Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luetuimmat
Viewing all 108112 articles
Browse latest View live

Kalasta jopa satoja euroja kilolta? Lappilainen erämies valmistaa keskiaikaista herkkua ja uskoo, että Keski-Eurooppa himoitsee sitä

$
0
0

Torniolaisen Samuli Pulkkisen työtoimistossa leijuu määrittelemätön tuoksu. Kalaa, ehkä, muttei kuitenkaan tuoretta. Savua, ehdottomasti. Jotain ihan muuta kuin hieman luotaantyöntävän hajuinen kuivattu turska.

Innokas pitkän linjan kalastaja Pulkkinen uskoo kehittäneensä tuotteen, jolla yrittäjyys alkaa ennen pitkää kannattaa: kuivattu hauki. Sitä tosin kannattaa markkinoida lähialueiden sijaan suoraan Keski-Eurooppaan.

Kuivahauen perään ei Suomessa juuri kysellä, mutta maan rajojen ulkopuolella se voisi olla arvostettu herkku.

– Tällä on jo arvostus Keski-Euroopassa ja se on hurjan kovahintainen kala siellä, ja sinne me olemme menossa. Varmaan paras hinta, minkä siitä voi saada, on siellä.

Pulkkinen vertaa kuivattua haukea japanilaiseen katsuobushi-tonnikalaan, joka on arvostettua kuivattua kalaa.

– Katsuobushi-tonnikalasta saa 300 euroa kilolta. Olen tyytyväinen, jos niihin samoihin kilohintoihin pääsee.

Kapahaukea vietiin herrojen pöytiin

Keskiajalla suomalaista kuivattua haukea, kapahaukea, ei tarvinnut isommin markkinoida; sitä meni niin paljon kuin pystyttiin viemään. Kapahauesta saadut vientitulot olivat merkittävät, minkä lisäksi sitä syötiin paljon myös kotimaassa.

Se oli erittäin arvostettu herkku, jota tarjoiltiin korkea-arvoisten herrojen ruokapöydissä ja vietiin arvokkaina tuliaisina. Ruokakulttuuriin erikoistunut kansantieteilijä Marja Hartola kertoo, että hauen suosio johtui vallalla olleesta katolisesta uskonnosta, joka määräsi neljä pitkää paastoa vuodessa ja lisäksi jokaviikkoisia paastopäiviä. Silloin lihaa ei saanut syödä, mutta kala oli sallittu.

– Alkoi tulla pulaa kalasta, joten Suomesta lähetettiin kalaa Keski-Eurooppaan. Hauki oli helppo lähettää kuivattuna. Varsinkin Lapista tuli paljon suurta haukea ja niistä sai nopeasti paljon kalaa, Hartola kertoo.

Kuivatun hauen kulta-aika oli 1500-luvulla, mutta sitä vietiin vielä 1700-luvullakin jonkin verran. Sitten sen käyttö pikku hiljaa hiipui.

– Katolinen väestö pieneni, ei ollut niin paljon paastopäiviä. Nykyisin kuivattua kalaa ei ole Suomessa missään, mutta melkein kaikkialla muualla Euroopassa ja Aasiassa sitä syödään, Hartola toteaa.

Nyt kuivatun kalan olisi korkea aika palata suomalaiseenkin ruokavalioon, mikäli uskomme tunnettua kokkia.

Uusi eettinen ruokahitti

TV-kokki ja suomalaisen ruoan puolestapuhuja Markus Maulavirta näkisi mielellään kuivatun hauen nousevan suosioon, sillä se sujahtaisi täydellisesti eettisen lähiruoan trendiin.

– Hauki kuuluu tähän meidän lajistoon ja sitä on ihan älyttömästi. Ja sehän on järjettömän hyvä ruokakala, se on vain jostain käsittämättömästä syystä jäänyt kakkossarjaan, Maulavirta perustelee.

Kuivattua haukea innokas eränkävijä-kokki kehuu vuolaasti. Kotona hän maustaa haukirouheella vaikka tahnan tai kastikkeen, mutta se sujahtaa hyvin myös keittoon tiettömillä taipaleilla.

– Kun lähtee kairaan kävelemään, niin kuivattuja vihanneksia ja kuivahaukea mukaan ja niistä saa mainion sopan tehtyä tulilla, Maulavirta visioi.

Huonomaineinen hauki kaipaa kuitenkin useampia äänenkannattajia.

Kuivattua haukea suikaleina pussissa
Laura Valta / Yle

"Jänkäkoira" ei monelle kelpaa tuoreena eikä kuivattuna

Yrittäjä Samuli Pulkkinen tietää, että kuivatun hauen markkinointi suomalaisille vaatii kovaa työtä – varsinkin pohjoisessa, jossa jänkäkoiraksi haukutun kalan maine on kehno.

Pienyrittäjälle se tarkoittaa sitkeää ponnistelua, vaikka tuote on kaupallisessa mielessä harvinainen ellei jopa ainutlaatuinen. Pitää saada tunnettuja puolestapuhujia, ravintolat kiinnostumaan ja kuluttajat vakuutettua. Siinä missä vaikkapa helsinkiläinen ja berliiniläinen trendiravintola pitää kuivattua haukea luksustuotteena, lappilainen vieroksuu haukea kaikissa muodoissa.

– En lähtisi ensimmäisenä lappilaisten asenteita muuttamaan, mutta sillä tavalla tietenkin, että sitä ei ole pakko jänkään polkea. Kantaa sen sinne jalostuslaitokselle ja ottaa siitä rahat pois, Pulkkinen naurahtaa.

Markus Maulavirta ei ymmärrä hauen vähäistä arvostusta tai suoranaista moittimista ollenkaan.

– Ehkä se on se y-ruoto mikä tekee sen haastavaksi. Kun sen opettelee poistamaan, ei hauen voittanutta oikeastaan ole, Maulavirta vakuuttaa.

Kuivatun hauen historiasta on kirjoittanut myös Maaseudun tulevaisuus.


Kaaokseen vajonneessa Venezuelassa voi yhä elää kuin kuningas – juhlat vain on järjestettävä sähköaitojen takana

$
0
0

Fine dining -ravintola La Esquinan pöydissä puhutaan bisneksestä. Kansainvälisiin huippumerkkeihin pukeutuneen seurueen pöytiin kannetaan tataki-tonnikalaa munakoisovaahdolla ja hitaasti kypsennettyä lohta.

Mustiin pukeutunut tarjoilija pelastaa Louis Vuittonin lattialta laukuille tarkoitettuun telineeseen. Venezuelassa uskotaan, että laukun pitäminen lattialla johtaa köyhyyteen.

– Haluaisimme tarjota sinulle drinkin. Ihan mitä vain, sanoo nuori mies, joka esittelee itsensä Juliániksi ja pyytää liittymään seurueeseensa.

Pian vaihdetaan jo poskisuudelmia tatuointitaiteilijana ja graafisena suunnittelijana työskentelevän Arianan ja yrittäjä Miguelin kanssa. Kolmikko kertoo juhlineensa kaksi päivää putkeen.

– Olemme niin väsyneitä tähän tilanteeseen. Paras tapa olla miettimättä sitä on vetää pää täyteen, he toteavat.

"Tilanteella" he viittaavat diktaattoriksi kutsumansa sosialistipresidentin Nicolás Maduron hallintoon ja Venezuelan talousromahdukseen.

Moni muukin näyttää turvautuvan samaan nollauskeinoon. Baaritiskillä mainostettava Aperol Spritz -drinkki tekee kauppansa. Juomien lomassa nautitaan kuubalaisia sikareita, joita saa ostaa ravintolasta. Pukujen takit ripustetaan tuolin karmille, kun dj alkaa soittaa house-musiikkia.

Muutamien metrien päässä sähköaidalla suojatusta ravintolasta pieni poika istuu liikennevalojen alla ja kerjää ruokaa.

Kengänkiillottaja työssään.
La Esquinan edustalla moni hankkii elantonsa kiillottamalla ravintolassa kävijöiden kenkiä.Maija Salmi

La Esquinassa juhlivat Julián, Ariana ja Miguel ovat etuoikeutettuja maassa, jonka kansalaisista noin 60 prosenttia kertoo laihtuneensa viime vuonna keskimäärin 11 kiloa kriisin seurauksena.

Nicolás Maduron kaudella Venezuela on ajautunut täydelliseen kaaokseen.

Edeltäjänsä Hugo Chávezin linjalla jatkavan Maduron ongelmana on ollut Venezuelan tärkeimmän vientituotteen öljyn hinnan lasku. Yhdessä heikon talouspolitiikan kanssa se on nostanut inflaation tuhansiin prosentteihin.

Vaikka minimipalkkaa on nostettu, se ei riitä kunnolla edes perustarvikkeisiin – jos niitä ylipäänsä on saatavilla. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on ennustanut Venezuelan inflaation nousevan ensi vuonna jopa 10 miljoonaan prosenttiin.

Hinnat laukkaavat villisti.

kanammunia ja myyjä
Koska kauppojen hyllyt ovat tyhjiä, ruokaa myydään ja ostetaan kadulla. Esimerkiksi kananmunista on tullut luksustavaraa.Maija Salmi

Monissa caracasilaisissa kaupoissa ei merkitä enää tuotteiden hintoja, sillä ne voivat muuttua päivässä tai jopa tunneissa. Suurin osa saatavilla olevista elintarvikkeista on tuontitavaraa, joista joutuu maksamaan moninkertaisen hinnan. Omaa tuotantoa Venezuelassa ei juurikaan enää ole.

Syyskuun alussa hallitus toteutti kiistellyn uudistuksen, jossa maan valuutasta bolivarista poistettiin viisi nollaa. Samalla nostettiin palkkoja.

Palkankorotukset ja valuuttauudistus eivät helpottaneet hyperinflaatiota.

– Uudistukset olivat kosmeettisia, sanoo venezuelalaisen Datanalisis-yhtiön johtaja, ekonomisti Luis Vicente León.

Hänen mukaansa lohduttavaa tilanteessa on se, ettei mikään maa kestä hyperinflaatiota loputtomiin.

mies
Ekonomisti Luis Vicente Leónin mukaan Venezuelan inflaatio nousee vuoden loppuun mennessä vähintään miljoonaan prosenttiin.Maija Salmi

– Ennen pitkää hallinnon on pakko avata markkinoita ulkomaisille yrityksille ja investoinneille.

Moni kansainvälinen yritys on joutunut lopettamaan Venezuelassa. Valtio on ottanut haltuun myös yksityisiä paikallisia yrityksiä.

Venezuelan kartta johon on merkitty pääkaupunki Caracas.
Yle Uutisgrafiikka

Vielä melko vauraassa Altamiran kaupunginosassa sijaitsevan La Esquinan hinnat ovat nousseet euroiksi muutettuina suunnilleen näin:

Helmikuussa annos tataki-tonnikalaa maksoi pari euroa, toukokuussa lähes viisi. Syyskuun lopussa annoksesta sai pulittaa lähes kymmenen euroa. Nykyinen minimikuukausipalkka riitti silloin kolmeen tataki-annokseen.

Sen jälkeen hinnat ovat jatkaneet kohoamistaan.

Asiakasvirtaan se ei kuitenkaan ole vaikuttanut. Ravintola on lähes aina täynnä, ja suurin osa asiakkaista on paikallisia.

Aamuisin ravintolaan katetaan näyttävä aamupala, iltapäivisin paikan täyttävät bisneslounaat ja iltaisin Juliánin, Arianan ja Miguelin kaltaiset nuoret aikuiset.

ihmisiä baarissa
Talouden kehno jama ei näy La Esquina -ravintolassa.Eduardo Rosales

Ulkopuolisten ei ole helppo päästä heidän kanssaan juttusille. Harva haluaa puhua siitä, millaista on olla hyväosainen Venezuelan kaltaisessa kriisimaassa.

Miguel, Ariana ja Julián puhuvat toimittajalle mielellään, mutta eivät halua esiintyä sukunimellään. Sieppauksen ja ryöstetyksi tulemisen uhka on Venezuelassa niin suuri, että kukaan ei halua julkisesti retostella rahoillaan.

Perheelläni on luodinkestäviä laseja maahantuova yritys. Sillä menee juuri nyt hyvin. Julián

Myös Miguel kertoo tulleensa siepatuksi. Enempää hän ei halua asiasta puhua.

– Voin kertoa, että se ei ollut mukavaa, hän tyytyy toteamaan.

Turvattomuus yhdistää koko Venezuelaa. Sieppaukset ja murhat ovat arkipäivää, ja pääkaupunki Caracasin on usein arvioitu olevan Latinalaisen Amerikan väkivaltaisin kaupunki.

Turvattomuus synnyttää myös liiketoimintaa. Juliánille se takaa hyvän elintason.

– Perheelläni on luodinkestäviä laseja maahantuova yritys. Sillä menee juuri nyt hyvin, Julián kertoo.

Myös Miguel ja Ariana ovat hyvätuloisista perheistä. Perheiden omaisuus on osittain kiinni Yhdysvalloissa olevissa sijoituksissa.

pilvenpiirtäjiä kaupungissa
Caracas on Latinalaisen Amerikan väkivaltaisimpia kaupunkeja.Daniel Azocar / Getty Images

Lauantai-iltaa juhlimaan tullut 23-vuotias Alejandra taas on yrittäjä: hän vaihtaa mainostoimistotyönsä ja opintojensa ohella bolivareita dollareiksi mustassa pörssissä.

– On kriisi toisaalta vaikuttanut minuunkin. Olen joutunut myymään autoni ja vaihtamaan halvempaan yliopistoon, Alejandra sanoo.

Dollareiden myynti on kuitenkin Alejandran mukaan hyvä bisnes.

Venezuelassa dollarit ovat avain makeaan elämään. Maassa elää kuin kuningas, jos taskuissa on bolivarien sijaan dollareita.

Vaikka tavallisten kauppojen hyllyt ovat tyhjiä, Caracasissa on eliitille suunnattuja kauppoja, joista voi ostaa tuontitavaroita kovaan hintaan.

– Nämä ihmiset pystyvät viettämään huomattavan etuoikeutettua elämää verrattuna hallinnon avustuksista ja bolivareissa maksettavista palkoista riippuvaisiin kansalaisiin, sanoo ekonomisti Luis Vicente León.

Venezuelassa puhutaan yleisesti kahdesta eri eliitistä. Toinen niistä kuuluu opposition leiriin, ja sen rikkaudet ovat peräisin ajalta ennen sosialismia tai ulkomailla olevista investoinneista. Lisäksi monet saavat dollarilähetyksiä ulkomailla olevilta sukulaisiltaan.

Toinen eliitti on rikastunut siksi, että se on lähellä hallintoa.

Hugo Chávezista tuli 1990-luvun lopussa presidentti, koska hän lupasi auttaa köyhiä ja kitkeä eriarvoisuutta. Eriarvoisuus ei kuitenkaan juuri vähentynyt.

ihmisiä ostoskeskuksessa
Caracasilaisessa Sambil-ostoskeskuksessa ihmiset jonottavat pankkiautomaatille. Venezuelassa on pulaa käteisestä, ja päivittäinen nostoraja on säädetty muutamaan dollariin.Maija Salmi

Venezuelan sosialistihallintoa on Chávezin ajoista alkaen epäilty muun muassa rahanpesusta ja korruptiosta. Nykyhallinnosta käytetään Venezuelassa yleisesti nimitystä "huumediktatuuri".

Syytösten mukaan Maduron hallinto on alkanut tahkota rahaa huumekaupalla, kun öljytulot ovat romahtaneet. Venezuela on jo pitkään ollut kauttakulkumaa paitsi Yhdysvaltoihin, myös Eurooppaan vietäville huumeille.

Yhdysvallat on tutkinut muun muassa Venezuelan varapresidentin Tareck el Aissamin kytköksiä kokaiinikauppaan jo vuosia. Presidentti Nicolás Maduron puolison Cilia Floresin veljenpojat on tuomittu Yhdysvalloissa huumekaupan yrityksestä.

Venezuelalaiset ovat jo tottuneet uutisiin Maduron hallinnon edustajien ja heidän perheenjäsentensä luksuselämäntyylistä.

Syyskuussa raivon synnyttivät sosiaalisessa mediassa levinneet kuvat Madurosta nauttimassa illallista Turkissa yhdessä Istanbulin kalleimmista ravintoloista samalla, kun tavalliset venezuelalaiset näkevät nälkää.

Tiedät varmaan, kenellä on varaa näihin kelloihin. kultasepänliikkeen myyjä Caracasissa
mies kävelee rakennustyömaan ohi
Seinässä lukee Fuera Maduro eli "ulos, Maduro". Caracasin kadut ovat täynnä presidentti Nicolás Maduron vastaisia iskulauseita.Maija Salmi

Caracasilaisessa kultasepänliikkeessä työntekijä mainitsee myyneensä viikon aikana kolme Rolex-merkkistä, kymmenien tuhansien eurojen arvoista luksuskelloa.

Olivatko ostajat ulkomaalaisia vai venezuelalaisia?

– Kyllä he olivat venezuelalaisia. Tiedät varmaan, kenellä on varaa näihin kelloihin, myyjä sanoo ja viittaa valtaeliittiin.

La Esquinan tiskillä tuplaespressoa nauttii ravintola-alan yrittäjä Jacobo, 54. Hän on tyytyväinen, että päätti aikoinaan sijoittaa Yhdysvaltoihin.

Vaikka La Esquinassa riittää asiakkaita, moni muu ravintola ja yökerho on joutunut sulkemaan ovensa. Potentiaalisia asiakkaita on paennut ulkomaille Venezuelan heikon taloustilanteen takia.

