Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tarjosi tiistaina Ylen A-studiossa SDP:n puheenjohtajalle Antti Rinteelle ratkaisua irtisanomislain tulehduttaneeseen tilanteeseen. Hän esitti paluuta aiemmin hylättyyn työaikalakiesitykseen.
Irtisanomislakia ei silloin Sipilän mukaan tarvittaisikaan, eikä myöskään ammattiyhdistysväen uhkaamia lakkoja.
Itä-Suomen yliopiston dosentti, työmarkkinatutkija Tapio Bergholm pitää Sipilän esitystä kummallisena. Tapio Bergholm on entinen Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön (SAK) tasa-arvovastaava. Lisäksi hän on toiminut Järvenpään kaupunginvaltuuston jäsenä SDP:n edustajana.
– Minun mielestäni se on kovin kummallinen ehdotus. Tässähän on kiista ammattiyhdistysliikkeen ja hallituksen välillä, eikä hallituksen ja opposition välillä, Bergholm ihmettelee.
Sipilä halusi Rinteen tuen
Kerrataan tähän väliin vielä, kunka Sipilän avaus A-studiossa oikein meni:
– Niin Antti, minullakin on ratkaisuehdotus, eli palataan tähän alkuperäiseen ehdotukseen. Eli yksinkertaisesti työaikalain joustoja... , Sipilä sanoi suorassa lähetyksessä.
Rinne ei ratkaisulle lämmenyt.
Sipilä tinkasi samaa uudelleen myöhemmin ohjelmassa.
– Niin Antti, mitä jos tehdään niin, että lisätään tuota neuvontaa, luovutaan tuosta irtisanomislaista ja viedään tämä työaikalain muutos sillä tavalla läpi, että se koskee myös järjestäytymättömiä työntekijöitä ja työnantajia, niin silloinhan meillä on tässä ratkaisu. Jos Antti sinä annat tälle tukesi, niin silloinhan meillä on ratkaisu, Sipilä maanitteli.
Sipilä ohitti ammattiyhdistysliikkeen
Työmarkkinatutkija Bergholm oudoksuu myös Sipilän asennetta.
– Tässähän pääministeri ikään kuin korostaa, kuinka mitätön ja ohitettavissa oleva ammattiyhdistysliike tässä olisikaan. Ja se tässä on vähän kummallista.
Bergholm tähdentää, että Rinteellä ei ole edes mandaattia päättää ay-liikkeen ja hallituksen kiistassa.
– Hän ei ole yhdenkään ammattiliiton tai keskusjärjestön puheenjohtaja, eikä hän ole päättänyt yhdestäkään työtaistelutoimesta. Hän on siinä mielessä sivullinen. Se, että SDP on tässä kiistassa lähempänä ammattiyhdistysliikettä niin kuin eräät muutkin puolueet, ei tarkoita, että SDP:llä olisi päätäntävaltaa tässä asiassa.
Umpisolmu vain tiukkenee
Bergholm arvelee, että Sipilän esiintyminen on omiaan vain kärjistämään ay-väen tunnelmia.
– Kyllä ammattiyhdistysliikkeen toimijoita harmittaa, että annetaan ikään kuin ymmärtää, että he olisivat jonkun yhden puolueen sätkynukkeja tai että kokonaan ammattiyhdistysliikkeen ohi voitaisiin sopia jossain A-studion paneelikeskustelussa.
Miksi Sipilä kuitenkin teki "kummallisen" esityksensä?
Bergholmin mukaan voi olla, että Sipilällä, kuten jo aiemmin joillakin puolueilla, on ollut ajatuksena heikentää lainsäädäntöhankkeilla ammattiyhdistysliikkeen asemaa.
Uhrauksiin vastattu kiristyksin
Ay-väen mitan täyttymisen Bergholm ymmärtää hyvin.
– Yleissitovuuskeskustelu on ajankohtainen, koska tämän hallituksen aikana ammattiyhdistysliikeen riveissä on koettu ehkä niin, että ollaan tehty merkittäviä uhrauksia: työajan pidennyksiä, ja on sovittu lomarahojen leikkauksista. Sitten hallitus ilmoittaa, että kaikki taloudellinen menestys ja työllisyys ovat pelkästään sen nerokkuuden ja toimenpiteiden ansiota.
– Sen päälle, kun näitä uhrauksia on tehty, vastavuoroisesti hallitus ei tarjoakaan ystävän kättä, vaan sellaisia lakimuutoksia, jotka ammattiyhdistysliikkeelle ovat hyvin periaatteellisia kysymyksiä ja joihin heidän mielestään ei pidä puuttua muuten kuin osana jotain laajempaa sopimusta, Bergholm sanoo.
Eivät sovun edellytykset kovin hyviltä näytä, josta olen kovin surullinen. Tapio Bergholm
Lähitulevaisuutta hän ei näe hyvänä.
– Uskon, että jo nyt Suomen maineelle pragmaattisena, pienten askelien, sovun kautta etenevänä maana on tehty suurta vahinkoa, enkä usko, että lähiaikoina vahingon määrä vähenee.
"Sotapuhe" lisääntynyt
Bergholm arvelee, että nykyhallitus on erilaisten kannatusongelmiensa kanssa lähtenyt mobilisoimaan omia ydinkannattajiaan ideologisella ristiretkellä.
Vaikka hankkeen työllisyys- ja talousvaikutukset ovat pienet, lienee kuitenkin arvattu, että ammattiyhdistysliikkeelle tämä on niin iso periaatteellinen kysymys, että saadaan vastakkainasettelua lisättyä, Bergholm uumoilee.
– Olen työmarkkinatutkijana hyvin huolissani siitä, että kielenkäyttö on mennyt siihen, että osapuolet – hallituspuolueet ja ammattiyhdistysliike – ovat sen verran kiihottaneet itseään, että varsinkin hallituksen hurjimmat propagandistit käyttävät sotakieltä: puhuvat vapaussodasta tai vapautussodasta ja kapinallisista.
– Eivät sovun edellytykset kovin hyviltä näytä, josta olen kovin surullinen, Bergholm sanoo.
Psykologi Laura Stenroos vastaa puhelimeen Love Island Suomi -villan tuotantotiloista Marbellasta. Hän on päivystänyt Espanjassa 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä jo neljän viikon ajan, tosin yleensä villan ulkopuolella.
– Kun aloitin vuonna 2005, asiat olivat eri tavalla. Silloin sosiaalisessa mediassa ei ollut niin voimakasta ruotimiskulttuuria, hän huokaa.
– Sanon kaikille ohjelmaan pyrkijöille, että yhden asian voin luvata sataprosenttisella varmuudella: paskaa tulee niskaan, Laura Stenroos tietää.
Hän on ollut mukana lukuisissa tosi-tv-produktiossa: muun muassa BB-talossa, Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa, Selviytyjissä, Viidakon tähtösissä, Iholla-ohjelmassa, Idolsissa jne.
Katsojapalaute voi olla räävitöntä.
Se on usein anonyymiä, sumeilematonta haukkumista, esimerkiksi toisen ulkonäköön puuttumista.
Laura Stenroos tunnustaa, ettei siltä voi suojautua muuten kuin käymällä asiaa läpi etukäteen.
– Se on minunkin kipukohtani. Kun maailman rumuus iskee se ei ole helppoa kenellekään. Ei kohteelle itselleen, eikä sivustakatsojalle, hän muistuttaa.
"Pienikin samaistumispinta vetää puoleensa. Toisaalta tirkistelynhalu ja oman itsensä nostaminen, kun saa nauraa muille." Laura Stenroos, psykologi, Love Island
Miksi tosi-tv koukuttaa?
Jopa neljännes televisiotarjonnasta on nykyään tosi-tv:tä, ilmeni liikenne- ja viestintäministeriön joitakin vuosia sitten teettämästä raportista.
Mutta mikä tosi-tv:ssä koukuttaa sadat tuhannet suomalaiset ja miksi tavalliset ihmiset haluavat avata sisimpänsä kaikelle kansalle katsottavaksi?
Love Islandin sinkut eivät saa olla yhteydessä ulkomaailmaan eivätkä näe ohjelmaa, ennen kuin ovat poistuneet villasta. Psykologi Laura Stenroos on heidän tukenaan Espanjassa ja senkin jälkeen, kun ohjelma loppuu.Laura Stenroosin albumi/MTV Oy
– Aitous ja ihmisten tarinoiden seuraaminen koukuttavat. Pienikin samaistumispinta vetää puoleensa. Toisaalta tirkistelynhalu ja oman itsensä nostaminen, kun saa nauraa muille, Stenroos ynnää.
Hänestä termi tosi-tv on vaikea määritellä. Onko se piilokameraa, kilpailua taidoista, muodonmuutosta, parisuhdetta, seikkailua, käsikirjoitettua vaiko reaaliaikaista seurantaa?
– Ohjelmat ovat hyvin erilaisia ja syitä haluta mukaan on monia, niitä on mahdoton niputtaa, Laura Stenroos sanoo.
Johanna joutuu lähtemään
Katsotaan hetki Love Island Suomea.
Tunnelma Marbellan lämpimässä yössä Espanjassa on jäätävä.
Suomalaissinkut ovat asuneet rakkauden saarella Love Island -villassa viisi päivää. Iloiset syntymäpäivät ovat juuri keskeytyneet yllättävään tietoon: tänään yhden heistä on lähdettävä.
Miehet valitsevat itselleen parin yksi kerrallaan. Lopulta jäljellä on Jeffrey, hänen tähänastinen parinsa Johanna sekä uusi tulokas Aura.
– Nainen jonka valitsen parikseni on… Jeffrey aloittaa ja pitää sitten pitkän tauon.
– Aura, hän sanoo lopulta.
Johanna joutuu jättämään Love Island Suomi -sarjan ensimmäisenä, saman tien.
Jeffreyn valinta tarkoitti Johannalle paluuta Suomeen. Otsikot ottavat kaiken irti Love Island Suomesta: “Kaikkien aikojen törkyisin tv-sarja. Kissatappelu uhkaa. Pauliina avautuu: ”Mua v*tuttaa, Ystävä vei Senjan miehen.”MTV Oy
– Se oli musertavaa, Johanna muistelee kolme viikkoa myöhemmin kotonaan Helsingissä.
Silti hän kokee olevansa onnekas ja oppineensa tosi-tv:ltä paljon niiden viiden päivän aikana, jonka hän villassa vietti.
– Opin hyvin tärkeitä asioita. Esimerkiksi, että on vahvuutta olla oma itsensä, näyttää tunteensa ja olla oikeasti avoin, eikä pitää jarrua pohjassa, Johanna luettelee.
"Jos jotkut päätyvät sänkyyn, he tekevät sen omasta tahdostaan." Johanna, Love Island -kilpailija
“Tällainen on kaikkien aikojen törkyisin tv-sarja, jonka osallistujat voivat tienata paremmin kuin huippuyliopistossa opiskelleet – ja näin sen Suomi-versiossa käy”, Helsingin Sanomat säesti elokuussa.
