Britanniassa konservatiivien Charlie Elphicke on hyllytetty "vakavien syytösten" takia, uutisoi BBC. Konservatiivipuolueen mukaan poliisi on tietoinen syytöksistä.
Parlamenttiin vuonna 2010 noussut Elphicke on kiistänyt tehneensä mitään väärää. Twitterissä asiaa kommentoinut 46-vuotias poliitikko myös sanoi, ettei ole tietoinen, minkälaisia syytöksiä häntä vastaan on esitetty.
Pääministeri Theresa Mayn konservatiivipuolue ei kommentoinut asiaa tarkemmin.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on kannatukseltaan ylivoimainen Helsingin Sanomien presidentinvaaligallupissa.
Jos vaalit pidettäisiin nyt, häntä äänestäisi 67 prosenttia suomalaisista ja hänet valittaisiin jatkokaudelle suoraan ensimmäisellä kierroksella. Toiseksi eniten kannatusta gallupissa sai vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto, 13 prosenttia.
Muut ehdokkaat saavat gallupissa 1-3 prosentin kannatuksen. Kyselyn virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Ylen lokakuussa julkaisemassa presidenttikyselyssä 76 prosenttia halusi Sauli Niinistön jatkavan presidenttinä.
Keskiviikkona Suomessa vietettiin veropäivää, kun vuoden 2016 verotiedot tulivat julkisiksi. Vaikka rikkaiden tulot kiinnostavat suomalaisia, eivät he tunnu haikailevan miljoonien perään. Siltä ainakin näyttää Ylen tekemän rahakyselyn perusteella.
Yle kysyi keskiviikkoiltana verkkosivuillaan yleisöltä, kuinka suuri palkka heidät tekisi onnellisiksi. Kyselyyn tuli noin tuhat vastausta. Kyseessä on verkkokysely, eivätkä tulokset ole tilastollisesti edustavia.
Suurin osa kyselyyn vastanneista kertoi, että 40 000–60 000 euron vuositulot riittäisivät tekemään heidät onnellisiksi. Vastaajien joukosta löytyi vain muutamia, jotka haikailevat satojentuhansien tai miljoonien eurojen tulotasoon.
Rikkauksien sijaan vastaajat kokevat tärkeäksi, että tulot riittäisivät hyvään peruselintasoon ja että jotain jäisi säästöönkin. Useissa vastauksissa nousi esiin, että olisi mukavaa, jos jokaista euroa ei tarvitsisi aina laskea niin tarkkaan.
Vastauksista käy myös ilmi, ettei monikaan vastaaja ole nyt toivomallaan tulotasolla. Vaikka useat kertoivat, että tulisivat onnelliseksi noin 60 000 euron vuosituloilla, korostetaan vastauksissa, ettei raha ole yhtä kuin onnellisuus.
Onnellisuusprofessorina tunnettu psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen pitää kyselyyn vastanneiden toivomaa tulotasoa korkeina.
– Kyllä vähemmällä pitäisi pystyä olemaan onnellinen, kun kuitenkin tutkimusten mukaan noin 70–80 prosenttia suomalaisista on ilmoittautunut onnellisiksi huomattavasti pienemmilläkin tuloilla.
Toisaalta Ojanen vahvistaa, että on olemassa tietty tulotaso, jonka saavuttamisen jälkeen ihminen voi kokea olevansa onnellinen. Salaisuus piilee kyselyyn vastanneidenkin esiintuomassa huolettomuudessa – pitää tienata sen verran, ettei rahasta tarvitse murehtia.
– Kun ihminen tienaa sen verran, ettei jokaista penniä tarvitse laskea, ja tulee tunne, että pärjää, ei raha enää lisää onnea, vaikka sitä saisi vieläkin lisää.
– Tyydyttävän tulotason saavuttamisen jälkeen rahan tuoma lisäonni on todella marginaalista. Onnellisuuden kannalta tärkeämpiä ovat ihmissuhteet, työn mielenkiintoisuus ja harrastukset.
Se, saako ihminen mielestään tarpeeksi rahaa, jotta saavuttaa huolettomuuden, on kiinni ihmisestä itsestään. Rahasta murehteminen ei välttämättä lopu koskaan.
– Amerikkalaistutkimuksen mukaan rahasta murehtiminen ei ole yhteydessä siihen kuinka paljon ihmisellä on rahaa. Myös useat hyvin tienaavat huolehtivat siitä riittääkö raha, Ojanen summaa.
Espanjalainen tuomioistuin on antanut kansainvälisen etsintäkuulutuksen ja pidätysmääräyksen Katalonian syrjäytetystä aluejohtajasta Carles Puigdemontista ja neljästä hänen hallintonsa ministeristä.
Oikeusistuin ei suostunut Puigdemontin pyyntöön tulla kuulluksi videoyhteyden välityksellä.
Kaikki etsintäkuulutetut ovat tiettävästi Belgiassa. Puigdemont kumppaneineen lähti Espanjasta viime viikolla, kun Madridin keskushallitus kumosi Katalonian itsenäisyysjulistuksen ja hajotti sen aluehallituksen.
Tuomari Carmen Lamelan mukaan viittä karkuteillä olevaa henkilöä etsitään eri rikoksista. Raskaimmat syytteet koskevat kapinaa ja julkisten varojen väärinkäyttöä.
Belgia valtionsyyttäjän perehtyy nyt Puigdemontista annettuun pidätysmääräykseen.
– Tutkimme sitä ja annamme sen sitten tuomarille, valtionsyyttäjän tiedottaja kertoi uutistoimisto AFP:lle.
Ennen pidätysmääräyksen julkituloa Puigdemontin belgialainen asianajaja kertoi, että hänen päämiehensä vastustaa mahdollista Espanjaan siirtoa.
Puigdemont ei kuitenkaan aio hakea Belgiasta poliittista turvapaikkaa.
– Kerroin asianajajilleni, että he voivat sanoa Belgian oikeuslaitokselle, että olen täysin valmis yhteistyöhön, Puigdemont sanoi.
Espanjan keskushallinto on määrännyt Kataloniaan uudet aluevaalit 21. joulukuuta. Puigdemont on kertonut asettuvansa ehdolla ja valmistautunut johtamaan vaalikampanjaan Belgiasta käsin.
Moni nykyään käytössä olevista ehkäisykeinoista pohjautuu hyvin vanhoihin konsteihin. Osa niistä toimii edelleen, toiset taas ovat kadonneet historiaan epävarmoina, hankalina tai epämiellyttävinä käyttää. Myös uusia tulokkaita on tarjolla.
Osaan ehkäisyvälineistä liittyy uskomuksia, jotka eivät pidä välttämättä paikkansa. Testaa itse, kuinka hyvin tunnet ehkäisyn ja sen kuinka paljon sitä käytetään.
