Viikonvaihteessa pelastuslaitoksille tuli ilmoituksia eri puolilta Helsinkiä rannalta löytyneestä turkoosista massasta. Jotkut epäilivät jo, että joku oli kaatanut maalia rannoille. Siitä ei kuitenkaan onneksi ollut kyse.

Kun sinilevän solut rannalla vanhenevat ja kuolevat, niin solun yhteyttämispigmentit vapautuvat. Nämä pigmentit ovat sinisiä. Tuore pigmentti on väriltään vihreää. Sekoittuessaan näistä sävyistä syntyy sinilevän turkoosi väri.

- Tavallisten ihmisten mielestä tämä hyvinkin näyttää maalilta. Sen takia tästä on esimerkiksi pelastuslaitoksille ilmoitettu, että eri puolilla Helsinkiä on maalia päästetty veteen tai rantaan, sanoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila.

Helsingissä on ilmoituksia tullut ainakin Vuosaaren ja Lauttasaaren seuduilta.

Syynä sinileväesiintymille on viime päivien tyyni sää merialueilla. Se on nostanut sinilevää pintaan, ja viikonvaihteessa lautat ajautuivat rantaan.

Kesäaikaan Suomen ympäristökeskus muistuttaa ihmisiä siitä, että sinileväesiintymässä voi olla myrkyllisiä lajeja joukossa. Viime päivinä meressä tehdyt levähavainnot ovat kuitenkin pääosin vaarattomia, sanoo erikoistutkija Knuuttila ympäristökeskuksesta.

- Niiden, jotka harrastavat nyt syysuintia meressä, ei tarvitse olla huolissaan tästä levästä.

Miksi sinilevää esiintyy näin myöhään syksyllä?

Sinilevä on tuttu näky kesällä helteiden aikaan, kun vedet ovat lämpimiä. Osa näistä levälajeista on kuitenkin sellaisia, että vaikka ne viihtyvät parhaiten kesäisissä lämpötiloissa, niin ne kasvavat vielä suhteellisen hyvin viileissäkin vesissä. Tällä hetkellä merivesi on Helsingin edustalla noin kahdeksan asteista.

- Ei nämä määrät ole lähimainkaan samaan luokkaa kuin kesäisissä leväkukinnoissa, mutta kohtalaisen hyvin levä vielä kasvaa. Joskus vielä joulukuussakin, kun on tullut jääkerros, niin kirkkaan jään alla on näkynyt näitä leväkasaumia.

Erikoistutkija Knuuttilan mukaan mahdollinen ilmaston lämpeneminen ei tule suoraan vaikuttamaan myöhäissyksyn leväkukintojen lisääntymiseen. Suurin vaikuttava tekijä on fosforiravinteen määrä.

- Ilmastonmuutokseen liittyvät riskiskenaariot liittyvät kesäisten kukintojen voimistumiseen, siten että jos kesällä on entistä enemmän fosforiravinnetta, niin se tulee voimistamaan kukintoja. Sen tyyppiset tilanteet kuin meillä viime kesänä oli saattavat yleistyä ilmaston lämmetessä.

Lue myös:

Merenkurkussa tehty useita sinilevähavaintoja – loka-marraskuun havainnot ovat harvinaisia ja kertovat rehevöitymisestä

Parjattua sinilevää on kiittäminen siitä, että elämämme ylipäätään on mahdollista – Nyt kerromme, mitä tämä uimareiden kauhu tekee, kun se ei kuki eikä rettelöi vesissä

Viikonlopun aikana Veikkolan yhtenäisen peruskoulun vanhan osan yhden luokkahuoneen sisäkatto on taipunut pahasti notkolle ja on putoamassa.

Opettaja ja oppilaat huomasivat tänä aamuna luokkaan tullessaan, että osa kattolevyistä roikkui. Kukaan ei ole loukkaantunut. Kyseinen luokkahuone ja sen ympäristö otettiin heti pois käytöstä.

– Työmiehet ovat nyt tukeneet kattorakenteet ja syytä tutkitaan. Tiedotamme heti, kun tiedämme, miten tämä vaikuttaa esimerkiksi koulunkäyntiin, rehtori Jussi Roms kertoo.

Tällä hetkellä syytä katon romahdusvaaraan ei tiedetä.

Kyseinen luokka sijaitsee Veikkolan koulun siivessä, joka on tarkoitus purkaa uuden laajennusosan tieltä viimeistään 2020-luvulla. Siipi on rakennettu 1980-luvulla eikä rehtori osannut sanoa, koska sisäkattoja on remontoitu viimeksi.

Koulussa on noin 740 oppilasta ykkösluokilta ysiluokille.

Espoon kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Maria Guzenina (sd.) on ymmällään ristiriitaisista tiedoista, joita poliittiset päättäjät ovat saaneet liittyen kaupungin uuden tietojärjestelmän Tiera ERP:n hankintaan.

Se on sap-pohjainen talouden toiminnanohjausjärjestelmä, jonka hankinnasta Espoo päätti vuonna 2015. Myös Tierasapiksi kutsuttu järjestelmä ei ole vieläkään valmistunut käyttöön.

– Meille poliittisille päättäjille annetaan nyt kahdenlaista tietoa. Toisaalta sanotaan, että tässä olisi nyt vielä mahdollisuuksia, toisaalta sanotaan, että tämän kanssa ei kannata jatkaa, Guzenina sanoo.

Helsingin Sanomat kirjoitti lokakuussa, että Espoo on syytänyt miljoonia euroja tietojärjestelmän kehittämiseen. Lehden mukaan Espoon rahoitusjohtajalla Ari Konttaksella olisi ollut kaksoisrooli kaupungin päätöksenteossa ja järjestelmän toimittajayhtiön Kuntien Tieran hallituksessa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula (kok.) torppaa väitteet Konttaksen osallistumisesta päätöksentekoon kaksoisroolissa Espoon kaupungilla ja Tieran hallituksessa.

– Olemme saaneet selvitykset siitä, että Konttas tai hänen välittömät alaisensa eivät ole tehneet kahdessa roolissa samanaikaista palvelua tai valmistelua Espoossa ja siellä.

Sote- ja maakuntauudistus pani kehitystyön jäihin

Markkulan mukaan tietojärjestelmän kehitys keskeytettiin pari vuotta sitten, koska sote- ja maakuntauudistus alkoi tehdä tuloaan.

– Meillä on voimassa oleva sopimus, jonka mukaan Tiera on sitä kehittänyt, mutta kun maakuntauudistus tuli aktiiviseksi, niin kaupunki päätti, että pysäytetään toiminta kaupungin osalta ja ratkaistaan, onko tämä se järjestelmä, joka meille tarvitaan ja sopii. Se on pysäytetyssä tilassa ja siitä on maksettu lisenssejä sopimuksen mukaan.

Guzenina sanoo, että virkamiehet pitävät edelleen Tiera ERP:tä yhtenä mahdollisuutena Espoon uudeksi tietojärjestelmäksi.

– Tässä ikään kuin pidetään vielä sitä ovea auki. Tämä on ollut selityksenä sille, että vielä ei ole peruutettu pois tästä kokonaisuudesta. Virkamiesten näkemykset poikkeavat jossain määrin julkisuudessa olleista tiedoista. Nämä asiat pitää tarkentaa ja todentaa, löytää faktat ja toimia niiden perusteella.

Markkulan mukaan ERP on vielä yksi vaihtoehto muiden tietojärjestelmien joukossa, mutta tässä vaiheessa on liian varhaista sanoa, mikä sen kohtalo on.

– Siihen vaikuttaa merkittävästi se, mitä digitalisoitumisessa tapahtuu maakuntauudistuksen puitteissa, koska valtio on rahoittanut sote-uudistukseen liittyviä palveluja koko maassa. Maakuntauudistus on avannut entistä vahvemman yhteistyötarpeen.

Ei voi olla niin, että päättäjillä ei ole riittävästi tietoa päätöksenteon tueksi. Maria Guzenina, Espoon kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja, SDP

Espoon kaupungin tiedotteen mukaan ERP:hen on investoitu yhteensä 5,9 miljoonaa. On vielä epäselvää, missä määrin Espoo voi saada rahojaan takaisin, jos tämä järjestelmä ei päädy kaupungin käyttöön.

– Varmaan merkittävä osa saadaan takaisin sopimusehtojen mukaan, mutta sitä ei voi vielä arvioida. Tämä pitää tehdä virkavalmistelun kautta, jos tällainen vaihtoehto realisoituu, Markkula sanoo.

Espoon kaupunginhallitus päätti tänään maanantaina, että poliittisten päättäjien täytyy saada vielä tämän vuoden aikana ulkopuolinen ja riippumaton selvitys siitä, millainen tietojärjestelmä kaupungille sopii parhaiten.

– Ei voi olla niin, että päättäjillä ei ole riittävästi tietoa päätöksenteon tueksi, Guzenina toteaa.

Tänä päivänä tarvitaan enemmän avoimuutta, kuin missään organisaatiossa on ollut. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula, kok.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että ulkopuolinen ja riippumaton selvitys tarvitaan myös virkamiesten ja luottamushenkilöiden toimimisesta konserni- ja muiden yhtiöiden hallituksissa. Eettisiä ohjeita esteellisyyden suhteen halutaan tarkentaa, jotta esteellisyysriskejä ei syntyisi.

