Nettideittailu ei sovi kaikille. Se on hankala laji kainoille ja suoranainen kauhun paikka pelokkaille. Eikä se oikeastaan sovi romantikoille.

Joskus toive kohtaamisesta on niin suuri, että mielessä syntyy pitkiä vaatimuslistoja. Ne toimivat vain jarruna. Mitä pidempi vaatimuslista, sitä mahdottomampi on lopputulos.

Kun takana on monta tappiota, ihminen petaa helposti itselleen uuden pettymyksen valmiiksi. Kun tietää epäonnistuvansa, ei voi pettyä.

”En tullut jätetyksi, vaan jätin itse!” Näin moni ajattelee, koska pettymykset ovat tehneet kipeää.

Moni ihminen muodostaa kovia ennakko-odotuksia tulevasta kumppanista. Mutta jos mielessäsi on vain yksi ihannekuva, jätät sattumalle vain vähän tilaa. Etenkin keski-ikäisen etsijän on oman etunsa nimissä hyväksyttävä se, että potentiaalisella elämänkumppanilla on jo elettyä elämää takana. On lapsia, eksiä ja arpia sielussa, mutta myös elämän tuomaa viisautta ja suhteellisuudentajua.

Siksi pitää vain lähteä ulos ja tehdä asioita. Se maksimoi sattuman osumisen omalle kohdalle.

Älä sano “minä etsin” vaan sano ” minä annan mahdollisuuden”.

Moni meistä on lukenut romanttisia tarinoita ja uskoo löydetyksi tulemiseen.

Jos Tinderit ja muut mokomat eivät sinulle sovi, jätä ne. Lähde ulos. Ja ennen lähtöäsi lue Tove Janssonin Kuka lohduttaisi Nyytiä. Se on maailman romanttisin satu kahdesta yksinäisestä, Nyytistä ja Tuitusta. Lue se ja poimi sieltä rohkaisua itsellesi.

Lähde ulos ja liity vaikka kirkkokuoroon. Vie koirasi agilityyn. Mene mukaan lintuharrastukseen. Osallistu kirjaston lukupiiriin. Varaa vaellusretki ryhmän kanssa vaikka jännittää.

Pelkäätkö jo etukäteen keitä siellä on? Siellä on toisia tavallisia ihmisiä. Nuoria ja vanhoja.

Entä jos on ujo, eikä viihdy ihmisjoukoissa? Se ei haittaa. Ehkä se toinenkin on arka, niin kuin sadun Nyyti ja Tuittu olivat.

Toistan. Älä ajattele, että etsit. Ajattele sen sijaan, että annat mahdollisuuden.

Lähde valokuvaamaan. Juttele. Mene kodin remonttikurssille. Opiskele koodausta. Ota haltuun kurkkulaulu. Opettele vanhat tanssit. Tee mitä tahansa, mihin sinulla on pieni orastava kiinnostus. Innostunut ihminen on nimittäin aina mielenkiintoinen. Tekevän silmät loistavat. Häntä on helppo lähestyä. ja innostuneen on helppo kertoa omastaan muillekin.

Joskus kannattaa myös miettiä ympäristöä, jossa liikkuu ja työskentelee. Antaako se mahdollisuuden löytää sinut? Vai täytyykö kiinnostuneen ratkaista kolme vaikeaa tehtävää päästäkseen edes katse-etäisyydelle, niin kuin muinaisissa tarinoissa?

Moni meistä on lukenut romanttisia tarinoita ja uskoo löydetyksi tulemiseen. Että jostain saapuu ihailija, joka kiipeää saderänniä pitkin ylös kohti parveketta ja tunnustaa ikuista rakkauttaan. Kovin todennäköistä tämä ei ole.

Toivo ja kohtalonusko ovat huono yhdistelmä kumppanin etsinnässä. Ne saavat sinut jäämään kotiin ja syrjään muista ihmisistä, kuuntelemaan sateen ropinaa.

Älä odota löytäjää, vaan vahvista sattuman todennäköisyyttä. Muista Tove Janssonin sadun lause:

Ei kukaan

sinua huomaa

ellet itse mene mukaan!

Jossakin saattaa olla joku, joka haluaisi liittyä juuri sinun polkuusi ja haluaisi kulkea rinnalla. Kohtalolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Anna mahdollisuus ja lähde ulos.

Heli Vaaranen

Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori, sosiaalitieteilijä ja psykoterapeutti. Hän johtaa Väestöliitossa parisuhdepalveluita. Vaarasen intohimona on saada eronneet parit rauhanneuvotteluun ja rakentaa uusia alkuja pareille parisuhdekriisien jälkeen.

Toisen maailmansodan aikana myös osa suomalaisista vapaaehtoisista SS-miehistä osallistui sotarikoksiin, sanoo kirkkohistorian dosentti André Swanström juuri ilmestyneessä tutkimuksessaan Hakaristin ritarit.

Uusi tutkimus murskaa näin ollen suomalaisiin vapaaehtoisiin SS-miehiin liitetyn uskomuksen, jonka mukaan nämä olisivat taistelleet Saksan pahamaineisissa SS-joukoissa puhtain asein.

Sotarikoksista kertoo Swanströmin mukaan muun muassa erään Unterscharführerin (alikersantti) kirje, jossa hän valittelee, ettei ole päässyt tovereineen rintamalle.

"Lisäksi juutalaisten teloittamiseen riittää kehnompikin ampumataito kuin omaamamme", mies kirjoitti heinäkuussa 1941.

Sotarikoksen tunnusmerkit täyttää Swanströmin mukaan myös suomalaisten teloittaman puna-armeijan poliittisen komissaarin tapaus. Suomalaiset olivat näin noudattaneet Adolf Hitlerin komissaarikäskyä, jonka mukaan kaikki itärintamalla vangiksi saadut puna-armeijan komissaarit tuli teloittaa.

– Komissaarin teloittamisesta kertoi kirjeessä Jukka Tyrkkö, joka toimi sotakirjeenvaihtajana ja propagandamiehenä SS-joukoissa, Swanström sanoo.

"Eivät poikenneet muiden maiden vapaaehtoisista"

Swanström kertoo myös tapauksesta, jossa Westland-rykmentin komentajan Hilmar Wäckerlen salamurhan jälkeen Ukrainassa tehtiin massiivisia kostotoimia kesällä 1941. Yksi komppania lähetettiin tuhoamaan kylä, josta tappava luoti lähti. Tuossa komppaniassa palveli myös suomalaisia.

– Mutta heidän osuudestaan ei ole tarkempaa tietoa, Swanström sanoo.

Hän uskoo, että ulkomaisista arkistoista voi löytyä lisätietoja tähänkin tapaukseen.

Suomalaisista SS-miehistä 1960-luvulla kirjoittanut professori Mauno Jokipii antoi kirjassaan Panttipataljoona ymmärtää, että suomalaiset olivat vain sotarikosten todistajia ja sivustakatsojia. Swanströmin mukaan suomalaiset SS-vapaaehtoiset tuskin poikkesivat muiden maiden SS-vapaaehtoisista, joiden osuudesta sotarikoksiin on tietoa.

Himmlerin henkilökohtainen tuttu

Heinrich Himmlerin johtamiin Waffen-SS:n joukkoihin Saksaan lähti noin 1 400 suomalaista, joista 1 200 lähti vuonna 1941 ja loput 200 eli täydennyskomppania vuonna 1942. Palvelussitoumuksia on löytynyt arkistosta vajaalta 1 200 mieheltä, ja heistä noin 46 prosenttia ilmoitti puoluekannakseen Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) tai jonkin muun fasistisen ryhmittymän.

– Tämä on minimimäärä. Lisäksi jotkut ilmoittautuivat yleisellä tasolla isänmaallisiksi tai oikeistolaisiksi. Muista lähteistä pystyy selvittämään, että monet heistäkin olivat fasismin kannattajia, Swanström sanoo.

Suomalaisten SS-vapaaehtoisten kohdalla ei hänen mukaansa siis voi puhua epäpoliittisuudesta, vaan kokonaisuudessaan kyse oli vahvasti poliittisesta pataljoonasta.

Suomalaiset SS-vapaaehtoiset saivat André Swanströmin mukaan paitsi sotilaskoulutusta myös ideologista koulutusta. Esimerkiksi Tölzin upseerikoulussa suomalaisille opetettiin kansallissosialistisessa hengessä käsitteet rotu, kansa, kulttuuri ja ihmisyys.

Kielteisinä ja vastustettavina ilmiöinä esitettiin puolestaan pasifismi, demokratia, liberalismi, kapitalismi, marxismi ja bolshevismi.

Poliittisuutta kuvastaa Swanströmin mukaan myös se, että SS-vapaaehtoisten palattua Suomeen kesällä 1943 valtaenemmistö liittyi SS-Aseveljet-nimiseen yhdistykseen.

– Se ylläpiti SS-miesten perinteitä ja keskinäistä solidaarisuutta ja edusti myös vahvasti SS:n omaa aatetta. Aatteesta ei otettu etäisyyttä isolla joukolla kotiinpaluun jälkeen, vaan pikemminkin se sementoitiin SS-Aseveljet-yhdistyksen toimintaan.