Itä-Savon koulutuskuntayhtymä on päättänyt luopua tyhjillään olevista Varpalan entisen metsäkoulun kiinteistöistä ja maa-alueesta. Nettihuutokaupat.com-verkkosivoston kautta käydyssä huutokaupassa korkein tarjous Varpalasta oli 206 000 euroa.
Kauppahintaan kuuluu koulutustilojen, asuntoloiden sekä muiden kiinteistöjen lisäksi myös kymmenen hehtaaria osittain Saimaan rantaan rajoittuvia maa-alueita.
Varpalan kiinteistöt jäivät tyhjilleen vuonna 2013 kun metsäkoulutus tiloissa lakkasi. Tuolloin Varpalan, 80-prosenttisesti saneeratun, kokonaisuuden arvoksi arvioitiin 2,9 miljoonaan euroa.
Johtaja/rehtori Keijo Pesonen pitää Itä-Savon koulutuskuntayhtymän hallituksen tekemää myyntipäätöstä perusteltuna, vaikka kauppahinta ei ole lähelläkään alkuperäistä pyyntihintaa.
– Se menee meidänkin mielestä halvalla, mutta kokonaistarkastelussa hallitus on päättänyt hyväksyä tarjouksen, toteaa Pesonen.
Se menee meidänkin mielestä halvalla, mutta kokonaistarkastelussa hallitus on päättänyt hyväksyä tarjouksen. Keijo Pesonen
Vuonna 2015 asiantuntijan hinta-arvio Varpalan kiinteistöistä ja maista oli 1,3 miljoonaa euroa. Pesonen myöntää, ettei päätös Varpalan myymisestä murto-osalla alkuperäisestä pyyntihinnasta ollut helppo päätös. Vaakakupissa painoivat tilojen vuotuiset 150 000 euron ylläpitokustannukset.
– Kyllähän tämä hirvittävän vaikeaa on ollut. Toisaalta koko ajan on rinnalla laskettu, että jos tämä meille jää vuosiksi eteenpäin, niin hyvin nopeasti meille aiheutuu siitä miljoonaluokan tappiot. On nähtävä tulevaisuuteen kun tässä koko ajan sopeutetaan ja muutenkin ammatillisen koulutuksen rahoitusta on leikattu. Tämä on tällaista pitkän tähtäimen talouden suunnittelua, missä lasketaan muitakin lukuja kuin pelkästään jonkin yksittäisen kiinteistön kauppasummaa, summaa Pesonen.
Itä-Savon koulutuskuntayhtymälle Varpalan tyhjillään olleista kiinteistöistä on juossut 150 000 euron vuotuiset käyttökustannukset.
– Nettihuutokaupat.com:ssa syntyi sitten pienimuotoinen tarjouskilpailu ja korkein hinta oli se 206 000 euroa. Sillä se päätettiin myydä ja siinä on perusteena se, että meiltä poistuu nuo vuotuiset käyttökulut ja 8250 kerrosneliömetriä meidän kiinteistömassasta. Kun näinä aikoina ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat olleet aika rajuja, niin meidän täytyy joka saralla sopeuttaa, toteaa Pesonen.
Kuvittelisin, että parin viikon sisään tämä prosessi on valmis. Keijo Pesonen
Kauppasumma käytetään jatkossa Itä-Savon koulutuskuntayhtymän korvaaviin oppilaitosinvestointeihin.
– Tällä hetkellä meillä muun muassa peruskorjataan ja tehdään muutostöitä meidän leipurikoutuksen oppimisympäristöihin. Se menee ihan opetusministeriön ohjeiden mukaisesti, kertoo Pesonen.
Itä-Savon koulutuskuntayhtymän hallitus on 18.10. tehnyt päätöksen, että korkein tarjous hyväksytään. Tällä hetkellä kauppasopimus on valmisteilla.
– Kuvittelisin, että parin viikon sisään tämä prosessi on valmis, arvioi Keijo Pesonen.
Tarjouskilpailun Varpalan kiinteistöistä ja maa-alueista voitti Lomakiinteistöt Oy. Ensimmäisenä aiheesta kertoi Itä-Savo lehti.
Yhdysvallat aikoo esitellä muun muassa lentotukialuksiensa "ainutlaatuista voimaa" sotaharjoituksessa 13. marraskuuta Korean niemimaalla.
Ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen kaksi tuhovoimaista lentotukialusta harjoittelee yhdessä, kertoo CNN armeijalähteisiin viitaten.
Toinen aluksista on Yhdysvaltain laivaston lippulaiva USS Ronald Reagan, toinen saman kokoluokan USS Theodore Roosevelt.
Molemmilla aluksilla on yli 3 000 hengen miehistön lisäksi noin 2 500 henkeä lentohenkilökuntaa ja noin 90 lentokonetta – muun muassa F-18 Horneteja.
Tarkempia tietoja tulevan harjoituksen kalustosta tai sotilaiden määristä ei vielä ole. Yhdysvallat on jo hermostuttanut Pohjois-Korean liikuttelemalla alueella moderneinta kalustoaan, kuten häivepommittajia ja häivehävittäjiä. Niitä on vaikea tai jopa mahdotonta havaita tutkassa.
Torstaina kaksi Yhdysvaltain strategista B-1 Lancer -pommikonetta nousi ilmaan Guamilta Andersonin tukikohdasta ja teki ylilennon Korean niemimaalla.
Pohjois-Korea tulkitsi, että kyse oli koelennosta, jolla Yhdysvallat harjoitteli ydiniskua maata vastaan, kertoi maan uutistoimisto KCNA.
Yhdysvaltain asevoimat on kertonut, että kaluston liikuttelu ei ole vastaus kiristyneeseen viimeaikaiseen tilanteeseen niemimaalla vaan liittyy ennalta suunniteltuun harjoitukseen.
Yhdysvallat on lennättänyt Korean niemimaan tienoilla myös häivehävittäjiään. Muun muassa F-22 Raptor -häivehävittäjiä on nähty Korean niemimaan aluella.
Lisäksi Yhdysvaltojen viidennen sukupolven F-35-hävittäjiä on lentänyt alueella. Kerta on ensimmäinen Tyynellämerellä. Niiden tukikohta on ilmeisesti Japanin Okinawalla.
Korean niemimaalla on lennellyt myös B-1-pommittajia modernimpia B-2-häivepommittajia. Niiden nähtiin lähtevän Missourin tukikohdasta. Yhdysvallat ei ole kuitenkaan paljastanut, missä niiden tukikohta on Tyynellämerellä. Aiemmin niitä on kuitenkin ollut ainakin Guamilla.