– Sanoisin ennemmin, että se on kaikkien aikojen kunnollisin tosi-tv. Love Islandilla pidetään huoli ihmisistä. Jos jotkut päätyvät sänkyyn, he tekevät sen omasta tahdostaan. Tunteet ovat aitoja ja rakkautta etsitään oikeasti, Johanna vakuuttaa.
Eristys ja kamerat 24/7
Love Island Suomen kilpailijat ovat eristettyinä villassa Espanjan Marbellassa. Kamerat käyvät yötä päivää ja edellisen päivän tapahtumat ovat katsottavissa jo seuraavana päivänä. Osallistujat eivät näe taltiointeja niin kauan kuin ovat villassa.
Sinkuilla on kaulassaan mikrofonipanta jopa wc:ssä. Omat puhelimet on takavarikoitu, ja yhteydenpito ulkomaailmaan on kielletty.
– Se oli hyvin outoa ja erittäin opettavaista, kun ei voinut turvautua puhelimeen. Kaikki piti käsitellä oman pään sisällä, Johanna muistelee.
Kamerat käyvät kun villan asukkaat ovat suihkussa, ja kamerat käyvät, kun he ovat sängyssä.
Love Islandin kilpailijat nukkuvat – jos nukkuvat – samassa huoneessa ja samassa parivuoteessa kulloisenkin parin kanssa ja ovat yhdessä aamusta iltaan, jotkut jopa kahdeksan viikkoa. Mutta eivät kaikki.
Lähtökäsky voi tulla milloin vain, kenelle tahansa. Joko yleisöäänestysten perusteella tai valintatilanteissa villassa.
Se joka pärjää parhaiten, pokkaa kahdeksan viikon jälkeen 25 000 euroa.
Kaikki ei ole käsikirjoitettua
Alussa sinkkuja oli villassa 11: venäjän kieltä ja kulttuuria opiskeleva Veera, myyntipäällikkö Johanna, lääkealalla työskentelevä Pauliina, journalismin opiskelija Senja, myyjä Anku, hissiasentaja Janne, yritysmyyjä Refal, asentaja Ville, palomies ja malli Patrick, kuntosaliyrittäjä Mika ja urheiluhieroja Jeffrey.
Nuorin heistä on 21, vanhin 28-vuotias. Sukunimiä tuotannossa ei haluta julkistaa.
Johanna vakuuttaa, että kaikki ei ole käsikirjoitettua.
– Me saimme tehdä mitä halusimme, puhua mitä halusimme ja elää vapaasti. Emme edes nähneet tuotantotiimiä päivisin. Ainoastaan tiimiltä tulevat viestit kilpailijoille on suunniteltu. Kukaan ei tiedä, milloin seuraava viesti tulee. Se on jännää, Johanna kertoo.
Johanna on totutellut villan jälkeiseen elämään jo monta viikkoa. Hän on paikalla Perjantain suorassa lähetyksessä 19. lokakuuta Yle TV1:llä klo 21.05 alkaen.MTV Oy
Mukaan kokemuksen vuoksi
– Olin katsonut koukuttavaa brittiversiota ja lähdin mukaan ihan mielenkiinnosta, kokemuksen takia. Siellä voi oppia paljon itsestään ja meistä ihmisistä. Enkä olisi pistänyt vastaan, jos siellä olisi ollut minulle mielenkiintoinen kumppaniehdokas, Johanna kertoo.
Toisin kävi.
"Asioita käydään läpi etukäteen. Kilpailijoiden pitää ymmärtää, mitä kaikkea tähän liittyy kuvausten lisäksi, ennen ja etenkin jälkeen." Laura Stenroos, Love Island -psykologi
– Kyllä petyin, ettei paria löytynyt. Olin ensimmäinen joka tippui ja ihan syystä. Siellä on muita, hyviä pareja, jotka jatkavat syystä, Johanna sanoo.
Hän vakuuttaa tienneensä, mihin oli menossa. Siitä piti osaltaan huolen myös psykologi ja kilpailijakoordinaattori Laura Stenroos, joka oli mukana jo valitsemassa kilpailijoita kesäkuusta alkaen.
– Asioita käydään läpi etukäteen. Kilpailijoiden pitää ymmärtää, mitä kaikkea tähän liittyy kuvausten lisäksi, ennen ja etenkin jälkeen, Laura Stenroos sanoo.
Yhteyttä pidetään myös villasta lähtijöihin - Johanna saateltiin Suomeen saakka ja kotiinpaluun jälkeen hän on puhunut Lauran kanssa jo moneen kertaan.
– Se, että meitä ei jätetä heitteille, tekee tästä positiivisen kokemuksen. On tärkeää, että ei jää mitään mielen päälle, Johanna kiittelee.
Hän kertoo saaneensa yllättävän paljon myös positiivista palautetta: ihmiset tunnistavat kaupassa ja kadulla ja haluavat yhteiskuvaan. Suku pettyi lähinnä siihen, etteivät saaneet seurata Johannaa villassa pidempään.
– Jos joku arvostelee esimerkiksi ulkonäköäni, jätän sen omaan arvoonsa. Olen oikeasti otettu ja pelkästään positiivisesti, Johanna vakuuttaa.
"Tosi-tv:n absurdius on siinä, että kaikki tietävät, että sitä tehdään katsojille. Pitää aika ajoin muistuttaa, että vaikka tämä on totta, se ei ole totta." Laura Stenroos, Love Island -psykologi
Siihen mennessä on tapahtunut seuraavaa: Mika valitsee Ankun, mutta Refai nappaa naisen itselleen. Mika päätyy pakit Saaneen Veeran pariksi, vaikka haluaisi Emman, jonka vie Patrick. Pauliina ja Ville puuhaavat peiton alla, Veera vie Senjan miehen ja Mika ja muutama muu äänestetään ulos uusien tulokkaiden tieltä. Muun muassa.
Sub-tv:llä kuutena iltana viikossa nähtävän Love Island Suomi –sarjan 21-28 vuotiaat kilpailijat saapuivat Espanjan Marbellassa sijaitsevaan luksusvillaan neljä viikkoa sitten. Pudotuspeli alkoi pian. Ensimmäisenä sai lähteä helsinkiläinen Johanna, 25.MTV Oy
Villassa tarjotaan alkoholia vain rajoitetusti, korkeintaan muutama lasi kerrallaan eikä aina sitäkään.
– Oli virkistävää oppia puhumaan ilman alkoholia. Ei olla humalassa, ei ole puhelinta – ollaan siinä hetkessä. Kyllä me osasimme pitää hauskaa ja nauraa vedet silmissä ilman alkoholia, Johanna muistelee.
– Harvoin tuodaan esiin sitä, että tosi-tv:seen osallistuminen on aikamoinen matka itseensä, Laura Stenroos sanoo.
– Tosi-tv:n absurdius on siinä, että kaikki tietävät, että sitä tehdään katsojille. Sitten kun siihen ryhtyy, se onkin totta. Se tekee siitä vaikeaa. Pitää aika ajoin muistuttaa, että vaikka tämä on totta, se ei ole totta. Muuten hylätyksi tuleminen olisi liian murskaavaa, hän jatkaa.
Johanna on samaa mieltä:
– Pitää olla vahva luonne, että kestää. Kaikki eivät kestä julkisuuden negatiivisia vaikutuksia varsinkin sosiaalisessa mediassa.
Miksi puolialastomat seikkailijat ja pettävät parit koukuttavat? Vieraina Temptation Island -pari Elias ja Vilma, toimitusjohtaja Joonas Hytönen sekä tosi-tv-tutkija Mikko Hautakangas. Paikalla myös Love Islandista ensimmäisenä pudonnut Johanna.
Lounais-Suomessa on menossa Suomen oloissa jotain aivan poikkeuksellista. Työpaikkoja syntyy siihen tahtiin, että talousennusteet eivät perässä pysy.
Tilastokeskuksen tilastojen mukaan Lounais-Suomessa oli elokuussa 30 000 työllistä enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
– Se on enemmän kuin kukaan osasi kuvitella, sanoo Esko Aho.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Henri Lukkarinen huomauttaa, että kuukausitietoihin liittyy normaalia enemmän epävarmuutta. Tilastokeskus julkaisee 23. lokakuuta kvartaalitiedot, joissa työllisyyslukuja vertaillaan kolmen kuukauden ajalta.
– Minusta tuntuu, että Suomessa ei ole vieläkään yleisesti tajuttu, mitä Lounais-Suomessa on oikein tapahtumassa, Aho sanoo.
Viimeisen vuoden aikana Suomeen on syntynyt 64 000 uutta työpaikkaa. Näistä siis lähes puolet Lounais-Suomeen.
Kasvun moottorina ovat olleet Uudenkaupungin autotehdas ja Meyerin Turun telakka. Lounais-Suomen uusin positiivinen työllisyysuutinen saatiin torstaina, kun Rauman telakka kertoi uudesta laivatilauksesta Se tuo telakalle 1500 henkilötyövuotta. Jo aiemmin on kerrottu, että Rauman telakka ja Meyerin Turun telakka ovat lisänneet yhteistyötään.
Myös lääketeollisuus, rakentaminen ja palveluala ovat luoneet lähiaikoina uusia työpaikkoja Lounais-Suomeen. Esimerkiksi Turun Osuuskauppa aikoo palkata tämän ja ensi vuoden aikana 100 työntekijää Turkuun.
– Oikeastaan lähes kaikilla toimialoilla menee nyt vahvasti, sanoo Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen.
Se on enemmän kuin kukaan osasi kuvitella. Esko Aho
Esteet pois kasvun tieltä
Työllistymisen vauhti on ollut Lounais-Suomessa hurjaa.
Koko maassa kasvua vuoden takaiseen on ollut 2,6 prosenttia. Lounais-Suomessa työllisiä on 10 prosenttia enemmän kuin viime vuoden elokuussa. Tällä hetkellä alueella työskentelee 324 000 ihmistä.
Sekä Esko Aho että Janne Virtanen uskovat Lounais-Suomen porskuttavan vahvasti myös jatkossa. Työpaikkoja syntynee edelleen tuhansia lisää.
– Nyt pitäisi pitää vain huoli siitä, että kaikki työllistymisen esteet tunnistetaan ja raivataan pois tieltä, Esko Aho sanoo.
Ahon mukaan työllistymistä voivat haitata muun muassa asuntojen ja koulutuksen puute sekä huonot liikenneyhteydet.
Janne Virtasen mielestä pitäisi myös edelleen panostaa Lounais-Suomen markkinointiin. Viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan esimerkiksi Varsinais-Suomeen olisi valmis muuttamaan yli 50 000 ihmistä työn perässä.