Jacobo hoitaa Miamista käsin Venezuelassa toimivan ravintolaketjunsa asioita. Miami nousee lähes aina esiin, kun keskustelee venezuelalaisten keski- ja hyvätuloisten kanssa. Suuren latinoväestön asuttama kaupunki on myös venezuelalaisten yrittäjien suosiossa.

Jacobon keskiluokalle suunnattu ketju myy Caracasissa hampurilaisia, kyljyksiä ja pihvejä.

– Kun aloitin 2000-luvun alussa, minulla oli 19 ravintolaa. Nyt ravintoloita on jäljellä enää seitsemän, Jacobo sanoo.

lähes tyhjä ravintola
Altamira Village -ostoskeskuksen ravintoloissa ei ole ruuhkaa enää edes viikonloppuisin. Kuva ei ole Jacobon ravintolasta.Eduardo Rosales
Oikeastaan ei ole enää mitään järkeä pyörittää täällä ravintoloita. ravintoloitsija Jacobo

Jacobo ottaa esimerkiksi yhden ravintoloistaan, jossa asiakaskato on kiihtynyt kriisin edetessä. Aiemmin ravintolassa kävi 17 000 asiakasta kuukaudessa, nyt enää 3 000.

– Minut on pitänyt pinnalla se, että kilpailua ei enää juurikaan ole.

Jacobo kertoo, että hänen floridalaisessa ostoskeskuksessa sijaitseva ravintolansa tuottaa huomattavasti enemmän kuin kaikki seitsemän ravintolaa yhteensä Venezuelassa.

– Joskus mietin, että oikeastaan ei ole enää mitään järkeä pyörittää täällä ravintoloita. Asiakaskadon lisäksi ongelma on se, että lähes kaikki raaka-aineet pitää tuoda ulkomailta, hän sanoo.

Jacobo käy Caracasissa noin kolmen kuukauden välein. Tällä kertaa hän on lentänyt Miamista edellisenä päivänä ilmoittamatta henkilökunnalleen tulostaan.

–Turvallisuussyistä on parempi, että ilmestyn yllättäen, Jacobo sanoo.

Hän kuuluu tunnettuun ja vauraaseen juutalaissukuun, minkä vuoksi hän ei halua puhua sukunimellään. Myöskään hänen ravintolaketjunsa nimeä ei saa mainita jutussa.

Venezuelasta on lähtenyt YK:n mukaan yli kaksi miljoonaa kansalaista muutaman viime vuoden aikana. Kun Nicolás Maduro voitti toukokuussa vilpillisiksi tuomitut vaalit, yhä useampi päätti lähteä kotimaastaan.

Hugo Chávezin valtakauden alussa Venezuelasta lähtivät pääasiassa keski-ja hyvätuloiset. Nyt maasta pakenee kaikkiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvia.

Luisana Cordero Cuevas, 30, on päättänyt jäädä.

– Uskon, että vielä tulee parempi aika. Jos me kaikki nuoret ja koulutetut lähdemme, kuka rakentaa maamme uudelleen, hän kysyy.

nainen baaritiskillä
Luisana Cordero Cuevas sanoo tuntevansa itsensä yksinäiseksi.Maija Salmi

Cordero Cuevas on töissä Venezuelan nujerrettuun oppositioon kuuluvan Voluntad Popular -puolueen assistenttina. Hän kertoo, että hänen ystäväpiiristään 90 prosenttia on lähtenyt ulkomaille, entisistä opiskelukavereista kaikki.

– Sosiaalinen elämäni on kuihtunut myös turvattomuuden seurauksena. Kukaan ei uskalla lähteä ulos pimeän jälkeen. Kaikki, jotka voivat, palkkaavat henkivartijan, hän sanoo.

Cordero Cuevas kertoo itsekin pelkäävänsä sieppausta.

– Moni tutuistani on siepattu. Aina kyse ei ole edes rikkaista. Muutama kuukausi sitten toimistomme lähetti siepattiin.

Lähetistä pyydettiin Cordero Cuevasin mukaan 40 000 dollarin lunnaita. Lopulta perhe sai kokoon 4 000 dollaria, ja lähetti vapautettiin.

Suurin osa tapauksista on Cordero Cuevasin kuvaamia nopeita "express-sieppauksia". Niissä uhri vapautetaan usein saman vuorokauden aikana lunnassummaa tai sen osaa vastaan.

Jos me kaikki nuoret ja koulutetut lähdemme, kuka rakentaa maamme uudelleen? Luisana Cordero Cuevo

Venezuelalaisen El Nacional -lehden mukaan sieppausliigat ovat keskittyneet yläluokan asuinalueille. Rikkaat on helppo tunnistaa, sillä merkkivaatteet pistävät silmään Caracasin köyhyyden värittämässä katukuvassa.

Cordero Cuevasin edessä lojuu tummanpunainen Chanelin merkkilaukku. Talouden ja kansainvälisten suhteiden maisterin hymy on valkoinen ja virheetön, ja jalkoja koristavat kalliit tennistossut. Silti hänkin on joutunut karsimaan menojaan.

–Tienasin jo ensimmäisessä työssäni 20-vuotiaana niin hyvin, että pystyin lähtemään ulkomaanmatkalle joka vuosi omilla rahoillani. Lisäksi sijoitin asuntoihin. Nyt voin matkustella vain, jos vanhempani osallistuvat kustannuksiin, Cordero Cuevas sanoo.

Hän myöntää, että kaikesta huolimatta hänen elämänsä on edelleen helppoa Venezuelassa.

– Olen menettänyt paljon, mutta nälkää tai puutetta en joudu kokemaan.

baarin juomahylly
Maija Salmi

Lue myös:

Vessapaperipulasta tuli Venezuelan kriisin vertauskuva – perheenäiti varaa lapsilleen vessaan pyyhkeitä ja saippuaa

Tuhannet pakenevat Venezuelasta Brasiliaan ja jäävät jumiin eristyneelle rajaseudulle – Onnekkaimpia pakolaisia lennätetään parempien työmahdollisuuksien äärelle

Hyperinflaatio nosti hinnat pilviin Venezuelassa: "Moni on täällä kuollut lääkkeiden puutteeseen" – Yle kävi syöksykierteeseen joutuneessa valtiossa

Iso buffet-ravintola otti käyttöön erikoisen hinnoittelun – lautasilta ei nyt päädy ruokaa biojätteeseen ollenkaan

$
0
0

Buffet-ravintoloissa ihmiset mättävät ruokaa noutopöydältä lautasilleen. Syötävää otetaan enemmän kuin jaksaa syödä tai hyvältä näyttänyt ruoka ei maistunutkaan. Niinpä biojäteastiat pursuavat.

Lappeenrannan Nuijamaalla sijaitsevan Laplandia-Marketin buffet-ravintolassa on käytössä tapa, jonka ansiosta lautaselta ei päädy ruokaa lainkaan biojäteastiaan. Jätettä voisi kuitenkin kuvitella tulevan, sillä parhaimpina päivinä ravintolassa käy yli tuhat ruokailijaa. Marketin ja kahvilan omistaja Mohammad Darwish on tyytyväinen.

– Biojätettä ei tule käytännössä ollenkaan, kertoo Darwish.

Syynä biojätteen vähäiseen määrään on se, että Laplandia-Marketissa ruoka on hinnoiteltu kilohinnan mukaan. Tällöin ihmiset ottavat vain sen verran, mitä jaksavat syödä.

Lounaan hinta ravintolassa on 19,90 euroa kilo. Kun asiakas on ottanut linjastolta haluamansa ruoat, punnitaan annoksen paino ja lasku tulee sen mukaan. Keskimäärin annoksen hinnaksi tulee noin kahdeksan euroa.

lounasbuffet
Jokainen ottaa sen verran kuin jaksaa syödä ja haluaa maksaa.Jari Tanskanen/Yle

Harvinainen tapa Suomessa

Käytännössä kaikki suomalaiset buffet-ravintolat veloittavat noutopöydästä kiinteän hinnan, jolla saa syödä niin paljon kuin jaksaa.

Matkailu- ja ravintola-alan työnantajien etujärjestö Maran varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi ei ole kuullut, että missään muualla Suomessa kuin Lappeenrannassa olisi buffet-ravintola, joka käyttäisi lounaalla kilohinnoittelua. Tällaista ajatusta on heilläkin pyöritelty, kun biojätteen määrän vähentämistä on pohdittu.

– Näin on ajateltu, että se olisi keino, joka voisi toimia biojätteen vähentämisessä, kertoo Aittoniemi.

Jokunen kasvisravintola Suomessa kuitenkin on, joissa lounas maksetaan painon mukaan. Helsinkiläisessä Silvopleessä Lounas maksaa 22,80 kilolta.

– Biojätettä jää asiakkailta tosi vähän. Suurin osa syö kaiken sen mitä ottaa, kertoo ravintalon kokki Ilari Hosia.

Lämmintä ruokaa ja salaattia voi kilohinnalla ostaa myös joiden markettien palvelutiskeiltä. Lisäksi kaupoissa voi olla salaattivitriinejä, joista kilohinnalla saa tehdä itselleen sopivan salaatin.

Likaisia astioita astiankeruutelineessä
Syömätöntä ruokaa ei lautasille jää.Petri Kivimäki/Yle

Biojäte nollaan

Lappeenrannan Nuijamaalla Laplandia-Marketin ravintolan noutopöytä näyttää varsin tavalliselta suomalaiselta buffet-ravintolalta. Tarjolla on useata erilaista lämmintä kalaa, lihaa, perunoita ja erilaisia salaatteja. Ihmisten ottamat annokset eivät ole valtavia, kun jokainen gramma maksaa erikseen.

Toimitusjohtaja Mohammad Darwish kertoo, että he ovat pitäneet tällaista hinnoittelua liikkeen perustamisesta lähtien eli noin kahdeksan vuotta.

– Silloin kun olin perustamassa ravintolaa, minulle kerrottiin muista ravintoloista, että se ihmisten biojätteeseen heittämän ruoan määrä on ihan valtava. Siksi me tehtiin tällainen systeemi, ja jäte on käytännössä nolla.

Darwishin mielestä ihmiset ottavat nyt ruokaa järkevästi.

– Ihmiset ottavat vain sen verran, mitä syövät. Jos otat enemmän, sinä maksat enemmän.

Venäläisiä ostosmatkailijoita Laplandia marketin edustalla
Lappeenrantalainen Laplandia-Market sijaitsee aivan Venäjän rajan tuntumassa. Siksi asiakkaista suurin osa on venäläisiä turisteja.Petri Kivimäki / Yle

Auttaa koko ravintolaa

Keski-Euroopassa ja Baltian maissa on ravintoloita, joissa kukin ruokalaji maksaa eri hinnan. Sellaista Mohammad Darwish ei kuitenkaan halunnut, vaan he halusivat pitää lounaan ottamisen yksinkertaisena.

– Me laskettiin, minkä verran ihminen keskimäärin syö kalaa, lihaa, salaattia tai perunaa. Sitten laskettiin siitä keskihinta.

Tällaisen tavan luulisi houkuttavan ihmisiä ottamaan lautaselleen pääasiassa arvokkaita tuotteita ja jättämään esimerkiksi edullisemmat perunat tai porkkanaraasteet ottamatta.

– Kyllä niitä on, mutta sellaiset ovat poikkeustapauksia, mitkä ottavat vain esimerkiksi lihaa tai kalaa ja jättäisivät salaatin pois. Suurin osa ottaa ihan normaalisti, kertoo Darwish.

Mohammad Darwishin mukaan ruoan hinnoitteleminen kilohinnalla on monella tapaa merkityksellistä ravintolalle. Heidän on esimrkiksi helpompi arvioida, miten paljon ruokaa menee. Näin vältytään tekemästä liikaa ruokaa, joka sitten jouduttaisiin laittamaan päivän päätteeksi biojätteeseen..

– Henkilökohtaisesti minä en tykkää olleenkaan, että heitetään ruokaa pois. Minulla sydän itkee, kun näkee Suomessa ja ulkomailla, kun ihmiset ottavat kaksi tai kolme lautasellista ja jättävät puolet syömättä.

Hinnoittelu on Darwishin mielestä myös tasapuolista, koska esimerkiksi vähän syövä lapsi tai nainen syövät vähemmän kuin esimerkiksi raavas mies.

Mohamad Darwich
Mohammad Darvish on pitänyt kilohintan perustuva ravintoo Lappeenrannassa noin kahdeksan vuotta.Jari Tanskanen/Yle

Pienemmän lautaset ja tarjotin pois

Luonnonvarakeskus Luken tutkimusassistentti Outi Pietiläinen kertoo, että tutkimuksien mukaan yksi hyvä keino vähentää biojätettä on poistaa "syö niin paljon kuin jaksat" -ravintolat ja korvata ne sellaisilla, joissa laskutetaan painon mukaan. Tällöin ihminen ei ota ruokaa liikaa, vaan vain sen, minkä olettaa tarvitsevansa.

– Se antaa taloudellisen kannustimen. Siksi se toimii, kertoo Pietiläinen.

Toimivaksi biojätteen vähentämiseksi on todettu myös laput tai viestit, joissa kehotetaan ottamaan vain sen verran kuin jaksaa syödä. Tarjottimien poistaminen on myös tehokas tapa vähentää hävikkiä. Lisäksi tavallista pienemmät lautaset ovat vähentäneet biojäteastiaan päätyvän jätteen määrää.

Esimerkiksi useat hotellit ovat siirtyneet pieniin lautasiin, jotta ihmiset eivät ottaisi aamiaisbuffetissa liikaa ruokaa.

– Jo pelkät muistutuslaput vähentävät lautasilta tulevaa biojätettä 20 prosenttia ja sama vaikutus on pienemmillä lautasilla. Tarjottimien poistaminen vähensi lautasilta biojätteeseen päätyvää jätettä jo 30 prosenttia.

Buffitn hintalappu
Noutopöydän kilohinta nousi vähän aikaa sitten yhdellä eurolla.Petri Kivimäki /Yle

Kaikkiaan ravintolat yrittävät vähentää hävikkiä kaikissa ruoanteon ja tarjoilun vaiheissa. Keittiössä pitäisi osata arvioida oikein ruoan määrä, jotta sitä ei valmisteta liikaa. Keittiössä ei myöskään saisi tulla valmistusvirheitä, minkä takia ruoka pitäisi heittää biojätteeseen. Varastoissakaan ei saisi olla liikaa raaka-aineita, jotka saattaisivat vanhentua.

– Tarjoiluhävikki eli se ruoka, mikä päivän päätteeksi jää yli, on buffet-ravintoloissa kaikkein suurin osa biojätteestä. On tosi vaikea arvioida, minkä verran asiakkaita minäkin päivänä tulee syömään, kertoo Luonnonvarakeskus Luken tutkimusassistentti Outi Pietiläinen.

Pietiläisen mukaan viime vuonna valmistunut suomalaistutkimus kertoo, että buffet-ravintoloissa peräti noin 17 prosenttia ruoasta ja elintarvikkeista päätyy biojätteeseen. Suurin osa siitä tulee siitä ruoasta, joka päivän päätteeksi jää yli. Tämä niin sanottu tarjoiluhävikki on 11 prosenttia. Lautaselta biojätteeseen päätyy ruoasta 4 prosenttia ja keittiössä hävikkiä tulee 2 prosenttia.

lounasbuffet
Buffet-ravintoiloissa suurin hävikki tulee siitä ruoasta, joka ei päivän aikana mennyt kaupaksi.Jari Tanskanen/Yle

Ei tähteitä

Laplandia-Market ja sen ravintola sijaitsevat aivan Venäjän rajan tuntumassa noin kilometrin päässä Lappeenrannan Nuijamaan raja-asemalta. Asiakkaista lähes kaikki ovat Suomeen Venäjältä tulleita ostosmatkailijoita.

Päivällä ahkeraan lounasaikaan biojätteeksi on tullut vain kaupan päälle tulleen maksuttoman sämpylän puolikas.

Pietarista Suomen saapunut Anastasia on ottanut lautaselleen lihaa, perunaa ja salaattia. Annos on melko pieni. Hän on muuten tyytyväinen kilohinnoitteluun, mutta häntä harmittaa maksaa halvemmasta tuotteesta tavallista enemmän.

– Esimerkiksi peruna saisi olla halvempi kuin liha tai kala.

Tähteeksi ruokaa ei jää.

– Minä syön aina kaiken, sanoo Anastasia.

lounasbuffet
Laplandia-Marketissa voi yhden päivän aikana käydä jopa yli tuhat ruokailijaa.Jari Tanskanen/Yle

Rohkeus puuttuu vielä

Suomessa puuttuu vielä rohkeus aloittaa buffetaterian hinnoittelu kiloittain. Näin uskoo matkailu- ja ravintola-alan työnantajien etujärjestö Maran varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi.

– On ajateltu, että se karkottaisi asiakkaita, minkä takia sitä ei laajemmin ole otettu käyttöön. Suurimmalle osalle kilohinnoitteluun siirtyminen tuntuu varmaan vielä liian radikaalilta.

Jotta kilohinnoittelu voisi laajemmin toimia, pitäisi sen Aittoniemen mielestä olla tasapuolinen ja siinä pitäisi asiakkaalle tulla selväksi, miksi se on käytössä.

– Mutta tämä kilohinnoittelu on varmaan sellainen malli, joka ajan myötä yleistyy, pohtii Veli-Matti Aittoniemi.

Lue seuravaksi: Buffet-ravintolat kyllästyivät liian ahneisiin asiakkaisiin – yksinkertainen kyltti tepsi heti

Akaan kaupunginjohtajan potkut pysyvät voimassa – hallinto-oikeus hylkäsi valitukset

$
0
0

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päättänyt, että Akaan kaupunginjohtajan Aki Viitasaari erottaminen ei syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset.