– Yhdistyksen puheenjohtajana toimi suomalaisten yhdysupseeri ja pappi Kalervo Kurkiala, joka oli SS:n päällikön Heinrich Himmlerin henkilökohtainen tuttu ja vieraili hänen luonaan, Swanström sanoo.

Lue myös:

Tutkija: Lähes puolet suomalaisista SS-miehistä fasisteja – "Ampumataidoille olisi parempaakin käyttöä kuin juutalaisten teloittaminen"

Suomalaisten SS-miesten osuus toisen maailmansodan sotarikoksiin selvitetään

Kittilän kunta aloittaa sivistysjohtajan irtisanomismenettelyn. Kittilän kunnanhallitus päätti asiasta tiistaina äänin 5-2.

Kaksi päättäjää vastusti viranhaltijan irtisanomisprosessin aloittamista tässä vaiheessa. Äänestyksen hävinneet Oikeudenmukainen Kittilä-listan päättäjät Tuula Mertaniemi ja Yrjö Vaara jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen.

Kunnan mukaan sivistystoimenjohtaja viranhoidossa on ilmennyt puutteita, joiden takia viranhaltijan ja työnantajan välillä on vakava luottamuspula.

Kunta kuulee irtisanomisuhan alla olevaa sivistystoimenjohtajaa 29. päivä lokakuuta. Kuulemistilaisuuteen kutsutaan kunnanhallituksen jäsenten ja varajäsenten lisäksi Vihreiden, Kokoomuksen ja Kuntalaislistan valtuustoryhmien edustajat. Lisäksi tilaisuuteen kutsutaan henkilöstöpäällikkö, joka kirjaa kuulumistilaisuuden muistion.

Irtisanottu ennenkin

Irtisanomisuhan alla oleva Tiina Nikander-Koivukangas on irtisanottu aiemminkin. Hän kertoo Uuden Suomen blogissaan, kuinka hänet irtisanottiin Limingan seudun musiikkiopiston rehtorin virasta maaliskuussa 2015. Nikander-Koivukangas kirjoittaa, että irtisanominentapahtui "pitkään jatkuneen mielestäni epäasiallisen kohtelun päätteeksi". Kirjoitus on julkaistu elokuun lopussa 2016.

Hän kertoo valittaneensa irtisanomisesta hallinto-oikeuteen, mutta hävisi jutun. Hän vei asian myös aluehallintovirastoon, joka ei tunnistanut epäasialliseen kohteluun, työpaikkakiusaamiseen tai muuhun laittomuuteen viittaavaa.

Kittilän sivistystoimenjohtajana Nikander-Koivukangas on toiminut viime vuodesta lähtien.

Vihreiden puheenjohtajan, Touko Aallon pitkä sairausloma on kasannut puolueen ja sen puheenjohtajan eteen keon hyvin visaisia kysymyksiä. Paine löytää niihin vastaukset kasvaa päivä päivältä, koska puolueen kannatus heikkenee alinomaa ja vaalit lähestyvät.

Tuore Helsingin Sanomien tekemä kannatusmittaus osoittaa, ettei runsaan vuoden jatkunut vihreiden kannatuksen luisu ole pysähtynyt.

Uupumus ei liene Aallon sairausloman todellinen syy

Touko Aalto hakeutui sairauslomalle hieman yli kuukausi sitten. Puolue kertoi tuolloin tiedotteessaan, että lääkäri oli määrännyt hänet sairauslomalle “uupumuksesta johtuvien syiden vuoksi”.

Uupumus ei liene lääkärin varsinainen diagnoosi. Jos poissaolon syy on yksinomaan työuupumus, Kela ei maksa poissaolon ajalta sairauspäivärahaa.

Kokeneen lääkärin mukaan päivärahan saaminen edellyttää “oikeaa” diagnoosia. Se voi olla esimerkiksi ahdistuneisuus, unettomuus tai masennus. Stressi on yleensä keskeinen syy, tällaisten vaivojen puhkeamiseen.

Ennen työhön paluutaan Touko Aalto joutuukin kysymään itseltään kaksi kysymystä: “Onko minulla riski sairastua uudelleen, jos palaan puoluejohtajan rooliin?” “Onko stressisietokykyni niin hyvä, ettei riskiä ole?”

Kun Touko Aallon poissaolo venyy vähintään kahden kuukauden mittaiseksi, myös vihreiden puolue-eliitin täytynee pohtia puheenjohtajansa stressinsietokykyä. Vaalien lähestyessä puheenjohtajaan kohdistuvat poliittiset paineet kasvavat vääjäämättä.

Sairastavaa puheenjohtajaa stressaavat kysymykset

Sairausloma ei ole puheenjohtaja Touko Aallolle pelkkää hermolepoa. Vaikka loman pitäisi nimenomaan helpottaa stressiä, Aalto joutuu pohtimaan poissaolonsa aikana kysymyksiä, jotka aiheuttavat hänelle kovaa henkistä painetta.

Sellainen kysymys on esimerkiksi: “Onko minulla edellytykset kääntää puolueen kannatus selvään nousuun ennen ensi kevään eduskuntavaaleja?” Tai: “Saanko puolueelta vahvan tuen puheenjohtajuuteni jatkolle?”

Aallon pitää valmistautua huolellisesti työhön paluuseen

On myös selvää, että mikäli Aalto aikoo jatkaa puoluejohtajan tehtävässä, hänen täytyy laatia tarkka suunnitelma siitä, miten hän sairauslomansa jälkeen toimii.

Hänen pitää palata politiikan pelikentälle energisenä, eteenpäinsuuntautuneena, idearikkaana ja hyökkäysvalmiina. Lisäksi hänellä tulisi olla palatessaan uusi, toimiva julkisuuden hallinnan strategia ja taito toimia sen mukaan.

Puolue-eliittiä askarruttavat ikävät kysymykset

Puheenjohtajan sairastuminen on ajanut vihreät halvauksen tilaan. Puolue vaikuttaa liikkumattomalta, mykältä ja apaattiselta.

Vaalien lähestyessä vihreiden pitäisi kyetä kääntämään tilanne päälaelleen; virittää puolue vimmaiseen iskuun ja kiihottaa kannattajat optimistiseen innostuksen tilaan.

“Onko nämä tavoitteet mahdollista saavuttaa Touko Aallon johdolla?” pohtii vihreä puolue-eliitti.

Se joutuu vääjäämättä miettimään asiaa myös toisesta näkökulmasta: “Onko vihreiden kannatus mahdollista kääntää reippaaseen nousuun puheenjohtajaa vaihtamalla?”

Miten johtajan vaihdoksesta koituisi mahdollisimman vähän vahinkoa?

Vaikka vastaus edelliseen kysymykseen olisi myönteinen, puolueen pitää kysyä itseltään myös: “Miten johtajan vaihdoksen pitäisi tapahtua, jotta sillä olisi myönteiset seuraukset?

Viimeiseen kysymykseen vastaus lienee selvä. Jos vihreiden puheenjohtaja vaihtuu kesken kauden, sen pitäisi tapahtua Touko Aallon aloitteen pohjalta.

Aalto on puoluekokouksen valitsema puheenjohtaja. Jollei hän itse vetäydy asemastaan, johtajan vaihdoksesta tulee helposti vastenmielinen näytelmä. Sellainen saattaisi syventää puolueen kannatuskriisiä.

Vihreät pohtivat, kuka palauttaisi nopeimmin puolueen kannatuksen

Vihreitä askarruttaa varmasti myös se, kuka olisi paras puheenjohtaja edessä olevan vaalitaistelun vetäjäksi, jos Aalto vetäytyy.

Voisiko puheenjohtajaa nyt tuuraava, suurelle yleisölle melko tuntematon tutkija Maria Ohisalo olla puolueen uusi valttikortti? Olisiko kansanedustaja Emma Karissa kuitenkin enemmän kansanvillitsijän vikaa? Vai olisiko entinen puheenjohtaja Ville Niinistö sittenkin varmin tae puolueen kannatuksen palautumiselle?

Muodollisesti puoluejohtajan vaihto on yksinkertainen kuvio. Väliaikaisen puoluejohtajan voi valita puoluevaltuusto. Se kokoontuu marraskuussa säännölliseen kokoukseensa.

Jollei Aalto ilmoita hyvissä ajoin ennen kokousta omista aikeistaan jatkon suhteen, valtuusto joutuu kokouksessaan päättämään uuden ylimääräisen kokouksen ajankohdasta.

Touko Aalto on vaikeassa välikädessä. Omaa päätöstään punnitessaan hän joutuu miettimään myös: “Millainen on poliittinen tulevaisuuteni, jos luovun puheenjohtajuudesta kesken kauden?”

Suomi menestyy hyvin Maailman talousfoorumin (WEF) vertailussa, jossa laitetaan järjestykseen 140 maata lähes sadan eri mittarin avulla. Suomen asema on noussut viime vuodesta yhden pykälän sijalle yksitoista.