– En usko kaikkien tietävän vieläkään, että Lounais-Suomessa on paljon avoimia työpaikkoja tarjolla, Virtanen sanoo.
Juttua muokattu klo 11.38: Tilastokeskuksen yliaktuaari Henri Lukkarinen huomauttaa, että kuukausitietoihin liittyy normaalia enemmän epävarmuutta. Tilastokeskus julkaisee ensi tiistaina kvartaalitiedot, joissa työllisyyslukuja vertaillaan kolmen kuukauden ajalta.
Poliisi kertoo tutkivansa vakavaa henkeen ja terveyteen kohdistunutta rikosta Pertunmaan Kuortissa Etelä-Savossa. Itä-Suomen poliisi kertoo asiasta tiedotteessa myöhään torstai-iltana.
Tiedotteen mukaan alueella on tehty illalla teknistä ja taktista tutkintaa. Tutkinta jatkuu poliisin mukaan perjantaina.
Poliisi kertoo saaneensa virka-apua Puolustusvoimilta tutkittavan alueen eristämiseen.
Poliisi kertoo antavansa tutkinnasta lisätietoja perjantaina.
Poliisi ja puolustusvoimat eristivät tutkittavaa aluetta Kuortin ABC-asemalla Pertunmaalla 19. lokakuuta.Lauri Rotko / LehtikuvaYle Uutisgrafiikka
Kuljettajan terveystila ja kokemattomuus onnettomuusajoneuvosta vaikuttivat neljän ihmisen kuolemaan Kuopiossa johtaneeseen bussiturmaan.
Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan kuljettajan terveys ja siihen nähden raskas työtehtävä alensivat hänen vireystilaansa.
– Emme voi kommentoida sitä, mikä hänen terveydentilansa on ollut. Se on kuitenkin vaikuttanut todennäköisesti onnettomuuteen. Niin pitkä ajosuoritus olisi ollut kenelle tahansa uuvuttava ja raskas, mutta erityisesti jos terveys ei ole ihan tapissa, johtava tutkija Kai Valonen sanoo.
Iäkkäällä kuljettajalla oli lisäksi vähän kokemusta onnettomuusbussista. Tämän vuoksi hän ei tuntenut eikä osannut käyttää riittävän hyvin sen hallintalaitteita, kuten vakionopeudensäädintä ja hidastinta. Hidastin on raskaassa liikenteessä käytettävä laite, joka auttaa kuljettajaa hidastamaan nopeutta pehmeästi. Kuopion turmabussin kuljettaja ei käyttänyt sitä, vaan ainoastaan jarrupoljinta.
Turman jälkeen tutkijat saivat paljon yleisövinkkejä siitä, että onnettomuus olisi voinut johtua vakionopeudensäätimen jäämisestä tai kytkeytymisestä päälle. Ajopiirturitietojen perusteella näin ei kuitenkaan tapahtunut.
Tiedotteen mukaan taustalla oli myös kuljettajasta riippumattomia tekijöitä. Moottoritieltä pois johtava ramppi oli varsin lyhyt eikä siinä ollut muita hidastamiseen ohjaavia merkkejä kuin lähellä risteystä ollut taajamamerkki. Lisäksi moottoritien ja rampin välissä oleva puusto rajoitti näkyvyyttä. Olosuhteet näkyvät tarkemmin tältä Onnettomuustutkintakeskuksen julkaisemasta videolta.
Neljä menehtyi ja 22 loukkaantui, kun linja-auto syöksyi sillalta rautatielle elokuun lopussa. Poliisi tutkii tapausta neljänä törkeänä kuolemantuottamuksena, 22 törkeänä vammantuottamuksena sekä törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Epäiltynä on linja-auton kuljettaja.
"Tiedämme, että kuljettaja on ollut siinä kohtaa toimintakykyinen"
Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan se on nyt saanut pääpiirteittäin selville kolariin johtaneet tapahtumat.
Moottoritietä ajanut auto lähestyi liittymää 90 kilometrin tuntivauhtia, kun nopeusrajoitus moottoritiellä oli 100 km/h. Rampilla auton nopeus hidastui vain vähän.
Kun linja-auton kuljettaja havahtui tilanteeseen, hän yritti kertomansa mukaan jarruttaa ja käänsi voimakkaasti oikealle. Jarrutus ei kuitenkaan onnistunut.
Mitä tarkoittaa, että jarrutus epäonnistui?
– Siitä ei saada kunnollista näyttöä millään. Se menee spekuloinnin puolelle. Tiedämme, että kuljettaja on ollut siinä kohti toimintakykyinen. Teknistä vikaa jarruista ei ole löytynyt, eli siinä on tapahtunut jonkinlainen virhe, Kai Valonen sanoo.
Risteyksen jälkeen linja-auto suistui rajusti sillankaiteen läpi ja putosi rautatien kallioleikkauksen päälle. Onnettomuudessa kuolleet olivat linja-auton peräosassa, joka putosi kylki edellä suoraan kiskoille erittäin kovaa vauhtia.
– Bussin etuosassa ei tullut kuolemaan johtaneita vammoja siitäkin huolimatta, että bussi lensi kallioleikkauksen päälle.
Bussiturman tutkinta jatkuu muun muassa linja-autoalan käytäntöjen selvittämisellä. Ensi vuoden alkupuolella Onnettomuustutkintakeskus antaa suosituksensa siitä, millä toimilla tämänkaltaiset onnettomuudet voitaisiin tulevaisuudessa välttää.
Teollisuusliitto on irtisanonut kilpailukykysopimukseen liittyvän työajan pidennyksen viidellä sopimusalalla. Näillä aloilla työskentelee reilut 100 000 työntekijää.
Teollisuusliiton on määrä ilmoittaa tänään myös uusista työtaistelutoimista hallituksen irtisanomislakihanketta vastaan.
Ammattiliitto Pron hallitus päätti tänään, että paperiteollisuuden toimihenkilöt aloittavat ylityökiellon ensi viikon torstaina. Ylityökielto on voimassa 18. marraskuuta saakka.
Suomen Yrittäjät on tuominnut tänään liittokokouksessaan ammattiliitojen poliittiset työtaistelut.
Teollisuusliitto on ilmoittanut irtisanovansa niin sanottuun kilpailukykysopimukseen liittyvän työajan pidennyksen työehtosopimuksissa, jotka Teollisuusliittoa edeltänyt Metalliliitto hyväksyi syksyllä 2016.
Käytännössä tämä tarkoittaa Teollisuusliiton mukaan sitä, että liiton viidellä sopimusalalla ei enää vuonna 2020 tehdä kikyssä määriteltyä 24 tunnin mittaista lisätyötä.
Teollisuusliitto kertoo toimittaneensa tänään irtisanomisilmoitukset asianomaisille työnantajaliitoille. Näillä sopimusaloilla työskentelee runsaat 100 000 työntekijää. Työajan pidentämistä koskeva sopimus irtisanottiin teknologiateollisuudessa, auto- ja konealoilla, pelti- ja teollisuuseristysalalla, malmikaivoksissa sekä teknisessä huollossa ja kunnossapidossa.
Irtisanomisilmoitus ei koske Teollisuusliiton muita sektoreita eikä sopimusaloja, sillä niissä työajan pidentämisestä on sovittu suoraan työehtosopimuksissa. Niiden osalta Teollisuusliiton tavoitteena on poistaa 24 tunnin työajan pidennys eri alojen seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa.
Teollisuusliitto ei kerro tiedotteessa toimilleen syytä, mutta todennäköisesti ne ovat osa toimia, joilla liitto vastustaa hallituksen irtisanomislakihanketta.
Teollisuusliiton on määrä ilmoittaa tänään myös uusista työtaistelutoimista. Yle näyttää Teollisuusliiton tiedotustilaisuuden suorana noin kello 15. Aiemmin Teollisuusliitto on järjestänyt vuorokauden mittaisen lakon, johon osallistui 22 000 työntekijää 150 yrityksessä.
Työntekijäliittojen vastatoimet irtisanomislakihanketta vastaan ovat kiristyneet entisestään.
Ammattiliitto Pron hallitus päätti tänään, että paperiteollisuuden toimihenkilöt aloittavat ylityökiellon ensi viikon torstaina. Ylityökielto on voimassa 18. marraskuuta saakka.
Ensi maanantaina julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL järjestää kaksipäiväisen poliittisen lakon lakihanketta vastaan.
Lähi- ja perushoitajaliitto Super sekä sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy ovat julistaneet kaksi viikkoa kestävät vuoronvaihtokiellot, jotka alkavat maanantaina.
Hallitus sai keskiviikkona eduskunnan tuen irtisanomislakihankkeelleen. Ammattiyhdistysliikkeestä kuitenkin ilmoitettiin välittömästi, että äänestystuloksella ei ole mitään vaikutusta vastatoimiin. Ay-liike on ilmoittanut, että vain irtisanomislakiesityksen peruminen lopettaa vastatoimet.
Suomen Yrittäjät on tuominnut tänään liittokokouksessaan ammattiliitojen poliittiset työtaistelut.
– Ammattiliitot toimivat nyt eduskunnan tahtoa vastaan. Se osoittaa parlamentarismin halveksuntaa. Liittojen ei pidä nostaa itseään eduskunnan yläpuolelle, liittokokouksen kannanotossa todetaan.
Twitterissä hyvesignaloiva porukka kutsuu heitä “rodullistetuiksi”, “tummiksi tytöiksi”, rasismin uhreiksi ja toiseutetuiksi – ja ratsastaa villisti heidän uhristatuksellaan. Mutta miksi emme kutsuisi heitä suomalaisiksi?
“Päähenkilöt ovat omia persooniaan, eivät vain jonkin ryhmän edustajia. Heitä ei katsota ihonvärin, seksuaalisuuden tai iän kautta”, Nyt-liite ilakoi.
Samaan aikaan lehti itse nosti näyttävästi otsikkoonsa näyttelijöiden ihonvärin: “Eikä yksikään heistä ole valkoinen.”
Mitä ihmettä? Miksi ihonväriä pitää korostaa, jos sitä yritetään samaan aikaan häivyttää? Eikö tässä aidosti nähdä mitään ristiriitaa?
Jäin miettimään, kuinka kaukana onkaan Suomi, jossa ihmisiä ei karsinoitaisi ihonvärin perusteella. Ei edes positiivisessa kontekstissa – nimittäin eräänlaista rasismia sekin on: ylistämällä alistamista, jalustalle nostamista pelkän etnisyyden takia.
Rasismi on oksettavaa ihmisvihaa, modernin yhteiskunnan yksi suurimmista vitsauksista. Ihmisten pitäminen alempiarvoisena pelkästään etnisen taustan tai ihonvärin perusteella on vastenmielistä ja väärin. Tähän on viime vuosina onneksi suhtauduttu julkisessa keskustelussa vakavasti ja siitä on kirjoitettu kiitettävän paljon.