Kuntalain mukaan kaupunginjohtajalle ei tarvitse antaa huomautusta tai varoitusta ennen irtisanomista.

Aki Viitasaari erotettiin kaupunginjohtajan virasta toukokuussa 2017. Viitasaari oli Akaan kaupungin kaupunginjohtajana noin yhdeksän vuoden ajan.

Viitasaari irtisanottiin luottamuspulan takia. Luottamuspulan syyt liittyvät oikeuden mukaan kaupunginjohtajan viranhoitoon ja käytökseen. Osa luottamuspulan perusteista jäi oikeuden mukaan selvittämättä.

– Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Viitasaaren yhteistyökyvyn osalta on ollut perusteita arvostella Viitasaaren tapaa ilmaista oma kantansa voimakkaasti, joskus jopa varsin epäasiallisin sanakääntein tilanteissa, joissa esillä olevista asiakysymyksistä on ollut näkemyseroja. Myös Viitasareen jännittyneet suhteet paikallislehti Akaan Seutuun ovat olleet kaupungin toiminnan kannalta haasteelliset, hallinto-oikeuden johtopäätöksissä sanotaan.

Päätöksestä voi hakea valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Lue lisää:

Akaan erotettu kaupunginjohtaja valitti potkuista hallinto-oikeuteen

Akaan irtisanottu kaupunginjohtaja saa tukea: "Ei ketään voi kohdella tällä tavalla"

Akaan johtajakiista jumiutui – Kaupunginjohtaja Aki Viitasaari välttelee haastemiestä

Poliisi ei ala tutkia Akaan kaupunginjohtajan kiusaamiskiistaa – "Me emme ole valtakunnansovittelija"

Pakataanko lapselle eväät reppuun maanantaina? Katso, kuinka JHL:n lakko näkyy sinun kotikunnassasi

$
0
0

Tästä jutusta löydät maakuntakohtaiset tiedot JHL:n tänään maanantaina alkavan lakon vaikutuksista.

Etelä-Karjala

Lappeenrannassa lakko vaikuttaa 11 päiväkodin ja Imatralla viiden päiväkodin ruokatarjoiluihin. Päiväkodeissa tarjotaan aamupala ja välipala maanantaina ja tiistaina, mutta lounasta ei välttämättä pystytä järjestämään. Myöskään erityisruokavalioita ei välttämättä pystytä järjestämään.

Huoltajien toivotaan pakkaavan jälkikasvulleen eväät näissä päiväkodeissa Lappeenrannassa: Keltun, Kesämäen, Mäntylän, Myllymäen, Peltolan, Karhuvuoren, Kourulan, Lappeen, Sammonlahden, Skinnarilan ja Uus-Lavolan päiväkodit.

Imatralla lakko vaikuttaa Mansikkalan, Imatrankosken, Mikonpuiston ja Meltolan päiväkodeissa sekä Imatrankosken ryhmäperhepäiväkodin ruokatarjoiluihin.

Lappeenrannan uimahallit, Kisapuiston jäähalli ja harjoitushalli, Sammonlahden palloiluhalli sekä Lappeenrannan urheilutalo ovat maanantaina ja tiistaina kiinni.

Imatralla uimahalli on suljettuna tiistaina. Urheilutalo ja jäähalli ovat auki normaalisti.

Etelä-Pohjanmaa

Lakon vaikutukset näkyvät Seinäjoella. Ne koskevat kaupungin ruokapalveluja ja valmistuskeittiöitä sekä liikuntapalveluja.

Valtaosassa Seinäjoen alueen kouluja, lukuunottamatta muutamaa pienempää koulua, ruokailua ei pystytä järjestämään lainkaan maanantaina ja tiistaina. Huoltajia pyydetään varaamaan lapsilleen huoneenlämmössä säilytettävät eväät. Lista kouluista on nähtävissä Seinäjoen kaupungin sivuilla. Ruokailu järjestetään päiväkodeissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä.

Vaikutuksia lakolla voi olla loppuviikkoonkin ruokalistojen osalta, mutta ruokailu pystytään todennäköisesti järjestämään keskiviikosta eteenpäin normaalisti kaikissa kouluissa Seinäjoen kaupungin sivistys- ja hyvinvointijohtaja Heikki Vierulan mukaan.

Liikuntapalveluissa on muutoksia lakon aikana. Iltojen vuorot on peruttu Jouppilanvuoren jäähallista ja harjoitushallista kello 16.00 alkaen. Seinäjoen jäähallissa vuorot ovat normaalisti ja Jääurheilukeskus on avoinna kello 7.00-16.00.

Etelä-Savo

Mikkelissä lakko vaikuttaa uimahallien ja jäähallien toimintaan sekä joidenkin päiväkotien ruokahuoltoon. Naisvuoren uimahallin ovet pysyvät kiinni maanantaina ja tiistaina. Kalevankankaalla ns. kilpajäähalli toimii lakon ajan normaalisti, mutta harjoitushallin toimintaan ja jäävuoroihin lakolla voi olla vaikutuksia.

Kaupungin keskuskeittiö Isopata ei ole lakon aikana toiminnassa. Päiväkoteihin lukuunottamatta ryhmäperhepäiväkoteja toimitetaan perjantaina lämmitettävät ruoat lakkopäiville. Ryhmäperhepäiväkodeissa ruokailu järjestetään soveltaen. Lakon vuoksi ruokaa ei pystytä toimittamaan harvinaisimmille erityisruokavalioille, ja asiasta on tiedotettu päiväkotien kautta lasten vanhemmille. Lakon vaikutukset jatkuvat vielä keskiviikkona muutoksina ruokalistaan.

Savonlinnassa lakko vaikuttaa päiväkoteihin ja liikuntapalveluihin. Vanhusten ja vammaisten ruokapalvelu saadaan kaupungin mukaan hoidettua maanantaina ja tiistaina lakosta huolimatta, mutta vanhempien on syytä pakata päiväkotilapsille eväät mukaan. Kaupungin mukaan eväät voidaan säilyttää päiväkodin kylmässä tilassa, mutta niitä ei pystytä lämmittämään. Ruokiin on myös merkittävä lapsen nimi varsinkin erityisruokavalioiden takia. Myös kaupungintalon lounaskahvila on suljettuna lakon takia.

Uimahalli PikkuSaimaan ovet pysyvät suljettuna maanantaista tiistaihin. Myös kaupungin järjestämät jumpparyhmät on peruttu kantakaupungin alueella ja jäähallien aukioloaikoja on rajoitettu.

Pieksämäellä lakko ei kaupungin mukaan vaikuta.

Mikkelin kaupungin tiedote

Savonlinnan kaupungin tiedote

Kainuu

Ei isoja vaikutuksia. Ei vaikuta Kajaanissa esimerkiksi päiväkotien tai koulujen ruokahuoltoon. Vaikutuksia on ainoastaan urheilukentän sekä jäähallin toimintoihin.

Kanta-Häme

Hämeenlinnan kantakaupunki, Lammi, Tuulos, Hauho: päiväkodeissa ja kouluissa tarjolla mehukeitto, näkkileipä, ravintorasva, murot, mehu ja säilykehedelmä. Erityisruokavalioista voidaan tarjota gluteeniton vaihtoehto. Hämeenlinnan kaupunki toivoo, että huoltajat laittavat omia eväitä muita erityisruokavaliota noudattaville koululaisille ja päivähoidossa oleville lapsille.

Hämeenlinnan Renko ja Iittala: ei vaikutuksia ruokahuoltoon.

Nummen kirjasto on avoinna vain omatoimisesti. Lammin kirjasto on avoinna maanantaina klo 9-16, josta klo 9-12 itsepalvelulla ja tiistaina klo 12-19. Tuuloksen kirjasto on kiinni. Hämeenlinnan jäähallit ovat kiinni.

Sairaala- ja hoivapalvelujen osalta neuvottelut ovat kesken.

Riihimäen kaupungin liikuntapaikat ovat suljettuina eikä liikuntaryhmiä järjestetä. Myöskään seurat eivät voi käyttää lakon aikana kaupungin liikuntapaikkoja, koska niissä ei järjestetä valvontaa ja siivousta. Kouluissa, päiväkodeissa ja ryhmäpäiväkodeissa varaudutaan siihen, että yksiköt eivät saa ruokapalveluita. Riihimäen tavoitteena on, että ruokapalvelu voitaisiin vielä rajata pois lakon piiristä. Päätöstä asiasta ei vielä ole. Näissä paikoissa on kuitenkin mahdollista tarjota evästyyppisiä aterioita.

Forssan kouluissa ja päiväkodeissa ei tarjota lämmintä ruokaa. Kouluissa saa näkkileipää, levitettä, juustoa, banaania, päärynää ja mehua. Päiväkodeissa on tarjolla riisimuroja, mehukeittoa, maitoa, näkkileipää ja levitettä. Omia eväitä saa ottaa mukaan. Jäähallit ja Urheilutalo Feeniks ovat kiinni. Kirjastoauto ei liikennöi. Pääkirjasto on auki maanantaina kello 13-19 ja tiistaina kello 11-17.

Keski-Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaalla lakko kohdistuu Kokkolaan. Koululaiset, esikoululaiset ja päiväkotilapset eivät saa maanantaina ja tiistaina edes eväspakettia lounaaksi. Huoltajien toivotaan laittavan lapsille mukaan eväät ja juomat, jotka kestävät huoneenlämpöä.

Vielä torstaina kerrottiin, että kaupunki pystyy tarjoamaan lapsille eväspaketin. Tilanne kuitenkin muuttui, kun Palvelualojen ammattiliitto PAM liittyi mukaan JHL:n lakkoon.

Liikuntapaikoista esimerkiksi Kälviän vapaa-ajantalo, Lohtajan Maininki ja Kokkolan Urheilutalo ovat normaalisti auki. Vesiveijari on maanantaina auki rajoitetusti ja sen tiistain aukioloaikaa vielä selvitetään.

Tiloja ei pystytä lakon aikana siivoamaan normaalin tason mukaisesti. Pääsääntöisesti kouluilla ei ole siivousta maanantaina ollenkaan. Uimahallin siisteydestä pyritään kuitenkin huolehtimaan.

Täsmällisten vaikutusten selvittelyä on hidastanut osaltaan syysloma-aika sekä lakon laajuudesta ammattijärjestöltä saadut ristiriitaiset tiedot.

JHL:n kaikki vaikutukset Kokkolan aluella löydät tästä.

Keski-Suomi

Lakko koskee Keski-Suomessa Jyväskylää, Jämsää ja Muuramea.

Jyväskylässä koulut ja päiväkodit ovat jo kehottaneet ottamaan maanantaina ja tiistaina eväät mukaan.

Ympärivuorokautisen hoivan laitoksissa ruokapalvelu pelaa, samoin kotihoidon ateriapalvelu. Päiväkeskuksiin ei toimiteta lämmintä ruokaa.

Liikuntapaikat ovat pääosin kiinni.

Jyväskylän tiedote lakon vaikutuksista

Jämsän tiedote lakon vaikutuksista

Muuramen tiedote lakon vaikutuksista

Kymenlaakso

Kymijoen Ravintopalvelujen ravintoloista osa on kiinni JHL:n lakon takia. Haukkavuoren ja Karhuvuoren koulujen osalta lakolla ei ole vaikutusta, sillä Kotkan kouluissa vietetään syyslomaa. Päiväkotien ruokailuun lakko ei vaikuta.

Malmingin ja Haminan kampusten ruokalat ovat kiinni lakon takia. Ammattiopisto on syyslomalla, mutta Haminan lukion ruokailuun lakko vaikuttaa.

Lukiolaisille tarjotaan koulun puolesta eväitä kuten hedelmiä ja lihapiirakoita, mutta varsinaista lounasta ei ole tarjolla. Myös ruokarajoitteet on huomioitu. Kymenlaakson keskussairaalan ja Kotkan kaupungintalon henkilöstöravintolat ovat myös kiinni.

Kotkan kaupungin liikuntapaikoista kiinni ovat jäähalli, Karhulan ja Ruonalan liikuntahallit ja Karhuvuoren urheilutalo sekä Karhulan ja Katariinan uimahallit

Kastek Oy:n kiinteistöalan työntekijät lakossa Kymenlaakson keskussairaalassa ja Pohjois-Kymen sairaalassa.

Lakon piirissä on työntekijöitä myös Kouvola-talossa, Valkeala-talossa ja Kuusankoskitalossa. Kouvolan kaupungin mukaan tilat pidetään kuitenkin auki normaalisti.

Lappi

Lapissa lakko koskee Torniota, Kemiä, Kemijärveä ja Inaria.

Tornio: Lakon vuoksi koulujen ja päiväkotien keittiöt ovat kiinni, eikä niissä voida valmistaa eikä tarjoilla ruokaa. Huoltajia pyydetään laittamaan kouluun ja päiväkotiin meneville mukaan eväät, jotka voi säilyttää huoneenlämmössä. Lakon vaikutuksista tiedotetaan muun muassa kaupungin verkkosivuilla ja Wilma-järjestelmällä.

Tornion tiedote lakon vaikutuksista

Lisää aiheesta

Kemissä uimahalli on suljettuna maanantain ja tiistain ajan. Lakolla on vaikutusta myös Kemin Sauvosaaren sairaalan ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin laitoshuoltoon ja se näkyy etenkin puhtaanapidossa. JHL:n mukaan päivystysluonteiset leikkaussalien puhdistukset on kuitenkin luvattu hoitaa kiireellisissä tapauksissa lakosta huolimatta.

Inarissa uimahalli pysyy kiinni ja jäähallin yleisövuorot perutaan. Inarin kouluissa tarjotaan lämpimän aterian sijaan eväät. Päiväkodeissa, perhepäivähoidossa, palvelutaloissa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla ruokahuolto toimii normaalisti, mutta ruokalistoihin voi tulla muutoksia. Henkilöstöruokailua ei järjestetä terveyskeskuksen ruokasalissa. Terveyskeskuksen siivouksesta huolehditaan, mutta liikuntapaikkoja, kouluja, päiväkotia ja kunnantaloa ei siivota.

Inarin kunnan tiedote lakon vaikutuksista

Kemijärvellä lakko vaikuttaa kaupungin ruokahuoltoon sekä kiinteistöjen siivoukseen. Ruokapalvelussa lakko näkyy suppeampana salaattitarjontana sekä siinä, että Lapponia-sairaalan ruokasalissa käytetään kertakäyttöastioita. Muutoin ruoka pystytään toimittamaan kouluihin, päiväkoteihin ja palvelutaloihin normaalisti. Isokylän koululla ruoka valmistetaan poikkeuksellisesti itse. Uimahalli on suljettu.

Kemijärven tiedote lakon vaikutuksista

Pirkanmaa

Nokian kaupunki kertoo, että uimahalli ja jäähalli ovat suljettuina maanantaina ja tiistain. Samoina päivinä päiväkotilasten ja koululaisten vanhempien pitää Nokialla pakata lapsille eväät mukaan. Eväiden tulee olla huoneenlämmössä säilytettäviä, sillä riittäviä kylmäsäilytysmahdollisuuksia ei ole.

Lisää aiheesta

Nokian tiedote

Tampereella JHL:n lakko vaikuttaa alkuviikosta monen päiväkodin ja koulun ruokailuihin. Osassa päiväkoteja tarjoillaan kylmiä ruokia ja puuroa. Ruoka-allergikkojen ruokia ei pystytä toimittamaan, joten omat eväät kannattaa pakata mukaan. Pääosassa kouluja tarvitsee ottaa omat eväät mukaan. Eväiden rinnalle on tarjolla hedelmiä ja leipää sekä mehua. Osassa kouluista ja päiväkodeista silti pystytään toimimaan normaalisti.

Lisää aiheesta

Tampereen tiedote

Hämeenkyrön päiväkodeissa tarjoillaan maanantaina ja tiistaina kylmiä aterioita kuten kiisseliä, banaania ja vispipuuroa. Hämeenkyrön kouluissa sen sijaan lounaana on jugurttia ja näkkileipää. Vanhempia pyydetäänkin tarvittaessa pakkaamaan eväitä mukaan, varsinkin ruoka-allergikoille.

Lisää aiheesta

Hämeenkyrön tiedote

Parkanossa lakko kohdistuu Keskustan kouluun ja lukioon sekä Kuttikallion päiväkotiin. Palvelut, joita lakko koskee, saadaan kuitenkin hoidettua normaalisti kaikissa yksiköissä.

Lisää aiheesta

Parkanon tiedote

Valkeakoskella tulee varata eväät sekä koululaisille, että päiväkotilapsille. Päiväkodit ja koulut tiedottavat asiasta vanhemmille vielä erikseen. Kouluja tai päiväkoteja ei myöskään siivota alkuviikosta.

Lisää aiheesta

Valkeakosken tiedote

Ylöjärven koululaisten tarvitseemaanantaina ja tiistaina ottaa mukaan omat eväät. Osassa päiväkodeista pystytään tarjoamaan aamupalaa, muttapääosin tarvitsee eväitä. Päiväkodit tiedottavat asiasta perheille erikseen. Lukiolaisten tarvitsee ottaa mukaan lämpimässä säilyvät eväät.Tarjolla on täydennykseksi mehukeittoa, hedelmiä ja leipää.Ylöjärven uimahalli on lakon takia suljettu.

Lisää aiheesta

Ylöjärven nettisivut

Pohjanmaa

Vaasassa lakko on kohdennettu koskemaan kaupungin kirjastoa ja kulttuurivirastoa sekä uimahallia. Vaikutuksia voi olla Pohjanmaan museossa, Kuntsin modernin taiteen museossa ja Tikanojan taidekodissa. Myös jäähalli, Elisa Stadion ja Botniahalli kuuluvat lakon piiriin. Vaasan kaupungilta ei vielä osata arvioida lakon vaikutuksia.