WEF:n tutkimuksessa yhteistyökumppanina Suomessa on ollut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla)

– Eri maiden sijoituksella vertailussa on lähinnä viihdearvoa, mutta tuloksen taustalla vaikuttavia tekijöitä kannattaa pohtia, korostaa Etlan tutkimusjohtaja Petri Rouvinen.

Huonoimmissa sijoituksissa pohdittavaa on eniten.

Suomi saa heikoimmat lukemat työmarkkinoihin liittyvissä kohdissa. Sijoitus jää 80 huonommalle puolelle kun listataan muun muassa palkoista sopimista, työntekijöiden muuttamisesta työn perässä ja työn verottamista.

Kyselyssä palkoista sopiminen keskitetysti katsotaan huonoksi ja yrityskohtainen sopiminen hyväksi. Tällä mittarilla Suomi sijoittuu 140 maan vertailussa sijalle 138.

– Jos Suomi rankkautuu huonosti palkan muodostuksen joustavuudessa, kannattaa miettiä kannattaako jotain tehdä. Aina ei ehkä kannata tehdä mitään, mutta on hyvä huomata että olemme eri sfääreissä kuin vertailumaat, Rouvinen puntaroi.

Hän korostaa, että esimerkiksi keskitetty palkanmuodostus voi olla arvovalinta.

– Moni haluaisi viedä palkoista sopimista hajautetumpaan suuntaa, mutta toisaalta meillä on vahva usko että palkkapolitiikan pitää olla jotenkin solidaarista ja olemme valmiita maksamaan siitä jotain kilpailukykymielessä.

Toiseksi surkein sijoitus (115) Suomelle tulee kun verrataan työvoiman liikkuvuutta, tullien monimutkaisuutta (112) ja työn verotusta (111).

Suomen ehdottomia valtteja ovat instituutiot, talouden vakaus, rahoitusjärjestelmä ja koulutustaso - niiden kohdalla vertailussa mätkähtää ensimmäinen, toinen tai kolmas sija.

Mutta näidenkin mittarien kohdalla täytyy varoa ylitulkintaa: hyvät lukemat kertovat talouden menestymisen edellytyksistä - ne eivät ole tae menestyksestä.

– Hyvä infrastruktuuri on välttämättömyys, mutta esimerkiksi hyvä tiestö ei tuo sinällään mitään. Sen lisäksi tarvitaan muun muassa yrityselämän dynaamisuutta, jotta tämä potentiaali voidaan hyödyntää

Valtaosa suomalaisista haluaa luopua kellojen siirtelystä. Enemmistö suomalaisista siirtyisi pysyvästi mieluummin talviaikaan kuin kesäaikaan.

Tieto selviää oikeusministeriön Otakantaa-palvelussa järjestetystä kyselystä.

Kyselyyn tuli yhteensä noin 677 000 vastausta. Vastaajista noin 238 000 eli noin 52 prosenttia kannatti talviaikaan ja noin 216 000 eli 48 prosenttia kannatti kesäaikaan siirtymistä.

Kyselyssä pyydettiin vastaamaan myös aikavyöhykkeisiin liittyviin väitteisiin.

Vastaajista 49 prosenttia piti tärkeänä tai jokseenkin tärkeänä, että Suomen aikaero Skandinaviaan tai Keski-Eurooppaan ei lisäänny nykyisestä yhdestä tunnista. 13 prosenttia vastaajista oli tästä täysin tai jokseenkin eri mieltä.

Avoimia vastauksia kyselyyn tuli noin 359 000 kappaletta. Niistä noin 220 000 oli ilmeisesti vastausrobottien antamia.

Kyselyssä seurattiin vastausten kertymistä väärinkäytösten havaitsemiseksi. Havaitut robottivastaukset jätettiin huomioimatta kyselyn tuloksissa.

Gallupkyselyssä samantyyppinen tulos

Suomalaisten mielipiteitä kellojen siirtelyyn kysyttiin myös Kantar TNS Oy:n tekemällä galluptutkimuksella. Siihen vastasi syyskuun loppupuolella 1 087 henkilöä. He olivat 15–74-vuotiaita.

Gallupiin vastanneista 87 prosenttia kannatti kellojen siirtelystä luopumista. Vastaajista 47 prosenttia piti pysyvää talviaikaa parempana vaihtoehtona.

39 prosenttia kannatti kesäaikaan siirtymistä. 14 prosenttia ei ottanut kantaa kummankaan vaihtoehdon puolesta.

Myös Ylen kyselyssä enemmistö vastaajista kannatti talviaikaan siirtymistä.

Muutos vaatii EU:n hyväksynnän

Suomi ei voi päättää kansallisesti kellojen siirtelystä luopumisesta. Asiasta on päätettävät Euroopan unionissa.

EU-komissio on tehnyt kellojen siirtelystä luopumisesta ehdotuksen. Euroopan neuvosto ja parlamentti jatkavat komission ehdotuksen käsittelyä.

Suomessa direktiiviehdotusta tullaan käsittelemään seuraavaksi valtioneuvostossa ja eduskunnassa. Näin muodostetaan Suomen virallinen kanta komission ehdotukseen.

EU-parlamentti ja Euroopan neuvosto päättävät direktiivin hyväksynnästä. Sen jälkeen muutos saatetaan voimaan EU-jäsenvaltioissa.

Jos kellojen siirtelystä luovutaan EU:ssa, niin Suomessa eduskunta tekee lopullisen päätöksen siitä, mikä aika valitaan pysyvästi käyttöön.

Lue myös:

EU-komissiolta esitys kellojen siirtelystä luopumista – "Kansa haluaa tätä, me teemme sen"

Pysyvä talviaikaan siirtyminen on Ylen lukijoiden suosikki – Selvitimme kumpaa opettajat, viljelijät ja hoitajat kannattavat

Oletko aamu- vai iltavirkku? Katso Ylen valokoneella, sopiiko sinulle paremmin talvi- vai kesäaika

Videopalvelu Youtubella oli tiistain ja keskiviikon välisenä yönä ongelmia. The Guardian -lehden mukaan Googlen omistama suoratoistopalvelu ei toiminut parin tunnin ajan. Teknologiauutissivusto The Vergen mukaan käyttäjät raportoivat ympäri maailman palvelun ongelmista.

Osa käyttäjistä ei ollut päässyt sivuille ja lehden mukaan osa oli saanut viestin, jossa kerrottiin jonkin menneen vikaan ja "korkeastikoulutettujen apinoiden työskentelevän ratkaistakseen tilanteen". Osa käyttäjistä oli kertonut päässeensä sivuille, mutta videoiden katselu oli mahdotonta.

Yhtiö pahoitteli asiaa Twitterissä, mutta ei ole kertonut, mistä ongelmat ovat johtuneet.

– Kiitos palautteestanne Youtuben, Youtube TV:n ja Youtube Musicin kirjautumisongelmista, alkoi tviitti.

Myöhemmin yhtiö ilmoitti, että ongelma on korjattu. Youtubella on teknologiauutissivuston mukaan ollut harvoin suuria ongelmia.

Kanadassa on laillista käyttää kannabista kaikkiin tarkoituksiin. Kanadan kansallisen televisioyhtiön CBS:n mukaan ensimmäiset kannabiskaupat avautuivat Newfoundlandissa Kanadan koillisrannikolla keskiyöllä tiistain vaihduttua keskiviikoksi.

Maa laillisti kannabiksen ensimmäisenä teollisuusmaana ja toisena maana maailmassa. Kanadaa ennen vain Uruguay on laillistanut kannabiksen käytön kaikkiin tarkoituksiin.

Keskiviikkona voimaan tulevan lain mukaan aikuiset saavat pitää hallussaan enimmillään 30 grammaa laillisesti ostettua kannabista.

Uusi laki lopettaa Kanadassa vuodesta 1923 voimassa olleen kannabiskiellon.

Alueilla mahdollisuus tiukennuksiin

Liittovaltion asettama ikäraja on 18 vuotta, mutta Kanadan provinssit ja territoriot saavat halutessaan asettaa omat, tätä tiukemmat ikärajat.

Alueet ovat myös vastuussa myynnin järjestämisestä. Esimerkiksi Newfoundlandissa kannabiskaupat saavat olla auki aamuyhdeksästä kahteen aamuyöllä.

Maan terveysministeriö jakaa kasvatusluvat, ja tähän mennessä luvan on saanut 120 yritystä. Osa aloitti jo vuonna 2001 Kanadan sallittua lääketieteellisen käytön. Myös pienimuotoinen kannabiksen kasvattaminen on lainmuutoksen jälkeen sallittua lähes koko maassa.

BBC:n mukaan myynti saattaa silti aluksi olla takkuisaa, sillä suurissa kaupungeissa laillisia myyntitiloja on edelleen vähän. Poliisin päänvaivana ovat laittomina pidetyt liikkeet, joiden kohdalla pohditaan saavatko ne pitää ovensa auki jatkossa.