Lokakuun puolivälissä ohjussukellusvene USS Michigan puolestaan näyttäytyi Etelä-Koreassa. Aluksella on 154 Tomahawk-ohjusta ja risteilyohjuksia.
Sukellusveneitä on todennäköisesti mukana myös lentotukialusten saattueessa useiden muiden sota-alusten lisäksi.
CNN:n uutiset aiheesta:
N. Korea accuses US of 'nuclear strike drill' after bomber flights
US warns of N Korean 'provocations' as it sends bombers, carriers to region
Lue myös:
Pohjois-Korea pelaa kovilla panoksilla – Ja se näyttää kannattavan
Diili vai ydinsota? Ratko Trumpin suurimmat ongelmat Aasia-pelissä ja twiittaa saavutuksistasi!
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko on antanut Länsi-Pohjan keskustapäättäjille kovaa evästystä sote-yhteisyrityksen perustamista koskevaan päätöksentekoon.
Yle Kemin saamien tietojen mukaan viesti on ollut selkeä. Länsi-Pohjan kuntien ja Mehiläisen yhteisyritys ei ministeriä miellytä eikä se myöskään ole linjassa keskustan valtakunnallisten sote-tavoitteiden kanssa.
Ministeri oli kutsunut muutamia Länsi-Pohjan alueen keskustavaikuttajia puheilleen Ouluun, missä hän oli maakuntamatkalla. Ministeri itse kertoo Yle Kemin haastattelussa halunneensa tapaamisella vahvistaa omaa tietopohjaansa siitä, mitä ollaan sopimassa ja ennen kaikkea millä ehdoin.
– Suhtaudun yhteisyrityksen perustamiseen aika varauksellisesti. Jos oikein olen ymmärtänyt, sopimus on pitkä ja sen irtisanomisehdot hyvin tiukat. Tämä tietysti vaikeuttaa valtavasti tulevan koko Lapin maakunnan alueen toimintaa, Saarikko toteaa.
– Pidän myös hiukan ongelmallisena sitä, että päätös alueella tehdään nyt, kun samoihin aikoihin olemme valtakunnallisesti laatimassa lakeja ja asetuksia, jotka tulevat vaikuttamaan tämän kaltaiseen yhteisyritystoimintaan.
Annika Saarikko tuli myös oma-aloitteisesti julkisuuteen perjantaina kirjoittamalla sanomalehti Lapin Kansan yleisönosastoon omista kannoistaan Lapin ja Länsi-Pohjan soteen liittyen. Kirjoituksen sisältö oli mitä ilmeisemmin saanut innoituksen juuri Länsi-Pohjan keskustalaisten kanssa aiemmin käydystä keskustelusta.
Saarikko lupaa Länsi-Pohjan synnytyksille kaksi vuotta jatkoaikaa, mutta vain siinä tapauksessa, että yhteisyrityksestä luovutaan. Varsinkin osa Meri-Lapin keskustalaisista on kokenut ministerin sanomiset painostuksena.
Poikkeuslupaa ei ministerin mukaan myönnettäisi yksityiselle toimijalle eikä siis myöskään yhteisyritykselle. Selkeää perustetta luvan epäämiselle ministerin puheista on vaikea löytää. Hän toteaa kuitenkin, että poikkeusluvan jatko olisi selvästi yksinkertaisempaa, jos se tehtäisiin nykyisen sairaanhoitopiirin toiminnan pohjalta.
– Se olisi monin tavoin uusi tilanne. Ministeriö tarvitsisi kyllä paljon harkinta-aikaa siihen, mihin tuo poikkeuslupa voisi perustua tilanteessa, jossa hakija olisi nyt uudenlainen toimintapohjaltaan ja siten myös toimintalogiikaltaan. Yksityinen yritys kun voi maantieteellisesti sijaita juuri siellä missä se haluaa, sairaanhoitopiiri taas ei, Saarikko sanoo.
Ministeri kertoo ymmärtävänsä Länsi-Pohjan alueen päättäjien huolen alueen asukkaiden terveydenhoidosta, mutta patistaa silti lappilaisia yhteiseen pöytään.
– Kummankin alueen on tultava toisiaan vastaan ja hälvennettävä epäluottamuksen ilmapiiriä, joka Länsi-Pohjan alueella on tulevaa maakuntaa kohtaan muodostunut. Ministeriöstä ei ole annettu ohjeita, joiden mukaan Länsi-Pohjaa oltaisiin ajamassa vain perusterveydenhuollon tasoiseksi alueeksi. Sellaisen väitteen haluan kiistää.
Länsi-Pohjan sote-projektin valmistelussa mukana ollut perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri Pertti Sakaranaho on ministeri Saarikon sanomisista tyrmistynyt. Sakaranaho on monien muiden Länsi-Pohjan lääkäreiden tavoin kantanut näkyvästi huolta keskussairaalan alasajosta.
– Huomaa, että hän ei yhtään tiedä, mitä täällä on suunniteltu. Täällä on tehty hyvin tarkka toimintakonsepti siitä, miten meidän alueen palvelut tullaan järjestämään ja missä niitä palveluja tehdään. Hämmästyttää kovasti ministeritason ihmiseltä tuollainen kommentointi.
Sakaranaho tähdentää, että synnytystoiminnassa muuttuisi vain palkanmaksaja.
– Käytännössähän tässä on se tilanne, että sairaalassa olisivat samat gynekologit, kätilöt, hoitajat, samat tilat, laitteet ja välineet. Toisella palkanmaksajalla he voisivat synnytystoimintaa hoitaa ja toisella palkanmaksajalla ei. Tämä on täysin törkeää poliittista vallankäyttöä ja kuntapäättäjien ohjailua uhkailulla.
Sakaranaho kuvailee tilannetta poliittisesti vaikeaksi.
– Meidän alueen päättäjiä painostetaan tekemään valtakunnan politiikkaa unohtaen täysin tämän alueen ihmisten terveyspalvelut. Ovatko meidän alueen päättäjät valmiita kahden vuoden synnytyksillä myymään alueen koko erikoissairaanhoidon, Sakaranaho kysyy.
Yhdysvaltain sotilastuomioistuin määräsi kersantti Bowe Bergdahlin menettämään sotilasarvonsa ja maksamaan 10 000 dollarin suuruisen sakon sotilaskarkuruuden ja kuuliaisuusrikoksen takia.
Bergdahl lähti vuonna 2009 ilman lupaa vartiopaikaltaan Afganistanin Paktian maakunnassa ja jäi lopulta taliban-liikkeen vangiksi viideksi vuodeksi. Kolme hänen asetoveriaan loukkaantui taistelussa talibanin kanssa, kun he etsivät Bergdahlia.
