelujen keskihinnan yläpuolelle ja sopimussakot oli määritelty, Jari Tuononen harmittelee.
SDP:läinen kuntapäättäjä Riitta Kuronen puolestaan uskoo, että Attendo olisi kilpaillut Polvijärven pienet yrittäjät hengiltä. Hän tuntee järjestelmää, koska työskentelee esimiehenä Siun sote -kuntayhtymän ikäihmisten palveluissa.
– Ymmärrän kuinka vanhuspalvelut toimivat ja kuinka ihmisiä sinne sijoitetaan. Liiketoiminta on liiketoimintaa ja silloin verovaroilla tuotettu palvelu ostettaisiin yksityiseltä ja heidän täytyy tuottaa voittoa, Kuronen näkee.
Kunnan kannalta pörssiyhtiö olisi tuottanut täsmälleen samat palvelut suunnilleen entisellä hinnalla. Jari Tuononen
Uuden palvelukeskuksen ja keskuskeittiön rakentaminen maksaisi Polvijärvelle arviolta 10 miljoonaa euroa. Kunnanjohtajan mielestä lähivuosien investointiohjelmaa on karsittava ja purkua odottavat rakennukset saavat nököttää kirkonkylän raitilla vielä tovin.
– Muuten oltaisiin valtakunnan velkaantuneimpien kuntien joukossa, kun nyt ollaan vähävelkaisimpia, Tuononen laskeskelee.
Vasemmistolaisen päättäjän mielestä Polvijärvellä on tarvittaessa varaa velkaantua.
– Täytyy arvioida uudelleen, että mitä Turvalassa kannattaa korjata ja mitä rakentaa uudelleen. Tämän vuoden tilinpäätökseen tulee todennäköisesti 170 euroa asukasta kohti velkaa, velkatilanne on hyvin hallinnassa, Riitta Kuronen tuumaa.
Kunnanjohtaja Jari Tuonosta harmittaa, että vajaan 4500 asukkaan Polvijärvi voi joutua itse rakentamaan arviolta kymmenen miljoonaa euroa maksavan uuden palvelukeskuksen ja keskuskeittiön.Marja-Liisa Kämppi / Yle
Lieksassa ei luoteta kuntayhtymään
Kun Polvijärvi hylkäsi Attendon tarjouksen, toisaalla Pohjois-Karjalassa Lieksa hyväksyi yhteistyön suuryrityksen kanssa. Yksi 20-vuotisen sopimuksen puoltajista on perussuomalainen Esa Räty, jonka mielestäkuntapäättäjän osa vanhojen sote-kiinteistöjen suhteen on hankala.
– Meillä oli vain huonoja ja helvetin huonoja vaihtoehtoja. Otettiin se huono, toivottavasti tämä osoittautuu jatkossa parhaaksi. Pyrkimys oli, että meidän koukkupolvien tulevaisuus turvattaisiin kotipaikkakunnalla eikä vanhusten tarvitsisi lähteä Joensuuhun, Valtimolle tai muihinkaan ympäristökuntiin, Räty perustelee.
Vaikka Räty on saanut päätöksestä myönteistä palautetta kaupunkilaisilta, häntä epäilyttää hoitoalan monopolisoituminen.
– Jos joku yritysketjuista pääsee määräävään asemaan, se ei tiedä meille veronmaksajille hyvää jatkossa. Siellä ei ole kuin viidakon laki ja bisnes on raakaa, palvelujen hinnoittelussa ei armoa anneta, Räty pelkää.
Pyrkimys oli, että meidän koukkupolvien tulevaisuus turvattaisiin kotipaikkakunnalla. Esa Räty
Kuntien omaa halua investoida uusiin sote-rakennuksiin hillitsee se, että valtionosuuksien pienentyessä tulevaisuudessa kuntien maksukyky heikkenee. Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen on huolissaan kiinteistöriskistä.
– Sote-uudistuksessa tuleva maakunta sitoutuu nykykiinteistöissä kolmen vuoden vuokra-aikaan. Sen jälkeen tyhjien kiinteistöjen riski jää kunnalle ja niistä voi muodostua merkittävä tappio, jos tuottoa ei saada. Erityisesti, kun tilat ovat vanhoja ja niiden tehokkuus ei ole kilpailukykyinen uusien kiinteistöjen kanssa, Määttänen pohtii.
Lieksan Attendo-sopimuksesta on valitettu hallinto-oikeuteen. Oikeuden ratkaisua odoteltaessa kaupungin päättäjiä huolestuttaa terveyskeskuksenkin korjaustarve. Kaupunginvaltuutettu Esa Räty ei usko, että kuntayhtymä rakentaisi uuden terveyskeskuksen.
– Pyrkimykset päästä järkevästi vaikuttamaan Siun soten päätöksiin eivät ole toteutuneet, Räty tuumaa.
Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Esa Räty haluaa, että lieksalaiset vanhukset saavat viettää viimeiset elinvuotensa omaistensa lähellä kotipaikkakunnallaan.Marja-Liisa Kämppi / Yle
Siun sotea korpeaa: kunnat myyvät omalla vastuulla
Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote ärsyyntyi, kun jäsenkunnat alkoivat hieroa kauppoja sote-kiinteistöistään. Syyskuussa kuntayhtymä lähetti paimenkirjeen kauppojen vaikutuksista julkisiin palveluihin.
– Kunta voi myydä kiinteistöjään, mutta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun kunnat ovat Siun soten perussopimuksessa luovuttaneet kuntayhtymälle. Kiinteistöjen käytöstä palvelujen tuotannossa päättää Siun soten organisaatio, kuntayhtymän toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen tähdentää kuntapäättäjille.
Entisenä kunnanjohtajana Pirskanen ymmärtää kuntien kiinteistöriskin: kunnostaako velkarahalla rapistuneita vanhainkoteja, palveluasuntoja ja terveyskeskuksia, joista kunta ei välttämättä saa tulevaisuudessa tuloja.
– Toinen puoli kolikosta on, että yhden toimijan monopoli ei ole hyvä. Paras tilanne olisi monituottajamalli, jossa paikkakunnalla on kussakin palvelussa sekä yksityisiä että julkisia tuottajia, Pirskanen sanoo.
Paras tilanne olisi monituottajamalli. Ilkka Pirskanen
Polvijärven tilannetta kuntayhtymän johtaja pitää erityisen hankalana, koska ainoa palvelukeskus on iäkäs ja epäkäytännöllinen eikä paikkakunnalta löydy korvaavia tiloja palveluasumiseen. Korjausvastuu on silti Pirskasen mukaan kunnalla.
– Se on kunnan kiinteistö ja kunta päättää sen kohtalosta – kunnossapidosta ja korjauksista – suvereenisti. Siun sote sitten vuokraa toimitiloja omaan tuotantoonsa, Pirskanen toteaa.
Siun soten perussopimuksen mukaan kuntayhtymä vuokraa tarvitsemansa tilat ensisijaisesti jäsenkunnilta. Kuntayhtymä saattaa kuitenkin lähteä vuokratiloista vain jättämällä kunnalle irtisanomisilmoituksen, kuten tapahtui kesällä Lieksan terveyskeskuksessa.
– Ei ole otettu korvaavia tiloja, koska ei tarvittu sitä tilaa. Sitä varten vuokrasopimuksessa on irtisanomisehdot. Ei mikään toimija, Siun sotekaan, pidä vuokratiloja, joita se ei toiminnassaan tarvitse, Pirskanen puolustautuu sanelusyytöksiltä.
Lieksan kaupunki on päättänyt myydä Partalanmäen palvelukodin hoiva-alan suuryhtiölle Attendolle, mutta myynnistä on valitettu Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Ratkaisun saaminen päätöksen laillisuudesta voi kestää yli vuoden.Marja-Liisa Kämppi / Yle
Attendon johtaja uskoo asumispalveluiden uusjakoon
Attendon edustaja tyrmää, että hoivajätti pääsisi jossakin alueella määräävään markkina-asemaan.
– Monopolihan on ostajapuolella. Näillä näkymin maahan tulee 18 jättiostajaa ja se on pelottava tilanne meille. Eli maakunnat määrittelevät, millä hinnalla haluavat näitä palveluja ostaa. Me on varauduttu tähän, koetamme olla kustannustehokas toimija, Karjalainen muotoilee.
Attendon toimitusjohtaja haluaa kyseenalaistaa julkisten palvelujen paremmuuden.
– Miten tulevat maakunnat perustelevat sen, että omasta tuotannosta ollaan valmiita maksamaan enemmän kuin ostopalvelusta? Veronmaksajien rahoille pitää saada tasalaatuinen vastine. On kestämätöntä, että pitemmän päälle hinnat poikkeaisivat toisistaan, kun puhutaan samasta tuotteesta, Pertti Karjalainen haastaa.
Monopolihan on ostajapuolella. Maakunnat määrittelevät, millä hinnalla haluavat näitä palveluja ostaa. Pertti Karjalainen
Hoivabisneksessä hääräävät myös Mehiläinen, Esperi, Coronarian ja Pihlajalinna. Attendon tavoite on selvä.
– Että tähän maahan tulee tasapuoliset markkinat, yksityinen ja julkinen toiminta saatetaan samalle viivalle. Kun se on saavutettu, niin Attendo on tyytyväinen. Mihin se johtaa, sen aika näyttää, toimitusjohtaja Pertti Karjalainen sanoo.
Kehityksen suunnasta Karjalainen on kuitenkin varma.
– Kunnilla on noin 25 000 vuodepaikkaa asumispalveluissa omana tuotantona. Olisin ihmeissäni, jos näistä puolet ei vaihda omistajaa lähivuosina siten, että niihin tulee jokin yksityinen tuottaja. Syy on yksinkertainen: yksityinen sektori on useissa tutkimuksissa osoittautunut edullisemmaksi, Attendon toimitusjohtaja perustelee.
Eteneminen kohti sopimusta Britannian EU-erosta on sitä hitaampaa mitä lähemmäs maalia tullaan, koska vaikeimman asian eli Irlannin rajan ratkaiseminen on jätetty viimeiseksi.
Britannian pääministeri Theresa May ei tuonut EU-johtajien mukaan uusia ratkaisuehdotuksia pöytään eilisen brexit-keskustelun alla.