– Meidän täytyy saada niin selkeät ohjeet, että tulevaisuudessa ei olla jälleen tilanteessa, jossa joudutaan pohtimaan, oliko joku esteellinen tai jäävi käsittelemään, tai oliko hän läsnä tilanteessa, jossa ei olisi pitänyt olla. Ohjeet pitää selkiyttää sellaisiksi, ettei tällaista sotkua pääsee koskaan enää syntymään, Guzenina sanoo.

– Tänä päivänä tarvitaan enemmän avoimuutta, kuin missään organisaatiossa on ollut. Ei ole kyse pelkästään siitä, noudatetaanko lakia sanatarkasti vaan pitää mennä vielä pitemmälle, että tieto on julkista, että kuntalaiset, tiedotusvälineet tai asiantuntijat voivat arvioida kaupungin ratkaisuja, Markkula toteaa.

Helsingin piispa Teemu Laajasalo saa syytteen tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta, joka koskee laiminlyöntiä hänen aiemman yritystoimintansa kirjanpidossa, Helsingin hiippakunta kertoo tiedotteessa.

Syyttäjän mukaan kyse on tuottamuksellisuudesta, joka ei perustu tahallisuuteen vaan huolimattomuuteen. Syyttäjä ehdottaa tuomioksi 35:tä päiväsakkoa. Kaikki virheet on syyttäjän mukaan korjattu syksyllä 2017, mutta laiminlyönti on tapahtunut.

Laajasalo sanoo tiedotteessa myöntäneensä teonkuvauksen ja pahoitelleensa laiminlyöntiä jo aiemmin.

– Tyydyn siihen ratkaisuun, joka määrätään, hän sanoo.

Asia koskee Laajasalon aiempaa yritystoimintaa eikä nykyistä tai edellistä viranhoitoa. Siksi tuomiokapituli ei kommentoi asiaa enempää.

– Tuomiokapituli käsittelee asian, kun lopullinen päätös on annettu, sanoo vs. lakimiesasessori Jussi Lilja tiedotteessa.

Lue lisää:

Helsingin piispan Teemu Laajasalon yrityksessä epäillään rikosta – Laajasalo myöntää kirjanpitorikkomuksen

Neljä viikkoa tuhotulvien jälkeen lounaisranskalaisen Villegailhencin kylän asukkaat tyhjentävät päivästä toiseen kotejaan veden tuhoamista tavaroistaan.

Lokakuun 14. ja 15. päivän välisen yön rankkasade nostatti Villegailhencin kaduilla vedenpinnan kolmeen metriin. Sosiaaliviranomaisilla on ollut täysi työ auttaa tuhoalueen asukkaita, jotka ovat menettäneet henkilökorttinsa, avustusdokumenttinsa, vakuutusasiakirjansa, ajokorttinsa ja paljon muuta.

Tulvatuhot keskittyvät Auden hallintoalueelle, historiallisen Carcassonnen kaupungin lähelle.

Rankkasateen vuoksi alueen suurin joki, Aude, nousi kolmessa ja puolessa tunnissa 10 metriä Carcassonnen ja Trèbes'in pikkukaupungin välillä. Samaten Carcassonnen pohjoispuolella virtaava Trapeljoki nousi saman verran yli äyräittensä. Kuolonuhreja tuli kaikkiaan 15.

Villegailhencissa tulviva Trapel hajotti myös kylän tärkeimmän sillan. Päätie Carcassonnen ja Mazametin välillä saataneen ajokuntoon raskaalle liikenteelle tällä viikolla, kun tuhoutuneen sillan tilalle valmistuu väliaikainen.

Tulvan kuljettamat roskaröykkiöt peittivät puutarhan

Viime viikolla kilometrin verran Trèbes'in ulkopuolella herra Marzou oli tutkimassa satojen metrien pituista tienvarsipuutarhaansa. Puutarhaa ei tosin näy. Sen päällä on röykkiöittäin kaatuneita puita, nyt jo kuivumassa olevaa mutaa, muovinpalasia, tynnyreitä, moottoripyörän tankki, renkaita, aidanpalasia, betonia ja ties mitä.

Marzou huomauttaa, että nyt joki virtaa taas normaaliuomassaan monen sadan metrin päässä. Toisin oli neljä viikkoa sitten.

– Silloin tässä oli neljän metrin korkuinen virta, joka kuljetti kaikkea mahdollista.

Virtaan syntyi patoja, jotka johtivat tulvan leviämiseen entistä laajemmalle.

– Jossakin näiden kasojen alla on suuri puutarhavarastoni. Jos on. Ja tietysti kaikki koneet ja työkalut ovat voineet huuhtoutua minne vain. Siivoukseen menee kauan ja työ on vaarallista, sillä ei voi tietää, mikä runko tukee mitäkin rojua tai päinvastoin. On edettävä pikkuhiljaa. Mutta toisaalta monelle muulle kävi paljon huonommin, Marzou sanoo.

Ainakin 200 miljoonan vakuutuskorvaukset

Vakuutustilastojen mukaan tulvien määrät samalla alueella ovat selkeästi lisääntyneet vuodesta 1986 lähtien. Lokakuisen kaatosateen aikana Carcassonnen ympäristössä satoi yhdessä yössä 300 millimetriä.

Viime viikolla tuhoalueilla kävi Ranskan vakuutusyhtiöiden liiton johtaja Bernard Spitz, joka arvioi, että Auden alueella tuhoista maksetaan noin 200 miljoonaa euroa vakuutuskorvauksia. Lisäksi Hérault'n, Tarnin ja Itä-Pyreneiden alueilta on tullut nyt yli 20 miljoonan korvausvaateet.

Jotkut ovat arvioineet kokonaissumman nousevan jopa 400 miljoonaan euroon.

Korvausilmoituksia on koossa liki 30 000. Niistä 19 000 koskee asuintaloja, 5 700 tuhoutuneita autoja ja 1 600 yritysten ja maatalouden tuhoja.

Tulvavesi tuhosi katastrofialueella käyttökelvottomiksi myös kaksikymmentä vedenpuhdistuslaitosta ja lukuisia vedenjakeluverkostoja.

Ismo Nykänen, Carcassonne

Joka vuosi tuhannet suomalaiset tuupertuvat laskupinojensa alle. He voivat kuitenkin hakea lohtua siitä, että asuvat Suomessa.

Umpikujaan ajautuneelle on olemassa useita pelastusteitä, joista yksi on yksityishenkilön velkajärjestely. Viime vuonna yli 3000 ihmisen velat päätyivät velkajärjestelyyn. Määrä kasvaa vuosi vuodelta.

Velkajärjestelyyn pääsyä voi anoa käräjäoikeudesta. Järjestelyssä velkoja maksetaan yleensä kolmesta viiteen vuotta, minkä jälkeen loput velat saa anteeksi.

Velkajärjestelyyn pääsy ei ole automaatio: ennen hakemista pitää arvioida, pystytäänkö velkoja hoitamaan esimerkiksi sosiaalisella luotolla tai Takuusäätiön takaamalla pankkilainalla. Joskus vaihtoehtona voi olla myös ulosotto.

– Nykyinen järjestelmä, jossa kolmen vuoden maksuohjelmalla voi päästä veloistaan, on mielestäni verrattain tasapainoinen ratkaisu, konkurssiasiamies Helena Kontkanen toteaa.

Suomalainen erikoisuus on velkojen vanheneminen: velat vanhenevat pääsääntöisesti 15 vuodessa.

– Elinikäistä velkojen maksua ei meillä enää tunneta. Esimerkiksi muissa pohjoismaissa tällaista takarajaa ei ole.

Suomessa on herätelty tällä hallituskaudella keskustelua yksityishenkilön henkilökohtaiseen konkurssin mahdollistamisesta. Se helpottaisi velkaantuneen tilannetta nykyisestään, kun vuosien maksujärjestelyistä luovuttaisiin ja velat tulisivat kuitatuiksi kertaheitolla.

Henkilökohtaisen konkurssin toivottaisiin suitsivan löyhiä lainoja myöntäviä luottoyhtiöitä. Pelko saatavien menetyksestä pakottaisi niitä kiristämään lainaehtojaan, mikä vähentäisi suomalaisten holtitonta velkaantumista.

Ulosotto ei ole epäonnistumisen merkki, vaan se voi olla helpotus. Minna Backman

Helena Kontkasen mielestä henkilökohtaisen konkurssin salliminen ilman maksuohjelman suorittamista olisi mutkikasta monestakin eri syystä.

– Ketä tällainen velkojen anteeksianto voisi koskea ja mitkä seikat voisivat olla esteenä velkojen nollaamiselle?

Kontkasen mukaan asiassa törmätään kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatteeseen, sillä mikäli joku velallisryhmä asetettaisiin toista parempaan asemaan, se saattaisi herättää perustuslaillisia kysymyksiä.

– Lisäksi olisi ongelmallista, jos henkilökohtaisen konkurssin piiriin kuuluisivat kaikki lainat mukaan lukien asunto- tai opintolainat.

Hän muistuttaa, että velkojen nollaaminen tai järjestely ei auta, jos ihminen ei senkään jälkeen kykene hallitsemaan talouttaan.

– Järjestelyyn pitäisi liittyä seurantaa ja tukea, jotta talous rakentuisi jatkossa kestävämmälle pohjalle.

Oikeusministeriön teettämän selvityksen mukaan esitetyn mallin mukaista henkilökohtaista konkurssia ei ole käytössä yhdessäkään selvityksen kohteena olleesta 15:sta EU-maasta tai Yhdysvalloissa.

Ulosotto voi olla helpotus

Joissain tapauksissa ainoa, ja velallisen kannalta suotuisin vaihtoehto on ulosotto. Sitä hakee velkoja tuomioistuimesta sen jälkeen kun velallinen on ilmoittanut, että ei pysty maksamaan velkojaan.