Tapaus herätti suuren kohun Yhdysvalloissa. Mielenterveysongelmista kärsivä Bergdahl pääsi vapaaksi talibanin vankeudesta vuonna 2014. Presidentti Barack Obama suostui vaihtokauppaan, jossa viisi taliban-taistelijaa vapautettiin Bergdahlia vastaan.
31-vuotias Bergdahl joutui ankaran arvostelun kohteeksi, kun kävi ilmi hänen jättäneen tarkoituksella vartiopaikkansa. Esimerkiksi Donald Trump nimitti häntä presidentinvaalikampanjan aikana petturiksi, joka ansaitsisi kuolemantuomion.
Presidentti Donald Trump on tuomioon pettynyt. Hän kommentoi Twitterissä kersantti Bergdahlin tuomiota tuoreeltaan häpeälliseksi sekä maalle että asevoimille.
YK on ilmoittanut 31 uudesta seksuaalisesta hyväksikäyttötapauksesta ja muista hyväksikäyttötapauksista, joissa väitetään olleen mukana YK:n työntekijöitä. Heinäkuun ja syyskuun välisenä aikana on ilmennyt 12 syytettä rauhanturvaajia vastaan ja 19 YK:n siviilihenkilöstöä vastaan.
Osa tapauksista liittyy rauhanturvaoperaatioihin, osa liittyy YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n henkilökuntaan ja yksi väite kohdistuu YK:n lastenjärjestöön UNICEFiin. Kaiken kaikkiaan YK on aloittanut 14 tutkimusta kolmen kuukauden aikana.
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on vedonnut jo aiemmin rauhanturvaajiin ja YK:n henkilöstöön seksuaalisen hyväksikäytön ja muiden väärinkäytösten torjumiseksi. Guterres ilmoitti maaliskuussa uusista toimenpiteistä, joilla pyritään torjumaan YK:n rauhanturvaajien ja muun henkilöstön väärinkäytökset.
– Pääsihteeri on ilmeisen pettynyt ja surullinen toiminnan jatkuessa, sanoi YK:n tiedottaja Stephane Dujarric.
Rauhanturvaajia on ollut monien vuosien ajan syytettyinä hyväksikäytöstä erityisesti Keski-Afrikan tasavallan ja Kongon raiskaustapauksista ja muista seksuaalista väärinkäytöksistä.
YK:n tilastoissa on parin viime vuoden ajalta kirjattuna yhteensä 80 syytöstä rauhanturvaajien harjoittamasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja väärinkäytöksistä ja 65 väitettä YK:n siviilihenkilöstöstä.
Lue myös:
Guterres: Seksuaalisen hyväksikäytön torjuntaan on sitouduttava maailmanlaajuisesti
Ranskalaisia rauhanturvaajia rangaistiin pahoinpitelystä Keski-Afrikassa
YK:n rauhanturvaajia epäillään uusista seksuaalirikoksista: ”Sairasta ja vastenmielistä”
YK:n rauhanturvaajia syytetään lasten hyväksikäytöstä Afrikassa
Raportti ryöpyttää YK:ta: Lasten kertomukset hyväksikäytöstä kiersivät työpöydältä toiselle
Viestipalvelu WhatsAppin meneminen nurin nousi tänään perjantaina ykkösuutiseksi ympäri maailmaa. Kuinka ihmiset nyt selviävät?
Vastaus: ilmeisen hyvin.
Tämän voi päätellä sosiaalisen median reaktioista. Monia Twitterin käyttäjiä puolisen tuntia kestänyt WhatsAppin käyttökatko ja sitä seurannut uutisointi tuntuivat lähinnä huvittavan.
Aluksi oli shokki.
Pian seurasi reaktio.
Tämän jälkeen tuli käsittelyvaihe.
Ja lopulta hyväksyntä.
WhatsAppilla on yli 1,2 miljardia käyttäjää maailmanlaajuisesti. Facebook osti palvelun vuonna 2014 reilulla 16 miljardilla eurolla. Facebookin tiedottajan mukaan yhtiö tutkii parhaillaan, mikä aiheutti palvelun kaatumisen.
Lue lisää:
WhatsApp-järjestelmä kaatui kymmeniksi minuuteiksi - Järjestelmän kaatumisen syytä ei vielä tiedetä
Netflix on katkonut loputkin suhteensa Hollywood-tähti Kevin Spaceyyn, 58.
Netflix ilmoitti perjantaina, että se ei enää aio olla missään tekemisissä hittisarja House of Cardsin kanssa, mikäli Spacey jatkaa sarjassa.
Päätös liittyy viime viikolla esiin tulleeseen ahdisteluskandaaliin. Spacey pyysi viime viikonloppuna anteeksi näyttelijä Anthony Rappilta seksuaalista ahdistelua.
Spaceyn kerrotaan painostaneen Rappia seksiin juhlissa 30 vuotta sitten. Rapp oli tuolloin 14-vuotias.
Televisiokanava CNN kertoi torstaina, että kahdeksan House of Cardsin tuotannossa mukana ollutta ihmistä syyttää Spaceya ahdistelusta.
Lisäksi Lontoon poliisi on ottanut tutkittavakseen hyväksikäyttösyytöksen vuodelta 2008, kertoo sanomalehti The Guardian. Spacey työskenteli tuolloin Old Vic -teatterin taiteellisena johtajana Lontoossa.
Guardianin mukaan 23-vuotias mies on kertonut sammuneensa Spaceyn asunnolle ja heränneensä siihen, että Spacey käytti häntä hyväkseen seksuaalisesti.
Kevin Spacey on esittänyt menestyssarja House of Cardsissa Yhdysvaltain presidentiksi kohoavaa demokraattipoliitikko Frank Underwoodia. Netflix ehti jo aiemmin ilmoittaa, että sarja päättyy ensi vuonna esitettävään kuudenteen tuotantokauteen.
Netflixin lausunnon mukaan se miettii sarjan tuotantoyhtiön MRC:n kanssa parhaillaan vaihtoehtoja sarjan tulevaisuuden suhteen.
Netflix ilmoitti myös, että se ei aio julkistaa Spaceyn tuottamaa, jälkituotantovaiheessa olevaa elokuvaa "Gore".
Spaceyn edustaja lopetti työnsä torstaina. Spaceyn edustajaa ei tällä hetkellä ole tiedossa.
Lue myös:
Päivitetty klo 08.25. Lisätty The Guardianin tieto Lontoon-tutkinnasta.
Tällä viikolla julkaistut vuoden 2016 verotiedot saivat ihmiset taivastelemaan suurituloisten ansioita. Samaan aikaan kun Supercell-miljonäärit tekivät isoja tilejä, yli 155 000 ihmistä oli verottajan silmissä kokonaan ilman tuloja. Vuonna 2015 vastaava luku oli reilut 146 000.
Verohallinnon ylitarkastajan Ville Niemeläisen mukaan nollatuloisten taustat ovat moninaiset.