Niinpä johtajat saattoivat vain todeta, että sopimus ei ole nyt sen lähempänä kuin ennenkään. Heillä ei ollut myöskään edellytyksiä päättää järjestää ylimääräistä huippukokousta marraskuussa.
– Pallo on nyt Britannialla, ja heidän pitää päättää mihin suuntaan lähdetään etenemään, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.).
– Aikaa on yhä riittävästi, sanoi puolestaan Ruotsin pääministeri Stefan Löfven.
Sipilä arveli, että neuvotteluita voitaisiin käydä joulukuulle saakka, jotta erosopimus saadaan voimaan maaliskuun lopussa kun Britannia eroaa. Mutta samaan aikaan unionissa valmistaudutaan siihen, että sopimusta ei synnykään.
– Tänään kehotimme komissiota tekemään tarmokkaasti töitä sopimuksettomaan eroon varautumiseksi. Ei siksi, että olettaisimme niin käyvän, vaan koska meidän on oltava valmiit, sanoi Alankomaiden pääministeri Mark Rutte.
Siirtymäkauden pidentäminen mahdollista
Eilisillan keskustelu oli pettymys suhteessa odotuksiin, joita siihen viime kuussa kohdistettiin. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk sanoi silloin, että tämä kokous olisi "totuuden hetki", jolloin pöydällä pitäisi olla sopimuksen ainekset.
Sen sijaan pöydällä oli vain vehnäoluessa kypsennettyä kampelaa.
Jos neuvottelut eivät pian etene, Britannian eron siirtymäkauden pidentäminen alkaa näyttää houkuttelevalta ratkaisulta. Siirtymäkauden aikana kauppa käy nykyisin säännöin, mutta Britannia joutuu osallistumaan esimerkiksi maksuihin EU-budjettiin.
Pidennys antaisi riittävästi aikaa neuvotella EU:n ja Britannian tulevasta suhteesta niin läheinen, että rajatarkastuksia Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan välillä ei tarvittaisi.
Toisaalta siirtymäkauden pidentäminen nykyisestä 20 kuukaudesta vuodella voisi olla poliittisesti hankala pala Maylle, sillä se siirtäisi todellista eropäivää eteenpäin.
"Vielä yksi vuosi lisää brexit-limbossa?", uutisoi sanomalehti Daily Mail torstaiaamun juttunsa huippukokouksesta, kaksi vuotta ja neljä kuukautta brexit-kansanäänestyksen jälkeen.
Poliisilla on oikeus avata rikoksesta epäillyn puhelin tämän sormenjäljellä ilman suostumusta, kirjoittaa Savon Sanomat. Asiaan on ottanut kantaa eduskunnan oikeusasiamies.
Asiasta oli kannellut poliisin Porissa viime vuonna kiinni ottama mies, jota epäiltiin varkaudesta. Hän ei suostunut selvittämään poliisille asioitaan. Mieheltä löytyi puhelin, jossa poliisi arveli olevan tutkintaa auttavia tietoja. Kun mies ei avannut puhelinta, poliisit avasivat sen ottamalla mieheltä väkisin sormenjäljen puhelimen näyttöön.
Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen tekemässä ratkaisussa todetaan, että sormenjälkien ottaminen on henkilötuntomerkkien ottamista, jonka saa tehdä epäillylle riippumatta, mistä rikoksesta häntä epäillään. Epäiltyä ei saa pakottaa paljastamaan salasanaa tai pin-lukua, mutta sormenjäljet saa ottaa, kunhan se tehdään niin lievin keinoin kuin tilanteessa on mahdollista.
Helsingin käräjäoikeus antaa tänään päätöksensä MV-sivustoon liittyvissä rikosepäilyissä. Syyttäjä on vaatinut MV-sivuston perustajalle Ilja Janitskinille vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdotonta vankeusrangaistusta.
Käräjäoikeus käsitteli kesäkuussa ainutlaatuisessa oikeudenkäynnissä yli kahtakymmentä Janitskinia vastaan nostettua syytettä. Janitskinia syytetään muun muassa törkeistä kunnianloukkauksista, kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sekä tekijänoikeus- ja salassapitorikoksista.
Kiihottamisessa kansanryhmää vastaan on kyse siitä, että syyttäjä katsoo Janitskinin uhanneen MV-sivustolla islaminuskoisia maahanmuuttajia väkivallalla. Syyttäjän mukaan verkkojulkaisun sisällöstä vastannut Janitskin myös salli juutalaisten ja tummaihoisten ihmisten panettelun ja solvaamisen.
Syyttäjän mukaan Janitskin syyllistyi törkeään kunnianloukkaukseen, kun MV-sivustolla esitettiin liki kolmessakymmenessä jutussa Aroa koskevia valheellisia tietoja tai vihjauksia, jotka aiheuttivat vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa.
Yksin tämän syytteen perusteella syyttäjä vaatii Janitskinille vuoden ja kahden kuukauden vankeusrangaistusta.
Syyttäjä katsoo Janitskinin syyllistyneen törkeisiin kunnianloukkauksiin myös, kun MV-sivustolla julkaistiin loukkaavia ja halventavia juttuja kahdesta naisesta.
Laittomasta uhkauksesta oli syyttäjän mukaan kyse silloin, kun Janitskin uhkasi Kalevan päätoimittajaa rikoksella.
Janitskin katsoo, että hän vastasi verkkojulkaisun sisällöstä vain omien kirjoitustensa osalta. Hän on kiistänyt olleensa päätoimittaja ja vastuussa sivustolla julkaistuista artikkeleista. Janitskinin mukaan suurin osa syytteistä tulisi hylätä.
Syyttäjä: Bäckman yritti vaikuttaa toimittajan työhön
Juttuvyyhdessä on syytettynä myös Venäjä-yhteyksistään tunnettu dosentti Johan Bäckman. Hänelle syyttäjä vaatii kahdeksan kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta.
Syyttäjä katsoo Bäckmanin syyllistyneen törkeään kunnianloukkaukseen, kun hän esitti Arosta kirjoituksissaan jatkuvasti valheellisia tietoja ja vihjauksia.
Syyttäjä katsoo, että Bäckmanin ilmeisenä tarkoituksena on ollut vaikuttaa toimittajan työn sisältöön. Bäckman on kiistänyt syytteet.
Jutussa on syytettynä myös nainen, joka vastasi MV-sivuston keskustelupalstan ylläpidosta.
Syyttäjä katsoo hänen toimineen Janitskinin sijaisena ja vaatii naiselle kolmen kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta. Nainen kiistää syytteet.
Syyteharkinnassa on vielä lisää MV-sivustoon liittyviä syytteitä.
Yle katsoo olevansa jutussa asianomistaja myös siltä osin kun käsiteltävänä ovat Ylen toimittajaan kohdistuneet kunnianloukkaus- ja vainoamissyytteet. Oikeus ratkaisee asian tämänpäiväisessä päätöksessään.
New Yorkissa nähtiin harvinaislaatuinen viikonloppu, sillä poliisin tietoon ei tullut yhtään ampumistapausta.
Tällaista ei ole tapahtunut kertaakaan ainakaan 25 vuoteen, kertoo poliisi uutiskanava CNN:lle. Aika voi olla pidempikin, sillä ampumistapaukset on tilastoitu kaupungissa vasta vuodesta 1993 lähtien.
Pormestari Bill de Blasio ylisti saavutuksesta New Yorkin poliisilaitosta NYPD:tä.
– 8,6 miljoonan asukkaan kaupunki – eikä yhtään ampumistapausta kolmeen päivään, pormestari hehkutti poliisien valmistujaisseremoniassa.
Esimerkiksi väkivaltaisena tunnetussa Chicagossa ammuttiin viime viikonloppuna 27:ää ihmistä, joista kaksi kuoli, kertoo verkkolehti Chicago Sun-Times. Chicagon asukasluku on noin neljänneksen New Yorkin asukasluvusta.
Pormestari Bill de Blasio kuunteli maaliskuussa 2015, kun poliisipäällikkö William Bratton kertoi uuden ShotSpotter-teknologian käyttöönotosta. Teknologia auttaa selvittämään, mistä ammuskelu tulee,Justin Lane / EPA
Pelottavasta kaupungista poliisin ylpeyden aiheeksi
NYPD:n rikostorjuntaosaston johtaja Lori Pollock totesi äskettäin, että rikollisuuttaan viime vuosina vähentänyt New York on matkalla jälleen kohti uutta ennätystä rikosten vähäisyydessä. Tänä vuonna rikosten kokonaismäärän odotetaan jäävän alle 97 000:een.
Ampumistapausten määrä on vähentynyt jo kahdeksan peräkkäisen vuosineljänneksen aikana. Historiallisen alhainen se oli syyskuussa.
Aiemmin New York tunnettiin väkivaltaisena kaupunkina, jossa rehottivat murhat, väkivalta, huumerikokset ja prostituutio. 1990-luvulla kaupungin johto alkoi kovalla kädellä laittaa rikollisuutta kuriin ja on siinä onnistunut.
New York voi silti olla erityisen ylpeä. Siellä tehtiin esimerkiksi 290 murhaa viime vuonna, kun Chicagossa niitä oli 650.
Yhdysvaltain isoista kaupungeista henkirikoksia tehtiin viime vuonna eniten St Louisissa. Siellä tehtiin noin 66 henkirikosta 100 000 asukasta kohden, Chicagossa noin 24 ja New Yorkissa 3,4, kertoo tilastosivusto statista.com.
Maanantai toi kuitenkin muistutuksen siitä, että rikokset ovat yhä arkipäivää New Yorkissakin. Poliisi sai iltapäivällä ilmoituksen ammuskelusta Bronxissa.
Suurin osa Lapin autoilijoista on vaihtanut jo autoonsa talvirenkaat ensimmäisten lumikelien tultua. Esimerkiksi Rovaniemellä Lapin Kumin rengashotellin käyttäjistä 70 prosenttia on käynyt vaihdattamassa nastarenkaat autoonsa. Kemissä renkaanvaihdossa on käynyt noin 50 prosenttia ja Oulussa 40 prosenttia autoilijoista.
Lokakuun alun kylmät kelit menivät ohi ja harvinainen lämpöaalto lipui Suomen päälle. Kelin muuttuminen lämpimäksi on aiheuttanut ylimääräistä harmia nastarenkailla ajaville.