Ulosottoon joutuminen on perinteisesti ollut suomalaisille häpeällinen asia. Sitä kuitenkin pelätään usein turhaan, Takuusäätiön rahoituspalveluiden johtaja Minna Backman sanoo.

– Asiasta tietää korkeintaan palkanmaksaja.

Backmanin mukaan velkojen kannattaa antaa mennä ulosottoon, mikäli tilanne on lähdössä käsistä.

– Ulosotto ei ole epäonnistumisen merkki, vaan se voi olla helpotus, jos tarvitsee aikalisän. Ulosotto estää tekemästä epäedullisia ratkaisuja kuten maksamaan velkaa velalla.

Velat saa pois ulosotosta pois velkajärjestelyllä tai niiden perintä päättyy, kun velat vanhenevat. Suppeassa ulosotossa myös maksuhäiriömerkintä poistuu, kun velat on hoidettu.

Kuinka ulosottoon sitten päädytään?

Kun velallinen ei suoriudu laskuista ja lyhennyksistään, menevät ne yleensä perintätoimiston karhuttaviksi.

Velallisella on laillinen oikeus pyytää perintätoiminnan keskeyttämistä, jotta tilanne saadaan poikki ja perintätoimistot eivät aiheuta lisäkuluja velalliselle. Velallinen ilmoittaa velkojalle, yleensä perintätoimistolle, ettei kykene maksamaan rästejään.

Velkoja harkitsee, maksaako vaivaa käynnistää päätöksen hakeminen oikeudesta ja ulosottoprosessi.

Jos velallinen on todettu jo aiemmin varattomaksi, velkoja varmasti harkitsee tapauskohtaisesti kannattaako viedä asiaa eteenpäin, Valtakunnanvoudinviraston johtava hallintovouti Veikko Minkkinen toteaa.

– Se on puhdasta liiketoiminnan matematiikkaa.

Jos ulosottoon päädytään, voi velkoja itse päättää, hakeeko suppeaa vai normaalimittaista ulosottoa. Tyypillisesti haetaan suppeaa, koska se tulee velkojalle halvemmaksi. Suppeassa perinnässä tehdään yleensä maksujärjestely määräaikoineen. Siitä seuraa velalliselle maksuhäiriömerkintä, joka poistuu, kun velka on hoidettu.

Jos ulosottoon päädytään, voi velkoja itse päättää, hakeeko suppeaa vai normaalimittaista ulosottoa.

Suppea perintä kohdistuu vain sellaiseen omaisuuteen, jota ei tarvitse muuttaa rahaksi. Ulosmittauksen kohteena ovat tällöin tyypillisesti veronpalautukset, tilivarat sekä palkka- tai eläketulot. Suppean perinnän kustannus on velkojalle edullisempi siinä tapauksessa, jos ulosmitattavaa ei löydy.

Suppean perinnän aiheuttama luottotietomerkintä poistetaan, jos velka maksetaan ja merkinnän poistamisesta tehdään pyyntö.

Viime vuonna ulosottoon joutui puolisen miljoonaa suomalaista. Joukossa on erilaisia kohtaloita, mutta yksi asia on käynyt selväksi: entistä useampi elää yli varojensa.

Nuorten ja eläkeläisten kulutusluottojuhlat

Syitä maksuongelmaisten määrän kasvuun on useita, Minna Backman sanoo.

Velkaantumisriskissä ovat nuoret, joilta puuttuu talouden hallinnan osaaminen eivätkä he osaa hahmottaa, paljonko on varaa kuluttaa.

– Mullakin pitää olla, koska muillakin on.

Velkaa otetaan, kunnes huomataan, ettei ole varaa maksaa takaisin. Ahdingosta yritetään rimpuilla uudella velalla, ja se onnistuu niin kauan kuin luottotiedot ovat kunnossa.

Oma ryhmänsä ovat ihan tavalliset ihmiset, joilla hommat ovat hallussa, mutta jotain yllättävää tapahtuu: erotaan, tulee sairaus tai puolison kuolema. Joku itsestä riippumaton tapahtuma, joka johtaa siihen, että rahat eivät riitä.

Myös ikäihmiset ajautuvat usein maksuvaikeuksiin. Moni ei havahdu siihen, että eläkkeelle jäädessä tulot tippuvat roimasti, ja jatkaa samanlaista elämää kuin työelämässä.

– Joskus myös halutaan auttaa omaa lasta tai lastenlasta vaikka lainarahalla.

Backman näkee, että helposti nostettavat kulutusluotot ovat yksi tärkeimmistä tekijöistä velkaepidemian takana.

Kun vielä viitisen vuotta sitten oltiin huolissaan ihmisille kertyvistä satasten pikavipeistä, ovat summat nousseet lyhyessä ajassa aivan eri tasolle.

Backman muistuttaa, että ennen ensimmäisen korkokaton asettamista oltiin huolissaan satasten pikavipeistä.

– Sen jälkeen summat kasvoivat yli pariin tonniin ja nyt ne alkavat olla 10 000 - 50 000 velkaa kohti.

Kuluttajasuojalain mukaan luotonantajalla on velvollisuus tarkistaa velallisen maksukyky, mutta siitä ei ole sanktiota.

Esimerkiksi kolmisen vuotta Suomessa luottoja myöntänyt Bank Norwegian ilmoitti vastikään osavuosikatsauksessaan, että sillä on Suomessa järjestelemättömiä luottoja 160 miljoonan euron arvosta.

Eikä Norwegian ole suinkaan ainoa holtiton luoton myöntäjä.

– Niihin on hirveän helppo tarttua.

Helpot lainat lisäävät velallisten kurjuutta, Backman sanoo.

– Koska veloista puhuminen on ikävää ja noloa, niin yritetään tehdä omia ratkaisuja ottamalla kallista velkaa.

Yrittäjä, sisällöntuottaja Alexa Dagmar on vasta 26-vuotias, mutta sosiaalisen median maailmassa jo konkari. Omaa blogia hän on pitänyt seitsemän vuotta, ja lisäksi hän tuottaa sisältöjä muun muassa Instagramiin, YouTubeen ja tekee podcasteja. Kuukaudessa hän arvioi tavoittavansa eri kanavien kautta yli 100 000 ihmistä.

– Semmoinen persoonallinen ote ja se, että on jatkuvasti seuraajien kanssa tekemisissä, vastaa kommentteihin ja viesteihin, ehkä se on syy, miksi mä olen onnistunut tässä.

Kauniit kuvat eivät riitä

Alexa Dagmarin sometilit ovat täynnä mitä kauniimpia ja hienoimmin stailattuja kuvia hotelleista, Helsingin keskustan maisemista, ulkomaanmatkoista Pariisiin tai Norjan vuonoille. Kuvat ja visuaalisuus ovat somemaailmassa tärkeitä, mutta Alexa Dagmar haluaa muutakin merkitystä somesivuilleen.

– Parasta tässä työssä on, jos pystyy tuomaan vertaistukea ihmisille, pääsee heidän kanssaan keskustelemaan ja voimaannuttamaan naisia.

Alexa Dagmar kuvailee yhden uransa suurimmista saavutuksista olleen yksinäisten auttaminen. Hän oli podcasteja tekevän ystävänsä Linda Juholan kanssa pannut merkille, kuinka paljon heidän yhteisössään puhuttiin yksinäisyydestä.

"Hitsi, instassa on voimaa"

–Me ajateltiin, että hitsi vieköön, Instagramissa on voimaa ja paljon ihmisiä, ja me pyydettiin yksinäisiä laittamaan sinne kaverihakemuksia. Hakemuksessa pystyi kuvailemaan itseään muutamalla sanalla, ja jos löysi kotikaupungistaan samantyyppisen ihmisen pystyi heti viestittelemään helposti.

Kaverihakemuksia tuli lopulta lähes 600. Monet raportoivat tapaamisten onnistumisesta kuvin ja viestein.

– Tuli niin hyvä olo siitä, että vitsi, voi oikeesti tehdä jotain merkityksellistä.

Katso koko Puoli seitsemän -ohjelma tästä:

Kalifornian metsäpalot ovat tänä syksynä olleet jälleen rajut. Niissä toistuu kuitenkin sama tuuli-ilmiö kuin aiempinakin metsäpalokausina.

Osavaltio kärsii usein hyvin laajoista maastopaloista. Palojen sammuttaminen on vaikeaa, koska niitä lietsoo alueelle tyypillinen voimakas tuuli, jota kutsutaan Santa Anan tuuleksi.

Santa Anan tuulet saavat alkunsa suurelta Great Basin -ylänköalueelta. Vuoristoalue tunnetaan Kaliforniassa Sierra Nevadan vuoristona, mutta ylänkö ulottuu laajalle Nevadaan, Utahiin ja Oregoniin

Santa Anan tuulet saavat alkunsa suurelta Great Basin -ylänköalueelta. Vuoristoalue tunnetaan Kaliforniassa Sierra Nevadan vuoristona, mutta ylänkö ulottuu laajalle Nevadaan, Utahiin ja Oregoniin.

1. Tuuli viriää vuoristossa

Great Basinin korkeimmat kohdat yltävät yli neljän kilometrin korkeuteen. Kylmässä vuoristossa syntyy varsinkin talvikuukausina korkeapaineita.

Kylmä ilma on painavampaa kuin lämmin. Tästä syystä ilma alkaa valua alas vuoriston rinteiltä.