Myös suvaitsevaisuus on vallankäyttöä, sillä se tarkoittaa sitä, että suvaitsija on suvaittavaa korkeammassa asemassa.
Mutta en pidä myöskään siitä, että omaan suvaitsevaisuuteensa rakastuneet uhriuttavat maahanmuuttajia pelkästään pigmentin takia. Minkä takia hyväntahtoiset rasisminvastustajat puhuvat maahanmuuttajista “rodullistettuina”? Tai “tummina tyttöinä”? Ainakin omaan korvaani nämä termit kuulostavat vaivaannuttavilta, jopa hivenen rasistisilta. Rotujahan ei pitäisi olla enää olemassakaan – ja mitä väliä ihmisen pigmentillä ylipäänsä on vielä 2020-luvun globaalissa Suomessa? Miksi sitä pitää erityisesti korostaa?
Ystäväpiiriini kuuluu pakolaisina Eurooppaan tulleita ihmisiä sekä Suomessa että Britanniassa. Heissä on tietty ero: Britanniaan lapsena turvapaikanhakijoina muuttaneet ystäväni ovat integroituneet uuteen kotimaahansa täysin. Suomeen tulleilla kavereillani taas on edelleen vahva maahanmuuttajaidentiteetti.
He puhuvat itsestään mamuina, uussuomalaisina – vitsailevat omalla taustallaan ja omilla juurillaan, vaikka olisivat asuneet Suomessa yli puolet elämästään. Brittiystäväni taas eivät juuri edes puhu taustastaan: he ovat brittejä ja sillä selvä, heillä on brittiläinen identiteetti.
Jäin miettimään, mistä tämä johtuu. Myös Britanniassa on rasismia, itse asiassa todella paljon – ja taatusti sitä on Suomessa.
Mutta Suomessa maahanmuuttajat ovat edelleen ennen kaikkea “mamuja”: mediassa heitä näkee lähes pelkästään haastatteluissa, jotka koskevat heidän taustaansa ja etnisyyttään.
Muslimeita haastatellaan ramadanista tai terrori-iskuista – tai kenties huivipakosta ja naisten asemasta. Lontoo taas on sulatusuuni, jossa suurin osa vastaantulevista tulee jostain muualta.
En ole Britanniassa kohdannut samanlaista ylistämällä alistamista kuin Suomessa. Meillä on tietty porukka, jonka mielestä kaikki maahanmuuttajat ovat lähinnä vaarallinen kuluerä ja heistä pitää päästä eroon. Samaan aikaan meillä on toinen porukka, jonka mielestä maahanmuuttajat ovat hoivattavia uhreja – vain siksi, että he ovat maahanmuuttajia. He ovat oman identiteetin pönkitysvälineitä, urbaanin liberaalin koristeita, joilla poseerata ja ratsastaa.
Tämä porukka puhuu suvaitsevaisuudesta. Mutta myös suvaitsevaisuus on vallankäyttöä, sillä se tarkoittaa sitä, että suvaitsija on suvaittavaa korkeammassa asemassa. Hän päättää, hyväksyykö hän toisen tavan elää vai ei.
Meillä alkaa olla jo niin paljon maahanmuuttajia, että olisimmeko viimein valmiita suhtautumaan heihin kuten keneen tahansa suomalaiseen – varsinkin kun moni heistä on syntynyt ja kasvanut Suomessa.
Kaikki maahanmuuttajat eivät ole pyhimyksiä – eivätkä he kaikki ole syntisiä. He ovat ihan samanlaisia ihmisiä kuin sinä tai minä. Taitoineen ja vikoineen. He eivät ole sinun sylkykuppejasi eivätkä pehmolelujasi, joten suhtaudu heihin yksilöinä, älä pelkästään ryhmänsä jäsenenä.
Sanna Ukkola
Kirjoittaja on Ylen toimittaja ja Sannikka & Ukkolan juontaja, joka tykkää makaroonilaatikosta ja maailman katselemisesta vähän vinosti.
Sannikka & Ukkola tänään 19.10. klo 20. Yle TV1 ja Yle Areena. Keskustelussa #metoo, jonka alusta tulee kuluneeksi vuosi sekä tekevätkö lapset onnelliseksi.
Eilen illalla Pertunmaan Kuortin ABC-aseman lähistöllä ilmi tulleen henkirikoksen tapahtumapaikaksi on poliisin tutkinnassa selvinnyt Keski-Suomessa Joutsan Leivonmäellä sijaitseva yksityisasunto.
Henkirikoksen epäillään tapahtuneen keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Rikoksen uhrin henkilöllisyyden varmistaminen on vielä kesken. Poliisi ei tässä vaiheessa kerro enempää tapahtuneesta tai siihen liittyvistä henkilöstä.
Henkirikoksen uhri löytyi huoltoaseman lähistöltä
Poliisi sai tiedon mahdollisesta henkirikoksesta torstai-iltana.
Illalla poliisi otti kiinni tapahtumaan liittyen neljä henkilöä. Heidän kuulustelunsa on aloitettu tänään.
Poliisin mukaan tänään on jatkettu tapahtumaan liittyen teknistä ja muuta taktista tutkintaa.
Poliisi ja puolustusvoimat eristivät tutkittavaa aluetta Kuortin ABC-asemalla Pertunmaalla 19. lokakuuta.Lauri Rotko / Lehtikuva
Poliisi ja puolustusvoimat eristivät liikenneaseman pihaa
ABC Kuortin pihaa oli poliisin eristämänä eilisillasta asti.
– Päivänäöllä tehdään vielä aika paljon hommia ja eristys on päällä, kertoi komisario Sami Joutjärvi Itä-Suomen poliisista puoli kahdeksan aikaan aamulla.
Poliisi tekee alueella teknistä ja taktista tutkintaa. Apua eristykseen on saatu Puolustusvoimilta. Paikalla olevan Ylen toimittajan Jouni Kirvesmiehen mukaan eristetyn alueen sisällä ei ole mitään ja paikalla on Puolustusvoimien kalustoa ja varusmiehiä.
Ilta-Sanomien mukaan paikalla oli eilen illalla iso poliisioperaatio. ABC on kuitenkin toiminut koko ajan normaalisti ja liikenneasemalla perjantaiaamuna on käynyt tavalliseen tapaan matkalaisia.
Huoltoaseman liikennemyymäläpäällikkö Petri Seppänen kertoi STT:lle aamulla, että ABC on yhä auki eikä poliisioperaatio ole vaikuttanut siihen. Seppäsen mukaan Puolustusvoimien henkilöstöä oli paikalla yhä aamulla. Eristetty alue on huoltoaseman takapihalla.
– Käytännössä rekkojen tankkauspisteeltä poistuva tie, jonka varrella on matkaparkki, Seppänen kuvailee aluetta.
Matkailuajoneuvoja ei voi parkkeerata niille tarkoitetulle alueelle, mutta muuten eristys ei Seppäsen mukaan vaikuta paikan päällä ja tilanne on rauhallinen.
Poliisi vaitonainen
ABC:n takana olevalla rekkojen tankkauspaikalla oli pitkä nauha, jolla aluetta eristettiin, kertoi yöllä paikalla ollut STT:n kuvaaja. Paikalla on ollut useita ihmisiä Puolustusvoimista, heidän autojaan ja ainakin yksi poliisiauto.
Tässä vaiheessa poliisi ei anna lisätietoja. Joutjärvi ei ota kantaa siihen, tuliko aloite operaatioon poliisilta itseltään tai hälyttikö esimerkiksi ABC virkavallan paikalle. Liikennemyymäläpäällikkö Seppäsen mukaan poliisi ei ole kertonut hänellekään, mistä operaatiossa on kyse.
Uutista päivitetään.
Otsikkoa korjattu 10.30: Otsikossa luki aiemmin, että Kuortin ABC on yhä eristetty, vaikka eristettynä oli ABC:n piha.
Virtain poliisille ilmoitettiin perjantaina mahdollisesta skimmauslaitteesta miehtittämättömällä bensa-asemalla.
Laitteisto olisi mahdollisesti tallentanut kortin tiedot 10. lokakuuta. Poliisin mukaan bensamittareista ei enää löytynyt skimmauslaitteita.
Skimmauslaitteita löytyy eri puolilta Suomea säännöllisesti. Poliisi muistuttaa, miten laitteet voi erottaa.
– Pelkkä näppäimistön peittäminen samalla kädellä kuin näppäilee ei riitä, sillä yksittäisellä sormella näppäilyn tunnusluvun voi tunnistaa helposti. Parhaiten estät laitteistoon liitettyä kameraa tallentamasta PIN-koodin, kun suojaat numeronäppäimistön esimerkiksi lompakolla tai toisella kädelläsi, rikoskomisario Kari Aaltio sanoo.
Rikollisten asentaman kortinlukulaitteen voi tunnistaa siitä, että se usein heiluu ja on muovinen. Alkuperäinen kortinlukija on metallinen ja tukevasti kiinni.
Välillä vaikea huomata
Jos huomaa omalta tililtään tehdyn outoja nostoja tai katevarauksia, kannattaa olla yhteydessä kortinmyöntäjään.
Aina huijausta ei ole helppo huomata. Tämä tuli ilmi, kun Pirkanmaalla löytyi useita skimmauslaitteita viime kesänä.
Silloin rikoskomisario Antti Uusipaikka sanoi, että huijauksia on vaikea huomata. Näissä tapauksissa asiakas oli vain ihmetellyt jotain epämääräistä ja ilmoitti asiasta.
– Ne ovat todella huomaamattomia. Poliisikaan ei aina erota näitä. Yleensä pankkikortti menee tavanomaista hieman syvemmälle eli on asennettu ylimääräinen peitelevy. Tekstit ovat samanlaisia kuin alkuperäisessä, mikä tekee erottamisen vaikeaksi, Uusipaikka sanoo.
Kesän tapauksessa kamera oli liimattu levyn päälle huomaamattomasti, eikä siitä näkynyt ulospäin kuin pieni reikä.
9.16 Tarkennettu poliisin sitaattia, että suojaaminen pitää tehdä toisella kädellä kuin näppäilee.
Vuosi sitten heinäkuussa Sanna Mäensivun puhelin soi aamuyöllä. Soittaja kysyi, onko perhe kunnossa. Liekit nuolivat silloin heidän kotinsa kattoa.
Mäensivu oli töissä ja muu perhe kisareissulla toisella paikkakunnalla. Ihan varma Mäensivu siitä ei kuitenkaan sillä hetkellä ollut.
– Soittelin paniikissa ympäriinsä varmistaakseni, että he olivat jo ehtineet lähteä. Pyysin äitiäni käymään paikalla katsomassa, mikä tilanne on. Hän soitti minulle takaisin ja sanoi lohduttomasti, että Sanna, sinulla ei ole enää mitään.