Kannabiksen käyttömäärät ovat olleet Kanadassa maailman suurimpia erityisesti nuorten keskuudessa.

Huhtikuussa julkaistun kansallisen kannabistutkimuksen mukaan yli 15 vuotiaista kanadalaisista 14 prosenttia oli käyttänyt kannabista viimeisten kolmen kuukauden aikana. Esimerkiksi kannabista polttavia on maan tilastojen mukaan noin 4,9 miljoonaa.

Uuden lain jälkeen kanadalaisviranomaisia huolettaa muun muassa lisääntyvä päihteissä ajaminen.

Pääministeri ei aio tarttua tilaisuuteen

Kannabiksen laillistaminen oli pääministeri Justin Trudeaun vaalilupaus vuonna 2015. BBC kertoo, että pääministeri on pitänyt Kanadan vanhaa kannabislakia tehottomana samalla kun kanadalaiset ovat aina käyttäneet runsaasti kannabista.

Pääministeri on kommentoinut uutistoimisto AFP:lle, ettei aio ostaa tai käyttää kannabista laillistamisen jälkeen.

Kannabiksen myynnistä kerättävien verojen odotetaan jatkossa olevan vuosittain 400 miljoonaa dollaria eli useita satoja miljoonia euroja.

Kanadalaiset ovat toivoneet myös Maailman antidopingtoimisto Wadalta uusia toimia kannabissääntöjen suhteen. Wadan pääkonttori on Montrealissa Kanadassa.

Tällä viikolla julkaistun kyselyn mukaan 70 prosenttia kanadalaisista on kannabiksen laillistamisen kannalla.

Lue lisää:

YK:n raportti: World Drug Report 2016

Suomalainen jättää jälkeensä vuosi vuodelta perinnöksi enemmän rahaa. Keskimääräinen perintöosuus oli vuonna 2016 reilut 80 000 euroa. Vuosituhannen alkupuolella se oli noin 20 000 – 30 000 euroa.

Tilastokeskuksen mukaan yli 65-vuotiaiden nettovarallisuus oli toissa vuonna keskimäärin 150 000 – 200 000 euroa.

– Jos tästä tiedosta lähtee liikkeelle, niin karkeasti arvioiden keskimääräinen kuolinpesän nettovarallisuus olisi noin 160 000 – 180 000 euroa, yksikön päällikkö Sampo Muotka OP Lakiasioista sanoo.

– Tyypillisessä tilanteessa perittävällä on kaksi lasta. Kun vaikka 160 000 euron perintö jaetaan näiden kahden kesken, niin molemmat perisivät 80 000 euroa. Toki täytyy muistaa, että todellisuudessa tilanteet vaihtelevat hyvin paljon.

Yli puolet perii alle 20 000 euroa

Tilastoitua tietoa perintöjen suuruuksista ei ole verottajallakaan, vaikka 20 000 eurosta saakka perittävä joutuu maksamaan perintöveroa. Numerotietoja verohallinnossa on saatu hallituksen antamista perintöverotuksen muutosta koskevista lakiesityksistä.

Tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2013. Silloin runsaasta 142 000 perinnönsaajasta reilut 40 prosenttia sai perintöä 20 000 euroa tai enemmän. Vajaat 60 prosenttia peri alle 20 000 euroa.

– Alle perintöverotettavan määrän jäävien perintöosuuksien suhteellinen osuus lienee hiukan pienentynyt eli perinnönsaajista useampi perii tänä vuonna yli 20 000 euroa, verohallinnon ylitarkastaja Jarmo Salminen henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksiköstä arvelee.

Viisi vuotta sitten perijöistä vajaa neljännes peri 20 000 – 50 000 euroa ja runsas kymmenes 50 000 – 100 000 euroa. Noin 80 prosentilla perintö jäi siis alle 50 000 euron ja reilulla 90 prosentilla alle sadan tuhannen.

Miljoonaperintöjä Suomessa perii harva. Vuonna 2013 yli miljoonan euron perinnön sai 180 suomalaista.

Jatkossa suomalainen jättää jälkeensä yhä enemmän omaisuutta, mutta pilkkoo testamentilla perintöosia pienemmiksi

Kuolinpesien omaisuusarvot ovat vuosien saatossa kasvaneet.

– Esimerkiksi suuret ikäluokat ovat vaurastuneet ja heillä on enemmän omaisuutta kuin omilla vanhemmillaan, johtava veroasiantuntija Taneli Lallukka Pääkaupunkiseudun verotoimistosta kuvaa.

Nämä ikäluokat jättävät aikanaan suurehkoja perintöjä.

Myös lapsien määrä on vähentynyt ja vähenee edelleen, joten perillisiä on vähemmän. Yhä useammassa perheessä on vain yksi lapsi.

Mutta toisaalta ihmiset tekevät entistä enemmän testamentteja, joissa perittävää omaisuutta pilkotaan lapsille ja lastenlapsille.

– Vaikka lapsiluku pienenee, niin testamentin kautta laajennetaan perijäpiiriä, OP:n Sampo Muotka sanoo.

– Testamentataan esimerkiksi suurin osa perinnöstä lapsille. Ja loppuosa voidaan määrätä vaikkapa lapsenlapsille, esimerkiksi kullekin noin 10 000 – 15 000 euroa.

Muotka kertoo, että ihmiset miettivät tänä päivänä perintöasioita melko paljon.

– Nykyään ihmiset tuntevat entistä paremmin perintöveron määräytymisen perusteet ja suunnittelevat, miten perintö jakautuisi perintöverotuksen osalta lasten ja koko suvun kannalta järkevimmällä tavalla.

Alueelliset erot näkyvät perintöjen koossa

Perintöjen koossa on alkanut näkyä myös se, että ihmiset ajattelevat nykyään useammin, ettei kaikkea kerättyä varallisuutta tarvitse jättää perinnöksi. Sitä voi ja kannattaa käyttää omaksi hyväkseen vielä elinaikanaan.

Sampo Muotka uskoo, että myös tämä trendi tulee vahvistumaan ja osittain myös pienentämään perintöjä siitä, mitä ne muuten olisivat.

Perintöjen suuruuteen vaikuttavat yhä enemmän myös alueelliset erot.

– Asuntovarallisuuden eli kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden arvot ovat paikoin nousseet voimakkaastikin ja jossain päin Suomea vastaavasti laskeneet. Sama näkyy perintöjen arvoissa, Jarmo Salminen verohallinnosta muistuttaa.

– On todennäköistä, että kasvukeskuksissa sijaitsevaa omaisuutta perivät saavat arvokkaampia perintöjä kuin syrjäseuduilla sijaitsevaa omaisuutta perivät pikkuserkkunsa.

Tyypillinen perintö on yhä asunto ja vähän rahaa

Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan suomalaisten varallisuus koostuu asuntojen ja vapaa-ajanasuntojen sekä esimerkiksi autojen ja veneiden arvosta sekä maa- ja metsäomaisuudesta. Siihen kuuluu myös rahoitusvarallisuutta eli pörssiosakkeet sekä muut osakkeet, talletukset, rahasto-osuudet ja eläkevakuutussäästöt.

– Tyypillisesti suomalainen omistaa kuollessaan osuuden asunnostaan, kesämökistään, auton, muutaman pörssiosakkeen ja vähän rahaa, Jarmo Salminen kiteyttää.

Asunto on yhä se arvokkain omaisuus, jonka suomalainen jättää jälkeensä.

Tavallista on, että ihmiset asuvat loppuun asti omistusasunnossa, joten perinnöksi jätetään tietysti se asunto ja pankkitalletuksia.

– Entistä enemmän on kuitenkin ollut näkyvissä, että ihmiset säästävät ja sijoittavat eli perinnöksi jää enemmän myös sijoitusvarallisuutta. Siihen suuntaan ollaan menossa, Sampo Muotka näkee.

Ennen perinnöllä maksettiin lainat pois, nyt avustetaan lapsia

Ennen tyypillistä oli maksaa perinnöllä asuntolaina pois ja hankkia ehkä se haaveissa ollut kesämökki.

Nykyään perijöiden joukossa on kuitenkin paljon hieman iäkkäämpiä ihmisiä, joilla ei enää ole asuntolainaa ja kesämökkikin on jo ostettu.

– Osa saattaakin luopua perinnöstä lastensa hyväksi tai sitten perintörahoja käytetään muuten lasten hyväksi, esimerkiksi tukemalla opiskelua ja ensiasunnon ostoa, Sampo Muotka pohtii.

Lue lisää aihepiiristä:

Näin saat sopuisankin kuolinpesän asiat solmuun – perinnönjaon seitsemän yleistä virhettä

Entä jos puolisosi kuolee? Nämä 10 asiaa jokaisen kannattaa miettiä etukäteen

Oululainen entinen yrittäjä Markku Korhonen on ollut vailla vakituista asuntoa kolmisen vuotta. Hän asuu teltassaan ympäri vuoden ja nyt hän on laittamassa sitä toverinsa kanssa talvikuntoon.