2. Ilma puristuu kanjoneihin

Kaliforniassa alaspäin painuva ilma kanavoituu ahtaisiin soliin ja kanjoneihin, joissa ilmavirtauksen nopeus kasvaa. Yksi näistä kanjoneista on nimeltään Santa Ana, josta ilmiö on saanut nimensä.

Ylängöltä laskeutuva ilma kulkee halki kuivan autiomaan, mistä mukaan tarttuu hiekkapölyä.

3. Ilmavirtaus lämpenee ja kuivuu

Laskeutuessaan kohti merenpintaa ilma lämpenee. Kilometrin pudotus korkeuserossa lämmittää ilmaa meteorologien nyrkkisäännön mukaan kymmenen astetta, joten Santa Anan tuulten lämpötila nousee matkansa aikana jopa kymmeniä asteita.

Samalla kun ilma lämpenee, sen suhteellinen kosteus laskee.

Lopputuloksena on kuiva, pölyinen ja kuuma ilmavirtaus, jonka nopeus saattaa olla myrskylukemissa. Tuuli vaikeuttaa palojen sammuttamista muutenkin kuivassa Kalifornian maastossa.

Santa Anan tuuli teki sunnuntaina paluun juuri, kun palomiehet olivat saamassa pieniä osia Kalifornian metsäpaloista hallintaan. Tuuli käy jälleen kuivasta ja lämpimästä sisämaasta päin estäen mereltä päin tulevan kosteamman ilman rantautumisen Etelä-Kaliforniaan.

Osia artikkelista ja grafiikka on julkaistu ensimmäisen kerran 11.12.2017.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin määräyksestä on kierretty vast'ikään maata yllätystarkastuksin. Tarkastuksissa katsastettiin 16 lastensuojelulaitosta ja kuultiin yli sadan lapsen tuntoja heidän elämästään koulu- ja lastenkodeissa.

Tarkastukset ovat ehtineet poikia Muhoksen Pohjolakodista tutkintapyynnön poliisille. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Sakslin on tehnyt tutkintapyynnön tarkastamastaan lastensuojelulaitoksesta. Koska poliisilla on tutkinta kesken, viranomaiset eivät voi antaa tapauksesta tarkempia tietoja.

Sakslinin valvontaan kuuluvat yhteiskuntamme heikoimmat ryhmät. Ihmiset, jotka eivät juuri koskaan saa ääntään kuuluviin: laitoksissa asuvat vanhukset ja lapset sekä mielenterveyspotilaat ja päihdeongelmaiset.

Tarkastuksella valvotaan esimerkiksi sitä, ettei laitoksessa käytetä nöyryyttävää eristämistä, jätetä ihmistä vailla lakiin perustuvaa syytä lukkojen taakse tai estetä ja rajoiteta tarpeettomasti liikkumista.

Eristyshuoneen ohuella patjalla joutui jopa syömään

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin kertoo tuoreimmasta ratkaisustaan, jossa rikottiin vammaisen ihmisen perusoikeuksia. Kehitysvammainen ihminen oli eristetty karuun putkaa muistuttavaan tilaan.

– Vammainen ihminen, joka oli psykiatrisessa hoidossa laitettu pitkäksi aikaa eristyshuoneeseen. Aika kului eristyksessä vaipoissa patjalla lattialla. Kaikki tapahtui ohuella patjalla, jopa syöminen. Katson nöyryyttävän kohtelun loukanneen hänen ihmisoikeuksiaan ja esitän hyvitystä.

Pahimmillaan "turvahuoneen" ainoa kaluste on patja. Nuoret kutsuvat eristyshuonetta esimerkiksi putkaksi, erkaksi tai vaikkapa sviitiksi.

Lähiaikoina huomiota on herättänyt myös vammaisten lasten häkkisänky. Oikeusasiamies löysi tarkastuksensa yhteydessä EU:ssa kiellettyjä häkkisänkyjä kehitysvammaisten hoitopaikasta Liperissä.

Oikeusasiamies määräsi häkkisänkyjen käytön ihmisarvoa loukkaavana lopetettavaksi välittömästi.

Alastomaksi riisuttaminen yllättävän yleistä

Kun lapsi syystä tai toisesta halutaan sulkea eristyshuoneeseen, hänet usein tarkastetaan perusteellisesti.

Laitokset perustelevat käytäntöä esimerkiksi sillä, ettei lapsi tai nuori toisi laitokseen huumeita. Tai ettei nuorella ole teräviä esineitä, joilla hän voisi eristyksessä viillellä itseään.

Lapset kertoivat oikeusasiamiehen haastatteluissa, että pitivät tarkastuksia erityisen nöyryyttävinä. Sekä tyttöjä että poikia saatettiin riisua tai riisuttaa monen henkilökuntaan kuuluvan edessä alastomaksi asti.

– Se on valitettavan yleinen käytäntö. Hyvin useat lapset kertovat, että heitä on riisutettu. Mikäli ruumiintarkastus olisi tarpeen tehdä esimerkiksi huumeiden kuljettamisen estämiseksi, pitäisi riisuttaminen tehdä lasta kunnioittaen. Mutta menettely ei todellakaan ole aina lainmukainen.

Tarkastusten ja lasten kertomusten perusteella joissakin laitoksissa myös rajoitetaan lasten ulkoilua ja liikkumista laitoksen pihapiiriä kauemmas. Tarkastuskertomuksen mukaan pahimillaan ulkoilemaan pihalle pääsee vain 15 minuutiksi päivässä.

Vanhusten sidotaan sänkyihin, kun työntekijöitä liian vähän

Oikeusasiamies valvoo myös vanhusten asioita: laitoshoivan ja palveluasumisen riittävyyttä. Liian vähäinen hoitajamäärä ajaa monasti esimerkiksi siihen, että ovia lukitaan paloturvallisuussääntöjen vastaisesti.

Vanhuksia saatetaan sitoa, jotteivat he lähde harhailemaan osastoilla. Myös lääkkeitä saatetaan käyttää niin, että liiallisesti vaelteleva vanhus tainnutetaan vuoteeseen.

– Rajoitustoimenpiteitä saa käyttää vain, jos ne ovat välttämättömiä, muistuttaa Sakslin.

– Liian vähäinen henkilökunnan määrä voi johtaa huonoihin, jopa laittomiin ratkaisuihin. Vanhustenhoidossa yksi huolenaihe on liian aikaisin nukkumaan laittaminen. Vanhus, joka ehkä on liian levoton tai joka tarvitsisi paljon apua, on helpompi hoitaa, kun hänet lukitaan sängynlaitojen taakse.

Sakslin muistuttaa, että rajoituspäätökset kuuluvat lääkärille. Myös omaisten tai läheisten on saatava olla mukana harkitsemassa sopivia keinoja.

– Jos ovet ovat lukossa tai sängyn laidat on nostettu ylös tai jos vanhus joudutaan sitomaan, ne ovat aina rajoitustoimenpiteitä. Esimerkiksi tällainen sängynlaitojen nostaminen on ihmisen sitomista. Ihminen ei ole vapaa liikkumaan ja nousemaan sängystä silloin, kun hän haluaa.

Sakslin sanoo, että jos vanhusta halutaan suojella vaikkapa kaatumiselta, voisi kokeilla muita keinoja kuin itsemääräämisoikeuden rajoittamista.

– Monissa paikoissa on laitettu patja sängyn viereen. Siirtymisissä ei tapahdu niin helposti loukkaantumisia.

Valvovalle viranomaiselle ilmoittamisesta ei saa kostaa

Kun oikeusasiamies haastattelee ihmisiä tarkastuksillaan, takaa hän heille suojan mahdolliselta kostolta, joka epäkohtien kertomisesta saattaisi seurata.

– Varsinkin lapset ovat haavoittuvassa asemassa. Muistutamme henkilökunnalle ja lapsille, ettei keskustelujen jälkeen saa tulla minkäänlaisia rankaisutoimia.

Myös henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista.

– Jos henkilöstöön kohdistetaan ilmoituksen jälkeen ikäviä seuraamuksia, on tärkeää, että me saamme siitä tiedon perusoikeuksien turvaamiseksi.

Myös hyvää huolenpitoa vailla rajoittamistoimia

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin tarkastuskäynnit toivat esiin myös myönteisen havainnon. Kun vaikeastikin oireilevat lapset saavat huolenpitoa ja tukea sekä riittävät psykologin ja psykiatrin palvelut, eristämistä ja rajoittamista ei ole pakko käyttää.

– Ilahduin tarkastuskäynnilläni Niuvanniemen sairaalassa, jossa on lapsille oma osastonsa. Nämä lapset voivat olla hyvinkin vaikeahoitoisia, mutta siellä on otettu käyttöön määrätietoinen rajoittamistoimien purkamiseen tähtäävä ohjelma. Lapset voivat hyvin. Lastensuojelun tyypillisiä rajoittamistoimenpiteitä eli eristämistä, sitomista, riisuttamista, kiinni pitämistä, ei juuri tarvitse käyttää.

Viimeistään soten yhteydessä tarttuttava toimiin

Maija Sakslinin lähtee ajamaan ohjelmaa, jossa sitominen ja eristäminen olisi enää vain poikkeustoimi.

– Pidän erittäin tärkeänä sitä, että rajoitustoimenpiteitä käyttävissä paikoissa olisi ohjelma, jolla vähennetäisiin pakkokeinojen käyttöä. Tarkoituksena on päästä eristämisestä ja muista perusoikeuksia loukkaavista toimista eroon. Ja jos ja kun maakunta- ja sote-uudistus astuu voimaan, täytyy huolehtia haavoittuvien ryhmien oikeuksien valvonnasta ja varsinkin vastuista.