Päijät-Häme

Lakko kohdistuu Päijät-Hämeen alueella ainoastaan Lahteen. Päiväkotilasten ruokailut pystytään järjestämään. Muiden palveluiden osalta lakon vaikutuksista ei vielä torstai-iltapäivänä ole tarkkaa tietoa. Ruokapalveluiden osalta tilannetta helpottaa koululaisten syysloma, jota Päijät-Hämeessä vietetään ensi viikolla.

Pohjois-Karjala

Lakko kohdistuu laajalti Joensuun päiväkoteihin ja kouluihin. Lakon piiriin kuuluu ateria-, laitoshuolto- ja siivouspalveluja tuottava Polkka eli Pohjois-Karjalan tukipalvelut -yhtiö.

Päiväkodeissa lapsille pyritään turvaamaan lämmin ateria. Kouluissa lapsille jaetaan eväspaketit. Koulut ja päiväkodit huolehtivat itse ruuan tarjolle asettamisesta. Halutessaan kodit voivat täydentää ateriakokonaisuutta omin eväin.

Tällä tietoa lakko kohdistuu Pohjois-Karjalassa 15 kouluun ja 15 päiväkotiin, jotka kaikki sijaitsevat Joensuussa. Noin 50 Polkan työntekijää tulee olemaan lakossa.

Lisää aiheesta

Pohjois-Pohjanmaa

Oulussa lakko vaikuttaa ensi viikolla liikunta- ja siivouspalveluihin.

Oulussa kaikki sisä- ja ulkoliikuntapaikat ovat suljettuna maanantaina ja tiistain ajan Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) lakon vuoksi. Ouluhalli pidetään kuitenkin auki tiistaina koululaisille tarkoitetun X-on -tapahtuman ajan.

Myös Haukiputaan Vesi-Jatulissa sekä Kiimingin Oulu10 -asiointipisteellä maanantain ja tiistain yleisövuorot on peruttu.

Oulussa kaikki Serviisin henkilöstöruokalat ovat suljettuina. Serviisin mukaan päiväkoteihin sekä vanhus- ja vammaispalveluihin ruoka toimitetaan normaalisti.

Raahessa lakko näkyy joidenkin päiväkotien siivouksessa.

Lisää aiheesta

Pohjois-Savo

JHL:n lakko kohdistuu Kuopioon, Siilinjärveen, Iisalmeen ja Varkauteen eli maakunnan isoimpiin kuntiin. Ylä-Savon soten alueella Iisalmessa ravitsemis-, siivous- ja kiinteistöpalveluissa olevat JHL:n jäsenet lakkoilevat.

Iisalmen kaupungin osalta lakko koskee ruoka-, siivous- ja kiinteistöpalveluita. Kaikki Iisalmen kaupungin siivous- ja kiinteistöpalveluiden työntekijät ovat lakossa. Kaupungin kolmesta ruuanvalmistuskeittiöstä yksi on suljettuna. Ruokaa voidaan valmistaa, mutta jakelu tulee hankaloitumaan. Työntekijöiden lakkoilun vuoksi ruokalistoja joudutaan yksinkertaistamaan. Esimerkiksi tiistaina tarjolla olisi pitänyt olla lasagnea, mutta se peruuntuu ja tilalle tulee helpommin valmistettava ruoka. Ruokaloissa voi olla käytössä myös kertakäyttöastiat. Koulut ja päiväkodit huolehtivat itse ruuan jakelusta.

Varkauden kaupungissa lakko heijastuu pahiten kouluihin ja päiväkoteihin. Päiväkodeissa lapset saavat ainoastaan välipaloja kuten leipää ja jugurttia. Koululaiset eivät saa minkäänlaista ruokaa. Kaupunki sanoo, että oppilaiden tulee ottaa eväät mukaan kouluun.

Lakko sulkee uimahallin allas- ja peseytymistilat kokonaan. Myös Kirjaston kahvio pysyy kiinni maanantaina ja tiistaina.

Kaupungin kaikkien tilojen siivous seisoo lukkunottamatta sairaalaa ja palveluasumisen yksiköitä.

Siilinjärven kunnan ravitsemis-, siivous- ja kiinteistöpalveluissa työskentelevät JHL:n jäsenet ovat lakossa. Kunnan sote-palveluiden työntekijöistä lakon ulkopuolelle jäävät kotihoidon ateriapalvelut, ympärivuorokautisten yksiköiden ja ikääntyneiden päivätoiminnan ateriapalvelut.

Siilinjärven kouluissa, päiväkodeissa ja kehitysvammaisten päivätoiminnassa ei tarjota lämpiä aterioita, vaan tarjolla on välipalatyyppistä ruokaa kuten leipää, hedelmiä ja jugurttia. Vanhemmat voivat halutessaan laittaa lapsille kouluun ja päivähoitoon eväitä. Ruokaa ei kuitenkaan välttämättä voi lämmittää tai saada kylmään päivän ajaksi.

Kuopiossa Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitos Servican työntekijöitä on lakossa useampi sata henkilöä. Kuopiossa lakossa on myös Lippumäen jää- ja uimahallin laitosmiehet. Halli on todennäköisesti suljettuna maanantain ja tiistain.

Lisää aiheesta

Päijät-Häme

Lakon kohteena on Lahti. Kouluissa on ensi viikolla syysloma, joten niiden toimintaan lakolla ei ole vaikutusta. Varhaiskasvatuspalvelut toimivat normaalisti, mutta päiväkotien ruokalistoissa voi olla maanantaina ja tiistaina muutoksia.

Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut huolehtii ensisijaisesti päiväkotien siivouksesta, mutta siivous voi olla paikoin puutteellista.

Uimahallit ovat auki lähes normaalisti, mutta osa kaupungin muista liikuntatiloista on suljettuna lakon vuoksi. Tarkemmat tiedot löytyvät kaupungin tiedotteessa.

Päijät-Hämeen Ateriapalvelu saattaa joutua sulkemaan henkilöstöravintoloita. Kirjastot pyritään pitämään auki normaalisti, mutta itsepalveluaikoja saatetaan joutua pidentämään.

Uusimaa

JHL:n lakko vaikuttaa Uudenmaan kunnista Järvenpäässä, Hyvinkäällä, Keravalla, Porvoossa, Raaseporissa, Tuusulassa, Espoossa, Vantaalla, Helsingissä. ja Tuusulassa. Sen sijaan lakko ei koske esimerkiksi Loviisan kaupunkia.

Järvenpäässä lakko vaikuttaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä lukioiden ateria- ja siivouspalveluihin, joita ei työvoimapulan takia pystytä järjestämään. Järvenpään kaupunki kehottaa lapsia ja nuoria ottamaan omat eväät mukaan lakkopäivinä maanantaina ja tiistaina. Poikkeuksena on vuorohoitopäiväkoti Pehtoori, jossa ruokailu järjestetään normaalisti. Lakon vaikutuksista on tiedotettu huoltajille.

Vuorokauden ympäri toimivissa hoito- ja hoivalaitoksissa ateria- ja siivouspalvelut pyritään turvaamaan. Näitä ovat JUSTin akuuttiosasti, vaahterakoti, Pihlavistokoti, Lehmustokoti, Tammistokoti ja Pehtoorin vuorohoitopäiväkoti. Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan sekä sosiaalisen kuntoutuksen yksikkö Walssin ruokahuollon kaupunki hoitaa korvaavilla järjestelyillä. JUSTin kahvila-ravintola Silkkiuikku on lakkopäivinä suljettu.

Liikuntapaikoista uimahalli, liikuntahalli, jäähalli ja harjoitushalli oheistiloineen on suljettu. Liikuntapalveluiden ohjausryhmät, myös Piirosen liikuntakeskuksella sekä liikuntapäivystykset, liikuntaneuvonnat ja Piirosen kuntosalin vapaaharjoitteluvalvonnat on peruttu. Ohjausryhmien asiakkaat saavat peruutusilmoituksen tekstiviestillä.

(Järvenpään tilanne päivitetty 19.10. klo 7.25)

Hyvinkäällä ateriapalvelut toimivat tämänhetkisten tietojen mukaan normaalisti. Ulkopuolisten palveluntuottajien kohteissa ei ole tiedossa muutoksia. Tilojen siivouksen taso voi olla lakon takia puutteellista tai tiloja ei siivota lakon aikana ollenkaan.

(Hyvinkään tilanne päivitetty 19.10. klo 7.25)

Keravan kaupungin kaikissa päiväkodeissa ruoka tarjotaan normaaliin tapaan. Myös vanhusten kokopäivähoidon yksiköissä ateriapalvelut ja kotipalveluasiakkaiden ruokahuolto pelaavat lakon aikana.

Keravan koulun oppilaille ei ole tarjolla lounasta lakkopäivinä eikä iltapäiväkerhoissa ole välipalaa. Eväiden ottamista mukaan suositellaan. Hyvä on kuitenkin huomioida, että eväille ei ole mahdollista järjestää kylmäsäilytystä tai lämmitystä.

Poikkeus on kuitenkin Savion koulu, jossa vammaisten lasten erityisopetuksen oppilaille tarjotaan ateriat.

Liikuntapalveluiden aamu- ja päiväjäät jäävät lakon aikana ajamatta jäähalleissa. Vuoroille voi mennä tavalliseen tapaan. Osassa liikkunnanohjauksen ryhmistä on sijaisvetäjät, mutta ryhmiä ei silti ole peruttu. Muutoin Keravan kaupungin palvelut toimivat normaalisti.

(Keravan tilanne päivitetty 19.10. klo 13.10)

Porvoossa lakko koskee Liikelaitos Porvoon tilapalvelujen tuottamia ruoka- ja siivouspalveluita. Päiväkoteihin ruoan toimittaminen pyritään turvaamaan, mutta käytännönjärjestelyihin tulee muutoksia. Kouluissa, iltapäiväkerhoissa ja koulujen yhteydessä toimivissa esikouluissa ruokaa ei sen sijaan pystytä tarjoamaan. Lasten ja nuorten on otettava mukaan omat eväät. Porvoo varoittaa, että ruokalistoja joudutaan mahdollisti muuttamaan päiväkodeissa ja kouluissa vielä lakkopäivien jälkeenkin.

Lakko vaikuttaa myös Porvoon muihin palveluihin, eismerkiksi vanhuspalveluissa palvelutalojen ja Omenamäen palvelukeskuksen siivous jää tekemättä lakon aikana. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ateriapalvelut ja Näsin terveyskeskuksen siivous- ja kiinteistöpalvelut on rajattu lakon ulkopuolelle.

(Porvoon tilanne päivitetty 19.10. klo 11.40)

Raaseporissa lakko vaikuttaa kouluissa henkilökunnan mahdollisuuksiin tarjota lounasta oppilaille. Joissakin kouluissa ruokahuollon henkilökuntaa on paikalla, joissain ei. Vanhempia ja huoltajia pyydetään pakkaamaan oppilaille eväät mukaan. Raasepori ilmoittaa, että Fiskarin, Kiilan, Kirkonkylän, Klinkbackan, Mustion ja Hakarinteen kouluissa, Karjaan yhteiskoulussa ja Karjaan lukiossa ei tarjota lounasta lakon aikana.

Sama tilanne on myös päiväkodeissa. Lounasta ei tarjota seuraavissa päiväkodeissa: Solglimtens, Rasebom, Sandbom, Labyrintes, Solbacka ja Mustio. Raaseporin mukaan lapsille on hyvä tarjota aamupala kotona ja eväät täytyy ottaa mukaan niihin päiväkoteihin, joissa lounasta ei tarjota.

Vanhustenhuollon ruokailut hoidetaan Raaseporissa lähes normaalisti, mutta ruokalistamuutokset ovat mahdollisia. Tammisaaren palloiluhalli ja Karjaan urheiluhalli ovat kiinni lakon aikana. Kaikki sisäharjoitteluvuorot, myös koulujen liikuntasaleissa, on peruttu.

(Raaseporin tilanne päivitetty 19.10. klo 12.45)

Espoossa lakko aiheuttaa ongelmia aterapalveluiden saatavuudessa. Kaupunki kertoo, että 19 koulussa tarjotaan lämpimän ruuan sijasta tänään eväät. Espoon päiväkodeista ja ryhmäpäiväkodeista 63:ssä ei tarjota tänään mitään. Espossa tilanne kuitenkin päivittyy päivän aikana ja huomisen tilannetta ei vielä osata arvioida.

Lakisääteiset ruokapalvelut eli hoivapalvelut ja kotiateriat hoidetaan kuitenkin normaalisti.

Espoo Catering pyrkii hoitamaan ateriapalvelut poikkeusjärjestelyin mahdollisimman moneen kohteeseen.

Lakko voi vaikuttaa myös muihin ateriapalveluihin. Esimerkiksi Pihatalon, Haukitalon ja Keskuspaloaseman lounasravintolat sekä Tapiolan ja Kalajärven palvelutalojen lounasravintolat suljetaan. Myös Tapiolan ja Espoonlahden terveysasemien lounasravintolat ovat kiinni.

Superin ja Tehyn ilmoittamat vuoronvaihtokiellot voivat aiheuttaa henkilöpulaa päiväkodeissa. Jos riittävää henkilökuntamäärää ei muutoin voida turvata, yksiköiden aukioloaikaa voidaan joutua rahoittamaan. Terveys- ja sosiaalipalvelut pyritään järjestämään normaalisti.

Kirjastot ovat lakon aikana auki, mutta omatoimikirjastoissa saattaa olla tavallista vähemmän palveluaikaa. Kannunsillanmäen liikuntatilat on suljettu, mutta muut liikuntatilat ovat käytössä normaaliin tapaan.

(Espoon tilanne päivitetty 19.10. klo 19.06)

Vantaan kaupunki kertoo, että lakon vaikutuksista ateria- ja siivouspalveluihin neuvotellaan yhä. Se on kuitenkin varmistanut, että vanhus- ja vammaispalveluissa kaikkiin palvelutaloihin ja kotihoitoon toimitetaan ruoka normaalisti lakon aikana. Myös Katriinan sairaalassa, Myyrinkodissa ja Simonkodissa ateria-, puhtaus- ja kiinteistöpalvelut toimivat lakosta huolimatta. Lisäksi Korson vanhustenkeskuksessa ateriapalvelut ja Pähkinärinteen palvelutalossa ja Koisonrannan päihdekuntoutuslaitoksessa puhtauspalvelut pelaavat.

Vantaan tilapalvelut Vantti tuottaa tavalliseen tapaan piiri- ja paikallisvartiointipalvelut sekä kuljetuspalvelut. Myös terveysasemien ja hammashoitoloinen puhtaanapito pystytään järjestämään.

Vantaan kaupungin mukaan ateriapalvelut toimivat normaaliin tapaan seuraavissa kouluissa, oppilaitoksissa ja päiväkodeissa: Varia Rälsstie, Helsinge skolan, Kartanonkosken koulu, Kartanonkosken päiväkoti, Veromäen koulu, Illenpihan päiväkoti, Illenpuiston päiväkoti, Lystilän päiväkoti, Tammiston päiväkoti ja paviljonki, Riihipellon päiväkoti, Pehtoorin päiväkoti, Vantaan Kansainvälinen koulu Point ja Y.E.S päiväkoti, Pakkalan koulu ja päiväkoti, Tammistonrannan päiväkoti, Kuusikon koulu ja päiväkoti, Kuusikkotien päiväkoti, Pakkalanrinteen päiväkoti.

Aurinkokiven päiväkodissa ja koulussa ruokailu pystytään tarjoilemaan, mutta muutokset ovat vielä mahdollisia.

Vantaan uimahallit ovat maanantaina ja tiistaina suljettuna. Palloilu- ja jäähallien käyttövuoroja saatetaan supistaa, mutta näistä tiedotetaan suoraan tiloja käyttäville seuroille, kun lakon vaikutukset ovat tiedossa. Liikuntapaikat siivotaan pääsääntöisesti normaalisti.

Nuorten kulttuuritedas Vernissassa Tikkurilassa ei järjestetä nuorisopalvelujen toimintaa lakon aikana. Tikkurilan Teatterin ja Sirkuskoulun toimintaan sen sijaan lakko ei vaikuta.

Muiden kohteiden ja niiden palvelujen tilannetta selvitetään edelleen. Vantaa tiedottaa lakon vaikutuksista tarkemmin, kun tietoja varmistuu.

(Vantaan tilanne päivitetty 19.10. klo 13.20)

Helsingissä tarjotaan kaikille lapsille, koululaisille ja opiskelijoille joko lounas tai eväslounas.

Niissä varhaiskasvatuksen toimipisteissä, joissa tarjotaan eväslounas, ei tarjota aamu- tai välipalaa.

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan osalta kouluissa ei ole välipalatarjoilua, mutta leikkipuistoissa tarjotaan välipala. Kehitysvammaisten ja autististen lasten välipalatarjoilu tarjotaan normaalisti.

Kouluissa ja oppilaitoksissa ei ole saatavilla maksullista välipalaa tai kahviopalveluita.

Kukin päiväkoti, koulu, lukio ja oppilaitos tiedottaa häiriöistä ruokapalveluissa erikseen asiakkailleen.

Lakko ei vaikuta toimipisteihin, joihin ruokapalvelut tuottaa Sodexo tai Fazer Amica.

Kulttuurikeskukset Kanneltalo, STOA, MAlmitalo, Vuotalo, Savoy, Caisa ja Annantalo ovat lakon aikana auki. Lakko koskee vain keskusten kulttuuripalvelun henkilöstöä. Kirjastot, nuorisotalot ja museot ovan todennäköisesti avoinna. Ulkoilupalvelut eivät ole lakon piirissä.