– Laitan avaruushopeasta telttaan lisäkaton. Ja jos jostain pystyn niin sanotusti lainaamaan styroksia, niin laitan sitä makuupussin alle ja seinille.

Telttaan mahtuu pari makuupussia ja reppu, jossa hän kuljettaa vaihtovaatekertaa. Ilma teltassa on raikas, sillä kolea tuuli puhaltaa sen läpi.

Hän kertoo, että viime talvena pakkanen kiristyi pahimmillaan 30:een asteeseen. Lämpimänä pysyminen oli hankalaa, ja sillan alle teltalle piti kömpiä puolen metrin hangessa.

Korhonen kertoo päätyneensä telttaan saadakseen pienen toimeentulotukensa riittämään alkoholiin ja ravintoon. Ruoka-apua hän saa eri seurakuntien vuorotellen tarjoamista ilmaisaterioista.

Ensin täytyy saada asunto alle, sillä arjen rakentaminen ilman asumista on tavattoman vaikeaa. Juho Saari

Ilmainen lounas Vapaakirkolla on saanut oululaisen Mauno Hahdon siistiytymään kaupunkikuntoon. Neljä vuotta sitten alkoholi vei parisuhteen ja toi asunnottomuuden kavereiden nurkissa, rappukäytävissä ja joskus taivasallakin. Omaisuus on yhtä kuin päällä oleva vaatekerta.

– Pärjäilen hyvin huonosti. Ei ole hääviä ollut, juuri ja juuri tulen toimeen. Ei se helppoa ole, Hahto kertoo.

Tällä hetkellä Oulussa asunnottomat ja päihdeongelmaiset voivat saada katon päänsä päälle Kenttätien palvelukeskuksesta. Korhonen ja Hahto kaipaisivat yhteiskunnan apua juuri oman asunnon tai huoneen muodossa.

– Olisi oma huone, jossa voisi olla rauhassa. En pysty olemaan Kenttätien palvelukeskuksessa. Siellä on paljon eri kuntoisia ihmisiä samassa huoneessa, Markku Korhonen sanoo.

Asunnottomuus hellittää hitaasti

Asunnottomien määrä on laskenut Suomessa viimeiset viisi peräkkäistä vuotta, joskin paikallisesti, esimerkiksi Turussa ja Oulussa, määrä on viime vuodesta hieman noussut.

Viime vuoden vaihteessa asunnottomia oli 7 100, joista pitkäaikaisasunnottomia 1 400. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran mukaan perheellisiä asunnottomista on noin 500. Nuorten asunnottomuus lisääntyi hieman. Asunnottomien kokonaismäärä pieneni 330 henkilöllä vuodesta 2016.

Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Tampereen yliopistosta pitää asunnottomuuden lopullista poistamista vaativana, sillä asunnottomiksi ajaudutaan nykyisin hyvin erilaisten syiden vuoksi.

– Ennen asunnottomat olivat useimmiten päihde- ja elämänhallintaongelmaisia keski-ikäisiä miehiä. Nyt on tullut nuoria, maahanmuuttajia, ja näyttää tulevan paljon lastensuojelun jälkihuollon lapsiakin.

Saari muistuttaa, että asunnottomuus vieraannuttaa yhteiskunnasta ja heikentää itsetuntoa. Tähän vaikuttaa myös muiden ihmisten suhtautumistapa asunnottomiin ja moniongelmaisiin.

– Ensin täytyy saada asunto alle, sillä arjen rakentaminen ilman asumista on tavattoman vaikeaa. Ja sen jälkeen pala palalta, askel askeleelta elämä siitä rakentuu. Moni on sen polun jo käynyt, Saari kannustaa.

Asunnottomien yötä vietetään monin tapahtumin eri puolilla Suomea keskiviikkona 17.10. Esimerkiksi Oulussa teemayö näkyy erityisesti Rotuaarin aukiolla kello 15–21. Paikalla asunnottomat voivat mittauttaa verenpainettaan Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoilla ja leikkauttaa hiuksiaan vapaaehtoisilla partureilla. Teltasta tarjotaan kahvia, pullaa ja makkaraa sekä lämpimiä vaatteita niitä tarvitseville.

Lue myös:

Asunnoton nainen asui kuukauden lumimajassa, toinen keräsi pulloja henkensä pitimiksi – "Pelkoa ei saa näyttää"

Ihmisroska-kohu johti tutkintapyyntöihin ja rikosilmoitukseen – koditon mies tunnisti itsensä lehtikuvasta, järkyttyi ja marssi poliisin pakeille

EU kokoontuu tänään keskiviikkona huippukokoukseen, jossa piti alun perin solmia sopimus Britannian eroamisesta. Eroneuvottelut kuitenkin takkuavat pahasti.

Julkisuudessa on väläytelty jopa mahdollisuutta, että Britanniassa saatettaisiin harkita eropäätöksen kumoamista. Ylen Britanniassa oleva toimittaja Pasi Myöhänen pitää brexitin perumista epätodennäköisenä. Tunne vahvistuu, kun asiaa kysyy briteiltä, Myöhänen sanoo.

Yle kysyi tavallisilta britiltä, mitkä heidän tunnelmansa EU-eron suhteen ovat nyt, kun kansanäänestyksestä on yli kaksi vuotta ja EU-ero häämöttää puolen vuoden päästä:

Cameron Spencer

– Minua on hävettänyt se, että kannatin EU-eroa. Brexit ei ole sujunut kuten luulin, mutta en silti kannata uutta kansanäänestystä. Päätös on tehty ja sen kanssa täytyy elää. En pelkää kaupantekoa EU:n kanssa maailman kauppajärjestö WTO:n ehdoilla. Jos britit asettuvat yhdessä brexitin taakse ja pääministeri May tekee työnsä paremmin, voi erosta tulla menestys.

Janet Bond

– Meidän pitäisi jo olla ulkona. En ymmärrä, miksi yleensä liityimme unioniin. Koko asia kyllästyttää minua, enkä seuraa uutisia. Olen englantilainen, en eurooppalainen.

Sam Woodcock

– En ymmärrä neuvotteluista paljoakaan, ne ovat liian monimutkaiset. Kysymys on tulenarka. Haluaisin, että ero perutaan, mutta en usko sen olevan mahdollista. Äänestin jäsenyyden puolesta ja se, että ero on jo maaliskuussa on pelottavaa. Toivon, että päättäjämme pitävät meistä huolen.

Roger Hancock:

– Kansanäänestystä ei olisi pitänyt järjestää, sillä asia on niin monimutkainen, että se olisi pitänyt jättää kansanedustajille. Kuinka moni eron puolesta äänestänyt ymmärsi esimerkiksi Irlannin rajakysymyksen vaikeuden? En kannata uutta kansanäänestystä asiasta, mutta kansanedustajien pitäisi löytää selkärankansa ja tehdä eropäätös tyhjäksi.

Lue myös:

Analyysi: Britannia katuu EU-eroa, muttei riittävästi – brexitin peruuntuminen on epätodennäköistä EU-neuvottelujen umpikujasta huolimatta

Jos kiistelty irtisanomislaki astuisi voimaan, alle 10 hengen yrityksissä irtisanomisen perusteina voitaisiin pitää nykyistä vähäisempiä seikkoja. Työntekijän irtisanominen olisi mahdollista muun muassa silloin, jos hän rikkoisi velvoitteitaan merkittävästi tai jos hänen työntekoedellytyksensä heikkenisivät huomattavasti.

Lakimuutoksen astuttua voimaan pienillä työnantajilla ei olisi enää velvollisuutta selvittää, voitaisiinko irtisanominen välttää tarjoamalla työntekijälle muuta työtä.

Vaikutukset jäisivät pieniksi – "paras arvaus"

Hallituksen mukaan lakimuutosten tavoitteena on työllistämiskynnyksen madaltaminen pienyrityksissä. Työministeri Jari Lindström sanoo, että hallitus haluaa rohkaista pieniä yrityksiä uuden työvoiman palkkaamiseen.

– Suurin osa työpaikoista syntyy Suomessa pieniin yrityksiin, ja niillä olisi myös potentiaalia työllistää enemmän.

Lakiluonnoksessa tuodaan esiin, että uudistuksen vaikutuksia on monessa suhteessa ollut vaikeaa arvioida:

"Irtisanomissuojan heikentämisen työllisyysvaikutusta ei voida olemassa olevan tutkimustiedon perusteella luotettavasti arvioida."

Lakiluonnoksessa esitetään oletus, että työntekijöiden vaihtuvuus yrityksissä lisääntyisi uudistuksen seurauksena. Tämän jälkeen arviossa todetaan:

"Reaktion suuruudesta paras arvaus käytettävissä olevan tutkimuskirjallisuuden perusteella lienee se, että nettotyöllisyysreaktio on pieni."

"Suurpiiteisen arvion mukaan" irtisanomisperusteita koskevat työsopimuslain muutokset vaikuttaisivat suoraan 200 000 – 250 000 palkansaajaan, todetaan lakiluonnoksessa.