Lisää aiheesta:

Yllätystarkastus paljasti lukuisia epäkohtia koulukodissa – Pohjolakodin johtajan mukaan ongelma on osin laissa, lapsiasiavaltuutettu varoittaa lain yläpuolelle asettumisesta

Kohu-uutiset koulukodista järkyttivät – lasten kuulemisesta tulee pakollista, perheministeri Saarikko lupaa myös lisätä valvontaa

Taksit ovat toden teolla siirtyneet markkinatalouteen. Haja-asutusalueilla taksien määrä hiipuu hiljalleen, mutta kaupungeissa kasvu on rajua. Kun koko maassa taksiliikennelupia oli ennen uudistusta noin 9 500, nyt määrä on noussut noin 12 000:een.

Kanta-Hämeessä, noin 8 000 asukkaan Lopella kehitys näkyy selvästi. Lopen Taksiautoilijat ry:n puheenjohtaja Sami Uotila on myynyt taksiautonsa ja siirtänyt taksikyltit varastoon.

– Tällä ei ole enää oikein edellytyksiä tämän uuden taksiuudistuksen myötä. Niin minä kuin moni muukin täältä lopetti, toiminta meni kannattamattomaksi.

Taksiluvan voi saada nykyään helposti, jos mieli muuttuukin, mutta Uotila ei näe enää paluuta taksin rattiin.

– Kyllä se koville ottaa, kun on ajanut 24 vuotta ja suvussa on ollut auto yli 70 vuotta ja nyt se loppuu. On siinä vähän tunteetkin pelissä.

Uotilan mielestä taksiuudistuksessa ei otettu yksittäisiä pienyrittäjiä huomioon. Kela oli monelle suurin työllistäjä.

– Tekninen puoli meni sellaiseksi että ajoja ei riitä kaikille. Niin Lopella kuin monessa muussakin paikassa pienyrittäjät pikku hiljaa häviävät täältä ja suuremmat tulevat, Uotila arvioi.

Taksien määrä kasvanut rajusti kaupungeissa

Taksiliikenneluvat myöntää nykyään Trafi. Pelkästään pääkaupunkiseudulla lupien määrä on kasvanut kesäkuun viimeisen päivän tilanteeseen verrattuna jälkeen lähes 1 300:lla. Johtavan asiantuntijan Pasi Hautalahden kokoamasta tilastosta selviää, että lupia on myönnetty rutkasti juuri kaupunkeihin.

– Ja Pohjois-Suomeen myös, siellä aika monet matkailuyritykset ovat hakeneet taksiliikennelupia. Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat prosentuaalisesti suurin lisäyksen kohde. Tämä menee markkinatalouden lakien mukaan: missä asiakkaita eniten on, sinne yrityksiäkin syntyy.

Tilaston paikkakunnat eivät ole taksin asemapaikkoja. Tilastossa on yksityisen hakijan väestörekisteriin merkitty kotikunta tai yrityksen rekisteröintikunta. Esimerkiksi Helsinkiin rekisteröitynyt yritys ei siis välttämättä liikennöi vain Helsingissä, koska taksilupa on nykyään valtakunnallinen. Aiemmin taksit olivat sidottuja asemapaikkaansa.

Kunnat, joissa taksilupien kappalemäärä on kasvanut eniten 1.7.2018 taksiuudistuksen jälkeen (lähde: Trafi)

Maaseudulla määrät laskevat

Kesäkuun lopulta asti liikennöitsijöiden lopettamisilmoituksia on tullut Trafille tasaiseen tahtiin, ja niistä aika moni osuu pienemmille paikkakunnille. Taksilupien määrä on vähentynyt Trafin tilastotietojen mukaan 15 kunnassa: Isokyrö, Juuka, Kuortane, Lapinjärvi, Loppi, Luumäki, Oripää, Orivesi, Outokumpu, Pyhtää, Pyhäjärvi, Sysmä, Taipalsaari, Teuva ja Virolahti.

Useimmissa kunnissa muutos on tässä vaiheessa vielä melko pieni: kolmessa kunnassa lupien määrä on vähentynyt kolmella ja muissa tätä vähemmän.

Heinä-lokakuun välisenä aikana taksiliikennelupia on peruutettu yhteensä 162, mutta todellinen lopettaneiden määrä on suurempi, arviolta noin 360. Lopettamisten osalta tilastotiedot ovat jälkijunassa, kertoo johtava asiantuntija Pasi Hautalahti Trafista.

– Kun autoilija lopettaa, hän ilmoittaa käytännössä kaupparekisteriin ja verohallinnolle tiedon asiasta. Harva muistaa ilmoittaa Trafiin. Autoilijan pitäisi myös muistaa ilmoittaa meille tieto siitä, jotta poistamme liikenneluvan rekisteristä. Toivoisinkin, että näitä tietoja toimitettaisiin meille.

Hautalahti on selvittänyt toimialan tilannetta yhteistyössä Verohallinnon kanssa. Yli 200 yrityksen elinkeinotoiminta oli kaupparekisterissä merkitty lakanneeksi. Suuri osa oli yksityisiä elinkeinonharjoittajia. Trafi ei voi peruuttaa lupaa ilman luvanhaltijan pyyntöä.

– Marraskuun aikana lähden pyytämään näitä lopettamisilmoituksia, että saataisiin rekisteri ajan tasalle loppuvuoden aikana.

Päivi Mustonen ajoi Lopella taksia 16 vuotta, joista 12 vuotta yrittäjänä. Hän toimii Lopen Taksiautoilijat ry:n sihteerinä, ainakin vielä hetken.

– Kuusi tai seitsemän on lopettanut, kolme tai neljä autoilijaa on enää jäljellä. Tarkoitus on lähiaikoina pitää kokous ja lopettaa yhdistys, joka on toiminut Lopella 54 vuotta. Ei tässä tulevaisuutta ole, jos siihen jää kaksi ihmistä.

Sami Uotila katsoo, että taksien väheneminen haittaa maaseudun asukkaiden elämää.

– Olen kuullut monilta asiakkailta, että autoa ei enää saa, asioita on jäänyt hoitamatta, pankkireissut ja kaupat. Asiakkaiden kannalta tämä on ikävää, heidän takiaan tässä on ajettu nämä vuodet.

Ulkomaiset välittäjät tulevat Suomeen

Venäläinen hakukoneyhtiö Yandex on tuorein tulokas Suomen taksivälitysmarkkinoille. Yhtiön taksisovelluksella saa kyytejä toistaiseksi vain Helsingissä. Muita Suomessa toimivia, mutta ulkomailla kotipaikkaansa pitäviä välityspalveluja ovat Uber ja virolainen Taxify. Välityspalvelun toimittajan ei tarvitse rekisteröityä mihinkään kuntaan. Pasi Hautalahti Trafista ei näe, että ulkomaiset toimijat kiinnostuisivat isommin haja-asutusalueista.

– Saa nähdä, missä vaiheessa tulee markkinan kyllästymistilanne eteen, että alkaa olla enemmän palveluja tarjolla kuin kysyntää. Suomihan ei ole asiakaspotentiaaliltaan mikään mahdottoman iso. Kolme toimijaa ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle ja muu Suomi on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Pitääkö pelätä alan kartellisoitumista muutamalle isolle toimijalle, jos pienet yksityiset yrittäjät hinnoitellaan ulos markkinoilta? Hautalahden mukaan tätä on vielä vaikea arvioida.

– Semmoinen paha optiohan siinä on, että näin voi olla. Alalle tulevat käyttävät paljon rahaa markkinointiin ja hieman poljetaan hintoja alkuun ja kun pienemmät toimijat on hinnoiteltu pois alalta, tulevatkin toiset säännöt.

Hautalahden mukaan suomalaisen taksijärjestelmän vahvuus on kuitenkin ollut aina siinä, että yrittäjiä on paljon. Ennen lakiuudistusta itsenäisiä taksiyrittäjiä oli 7 300, nyt määrä on jo yli 10 000. Määrä tuskin putoaa ihan äkkiä. Hautalahti arvioi, että viiden vuoden päästä yrityksiä voisi olla noin 9 000–9 500.

– Verkosto on laaja. Se ei ole ihan helppo kartellisoida noin vaan. Markkinat määräävät hintatason ja autoilija laskee viivan alle jäävän summan. Jos toteaa ettei kilpailuun pysty, niin ei siinä vaihtoehtoja juuri ole. En olisi vielä ihan toivoton tässä asiassa kuitenkaan.

Helsingin hovioikeus on jatkanut Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tiedottamis- ja sisäpiiritiedon väärinkäyttöä koskevien rikosten käsittelyä. Hovioikeus kuuli konkurssiin ajautuneen yhtiön entisen toimitusjohtajan Pekka Perän näkemyksiä maanantaina koko päivän.

Syyttäjä syyttää Perää ja yhtiön entistä toimitusjohtajaa sekä talous- ja rahoitusjohtajaa tiedottamisrikoksista ja yhtiön entistä tuotantojohtajaa sisäpiiritiedon väärinkäytöstä.

Perän kuulemisessa käytiin läpi muun muassa Talvivaaran kaivosyhtiön hallituksen jäsenten nimiä, heidän osaamistaan ja hallituksen toimintaa.

Tällaisia huippujohtajia, miten niitä kukaan pystyisi viemään. Pekka Perä

Syyttäjän mielestä yhtiön hallitus toimi Perän näkemysten mukaisesti.