Uimahalleista auki ovat Kisahalli, Liikuntamylly sekä Itäkeskuksen ja Yrjönkadun uimahallit. Osittain avoinna on Jakomäen uimahalli, jotta koululaisuinnit toteutuvat. Todennäköisesti avoinna on myös Oulunkylän liikuntapuisto. Näillä näkymin Pirkkolan uima- ja palloiluhalli on suljettu.

(Helsingin tilanne päivitetty 19.10. klo 19.30)

Myös Tuusulassa lakolla on vaikutuksia koulujen ja päiväkotien ruokahuoltoon. Tuusulan kunnan mukaan normaalisti ruokapalvelut toimivat Klemetskogin, Linjamäen, Nahkelan, Ruotsinkylän, Rusutjärven, Tuomalan ja Vanhankylän koulussa. Päiväkodeista ruokapalvelut toimivat Etelärinteen, Hyrylän ja Väinölän päiväkodissa.

Muissa kouluissa tai päiväkodeissa olevien lasten ja nuorten vanhempia kehotetaan pakkaamaan eväät mukaan ja tarjoamaan aamupala kotona.

(Tuusulan tilanne päivitetty 19.10. klo 10.15)

Lisäksi Palmian ateria-, siivous- ja kiinteistöpalvelut ovat lakon piirissä. Palmian palveluja käytetään useassa kunnassa.

Varsinais-Suomi

Turku: Arkean puhtaus- ja ravintopalvelut Turussa ovat lakossa – pois lukien vanhustenhoito ja hoiva-, kotipalvelu ja sairaalat. Ruokapalvelua hoitava Arkea pyytää tiedotteessa, että vanhemmat varautuvat evästämään lapsensa lakkopäivinä.

Myös Arkean kiinteistönhoito Turussa on mukana lakossa.

Kaarina: Koulut ja päiväkodit ovat auki, mutta ruokatarjoilua ei ole Kaarinan yksiköissä. Lasten on otettava omat eväät mukaan. Lakko ei koske Piikkiön alueen kouluja ja päiväkoteja, joissa ruokailu järjestetään normaalisti. Lakkojärjestelyt eivät koske terveydenhuollon, vanhustenhuollon, kotipalvelun aterioita ja puhtaanapitoa. Uimahalli on suljettuna.

Naantali: Lakko vaikuttaa päiväkotien ja koulujen ruoanvalmistukseen. Varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, peruskouluissa ja lukiossa tulee varautua eväsruokailuun Velkuan päiväkodin ja koulun ruokailut toimivat normaalisti.

Päiväkodit, esiopetusyksiköt, peruskoulut ja lukio toimivat normaalisti. Kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen yksikköjen ruokapalvelut ovat lakon ulkopuolella.

Parainen: Lapset saavat ruokaa päiväkodeissa ja kouluissa, joskin tarjontaa on supistettu. Paraisten kunta-alueella päiväkodeissa jatkuu normaali toiminta ja lapset saavat ruoan normaalisti. Joissaikin päiväkodeissa voi olla poikkeava lounas henkilöstövajeen vuoksi. Erityisruokavaliot huomioidaan ja ruoankuljetusaikatauluihin ei tule muutoksia. Kouluissa ruoanjakelu toteutuu normaalisti, mutta käytössä on minimiastiasto ja/tai kertakäyttöastioita. Koululounas on lakkopäivinä maito/piimä/vesi, sämpylä, näkkileipä, levite, leikkele/juusto, hedelmä. Erityisruokavaliot huomioidaan. Iniössä, Houtskarissa, Korppoossa ja Nauvossa ruokapalvelu toimii normaalisti. Korppoossa ei lakon aikana ole Arkean siivouspalvelua. Houtskarissa päiväkodin astiahuolto jää pois.

Satakunta

Porissa kiinni ovat uimahallit ja kirjastot sekä suurin osa museoista ja nuorisotilat. Museoista Porissa Poriginal-galleria ja Porin taidemuseo ovat lakosta huolimatta avoinna. Kouluissa on syysloma, joten lakko vaikuttaa erityisesti päiväkotien ruokahuoltoon. Tarjolla ei ole lämmintä ruokaa, joka korvataan muroilla, leivillä, jogurteilla ja vastaavilla ruuilla. Porin sivistystoimi kehottaakin mahdollisuuksien mukaan jättämään päiväkotilapset kotiin maanantaiksi ja tiistaiksi.

Raumalla lakko sulkee keskuskeittiön, joten päiväkodeissa, peruskoulussa ja lukiossa ei ole ruokaa tarjolla lainkaan. Päiväkotilapsille ja koululaisille kehotetaan pakkaamaan mukaan lämpimässä säilyvät eväät. Raumalla lakon vaikutukset kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihin jäävät vähäisiksi.

Theresa May puheessaan parlamentille: Brexit-sopimus on 95-prosenttisesti valmis

$
0
0

Britannian brexit-erosopimus on 95-prosenttisesti valmis, aikoo pääministeri Theresa May kertoa maan parlamentille maanantaina. Mayn toimisto on julkaissut puheesta otteita sunnuntaina.

May aikoo puheessaan sanoa myös, että hän ei voi hyväksyä Euroopan unionin esitystä Irlannin rajasta. Pohjois-Irlannin pitäminen EU:n tulliliitossa varmistaisi Irlannin rajan pysymisen avoimena, mutta Mayn mukaan se loisi tullirajan Pohjois-Irlannin ja muun Britannian välille.

– En usko, että yksikään Britannian pääministeri pystyisi koskaan hyväksymään tätä. Enkä minä varsinkaan hyväksy, May aikoo sanoa puheessaan.

Pääministeri on saanut konservatiivipuolueensa sisällä voimakasta kritiikkiä kovan linjan brexit-kannattajilta sen jälkeen, kun hän ilmoitti että saattaa hyväksyä brexitin siirtymäajan pidentämisen.

Britannian ero EU:sta jakaa kansalaisia voimakkaasti eri leireihin. Viime lauantaina Lontoon kaduille jalkautui suuri määrä brexitin vastustajia

Mielenosoituksen järjestäjät sanoivat, että parlamenttiaukiolle marssi yli 500 000 EU:ssa pysymisen kannattajaa. Toisten arvioiden mukaan protestoijia on kymmeniä tuhansia.

Britit äänestivät EU-eron puolesta kesäkuussa 2016. Brexitin kannattajat voittivat niukasti ääniosuuksien ollessa 51,89–48,11.

Lue myös:

Video: Jopa sadattuhannet mielenosoittajat vaativat Lontoossa kansanäänestystä brexit-sopimuksesta

Analyysi: Brexit-neuvottelut takertelevat – Totuuden hetki siirtyy aina vain eteenpäin

Sipilä: Britannian erosopimuksen kaatuminen "ei ole vielä lähelläkään"

Merkel huippukokouksen edellä: Saksa varautuu brexitiin myös ilman sopimusta

Ulkomailla rötöstelevä suomalainen pääsee liki aina kotimaahan vankilaan – samalla kakku voi kutistua jopa vuosilla

$
0
0

Suomalaiselle vangille siirto kotimaahan tuomiota kärsimään voi olla lottovoitto, sillä Suomessa on kansainvälisesti verrattuna lievät rangaistukset ja rangaistukset muutetaan vastaamaan Suomen järjestelmää.

– Jos ulkomailla annettu tuomio on pitkä, Rikosseuraamuslaitos vie asian käräjäoikeudelle ja käräjäoikeus tekee päätöksen siitä, paljonko tämä rangaistus olisi Suomessa, oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston ylijohtaja Arto Kujala kertoo.

Lähettävä maa voi tosin torpata siirron, jos se katsoo, että tuomittu pääsee liian helpolla.

– Jos lähettävä maa arvioi, että rangaistusta mukautetaan liikaa, on mahdollista, että siirtoa ei hyväksytä, jolloin siirtokaan ei toteudu, Kujala sanoo.

Suomessa on huomattu, että järjestelmäeroilla yritetään myös pelata. Kujalan mukaan on sattunut tapauksia, joissa Suomen kansalainen on pyytänyt siirtoa Suomeen, vaikka hän ei ole koskaan asunut Suomessa eikä hänellä ei ole mitään siteitä Suomeen.

Ulkomaalaisten vankien määrä on kasvussa

Oikeusministeri taas haluaisi, että muut maat ottaisivat tuomion saaneet kansalaisensa vastaan.

Viimeksi syksyllä oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.), keskusteli asiasta Venäjän oikeusministeri Alexandr Konovalovin kanssa. Keskustelut eivät johtaneet mihinkään, sillä Venäjä ottaa vastaan vain vankeja, jotka haluavat siirtoa kotimaahansa.

Toistaiseksi yksikään ei ole halunnut.

Lokakuun alussa ulkomaalaisia vankeusvankeja istui Suomen vankiloissa vajaat 300. Vaikka määrä on kansainvälisesti pieni, on jo noin joka kahdeksas vankeusvanki ulkomaalainen.

Vankiloissa istuvat ulkomaiset vangit kustantavat Suomelle reilut 20 miljoonaa euroa vuodessa. Summa on noin kymmenen prosenttia Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenoista.

Kulut ovat yksi syy sille, että oikeusministeri Häkkänen haluaisi helpottaa vankien siirtoa kotimaihinsa. Hänen mukaansa säästöt eivät kuitenkaan ole tärkein motivaattori. Siirroilla halutaan estää esimerkiksi rikollisten kansainvälistä verkostoitumista. Koska pitkän tuomion saanut ulkomainen vanki usein myös karkotetaan kotimaahansa, vankeja ei haluta myöskään vieraannuttaa kotimaastaan.

Lisäksi Suomi ei siirrä vankeja epäinhimillisiin oloihin tai maihin, joissa vanki voisi joutua kuolemanrangaistuksen uhan alle.

Joidenkin maiden kanssa siirrot toimivat myös Suomesta pois päin. Rikosseuraamuslaitoksen tilastoista ilmenee, että vankeusvankeja siirrellään suht aktiivisesti Suomen ja Pohjoismaiden välillä.

Suomesta on siirretty vuoden 2010 jälkeen vankeja muun muassa Viroon, Hollantiin, Britteihin, Liettuaan, Puolaan, Ranskaan ja Montenegroon.

Analyysi: Hätäkeskusten työvoimapulaan tarjotaan lääkettä, joka poistaisi oireet, mutta ei paranna tautia

$
0
0

Eri viranomaisapua 112-numeroon soittavalle tarjoava suomalainen hätäkeskus on maailman huippua. Sitä ovat koulutuksensa ja osaamisensa puolesta myös suomalaiset hätäkeskuspäivystäjät. Ehkä jopa maailman parhaita, riippuen keneltä kysyy.

Harmi, että monella päivystäjällä on paha olla.

Tammikuussa 2019 Pelastusopistolla alkavan seuraavan hätäkeskuspäivystäjäkurssin valintakoe järjestetään lokakuun lopussa. Halukkaita on. Keskimäärin jokaiselle kurssille on noin 200 hakijaa. Heistä 50-60 kutsutaan haastatteluun.

Vuosien 2013–2017 aikana valmistui 157 hätäkeskuspäivystäjää. Lokakuussa 2018 neljä viidestä eli 123 päivystäjää on enää Hätäkeskuslaitoksen palveluksessa. Viime vuonna valmistuneesta 23 päivystäjästä viisi on jo vaihtanut alaa.

Tällä hetkellä maamme kuuden hätäkeskuksen päivystyssaleissa työskentelee 512 päivystäjää. Todellisia henkilötyövuosia saadaan 493, sillä osa päivystäjistä tekee töitä osa-aikaisesti.

Hätäkeskuslaitos arvioi, että tämän vuoden lopussa heillä on 38 päivystäjän vaje ja nykymenolla kumuloitunut vaje pahenisi 12 henkilöllä vuosittain.

Erityisen vaikeaksi tilanne muuttuu ensi vuonna, mutta palataan sen syihin kohta.

Huorittelua koko rahan edestä

Kaksi kolmesta hätäkeskuspäivystäjästä on naisia. Sukupuolella ei sanota olevan merkitystä työn suorittamisessa, mutta sen verran on huomattu, että naiset ovat keskimäärin ainakin huolellisempia.

Julkisuudessa on ollut paljon puhetta, kuinka hätäkeskuspäivystäjät joutuvat sietämään paljon. Soittajat eivät aina ole hyvällä tuulella. Elämän karmeuskin tulee luurien kautta korville joka vuorossa.

Työ onkin otettava vain työnä. Kaikkia ei voi auttaa, eivätkä kaikki halua käyttäytyä. Päivystäjä, joka alkaa viedä töitä kotiin, ei jatka pitkään. Ei, vaikka pomo kuinka sanoisi että unohda.

Vähemmän on puhuttu hätäkeskuspäivystäjän pään sisälle hiipivästä pelosta tehdä virheitä. Kun työkavereita on otettu tutkinnan alle mahdollisesta virheestä, aiheuttaa ikuisuudelta tuntuva synninpäästön odottaminen muissakin stressiä. Ja tätä pelkoa ei saa jätettyä työpaikan pukuhuoneeseen.

Moni kysyykin, onko kaikki tämän arvoista. Vaikka näistä asioista on puolitoista vuotta kestävän koulutuksen aikana puhuttukin, joka kymmenes valmistunut lähtee pois sen vuoksi, että työ ei tuntunutkaan omalta.

Usein kansan suusta kuultu ehdotus maksaa päivystäjille parempaa palkkaa, ei ole tähän ratkaisu. Jo aloittava päivystävä saa kunnollista palkkaa, vuorotyöstä aiheutuvien haittalisien kanssa keskimäärin 3 500 euroa kuukaudessa.

Hätäkeskusten raskaassa kolmivuorotyössä sairauspoissaolot ovat selvästi korkeammat kuin raskaissa kolmivuorotöissä keskimäärin. Hätäkeskuslaitoksen toimintaa ohjaava sisäministeriö on jo vuosia patistanut laitosta keksimään parannusideoita.

Hätäkeskuslaitos on luvannut, että se yrittää laittaa työkykyasiat parempaan kuntoon. Työvuoroihin tulee vuoden päästä uudenlaista joustoa ja henkiseen kuormitukseen on myös tarjolla entistä laadukkaampaa tukea.

Oulun hätäkeskuksesta toukokuussa 2012
Oulun hätäkeskuksesta toukokuussa 2012.Hätäkeskus

Koulutusta lisätään hammasta purren

Nykyinen päivystäjäpula juontaa vuoteen 2014. Hätäkeskuksien määrää vähennettiin tuolloin nykyiseen kuuteen. Siinä rytäkässä hätäkeskuslaitos menetti jopa sata päivystäjää. Moni ei halunnut muuttaa toiselle paikkakunnalle tai ajaa pitkää työmatkaa.

Nyt päivystäjien koulutusta lisätään, mutta Hätäkeskuslaitoksen mukaan liian vähän. Vuonna 2019 aloittaa kaksi kurssia, joihin kumpaankin otetaan 16 opiskelijaa. Laitos toivoisi, että aloituspaikkoja olisi kaksi kertaa vuodessa 24.

Optimistisessa skenaariossa 16 opiskelijan kurssista 14 valmistuu. Vaikka aloituspaikkoja olisi 24, veisi Hätäkeskuslaitoksen omien laskujen mukaan kymmenen vuotta ennen kuin vaje saadaan kurottua umpeen.

Jos 24 aloituspaikkaa ei onnistu, haluaa Hätäkeskuslaitos muutoksia asetukseen niin, että poliisitaustaisten lisäksi myös ensihoidossa toimivat tai palomiestaustaiset saisi muuntokouluttaa päivystäjiksi. Sisäministeriö ei tästä innostu.

Ja siltä näyttää, että 24 aloituspaikkaa ei toteudu. Pelastusopiston normaaliopetuksella voidaan kouluttaa korkeintaan 20 opiskelijaa kerralla. Opetukseen tarvittavia laitteita ei Kuopiossa mahdu enempää samaan opetustilaan.

Tuo 20 sen sijaan todennäköisesti toteutuu. Päätös aloituspaikkojen nostamisesta 40:een vuodessa tehtäneen ensi vuonna, jos rahat riittävät. Työryhmä selvittää kuitenkin ensin, miksi päivystäjät vaihtavat alaa ja miten tutkinnon aikanaan suorittaneita saataisiin houkuteltua alalle takaisin.

Se, mistä ministeriö ja Hätäkeskuslaitos ovat eniten eri mieltä, on tulevaisuus.

ERICA järjestelmän koulutusta Keravan hätäkeskuslaitoksen oppiluokassa.
ERICA järjestelmän koulutusta Keravan hätäkeskuslaitoksen oppiluokassa.Markku Pitkänen / Yle

Kohta tulee ERICA ja homma menee uusiksi

Hätäkeskuslaitos pelkää, että ensi vuoden jälkeen päivystäjäpula käy sietämättömäksi.

Vuosi 2019 tuleekin olemaan erityisen vaikea. Monella on silloin sopiva syy lähteä eläkkeelle. Syyn nimi on hätäkeskustietojärjestelmä ERICA eli koko nimeltään Emergency Response Integrated Common Authorities.

Tähän uuteen järjestelmään siirtyminen vaatii koulutuksen. ERICA vaikuttaa suuresti hätäkeskustoimintaan. Kukaan ei kuitenkaan osaa sanoa, miten se vaikuttaa henkilöstön tarpeeseen.

ERICA mahdollistaa sen, että hätäpuheluun ei enää tarvitse vastata siinä hätäkeskuksessa, jonka alueella hätäpuhelu soitetaan. Jos siis esimerkiksi Keravan hätäkeskuksen päivystäjät ovat kaikki varattuina, otetaan helsinkiläisen soittama hätäpuhelu vastaan siellä, missä joku on vapaana.