Nastarenkaisiin laitetaan yleensä hieman ylipainetta pakkasia silmälläpitäen.Raimo Torikka / Yle
Rengasliikkeet laittavat yleisesti nastarenkaisiin tavallista korkeammat paineet. Se heikentää ajomukavuutta, koska ylitäytetyillä renkailla kumin tuottama pito vähenee.
– Kun renkaat on asennettu alle niin niihin pannaan talvikelejä varten 0,2 - 0,3 baria enemmän ilmaa kuin valmistaja suosittelee. Kun tulee talvi ja pakkanen, ilmanpaine renkaissa laskee. Nyt, kun talvea ei tullutkaan, niin näillä lämpötiloilla renkaissa on liikaa ilmaa, perustelee Lapin Kumin myyntipäällikkö Risto Keskiruokanen renkaiden ylitäyttöä.
Pahimmillaan rengaspaineet voivat ylittää autonvalmistajan suositukset hyvinkin reippaasti. Tällaisilla kivikovaksi täytetyillä nastarenkailla ajaminen kovalla asfaltilla voi tuntua jopa turvattomalta.
Rengaspaineen laskeminen ei auta vesiliirrossa
Liikenneturvan aluejohtaja Rainer Kinisjärvi tiedostaa ongelman, mutta neuvoo autoilijaa rengaspaineilla kikkailun sijaan laskemaan mieluummin ajonopeutta.
– Kesärajoitukset ovat vielä voimassa, ja esimerkiksi satasen nopeusrajoitusalueella kannattaa haastavissa olosuhteissa alentaa nopeutta.
Kinisjärven mukaan nastarengas on ylipäätään erittäin huono vesikelillä. Rengaspaineen lasku ei esimerkiksi vesiliirtoon jouduttaessa auta.
– Rengaspaine on ehkä mukavuustekijä, mutta kuinka suuri turvallisuustekijä se sitten on. Riippuu paljon renkaan yleisestä kunnosta, miten hyvin se toimii.
Täysillä nastarenkailla ajaville Liikenneturvan Kinisjärvi haluaa myös huomauttaa, että ensi viikolla sää on jo viilenemään päin.
Kapeampi rengas talviolosuhteisiin
Autonrengasliitto suosittaa turvallisuuden kannalta vaihtamaan talvirenkaat riittävän usein.
– Tämä ei ole mitään rengaskauppiaan myyntipuhetta vaan ihan tutkittua tietoa. Eli talvirengas tehdään pehmeämmästä kumiseoksesta ja kun sille tulee ikää niin kumi alkaa kovettua ja kovettumisen myötä lähtee renkaasta pito pois, Keskiruokanen kertoo.
Nykyisin on tavallista, että uusiin autoihin asennetaan entistä leveämpiä ja matalaprofiilisempia renkaita. Suuntaus näyttää olevan sama myös talvirenkaiden osalta.
Pehmeällä lumella on kapeampi ja korkeampi talvirengas parempi kuin leveä ja matala.Raimo Torikka / Yle
Lapin lumisilla teillä paljon ajava taksimies vaihtaa joka syksy uudet talvirenkaat autonsa alle. Ammattikuski pitää turvallisempana kapeampaa rengasta.
– Käytäntö ja kokemus on opettanut, että mitä kapeampi ja korkeampi rengas, niin mukavampi tunne on ajaa lumisilla teillä. Tietenkin siksi, että leveämpi rengas nousee helpommin lumen päälle ja ohjattavuus katoaa herkemmin, kittiläläinen taksiyrittäjä Aripekka Ollila sanoo.
Rannikkoseuduilla on pahimmat ajokelit
Liikenneturvan aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi on samaa mieltä Ollilan kanssa.
– Olen täysin samaa mieltä. Usein uusissa autoissa on matalaprofiiliset renkaat alla, enkä tiedä miten mukavat ne ovat edes suomalaisella kesäkelillä. Talvella kapeampi ja korkeaprofiilisempi rengas on parempi.
Kinisjärvi suosittelee vaativiin olosuhteisiin renkaita, joissa on mahdollisimman paljon nastoja. Ja toisin kuin yleisesti luullaan, Lapin lumiset tiet eivät usein olekaan hankalimmat ajaa, vaan haastavimmat keliolosuhteet syntyvät, kun lämpötila sahaa nollan tienoilla.
– Lapissa on usein hyvä, talvinen pakkaskeli, vaikka tiet ovatkin lumiset. Rannikkoseuduilla Oulussa ja Kemissä on usein jo haastavammat olosuhteet liukkauden takia, Kinisjärvi sanoo.
Rengaspaineen laskeminen saattaa pidentää jarrutusmatkaa
Moni suomalainen laskee rengaspaineita Liikenneturvan Kinisjärven mukaan mukavuussyistä, mikä ei ole järkevää.
– Kun rengas on liian pehmeä, päästöt lisääntyvät, ajettavuus huononee ja pysähtymismatka pitenee. Renkaille on annettu jarrustustesteissä optimipaine. Autonvalmistajan suositus kannattaa huomioida.
Liikenneturvasta muistutetaan myös, että itsekäytettävän rengaspainemittarin kunto kannattaa tarkistaa aika ajoin. Mittarit eivät ole erehtymättömiä ja huoltoasemien mittareita käytetään joskus kovinkin ottein, eikä ilkivaltakaan ole tavatonta. Monilla huoltoasemilla ilmapainemittari pitääkin tästä syystä hakea kassalta.
Se on ikävä kahdelta yöllä otsalampun valossa vaihtaa renkaita, kun talvi yllätti. Rainer Kinisjärvi, Liikenneturvan aluepäällikkö
Lokakuisesta lämpöaallosta huolimatta talvirenkaiden vaihtaminen on nyt ajankohtaista. Ennen renkaan vaihtoa kumi kannattaa tarkistaa.
– Paljonko kulutuspintaa on jäljellä? Jos ura on neljän millin luokkaa, kannattaa miettiä, laittaako sellaista rengasta alle, Kinisjärvi huomauttaa.
Lisäksi kannattaa huomioida, onko rengas kulunut jostakin kohtaa enemmän ja mikä sen on aiheuttanut. Talvirengasta hankittaessa on syytä miettiä tarkasti myös käyttötarve. Osa tulee toimeen kitkarenkaalle, toisten käyttöön sopivat paremmin nastat.
Kinisjärvi muistuttaa vielä, että renkaat on hyvä vaihtaa riittävän ajoissa.
– Se on ikävä kahdelta yöllä otsalampun valossa vaihtaa renkaita, kun talvi yllätti. Ja vielä huonompi tilanne on, jos renkaat ovat hotellissa ja vaihtoaikaa ei välttämättä saa.
Helsingin käräjäoikeus linjaa sananvapauden rajoja, kun se antaa tänään päätöksen Ilja Janitskiniin ja MV-sivustoon liittyvissä rikosepäilyissä. Syyttäjä vaatii Janitskinille vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdotonta vankeusrangaistusta. Syyttäjä katsoo MV-sivuston perustaneen Janitskinin syyllistyneen yli kahteenkymmeneen rikokseen.
Brexit-neuvotteluiden ratkaisu siirtyi taas kerran eteenpäin
Andt Rain / EPA-EFE
EU-maiden johtajien mukaan Britannian erosopimus ei ole nyt sen lähempänä kuin ennenkään. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvelee, että neuvotteluita voitaisiin käydä joulukuulle saakka, jotta erosopimus saadaan voimaan maaliskuun lopussa kun Britannia eroaa. Jos neuvottelut eivät pian etene, eron siirtymäkauden pidentäminen alkaa näyttää houkuttelevalta ratkaisulta, kirjoittaa Ylen EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio.
Raskaana olevat tupakoivat edelleen
Getty Images
Tupakoinnin lopettaminen ei ole itsestäänselvää kaikille raskaana oleville. Vaikka tupakan haitoista sikiölle on puhuttu pitkään, edelleen 12,5 prosenttia odottavista äideistä tupakoi Suomessa. Maakuntien välillä on kuitenkin suuria eroja. Eniten odottajat tupakoivat Pohjois-Savossa, jossa joka viides odottava äiti polttaa. Vähiten tupakoidaan Keski-Pohjanmaalla, jossa vain noin kuusi prosenttia raskaana olevista tupakoi. Odottavat, tupakoivat äidit ovat yleensä nuoria ja vähemmän koulutettuja.
Tutkijat löysivät ”kosmisen titaanin”
ESO / EPA
Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt varhaisesta maailmankaikkeudesta jättimäisen galaksijoukon, jonka massan kerrotaan olevan miljoonan miljardin Auringon verran. Galaksien joukko sai lempinimen ”Hyperion” kreikkalaisen mytologian titaanin mukaan. Katso video Hyperionista täältä.
Sateet ylittävät Etelä- ja Keski-Suomen
Yle
Päivällä maan etelä- ja keskiosissa sadetta tai sadekuuroja tulee monin paikoin. Pohjoisessa sää on suurelta osin poutaista. Iltaa kohti sateet väistyvät. Lue lisää Ylen sääsivuilta.
Sisä-Suomen poliisi Tampereella on saanut valmiiksi esitutkinnan, joka koskee Tesomalla vuonna 2014 tapahtunutta henkirikosta.
Perheenisän ruumis löytyi Tampereen Tesomalla kevyenliikenteenväylältä varhain maanantaina aamulla 29.12.2014. Siitä käynnistyi Suomen oloissa poikkeuksellinen rikostutkinta. Pelkästään dna-testejä on teetetty tuhat.
Vainaja löytyi noin 130 metrin päästä kävelytien mäen päällä olevasta penkistä, jonka kohdalla epäilty ja uhri ovat epäillyn kertoman mukaan todennäköisesti kohdanneet
– Penkistä muutama metri vainajan suuntaan oli silmin havaittavissa sumu tai tippuverta lumessa, mutta teknisessä tutkimuksissa siitä ei saatu osoitettua verta eikä dna:ta. Uhrin jäljet olivat silmin havaittavissa verijälkien kohdalla ja päättyivät liukastumisjälkiin paikalla, josta uhri löydettiin, rikosylikomisario Jari Kinnunen kertoo tiedotteessa.
Uhrissa oli useampia veitsellä aiheutettuja vammoja.