Perän mielestä väite on omituinen eikä vastaa todellisuutta. Hän korosti, että hallitus oli erittäin asiantunteva ja hallituksen jäsenillä oli kokemusta pörssiyhtiöistä selkeästi enemmän kuin hänellä. Perän mukaan usealla heistä oli myös enemmän kokemusta kaivosten johtamisesta.

– Tällaisia huippujohtajia, miten niitä kukaan pystyisi viemään, se on järjenvastainen väite. Se on heitä kohtaan jopa loukkaavaa. Ovat syyttäjän mielestä syyntakeettomia.

Se on heitä kohtaan jopa loukkaavaa. Ovat syyttäjän mielestä syyntakeettomia. Pekka Perä

Perän mukaan hallitus kokoontui usein, virallisten kokousten lisäksi myös epävirallisesti. Hallitukselle esiteltiin muun muassa yhtiön hallinnon koostamat kuukausiraportit.

Perä kertoi, että hän oli yhteydessä hallituksen puheenjohtajaan kolme kertaa viikossa. Hän katsoo, että hallitus sai riittävästi tietoa yhtiön toiminnasta.

– Päätöksiä tehtäessä ihan varmasti. Pääsääntöisesti he olivat erittäin tyytyväisiä. Käräjäoikeudessa kaikki hallituksen jäsenet ovat vakuuttaneet, että heillä on ollut kaikki ajantasainen tieto, hän muistutti.

Perä: Hallitus ei voinut varautua kaikkeen

Syyttäjän mukaan Perä taivutteli yhtiön hallituksen antamaan sijoittajille liian ruusuisen kuvan yhtiön tuotantoennusteista.

– Kaikille oli selvää, että tuotannon ennustaminen on vaikeaa. Hallituksessa jokainen tuotantoarvio on haastettu, jokaisesta on käyty perusteellinen keskustelu, vakuutti Perä.

– Kukaan ei pysty sanomaan, kuka on kunkin tuotantopäivityksen äiti tai isä.

Perä sanoi, että pörssiyhtiöstä ei saa antaa liian optimistista, mutta ei myöskään liian pessimististä kuvaa. Hänen mukaansa yltiöoptimistisesta tiedottamisesta on pelkkää haittaa.

Kukaan ei pysty sanomaan, kuka on kunkin tuotantopäivityksen äiti tai isä. Pekka Perä

Perän mukaan kaikkia mahdollisia riskejä ei kyetty hallituksessa ottamaan etukäteen huomioon. Tällaisia olivat esimerkiksi kaivosalueella tapahtunut kuolematapaus ja sen aiheuttama seisokki sekä vuoden 2012 yllätysateet.

Ennätyksellisten sateiden sijasta keväällä odotettiin malmikasojen bioluotuksen nopeutumista.

– Varovaisuusperiaate on tuttu tästä oikeudenkäynnistä, jota minä en ymmärrä ollenkaan.

Perä: Syyttäjän väitteet ilmasta heitettyjä

Perä korosti, että yhtiö ei saanut tiedottamisesta yhtään huomautusta Lontoon pörssistä, jossa on listattuna satoja kaivosyhtiöitä. Finanssivalvonnalta yhtiö sai yhden huomautuksen.

Perän mukaan tiedotteita annettiin usein, osin väärien huhujen kumoamiseksi ja heti, kun tuotantopäivitystä oli syytä muuttaa.

Syyttäjän näkemys siitä, että Talvivaarassa yritettiin tuottaa enemmän nikkeliä kuin oli mahdollista, sai Perän tunteet pintaan.

Käännetyn todistustaakan lisäksi minun pitää todistaa, että olen syytön. Pekka Perä

– Väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa, ovat ilmasta heitettyjä ja kehitetty jostakin. Käännetyn todistustaakan lisäksi minun pitää todistaa, että olen syytön.

Perä vakuuttaa, että huhtikuun 2012 joukkovelkakirjalainalla ei ollut mitään tekemistä tuotantoennusteiden kanssa.

Käsittelyn aikataulu uhkaa lipsua

Puolustus kuuli Perää seikkaperäisesti koko päivän ajan aina Perän koulutuksesta ja työhistoriasta lähtien. Talvivaaran Kaivosyhtiön toimintaa käytiin läpi perustamisesta yrityssaneeraukseen asti.

– On yllättävää, että prosessisuunnitelma alkaa ensimmäisen kuultavan kohdalla luistamaan. Olette ollut hyväksymässä tämän prosessisuunnitelman, ojensi oikeuden puheenjohtaja hovioikeudenneuvos Tapio Vanamo Perän avustajia

– Yksinkertaiset kysymykset ilman pitkiä johdantoja auttavat asiaa.

On yllättävää, että prossessisuunnitelma alkaa ensimmäisen kuultavan kohdalla luistamaan. Hovioikeudenneuvos Tapio Vanamo

Puheenjohtaja tarjosi syyttäjille mahdollisuutta jatkaa istuntopäivää tavallista pidempään. Kihlakunnansyyttäjä Hannu Joona kuitenkin totesi, että päivän aikana on tullut paljon uutta materiaalia, johon syyttäjät haluavat perehtyä ensin.

Syyttäjät aloittavat Perän kuulemisen keskiviikkona. Joona kysyi mahdollisuudesta ottaa varapäivä käyttöön esimerkiksi 5. joulukuuta.

– Olen silloin Zimbabwessa, eikä tämä ole vitsi, ilmoitti Perä omasta aikataulustaan.

Hovioikeudessa on juttua varten varattu istuntopäiviä joulunaluspäiviin asti.

Syyttäjä vaatii Perälle yhä vankeutta

Syyttäjä vaatii Perälle kahden vuoden ja kahden kuukauden ehdotonta vankeusrangaistusta. Vaatimus on sama kuin käräjäoikeudessa aiemmin.

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kesällä 2017 suurimman osan Perän epäiltyjä tiedottamisrikoksia koskevista syytteistä ja tuomitsi hänet kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Käräjäoikeus katsoi, että Talvivaaran antamissa pörssitiedotteissa vuosina 2012 ja 2013 markkinoille annettiin nikkelin tuotantoennusteissa totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa.

Olen silloin Zimbabwessa, eikä tämä ole vitsi. Pekka Perä

Pekka Perää vastaan on nostettu syyte myös sisäpiiritiedon väärinkäytöstä Helsingin käräjäoikeudessa. Käräjäoikeuskäsittely alkaa ensi syksynä sen jälkeen, kun hovioikeus on ensin antanut ratkaisunsa nyt käsiteltävinä olevista tiedottamisrikoksista.

Rovaniemen hovioikeus on tuominnut Perän aiemmin törkeästä ympäristön turmelemisesta kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Korkein oikeus myönsi marraskuun alussa rajoitetun valitusluvan Perälle ja yhtiön entiselle tuotantojohtajalle.

Lue myös:

Korkein oikeus myönsi valitusluvan Perälle ja Lammassaarelle – Talvivaaran ympäristörikoksia puntaroidaan vielä korkeimmassa oikeudessa

Hovioikeus aloitti Talvivaaran tiedottamisen setvimisen – Syyttäjän mukaan sijoittajille rakennettiin tarinaa harhaanjohtavalla tiedolla

Pekka Perän puolustus Talvivaara-käräjillä: Epäonnistuminen ennustamisessa ei voi olla rikos

Pekka Perälle kahdeksan kuukautta ehdollista vankeutta tiedottamisrikoksista – ei halua kommentoida tuomiota

Syyttäjä vaatii Pekka Perälle vankeutta Talvivaaran epäillyissä tiedottamisrikoksissa

Rovaniemen hovioikeus tuomitsi Pekka Perän Talvivaara-jutussa törkeästä ympäristön turmelemisesta

Maanantaina aamulla ennen seitsemää Tommi Heinonen oli jo töissä Suoraman Elementti -tehtaalla Kangasalla.

Niin oli myös 13 työntekijää.

Heinonen jutteli työnjohtajan kanssa tulevista töistä. Tehtaan kapasiteetti oli myyty täyteen ja tulevaisuus näytti hyvältä.

Vähän ennen seitsemää kaikki muuttui. Tehtaan hydrauliikkalaitteista alkoi tulipalo.

– Palo oli todella räjähdysmäinen. Työntekijöiltä tuli vähän ennen seitsemää huutoa, että alas nopeasti. Työnjohtaja huusi: Tommi alas, tehdas palaa, Heinonen kuvaa.

Portaiden yläpäässä liekit tulivat jo katossa vastaan, Heinonen sanoo.

– Palo levisi muutamassa sekunnissa. Teimme nopean päätöksen, että porukat pihalle. Siinä ei ollut aikaa alkusammutukseen.

Työntekijät pakenivat Heinosen kanssa ulos ja tehtaalta hälytettiin apua. Hälytys pelastuslaitokselle tuli kello 7.03.

Tulipalosta ei aiheutunut henkilövahinkoja.

Sammutustöissä oli yli 20 pelastuslaitoksen yksikköä usean kunnan alueelta.

Paloa oli sammuttamassa noin 50 pelastuslaitoksen henkilöä.

Pelastuslaitoksen mukaan alueen vapaapalokunnat olivat myös merkittävässä roolissa tulipalon sammuttamisessa, mitä pelastuslaitos kiittää.

Pelastuslaitos purkaa iltapäivällä tehtaan kattoa ja muita rakenteita. Jälkiraivaustyöt jatkuvat myöhään iltaan.

Mittavat vahingot

Tehdasrakennus tuhoutui tulipalossa. Taloudelliset vahingot ovat mittavat.