ERICA saattaa hyvinkin vähentää päivystäjien tarvetta jo neljän tai viiden vuoden kuluttua, vaikka se parin seuraavan vuoden aikana työllistääkin henkilöstöä koulutustarpeen ja päällekkäisten toimintojen vuoksi valtavasti.

Hätäkeskuslaitoksen omat laskelmat päivystäjien tarpeesta perustuvat nykyiseen tilanteeseen. Sekin voi olla mahdollista, että päivystäjiä koulutetaan tulevaisuutta ajatellen kohta liikaa.

Kukaan ei nimittäinen vielä tiedä, paljonko Suomessa on asukkaita 10 vuoden päästä ja paljonko silloin soitetaan hätäpuheluita. Keinoälykin sieltä tulee apuun, vaikka puheluihin robotti tuskin vastaa vielä vuonna 2028.

Yksi idea lähivuosille olisi houkutella muihin töihin siirtyneitä päivystäjiä ruuhkahuippujen tasaamiseen. He voisivat hypätä tiskiin oman työn salliessa. Vastaavasti nykyiset päivystäjät voisivat halutessaan ottaa jonkun rinnakkaistyön ja harventaa kuormittavia työtunteja päivystyssalissa.

Jos hätäkeskusten työkykyongelmat saadaan hallintaan, pahin on jo takana. Kyseessä on lopulta siisti ja hyvämaineinen sisätyö heille, jotka haluavat auttaa muita ja jaksavat istua pitkään paikallaan.


Ministeri haluaa koulujen soveltuvuuskokeet takaisin – HS kertoi suurista ongelmista sosiaali- ja terveysalalla sekä turvallisuusalalla

$
0
0

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on valmis palauttamaan soveltuvuustestit esimerkiksi hoitoalalle vielä tämän hallituskauden aikana. Ministeri lähetti tiedotteensa sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat oli kertonut soveltuvuustestien puuttumisesta johtuvista ongelmista sosiaali- ja terveysalalla sekä turvallisuusalalla.

– Oppilaitoksilla tulee olla mahdollisuus jättää valitsematta koulutukseen henkilö, joka on selkeästi soveltumaton toimimaan alalla, jossa ollaan vastuussa toisten ihmisten terveydestä tai turvallisuudesta. Meidän on voitava luottaa siihen, että esimerkiksi valmistuvilla lähihoitajilla on edellytykset työskennellä alalla ja huolehtia potilasturvallisuudesta, opetusministeri sanoo tiedotteessaan.

Grahn-Laasosen mukaan oppilaitoksen pitäisi ohjata soveltuvuuskokeissa hylätyksi tullut toiselle alalle tai valmentavaan koulutukseen tai esimerkiksi mielenterveyspalvelujen piiriin.

Kokeet poistettiin viime hallituskaudella, jotta opiskelupaikka ratkeaisi vain peruskoulun päättötodistuksen perusteella.

HS: Osa opiskelijoista ei sovellu alalleen lainkaan

Helsingin Sanomien artikkelin mukaan osa sosiaali- ja terveysalalla tai turvallisuusalalla opiskelevista on täysin soveltumattomia alalleen.

Joidenkin oppilaiden kyky tehdä työtään on jopa niin heikko, että osa opettajista toivoo oppilaiden jäävän ilman alan työpaikkaa.

Lehti kertoo artikkelissaan nimettömänä haastatellun sosiaalialan opettajan toteavan muun muassa, että "valtaenemmistö valmistuvista osaa hommansa, mutta valitettavasti on niitäkin, joiden kohdalla on potilasturvallisuuden takia pakko toivoa, että he eivät saisi töitä tältä alalta".

Opettajien mukaan opiskelijat eivät osaa edes yksinkertaisia laskuja esimerkiksi lääkeannosten antamiseksi. Turvallisuusalalla taas ihmetellään jo harjoitteluvaiheessa aina malttinsa menettävää opiskelijaa, kun niin ei saisi koskaan käydä työelämässä.

Vastaavia kommentteja kertoivat useat lehden haastattelemat sosiaali- ja terveysalan tai turvallisuusalan opettajat.

Lue lisää:

Sähköasentajaksi opiskeleva Esko Laitinen tappaa aikaa kotona – Opetuksen vähyyteen pettynyt äiti: “En antaisi Eskon asentaa sähköjä kotiini”

Video: Valvontakamera kuvasi Taiwanin junaonnettomuuden – presidentti vaatii pikaista tutkimusta

$
0
0

Taiwanissa presidentti vaatii pikaista tutkimusta sunnuntain tuhoisasta junaonnettomuudesta.

Junaonnettomuudessa kuoli ainakin 18 ihmistä ja loukkaantuneita 171. Kyseessä oli maan pahin junaonnettomuus kolmeen vuosikymmeneen.

Kahdeksan vaunun juna suistui raiteelta kaarteessa, jossa maksimi nopeus on 75 kilometriä tunnissa. Valvontakameran video onnettomuuspaikalta näyttää, kuinka juna kiitää kaarteeseen vauhdilla ja suistuu raiteilta osuen metallisiin pylväisiin.

Junan nopeutta onnettomuushetkellä ei ole julkistettu, sillä tutkimukset ovat vielä kesken.

– Kaikille on tärkeätä tietää onnettomuuden syy, sanoi Taiwanin presidentti Tsai Ing-wen.

– Siksi vaadimme, että koko onnettomuus selvitetään mahdollisimman pian, jotta kansalaisille voidaan raportoida, mitä on tapahtunut. Onnettomuustutkinta voi kestää useita päiviä, arvioivat viranomaiset.

Onnettomuusjunan maksiminopeus oli 150 kilometriä tunnissa, ja se oli suunniteltu kallistumaan raiteiden kaarteissa. Kyseinen juna oli tarkastettu ja huollettu viime vuonna.

Tampere suunnittelee luopuvansa peräti yli 20 päiväkodista ja koulusta – lista ei mene mukisematta läpi

$
0
0

Tampere on luopumassa kouluverkkoselvityksen mukaan peräti yli 20 päiväkodista ja koulusta. Kouluverkkoselvityksen listalla on yli 15 päiväkotia ja vajaat 10 koulua.

Selvitys ulottuu vuoteen 2033.

Lista ei ole menossa mukisematta läpi. Tampereen apulaispormestari Johanna Loukaskorpi (sd) on kommentoinut, että sivistys- ja kulttuurilautakunta tekee isoja muutoksia listaan.

Kysymyksiä on noussut etenkin pienten koululaisten koulumatkoista.

Lakkautettavien listalla on yhteensä viisi päiväkotia, joiden rakennusten vuokrakulut ja muut kulut ovat nyt 550 000 euroa.

Lisäksi lakkautettavista päiväkodeista kuusi on osakeomisteisia, joiden kulut ovat 380 000 euroa.

Kaupunki omistaa listalla olevista 11 koulua ja päiväkotia. Niiden korjausvelka on lähes 11 miljoonaa euroa ja tasearvo vajaat 15 miljoonaa.

Kaupunki luopuu kouluista muun muassa siksi, että osa niistä on huonossa kunnossa. Taustalla ovat myös säästöt.

Tampereen asunto- ja kiinteistölautakunta käsittelee keskiviikkona selvitystä. Koko selvitys löytyy täältä.

Länsi-Tampere

Länsi-Tampereella kaupunki suunnittelee luopuvansa Länsi-Tesoman, Lentävänlaakson, Kalkun ja Myllärin päiväkodeista ja Ikurin koulutalosta sekä Kalkun koulusta.

Esimerkiksi Myllärin päiväkoti on siirtokelpoinen väistötila ja sen leasing- ja ylläpitokulut ovat 275 000 euroa. Tästä luovutaan sopimuskauden päättyessä.

Kalkun koulun paikalle on puolestaan suunniteltu pientaloja. Tontteja kaavaillaan myyntiin tai vuokralle. Selvityksen mukaan merkittävä osa Kalkun koulun tontista on liito-oravan elinympäristöä.

Lentävänlaakson päiväkodin tilojen osakkeita suunnitellaan tarjottavaksi yksityiselle päiväkotiyritykselle.

Keskusta

Tampereen keskustassa Saukonpuiston koulun nykyinen toiminta päättyy. Kaupunki suunnittelee luopuvansa Järvensivun koulusta ja siirtävänsä oppilaat Sammon kouluun.

Parakkia nostetaan nosturilla
Arkistokuva Nekalan koulun parakin rakentamisesta.Jari Hakkarainen / Yle

Nekalan koulu on poistettu käytöstä sisäilmaongelman takia. Rakennus tullee selvityksen mukaan suojeltavaksi. Rakennusta suunnitellaan myytäväksi.

Pellervon pienten lasten yksikkö korvaa Pellervon päiväkodin.

Entisen Liisanpuiston koulun tontille rakennetaan uusi päiväkoti (0–9 luokat) ja päiväkoti. Tämä maksaa 25 miljoonaa euroa.

Järvensivun koulun tontteja suunnitellaan myytäväksi tai vuokrattavaksi.

Lakkautettavien listalla ovat myös Mäntykadun päiväkoti ja Koulukadun päiväkoti.

Kaakko

Kaakkois-Tampereella suunnitellaan, että Annalan koulusta luovutaan. Kaukajärven koulua laajennetaan 24 miljoonalla eurolla ja Juvan päiväkoti ja mahdollisesti kirjasto siirtyisivät tähän rakennukseen.

Samalla Juvan päiväkoti loppuisi nykyisissä tiloissaan.

Hervanta

Hervannassa on luvassa useita muutoksia. Hervannassa lakkautettavaksi on suunniteltu peräti kahdeksaa päiväkotia.

Koulun käytävä
Etelä-Hervannan koulun väistötila Tampereen teknillisessä yliopistossa.Marjut Suomi / Yle

Kaupunki on selvityksen mukaan luopumassa Pallopuiston, Kanjonin, Telkän, Kisapuiston, Pääskysen, Pulmusen ja Satoramin päiväkodeista. Niin ikään kaupunki on luopumassa Pelipuiston toimipisteestä.

Pohjois-Hervannan kouluun on tulossa vuonna 2024 perusparannuksen yhteydessä lisää tilaa. Vuonna 2022 Kisapuistoon on tulossa uusi päiväkoti. Samana vuonna pitäisi valmistua Etelä-Hervannan uuden koulun ja päiväkodin.

Peltolammi-Multisilta

Peltolammilla Tampere on luopumassa Peltolammin koulun tontista ja Peltolammin päiväkodista. Koulun tontti myydään. Sen nykyarvo on selvityksen mukaan 1,2 miljoonaa euroa.

Peltolammin koulu ja päiväkoti siirtyisivät selvityksen mukaan keskeisemmälle paikalle hyvinvointikeskuksen yhteyteen.

Koulukyyti lähdössä Terälahden koulun pihasta
Terälahden koulun lakkauttaminen on herättänyt paljon vastustusta.Marko Melto / Yle

Multisiltaan on tulossa uusi päiväkoti nykyisen väistötilan tilalle.

Sorila-Terälahti

Sorilassa kaupunki suunnittelee Sorilan päiväkodin lakkauttamista. Terälahden koulun lakkauttamista suunnitellaan.

Selvityksestä kertoi ensin Aamulehti.

Lue lisää:

Tampereelle tulee jatkossa vain yli 1 000 oppilaan yhtenäiskouluja – pieniä kouluja ja päiväkoteja suljetaan ja yhdistellään

Poikkeuksellinen ilmiö Suomessa: Museoon pääsyä jonotetaan kuin ilmaista muovisankoa

$
0
0

Ihmiset jonottavat päästäkseen taidemuseo Amos Rexiin.

Jonottajat ottavat itsestään selfiekuvia. Ohikulkijat kuvaavat kännykällä jonottajia.

Korttelin pituinen jono on herättänyt ihmisten huomiota elokuun lopusta saakka, jolloin taidemuseo Amos Rex avattiin.

Vilkkaimpina päivinä museossa on ollut kolmisentuhatta vierailijaa. Perjantaina ylittyi 100 000 kävijän raja.

Välillä sisäänpääsyä on jouduttu rajoittamaan, koska muuten kaikki eivät mahtuisi liikkumaan näyttelytilassa.

– Me tietysti toivoimme, että tästä tulisi menestys, mutta emme uskaltaneet odottaa mitään näin hurjaa, Amos Rexin museonjohtaja Kai Kartio myöntää tyytyväisenä.

Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levän mielestä kyse on poikkeuksellisesta museoilmiöstä Suomessa.

– Amos Rex on poikkeuksellinen, koska museoon on käytännössä koko ajan jono ja näyttelytilat täynnä.

Myös Kai Kartio pitää Amos Rexiä ilmiönä ja löytää sen suosiolle useita syitä.

Yksi on museon avannut, teamLabin näyttely. Japanilaisryhmän digitaalisen taiteen iloittelussa yleisö pystyy luomaan taideteokseen uusia olioita ja eläimiä, jotka ilmestyvät seinälle ja lattiaan.

Museonjohtajasta näyttely on "kuin toinen todellisuus ja ainutlaatuinen kokemus".

– Museoihin kohdistuu yhä suurempi mielenkiinto yleisestikin ja siinä museokortilla on ollut suuri merkitys. Se on tehnyt museoissa käynnin helpoksi ja kortti maksaa nopeasti itsensä takaisin, Kai Kartio sanoo.

Seppo Honkanen, kehitysjohtaja
Seppo HonkanenJaani Lampinen / Yle

Raksamiehelläkin on museokortti

Museokortti löytyy jo 185 000 suomalaisen lompakosta. Maksullinen kortti on pääsylippu 280 museoon eri puolilla Suomea.

Erityisesti sitä käytetään vierailtaessa helsinkiläisissä taidemuseoissa. Suosituin museokorttikohde on tänä vuonna ollut Ateneumin taidemuseo.

– Kortin ostaneilla on entistä matalampi kynnys vain poiketa ja piipahtaa museossa. Käydään sellaisissakin näyttelyissä, joihin ei muuten tulisi mentyä. Kiinnostavimmissa käydään useita kertoja, kertoo kehitysjohtaja Seppo Honkanen.

Honkasta ilahduttaa hänen Savonlinnasta saamansa palaute. Keikkatyötä tekevien rakennusmiesten ryhmä oli hankkinut museokortit, jotta heillä olisi kaupunkien vaihtuessa mielekästä tekemistä vapaa-aikanaan.

– Nyt he kiertävät aktiivisesti museokohteita raksatöiden lomassa ja tykkäävät.

Jono kansallismuseon ovella.
Barbie-näyttely oli Kansallismuseon yleisömenestys.Kansallismuseo

Museoilla ennätysvuosi

Tänä vuonna muillakin museoilla kuin Amos Rexillä on ollut syytä tyytyväisyyteen.

Suomalaismuseot vetävät nyt väkeä ennätystahtiin. Kävijämäärät kasvavat ja kävijäennätykset ovat menneet rikki useassa museossa. Esimerkiksi Kansallismuseossa.

Elokuussa päättyneen Barbie-näyttelyn näki neljän kuukauden aikana yli 114 000 museovierasta. Siten näyttelystä tuli museon historian suosituin vaihtuva näyttely.

Museoiden yhteenlasketut pääsylipputulot sekä kävijämäärät ovat nousseet jo useita vuosia.

Viime vuonna museoissa vierailtiin 7,1 miljoonaa kertaa, mikä oli siihenastinen ennätys. Museoalalla uskotaan, että tästä vuodesta tulee vielä parempi.

Mistä sitten jo useamman vuoden jatkunut museosuosio johtuu?

– Museot panostavat aikaisempaa enemmän sisältöihin. Museonäyttelyiden merkitys on kasvanut, Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä vastaa.

Amos Rexin museonjohtaja Kai Kartion mielestä näyttelyistä tehdään entistä kiinnostavampia.

– Museot ovat skarpanneet toimintaansa. Taide- ja muut museot tarjoavat kokemuksia, tietoa, kohtaamisia ja ajankulua. Se on aika ainutlaatuinen yhdistelmä, hän sanoo.

Alkuviikon poliittinen lakko iskee etenkin suuriin kaupunkeihin, koskettaa Helsingissä 70 000:ta lasta – "Illalla lapsi voi olla nälkäisempi"

$
0
0

Ammattiyhdistysliikkeen poliittinen työtaistelu hallituksen irtisanomisen helpottamisaikeita vastaan iskee toden teolla kansalaisiin maanantaina.

Silloin alkavat niin Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) kaksipäiväinen lakko kuin sosiaali- ja terveysalan liittojen Tehyn ja Superin vuoronvaihtokielto, joka kestää 4. marraskuuta saakka.

Etenkin JHL:n puoliltaöin käynnistyvät työtaistelutoimet vaikeuttavat selkeästi kansalaisten arkea. Maanantaista tiistaihin kestävään lakkoon osallistuu yli 10 000 työntekijää.

Toimet koskevat ruokapalvelujen, siivous- ja kiinteistöhuollon sekä liikunta-, urheilu- ja kulttuuritoimen töitä kuntien toimipisteissä, etenkin päiväkodeissa ja kouluissa. Vanhustenhoitoon lakon vaikutukset eivät ulotu.

Retkievästä tarjolla

JHL:n päättämät lakkotoimet yltävät yli 50 kaupunkiin ja kuntaan. Tarkat vaikutukset löytyvät JHL:n nettivivuilta keitä lakko koskee -kohdan alta.

Merkittävimmin ne haavoittavat suurimpien kaupunkien palveluja muun muassa pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa ja Kuopiossa. Esimerkiksi Helsingissä lakko hankaloittaa 25 000 päiväkotilapsen ja 45 000 peruskoululaisen arkea maanantaina ja tiistaina.