– Ihminen voi elää verovapailla tuilla eli toimeentulotuella, asumislisällä ja lapsilisällä. Tai sitten hän voi elää puolison tuloilla eli tyyppiesimerkki olisi kotiäiti tai -isä. Tai jos on hyvin paljon omaisuutta ja ei halua, että te-toimisto patistaa töihin, niin elää vaan sillä omaisuudellaan, Niemeläinen selittää.
Edellä mainitut syyt selittävät Niemeläisen mukaan kuitenkin vain alle puolet 155 000 nollatuloisesta.
Esimerkiksi pelkillä verottomilla tuilla eläviä oli Kelan tilastojen mukaan alkuvuonna 12 500. Viime vuoden tilastoja ei ole kootusti saatavilla, sillä toimeentulotuen maksatus siirtyi kunnilta Kelaan vuoden 2017 alussa.
Verottajan tilastoissa nollatuloisena näyttäytyvien noin 9 000 ihmisen lisäys johtuu Niemeläisen mukaan kansainvälistymisestä.
– Esimerkiksi ihmiset, jotka tulevat Suomeen töihin johonkin isolle työmaalle tai poimimaan marjoja. Silloin he tulevat verohallinnon asiakkaaksi, koska joudumme antamaan heille verokortin.
– Ihmiset eivät välttämättä tee muuttoilmoitusta pois Suomesta, jolloin me emme ymmärrä katkaista verotusta. Heidän asiakastietonsa jäävät meidän käyttöömme, ja joudumme pyörittämään näitä verotuspäätöksiä, jatkaa Niemeläinen.
Lisäksi ihmisten liikkuvuudesta johtuvaan kasvuun kuuluu ulkomailta tulleita kesämökin ostajia, ulkomaille muuttaneita suomalaisia, ulkomaisia sijoittajia, ja ulkomailla eläviä eläkeläisiä.
Ylitarkastaja Ville Niemeläisen mukaan verottajan asiakaskanta kasvaa kansainvälistymisen takia koko ajan, ja nollatuloisten määrä tulee lisääntymään myös jatkossa.
Toimitusjohtaja Taisto Kujalan perjantai on mennyt valvontakameratallenteita tarkastellessa. Maanantaina hänen Pyhtäällä sijaitsevasta yrityksestään katosi useita satoja kiloja kuparia. Kujala arvelee, että varkaat olivat ammattilaisia, sillä ulkona ollut valvontakamera oli käännetty osoittamaan poispäin ennen kuin tuotantohallin ovesta oli murtauduttu sisään.
– Kyllä tämä vähän närästää, vaikka oli tähänkin varauduttu. Ei tarpeeksi hyvin kuitenkaan, sanoo Kujakiila Oy:n toimitusjohtaja Taisto Kujala.
Poliisin mukaan tekijät olivat lastanneet kuparin henkilöautoa suurempaan ajoneuvoon. Murtautuminen teollisuushalliin tapahtui pimeän aikaan maanantai-iltana, kun paikalla ei ollut ketään.
Kujalan yritys muun muassa ostaa, jalostaa ja myy romumetallia sekä kierrättää akkuja. Yritys käsittelee niin alumiinia, kuparia, sinkkiä, kuin nikkeliäkin eli metalleja, joilla on uudelleenmyyntiarvoa. Tekijät olivat vieneet vain kuparia.
– Se oli pätkissä olevaa reilun sormen paksuista pääosin sähköjohdoista kuorittua hyvälaatuista kuparikaapelia. Ne tiesivät, mikä on arvokkainta tavaraa. Muut metallit ne jättivät, sanoo Taisto Kujala.
Romumetallivarkaudet ovat Suomessa yleisiä, vaikka niiden määrä näyttäisi viime vuosina vähentyneen. Rikollisia kiinnostaa arvokas kupari ja autojen lyijyakut sekä katalysaattorit. Monesti varastettu kupari on sähkökeloista, jotka on viety rakennustyömaalta tai sähkökeloja myyvistä tai käyttävistä yrityksistä.
– Aika useasti taustalla on myöskin rajat ylittävä liikkuva rikollisuus. Tekijät tulevat maahan ja kiertävät kohteita. Tekomalli on sellainen, että anastetaan arvometallia esimerkiksi rakennustyömailta, jalostamoista, liiketiloista tai romuttamoilta, sanoo poliisitarkastaja Jyrki Aho Poliisihallituksesta.
Syksy ja alkutalvi ovat otollista aikaa metallivarkauksille. Pimeä laskeutuu aikaisin, minkä vuoksi tekijät pystyvät liikkumaan huomaamatta. Ei myöskään ole niin kylmä, että esimerkiksi sähkökelat olisivat umpijäässä ja vaikeasti käsiteltäviä.
Joskus rikolliset ovat röyhkeitä ja suorittavat tekonsa keskellä kirkasta päivää. Muutamia vuosia sitten Helsingissä anastettiin vanhan kerrostalon kuparikatto päiväsaikaan.
– Kaverit olivat menneet kuorma-autolla paikalle nätit työvaatteet päällä. Kukaan ei osannut epäillä, sillä katto piti vaihtaa joka tapauksessa. Aliurakoitsijoista kaikki eivät tunne toisiaan, sanoo toiminnanjohtaja Jari Kortesoja Suomen Romukauppiaiden Liitto ry:stä.
Kortesojan mukaan parhaan kuparilaadun maailmanmarkkinahinta on kiloa kohden noin kuuden euron tietämillä. Hän arvioi, että suurimmat kuparisaaliit ovat Suomessa olleet arvoltaan noin 30 000 euroa. Metallia varastetaan myös julkisilta paikoilta, joissa liikkuu paljon ihmisiä.
Takavuosina rikolliset varastivat Finlandia-talon kuparisia kaiderakenteita ja ovenkahvoja Helsingissä. Kotkassa sijaitsevasta Sapokan puistosta puolestaan katosi aiemmin pronssinen sorsaveistos, joka löytyi myöhemmin romun seasta Pohjanmaalta.
Patsas palautettiin takaisin alkuperäiseen paikkaan. Se oli varastettu ilmeisesti sen vuoksi, että metallin hinta oli korkea. Tampereelta ja Helsingistä vietiin puolestaan asfalttiin upotettuja vanhoja kuparisia rappuralleja, johon kengät pyyhitään ennen sisäänmenoa.
– Viimeksi niitä varastettiin viime tai toissa viikolla Tampereelta. Rappuralleista ei saa kauhean isoja myyntituloja, vain joitain kymmeniä euroja, mutta niiden häviäminen aiheuttaa muita vahinkoja. Uusia rappuralleja on hankala löytää, koska ne ovat erikoistavaroita, sanoo Jari Kortesoja.