– Vahingot tulevat olemaan sadoissa tuhansissa euroissa, Erittäin surullinen tilanne, Heinonen sanoo.

Yritys työllistää Kangasalla 25 ja Lempäälässä noin 30 työntekijää. Kangasalan työntekijöitä voivat odottaa yt-neuvottelut. Kapasiteettiä siirretään Lempäälään mahdollisuuksien mukaan.

Osa töistä siirtyy muille yrityksille.

– Puhelimet ovat pirisseet. Onneksi elementtituotannossa on sellainen tilanne, että monelta tehtaalta on tarjottu apua, että saadaan Kangasalan kapasiteettia jaettua. Pääosa suunnitelluista kohteista saadaan siirrettyä toisille tehtaille.

Ellei tämä onnistu, osa kerrostalokohteista voi myöhästyä.

Vakuutukset korvaavat tehtaanjohtajan mukaan kiinteistölle korvaavan vahingon. Esimerkiksi kesken jääviä töitä voi olla vaikea saada vakuutuksesta.

– Yritykselle tulee merkittävää taloudellista haittaa tämäntyyppisen onnettomuuden johdosta.

Lue lisää:

Video: Liekit löivät läpi tehtaan katon Kangasalla – yritys: "Palo ei olisi voinut sattua paljon pahempaan aikaan"

Romanian presidentti Klaus Iohannis sanoi maanantaina, että Romania ei ole valmis ottamaan vastaan kiertävää EU-puheenjohtajuutta ensi vuoden tammikuussa, ja kehotti maan hallitusta eroamaan.

Presidentin mukaan "asiat ovat menneet raiteiltaan", ja on "poliittinen välttämättömyys korvata hallitus". Tätä presidentti kutsuu "vahingoksi romanialaiselle demokratialle".

– Olemme täysin valmistautumattomia. Hyvälle hallitukselle ei ole mahdollisuutta, Iohannis kommentoi.

Melko tuntematon Viorica Dancila nousi Romanian pääministeriksi tammikuussa. Hänellä on tosin vain vähän valtaa, sillä sosiaalidemokraattisen puoleen puheenjohtaja Liviu Dragnea käytännössä johtaa hallitusta. Dragnea ei voi vaalirikkomusten vuoksi asettua pääministeriksi.

Romania on saanut osakseen arvostelua EU:lta viime vuotisesta kiistellystä korruptiosasetuksesta. Maan hallitus yritti viedä läpi lakiesityksen, jonka mukaan alle 200 000 Romanian lein, eli 44 000 euron suuruiset lahjukset eivät olisi laittomia.

EU julkaisee tiistaina uusimman raportin Romanian ja Bulgarian oikeusjärjestelmistä. EU seuraa maiden korruptiota, oikeusjärjestelmää ja järjestäytynyttä rikollisuutta.

Lue myös:

Romanian presidentti: Maa on kriisissä

Romanian hallitus antoi periksi: Korruptiolaki perutaan

Romaniaan ensimmäistä kertaa nainen pääministeriksi

Kalifornian maastopaloja vastaan taistelevat palomiehet ovat olleet pöyristyneitä presidentti Donald Trumpin Twitter-viesteistä osavaltion historian tuhoisimpien palojen keskellä.

Ranskassa ensimmäisen maailmansodan päättymisen juhlallisuuksiin viikonloppuna osallistunut Trump arvosteli twiitissään viranomaisia tulipalojen leviämisestä. Trumpin mukaan tulipalot ovat seurausta metsien huonosta hoidosta.

Trump kirjoitti lauantaina, että määrärahoja voidaan vähentää, jos asiat eivät parane.

Presidentti jatkoi sunnuntaina metsänhoidosta vastaavien viranomaisten syyttelyä. Hänen mukaansa kunnollisella metsien hoidolla jatkuva hävitys Kaliforniassa saataisiin estettyä.

"Trumpin viestit puutteellisiin tietoihin perustuvia"

Palomiehiä edustavat organisaatiot ovat syyttäneet presidenttiä siitä, että tämä tekee politiikkaa keskellä tuhoisaa katastrofia.

– Hänen kommenttinsa ovat piittaamattomia sekä palomiehiä ja tuhon koskettamia ihmisiä halventavia, sanoo Kansainvälisen palomiesten yhdistyksen puheenjohtaja Harold Schaitberger uutiskanava CNN:llä.

Kalifornian ammattipalomiehiä edustavan organisaation puheenjohtaja Brian K. Rice pitää presidentin twiittejä suoranaisena hyökkäyksenä paloja vastaan taistelevia pelastustyöntekijöitä kohtaan.

Ricen mukaan presidentin uhkailevat viestit määrärahojen epäämisestä ovat sisällöltään puutteellisiin tietoihin perustuvia ja huonosti ajoitettuja.

– Mielestäni tämä häpeällinen hyökkäys Kaliforniaa vastaan on samalla hyökkäys kaikkia eturintamalla paloja vastaan taistelevia rohkeita miehiä ja naisia kohtaan, Rice sanoo.

Hän kuvailee Trumpin väitteitä kehnosta metsänhoidosta ”vaarallisen vääriksi”.

– Maastopalot eivät syty ja leviä ainoastaan metsäisillä paikoilla, vaan myös asutuilla alueilla ja avoimilla pelloilla, joihin ne leviävät rutikuivan kasvillisuuden, kovien tuulien, alhaisen ilmankosteuden sekä maasto-olosuhteiden vuoksi.

DiCaprio: Palojen taustalla ilmastonmuutos ja historiallinen kuivuus

Myös moni tunnettu julkisuuden henkilö on arvostellut Trumpin ulostuloja.

Laulaja-lauluntekijä Katy Perry kuvaili Trumpin twiittejä ”totaalisen tunteettomiksi”. Perry muistutti, ettei kyse ole politiikasta vaan kunnollisista amerikkalaisperheistä, jotka ovat menettäneet kotinsa.

Näyttelijä Leonardo DiCaprio puolestaan korosti, että palojen taustalla vaikuttaa ilmastonmuutos ja historiallinen kuivuus. Puoluepolitiikkaa ei näyttelijän mukaan pitäisi sotkea maastopaloihin.

Kahden metsänhoitajia syyttelevän Twitter-viestin välissä Trump tosin ehti myös toivottaa Jumalan siunausta kaikille pelastustyöntekijöille ja muistuttaa, että kansakunnan sydämet ovat paloja vastaan taistelevien kanssa.

Viimeisimpien tietojen mukaan maastopalot ovat vaatineet ainakin 29 ihmisen hengen. Uhrien määrän pelätään kasvavan, sillä kymmenien ihmisten kerrotaan olevan kadoksissa.

Kalifornian maastopalot: Suomalaisperhe odottaa evakuointikäskyä auto pakattuna – osa ystävistä menettänyt kaiken omaisuutensa

Kalifornian maastopalot leimahtivat rajuiksi tunneissa – Nasan kuvat näyttävät tuhon avaruudesta

Maksuhäiriöisten määrä nousi lokakuussa uuteen ennätykseen eli 381 700 henkilöön. Tämä on kuitenkin vain jäävuoren huippu, sillä moni kamppailee oman taloutensa kanssa myös ilman luottotietojen menettämistä. Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa luottojen, lainojen ja esimerkiksi puhelinliittymän hankkimista.

Pikavippien aiheuttamat ongelmat näkyvät tilastoissa, mutta ne ovat vain pieni osa kokonaisuutta. Taustalla on usein jokin suurempi juurisyy, kuten peliongelma. Velkaantumiskierteen aiheuttaa monesti myös jokin äkillinen elämässä tapahtunut muutos, kuten avioero, työttömyys tai sairaus.

Suomessa veloista on kuitenkin mahdollista selvitä nopeastikin.

Kokosimme vinkit kolmee erilaiseen tilanteeseen, jossa oma talouden hallinta on karannut käsistä. Asiantuntijoina ovat takuusäätiön lakimies ja sosiaalisten rahoituspalveluiden johtaja Minna Backman sekä kuluttajaliiton ekonomisti Paula Pessi.

1. Kun rahat loppuvat joka kuukausi reilusti ennen tilipäivää.

Tämä on hyvä hetki ottaa ohjakset omiin käsiin. Rahaongelmia ei kannata hävetä, eikä niiden kanssa kannata jäädä yksin. Mitä nopeammin reagoit, sitä pienempänä ongelma voi pysyä, ja sitä helpompi se on ratkaista.

Ota taloudestasi koppi! Seuraa pari kuukautta, mihin rahasi menevät, mikä on välttämätöntä ja mistä voisit nipistää. Apuvälineitä kulujen seuraamiseen löytyy netistä. Myös tiliotetta voi seurata, jos maksat kaiken kortilla.

• Jos tulosi vaihtelevat, siirrä toiselle tilille säästöön niinä kuukausina, kun tienaat enemmän. Näin sinulle kertyy puskuria.
• Jos eräpäivänä tilillä ei ole rahaa laskun maksamiseen, ole aktiivinen. Soita velkojalle ja sovi eräpäivän siirrosta. Muista varmistaa, että sinulla on rahat laskunmaksuun uutena eräpäivänä. Jos joudut pilkkomaan maksamiseen eriin, älä tee epärealistista maksusuunnitelmaa.
• Jos tiliotteilla on paljon pelaamista, mieti, tarvitsetko tukea pelaamisen lopettamiseen vai riittääkö, että kiinnität asiaan huomiota. Esimerkiksi Peluuri.fi voi auttaa.