Uhrissa oli useita veitsellä aiheutettuja vammoja. Epäilty murha sattui Tesomalla 28.–29. joulukuuta 2014.
Polisi tutkii asiaa murhana. Epäilty tunnusti teon viime pääsiäisen aikana. Epäilty on kertonut lyöneensä uhria puukollaan.
Uhria oli puukotettu aiemmin
Esitutkinnassa selvisi myös, että uhria oli pahoinpidelty jo aiemmin.
Uhri oli ilmoittanut, että häntä oli puukotettu Lempäälässä yksityisasunnossa. Teko sattui 7. joulukuuta 2014.
Jari Kinnusen mukaan puukotus tuli ilmi kuulusteluissa. Sen jälkeen poliisin tutkinta löysi hätäkeskusnauhoitteen. Uhri soitti hätäkeskukseen puukotuksesta.
Jostakin syystä uhri ei kuitenkaan käynyt lääkärissä, eikä tullut tekemään poliisille asiasta varsinaista rikosilmoitusta. Vammat olivat jääneet ilmeisen vähäisiksi.
Tästä teostä epäillään vuonna 1970 syntynyttä Lempäälässä tuolloin asunutta naista. Hän on kiistänyt rikoksen.
Myös tämän asian esitutkinta on nyt päätetty ja siirretään syyttäjälle harkintaan ensi maanantaina.
Siilinjärveläinen Leena Koponen oli noin neljävuotias, kun hän alkoi saada poissaolokohtauksia. Lelut tippuivat pikkutytön käsistä ja hän vain tuijotti kaukaisuuteen ympäristöään huomioimatta. Epilepsiaa epäiltiin, mutta aivosähkökäyrästä ei löytynyt mitään poikkeavaa.
Teini-ikäisenä 80-luvulla hänellä oli anoreksiatyyppisiä oireita ja itsetuhoisia ajatuksia. Kahdesti hän kävi psykologin puheilla. Psykologi olisi halunnut jutella Koposen äidinkin kanssa, mutta siihen äiti ei suostunut. Niin psykologilla käynnit jäivät.
– Minulla oli aika kaoottinen lapsuus. Minua kiusattiin koulussa. Isälläni oli alkoholiongelmia ja hän oli sairaalloisen mustasukkainen. Vanhempani erosivat, kun olin 11-vuotias. Äiti yritti parhaansa, hän kävi töissä ja piti huushollia pystyssä, mutta hänellä oli omat ongelmansa, Koponen kertoo.
Koposen äiti sairastui myöhemmin psykoosiin. Häntä hoidettiin samassa paikassa, jossa hän oli aiemmin työskennellyt, Harjamäen sairaalassa. Koponen uskookin, että hänen omat mielenterveysongelmansa juontavat paitsi perusturvattomasta lapsuudesta myös geenitekijöistä.
Yhteisöllisyys suojaa suomenruotsalaisia
Myös asiantuntijat mainitsevat perimän ja taustan vaikutukset vastatessaan kysymykseen, miksi Itä-Suomessa on enemmän vakavia mielenterveysongelmia kuin muualla Suomessa.
2000-luvun alussa julkaistun laajan väestötutkimuksen mukaan Itä- ja Pohjois-Suomessa esiintyi eniten psykooseja ja Lounais-Suomessa vähiten. Tutkimuksen mukaan psykooseja esiintyy Suomessa 3,5 prosentilla väestöstä. Kuopion yliopistosairaalapiirissä niiden esiintyvyys oli noin neljä prosenttia ja Oulun yliopistollisen sairaalan noin 4,6 prosenttia.
Kelan psykoosilääkkeiden erityiskorvattavuuden perusteella Itä-Suomessa on edelleen enemmän psykooseja kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa.
Yle Uutisgrafiikka
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Jaana Suvisaari on tutkinut vakavien mielenterveysongelmien alueellista jakautumista.
– Ero alueiden välillä liittyi syntymäpaikkaan, ei muuttoliikkeeseen, ja tämä viittaisi varhaisiin riskitekijöihin ja perimän eroon. Syitä on kuitenkin monia, eivätkä ne ole kiveen hakattuja.
Suvisaari muistuttaa, ettei Terveys 2000 -tutkimuksen löydöksiä voida suoraan soveltaa nykyhetkeen, sillä maailma on muuttunut.
– Tutkimukseen haastatellut ihmiset olivat syntyneet vuosien 1900–1970 välillä ja kasvoivat siis hyvin erilaisessa Suomessa. Tuolloin Pohjois- ja Itä-Suomessa oli paljon köyhempää kuin etelässä ja lännessä.
– Siihen eivät vaikuta absoluuttiset tulot, vaan sosiaalinen pääoma. Se tarkoittaa sitä, että tuetaan toisia, lähellä on muita ihmisiä, asioita tehdään yhdessä. Se voi selittää suomenruotsalaisten hyvää terveyttä ja hyvää mielenterveyttäkin.
Kuopion yliopistollisen sairaalan Mielenterveys ja hyvinvointi -palvelukeskuksen johtajan, professori Heimo Viinamäen mukaan geneettiset syyt selittävät idän ja lännen eroa vaikeiden mielenterveyshäiriöiden osalta.
– Itä–länsi-ero on pysynyt niin kauan, että se on ainoa järkevä selitys. Joskaan emme tunne tarkasti, mistä geenistä ero johtuu. Suomessa tehdään tällä hetkellä suurta skitsofreniaan ja yleensä psykooseihin liittyvää geenitutkimusta, mutta sen tuloksia ei vielä tiedetä.
Leena Koponen toivoo, että mielenterveyskuntoutujille tarjottaisiin osa-aikatyötä ja mahdollisuuksia opiskella.Matti Myller / Yle
Leena Koponen haki parikymppisenä apua ongelmiinsa psykologin vastaanotolta ja saikin sairaanhoitajaopinnot suoritettua. 90-luvun lamassa hänelle tarjottiin vain keikkatöitä ja lyhyitä sijaisuuksia.
Lasten syntymän jälkeen hän ei pystynyt enää palaamaan töihin. Masennus esti työskentelyn sairaanhoitajana eikä alanvaihto floristiksi ollut Kelan mielestä realistinen ajatus.
– Oma lääkärini ehdotti, että olisin tehnyt lyhyempää työpäivää kolmena päivänä viikossa. Vakituiselle työntekijälle tällainen järjestely olisikin ehkä onnistunut, mutta minulla ei vakituista työpaikkaa ollut.
Keskustelujen jälkeen Koposelle myönnettiin työkyvyttömyyseläke.
– Toisaalta se oli hyvä, koska olen saanut rauhassa itseäni kuntouttaa. Toisaalta haluaisin olla vielä jollakin tavalla yhteiskunnalle hyödyllinen.
Koposella on Pohjois-Savossa monia kohtalotovereita. THL:n asiantuntija-arvion mukaan maakunnassa on mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkettä saavia eniten koko maassa, 4,4 prosenttia 16–64-vuotiaasta väestöstä.
Vaikka muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa asukkaiden terveys paranee, on Kuopiossa tilanne THL:n mukaan päinvastainen. Erityisesti Kuopiossa on muihin kaupunkeihin verrattuna paljon vaikeita mielenterveysongelmia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielenterveysindeksin mukaan Kuopiossa hoidetaan itsemurhaa yrittäneitä ja jäädään mielenterveyssyiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle useammin kuin muualla maassa keskimäärin.
THL:n mielenterveysindeksi jakautuu kolmeen osaan: 1. Itsemurhat ja sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset 2. Psykoosiin liittyvät lääkkeiden erityiskorvausoikeudet 3. Mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet. Jos luku on alle sata, mielenterveyden ongelmia on edellä mainittujen asioiden valossa vähemmän kuin Suomessa keskimäärin.
Professori Heimo Viinamäen mukaan luvut kertovat myös siitä, että Kuopiossa psykiatrinen hoitojärjestelmä toimii melko hyvin. Myös psykoosia näyttäisi Kelan erityiskorvattavuusoikeuksien perusteella esiintyvän Kuopiossa muuta maata enemmän.
– Kuopion alueella kaikki tarvitsevat saavat psykoosiin ilmaislääkeoikeuden. Työkyvyttömyyseläkettä tarvitsevat saavat lausunnon ja tutkimukset työkyvystään. Itsemurhayrityksen jälkeen Kuopiossa hoidetaan ja tarkkaillaan potilasta sairaalassa kaksi kertaa enemmän kuin muualla Suomessa. Tässä mielessä korkea indeksiluku on myönteinen asia.
Hullun leima otsassa
Nyt Leena Koposen elämä on melko tasapainoista. Hän tekee vapaaehtoistöitä ja kouluttautuu kokemusasiantuntijaksi. Kokemusasiantuntijana hän haluaa auttaa muita mielenterveysongelmien kanssa kamppailevia.
Ylen juttuun hän suostui omalla nimellään ja kasvoillaan osaksi voidakseen hälventää mielenterveysongelmiin edelleen liitettyä häpeää ja puhumattomuuden kulttuuria.
– Kun ihminen selviytyy sydänkohtauksesta tai syövästä, se on kunnia-asia ja hän on sankari. Kun ihmisellä on vakava masennus, hän saa otsaansa hullun leiman loppuiäksi.
Koponen itse ei tiennyt suvussaan kulkevista mielenterveysongelmista, koska niistä ei puhuttu. Vaikeneminen lisää häpeää.
– Se, että ihmiset suhtautuvat ennakkoluuloisesti mielenterveysongelmiin, johtuu osin tietämättömyydestä. Itse olen kuullut vasta aikuisiällä oman sukuni mielenterveysongelmista. Omille lapsilleni olen puhunut näistä asioista avoimesti.
Koponen toivoo, että yhteiskunta suhtautuisi armollisemmin mielenterveyskuntoutujaan. Hän on itsekin joutunut muuttamaan käsitystään työn merkityksestä.
– Opin kotona, että työ on kaikki kaikessa. Kun koin, etten pärjää töissä niin hyvin kuin pitäisi, se oli valtava pettymys. Itsekin ajattelin, että joko työt tekee täydellisesti tai muuten on täysi luuseri.