Liisa Pohjolainen
Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen.Helsingin kaupunki/ Pertti Nisonen

– Lakko näkyy pääasiassa koulujen ja päiväkotien ruokapalveluiden tuottamisessa. Tieto lakosta tuli syyslomaviikolla, mikä vaikeutti järjestelyjä, mutta kohtuullisen hyvin olemme kuitenkin pystyneet turvaamaan ruokaa lapsille, sanoo Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen.

– Osaan päiväkodeista ja kouluista pystytään järjestämään ihan tavallinen ruokailu listan mukaisesti, mutta joissakin päiväkodeissa ja kouluissa meillä on niin sanottu retkieväs. Se pitää sisällään ruisleipää, juustoa, jugurttia ja mehua.

Koulut ja päiväkodit ovat tiedottaneet poikkeusruokailusta vanhemmille. Osassa kuntia kannattaa varautua laittamaan lapselle omia eväitä mukaan. Esimerkiksi Helsingissä evässuositus koskee koulujen iltapäiväkerhoja ja allergian tai erityisruokavalion omaavia lapsia.

Kannattaa syödä aamulla kunnolla

Liisa Pohjolainen pyytää kuitenkin vanhempia huolehtimaan siitä, että lapset syövät aamulla kunnolla.

– IIlalla lapsi voi olla vähän nälkäisempi. Retkieväilläkin näin poikkeustilanteessa pärjää, mutta onneksi meillä nyt kuitenkin suurimpaan osaan päiväkoteja ja kouluja pystytään turvaamaan ihan ruokalistan mukainen ruokailu.

Työtaistelutoimien vaikutuksiin muualla Suomessa pääset tutustumaan tarkemmin klikkaamalla auki jutun alta löytyviä linkkejä.

Pakataanko lapselle eväät reppuun maanantaina? Katso, kuinka JHL:n lakko näkyy sinun kotikunnassasi

Näin ensi viikon kaksipäiväinen lakko vaikuttaa: Osaa kouluista ja päiväkodeista uhkaa ruokapula, kirjastoja ja urheiluhalleja suljetaan, siivous voi jäädä retuperälle

Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro kertoivat uusista lakoista, Sipilä ei kommentoinut uutta kuohuntaa – Yle seurasi perjantain työmarkkinakuohuntaa

Ryanairin koneessa rasistinen välikohtaus – huutelija sai jäädä paikalleen

$
0
0

Ryanairin lentokoneessa sattui perjantaina rasistinen välikohtaus, joka leviää sosiaalisessa mediassa.

Facebookissa yli 1,8 miljoonaa katselukertaa keränneellä videolla on nähtävissä, kuinka mies raivoaa alatyylisesti tummaihoiselle naiselle.

77-vuotiaan naisen tyttären mukaan välikohtaus sai alkunsa, kun hänen nivelreumasta kärsivältä äidiltään kesti hetken aikaa siirtyä, jotta mies pääsisi omalle istumapaikalleen.

Videon kuvannut matkustaja David Lawrence kuvaili BBC:lle miehen olleen erittäin äänekäs ja aggressiivinen.

Miestä ei poistettu koneesta käytöksensä takia, jonka vuoksi lentoyhtiö on saanut kritiikkiä osakseen.

Lentoyhtiö kommentoi BBC:lle ryhtyvänsä asiassa toimepiteisiin, ja Britannian poliisi on ilmoittanut tutkivansa tapausta.

Lentokone oli matkalla Barcelonasta Lontooseen.

Sarjahukuttaja ei saanut valituslupaa korkeimpaan oikeuteen: pitkä tuomio jää voimaan

$
0
0

Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa kontiolahtelaiselle sarjahukuttaja Pekka Seppäselle, jonka Itä-Suomen hovioikeus oli tuominnut 14,5 vuoden vankeuteen muun muassa kahdesta taposta, kolmesta tapon yrityksestä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta.

Seppäsen asianajaja Seppo Hytösen mukaan tuomittu on pettynyt korkeimman oikeuden päätökseen.

– Hän [Seppänen] katsoi, että hänellä olisi ollut erittäin hyvät valitusperusteet. Hän on todella pettynyt lopputulokseen, että korkein oikeus ei ota tätä ratkaistavakseen.

Samalla jää voimaan myös hovioikeuden päätös, että Seppäsen pitää suorittaa koko rangaistus vankilassa. Seppänen oli hakenut päätökseen muutosta korkeimmasta oikeudesta. Mielentilatutkimuksessa tehdyn vaarallisuusarvion mukaa Seppänen on erittäin vaarallinen toisen ihmisen hengelle ja terveydelle.

Rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan vaaralliseksi luokitelluilla vangeilla on varsin korkea kynnys siihen, että heidät siirrettäisiin avovankilaan tuomion loppupuolella.

Asianajaja: Tapauksen käsittely jäi kesken

Asianajaja Seppo Hytösen mielestä tapauksessa olisi ollut useampia mielenkiintoinen oikeuskysymys, joita olisi ollut syytä käsitellä korkeimmassa oikeudessa.

Rikosoikeuden professori Tolvanen luonnehtii sarjahukuttamisen olevan ainutlaatuinen tapaus Suomen oikeushistoriassa. Hytönen olisi toivonut, että oikeus olisi käsitellyt tarkemmin passiivista tappotarkoitusta ja venettä rikoksentekovälineenä.

Taustalla on se, että 52-vuotiaan Seppäsen tuomio perustui laiminlyöntiin, mikä on Suomessa hyvin harvinaista. Tuomittu kaatoi tahallaan veneen eikä jäänyt auttamaan veden varaan joutuneita. Hän tiesi veneessä olleiden humalaisten ihmisten huonosta uimataidosta.

Kihlakunnansyyttäjä Jouni Peiposen mukaan korkeimman oikeuden päätös olla myöntämättä valituslupaa linjaa tulevia tapauksia, vaikka korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä laiminlyönnistä ei nyt tulekaan. Kihlakunnansyyttäjä kertoo olevansa tyytyväinen korkeuden oikeuden päätökseen.

Rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan Seppäsen valitushakemus perustui oikeuskysymyksen sijaan näyttökysymyksiin, joilla hyvin harvoin saa valituslupaa korkeimpaan oikeuteen.

Tuomittu on sopeutunut vankilaan

Pekka Seppänen suorittaa tällä hetkellä tuomiotaan Sukevan vankilassa Pohjois-Savossa. Asianajaja Hytösen mukaan Seppänen on sopeutunut vankilaan. Seppäsellä on mittava rikostausta ja hän on ollut vankilassa aiemmin.

Itä-Suomen hovioikeus tuomitsi Seppäsen myös heitteillepanosta, alkoholirikoksesta, parituksesta ja pahoinpitelystä.

Teot ajoittuvat vuosille 2007–2014. Hukuttamiset ja niiden yritykset Seppänen teki Pohjois-Karjalassa Viinijärvellä, jonka rannalla hänellä on kesämökki.

Tapon yritykset sattuivat kesällä 2007, kun tuomittu kaatoi soutuveneen Pohjois-Karjalan Myhkyränselällä ja seurue joutui veden varaan.

Lue lisää:

Yle Uutiset: Sarjahukuttaja hakee valituslupaa korkeimmasta oikeudesta

Yle Uutiset: Sarjahukuttaja tuomiolla: vankeutta 14 vuotta ja kuusi kuukautta

Yle Uutiset: Epäilty sarjahukuttaja vei humalaiset vesille, kaatoi veneen ja ui itse maihin

Yle Uutiset: Seitsemän kuollut sarjahukuttajan kiinteistöillä – Tällainen on miehen 15-vuotinen rikoshistoria


Herätys: Työtaistelut vaikeuttavat arkea, Räikkönen voitti ensimmäisen F1-kisan yli viiteen vuoteen, kovimmat tuulet heikkenevät päivään mennessä

$
0
0

Isot työtaistelut alkoivat yöllä – näkyy kansalaisten arjessa

Ammattiyhdistysliikkeen poliittinen työtaistelu hallituksen irtisanomisen helpottamisaikeita vastaan iskee toden teolla kansalaisiin tänään. Puolenyön jälkeen alkoivat niin Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) kaksipäiväinen lakko kuin sosiaali- ja terveysalan liittojen Tehyn ja Superin vuoronvaihtokielto, joka kestää 4. marraskuuta saakka.

Etenkin JHL:n työtaistelutoimet vaikeuttavat kansalaisten arkea. Toimet koskevat muun muassa kaupunkien ruokapalveluja, siivousta ja kiinteistönhuoltoa. Lisäksi esimerkiksi kuntien uimahalleja, jäähalleja tai sisäliikuntapaikkoja saattaa olla kiinni maanantaina ja tiistaina.

Katso, missä asuntokauppa käy ja mihin hintaan

Missä asuntojen kauppa käy ripeästi ja missä taas hitaasti? Kävimme läpi 300 000 asuntokauppaa viiden vuoden ajalta. Kävi ilmi, että esimerkiksi Oulun keskusta voittaa Helsingin kantakaupungin, kun vertaillaan myyntiaikoja. Katso Ylen asuntopuntarista, miten "kuuma" oma asuinalueesi on.

parvekkeita
AOP

Kimi Räikkönen voitti ensimmäisen F1-kisansa yli viiteen vuoteen

Kimi Räikkönen voitti hurjan trillerin jälkeen ensimmäisen F1-kisansa yli viiteen vuoteen. Räikkönen valloitti ykkössijan Austinin radalla Yhdysvalloissa. Räikkönen lähti kisaan toisesta ruudusta, mutta nousi komealla lähdöllä kärkeen ohi Lewis Hamiltonin.

Kimi Räikkönen
AOP/XPB Images

Kiina kiistää virittävänsä velka-ansaa Afrikalle

Monilla Afrikan mailla on paljon kiinalaista velkaa, ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF varoittaa orastavasta velkakriisistä. Afrikan kehityspankin johtaja kutsuu sitä pötypuheeksi. Afrikan ulkomaanvelasta 14 prosenttia on peräisin Kiinasta. Ja lisää rahaa on luvassa, lupasi Kiinan presidentti Xi Jinping Kiinan ja Afrikan välisessä huippukokouksessa Pekingissä syyskuun alussa.

Sambia presidentti Edgar Lungu (vas.) ja Kiinan presidentti Xi Jinping.
Sambian presidentti vieraili Kiinassa syyskuun alussa.EPA-EFE

Trump ja Erdogan puhelimessa: Tapaus Khashoggi pitää selvittää

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan keskustelivat sunnuntaina puhelimitse Istanbulissa tapetun sauditoimittajan Jamal Khashoggin tapauksesta. Presidentit ovat yhtä mieltä siitä, että tapaus pitää selvittää kaikilta osin.

Vasemmalla mies katsoo kun mies oikealla ojentaa kättään
Turkin (vas.) ja Yhdysvaltain presidentit tapasivat Valkoisessa talossa 16. toukokuuta 2017.EPA/MICHAEL REYNOLDS / POOL

Kovimmat tuulet heikkenevät päivään mennessä

Aamu on sateinen ja tuulinen. Voimakkainta tuuli on etelässä ja idässä, mutta se heikkenee nopeasti päivään mennessä. Ylen meteorologin Joonas Koskelan mukaan myös sadealue väistyy iltapäivään mennessä maan itäpuolelle ja päivällä sadekuuroja tulee enää lähinnä lännessä. Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Sääennuste maanantaille 22. lokakuuta.
Sääennuste maanantaille 22. lokakuuta.Yle

Satavuotiaan Walfred Andersonin uskomaton elämä: Lamat ja Siperian vankileirit eivät nujertaneet suomalaisen ikuista optimismia

$
0
0

Mitä kysytään ihmiseltä, joka täyttää sata vuotta?

Ensin tietysti halutaan tietää korkean iän salaisuus ja toiseksi neuvoja nuorille.

Molemmat ovat hyviä kysymyksiä. Tyrnäväläinen Walfred Anderson vastaa niihin tottuneesti ties kuinka monennen kerran, tosin ensimmäiseen kysymykseen niin, että kuulijan täytyy ihan itse päätellä, onko mies tosissaan vai ei.

– Syön valkosipulinkynnen joka päivä, nuorempana pienen vodkaryypyn kanssa, mutta nyt otan vain joskus lusikallisen konjakkia.

Toinen vastaus on virallisempi, ehkä sen merkiksi, että siihen kannattaa suhtautua vakavammin.

– Opiskelkaa nuoret kunnolla ja hankkikaa itsellenne ammatti.

Mikä mies tämä Anderson sitten on ja mikä hän on nuorempiaan neuvomaan? Onko hän niitä, joiden elämäntarina kannattaa kertoa?

Taitaa olla.

Walfred Andersson
Walfred Anderson puhuu hyvin suomea, englantia ja venäjää. Tietokonetta hän käyttää kaikilla kielillä.Paulus Markkula

Työn perässä Amerikkaan

Walfredilla on tapana vetää leukaa rivitaloasunnossaan Tyrnävällä. Vaikka leuka ei enää nousekaan tangon päälle, varpaat sentään irtoavat lattiasta. Näin hän tekee myös aurinkoisena lokakuun alun päivänä, jolloin tulee kuluneeksi tasan sata vuotta hänen syntymästään Astoriassa USA:ssa.

Walfredin isä, Tyrnävällä asunut Antti Jaara oli yksi niistä sadoista tuhansista, jotka haaveilivat paremmasta elämästä ja lähtivät työn perässä Yhdysvaltoihin. Myös isän sisko ja myöhemmin kaksi veljeä päättivät lähteä.

Reilut sata vuotta sitten Suomesta lähdettiin pakoon sortoa, köyhyyttä ja sotaa. Tuolloin ne olivat hyviä ja hyväksyttyjä syitä muuttoon, sillä parempaa elintasoa oli lupa tavoitella. Nykyään samasta syystä muuttavaa sanotaan elintasopakolaiseksi.

Walfredin isälle Antille Amerikka avautuu mahdollisuuksien maana ja työtä järjestyy kuparikaivokselta Michiganissa. Anttia ja hänen veljiään uhataan kuitenkin potkuilla elleivät he muuta sukunimeään, jonka ääntäminen on Amerikassa mahdotonta.

Antti Jaarasta tulee Andrew Anderson.

Myöhemmin Antti muuttaa tapaamansa Marian kanssa Oregoniin rakennusmieheksi ja lopulta Astoriaan Tyynen valtameren rannoille kalastajaksi. Siellä perheeseen syntyy kaksi poikaa, Viljo ja Walfred.

Walfred ja Antti Andersson.
Kotialbumista: Walfred ja isä Antti Astoriassa.Paulus Markkula

Perhe hankkii ensin Durantin ja sitten Fordin, jolla ajellaan eväät koriin pakattuina lähiympäristössä. Kesäpäiviä vietetään läheisellä Canon Beachillä simpukankuoria keräillen. Pojat menevät kouluun ja saavat kavereita. Isän rakentaman kotitalon olohuoneesta on näkymä rannattomalle merelle, missä ilta-aurinko laskee horisontin taakse.

Kukaan ei vielä aavista, että kohta taivaalle kerääntyy myrskypilviä.

Yhdysvalloissa vaurastutaan työllä ja varsinkin sijoittamalla. Suuria määriä rahaa alkaa kasautua pörssiin. Siellä tehdään satumaisia voittoja.

Loppu onkin liian tuttua tarinaa. Pörssi romahtaa vuonna 1929 ja Walfredin isä jää työttömäksi lukemattomien muiden tavoin. Ahkera mies etsii ulospääsyä ahdingosta.

– Isä oli kova tekemään töitä, varmaan se tilanne ahdisti, vaikka ei me lapset sitä silloin ymmärretty, Walfred muistelee.

Lama jatkuu. Isä päättää vuonna 1931 myydä auton ja talon ja lähteä satojen muiden tavoin etsimään parempaa elämää, tällä kertaa Neuvosto-Karjalasta.

Työn perässä Karjalaan

Agitaattorit ovat levittäneet tietoa, että Neuvostoliitossa kunnon työmiestä arvostetaan. Se kuulostaa niin hyvältä, että moni muukin päättää lähteä. Andersonit lähtevät matkaan tuttavaperheen kanssa.

– Perheen pojalta pääsi itku, kun lähdettiin. Kai se arvasi, ettei se näe Astoriaa enää uudelleen.

Jälkeenpäin ihmisten hyväuskoisuudelle on ollut helppo naureskella mutta pohjimmiltaan lähdön syynä oli saada omalla työllä paremmat elinolot.

Tämän vahvistaa myös Siirtolaisinstituutin toimitusjohtaja, filosofian tohtori Tuomas Martikainen, joka on tutkinut muuttoliikkeiden syitä. Tosin vielä enemmän Neuvosto-Karjalaan veti ideologia.

– Työttömyys oli yksi syy lähteä, mutta Neuvostoliitto oli ihmisten mielessä myös työväestön utopia. Suomalaisista monet olivat sosialistisen aatteen kannattajia.

Passeja
Walfredilla on neljä passia: Suomen, USA:n, Venäjän ja Neuvostoliiton. Näistä vain Neuvostoliiton passi (vasemmalla) on tällä hetkellä voimassa mutta passin myöntänyttä maata ei enää ole.Paulus Markkula

Walfred on vain kolmentoista kun perhe lähtee laivalla New Yorkista Tukholman kautta Leningradiin.

Perillä nuori Walfred panee merkille, että ihmiset kulkevat virsuissa.

Neuvostoliitossa työtä on runsaasti, mutta vaurautta niukasti. Isä Antista tulee rakennusmies ja äiti Maria pääsee leipomoon Kontupohjassa. Aluksi Andersonit asuvat neljän perheen kanssa samassa asunnossa.

Lapset kuitenkin pääsevät kouluun, ja kuuden vuoden kuluttua Walfredista tulee sähkömies.