Kortesoja arvioi, että romumetallivarkaudet lisääntyvät aina, kun taloudella menee paremmin. Nousukauden aikana metalleja tarvitaan, koska tuotanto käy kuumana.
– Romun hinta nousee ja laskee. Mitä korkeammalle hinta menee, sitä enemmän romu kiinnostaa varkaita. Vaikka rikosmäärät ovat laskeneet, ovat rikokset valitettavan yleisiä.
Varastetun metallin jäljittäminen on hankalaa, koska romussa on harvoin leimoja tai muita tunnisteita. Kaikki tapaukset eivät myöskään tule poliisin tietoon. Suomen Romukauppiaiden Liiton jäsenyritykset ovat sitoutuneita tiedottamaan epäilyttävistä metallieristä.
Suomessa varastetun metallin myyminen on vaikeutunut. Se johtuu Suomen Romukauppiaiden liiton ja poliisin yhteistyöstä.
– Meillä on toimintamallisopimus tähän rikollisuuteen liittyvän tiedon jakamiseksi sekä rikollisuuden tilannekuvan ylläpitämiseksi, jos anastetuksi epäiltyä metallia yritetään myydä esimerkiksi romuttamolle, sanoo poliisitarkastaja Jyrki Aho Poliisihallituksesta.
Romukauppiaden tavoitteena on myös tehdä varastetun tavaran vaihtaminen hankalaksi. Alle 500 euron romueristä ei makseta käteisellä, vaan raha annetaan tilille. Myyjältä vaaditaan henkilöllisyystodistus, josta otetaan kopio.
– Se on vaikuttanut sillä tavalla, että olemme saaneet hyvin paljon varastettua tavaraa kiinni niin sanotusti vaa'alta. Rasitteeksi on tullut se, että tämän iloisen EU:n myötä on kotimaisten veijareiden lisäksi tullut ulkomaisia veijareita, sanoo Jari Kortesoja Suomen Romukauppiaiden Liitosta.
Kaakkois-Suomen poliisi tutkii Pyhtään kuparirikosta. Havainnot pyydetään ilmoittamaan poliisille sähköpostilla osoitteeseen rikostorjunta.kymenlaakso@poliisi.fi tai puhelimitse numeroon 0295 414 500.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ennen Aasian-matkaansa antanut kaksi lausuntoa, joissa hän piti mahdollisena, että hän erottaa hallituksensa keskeisiä ministereitä.
Hänen tulilinjallaan ovat ulkoministeri Rex Tillerson ja oikeusministeri Jeff Sessions.
Myöhään torstai-iltana Trump oli Fox-kanavan haastattelussa. Trump ilmaisi tyytymättömyytensä eräisiin ulkoministeriön virkamiehiin, jotka eivät täysin tukeneet hänen ajatuksiaan.
Hän myös arvosteli ulkoministeri Tillersonia ja painotti, että presidentti yksin määrää Yhdysvaltain ulkopolitiikan linjasta.
– Ainoa, jolla on merkitystä, olen minä itse, hän totesi.
Kun toimittaja Laura Ingraham kysyi, pysyykö ministeri Tillerson tehtävässään vaalikauden loppuun, Trump vastasi, ettei ollut varma.
– Katsotaan, en tiedä, kuka se [ulkoministeri] on kauden loppuun, hän sanoi The Hill -lehden mukaan.
Tillersonin ja Trumpin välit ovat olleet jännitteiset. Noin kuukausi sitten Tillerson haukkui Trumpia "ääliöksi". Trump on puolestaan sanonut Tillersonin olevan heikko.
Ulkoministeriössä on esitetty kritiikkiä Trumpin halusta leikata diplomatiaan käytettäviä määrärahoja ja kehitysapua. Trump ei myöskään ole täyttänyt monia ministeriössä auki olevia tehtäviä, kuten esimerkiksi Suomen-suurlähettilään tehtävää.
Trump ja Tillerson lähtivät kuitenkin yhdessä vierailulle Aasian maihin.
Juuri ennen lähtöään Aasiaan Trump piti lehdistötilaisuuden, jossa hän arvosteli kovin sanoin oikeusministeriötä.
Trump on ärsyyntynyt ministeriön tarmokkaasta tutkinnasta, joka kohdistuu Trumpin vaalikampanjaorganisaatioon ja siinä mukana olleisiin republikaaniaktiiveihin.
Trump lähetti tänään perjantaina lähes kymmenen twiittiä, joissa hän hyökkäsi demokraattipuolueen kimppuun ja patisti oikeusministeriötä tutkimaan Hillary Clintonin tekemisiä.
Kun toimittaja kysyi, aikooko Trump erottaa oikeusministeri Jeff Sessionsin, jos tämä ei määrää demokraatteihin kohdistuvaa tutkintaa, Trump vastasi, "en tiedä".
– Monet ihmiset ovat pettyneitä oikeusministeriöön, mukaan lukien minä, hän jatkoi.
Trumpin uusi demokraatteihin kohdistuva mielenkiinto juontaa juurensa Politico-lehden artikkelista, jossa kerrotaan pian ilmestyvästä kirjasta. Siinä demokraattien entinen puheenjohtaja Donna Brazile kertoo uskovansa, että demokraattien viime vuonna käymä presidenttiehdokkaan esivaali oli vääristelty Hillary Clintonin hyväksi.
Brazile arvioi, ettei mitään lakia rikottu, mutta että varainkeruu "näytti epäeettiseltä".
Perjantaina julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan Floridan Disney Worldin alligaattoriongelmasta tiedettiin jo kauan ennen kuin yksi niistä tappoi lapsen viime vuonna.
Jo 15 kuukautta ennen 2-vuotiaan Lane Gravesin kuolemaan johtanutta alligaattorihyökkäystä Disney Worldin tontilta Floridasta otettiin kiinni 45 matelijaa. Kesäkuussa 2016 tapahtuneen hyökkäyksen jälkeen pyydyksiin on jäänyt 95 alligaattoria. Luvut selviävät Floridan villieläinten suojelukomission tiedoista. Komissio on luvannut poistaa alueelta 400 yli 1,2 metriä pitkää alligaattoria vuoteen 2023 menneesä.
Graves joutui hyökkäyksen uhriksi leikkiessään järven rannalla. Uinti vedessä oli kielletty kyltillä, mutta alligaattoreista ei varoitettu mitenkään. Huvipuisto lisäsi alligaattoreista ja käärmeistä varoittavia kylttejä tapahtuneen jälkeen. Sukeltajat löysivät pojan ruumiin seuraavana päivänä vedestä tapahtumapaikan läheltä.