"Kukaan ei ole pelkästään sairas tai terve"
Heimo Viinamäen mukaan työelämän kasvaneet vaatimukset ovat vaikuttaneet mielenterveysongelmien lisääntymiseen. Työpaikkojen kiire ja vaatimustaso ovat 20 viime vuoden aikana kasvaneet merkittävästi.
Professori Heimo Viinamäki.Matti Myller / Yle
Isoissa työpaikoissa voidaan Viinamäen mukaan tehdä joustoja ja muokata työtaakkaa työntekijän sen hetkiselle kunnolle sopivaksi. Pienemmissä työpaikoissa tilanne voi olla hankalampi.
– Lievätkin mielenterveysongelmat vaikeuttavat työssä selviytymistä. Se on iso ongelma, koska kukaan ihminen ei ole pelkästään sairas tai pelkästään terve.
Leena Koponen toivoo, että mielenterveyskuntoutujille tarjottaisiin osa-aikaista työtä, opiskelumahdollisuuksia ja tukea riittävän aikaisin, ettei kukaan putoaisi turvaverkkojen ulkopuolelle.
Hän haluaisi myös, ettei häntä määriteltäisi vain masennuksen kautta.
– Tykkään tehdä asioita käsilläni: virkata, neuloa, askarrella, leipoa ja maalata. Olen aika onnellinen. Nyt on hyvää aikaa miettiä, mitä haluan tehdä isona. Ehkä se olisi jotakin luovaa toimintaa ja jonkintyyppistä työskentelyä mielenterveyssektorilla.
Tarvitsetko apua mielenterveysongelmiin? Mielenterveyden keskusliiton sivuilta löytyy puhelinnumeroita, nettisivuja ja yhdistyksiä, jotka tarjoavat apua
Hans murtautui lukuisiin asuntoihin pääkaupunkiseudulla, koska se oli niin helppoa. Sitten hän käveli poliisiasemalle ja tunnusti kaiken. Kukaan ei muista, että tällaista olisi tapahtunut koskaan ennen.
Moni koiranomistaja on vakuuttunut, että hänen lemmikillään on ihmiskielen sanavarasto, jopa isokin. Kommunikaatiohan pelaa – miten koirat muuten oppisivat tottelemaan sanallisia käskyjä?
Entäs "oravailmiö"? Miksi moni koira valpastuu, innostuu ja jopa säntää katsomaan ulos ikkunasta, jos omistaja väittää, että ulkona on jotakin kiinnostavaa, vaikkapa orava? Voiko sana todella herättää koiran aivoissa mielikuvan puussa pomppivasta pörröeläimestä?
Vai reagoivatko koirat sittenkin vain äänensävyyn, katseeseen tai eleeseen, vaikka ihminen luulee syyksi puhetta?
Koe alkoi leikkien
Yhdysvaltalaisen Emoryn yliopiston tutkijat ryhtyivät ratkomaan asiaa koirien aivokuvauksella. Todistusaineistoa haluttiin koirilta itseltään, ei vain omistajilta, sanoo tutkimusta johtanut Ashley Prichard.
Tutkimusta edelsi pitkä esivaihe. 12 koiran omistajat opettivat lemmikkinsä noutamaan kahta erilaista esinettä niihin viittaavien sanojen perusteella. Se oli koirille leikkiä, josta sai makupaloja.
Jokainen esinepari erosi materiaaliltaan selvästi. Toinen oli esimerkiksi pehmolelu, toinen kumia.
Kun koirat olivat oppineet tuomaan aina oikean esineen, oli vielä yhden välivaiheen vuoro: koirat opetettiin menemään kaikessa rauhassa magneettikuvauslaitteeseen. Siten tutkijat pystyivät seuraamaan, mitä niiden päässä tapahtui.
Panostavatko aivot miellyttämiseen?
Aivokuvien perusteella koiralla todellakin on ainakin alkeellinen sanojen taju, tutkijat kertovat.
Esimerkiksi Eddie-koiran aivojen kuuloalue reagoi tuttujen leluapinan ja -possun nimiin laiskemmin kuin höpöhöpösanoihin "bobbu" ja "bodmick", joita omistaja käytti uusista esineistä, hatusta ja nukesta.
Eddie-koira osallistui kokeeseen yhdessä lelujensa Piggyn ja Monkeyn kanssa.Gregory Berns
Tutkijat odottivatkin, että tuttujen ja ventovieraiden sanojen kuuleminen näkyisi aivotoiminnassa eri tavoin, kuten tapahtuu myös ihmisellä.
Yllättäen reaktio kuitenkin oli ihmisiin verrattuna käänteinen. Meidän kuuloalueemme aktivoituu enemmän tutuista kuin vieraista sanoista.
Koira pyrkii yleensä miellyttämään omistajaansa. Siksi tutkijoilla on hypoteesi: koska koira tietää omistajansa haluavan, että se tajuaa puhetta, sen aivot panevat puhtia juuri uusien sanojen ymmärtämiseen.
Kaikilla koirilla eivät aktivoituneet täsmälleen samat alueet. Tutkijoiden mukaan vaihtelu saattaa johtua aivojen hyvin suurista koko- ja muotoeroista. Toinen syy saattaa olla yksilöiden älyllisissä eroissa.
Ei pelkkää ehdollistumista
Koiran kyky ja motivaatio ymmärtää ja oppia ihmiskielen sanoja voi riippua yksilöstä, mutta aivojen reaktiot sanojen merkitykseen ovat joka tapauksessa voimakkaampia kuin pelkästään Pavlovin teorian perusteella voisi olettaa, sanoo professori Gregory Berns.
Venäläinen fysiologi Ivan Pavlov ehdollisti kuuluisissa kokeissaan koiria niin, että opittuaan yhdistämään kellon kilinän lihapalaan ne alkoivat kuolata jo pelkästä kilinästä.
Bernsin johtamassa Dog Project -hankkeessa on aiemmin tutkittu muun muassa, miten koiran aivot reagoivat, kun tiedossa on palkinto, ja mitkä aivoalueista liittyvät kasvojen tunnistamiseen.
Uusin tutkimus on luettavissa Neuroscience-tiedejulkaisusta.
Ne eivät olleet mitkään satuhäät. Heti kun Kuopion maistraatin ovet aukesivat keskiviikkona kello yhdeksän, taiteilija Matti Kaarlejärvi käveli sisään muuttaakseen rekisteröidyn parisuhteensa avioliitoksi.
Kun asia oli selvä, hän lähetti kansanedustajamiehelleen Markku Rossille tekstiviestin. "Olet nyt naimisissa oleva mies", siinä luki. Rossi oli tuolla hetkellä Joensuussa työmatkalla.
– Kun luin tekstarin, minulla oli juuri alkamassa seminaari. Yritin kertoa toisille, mutta liikutuin ja varmaan muutkin liikuttuivat. Siitä tuli lämmin hetki, Rossi kertoo.
Tämän asian kautta minulle syntyi ystävyyssuhteita eri puolueiden henkilöihin, niin yllättävää kuin se voikin olla. Markku Rossi
Tuosta päivästä on nyt kulunut runsaat puolitoista vuotta. Päivä oli yhteiskunnallisesti tärkeä samaa sukupuolta edustaville pareille. Rossin ja Kaarlejärven tapauksessa suurin askel kohti tasa-arvoista asemaa muiden kanssa oli kuitenkin otettu jo aiemmin. Miesten parisuhde oli tullut suuren yleisön tietoon osin vahingossa vuoden 2015 Linnan juhlissa.
– Kasvattiäitini, [edesmennyt näyttelijä] Rauha Rentola sanoi, että "muista Matti, totuus tekee sinut vapaaksi". Se näkyi Markun kohdalla, Kaarlejärvi aloittaa.
– Kun parisuhde julkistettiin, siitä tuli kunnon myllytys. Markku on sen jälkeen vapautunut ja kaikki läheiseni sanovat, että hänestä on tullut kuin erilainen mies. Hän pystyy rennosti ja vapautuneesti keskustelemaan. Yhteiskunnallinen ja poliittinen paino on ollut hänen kohdallaan aika rajua.
– Ei ole tarvinnut pelätä, suojella, estää – sen parempaa työyhteisöä ei ole. Itse asiassa tämän asian kautta minulle syntyi ystävyyssuhteita eri puolueiden henkilöihin, niin yllättävää kuin se voikin olla.
"Kirkon parista on tullut voimakasta kannustusta"
Kun pariskunta oli tullut kaapista, he saivat kirjeitä, sähköposteja, puhelinsoittoja. Aina jossain joku tarttui hihasta ja halusi kertoa kokemuksistaan.
Rossin yllätti varsinkin se, miten paljon palautetta tuli kirkon sisältä. Evankelisluterilaisen kirkon virallinen linja on, että kirkollisessa vihkimisessä avioliiton osapuolet ovat mies ja nainen. Useat papit ovat kuitenkin vihkineet sateenkaaripareja ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan asenteet samaa sukupuolta olevien kirkollista vihkimistä kohtaan ovat muuttuneet aikaisempaa hyväksyvämmiksi.
– Kirkon parista on tullut voimakasta kannustusta. Eräs pappiskandidaatti kertoi kirjeessä, että tämän jälkeen hän uskaltaa laittaa sormuksen sormeensa. Hän ei ollut uskaltanut aiemmin tehdä niin, koska pelkäsi, että häneltä kysytään vaimosta.
Vuosikymmeniä miehet juoksivat pusikoissa. Nyt voitte olla vapaasti. Matti Kaarlejärvi
Tämä onkin syy, miksi pariskunta ylipäänsä haluaa avata kokemuksiaan julkisesti: esimerkki. Molemmille on hyvin tuttua, millaisen paineen alla homoseksuaalit ovat eläneet varsinkin ennen, kun täytyi elää piilossa ympäröivältä yhteisöltä.
– Nuorten kohdalla se kipuilu näkyy monella tapaa, pahimmillaan itsemurhana tai suhteiden rikkoutumisessa sukuun. Oman polkunsa kulkeminen vaatii rohkaisua ja uskon, että meidän esimerkki on sitä antanut, Rossi miettii.
Vapauden mukana seuraa myös vastuu
– Nyt on meistä itsestämme kiinni, miten koppi otetaan, sanoo Matti Kaarlejärvi (vas.) sateenkaariparien oikeuksista.Veli-Pekka Hämäläinen / Yle
Arki avioparina lain silmissä on ollut pariskunnalle normalisoitumisen aikaa. Miehet tulevat ja menevät, käyvät kaupassa ja riitelevät niin kuin muutkin avioparit.