Neuvostoliitossa puhutaan sosialismista. Toisella puolella rajaa kiihkoilee kuulemma joukko fasismin kannattajia. Aika pian Andersonienkin perheessä huomataan, että kohta tapahtuu jotain pahaa. Epäluulo suomalaisia kohtaan kasvaa pikku hiljaa.

Vuonna 1935 Walfredin äiti kuolee. Kolmen vuoden päästä Walfredin isä vangitaan suoraan työmaalta petturuudesta epäiltynä. Hän kuolee Siperiassa parin vuoden päästä.

Kuusisen kansanarmeija sotilaita
Kotialbumista: Walfred (ylärivissä vasemmalla) värvättiin Otto Wille Kuusisen kansanarmeijaan.Paulus Markkula

Tällä välin on alkanut talvisota. Neuvostoliitto heittää taisteluihin suomensukuisista kootun Otto Wille Kuusisen kansanarmeijan. Walfred värvätään mukaan.

Osasto viedään Petsamoon, mutta tällä kertaa Walfredilla on onnea. Ennen kuin osasto ehtii rintamalle, sota loppuu.

Elämä näyttää hetkeksi rauhoittuvan ja Walfred avioituu Eila Kaipaisen kanssa.

Sitten syttyy jatkosota, johon Walfred ei enää kelpaa. Eivät kelpaa useimmat muutkaan suomensukuiset: epäilyttävinä heidät evakuoidaan Uralin taakse Siperiaan. Walfred joutuu työleirille Tseljabinskiin erilleen vaimostaan.

Vuoden päästä Walfred kuitenkin vapautuu, kun terveys pettää. Terveyden pettäminen on pelastus, sillä työleirillä raataminen vie useimmat hautaan.

Walfred myy torilla paitansa, jotta saa kasaan 50 ruplaa junalippuun ja pääsee lopulta vaimonsa luokse. Pariskunta saa Siperiassa lapsen, jolle annetaan nimeksi Elvi.

Lopulta pariskunta asettuu Sortavalaan, ja Walfred pääsee töihin sähkölaitokselle. Töitä piisaa, mutta joidenkin suhtautuminen työntekoon on velttoa. Varsinkin venäläiset nuoret miehet sortuvat juopotteluun, moni kuolee ennen aikojaan.

Paluu Yhdysvaltoihin tai muutto Suomeen ei tule kuuloonkaan. Raja on kiinni ja kiinni se pysyy ikuisesti, siltä tuntuu.

Mutta ikuisuus kestääkin vain viitisenkymmentä vuotta.

Walfred Andersson
Walfred muistelee Tseljabinskin työleiriä kovaksi paikaksi. Vangit laitettiin rakentamaan metallitehdasta ja ruoka oli kehnoa. Muutama vuosi aiemmin myös Walfredin vaimon vanhemmat oli ammuttu.Paulus Markkula

Takaisin Tyrnävälle

Tehdäänpä hyppy tähän aikaan.

Tyrnävän seurakuntatalolla juhlitaan 3. elokuuta Walfredin satavuotispäiviä. Walfred kättelee kaikki ja muistaa monien nimetkin. Joukossa on yksi serkku, useita etäisiä sukulaisia ja tietysti oma lapsi, lapsenlapsi ja lapsenlapsenlapset.

Miten Walfred sitten päätyi Suomeen Tyrnävälle ja sen seurakuntatalolle juhlimaan satavuotispäiväänsä. Vuosikymmeniä vieri Yhdysvalloissa ja Venäjällä? Miksi hän ei unohtunut taipaleelleen tuhansien muiden tavoin?

Siksi, että Walfredia ei koskaan unohdettu Suomessa.

Elämä on arvaamatonta, mutta nyt on aika nauttia siitä, mitä on. Walfred Anderson

Walfredin isän sisaruksista kolme muutakin lähti aikoinaan Yhdysvaltoihin, mutta kaksi veljestä palasi takaisin Suomeen hakemaan itselleen vaimoja. Vaimojen löydyttyä miesten oli tarkoitus palata takaisin Yhdysvaltoihin töihin. Ensimmäinen maailmansota sotki hyvän suunnitelman. Miehet jäivät Suomeen.

Toinen Suomeen jääneistä oli Juho, siis Walfredin setä. Juhon Suomeen jääminen koitui lopulta Walfredin onneksi, sillä Juhon poika Tauno Jaara aloitti jo 1990-luvulla puuhata Walfredin perhettä Venäjältä Suomeen. Toiveet heräsivät, kun presidentti Koivisto llinjasi, että inkeriläisiä kohdellaan paluumuuttajina.

Setä Tauno ehti kuitenkin kuolla, ennen kuin muutto saatiin aikaiseksi ja tehtävä jäi Taunon pojalle Raimolle. Raimon sitkeyden ja Tyrnävän kunnan avustuksella muutto lopulta onnistui vuonna 1998.

Raimo Jaara
Raimo Jaara onnistui saamaan Walfredin perheineen Suomeen vuonna 1998.Paulus Markkula

Siinä vaiheessa Walfredin vaimo oli jo niin sairas, että pariin vuoteen pariskunta ei ollut päässyt poistumaan Sortavalan asunnostaan. Walfred hoiti vaimoaan Eilaa enimmäkseen yksin.

Kun pariskunta vihdoin pääsi Suomeen, Eila eli enää vain kolme kuukautta.

Paluu Astoriaan

Vuonna 2000 Walfred vieraili liki 70 vuoden tauon jälkeen kotikaupungissaan USA:n Astoriassa.

Walfred muistettiin siellä yhä. Vanhoista koulukavereista Julia Yrjänä ja Elias Riutta muistivat vielä pienen pojan, joka lähti pitkälle matkalle. Kotitalo oli edelleen valtameren rannalla ja kylpi auringonlaskussa. Kaduilla ajeli kiiltäviä Fordeja.

Walfredin elinaikana Yhdysvaltoja on johtanut 18 presidenttiä, joista hän muistaa jo Herbert Hooverin, siis sen, joka oli presidenttinä ennen laman nujertanutta Franklin D. Rooseveltiä. Neuvostoliittoa ja Venäjää on tänä aikana johtanut yhdeksän miestä. Stalinista Walfredin on vaikea edes puhua.

Hän sanoo epäröimättä, että molempien suurvaltojen nykyjohtajista toinen ansaitsisi vankilatuomion ja toinen hullun tittelin.

– Minä odotan, että Putini saisi tuomion, siksi tässä koetan elää, Walfred nauraa.

Yhdysvaltain edellinen presidentti Barack Obama oli sentään vähän eri maata, eikä tämän hiljattainen vierailu Suomessa jäänyt Walfredilta huomaamatta. Niin kuin ei myöskään Obaman sanat, että Suomessa asuu maailman onnellisin kansa.

Onnellisuutta on vaikea kuvata, mutta sen voi kokea.

Walfred sanoo hetken mietittyään, että hänen elämänsä onnellisin tapahtuma oli kun hän pääsi Suomeen.

paljon väkeä juhlapöydissä
Satavuotisjuhlia järjestetään Tyrnävän seurakuntatalolla harvoin.Paulus Markkula / Yle

Onnellinen mies

Tyrnävän seurakuntatalon juhlissa moni ihmettelee, miksi Walfred on aina niin tyytyväinen ja hyväntuulinen.

– Hän ei valita koskaan, sanoo tytär Elvi.

Walfred itse kiteyttää asenteensa yhteen lauseeseen.

– Elämä on arvaamatonta, mutta nyt on aika nauttia siitä, mitä on.

Satavuotisjuhlassa lauletaan yhteislauluna ”Olen suomalainen”.

Juttuun ovat koonneet tietoja myös Walfredin tytär Elvi, Raimo Jaara ja Juha Arola.

Suomi nousi kolmanneksi kansainvälisessä eläkevertailussa – suurempi  minimieläke nostaisi sijoitusta

$
0
0

Suomen eläkejärjestelmä on sijoittunut kolmanneksi parhaaksi kansainvälisessä eläkevertailussa. Melbourne Mercer Global Pension Index -nimisessä vertailussa ensimmäiseksi sijoittui Hollanti ja toiseksi Tanska.

Viime vuonna Suomi oli viides. Suomen sijan paraneminen johtuu vertailun mukaan pääosin siitä, että eläkkeiden korvaustason laskentaan liittyvä muutos satoi Suomen laariin.

Mercer-indeksissä eri maiden eläkejärjestelmiä arvioidaan eläkkeiden riittävyyden, järjestelmän kestävyyden ja hallinnon luotettavuuden näkökulmasta. Suomi sijoittui kymmenen parhaan joukkoon kaikissa kategorioissa. Suomen järjestelmä oli paras luotettavuudessa ja läpinäkyvyydessä.

Indeksileikkaukset heikentäneet vähimmäiseläkkeitä

Kärkikaksikon Tanskan ja Hollannin välinen ero on pieni ja ne ovat muita selvästi edellä.

– Jäämme kärkikaksikosta kestävyysnäkymissä. Tanskassa ja Hollannissa on Suomea huomattavasti suuremmat eläkevarat. Myös maksuja rahastoidaan suuremmassa mittakaavassa, sanoo johtaja Mikko Kautto Eläketurvakeskuksen tiedotteessa.

Suomi pärjäisi vertailussa vielä paremmin, jos minimieläketurva olisi suurempi, ikääntyneiden työllisyysaste korkeampi ja eläkevaroja rahastoitaisiin enemmän. Myös puolisoiden eläkeoikeuden jakaminen parantaisi pisteitä.

– Indeksileikkausten takia vähimmäiseläkkeiden taso on heikentynyt viime vuosina. Ja vaikka 60 vuotta täyttäneiden työllisyysaste on kehittynyt positiivisesti, siinäkin on vielä parantamisen varaa, sanoo Kautto.

Mitalisijojen jälkeen tulivat Australia, Ruotsi, Norja ja Singapore. Vertailussa oli mukana 34 maata.

– Monet ikääntyvään väestöön liittyvät haasteet ovat samanlaisia ympäri maailmaa riippumatta maan yhteiskunnallisesta, poliittisesta, historiallisesta tai taloudellisesta vaikutusvallasta, sanoo David Knox Merceriltä vertailussa.

BASF rakentaa akkutehtaan Harjavaltaan – osa 400 miljoonan euron investointia

$
0
0

Kemian alan jättikonserni BASF on päättänyt sijoittaa ensimmäisen uusia akkumateriaaleja valmistavan tehtaansa Harjavaltaan.

Tehdas rakennetaan omalle tontilleen Norilsk Nickelin omistaman nikkeli- ja kobolttijalostamon läheisyyteen. BASF ja Norilsk Nickel aloittavat samalla strategisen yhteistyön vastatakseen sähköautojen akkumateriaalien kasvavaan kysyntään.

Akkujen materiaalit tulevat läheltä

– Uuden tehtaan sijainti Harjavallassa lähellä Norilsk Nickelin metallijalostamoa takaa paikallisen nikkelin ja koboltin luotettavat toimitukset, sanoo tiedotteessa BASFn akkumateriaaleista vastaava johtaja Jeffrey Lou.

– Uskomme, että sähköautot voivat merkittävästi muuttaa globaalia nikkeliteollisuutta, ja Norilsk Nickel maailman johtavana jalostettujen nikkelituotteiden toimittajana on ainutlaatuinen tilaisuus tukea tätä muutosta. Olemme erityisen ylpeitä siitä, että yrityksemme voi omalla merkittävällä panoksellaan tukea vihreän talouden kehitystä Euroopassa ja muualla maailmassa, sanoo tiedotteessa puolestaan Norilsk NIckelin myynnistä, hankinnoista ja innovaatioista vastaava johtaja Sergei Batekhin.

Investointi on osa BASFin viime vuonna julkistamaa 400 miljoonan euron monivaiheista investointiohjelmaa, ja jatkeena tänä vuonna Harjavallassa käynnistetylle akkumateriaalien koetuotannolle.

Tehdas käyntiin vuoden 2020 lopussa

Tehtaan on määrä käynnistyä vuoden 2020 loppupuolella, ja sen tuotantokapasiteetti riittää akkumateriaalien toimittamiseen noin 300 000 täyssähköautoon.

Karttakuva tehtaan tontista
Akkuteknologiatehtaan tontti on merkitty kuvaan punaisella vinoraidoituksella.Harjavallan kaupunki

Harjavallan uusi tehdas alkaa hyödyntää paikallisesti tuotettua uusiutuvaa energiaa mukaan lukien vesi- ja tuulivoima sekä biomassaa.

Kiina kiistää virittävänsä velka-ansaa Afrikalle – mutta mitä se tekee, jos Afrikan maat eivät pysy maksamaan lainojaan takaisin?

$
0
0

NAIROBI Alkuvuodesta huhuttiin, että Sambian sähköyhtiö oli vaarassa joutua kiinalaiseen omistukseen. Nyt se vaikuttaa tapahtuvan.

Keskustelut kiinalaisen valtion omistaman yhtiön ja Sambian sähköyhtiön välillä ovat käynnissä, raportoi Africa Confidential -lehti.

Odottamamatonta se ei ole. Sambia on lainannut kolmasosan ulkomaanvelastaan Kiinalta, ja maan orastavaa velkakriisiä on pidetty varoittavana esimerkkinä muillekin Afrikan maille.

Sambia sai monen muun afrikkalaisen maan tavoin velkojaan anteeksi vuosituhannen alussa. Silloin suurimmat lainaajat olivat kuitenkin kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki.

Nyt koko Afrikan ulkomaanvelasta 14 prosenttia on peräisin Kiinasta. Ja lisää rahaa on luvassa, lupasi Kiinan presidentti Xi Jinping Kiinan ja Afrikan välisessä huippukokouksessa Pekingissä syyskuun alussa.

Presidentti lupasi Afrikalle 60 miljardia dollaria lisää ja kiisti jyrkästi, että Kiina olisi virittämässä velka-ansaa afrikkalaisille maille. Kiina vahvisti sanomaansa antamalla anteeksi osan köyhimpien maiden lainoista.

Korruptio ja helppo raha huono yhdistelmä

Monen afrikkalaisen maan taakkana on riippuvaisuus yhdestä vientituotteesta, kuten öljystä tai kuparista. Sambia selittää talouskriisiään kuparin hinnan rajulla laskulla vuonna 2011. Maa saa kuparista 80 prosenttia vientituloistaan.

Myös korruptio on vaikuttanut kriisiin. Maan johto pistää osan kiinalaislainoista omiin taskuihinsa, eikä se auta talouskasvua. Sambiassa kiinalaisten rakentama tie maksoi yli kaksi kertaa enemmän kilometriltä kuin naapurimaissa. Uudet paloautot olivat 70 prosenttia kalliimpia kuin normaalisti.

Myös Keniassa Kiina on suuri lainoittaja. Jopa puolet maan velasta on kiinalaista. Kiina rakentaa muun muassa uutta rautatietä kolmella miljardilla eurolla. Juuri infrastruktuuria Afrikka tarvitsee kipeästi, ja Kiina on lainannut projekteihin avokätisesti.

IMF: Parikymmentä maata lähellä velkakriisiä

IMF:n mukaan 18 Afrikan maata on velkakriisin partaalla. Se on kaksi kertaa enemmän kuin viisi vuotta sitten. Vuoden 2008 finanssikriisin vaikutukset ovat iskeneet Afrikkaan jälkijunassa.

Monet maat ovat nostamassa veroja tai verottamassa uusia tuotteita, jotta valtio saisi enemmän rahaa. Kenia on nostanut polttoaineen veroa, ja Uganda verottaa kesästä lähtien sosiaalisen median käyttöä. Myös Sambia on ilmoittanut veronkorotuksista. Se heikentää kansalaisten ostovoimaa.

Afrikan kehityspankin johtaja Akinwumi Adesina on kuitenkin kutsunut varoituksia velkakriisistä pötypuheeksi.

– Afrikassa ei ole mitään velkakriisiä. Afrikkalaiset maat tarvitsevat epätoivoisesti infrastruktuuria. Maat ottavat paljon enemmän velkaa, mutta oikealla tavalla, hän sanoi huippukokouksessa Pekingissä.

Kiina otti srilankalaissataman haltuunsa velkojen takia

Pelkona kuitenkin on, että moni Afrikan maa jää kiinni velkakierteeseen, mikä hidastaisi taloudellista kasvua ja kehitystä. Selkeitä linjauksia siitä, miten velkakriisiä hoidettaisiin ei ole, kirjoittaa Kehityslehti.

Kenialainen sijoitusneuvonantaja ja politiikkaa kommentoiva Aly-Khan Satchu sanoo mediayhtiö Al Jazeeralle, että Kiina ei ole mikään joulupukki, vaikka monet johtajat niin vaikuttavat luulevan.

– Kiinalaiset projektit eivät tuota sitä voittoa, mitä niiden pitäisi. Mitä tapahtuu, kun suuri massa ymmärtää sen? Todisteet ovat jo nyt silmiemme edessä, hän sanoo.

Satchun mielestä on geopoliittista peliä, että Kiina on antanut velkoja anteeksi. Monet köyhät saaret Intian valtameressä ovat Kiinalle strategisesti tärkeitä sijaintinsa takia.

Suurin kysymys on, mitä tapahtuu jos useampi afrikkalainen maa ei pysty maksamaan velkoja Kiinalle? Esimerkki löytyy Intian valtameren toiselta puolelta.

Sri Lanka ei pystynyt maksamaan takaisin kiinalaisten rahoittamaa satamaa ja joutui viime joulukuussa luovuttamaan sataman ja suuren palan maata Kiinalle 99 vuodeksi. Kiina kontrolloi nyt maata lähellä kilpailijansa Intian rannikkoa ja sai strategista jalansijaa sekä sotilaallisesti että kaupallisesti tärkeän vesiväylän varrelta.

Viewing all 108112 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>