Monessa suhteessa irtisanomiskäytäntö säilyisi nykyisen kaltaisena

Irtisanomisen perusteena tulisi vast´edeskin olla olla asiallinen ja painava syy. Irtisanominen edellyttäisi työntekijän menetelleen toistuvasti moitittavalla tavalla. Työntekijää olisi edelleen myös varoitettava ennen potkujen antamista.

Pieniä yrityksiä koskevia erityissäädöksiä perustellaan lakiluonnoksessa muun muassa sillä, että pienillä yrityksillä on usein heikko kyky kantaa sellaisia taloudellisia menetyksiä, jotka johtuvat työntekijän moitittavasta menettelystä tai hänen työntekoedellytystensä heikentymisestä.

Työttömyysturvan karenssi lyhenee

Työsopimuslain muutoksen yhteydessä muutettaisiin myös työttömyysturvalakia. Jos uudistukset astuvat voimaan, työsuhteen päättymisen perusteella asetettava työttömyysturvan korvaukseton määräaika eli karenssi lyhenee.

Karenssi olisi 60 päivää nykyisen 90 päivän sijasta, jos työnantaja päättäisi työsuhteen työntekijän moitittavan menettelyn vuoksi. Karenssin kevennys koskisi kaikenkokoisissa yrityksissä työskenteleviä.

Ammattiyhdistysliike on vaatinut hallitusta perumaan työntekijöiden irtisanomissuojaa heikentävät ehdotukset ja järjestänyt poliittisia lakkoja vaatimustensa vauhdittamiseksi.

Hallituksen esitys on lähetetty lainsäädännön arviointineuvoston punnittavaksi. Eduskunnalle lakiesitys on määrä antaa marraskuussa.

Lue lisää:

Näin ensi viikon kaksipäiväinen lakko vaikuttaa: Osaa kouluista ja päiväkodeista uhkaa ruokapula, kirjastoja ja urheiluhalleja suljetaan, siivous voi jäädä retuperälle

Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 101–73 – pääministeri Sipilä: "Selvä tuki työllistämislinjalle"

Yli 200 000 galaksia tutkinut kansainvälinen tähtitieteilijöiden tiimi on mitannut avaruudessa kehittynyttä energiaa tarkemmin kuin koskaan aiemmin. Heidän mukaansa lähiavaruudessa nykyään tuotettu energia on vain puolet siitä mitä se oli kaksi miljardia vuotta sitten. Hiipumista tapahtuu kaikilla aallonpituuksilla ultravioletista infrapunaan. Se tarkoittaa tieteilijöiden mukaan sitä, että universumi on pikku hiljaa kuolemassa.

– Tämä on vahvistava uusi tieto sille mitä on jo pitkään tiedetty tai aavistettu. Tällä kertaa tämä on paljon laajempi ja tarkempi mittaus kuin mihin aiemmin on pystytty, sanoo Turun yliopiston professori ja Suomen ESO-keskuksen johtaja Jari Kotilainen.

Universumi on istahtanut sohvalle, vetänyt peiton päälleen ja meinaa uinahtaa ikuisille torkuille. Simon Driver

Se että universumi on hiljalleen hiipumassa, on tiedetty jo 1990-luvulta lähtien, mutta tämä tutkimus osoittaa, että se on tapahtumassa kaikilla aallonpituuksilla.

– Universumi heikkenee tästä eteenpäin ja siirtyy hiljalleen vanhuuteen. Universumi on istahtanut sohvalle, vetänyt peiton päälleen ja meinaa nukahtaa ikuisille torkuille, sanoo Länsi-Australian yliopiston Simon Driver, joka johtaa GAMA-tutkimusta.

Galaksillamme on vielä toivoa

Tutkimus kartoitti tietyn alueen taivaasta. Sen mukaan universumin energiamäärä vähenee kaiken aikaa. Kun maailmankaikkeuden ikä oli puolet nykyisestä 14 miljardista vuodesta, energiamäärä saavutti maksiminsa. Silloin syntyi eniten uusia tähtiä. Seitsemän miljardia vuotta sitten alkoi energiatasojen hiipuminen.

– Ellei synny uutta energiaa, niin kaikki mitä on, on tässä, ja maailmankaikkeus hiipuu pikku hiljaa, pikku hiljaa valot himmenee, Kotilainen sanoo.

Hiipuminen tapahtuu asteittain miljardien vuosien aikana. Myös oma galaksimme tulee pikku hiljaa himmeämmäksi ja himmeämmäksi. Vallitsevan teorian mukaan omalla galaksillamme on kuitenkin myös yksi jatkomahdollisuus – kohdata toinen galaksi.

Silloin syntyy suunnattomia määriä uusia tähtiä, kun kaksi galaksia yhdistyy. Lopputuloksena on yksi aiempaa isompi galaksi. Jari Kotilainen

Tutkijoiden mukaan Linnunradan ja Andromedan kanssa on tulossa noin neljän miljardin vuoden päästä yhteensulautuma.

– Silloin syntyy suunnattomia määriä uusia tähtiä, kun kaksi galaksia yhdistyy. Lopputuloksena on yksi aiempaa isompi galaksi, Kotilainen sanoo.

Maailmankaikkeuden mittakaavassa galaksien todennäköisyys tavata toisiaan, on entistä harvinaisempaa, kun maailmankaikkeus laajenee.

Tallink ja Rauma Marine Constructions ovat sopineet uuden shuttle-pikalaivan rakentamisesta.

Uusi laiva rakennetaan Raumalla. Hankkeen arvo on noin 250 miljoonaa euroa ja se tuo telakalle noin 1500 henkilötyövuotta. Telakan mukaan se aikookin palkata lähiaikoina merkittävästi lisää työntekijöitä.

Kyseessä on aiesopimus, joka vaatii toteutuakseen velä lopullisen laivasopimuksen ja rahoitusjärjestelyt, joiden kanssa työskennellään seuraavat kuukaudet.

Valmista vuoden 2020 lopussa

Helsinki-Tallinna -reitillä liikennöivä pikalaiva on tarkoitus rakentaa Rauman telakalla vuoden 2020 loppuun mennessä. Laivan suunniteltu matkustajamäärä on 2800. Se käyttää pääpolttoaineenaan nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä.

– Olemme erittäin tyytyväisiä, että raumalainen laivanrakennusperinne Tallinkin kanssa saa jatkoa nyt RMC:n ja uuden aluksen myötä. On hienoa saada aiesopimus aikaiseksi vanhojen ystävien kanssa, jotka ovat aina arvostaneet raumalaista laivanrakennusta, sanoo RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa tiedotteessa.

Merkittävä uutinen koko Raumalle

Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski kuvailee Rauman telakalle tullutta laivatilausta todella merkittäväksi uutiseksi. Hänen mukaansa tilaus osoittaa, että telakkatoiminta on jälleen vakiinnutettu Raumalle, mikä on henkisesti ja taloudellisesti suuri asia alueelle.

Nainen ja mies on vangittu Vesilahdella viikonloppuna olleen poliisioperaation jälkeen.

Vuonna 1986 syntynyt mies vangittiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa todennäköisin syin epäiltynä törkeästä ampuma-aserikoksesta ja laittomasta uhkauksesta.

Vuonna 1990 syntynyt nainen vangittiin syytä epäillä perusteella epäiltynä avunannosta törkeään ampuma-aserikokseen.

Poliisioperaatio Vesilahdella sai valtakunnallista huomiota. Suurta huomiota herätti etenkin Puolustusvoimien antama virka-apu. Alueella asuvia pysäytettiin lauantaina tiesuluilla.

Puolustusvoimien panssaroitua ajoneuvoa, Pasia, tarvittiin toiminnassa mukana olleen henkilöstön suojaamiseksi. Tilannearvion mukaan poliisi pyysi Puolustusvoimilta virka-apua, koska uhkaavasti käyttäytyneellä henkilöllä oli hallussaan ampuma-ase.

Poliisi on vielä vaitonainen tapahtumien taustalla olevista yksityiskohdista.

Tutkinnanjohtaja Vesa Järvenpää sanoo, että esitutkinta ja ihmisten kuuleminen on vielä kesken. Siksi poliisi ei tiedota asiasta enempää.

Lue lisää:

Vesilahden poliisioperaatiosta lisää tietoa: Panssaroitua ajoneuvoa tarvittiin suojaamaan poliiseja

Viikonlopun ison poliisioperaation syy selvisi: Kaksi henkilöä otettu kiinni Vesilahdella uhkailun ja aserikoksen takia

– Se on hyvä kokea. Virheistä oppii, Anna Puu naurahtaa uupumuksesta kysyttäessä Puoli seitsemän -ohjelmassa.

– Jossain vaiheessa kun alkaa vanne kiristyä pään ympärillä. Silloin ei vaan jaksa. Ääni ei kulje. Ei ole enää mitään annettavaa. Tämä ammatti on nimenomaan sitä, että annan itsestäni koko ajan. Ei ollut enää mitään, missä voisin ladata akkujani. Sitten tulin kipeäksi.

Uupumus opetti oman jaksamisen rajallisuutta ja itsestä huolehtimisen tärkeyttä. Hän korostaa nyt erityisesti oman ajan tärkeyttä.