Kaarlejärvi muistuttaa, että vapauden mukana on tullut myös vastuu. Samaa sukupuolta edustavien parien on nyt näytettävä yhteiskunnalle, että he kantavat huolta oikeudesta, jonka he ovat saaneet.
– Nyt ei tarvitse enää juosta pusikoissa. Vuosikymmeniä miehet juoksivat pusikoissa. Nyt voitte olla vapaasti, kunhan se on vain kahden aikuisen välistä ja suostuvaisuus on kummallakin, hän sanoo.
Sateenkaariparien oikeuksissa ei luonnollisesti ole kyse vain seksuaalisista kysymyksistä. Kaarlejärvelle iso asia on ollut esimerkiksi se, että hänen seitsemälle lapsenlapselleen suvun homopari ovat "ukki ja Markku", eivät sen kummempaa.
Silloin ei ole enää yhteiskunnalle merkitystä sillä, kuka kenenkin kanssa on, vaan millainen itse ihmisenä olet ja mitä teet. Matti Kaarlejärvi
Miehet tuntevat myös tapauksia, joissa samaa sukupuolta edustavan kanssa pitkään elänyt on jäänyt tyhjän päälle puolison kuoltua, kun tämän suku ei ole hyväksynyt suhdetta.
– Sukulaiset tulevat ja häätävät yhteisestä kodista pois, että mitäs asiaa sinulla tänne on. Nyt kun on virallinen mahdollisuus parisuhteeseen, se tarjoaa taloudellisen turvan ja suojan, Rossi kertoo.
– Ja yhteiskunnan näkökulmasta on tärkeää, että ihmiset elävät mieluummin parisuhteessa kuin erossa tai salassa.
Viesti vuoden 2117 suomalaisille
Nykylukijasta voi tuntua kaukaiselta, että vielä 1970-luvun vaihteen Suomessa, jolloin Rossi ja Kaarlejärvi olivat teini-ikäisiä, homoseksuaalisuus oli rikos. Molemmat toivovat, että 50 vuoden kuluttua tästä päivästä tuo ajatus on vieläkin kaukaisempi.
Kaarlejärvi paljastaa, että he ovat jättäneet tuleville sukupolville muitakin terveisiä. Kun Kuopiossa viime vuonna rakennettu aikakapseli avataan vuonna 2117, sieltä löytyy viesti myös häneltä puolisoineen.
– Meiltä on kirjeet ja määrätyt asiat siellä. Toivon, että kun se avataan, ihmiset huokaisevat ja sanovat kuten vanha äitini on sanonut: "Aina teitä on ollut". Ja eletty normaalisti, hän kertoo.
– Silloin ei ole enää yhteiskunnalle merkitystä sillä, kuka kenenkin kanssa on, vaan millainen itse ihmisenä olet ja mitä teet.
Ylen A-studiossa keskiviikkona vierailleet ay-johtajat ihmettelivät pääministeri Juha Sipilän (kesk.) eilistä ehdotusta irtisanomislaista luopumisesta ja palaamisesta työaikalakiin. Ay-pomojen mukaan Sipilän tiistai-iltana Antti Rinteelle (sd.) tekemä ehdotus meni väärään osoitteeseen.
– Oli yllättävää, että pääministeri Sipilä tarjoili pakettia Sdp:n puolueen puheenjohtajalle. Me kohderyhmä kovasti sitä ihmeteltiin, että tuossa kohdassa se meni väärään kohteeseen, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoi.
– Sipilän ehdotus oli työmarkkinapolitiikkaa, joka pitää kohdistaa työmarkkinapolitiikan tyypeille eikä puoluejohtajille, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola luonnehti.
Paavola tulkitsi Sipilän ehdotusta niin, että siinä pyydettiin työehtosopimusten yleissitovuuden purkamista, mikä ei kerta kaikkiaan palkansaajapuolelle käy.
Niemi-Laine totesi, että kaikki muu on myytävissä paitsi se, mitä nyt pyydetään.
– Me emme ole myymässä tes:sien yleissitovuutta. Se on yksi asia, jota ay-liike puolustaa aina.
"Sipilältä kiusallinen teatteriesitys"
JHL:n Niemi-Laine luonnehti pääministeri Sipilän keskiviikkona eduskunnassa järjestämää luottamusäänestystä "kiusalliseksi teatteriesitykseksi", jossa käytiin pääministerin esityksestä läpi ne asiat, joita hallitus on työllisyyden eteen tehnyt.
Äänestyksen taustalla oli hallituksen tiedonanto työllisyyspolitiikasta ja henkilöperusteisten irtisanomisten helpottamisesta alle 10 työntekijän yrityksissä.
Niemi Laineen mukaan nyt on sotkettu kaksi täysin eri asiaa toisiinsa: irtisanomislain heikentäminen ja työllisyyden kohentaminen.
– Se, että kansanedustajat joutuivat ihan blankona ottamaan kantaa irtisanomislain heikennykseen, on minusta parlamentaarisesti todella epädemokraattista, Niemi-Laine sanoi.
– Jokainen haluaa pöytään. Kukaan ei halua tällaista tilannetta, jossa kärpäsestä tehdään härkänen. Olisiko järjellistä mennä neuvottelupöytään, eikä uhkailla koko ajan, Superin Paavola kysyi.
Paavola totesi myös yksikantaan, että työntekijöiden irtisanomissuojan heikentäminen ei kerta kaikkiaan käy, periaatteellisella tasolla.
– Se on aivan älytöntä, että tulisi kahden kerroksen työntekijöitä, siitä pitäisi päästä keskustelemaan.
"Irtisanomislain heikentäminen ei käy"
JHL:n puheenjohtaja Niemi-Laine totesi, että hallituksen pitää vetää irtisanomislain heikennys pois ja sen jälkeen voidaan miettiä työllisyystoimia tyhjältä pöydältä. Hän huomautti, että ay-liike on jo tehnyt työllisyystoimenpiteitä hallituskauden varrella "todella paljon".
– Tämä on vähän kuin pikkulapset, jotka koko ajan vaan vaatii lisää, lisää ja lisää. Se, mikä tässä häiritsee, on hallituksen sanelupolitiikka, jota hallitus jälleen kerran tekee, Niemi-Laine sanoi.
– Kaikki tietävät, jotka itse ovat asiaa tutkineet, että tämä ei lisää työllisyyttä, Paavola huomautti.
– Pitää muistaa, että tänään ei päätetty irtisanomislain heikennyksestä, se lakiesitys ei ole vielä eduskunnassa, Niemi-Laine lisäsi.
Superin puheenjohtaja Paavola totesi, että hallitus ei voi yksin voi sanella työmarkkinapolitiikkaa, vain huonontamalla työntekijöiden ehtoja.
– Meidän tehtävä on pitää työntekijöiden puolta. Toivon, että päästään keskustelemaan.
Ovatko naiset ja miehet yhtä älykkäitä? Lokakuun alussa Nobelin fysiikan palkinnon saanut kanadalainen Donna Strickland oli ensimmäinen fysiikan naisnobelisti 55 vuoteen. Tämä tosiseikka on osaltaan herättänyt kiivasta keskustelua naisten asemasta tieteissä.
Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa CERNissä oltiin jo palkintoa edeltävällä viikolla kokoustettu naisten aseman tiimoilta. Siellä puhunut Pisan yliopiston fysiikan professori Alessandro Strumia heitti tasa-arvon kiukaalle vettä niin suurella kuupalla, että löyly levisi aina kansainvälisiin tiedotusvälineisiin saakka.
Strumia ilmoitti CERNissä, että miehet ovat kehittäneet fysiikan. Että miehet ovat yksinkertaisesti parempia fysiikassa kuin naiset, joita kiinnostavat enemmän humanistiset aiheet.
Väitteidensä tueksi Strumia esitteli erilaisia käyriä ja tutkimustuloksia. Niiden mukaan esimerkiksi miesten ja naisten keskimääräinen älykkyys on kyllä sama, mutta miesten jakauma on leveämpi kuin naisten. Tyhmiä miehiä on enemmän kuin tyhmiä naisia, mutta myös superälykkäitä miehiä on naisia enemmän.
Toisin sanoen: jos ja kun fysiikassa äly juhlii, naisilla ei Strumian mukaan näihin kekkereihin ole asiaa. Tasa-arvoistavat pyrkimykset ovat Strumian mielestä jopa miehiä syrjiviä.
Syntynyt kiihkeä väittely kirvoitti hyvin poikkeuksellisesti hiukkasfyysikkoyhteisön julkaisemaan yhteisen lausunnon, jossa Strumian väittämiä pyrittiin osoittamaan pätemättömiksi. Allekirjoittajina on useita nobelisteja; olen myös itse signeerannut lausuman.
Raivaako korkea älykkyysosamäärä suoran tien tutkimuksen huipulle vai tarvitaanko myös jotakin muuta?
Kukaan ei kiistä naisten ja miesten eroja. On mahdollista, että niitä esiintyy jopa ajattelun tasolla. Fakta on myös, että fysiikan tutkijoista valtaosa on ollut ja on nyt miehiä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa fysiikassa väitelleistä vain 20 prosenttia on naisia.
Voidaan kuitenkin kysyä, mitä mitataan, kun mitataan älykkyyttä. Raivaako korkea älykkyysosamäärä suoran tien tutkimuksen huipulle vai tarvitaanko myös jotakin muuta? Oma mututuntumani väittäisi: kyllä tarvitaan.
En tosin tiedä, mitä. Selvää kuitenkin on, että naiset ovat akateemisessa maailmassa joutuneet kokemaan monenlaista rakenteellista syrjintää. Kyse ei välttämättä ole miesten pahantahtoisuudesta vaan hitaasti pois näivettyvästä, osin tiedostamattomasta sosiaalisesta painolastista.
Naisia ja miehiä arvioidaan eri mittareilla, usein miesten eduksi. Tässä eräs esimerkki: Ben Barres -niminen neurobiologi Stanfordin yliopistosta korjasi vuonna 2006 kehonsa naisesta mieheksi. Pian tämän jälkeen asiasta tietämätön kollega kehui Barresin työtä paremmaksi kuin ”sisarensa”, kuten hän Barresin aikaisempaan inkarnaatioon viittasi - eli miehenä Barres päihitti jopa itse itsensä.