Vielä vuonna 1970 alligaattorit olivat uhanalaisia ja niitä oli vain muutamia tuhansia. Suojelutoimien seurauksena niiden määrä on kuitenkin noussut osavaltion alueella yli 1,3 miljoonaan.
Törnävän hautausmaalla Seinäjoella on erillinen alue, jonka keskellä on korkea valkoinen risti.
Risti ympäristöineen on yli 600 Törnävän sairaalan eli entisen Seinäjoen piirisairaalan potilaan ja henkilökuntaan kuuluneen viimeinen leposija.
Jykeviin muistomerkkeihin on kaiverrettu haudattujen nimet ja hautausvuosi, joka on usein 1930- tai 1940-luvulla. Joukossa on ainakin yksi ”Taavetti” – ilman sukunimeä ja virallista etunimeä.
– Sodan aikana tänne tuli aika paljon potilaita Karjalasta ja Rauhan sairaalasta. Kaikkia potilaita ei ilmeisesti ole edes tunnistettu. Ei tiedetty, missä he olivat asuneet ja mistä tänne tulleet, ei tiedetty oikein nimiä ja omaisia, keitä he olivat, kertoo Riitta Marttila Seinäjoen oppaista.
Seinäjoen seurakunnan historian mukaan sairaalassa kuolleet saivat hautapaikkansa alueelta erityisesti juuri talvi- ja jatkosodan aikana, mikäli omaiset eivät voineet hoitaa hautausta.
Törnävän sairaala toimi sotien aikaan 29. Sotasairaalana. Sinne evakuoitiin talvi- ja jatkosodassa psyykkisesti sairastuneita sotilaita. Evakuoinnit ja potilassiirrot mainitsee esimerkiksi Ville Kivimäki kirjassaan Murtuneet mielet – Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945 (Ville Kivimäki ja WSOY, 2013).
Sairaalan rakennuksista Seurala oli puolustusvoimien käytössä koko talvisodan ja kolme mielitautiosastoa koko vuoden 1940. 25-vuotishistoriikissa todetaan myös siirtoväkeen kuuluneita mielisairaita sijoitetun sairaalaan (W. Rantoja: Seinäjoen piirisairaala 1923-1948. Kirjapaino Hermes)
Rantoja toteaa arkielämän etenkin sotien aikaan olleen kovaa ja sotavuosien lisänneen kuolleisuutta sekä sairaalassa että sen ympärilläkin.
– On sanottu, että sairaalassa olisi pidetty [potilaita] nälässä, mutta kun joka puolella oli nälkää, ei ole mitään todisteita, että se pitäisi paikkansa, Riitta Marttila sanoo.
– Joka puolella oli köyhää ja osa [potilaista] oli ehkä menehtynyt jo matkalla tänne. Aika on ollut erilainen kuin nykyään.
Piirisairaalan tai piirimielisairaalan hautausmaa vihittiin kirkollisesti tarkoitukseensa kesäkuun 3. päivä 1934. Seinäjoen seurakunnalle se siirtyi vuonna 1971, minkä jälkeen sen muistomerkit ja istutukset järjesteltiin uudelleen.
– Täällä oli aikoinaan valkoiset pienet ristit, mutta ne on otettu pois ja laitettu tilalle iso valkoinen risti, Riitta Marttila kertoo.
Seinäjoen seurakunnan mukaan Törnävän sairaalan työntekijät huolehtivat haudan kaivamisesta ja arkun kantamisesta hautausmaalla. Potilaat siunattiin haudalla, siunauksen toimitti pappi ja myös kanttori oli hautajaisissa mukana.
Hautaukset ajoittuvat 1930-luvulta 1970-luvulle. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.
– Vuonna 1992 Törnävän sairaalan johtava sairaalateologi Kyösti Lähteenmäki haudattiin tänne. Hän halusi tulla haudatuksi omiensa joukkoon, Riitta Marttila sanoo.
– Bra Jonatan! huutaa kuusivuotias kokkolalainen Jesper Lindqvist ja hakkaa käsiään yhteen. Hän on katsomassa suuren idolinsa, velipuoli Jonatanin, jääkiekkoharjoituksia.
Jesper rakastaa jääkiekkoa, mutta lajin riskien takia hän ei voi sitä itse harrastaa. Jesperillä todettiin kahden päivän ikäisenä synnynnäinen munuaissairaus, suomalaistyyppinen nefroosi. Vanhemmille kerrottiin, että pojalle munuaissiirto oli ainoa vaihtoehto.
– Sehän oli todellinen shokki, äiti Nina Lindqvist muistelee.
Vielä vaikeammat ajat olivat kuitenkin edessä: kahden kuukauden iässä Jesper sairastui RS-virukseen ja hinkuyskään, mikä vei pojan teho-osastolle ja hengityskoneeseen. Vaikka ennuste oli huono, kuukauden tehohoidon jälkeen Jesper selvisi.
Mutta pian perheellä oli taas vastassaan uusi takaisku. Jesperin elimistöön alkoi kertyä nestettä.
– Oli juhannus ja me oltiin päätetty, että nyt ollaan mökillä, saunotaan ja otetaan ihan iisisti. Sitten tuli soitto lastenosastolta: Jesperin keuhkoihin oli tullut nestettä, ja tunnin päästä olisi lähtö ambulanssilla Helsinkiin.
Siellä selvisi, että Jesperillä oli sappitiekysta, ja se poistettiin. Vasta kun näistä vaikeuksista oli selvitty, tuli munuaisensiirto ajankohtaiseksi.
Jesperin äidille Nina Lindqvistille oli itsestäänselvää, että hän luovuttaa munuaisensa pienelle ja hyvin sairaalle pojalleen.
– En harkinnut sitä ollenkaan. Jos minun munuaiseni sopisi Jesperille, niin totta kai antaisin sen hänelle – olisin antanut vaikka molemmat munuaiseni.
Jesper ehti olla dialyysi- eli keinomunuaishoidossa seitsemän kuukautta, vaikka luovuttaja löytyikin lähipiiristä. Dialyysihoito veti pojan heikoksi.
– Jesper ei syönyt itse ollenkaan, vaan kaikki ravinto meni nenä–mahaletkun kautta. Hän oksensi 10–20 kertaa päivässä. Jesperin elämä oli erittäin rajoittunutta, koska hän joutui olemaan pääosin sairaalassa. Kotonakin olimme vain kotona, äiti Nina kertoo.
Nykyään Jesper on reipas ja pirteä kuusivuotias. Hän pääsi munuaisensiirtoleikkaukseen 1 vuoden ja 10 kuukauden ikäisenä, koska hänen äitinsä sopi luovuttajaksi.
Kaikille munuaissairaille ei käy yhtä hyvin. Useimmat joutuvat jonottamaan uutta munuaista vuosia. Sopivista siirrännäisistä on jatkuvasti pulaa siitäkin huolimatta, että munuaissiirtoja tehtiin Suomessa viime vuonna ennätyksellisen paljon, 262 siirtoa. Jonossa on kuitenkin noin 400 munuaissairasta potilasta.