Perhe hänellä onneksi vielä on. Juuri muuta ei jäänyt jäljelle. Paitsi velkaa. Talo oli vielä osin pankin omistuksessa, eikä siinä ollut vakuutusta.
Kylmää kyytiä autohallissa
Epätoivon keskellä neuvojia löytyi paljon. Osa heistä suhtautui onnettomuuteen kylmäkiskoisesti. Toki Sanna Mäensivu sen itsekin silloin ymmärsi, että vakuutuksen ottaminen talolle olisi ollut järkevää. Mutta sille ei enää voinut mitään.
Perhe tipahti lähes tyhjän päälle. Pihapiirissä oleva halli sentään säilyi palossa. Sen sosiaalitilat ovat ajaneet kodin virkaa nyt yli vuoden.
Sanna Mäensivu, Juha-Matti ja Nita Rajala ovat sisustaneet autohallin sosiaalitilat niin kotoisiksi kuin ovat pystyneet.Tapio Termonen / Yle
Viime talvena makuutiloissa oli kylmä. Lämpöä oli vain noin 14 astetta.
Epätoivon pahimpina hetkinä ventovieraat ihmiset riensivät perheen apuun. Esimerkiksi Brother Christmasin lahjoittama ilmalämpöpumppu teki asumisesta heti miellyttävämpää.
Tiukkaa on silti tehnyt. Sen huomaa koko perheestä. Juha-Matti Rajala painaa päänsä alas ja huokaa.
– Aika raskas tämä vuosi on ollut. Syvissä vesissä on kahlattu, ja voimat ovat olleet koetuksella.
Ajatusten selvittelyä pihapiirissä
Perheen aikuiset hukuttavat ajatuksensa töihin. Sanna Mäensivu on töissä yömyöhään, Juha-Matti Rajala lähtee liikkeelle varhain aamulla. He näkevät toisiaan vain hetkittäin. Tytär Nita Rajala on ensimmäisellä luokalla, joten koulupäivät ovat lyhyitä. Hän on paljon kotona.
– Hänelle tämä on ollut kova juttu, Mäensivu huokaa.
Seinät alkavat tuntua kaikista jo ahtailta.
Isäntä on toki viettänyt ison osan vapaa-ajastaan autohallissa ennenkin, mutta nyt siellä pitää vielä asuakin. Moni katsoo säälien romuvuorta, jonka läpi perheen on kuljettava päästäkseen nykyiseen kotiinsa.
Autohallin perällä olevien ovien takana on sosiaalitilat, joissa kotinsa menettänyt perhe nyt asuu.Tapio Termonen / Yle
Asukkaiden silmin autot, moottorit ja varaosat ovat kuitenkin kaikkea muuta kuin romuja.
– Nämä romut ovat meidän aarteitamme. Ne ovat osa harrastustamme. Mies ajaa kilpaa ja sanoisin, että hallin sisältö on pitänyt hänet hengissä tämän vuoden. On jotain, mitä saa tehdä, kun tulee se hetki, että seinät kaatuvat päälle, Mäensivu kertoo.
Lähdemme yksi kerrallaan pihalle selvittelemään ajatuksia. Sanna Mäensivu
Aina harrastuskaan ei vie ajatuksia riittävän kauas kotioloista. Hallin ovi käy tiuhaan, kun perheenjäsenet päästelevät höyryjä.
– Olemme kuin Kiljusen herrasväki. Lähdemme yksi kerrallaan pihalle selvittelemään ajatuksia, Mäensivu kertoo.
Pihalla toivon kipinä vihdoin herää. Entisen kotitalon paikalle on valettu tällä viikolla antura. Sen päälle nousee uusi talo – vielä joskus.
Lapsen sanat herättivät auttamaan
Yli vuosi ehti kulua ennen kuin perhe uskalsi edes haaveilla oikeasta kodista. He elivät vain päivä kerrallaan ja koittivat selviytyä. Uutta tarmoa löytyi yllättävästä suunnasta.
Lapset saivat sen aikaiseksi. Perheen Nita-tytär oli löytänyt ystävän. Ystävä otti kotona puheeksi, että haluaisi käydä Nitan luona kylässä. Hän kuitenkin sanoi, että siinä on pieni mutta. Nita asuu autotallissa.
– Meillä on kotona sitkeä pieni tyttö. Hän sai auttamishalumme heräämään. Totesimme silloin miehen kanssa, että meillähän on yhdet ylimääräiset seinät, joita joku muu tarvitsee meitä enemmän, Sari Tanttinen kertoo.
Sari Tanttinen ei tuntenut tulipalossa kotinsa menettänyttä perhettä ennen tätä syksyä. Nyt hänestä on tullut heille läheinen.Tapio Termonen / Yle
Seinät olivat olleet Tanttisen miehen kyydissä, kun kuljetusyhtiön auto oli ajautunut ojaan. Vakuutusyhtiö oli lunastanut ne, ja Tanttiset suunnittelivat rakentavansa niistä uuden kodin itselleen. Mieli kuitenkin muuttui.
Unelma uudesta kodista otti harppauksen eteenpäin.
"Nitalle koti"
Syksyn aikana Sari Tanttinen on organisoinut erilaisia keräyksiä, jotta tyttären ystävä saisi ympärilleen muutakin kuin seinät. Ainakin katto olisi hyvä saada paikoilleen ennen talvea.
– Tämä projekti kulkee nyt nimellä "Nitalle koti". Sillä nimellä tulee Facebookiin näinä päivinä ihan uusi tempauskin, Tanttinen kertoo.
Hän on vielä varsin salamyhkäinen asian suhteen, mutta tulipalon raunioilla siitä saa jo vihiä. Pihassa hääräilee Sadan vuoden talo -ohjelmasta tuttuja rakentajia. Sen verran Tanttinen suostuu kertomaan, että rakennusapua on luvassa.
– He auttavat meitä ammattimiehen roolissa.
Kotinsa tulipalossa menettänyt perhe asuu nyt autohallin perällä.Tapio Termonen / Yle
Apua on tarjonnut myös muun muassa kirkon kotimaanapu, jolla on voimassa oleva keräyslupa. Sen kautta lahjoituksia voi tehdä kuka vain. Esimerkiksi Kankaanpään kaupunginvaltuuston jäsenet päättivät tällä viikolla ohjata kokouspalkkionsa tähän pottiin.
– Tuntuu upealta, kun tuntemattomat ihmiset ovat tarjonneet apuaan. Ilman heitä uuden kodin rakentaminen ei olisi ollut mahdollista, Sanna Mäensivu kiittelee.
Auttajat saivat uskomaan tulevaan
Juha-Matti Rajalasta tuntuu kuin vanhan ajan talkoohenki olisi herännyt heidän ympärillään. Ihmisten hyväntahtoisuus lämmittää synkimpinä hetkinä. Vaikka nyt alkaa jo näyttää lupaavalta, ei Rajala uskalla vielä toivoa paljoa.
– Aika kaukaiseltahan talohaave vieläkin tuntuu. Talo etenee sitä mukaa, kun materiaaleja saadaan hankittua. Pakkasen puolelta yritetään nousta hartiavoimin.
Perheen uusi koti nousee entisen paikalle.Tapio Termonen / Yle
Sanna Mäensivu toteaa vieressä, että omia silmiä on vaikea uskoa, vaikka talon perustukset on jo valettu. Pikku hiljaa ympärillä olevat ihmiset ovat kuitenkin saaneet heidät uskomaan tulevaan.
– Täysin ventovieraista ihmisistä on tullut meille korvaamattomia. Heidän avullaan me nyt yritämme nousta täältä. Tuntuu hyvältä nähdä, että elämäntilanne ei ole saanut meitä lannistettua, vaikka niinkin olisi voinut käydä.
Oululaisen Ouran toimistossa on otettu hyvillä mielin vastaan brittimedioiden havainto, jonka mukaan Britannian prinssi Harry käyttää yrityksen älysormusta, joka muun muassa mittaa unen laatua.
– Ollaan nähty kuvat ja ihasteltu niitä, Ouran markkinointijohtaja Marjo Piirto kertoo.
Piirto ei kuitenkaan vahvista, onko Harryn sormessa nähty musta sormus todella Ouran valmistama.
– Kyllähän se kovasti sormukseltamme näyttää. Emme kuitenkaan voi antaa yksityiskohtaisia tietoja asiakkaistamme ja yhteisön jäsenistämme.
Prinssi Harryn nähtiin käyttävän Ouraa vieraillessaan Australiassa yhdessä vaimonsa Meghan Marklen kanssa. Pariskunta kertoi matkallaan odottavansa perheenlisäystä.
Prinssi Harryn mahdollisesta Oura-sormuksesta uutisoi muun muassa Daily Mail.
Heidi Kaarto ja Emil Ahlroos ovat Vasa övningsskolanin abiturientteja. Keskellä vaativaa kouluvuottaan he kokevat, että kaikki on koulussa nyt niin kuin olla pitää. Toisin oli vuosi sitten.
Yli 220 ruotsinkielisen normaalikoulun nykyistä ja entistä oppilasta vaati viime vuoden marraskuun lopulla julkisessa vetoomuksessa seksuaalisen häirinnän loppumista koulussa.
Vuosi #övistoo -vetoomuksen jälkeen Heidi Kaarto ja Emil Ahlroos tuntevat olonsa koulussa turvalliseksi. Heillä on nyt mahdollisuus keskittyä opiskeluun.
– Ennen vetoomuksen tekemistä ei ehkä uskottu, kuinka suuri vaikutus sillä voi olla. Myöhemmin ymmärrettiin, että se oli valtavan tärkeä. #övistoon jälkeen on ilmapiiri koulussa paljon parempi, sanoo Heidi Kaarto.
Kaikki tiesivät häirinnästä, mutta kukaan ei uskaltanut puhua siitä. Emil Ahlroos
Emil Ahlroos on samaa mieltä. Ilmapiiri koulussa on nyt erilainen kuin vuosi sitten.
–Ennen kaikki tiesivät häirinnästä, mutta kukaan ei uskaltanut puhua siitä. Nyt kun kortit on laitettu pöydälle, koulussa on helpompi hengittää.
Ahlroos muistelee vuoden takaisia päiviä. Vetoomuksen jättämisen jälkeen tunnelma koulussa oli outo, sekä opettajat että oppilaat olivat apeita. Katseet oli käännetty kohti lattiaa.
– Se oli omituisinta mitä koskaan olen kokenut.
Vähitellen vetoomuksen hyvät vaikutukset alkoivat näkyä mielialoissa. Heidi Kaarto on erityisen tyytyväinen siihen, että nyt koulutyö on ykkössijalla.
– Opettajien ja oppilaiden välinen suhde on tullut paljon ammattimaisemmaksi. Opettajat ajattelevat ensin ja puhuvat vasta sitten eikä oppilaiden tarvitse enää pelätä, että opettaja tulee vihaiseksi, jos pitää välimatkaa, sanoo Kaarto.