– Pitäisi yrittää ainakin kerran viikossa löytää edes puolikas päivä, jonka pyhittää itselleen. Jos on kylpyamme, niin tee vaikka suolakylpy, minne mennä makaamaan.

“Biisileirillä” lauluilla on tilaa syntyä

Anna Puun musiikki on syntynyt viimeisillä levyillä pitkälti samalla porukalla, johon kuuluvat artisten itsensä lisäksi Jukka Immonen, Zachris Alexander Stierncreutz eli Knipi, Lasse Kurki ja uutena tulokkaana tähän porukkaan tullut Teemu Brunila.

– Pyrimme aina lähtemään pois Helsingistä, koska silloin meillä on tila, jossa voimme keskittyä vain siihen tekemiseen. Kutsumme sitä biisileiriksi, mutta se ei varsinaisesti ole biisileiri siinä oikeassa merkityksessään.

Helsingistä omaan rauhaan vetäytyminen on ollut ilmeisen hyvä tapa toimia, koska Anna Puun uusi albumi nousi ensimmäisen listaviikkonsa aikana Suomen virallisen albumilistan ykköseksi elokuussa.

Anna Puu kokee vastuun omista lauluistaan olevan viime kädessä itsellään, mutta nauttii siitä, että voi tehdä itselleen vuosien saatossa hyvin tutuksi tulleiden ihmisten kanssa musiikkia.

– Se on hyvinkin orgaaninen tapahtuma, miten ne biisit syntyvät. Sitä on mahdoton yrittää selittää.

– Tykkään tehdä näiden tyyppien kanssa. Siinä pitää osua yksiin ymmärrys musiikin estetiikan kanssa.

Muutos lähti rytmin kaipuusta

Uudella albumilla kuullaan uudistunutta Anna Puuta. Halu muutokseen lähti hänestä itsestään.

– Mä kaivannut viime vuosina sellaista rytmikkyyttä ja ehkä myös ei-niin-syvissä vesissä menemistä.

Ammattiyhdistysliike kiristää ruuvia irtisanomiskiistassa jatkamalla työtaistelutoimia.

Ay-liike ei aio luovuttaa, vaikka hallitus sai eduskunnan luottamuksen asiaa koskevassa äänestyksessä.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL järjestää kaksipäiväisen lakon ensi viikolla. Maanantaista tiistaihin kestävässä lakossa on mukana yli 10 000 työntekijää.

Lakko koskee siivous-, kiinteistöhuolto- ja ruokapalveluita. Se vaikuttaa myös julkisissa liikunta-, urheilu- ja kulttuuripalveluissa.

Lisäksi sosiaali- ja terveysalan liitot Super ja Tehy järjestävät vuoronvaihtokiellon, joka jatkuu aina marraskuun alkupuolelle saakka.

Kiistassa on kyse siitä, että työntekijäjärjestöt vastustavat hallituksen aikeita helpottaa irtisanomisia alle kymmenen hengen yrityksissä.

Seuraava kiinnostava vaihe nähdään viimeistään perjantaina, jolloin päivän jo lakkoilleen Teollisuusliiton hallitus on koolla.

Kokosimme tähän artikkeliin ensi viikon työtaistelutoimien vaikutuksia.

1) Päiväkodit, koulut ja vanhusten palvelut

JHL:n lakkoilmoitus tarkoittaa todennäköisesti sitä, että osassa kouluista, päiväkodeista ja vanhusten hoitolaitoksista on pahoja vaikeuksia tarjoilla ruokaa.

Lakko näkyy myös tilojen siivouksessa, ja osa huoltotöistä jää tekemättä.

Ylen aluetoimitusten keräämien tietojen mukaan lakko näkyy laajalti päiväkodeissa ja kouluissa.

Esimerkiksi Nokialla päiväkotilasten ja koululaisten vanhempien pitää pakata lapsille eväät mukaan.

Joensuun päiväkodeissa ja kouluissa ei vielä tiedetä, voidaanko lapsille järjestää ruokailua. Pahimmillaan lakko saattaa siellä jopa sulkea osan kouluista ja päiväkodeista, jos ruokailua ei pystytä järjestämään.

Lakko vaikuttaa siis muun muassa vanhusten ruokahuoltoon.

JHL:n puheenjohtajan Päivi Niemi-Laineen mukaan työtaistelutoimien aikana pidetään aina huoli siitä, ettei esimerkiksi kenenkään henki ole vaarassa.

Tästä vastaa Niemi-Laineen mukaan työnantaja.

2) Sairaalat ja terveyskeskukset

Sosiaali- ja terveysalan vuoronvaihtokielto vaikuttaa muun muassa sairaaloihin ja terveyskeskuksiin.

Terveydenhuollossa ja sosiaalityössä on monimutkaisia vuorokuvioita, joten liittojen ilmoitukset työtaisteluista kaikilla työpaikoilla sotkevat työpaikkojen arkea, kun esimerkiksi sairastuneen työntekijän tilalle ei saada uutta hoitajaa töihin.

Tehyn vuoronvaihtokielto kestää 22.10.–4.11. Vuoronvaihtokielto koskee kaikkia jäseniä lukuun ottamatta virkasuhteessa olevia.

Vuoronvaihtokielto tarkoittaa sitä, että Tehyyn kuuluvat hoitajat eivät suostu vaihtamaan työvuoroa työnantajan aloitteesta. Tämä voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi osastoilla, joilla tarvitaan lisätyövoimaa. Sen sijaan ylityötä voi teettää, jos työntekijä siihen suostuu.

Superin vuoronvaihtokielto on niin ikään voimassa 22.10.–4.11. Mielenilmaisun aikana superilaiset tekevät normaalit työvuoronsa, mutta eivät vaihda vuoroja työnantajan aloitteesta.

3) Liikunta-, urheilu- ja kulttuuripalvelut

JHL:n lakko vaikuttaa myös julkisissa liikunta-, urheilu- ja kulttuuripalveluissa. Esimerkiksi osa kirjastoista ja muista julkisista kulttuurilaitoksista sekä kuntien liikuntapaikoista on suljettu lakon aikana.

Työpaikat, joihin lakko vaikuttaa, on ilmoitettu liiton sivuilla. Työpaikkojen joukossa on esimerkiksi museoita, urheilutaloja ja uimahalleja.

JHL:n lakko sulkee kirjastot esimerkiksi Porissa ja esimerkiksi Kokkolassa lakko vaikuttaa uimahalliin, jäähalliin ja urheilualueisiin.

Lisää aiheesta:

Hallituksen aikeet ryöpsäyttivät liikkeelle uudet työtaistelut – osassa kouluja ja päiväkoteja ruokapula ay-väen uusien vastatoimien takia

JHL:n lakon kaikki vaikutukset eivät vielä ole selvillä – Nokialla pitää viedä eväät kouluun

Hallitusta vastustava JHL:n lakko iskee Rauman kouluruokailuun ja Porin museoihin

Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 101–73 – pääministeri Sipilä: "Selvä tuki työllistämislinjalle"

Hallitus sai luottamuksen eduskunnalta selvin numeroin – katso miten kansanedustajat äänestivät

Kirsikkapuiden kukkiminen Japanissa on yleensä kevään merkki. Paitsi tänä vuonna, kun puut kukkivat poikkeuksellisesti myös syksyllä.

Japanilainen sääpalveluyritys kertoi keskiviikkona, että yli 300 ihmistä ympäri maata on raportoinut vaaleanpunaisista ja valkoisista kukista omilla kotikulmillaan.

Paikallinen media on havainnut kukkia myös useilla tunnetuilla kirsikankukkapaikoilla.

Lämpö on saattanut sekoittaa kasveja

Japanilaisen puutohtorin Hiroyuki Wadan mukaan myöhäinen kukkiminen saattaa johtua tämän vuoden epätyypillisestä säästä. Siihen kuuluu muun muassa poikkeuksellisen vilkas taifuunikausi.

Wada kertoi yleisradioyhtiö NHK:lle, että voimakkaat myrskyt ovat riisuneet puut lehdistään. Lehdissä on kemiallista ainetta, joka yleensä estää kukkimisen ennen kevättä.

– Tämä on tapahtunut ennenkin, mutta en ole nähnyt vastaavaa tässä mittakaavassa.

Wadan mukaan taifuuneja seurasi poikkeuksellisen lämpimiä päiviä, jotka ovat saattaneet sekoittaa kasveja. Syksyisen kukkimisen ei pitäisi kuitenkaan vaikuttaa kevään kukkimiseen.

Japanissa riehui syyskuussa voimakas taifuuni, joka aiheutti maassa paljon tuhoa.

Kirsikkapuiden kukinta on parhaimmillaan yleensä maaliskuun lopussa. Tuolloin Japanissa vietetään Hanamia, joka kuuluu maan merkittävimpiin kansanjuhliin.