Ongelma on se, ettei munuaisia juuri saada eläviltä, vaan yli 90 prosenttia siirrännäisistä tulee aivokuolleilta luovuttajilta.
Lääkärit toivovat, että siirrot omaisilta lisääntyisivät, koska niissä munuaisen ennuste on huomattavasti parempi kuin aivokuolleen luovuttajan tapauksessa.
Ninan munuainen rupesi toimimaan Jesperillä heti leikkauksen jälkeen erinomaisesti. Se hetki oli tunteellinen, ja vieläkin Ninan silmäkulmaan tulee kyynel, kun hän ajattelee asiaa.
– Olihan se kauan odotettu hetki ja herkistää minut vieläkin.
Hän ei haluaisi, että Jesper joutuisi enää koskaan dialyysihoitoon, mutta sekin saattaa olla vielä edessä.
Lindqvistin perhe on onnellinen ja kiitollinen siitä, missä nyt ollaan. Äiti Nina sanoo monen kuvitelleen, että munuaisensiirron jälkeen Jesper olisi täysin terve. Näin ei kuitenkaan ole, sillä pojalla on elinikäinen lääkitys ja säännöllisillä laboratorio- ja lääkärikäynneillä seurataan, että munuainen toimii.
Mahdollista on, että Jesperillä on vielä edessään uusi munuaisensiirto. Lääkärit eivät ole antaa munuaisen toiminnasta minkäänlaisia ennusteita.
– He ovat sanoneet, että siinä voi mennä vuosi, kymmenen tai kaksikymmentä vuotta. Vaikka munuainen toimii nyt hyvin, kukaan ei tiedä, kauanko Jesper sillä pärjää, sanoo äiti Nina Lindqvist.
– Onhan se hetkittäin rankkaa elää epävarmuuden kanssa, mutta sillä tavalla pärjää, ettei ajattele asiaa, Nina hymyilee.
Näin alkaa Suomen suurituloisimpien lista: John Nicholas Derome, Supercell, 74 miljonaa euroa. Lassi Tapani Leppinen, Supercell, 70 miljoonaa euroa. Ilkka Matias Paananen, Supercell, 47 miljonaa euroa.
Ja sitä rataa.
Vuoden 2016 verotietojen myötä Suomen kansa sai taas tietää, ketkä ovat Suomen rikkaimpia ihmisiä. Mitä työttömien edusmies ajattelee kateusviikon päätteeksi?
– Jos ihminen on työtön ja elää köyhyysrajan alapuolella, toisten miljoona-ansiot herättävät takuuvarmasti jonkun verran katkeruutta, Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski sanoo.
– Toinen puoli lanttia on se, että miljoonista maksetaan veroja, joilla ylläpidetään työttömien sosiaaliturvaa.
Haapakosken mukaan verotiedot kuitenkin osoittavat, kuinka eriarvoistunut yhteiskuntamme on.
Samalla kun Supercellin perustajat ja johtajat ovat Suomen kovatuloisimpia ihmisiä, he ovat myös kovimpia veronmaksajia. Samoin itse yhtiö maksaa Suomen suurimpia yhteisöveroja, 181 miljoonaa euroa vuonna 2016.
Kovista tuloista maksetaan siis – yleensä – myös paljon veroja. Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski on tyytyväinen jokaisesta Suomeen maksetusta veroeurosta.
Työttömien Keskusjärjestön Haapakosken mielestä Supercellin pomot ovat hoitaneet asiansa mallikkaasti.
– He eivät ole ensimmäisenä palkanneet lakimiespataljoonaa, ja siirtäneet rahojaan veroparatiiseihin. Uskon, että kun he ovat start up –alkuvaiheen jälkeen menestyneet, he haluavat olla talkoohengessä mukana rahoittamassa yhteiskunnan menoja.
Helsingin Sanomat uutisoi tällä viikolla, etteivät Portugaliin muuttaneet vuorineuvokset, Keskon entinen pääjohtaja Matti Halmesmäki, Rautaruukin entinen toimitusjohtaja Sakari Tamminen ja Nokian Renkaiden entinen toimitusjohtaja Kim Gran maksaneet eläkkeistään veroja Suomeen viime vuonna.
Haapakosken mielestä ei ole kohtuullista, että varakkaat vuorineuvokset eivät maksa Suomeen verojaan, mutta työtön maksaa työmarkkinatuestaan veroja viidenneksen. Esimerkiksi noin 700 euron työmarkkinatuesta jää käteen vain reilut 500 euroa kuukaudessa.
– Veropakolaisuus on tietenkin katkeruutta herättävää, Haapakoski sanoo.
Kertauksen vuoksi: Suomen suurituloisimman miehen yhteenlasketut tulot olivat viime vuonna 74 miljoonaa ja rapiat päälle. Haapakoski laskee, että työmarkkinatuella elävän suomalaisen työttömän vuosiansio jää alle kymppitonnin.
Vaikka työttömien ja muiden huonotuloisten parissa vero- ja tulotietojen julkistus saattaa herättää närää, Jukka Haapakoski on ehdottomasti verotietojen julkistamisen kannalla. Ne kiinnostavat ihmisiä.
– Kyllä suurituloisten listat panevat vähän ajattelemaan tätä omaakin uravalintaa. Mutta verotietojen julkaiseminen on paikallaan. Mitä avoimempi yhteiskunta on, sitä terveempi se on.
Jo lähes 30 ihmistä on kuollut taifuunin aiheuttamien tuhojen seurauksena keskisessä ja eteläisessä Vietnamissa.
22 ihmistä on kateissa.
Lauantaista asti riehunut myrsky puhaltaa pahimmillaan 90 kilometrin tuntinopeudelle. 40 000 kotia on vaurioitunut ja sähköt sekä liikenneyhteydet ovat poikki. Jo 30 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa. Evakuoitujen joukossa on myös turisteja.
Myrsky on tehnyt tuhojaan myös Danangin satamakaupungissa, jossa on määrä järjestää tulevalla viikolla Aasian ja Tyynenmeren alueen johtajien huippukokous.
Kaupunki on noin 500 kilometrin päässä pahimmalta tuhoalueelta.
Myrsky romahdutti muun muassa portin, jossa lukee Tervetuloa Danangiin, kertoi uutistoimisto Reuters.
Vietnamin viranomaiset ovat pyytäneet asukkaita vapaaehtoisiksi auttamaan kaupungin siivoamisessa.
Huippukokoukseen osallistuvat loppuviikosta Yhdysvaltain presidentti Donlad Trump, Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan Xi Jinping.