Vasa övningsskolaAntti Haavisto / Yle
Oppilaat otettiin vakvasti
övistoo -vetoomukseen oli liitetty yli 30 oppilaan kertomukset tapauksista, joissa he kokevat tulleensa sopimattomasti kohdelluiksi. Häirintäsyytösten selvittelyn seurauksena yksi Vasa övningsskolanin opettaja irtisanoutui tehtävästään. Toiselle opettajalle annettiin huomautus.
Ellen Sahlström oli yksi vetoomuksen alullepanijoista. Helsingissä opiskeleva Sahlström kävi vielä vuosi sitten koulua Vaasassa.
Sahlström muistelee vetoomusta ylpeydellä ja ilolla. Sen vaikutus oli hänen mielestään yllättävänkin suuri. Sahlström kiittää koulun johdon suhtautumista vetoomukseen.
– Tulimme kuulluiksi ja se mitä kerroimme, otettiin vakavasti.
Monia asia selittää sitä, että vetoomuksesta tuli niin vaikuttava, arvioi Sahlström.
– Oli tärkeää, että kerroimme hyvin konkreettisista asioista. Me tiesimme mitä halusimme ajaa, ja teimme sen. Ajankohta oli myös oikea. Ihmisillä oli silmät ja korvat auki näille asioille, pohtii Sahlström ja viittaa viime syksyn metoo-kampanjaan.
Vaikka Sahlström ei enää opiskele Vasa Övningsskolanissa, hän tietää, että ilmapiiri koulussa on muuttunut paremmaksi.
– Vetoomuksemme johti konkreettisiin toimenpiteisiin ja vaikutti asenteisiin. Olen ylpeä ja onnellinen siitä.
Ellen Sahlström on iloinen ja ylpeä siitä, että #övistoo -vetoomus tehtiin.Joni Kyheröinen / Yle
Helpompi puhua
Sekä Ellen Sahlström että Heidi Kaarto ja Emil Ahlroos arvostavat sitä, että koulun ilmapiiri on puhdistunut. Heidän mielestään tärkeintä on kuitenkin se, että koulussa on nyt nollatoleranssi seksuaaliselle häirinnälle.
Myös mahdollisesta häirinnästä uskalletaan nyt kertoa. Siitä nuoret ovat varmoja.
– Asioista on nyt helpompi puhua. Olen myös sitä mieltä, että tyttöjen ja poikien välillä kommunikointi on tullut helpommaksi, miettii Heidi Kaarto.
Samaa mieltä on Emil Ahlroos. Silti molempien mielestä on realistista ajatella, että häirintää voi ilmaantua uudestaankin.
– Mutta luulen, että häirintä vähenee tasaisesti, koska nyt se otetaan vakavasti ja sitä ei yksinkertaisesti enää hyväksytä, sanoo Ahlroos.
Rehtori: Tuskallinen tapahtumasarja
Vasa övningsskola on Åbo Akademin alainen opettajakoulutuksen harjoituskoulu. Vetoomuksen jättämisen aikoihin koulun rehtorina oli juuri aloittanut Bernt Klockars.
Hän kuvailee viime syksyn tapahtumia järkyttäviksi. Samalla syntyi kuitenkin jotain hyvää. Nyt koulussa tiedostetaan paremmin seksuaaliseen häirintään ja yleensäkin häirintään liittyviä kysymyksiä.
Klockarsin mukaan ratkaisevaa on se, miten jatkossa toimitaan niin, että häirintää ei enää ole.
Rehtori on tyytyväinen, että oppilaat ovat kokeneet tulleensa kuulluiksi.
– Olisin pettynyt jos niin ei olisi, toteaa Klockars.
Koululla ryhdyttiin toimenpiteisiin nopeasti vetoomuksen jälkeen ja niistä myös kerrottiin oppilaille ja huoltajille. Kukaan ei voi enää olla tietämättä, että koululla on nollatoleranssi häirinnälle, sanoo Klockars ja uskoo sen myös toimivan.
– Ainakaan minun korviini ei ole tullut mitään tänä aikana.
Klockarsin mukaan seksuaalista häirintää on kuitenkin vaikea kitkeä kokonaan pois koulumaailmasta. Esimerkkinä hän kertoo, miten varsinkin nuorempien teini-ikäisten keskuudessa toisia nimitellään välillä sopimattomastikin.
– Mutta nyt meillä on valmiutta ja tahtoa puuttua kaikkeen häirintään eri tavalla kuin aikaisemmin.
Vaasan ruotsinkielisen normaalikoulun häirintäepäilyt tulivat julkisuuteen vuoden 2017 marraskuun lopulla.Jarkko Heikkinen / Yle
Övis - edelläkävijä?
Lukiolaiset Heidi Kaarto ja Emil Ahlroos sanovat, että heidän koulullaan ei ole mitään hävettävää tänä päivänä - päin vastoin.
– Oli tavallaan kauheaa lukea tiedotusvälineistä, että omassa koulussa on seksuaalista häirintää, mutta olemme ylpeitä vetoomuksesta ja siitä, että teimme sen, sanoo Kaarto.
– Samalla ymmärsimme, että häirintää tapahtuu kaikissa kouluissa ja kaikilla työpaikoilla. Siksi on hyvä, että asia tuli julkiseksi ja kaikki voivat ymmärtää, että häirintä ei ole hyväksyttävää, jatkaa Ahlroos.
Nuoret uskovat, että nyt kun kipeä prosessi on käyty läpi, voi heidän koulunsa olla edelläkävijä ja esimerkki muille.
– Parhaimmillaan on voinut käydä niin, että meidän esimerkkimme on innostanut jonkun muun toimimaan samalla tavalla eli kertomaan kohtaamastaan seksuaalisesta häirinnästä.
Barcelonan kuuluisa Sagrada Família -kirkko on saanut rakennusluvan, yli 130 vuotta myöhässä.
Kirkon ja kaupungin edustajat pääsivät sopimukseen siitä, että kirkko maksaa rakennusluvasta 36 miljoonaa euroa, kertovat espanjalaislehti El País ja Britannian yleisradioyhtiö BBC. Rahat käytetään kuluihin, joita kirkosta aiheutuu kaupungille: esimerkiksi julkisen liikenteen parantamiseen ja läheisten katujen kunnostamiseen.
Sagrada Famílian rakentaminen aloitettiin vuonna 1882. Alkuperäinen pääarkkitehti irtisanoutui hankkeesta seuraavana vuonna, ja paikan sai katalonialainen Antoni Gaudí, joka uudisti suunnitelmat tyystin. Yhä keskeneräistä Sagrada Famíliaa pidetään Gaudín merkittävimpänä työnä. Hän omisti elämänsä viimeiset vuosikymmenet täysin kirkon suunnittelulle.
Kirkko on Unescon maailmanperintökohde ja Barcelonan vierailluin nähtävyys. Sen toivotaan valmistuvan vuonna 2026, jolloin Gaudín kuolemasta tulee kuluneeksi sata vuotta.
Kiinassa vihitään tiistaina käyttöön maailman pisin merisiltayhteys, joka sitoo toisiinsa Hongkongin ja Macaon erityisalueet ja Manner-Kiinan Zhuhain kaupungin Helmijoen suistossa.
Sillan on määrä leikata rajusti matka-aikaa kaupunkien välillä ja helpottaa kuljetuksia.
Samalla se kuvastaa Kiinan keskusvallan pyrkimyksiä kytkeä erityisalueet yhä vahvemmin sitein Manner-Kiinaan.
Ilkka Kemppinen / Yle
Kyse on jälleen yhdestä suuresta Kiinan insinööritaidon näytteestä.
Kokonaisuudessaan merisiltayhteys on pituudeltaan 55 kilometriä. Pääsilta on 22,9 kilometriä ja osan matkaa tie kulkee tunnelissa meren alla.
Siltaan on käytetty terästä 420 000 tonnia, noin 60 Eiffel-tornin verran, 4,5 kertaa San Franciscon Golden Gate -sillan verran.
Kuten grafiikasta ilmenee, silta jättää reippaasti varjoonsa Pohjoismaiden pisimmän sillan eli Juutinrauman sillan ja Suomen pisimmän, Raippaluodon sillan.
Ilkka Kemppinen / Yle
Maailman suurimmat sillat sijaitsevat nykyään Kiinassa, kuten maailman pisin silta Danyang-Kunshan-silta. Noin 165 kilometriä pitkä silta on osa Peking-Shanghai-rautatietä.
Kuvaavaa on, että samalla rautatielinjalla sijaitsee myös maailman toiseksi pisin silta.
Silta kohtasi merellisiä haasteita
Koska Macaon ja Hongkongin välinen siltayhteys kulkee vilkkaasti liikennöidyn merireitin halki, osa siitä piti rakentaa tunneliin meren alle.
Kahden keinotekoisen saaren välillä kulkee 6,7 kilometrin mittainen tunneli.
Hongkongin ja Macaon sekä Zhuhain välinen tieyhteys sukeltaa meren alla kulkevaan tunneliin keinotekoisella saarella olevasta sisäänkäynnistä.Li Zhihua / China News Service / VCG / Getty Images
Silta on suunniteltu kestämään voimakkaita maanjäristyksiä, supertaifuuneja ja valtavien rahtialusten törmäyksiä.
Korruptio ja onnettomuudet varjostivat töitä
Valtavan siltahankkeen rakennustyöt aloitettiin 2009 ja ne valmistuivat vuoden 2017 lopulla – rakennushanke vei siis suunnilleen saman ajan kuin Suomessa Länsimetron rakentaminen.
Macaon ja Hongkongin välisen siltahankkeen työt eivät sujuneet kivuttomasti: onnettomuudet, korruptio, viivästykset ja budjetin ylitykset mustasivat hanketta. Rakennusalalla sitä on kutsuttu verta ja hikeä -hankkeeksi.
Alun perin silta piti ottaa käyttöön vuoden 2016 lopulla
.
Siltaa rakennettiin toukokuussa 2016.Jerome Favre / EPA
Meriolosuhteet tekivät rakennustöistä vaikeat. Ainakin 10 työläistä kuoli ja yli 600 loukkaantui rakennustyömailla vuodesta 2010.
Viime vuonna 19 laboratoriotyöntekijää sai syytteet siitä, että he olivat manipuloineet sillan betonin kestävyyttä koskevia testejä.
Rakennustyöt saatiin valmiiksi jo viime vuonna, mutta avajaiset ovat viivästyneet.
Kiina yhdentää suistoalueen taloutta
Sillan tarkoitus on vahvistaa Helmijoen suiston talouskasvua.
Greater Bay Area - hanketta ajava Kiina haluaa kehittää alueesta oman vastineensa vilkkaina talouden keskittyminä tunnetuille San Franciscon, New Yorkin ja Tokion lahtialueille.