Aiheesta muualla:

BBC: Cherry blossoms bloom unexpectedly in Japan

Lue myös:

Kirsikkapuiden kukinta upeimmillaan Helsingin Roihuvuoressa – "Lauantain Hanami-juhlissa katsellaan vähintään kukkasadetta"

Kirsikankukkien kauneus saa Japanin sekaisin – työntekijät varaavat puiston parhaat paikat pomoille

Kouvolalainen Anu-Riikka Koste lopetti tupakoinnin ennen kuin alkoi odottaa ensimmäistä lastaan. Nyt tulossa on toinen vauva ja tupakoimattomuus on pysynyt.

– Olin alun alkaenkin sitä mieltä, että sitten ei tupakoida, kun tehdään lapsia. Olen tosi tyytyväinen päätökseeni. Lapsi on kuitenkin elämän tärkein asia, kertoo Koste.

Tupakoinnin lopettaminen ei ole itsestäänselvää kaikille raskaana oleville. Vaikka tupakan haitoista sikiölle on puhuttu pitkään, edelleen 12,5 prosenttia odottavista äideistä tupakoi Suomessa. Maakuntien välillä on kuitenkin suuria eroja. Eniten odottajat tupakoivat Pohjois-Savossa, jossa joka viides odottava äiti polttaa. Vähiten tupakoidaan Keski-Pohjanmaalla, jossa vain noin kuusi prosenttia raskaana olevista tupakoi.

Alueelliset erot tupakoinnissa ovat yleensäkin Suomessa perinteisesti suuret. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntija Otto Ruokolainen muistuttaa vanhasta aluejaosta: idässä tupakoidaan enemmän kuin lännessä.

Ruokolaisen mukaan odottavat äidit, jotka tupakoivat, ovat yleensä nuoria ja vähemmän koulutettuja naisia.

– Taustalla voi olla enemmän haasteita elämässä kuin myöhemmin raskaaksi tulevilla, arvioi Ruokolainen.

Kymenlaaksossa odottajien tupakointi vähenee hitaasti

Kymenlaaksossa odottavat äidit ovat olleet viimeiset viisi vuotta tupakointitilastojen kärjessä ja odotusajan tupakointi vähenee hitaammin kuin maassa keskimäärin. Kymenlaaksolaisista odottavista äideistä tupakoi THL:n vuoden ennakkotilaston mukaan 16,4 prosenttia.

Lisäksi vain joka kolmas odottaja Kymenlaaksossa lopettaa polttamisen alkuraskauden aikana. THL:n tiedonkeruu raskauden aikaisesta tupakoinnista muuttui hiukan vuonna 2017. Siksi tilastointiin liittyy tiettyä epävarmuutta.

Kouvolan neuvolavastaava, apulaisylilääkäri Eija Puhalainen myöntää, että ympäristön tupakointi vaikeuttaa odottavien äitien tupakoinnin lopettamista.

– Kymenlaakso on teollisuuspaikkakunta ja täällä tupakoidaan paljon. On erilaisia kuormittavia elämäntilanteita, eikä toisaalta tarpeeksi motivaatiota tai voimavaroja lopetukseen, vaikka yritetään.

Myös erilaiset uskomukset istuvat tiukasti. Äidit saattavat olettaa virheellisesti, että tupakoinnin lopettamisesta aiheutuva stressi ja vieroitusoireet vahingoittavat vauvaa. Tupakointia jatketaan myös helpomman synnytyksen toivossa. Puhalainen muistuttaa kuitenkin, että tupakoinnin jatkaminen on aina vauvalle vahingollista.

– Tupakka hidastaa sikiön kasvua ja ajatellaan, että se olisi suotuisaa synnyttämisen kannalta, mutta sehän on päinvastoin, tupakka aiheuttaa ennenaikaista syntymää, varoittaa Puhalainen.

Hämeenlinnan Savuttomat vauvat -kampanja on purrut

Asiantuntija Otto Ruokolaisen mukaan erot odottavien äitien tupakoinnissa voivat olla myös paikkakunnittaisia. Kun jokin maakunnan kunnista on erityisen aktiivinen raskaudenaikaisen tupakoinnin vähentämisessä, se näkyy maakunnallisissa tilastoissa.

Näin on tapahtunut muun muassa Kanta-Hämeessä, jossa tilanne on parantunut selvästi viidessä vuodessa. Erityisesti Hämeenlinnassa on tehty töitä raskausajan tupakoinnin vähentämiseksi ja tulosta on syntynyt.

Vuonna 2017 Hämeenlinnassa aloitettu Savuttomat vauvat -kampanja on onnistunut vajaassa vuodessa vähentämään raskaana olevien naisten tupakoinnin 14 prosentista neljään prosenttiin.

Savuttomissa vauvoissa kaikki odottavat perheet saavat tietoa savuttomuuden hyödyistä ja voivat tehdä vapaaehtoisen häkämittauksen. Hämeenlinnan neuvolatoiminnan vastuulääkäri Anu Mähönen uskoo, että tärkein oivallus heidän kampanjassaan on ollut ottaa asiakkaat mukaan ideointiin. Neuvola-asiakkaat ovatkin antaneet tupakoimattomuuskampanjan uudesta tyylistä tyytyväistä palautetta.

Tärkeintä on ollut, että meidän työntekijät ovat innostuneita ja motivoituneita. Anu Mähönen

– Kerromme ihan kaunistelematta, miksi kannattaa lopettaa. Kannustamisen kautta neuvola auttaa savuttomuuteen. Emme heristele, emmekä syyttele vaan pidämme positiivisen vireen yllä, selittää Mähönen.

Hämeenlinnan malli on ollut edullinen. Kalleimmat kertainvestoinnit ovat olleet muutaman sadan euron hintaiset häkämittarit, joita on kampanjaa varten hankittu kaupungin kaikkiin neuvoloihin kaksitoista.

– Tärkeintä on ollut, että meidän työntekijät ovat innostuneita ja motivoituneita. Sen jälkeen he ovat saaneet myös asiakkaat innostumaan, sanoo Mähönen.

Toista vauvaansa odottava Anu-Riikka Kostekin hämmästyi aikoinaan lopettamisen helppoudesta. Tupakoinnista oli tullut tapa, jonka hän vaihtoi porkkanan haukkaamiseen tai lyhyeen happihyppelyyn ulkona.

Lue lisää:

Savuttomat vauvat -kampanja onnistui Hämeenlinnassa: tulokset ovat ainutlaatuisia koko maassa

Neuvolalääkäri: "Kaikki odottajat eivät saa lähipiiriltään tukea tupakoinnin lopettamiseen"

Neuvolan vastaisku raskaudenaikaiseen tupakointiin: odottavat äidit puhallutukseen

Ilmastonmuutosta aiheuttavia kaasuja vapautuu ilmakehään yhä nopeutuvaan tahtiin huolimatta niitä rajoittavista toimenpiteistä.

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n pääjohtaja Fatih Birol kuvaili tänään keskiviikkona päästöjen kehitystä Puolan Pariisin-lähetystössä järjestetyssä konferenssissa.

Birolin mukaan tämän vuoden ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana päästöt ovat lisääntyneet ja ilmakehän hiilidioksiditaso on nousemassa uuteen ennätykseen, Birol kertoi.

– Olen pahoillani, minulla on hyvin huonoja uutisia. Nämä luvut tekevät minut jonkin verran epätoivoisiksi, hän aloitti esityksensä.

YK:n jäsenmaat kokoontuvat joulukuussa Puolan Katowiceen sopimaan ilmastopäästöjen rajoittamisen "sääntökirjasta", eli siitä, miten Pariisin ilmastosopimusta sovelletaan ja soveltamista mitataan.

– Kun katson tietoja tämän vuoden ensimmäisiltä yhdeksältä kuukaudelta, päästöt ovat nousemassa ennätyskorkealle, hän totesi.

Birolin mukaan päästörajoitustavoitteiden saavuttamisen todennäköisyys heikkenee kuukausi kuukaudelta.

Yhdysvalloissa yllättävää laskua

Yhdysvalloissa suurten teollisuuslaitosten ilmastopäästöt vähenivät viime vuonna 2,7 prosenttia, kertoo maan ympärirtövirasto EPA.

Vähenemä oli vielä suurempi kuin vuonna 2016, jolloin päästöt laskivat kaksi prosenttia.

USA:n teollisuuden päästöjen lasku johtuu lähinnä siitä, että hiilivoimaloita suljetaan ja energiaa tuotetaan yhä enemmän päästöjä vähemmän aiheuttavalla maakaasulla.

Viime vuonna energiayhtiöt muuttivat yhteensä 9 000 megawattia tuotantotehoa hiilivoimasta maakaasuun. Tänä vuonna muutoksen nopeuden ennustetaan kasvavan jopa 14 000 megawattiin.

Muutos on sikäli yllättävää, että presidentti Donald Trumpin hallinto suosii kivihiilen käyttöä.

Osavaltiot eivät kuitenkaan ole innostuneet tukemaan saastuttavaa kivihiiltä, sillä yhä useammat kuluttajat haluavat ympäristöystävällistä energiaa. Maakaasua on myös ollut runsaasti tarjolla.