Naistutkijoihin suhtaudutaan joskus vähätellen tai seksistisesti. Esimerkkinä biokemisti Tim Hunt, joka tuli muutama vuosi sitten möläyttäneeksi ettei ”tyttöjä” pitäisi päästää laboratorioihin. Heihin rakastuu, he rakastuvat sinuun, ja jos heitä kritisoi, he itkevät, kiteytti Hunt.
Tieteessä tasa-arvossa on kyse pelkästään siitä, että jokaiselle pitäisi tarjota sama lähtöviiva sukupuolesta tai ihonväristä riippumatta. Ei mistään muusta. Maailma ei sinänsä tulisi paremmaksi sillä, että täsmälleen 50 prosenttia fysiikan tutkijoista olisi naisia.
Pelkillä julistuksilla tai hyvällä tahdolla ei kuitenkaan pitkälle pötkitä. Asenteiden pitää muuttua jo varhaiskasvatuksessa. Eikä kyse ole aina pojista tai miehistä. Oikealla tiellä ollaan silloin, kun tyttöjen prinsessaleikit ovat historiaa ja nainenkin voi joskus avata miehelle oven.
Unohdetaan tympeä hokema tippaleipä- ja putkiaivoista.
Luulen, että miehet aliarvioivat helposti naistutkijoiden rakenteellisen syrjinnän määrän. Mutta militanteimpien feministitutkijoiden järjettömyydet ovat nekin tieteen tasa-arvopyrkimysten kannalta haitallisia. Niistä saatiin äsken räikeä esimerkki. Eräisiin feministisiin tiedejulkaisuihin oli kiittäen hyväksytty pila-artikkeleita, joihin oli mm. kopioitu suoraan Hitlerin tekstiä. Natsisanastoa oli ainoastaan vaihdettu sukupuolentutkimuksen muotikäsitteisiin.
Irvikuvilla ja vihapuheella rakennetaan turhaa vastakkainasettelua. Unohdetaan myös tympeä hokema tippaleipä- ja putkiaivoista. Yritetään varoa rakenteellista syrjintää. Hyvä olisi lisäksi tunnustaa, että planeettaliikkeiden kaltainen luonnontieteellinen tieto on sukupuoletonta ja ettei tulkitseva feministinen tanssi tuota siihen mitään lisäarvoa.
Kari Enqvist
Kirjoittaja on kosmologian professori Helsingin yliopistossa ja tietokirjailija. Hän on kiinnostunut ihmisen paikasta maailmankaikkeudesta ja kaikesta siitä, mikä on liikuttavaa tai ihmeellistä.
Korjaus: 18.10.2018 kello 10:04. Tim Hunt on biokemisti eikä fyysikko.
Forest Hu on juuri tällä viikolla avannut suomalaisen päiväkodin ja esikoulun Kiinan Guangzhouhun.
Se on ensimmäinen laatuaan Etelä-Kiinassa sijaitsevassa miljoonakaupungissa, vaikka siellä on toiminut vuosien ajan esimerkiksi brittiläisiä ja amerikkalaisia päiväkoteja ja kouluja.
Hu kiinnostui suomalaisesta pedagogiikasta, kun hän opiskeli kauppatieteitä ja kasvatustieteitä Hongkongin yliopistossa.
– Suomalainen varhaiskasvatus on huipputasoa maailmanlaajuisessa vertailussa. Sekä viranomaiset, koulutusalan ammattilaiset että vanhemmat ovat siitä kiinnostuneita.
Guangzhoun päiväkodin omistaja ja operatiivinen johtaja Forest Hu uskoo, että kansainvälinen kasvatus lisää lasten luovuutta.Matti Hämäläinen / Yle
Päiväkoti toimii vasta remontoidussa rakennuksessa, jossa on paljon tilaa ja valoa. Salissa leikkii vain neljä lasta. Yksi heistä on Mandy Chaon nelivuotias Cindy-tytär.
Chao valitsi suomalaisen päiväkodin, koska hän haluaa, että lapsella on hauskaa hoitopaikassa.
– Täällä lapset ovat vapaampia kuin kiinalaisessa päiväkodissa. Heillä saa olla omia mielipiteitä, ja he saavat itse valita, mitä leikkivät.
Chaoon on tehnyt vaikutuksen myös se, että suomalaisen päiväkodin lastentarhanopettajat haluavat saada vanhemmilta mahdollisimman paljon tietoa lapsesta.
– Kun he tietävät lapsesta enemmän, he pystyvät auttamaan häntä paremmin. Sitä minäkin haluan.
Mandy Chao valitsi suomalaisen päiväkodin, koska se antaa lapsille vapautta.Matti Hämäläinen / Yle
Johtaja Hun tavoitteena on saada kaikki 250 hoitopaikkaa täyteen. Ovet ovat avoimina kiinnostuneille vanhemmille, joita on tullut runsaasti tutustumaan päiväkotiin.
Suomalaisella koulutuksella on hyvä maine Kiinassa, mutta vanhemmat harkitsevat silti tarkkaan, millaisen päiväkodin lapselleen valitsevat.
Osa haluaa, että remontoitu rakennus tuulettuu kuukauden ajan ennen kuin lapset aloittavat hoidossa siellä. Toiset pyytävät nähtäväkseen raportteja sisäilman laadusta.
Kiinalaispäiväkodeissa on valvontakameroita ja vartijoita
Myös lasten turvallisuus huolettaa kiinalaisvanhempia. He haluavat, että pöytien terävät kulmat suojataan. He haluavat myös tietää, kuinka monta vartijaa ja valvontakameraa päiväkodissa on.
Videokamerat kuuluvat tyypillisesti kiinalaisiin päiväkoteihin, ja usein on myös tapana, että vanhemmilla on mahdollisuus seurata päiväkodin toimintaa videoyhteyden kautta.
Myös Hun päiväkodissa on videovalvonta. Hän aikoo kuitenkin vakuuttaa vanhemmat siitä, että nämä voivat luottaa päiväkotiin, vaikka eivät pääsisi videoyhteyden ääreen.
Se ei ole Suomessakaan tapana.
Kahden vuoden ja 10 kuukauden ikäinen Yiuxuan He on juuri aloittanut Guangzhoun suomalaisessa päiväkodissa. Lastentarhanopettaja Lucy Lu rohkaisee leikkimään.Matti Hämäläinen / Yle
Vanhempia huolettaa, antaako juuri suomalainen päiväkoti lapselle riittävät valmiudet
Forest Hun päiväkoti saa suomalaisen pedagogiikan Hei Schoolsin konseptista. Se on Helsingin yliopistosta ponnistanut start up -yhtiö, joka vie suomalaista varhaiskasvatusta maailmalle.
Kohdemarkkinoilta etsitään paikallinen kumppani, joka omistaa päiväkodin. Tämä voi olla esimerkiksi kunta tai yksityinen toimija.
Yhtiö perusti ensimmäisen pilottipäiväkodin Kiinan Baotouhun syyskuussa 2017. Siellä on jo yli sata lasta.
Molemmissa päiväkodeissa on sekä kiinalainen operatiivinen johtaja että suomalainen pedagogiikasta vastaava johtaja.
Guangzhoussa Forest Hu hoitaa itse operatiivisen johtajan tehtävää ja hän on myös yksi päiväkodin omistajista.
Pedagogisena johtajana toimii Anna-Maija Kuokkanen. Hän on huomannut, että suomalaisen varhaiskasvatuksen hyvästä maineesta huolimatta kiinalaisia vanhempia mietityttää se, antaako juuri suomalainen päiväkoti kaikki ne valmiudet, joita lapsella pitää olla, kun tämä siirtyy kouluun.
Anna-Maija Kuokkanen vastaa Guangzhoun päiväkodin pedagogisesta johtamisesta.Matti Hämäläinen / Yle
Runonlausunta ja soittotaito ovat kunniassa
Kiinassa kilpailu hyvistä koulupaikoista on kovaa. Yksityiskoulut järjestävät lapsille haastatteluja, joissa arvioidaan esimerkiksi lasten matemaattista ja englannin kielen taitoa. Plussaa on, jos lapsi osaa vielä lausua runoja ja soittaa pianoa.
Kuokkasella on vastaus valmiina vanhemmille. Suomalaiseen pedagogiikkaan yhdistetään paikallisia piirteitä.
– Meillä on oma opetussuunnitelma, mutta huomioimme myös paikalliset tarpeet.
Guangzhoun keskiluokka on varakasta, ja vanhemmat ovat valmiita maksamaan lastensa päivähoidosta. Hun uudessa päiväkodissa kuukausimaksu on noin tuhat euroa. Hänen mielestään hinta on kohtuullinen paikallisille perheille.
– Tulevaisuudessa yhä useammat kiinalaiset haluavat lapsilleen kansainvälistä brändättyä koulutusta.
Guangzhoun suomalaisen päiväkodin lastentarhanopettajat Lucy Lu vasemmalla edessä, vieressä Micky Chan. Yläpuolella Tiia Sääksjärvi ja Vicky Lo. Ylhäällä Lisa Ding.Matti Hämäläinen / Yle
Kasvava keskiluokka haluaa laatua
Kehittyvien markkinoiden kasvava keskiluokka on myös espoolaisen FinlandWay International Preschoolsin tähtäimessä.
Yhtiön viisi ensimmäistä päiväkotia ja esikoulua aloitti toiminnan Perun Limassa alkuvuonna 2018, ja kuudes yksikkö toimii Brasilian Sao Paulossa. Niissä on yhteensä noin viisisataa lasta.
Suomalainen konsepti jalkautetaan kohdemaahan joko franchise- tai lisenssisopimuksella.
– Meidän kohdemarkkinoillamme julkinen puoli ei aina pysty tarjoamaan laadukasta koulutusta, joten yksityinen sektori voi olla ainoa vaihtoehto vanhemmille, jotka etsivät parasta ratkaisua lapsilleen. Me tarjoamme hyvää hinta-laatusuhdetta näille suurille väestöryhmille, sanoo toimitusjohtaja Noora Laitio.