Hongkongin, Macaon ja Zhuhain yhdistävä silta on maailman pisin merisiltayhteys. Pääsilta on 22,9 kilometriä, meren alla kulkeva tunneli 6,7 kilometriä ja kokonaisuudessaan yhteyden pituus on 55 kilometriä.Chen Xianyao / VCG / Getty Images
Helmijoen suistoalueella asuu 68 miljoonaa ihmistä ja siellä on 11 suurkaupunkia eli Hongkong ja uhkapelikeskittymä Macao sekä 9 Guangdongin kaupunkia.
Alue on alle prosentin Kiinan maa-alasta ja siellä asuu alle viisi prosenttia Kiinan väestöstä, mutta se tuottaa 12 prosenttia Kiinan bruttokansantuotteesta.
Sillan on määrä avittaa erityisesti suistoalueen länsirannan talouskehitystä, koska se helpottaa tehtaiden tuotteiden kuljetusta itärannan satamiin ja Hongkongin kansainväliselle lentokentälle.
Yksi silta, kolme järjestelmää
Alueella on käytössä peräti kolme lainsäädäntöä ja kolme eri valuuttaa.
Britannian ja Portugalin siirtomaavallan seurauksina Hongkong ja pelikasinoistaan tunnettu Macao ovat Kiinan erityishallintoalueita periaatteella "yksi maa, kaksi järjestelmää".
Tämä tuo myös pienen lisäkiemuran sillan ajojärjestelyihin: Macaossa ja Hongkongissa on käytössä brittityylinen vasemmanpuolinen liikenne, Manner-Kiinassa oikeanpuoleinen.
Keskusvallan ote tiukkenee
Hongkongissa on arvosteltu siltahankkeen lisäkustannusten kasautumista Hongkongin harteille. Samaan aikaan on epäilty, riittääkö sillalle riittävästi liikennettä megahankkeen oikeuttamiseksi.
Ympäristöjärjestöt ovat olleet huolissaan siltahankkeen seurauksista meriluonnolle, erityisesti jo nyt harvinaiselle kyttyrädelfiinille.
Hongkongissa hankkeen kriitikot pelkäävät, että infrastruktuurihankkeen avulla Kiinan keskusvalta entisestään kiristää otettaan demokraattisista erivapauksista nauttineesta erityisalueesta.
Yhdysvallat syyttää venäläistä naista marraskuun välivaaleihin sekaantumisesta. Asiasta kertovat useat uutistoimistot.
Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen liittovaltion tapaus, jossa epäillään vaikuttamista välivaaleihin.
Naisen epäillään yrittäneen vaikuttaa yleiseen mielipideilmastoon sosiaalisen median kautta.
Syytteen mukaan nainen työskenteli venäläiselle trollitehtaalle, jossa hän vastasi rahoituksesta. Sama trollitehdas on myös osana laajempaa syytekokonaisuutta yrityksistä vaikuttaa vuoden 2016 presidentinvaaleihin.
New York Timesin mukaan rahat käytettiin muun muassa internetmainontaan ja sosiaalisen median päivitysten näkyvyyden lisäämiseen.
Yhdysvaltain oikeusministeriö nosti rikossyytteet pian sen jälkeen, kun maan tiedustelupalvelut totesivat yhteisessä lausunnossa olevansa huolestuneita Venäjän, Kiinan ja Iranin yrityksistä vaikuttaa USA:n kansalaisiin marraskuun välivaaleissa ja vuoden 2020 presidentinvaaleissa.
Tiedustelupalveluiden mukaan toistaiseksi ei ole tullut ilmi todisteita siitä, että äänestämistä olisi estetty tai äänimääriä muutettu.
Muutamat osavaltiot ja kaupungit ovat ilmoittaneet yrityksistä päästä käsiksi tietokantoihin, mutta viranomaiset onnistuivat estämään pääsyn.
Suomen ulkoministeriö sanoo Twitterissä, että sauditoimittaja Jamal Khashoggin kuolema on tutkittava avoimesti ja syylliset saatava oikeudelliseen vastuuseen.
Ministeriö kutsuu Khashoggin tapauksen uusimpia käänteitä kauhistuttaviksi. Ministeriö kirjoittaa, että lehdistönvapaus on Suomelle keskeinen arvo.
Saudi-Arabia vahvisti lauantain vastaisena yönä, että Khashoggi kuoli maan Istanbulin-konsulaatissa "nyrkkitappelun" seurauksena. Khashoggi meni konsulaattiin 2. lokakuuta, eikä hänen nähty tulevan sieltä ulos. Saudi-Arabia kiisti pitkään Khashoggin kuoleman.
Sothebyn huutokauppakamarissa Lontoossa koettiin lokakuun alussa yllätys, kun meklari kopautti BanksynTyttö ja ilmapallo -teoksen myydyksi. Samalla hetkellä, kun nuija osui pöytään, taideteoksen kehykseen piilotettu silppuri käynnistyi ja teos tuhoutui – ainakin osittain.
Kuvataiteilija Banksyn tällä viikolla julkaisemalla videolla näytetään, miten teos laitetaan silppurilla varustettuun kehykseen ennen huutokauppaa. Videolla voit nähdä tuntemattoman henkilön painavan teoksen myyntihetkellä kaukosäädintä, joka käynnistää silppurin.
Muodonmuutoksen kokenut taideteos sai myös uuden nimen. Tyttö ja Ilmapallo on nyt nimeltään Rakkaus on roskakorissa. Teoksen arvon on uskottu jopa nousevan.
Anonyyminä pysyttelevä Banksy on niittänyt kansainvälistä mainetta kantaa ottavilla teoksillaan ja näyttävillä tempauksillaan. Hän on muun muassa maalannut Länsirannan muuriin ja salakuljettanut oman versionsa Mona Lisasta Louvreen. Banksyn töiden hinnat ovat nousseet rinnan hänen suosionsa kanssa.
Euroopan avaruusjärjestön ESA:n BepiColombo-luotain on noussut onnistuneesti kohti Merkuriusta. Jättimäinen Ariane 5 -kantoraketti laukaistiin varhain aamulla klo 04.45 Ranskan Guyanasta Etelä-Amerikasta.
Luotaimessa on 11 tutkimusinstrumenttia. Niistä yksi, Solar Intensity X-ray and Particle Spectrometer, on lähes kokonaan suomalaista työtä. SIXS mittaa Auringon roihupurkauksien röntgensäteilyä Merkuriuksen pinnalla. Siten kyetään muun muassa päättelemään, miten alkuaineet ovat Merkuriuksessa jakautuneet.
SIXS tutkii myös Merkuriuksen pintaan osuvien hiukkasten antamaa tietoa siitä, mitä Auringossa tapahtuu, kun siellä on tekeillä jotakin tavallista suurempaa.
Perillä Merkuriuksen kiertoradalla BepiColombon on määrä olla joulukuussa 2025. Useat suomalaiset tutkijat osallistuvat aikanaan luotaimen tieteellisten mittausten analysointiin.
Merkurius on aurinkokuntamme pienin pienin planeetta ja auringosta katsottuna lähin.
Ariane 5 laukaisualustallaan ennen lähtöä Kouroun kaupungissa Ranskan Guyanassa Etelä-Amerikassa.S. Corvaja / ESA
Ison-Britannian pääministeri Theresa May on uutissivusto Bloombergin nimettömien lähteiden mukaan valmis luopumaan yhdestä maan tärkeimmästä Brexit-vaatimuksesta, joka samalla koskee Irlannin rajaa.
Britannia ja EU ovat olleet eri mieltä varajärjestelystä, niin sanotusta perälaudasta, siltä varalta että Britannian erosta ei saada aikaan sopimusta kevääseen mennessä.
Tuolloin Britannia jäisi EU:n tulliunioniin, mutta se vaatii, että järjestelyn pitäisi olla määräaikainen. EU:n mukaan sille ei voi asettaa aikarajaa. Nyt pääministeri May siis olisi Blombergin mukaan luopumassa aikarajavaatimuksesta.
Koko Britannian jääminen EU:n tulliunioniin poistaisi Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajaa koskevan ongelman. May on luvannut, että rajalle ei tule tullirajaa.
Britannian jääminen määräämättömäksi ajaksi EU:n tulliunioniin kuitenkin estäisi sitä solmimasta itsenäisiä kauppasopimuksia muiden maiden kanssa EU:sta eroamisensa jälkeen. Siksi se ei ole hyvä vaihtoehto brexitin kannattajille.
Kovan Brexitin kannattajat ja osa Mayn puoluetovereista vastustaa kaikkia Britanniaa sitovia EU-sääntöjä, joten Bloombergin kuvaamalle myönnytykselle löytyisi Mayn konservatiivipuolueesta vastustajia.
Mayn vastaantulo saattaa olla yritys saada brexit-neuvottelut jälleen liikkeelle. Ne ovat olleet pysähdyksissä jo pitkään. Paineet EU:n ja Britannian väliseen sopimukseen ovat kovat. Britannia eroaa EU:sta 29. maaliskuuta ensi vuonna.
Kirjallisuudesta ammentava käsikirjoitus, slaavilaiseen kansanperinteeseen yhdistyvä rikas fantasiamaailma ja taidokasta animointia. Kiehtova Witcher-sarja edustaa pelialan aatelia, mutta harvemmin tällaistenkään teosten yhteydessä käytetään sanaa taide. Juuri tämä asetelma oli lähtölaukaus Juho KuorikoskenPelitaiteen manifesti -kirjalle.
– Minua on jo pitkään rieponut tapa, jolla peleistä puhutaan. Siinä on tasan kaksi näkökulmaa: joko talousluvut tai pelien haittavaikutukset. Haluan osoittaa kirjallani, että pelit ovat nimenomaan kulttuurisia tuotteita, Kuorikoski toteaa.
Juho KuorikoskiJussi Mankkinen / Yle
Useita kirjoja pelaamisesta kirjoittanut Kuorikoski toteaa samaan hengenvetoon kapoisten näkökulmien johtuvan siitä, että mediassa digitaalisista peleistä puhuvat usein ihmiset, joilla ei ole niistä ensi käden kokemuksia – ja että myös parjatut sota- ja räiskintäpelit voivat olla taidetta.
– Mikseivät voisi olla? Esimerkiksi Spec Ops: The Line -pelissä sotaa käsitellään nimenomaan pasifistisesta näkökulmasta ja siinä tuodaan pelaajan iholle sodan kammottavuus kaikissa muodoissaan. Lisäksi pelaaja on itse tapahtumien keskipisteessä, jolloin kokemus on mahdollisimman kouriintuntuva.
The Witcher -peliä.CD PROJEKT RED
Peleissä jylläävät kuvataiteen lait
Kuorikosken mukaan pelejä voi pitää jopa taide-evoluution päätepisteenä, koska ne yhdistelevät elementtejä seitsemästä muusta taidemuodosta. Peleihin mahtuu niin kirjallisuutta, arkkitehtuuria kuin elokuva- ja teatteritaidettakin.