Toimitusjohtaja Noora Laitio havaitsi markkinaraon suomalaiselle varhaiskasvatusviennille jo vuosia sitten, kun hän työskenteli Maailman pankin kansainvälisessä rahoitusyhtiössä IFC:ssä.Elise Tykkyläinen / Yle
Vanhemmat maksavat useita satoja dollareita kuussa yhtiön päivähoidosta.
– Etelä-Amerikassa ja Aasiassa ei yleensä subventoida koulumaksuja eli vanhemmat maksavat lapsen koulutuksen omasta pussistaan. Se voi olla jopa neljänneksen tai kolmanneksen talouden tuloista. Tämä tarkoittaa noin 300–700 dollaria kuukaudessa, Laitio sanoo.
Kouluttaja Pilvi Lindberg opettaa suomalaista leikkipedagogiikkaa brasilialaiselle päiväkotihenkilöstölle.FinlandWay International Preschools
Kiinan tapaan myös Perussa perinteinen varhaiskasvatustyyli on pitkälti koulumaista pänttäämistä. Laition mukaan Suomen hyvä maine avaa monia ovia Etelä-Amerikassa, mutta vanhempia pitää silti vakuutella siitä, että lapset todellakin oppivat leikkimällä, kuten Suomessa on tapana.
– Suomalaiset opettajat tuovat tarinoita ja asiayhteyksiä leikin kautta luokkahuoneeseen. Tämä on uutta maailmalla. Oppiakseen numeroita ei tarvitse istua pulpetissa, vaan ne voi oppia vaikka kauppaleikin kautta.
Leikissä lapset uskaltavat yrittää ja erehtyä. Jonna Kangas
Yhtiön pedagoginen johtaja Jonna Kangas on Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen lehtori. Hänen mukaansa leikkimällä oppiminen valaa lapsiin itseluottamusta.
– Leikki on turvallinen ympäristö kokeilla uusia asioita ja rooleja. Leikissä lapset uskaltavat yrittää ja erehtyä. Se kehittää sinnikkyyttä, Kangas sanoo.
Uusi päiväkoti nyt Vietnamiin
Nyt yhtiö laajentaa toimintaansa Vietnamiin, jossa se alkaa tarjota varhaiskasvatusta yhteistyössä Quality Training Solutions Vietnam -yhtiön kanssa. Se on yksi Vietnamin johtavista koulutusalan organisaatioista, jolla on partneriyhtiöitä myös muualta Euroopasta, Yhdysvalloista ja Australiasta.
Ensimmäinen päiväkoti avataan ensi maaliskuussa Saigoniin. Ilmoittautuminen on juuri avattu vanhemmille.
Sekä Hei Schoolsin että FinlandWay International Preschoolsin tavoitteena on, että ulkomaalaisissa päiväkodeissa ei pitkällä tähtäimellä työskentele pysyvästi suomalaista henkilöstöä vaan paikalliset ammattilaiset koulutetaan suomalaisiin oppeihin.
Venäjä näyttää parantelevan neljää armeijan tukikohtaansa Venäjän Kaliningradissa. Asiasta uutisoi uutiskanava CNN, joka perustaa väitteensä näkemiinsä satelliittikuviin.
Myös aiemmin tänä vuonna tukikohdasta julkaistiin kuvia, joiden perusteella saattoi päätellä, että Venäjä on uudistanut merkittävästi ydinasevarastojaan, CNN kirjoittaa.
Nyt julkaistut kuvat näyttävät CNN:n mukaan vahvistavan, että uudistuksia tehdään neljässä kohteessa.
Satelliittikuvista ilmenee muun muassa se, että alueelle rakennetaan 40 uutta bunkkeria. Myös alueen lentotukikohtaa näytetään uudistettavan. Tukikohtaan ollaan muun muassa rakentamassa uutta rautatietä.
Natsi-Saksan elohopealla lastattu sukellusvene on ruostunut Norjan rannikolla lähellä Bergeniä aina siitä asti, kun brittiläinen sukellusvene upotti vihollisensa helmikuussa 1945.
U-864-sukellusveneessä on arviolta 65–67 tonnia metallista elohopeaa yli puolessatoista tuhannessa säiliössä. Elohopea oli tarkoitettu Saksan liittolaismaalle Japanille aseiden valmistamiseen. Alukseen lastattiin myös sotilaskoneiden osia ja piirustuksia.
U-864 oli kärsinyt alkuvuonna 1945 vaurioita karilleajossa ja brittilennoston pommituksessa, mutta Norjassa tehtyjen korjausten jälkeen alus oli helmikuun alussa valmis jatkamaan matkaa.
Se katkesi alkuunsa, kun brittiläiset koodinmurtajat paljastivat suunnitelman. U-864 sai peräänsä brittiläisen Venturer-sukellusveneen. Taistelu oli erittäin poikkeuksellinen, koska se käytiin täysin veden alla.
Tuntien jahdin jälkeen Venturerin torpedo katkaisi vihollissukellusveneen kahteen osaan. Kaikki aluksessa olleet 71 saksalaista miehistön jäsentä ja kaksi japanilaista insinööriä kuolivat.
Tämä Ranskassa vuonna 1942 kuvattu saksalainen sukellusvene oli samaa tyyppiä kuin Norjassa upotettu U-864.Saksan valtionarkisto
Hylky painui 150 metrin syvyyteen, vajaan neljän kilometrin päähän Fedjen saaresta.
1990-luvulla saksalainen historioitsija alkoi epäillä, että U-864:ssa oli ollut lastina elohopeaa. Hän varoitti Norjan viranomaisia vuonna 2003, ja Norjan laivasto paikallisti hylyn samana vuonna saatuaan vihjeitä myös kalastajilta.
Nostaako voi eikö nostaa?
Kuluneiden vuosien varrella etenkin Fedjen asukkaat ovat tuskastuneet meressä makaavaan sukellusveneeseen ja sen myrkkylastiin. Huoli seuraavista sukupolvista on suuri, sanovat mielenosoituksiakin järjestäneet fedjeläiset.
Poliittinen keskustelu on aaltoillut hylyn nostamisesta peittämiseen. Myös elohopeasäiliöiden noutamista robottisukellusveneellä on ehdotettu.
Poliitikkojen kannat ovat vaihdelleet. Vuonna 2009 tuolloinen hallitus päätti hylyn nostamisesta, mutta käytännössä asia ei edennyt.
Rannikkovartiosto kannatti sorapeittoa jo tuolloin ja suositteli sitä myös raportissaan neljä vuotta sitten. Hallitus on nyt varannut ensi vuoden budjetissaan runsaat kolme miljoonaa euroa hylyn hautaamiseksi.
Hylyssä on myös 27 torpedoa sekä käsikranaatteja ja laukaisijoita, yhteensä noin 4,5 tonnia TNT:tä. Myös ydinenergian tuottamiseen tarkoitetuista uraanioksidista ja raskaasta vedestä on epäilyjä.
Hylyn päälle kasataan metrien paksuudelta soraa ja hiekkaa. Valmista on tarkoitus tulla kesään 2020 mennessä.
Merenpohja uppoamispaikalla on epävakaa ja varsin kalteva, mikä aiheuttaa lisäpulmia. Runsaat kaksi vuotta sitten hylyn keulaosan puoleista pohjaa jo vakautettiin tuhannella tonnilla hiekkaa ja kiviä.
Merenpohjasta otetussa kuvassa näkyvät U-864:n periskooppi ja yläkannen kanuuna.Norjan rannikkovartiosto
Loppuuko elohopeavuoto?
Hylyssä on metallista elohopeaa. Sitä arvioidaan vuotavan mereen nelisen kiloa vuodessa. Näytteiden perusteella elohopeaa on merenpohjassa 30 000 neliömetrin laajuudelta.
Karkuun päässeenä metallinen elohopea voi muuttua metyylielohopeaksi, joka on voimakas hermomyrkky. Kaloilla ja simpukoilla on taipumus varastoida metyylielohopeaa elimistöönsä.
Luonnonsuojelijat epäilevät, ettei paksukaan sorakerros eristä hylkyä kylliksi. Jo pienikin määrä elohopeaa voi tehdä kalasta syöjilleen vaarallista, he varoittavat.
Norjan rannikkovartioston mukaan kala- ja simpukkanäytteiden analyyseissä ei ole havaittu muita rannikkovesiä korkeampia elohopeamääriä. Alueen kalastus- ja veneilykielto kumottiin toissa vuonna.
Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt varhaisesta maailmankaikkeudesta galaksijoukon, jonka massan kerrotaan olevan miljoonan miljardin Auringon verran.
Jättimäinen galaksien "protosuperjoukko" on suurin ja massiivisin rakenne, joka on milloinkaan löytynyt niin varhaisesta maailmankaikkeudesta ja pitkän matkan päästä. Hyperion-lempinimen saanut galaksijoukko onnistuttiin tunnistamaan ajanhetkeltä, joka on vain noin 2,3 miljardia vuotta alkuräjähdyksen jälkeen, eli noin 11,5 miljardia vuotta sitten.
– Hyperion on kuin 5 000 Linnunradan tapaista galaksia, vertaa tähtitieteilijä Steffan Miefke uutistoimisto Reutersille. Hän johtaa Euroopan eteläisen observatorion (ESO) operatiivista toimintaa.
– Nämä galaksit ovat hyvin kaukana meistä, lähes maailmankaikkeuden alkuhetkissä. Ne antavat meille mahdollisuuden ymmärtää paremmin miten maailmankaikkeus syntyi alkuräjähdyksestä nykypäivään, Miefke sanoo.
Hyperionin olemassaolo voitiin päätellä ESO-avaruusjärjestön teleskoopin uusia havaintoja sekä arkistomateriaalia yhdistämällä. Myös Suomi on mukana järjestössä, jonka teleskoopit sijaitsevat Chilen aavikolla eteläisellä pallonpuoliskolla.
Tutkimus aiotaan julkaista Astronomy & Astrophysics -tiedejulkaisussa.
Varhaisia tapahtumia voidaan tutkia muun muassa punasiirtymäksi tiedetyn ilmiön avulla. Maailmankaikkeuden edelleen laajetessa kohteen aallonpituus venyy ja punasiirtymästä voidaan laskea kuinka vanhaa valo on.