Ja mitä tarkemmin pelejä tutkii, sitä herkemmin huomaa, että niissä noudatetaan enemmän tai vähemmän orjallisesti myös kuvataiteen universaaleja lainalaisuuksia ja perusmuotoja, jotka aiheuttavat psykologisia assosiaatioita.
Halo-pelin kaarevia muotoja.Microsoft Studios
Pyöreäpiirteinen Super Mario henkii hyväntahtoisuutta, kun taas esimerkiksi Silent HillinPyramid Head -hahmon kolmionmuotoinen pää terävine reunoineen näyttäytyy uhkaavana ja aggressiivisena.
Halo-sarjan Master Chiefin neliskulmaiset muodot viittaavat tasapainoon ja tilanteen hallintaan. Halon kaarevat muodot huokuvat ja henkivät myös toivoa paremmasta, kun taas toisen ammuntapelin Gears of Warin kulmikkuus korostaa ahdistavaa tunnelmaa.
– Juuri tällaisia muotoja ja sommitelmia peleistä löytyy, mutta ne eroavat perinteisestä maalaustaiteesta siten, että peleissä vuorovaikutus pitää jollakin tavalla sitoa osaksi kokonaisuutta, Kuorikoski huomauttaa.
Gears of Warin kulmikkuus ja äkkiväärät käänteet luovat ahdistavaa tunnelmaa.Epic Games
Voisi myös sanoa, että jokainen peli on tietynlainen näytelmä, jossa tosin yhdistyvät päähahmo ja yleisö.
– Esimerkiksi Secret of Monkey Island -seikkailupelissä ei olla suorassa vaikutuksessa pelimaailmaan. Siinä ollaan vuorovaikutuksessa päähahmoon, joka taas reagoi ja kommentoi pelimaailmaa: olet siis samalla sekä ohjaaja, pääosanesittäjä että yleisö.
Peleistä – kuten taidemaailmastakin – löytyy myös uusklassismia ja kertaustyylejä. Fez-peli näyttää klassiselta 16-bittiseltä peliltä, mutta siinä on moderni pelimekaniikka – retrohenkinen grafiikkatyyli on siis valjastettu nykyajan teknologiaan.
– Viimeisen kymmenen vuoden aikana digitaalinen jakelu on yleistynyt, ja samalla se on tasapäistänyt kehittäjäkenttää. On ollut jännittävää nähdä, kuinka paljon viime aikoina on syntynyt retropelejä, joiden estetiikka viittaa 80-90 -luvuille. Vaikka kolmiulotteinen grafiikka on tämän hetken vallitseva trendi, kaksiulotteisia pelejä julkaistaan nyt varmaankin ennemmän kuin niiden alkuperäisellä kultakaudella.
Cuphead-peliä. Sen jokainen ruutu on piirretty käsin.StudioMDHR
Hauskaa esteettistä retroilua edustaa myös kanadalaisen Studio MDHR -indiefirman Cuphead -peli, johon on onnistuttu luomaan hyvin autenttista 1930-luvun anarkistista animaatiotunnelmaa – puhumattakaan siitä, että koko komeus on piirretty alusta loppuun saakka käsin.
Digitaalisen pelin ja perinteisen taiteen kohtaaminen lienee tähän mennessä tapahtunut saumattomimmin Four Last Things -seikkailupelin kohdalla, jossa pelimaailma on rakentunut tunnettujen renessanssimaalareiden tauluista. Peliä koristavat muun muassa Hieronymus Boschin enemmän tai vähemmän painajaismaiset visiot.
Four Last Things -pelissä leikitellään renessanssitaiteella.Joe Richardson
Mallia televisiosarjoista
Pelihistoria voidaan jakaa karkeasti ottaen kahteen aikakauteen, eli kaksi- ja kolmiulotteisen grafiikan periodeihin. Pelien visuaalinen kehitys on kulkenut käsi kädessä teknologisten innovaatioiden vanavedessä, ja tällä hetkellä kaikenkattava pyrkimys fotorealismiin on näkyvimpiä piirteitä.
– On selvästi haluttu kokeilla, minne saakka se rauta oikein venyy. Kun katsoo vaikkapa Red Dead Redemption kakkosta se näyttää käytännössä jo aivan oikealta lännenelokuvalta, Juho Kuorikoski toteaa yhdestä loppuvuoden odotetuimmista peleistä.
Taidepeli Everything. Siinä kaikki on yhtä toisiinsa vaikuttavaa suurta organismia.Double Fine Productions
Viime vuosina toinen toistaan kunnianhimoisemmat ja taiteellisesti korkeatasoisemmat televisiosarjat ovat valloittaneet maailmaa, mutta peleissä sarjaformaatin hyödyntäminen on jäänyt yllättävän vähälle. Juho Kuorikosken mielestä tilanne voisi olla toisenlainen.
– Tämä on sääli, koska sarjaformaatti tarjoaisi huomattavasti paremmat lähtökohdat kerronnalle, kuin nyt vallalla oleva elokuvamainen tyyli. Esimerkiksi Remedyn Alan Wake oli jaettu kymmeneen tunnin mittaiseen episodiin ja pelikontekstissa se toimi todella hyvin. Koska kokonaisuus oli rakennettu tuolla tavalla, tarinaa ei tarvinnut venyttää liian pitkäksi.
Kuorikosken mukaan nimenomaan liiallinen elokuvamaisuus riivaa nykypelejä.
– Tämä näkyy siinä, kuinka juonenkuljetus tapahtuu isoissa peleissä – vuorovaikutus riistetään siksi ajaksi kun tarina etenee. Koska asioita kerrotaan pelin kielellä, pitäisi tämä huomioida myös juonenkuljetuksessa.
Kuorikosken mielestä pelejä myös kategorioidaan nykyisin väärin perustein.
– On hieman hassua, että peligenret ovat joskus syntyneet funktion perusteella. Joku räiskintäpeli voi kylläkin kertoa aivan mistä tahansa, kuten sekkailupelikin. Viimeisen vuosikymmenen aikana nämä raja-aidat ovat kaatuneet, ja esimerkiksi roolipelielementtejä löytyy jokaisesta isommasta toimintapelistä. Jonkinlaiselle genreuudistukslle olisi pelimaailmassakin kovasti tilausta.
Hellblade: Senua's Sacrifice -pelissä skitsofrenia herää eloon.Ninja Theory
Pelien vahva ilmaisuvoima
Moneen muuhun taiteenlajiin verrattuna pelitaiteella on etulyöntiasema jos halutaan näyttää, miltä jokin asia oikeasti tuntuu. Hellblade: Senua's Sacrifice -peli sijoittuu 700-luvulle ja kertoo psykoosiin ajautuneesta nuoresta kelttinaisesta. Peliä on rakennettu yhdessä neurotieteilijöiden ja skitsofreniaa sairastavien henkilöiden kanssa, jotta pelaajan kokemat hallusinaatiot olisivat mahdollisimman todentuntuisia.
– Hellblade: Senua's Sacrifice on yksi esimerkki pelien mahdollisuuksista: siinä pystytään tarjoamaan turvallinen alusta mielenterveyden häiriön kokemiseen. Mikään muu taidemuoto ei mahdollista tällaista, tässä laajuudessa, Juho Kuorikoski muistuttaa.
The Dragon, Cancer -pelin tarina liittyy syöpään kuolleeseen lapseen.Numinous Games
Kuorikoski nostaa tässä yhteydessä esiin vahvana todisteena pelien ilmaisuvoimasta myös graafisesti tyylikkään That Dragon, Cancerin, jossa vanhemmat kertovat omakohtaisia kokemuksiaan nelivuotiaan poikansa menehtymisestä syöpään.
– Pelit tarjoavat vuorovaikutuksen kautta todella paljon erilaisia väyliä ahdistavienkiin asioiden turvalliseen kokemiseen. Tällaisessa tapauksessa pelaaja on aktiivinen toimija, joka pääsee tapahtumiin mukaan huomattavasti syvemmälle kuin perinteisen passiivisen median avulla.
Samaa genreä edustaa viime vuonna julkaistu kotimainen Lydia-peli, jota Kuorikoski on ollut tekemässä. Lydia käsittelee alkoholismia lapsen näkökulmasta.
– Pelin tavoitteena oli, että se pelaajalle halutaan antaa mahdollisimman huono fiilis. Kyseessä on peli, jota olen itse halunnut pelata, ja koska sellaista ei ole ollut olemassa, teimme sen yhdessä kolmen muun henkilön kanssa.
Lydia-peli kertoo alkoholismista. Näkökulma on lapsen.Platonic Partnership
Peleihin kaivattaisiin nyt lisää sisältöä
Mutta mihin suuntaan digitaaliset pelit sitten tulevaisuudessa kehittyvät? Juho Kuorikosken mukaan visuaalisuuden rajat alkavat peleissä tulla vähitellen vastaan.
– Se viisasten kivi pitäisi sitten etsiä jostakin muualta, ja toivon että se löytyisi nimenomaan tarinankerronnasta ja sisällöstä. Niin hieno asia kuin tämä peliteollisuus Suomelle on ollut, olisi kiva että yksinkertaisemmat pelit saisivat rinnalleen That Dragon, Cancerin kaltaisia pelitarinoita. Sellaisia, jotka oikeasti koskettaisivat ja voisivat kertoa ahdistavammistakin asioista.
Game of Thronesin Westeros mallinnettuna Minecraftin pelimoottorille. Pelitaiteen manifesti -kirjan kuvitusta.Pelitaiteen manifesti -kirja
Kuorikosken mukaan Suomen peliteollisuus on tietyllä tavalla maineensa vanki.
– Meidät on mielletty kännykkäpelimaaksi, minkä seurauksena suuri osa rahoituksesta valuu firmoille, jotka nimenomaan tekevät kännykkäpelejä.
Tuore, sisältöihin tarkoitettu apurahajärjestelmä tuonee tilanteeseen uutta potkua.
– Suomessa tehdään teknisesti älyttömän hyviä pelejä, mutta Remedy taitaa olla ainoa firma joka todella panostaa sisältöön. Toivon, että muutkin alkaisivat tehdä samoin.
Tietokirjailija Juho Kuorikoski pelaa luonnollisesti itsekin paljon, mutta haastattelua edeltävä päivä oli pelitön. Viime aikoina hän on vääntänyt pienen tyttärensä kanssa 8-bittisiä Nintendo-pelejä.
– Vaikka sitä ajattelisi, että tuonikäistä ei voisi kauheasti kiinnostaa tällaiset iskän käpylehmät, niin ihmeesti hän jaksaa näitä vanhoja Mega Maneja seurata. Minä sitten yritän hammasta purren pärjätä niissä yhtä hyvin kuin joskus 7-vuotiaana.
Pelitaiteen manifesti -kirjan kansi.Jussi Mankkinen / Yle