2. Kun velkoja alkaa olla niin monta, että rahat eivät riitä kuukausieriin.

Velkaantuminen moneen eri paikkaan on iso riskitekijä oman talouden kannalta. Kun suuren asuntolainan päälle otetaan vielä autolaina, muita kulutusluottoja eri tarpeisiin ja vaikkapa monta määräaikaiseen sopimukseen perustuvaa palvelusopimusta, alkaa maksuvara olla äärimmilleen viritetty.

• Älä ota uutta velkaa vanhojen maksamiseen.
• Listaa kaikki velat, myös luottokorttilaskut, osamaksut ja maksamattomat laskut. Mieti, pystytkö maksamaan laskut ja kuukausierät, jos saat sovittua niihin uusia eräpäiviä ja pienempiä maksuja.
• Tee itsellesi budjetti. Elleivät tulot riitä menoihin ja velanmaksuun, priorisoi asumismenot, työmatkakulut, lääkkeet ja kohtuudella ruokamenot.

3. Kun ensimmäinen maksuhäiriömerkintä vie luottotiedot.

Maksuhäiriömerkintä sulkee velkahanat. Tämä voi olla myös helpotus. Tässä tilanteessa kannattaa välttää paniikkiratkaisuja ja pyrkiä sen sijaan kokonaisratkaisuun.

• Suunnittele ammattilaisen kanssa selviytymispolku. Muista, ettei pikaratkaisuja välttämättä ole tarjolla. Kestävän ja kohtuullisen ratkaisun saaminen voi viedä aikaa ja vaatia rutkasti omaa tahtoa.
• Osa kunnista tarjoaa lähes korotonta sosiaalista luottoa pienituloisille pienten velkamäärien järjestelyyn. Takuusäätiön takauksella voidaan järjestellä velat nippuun, jolloin maksettavaksesi jää kohtuuhintainen pankkilaina. Molempien lainojen saaminen edellyttää kykyä maksaa ne takaisin.
• Jos ylivelkatilanne pitkittyy eikä siitä selviydy aiemmin mainituilla keinoilla, käräjäoikeudesta voi hakea yksityishenkilön velkajärjestelyä. Sen edellytyksistä säädetään lailla. Velkajärjestelyn hakemisessa avustaa talous- ja velkaneuvonta.

Venäjä haluaa siirtää pakoteriskiään öljynsä ostajille. Öljyä ei tipu, jos maksut jäävät tulematta - vaikka syynä olisikin presidentti Donald Trumpin asettamat maksuliikennepakotteet.

Öljykauppaa on tehty "iät ja ajat" dollareilla, mutta ensi vuonna Venäjä alkaa vaatia maksuja euroina.

Jo nyt suurimmat venäläiset energiajätit uhkaavat länsimaisia ostajia sakkomaksuilla, jos he eivät pysty maksamaan öljylaskuansa Yhdysvaltojen asettamien pakotteiden takia.

Yhdysvallat ei ole päättänyt uusista pakotteista, mutta niiden odotetaan iskevän vielä tämän vuoden aikana ja rajoittavan Venäjän maksuliikennettä.

Kaikki suuret eivät taipuneet ainakaan vielä

Uutistoimisto Reutersin mukaan useat läntiset ostajat ovat jo tehneet kompromisseja venäläisyhtiöiden kanssa, mutta osalla neuvottelut vielä jatkuvat.

Nesteen jalostamoliiketoiminnan operatiivinen johtaja Sami Oja kertoo, että nyt Neste maksaa lähes pelkästään dollareina kaiken ostamansa venäläisen raakaöljyn tulipa se sitten suoraan tai välittäjien kautta.

– Euroihin siirtyminen ei tuottaisi ongelmia, mutta pientä hallittavissa olevaa muutosta kyllä, hän määrittelee.

Nesteen tuotteet myydään eteenpäin lähinnä euroina, joten parhaassa tapauksessa uusi käytäntö voisi yksinkertaistaa valuuttahallintaa: euromääräisellä tulolla voitaisiin maksaa euromääräisiä kuluja.

Venäjä pakkoraossa?

Jos odotukset toteutuvat Yhdysvallat kiristää Venäjän maksuliikennettä jo lähiviikkoina.

Sen voisi ajatella haittaavaan maan mahdollisuutta saada hyvää hintaa öljystä ja kaasusta. Ne ovat maan talouden perusta ja kaksi kolmasosaa sen kaikesta viennistä.

Nesteen venäjäasiantuntija, kehityspäällikkö Veli Matti Latola ei katso kuitenkaan tilanteen ahdistaneen Venäjää pakkorakoon. Myös ostajien on päästävä sopimukseen kaupan ehdoista - hinnat tuskin romahtavat.

– Joustavin ostaja saattaa voittaa sopimuksen. Ehkä hinnassa se saattaa vaikuttaa niihin viimeisiin sentteihin. Se on yksi elementti neuvottelupöydässä

Venäjällä on haluttu heikentää dollarin vankkaa asemaa jo vuosikausia.

– Venäläisiä toimijoita on kannustettu vähentämään dollarin käyttöä, mutta nyt pakotteiden aikaan siitä on tullut kuuma kysymys, Latola kertoo.

Venäjällä on rohkaistu yrityksiä käyttämään kansainvälisessä kaupassa myös ruplia.

– Totta kai he haluavat kasvattaa ruplan merkitystä, mutta en usko että kansainvälisessä öljykaupassa siihen päästään pitkään aikaan, Latola muotoilee.

Ruplan epävakaa arvo lisää kaupankäynnin riskejä.

Pakotteet purevat sittenkin

Venäjä aikoo siis siirtää maksuliikenneriskiä öljyn ostajille. Reutersin mukaan monet suuret läntiset öljynostajat ovat jo sopineet siirtyvänsä laskutuksessa euroihin Venäjän vaatimusten mukaisesti.

Venäjä voi lieventää pakotteiden vaikutusta, mutta täydellistä vastustuskykyä niitä vastaan sillä ei ole.

Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko muistuttaa nyrkkisäännöstä, jonka mukaan ruplan arvo kulkee käsi kädessä öljyn hinnan kanssa.

Tänä vuonna tuo yhteys on katkennut huhti- ja elokuussa eli juuri niinä hetkinä, jolloin Yhdysvaltojen pakotteet ovat nousseet esille.

– Siihen ei ole oikein mitään muuta selitystä kuin, että markkinat ovat reagoineet pakotteisiin ja pakoteuhkiin. Huhtikuun alussa dollari maksoi noin 57 ruplaa ja se putosi noin 63 ruplaan.

Ruplan heikentymien tekee venäläisille ostamisen ulkomailta aiempaa kalliimmaksi.

Mutta mikä vaikutus euron arvoon olisi jos merkittävä raaka-aine siirtyisi laskutuksessaan käyttämään euroja?

– Tuskin kovin suuri. Ei se ainakaan sen arvoa laskisi, Solanko sanoo diplomaattisesti.

Kahdeksantoista vuotta naimisissa, kaksi lasta ja omakotitalo. Periaatteessa ihan hyvät keskusteluvälit ja halu saada avioliitto toimimaan. Tässä tilanteessa Matleena ja Tuomo olivat pari vuotta sitten – ja silti he erosivat.

Tässä jutussa he ja lapsettomuudesta kärsinyt Panu kertovat omasta erostaan. Sovinnollinen ero on asiantuntijan mielestä mahdollinen – se vaatii sitoutumista erorauhaan.

Jutun lopusta löytyvällä testillä voit selvittää, mitä tutkimuksissa löytyneitä eroriskejä tai liittoa tukevia seikkoja sinulla on elämässäsi.

Kovimpia paikkoja oli se, kun piti kertoa asia lapsille. Tuomo

Matleenalla ja Tuomolla on erilainen muistikuva päivästä, jolloin lopullinen eropäätös tehtiin. He muistavat eri tavoin sanat, joilla pitkään ilmassa ollut tilanne laukaistiin.

Yhden asian he muistavat kuitenkin samoin: Matleena sanoi asian ääneen ja antoi sormukset takaisin.

– Se oli sekä helpotus että järkytys, Tuomo muistelee.

Eropäätös oli lopulta yhteinen. Matleena pohtii nyt jälkeenpäin, että rakkaus oli hiipunut vuosien varrella. Hän itse huomasi jossain vaiheessa olevansa enemmän oma itsensä muualla kuin kotona.

Tuomonkin mielestä he olivat pitkään eläneet isänä ja äitinä hyvänä tiiminä, mutta parisuhde oli jäänyt taka-alalle. Vaimon ja miehen rooli – siihen liittyvä yhteys ja fyysinenkin läheisyys – olivat kadonneet.

Mikään nopea päähänpisto ero ei ollut, eikä yhteisestä elämästä luovuttu helpolla. Siitä molemmat tuntuvat olevan nyt jopa ylpeitä.

Ensin pari kokeili asumuseroa siten, että kumpikin asui joka toinen viikko lasten kanssa kotona ja joka toinen viikko varta vasten hankitussa vuokra-asunnossa.

Toiveena oli, että erillään oleminen olisi herättänyt kipinän uudelleen. Yhdessä oli sovittu, että halutessaan toista voi pyytää treffeille – treffeillä ei käyty kertaakaan.

Pariterapeutilla käytiin. Sitä molemmat pitävät erosta huolimatta edelleen hyvänä asiana. Asioista tuli puhuttua kunnolla ulkopuolisen tukemana.

Se on molempien mielestä voinut vaikuttaa siihen, että ero on pystytty hoitamaan asiallisesti.

– Kovimpia paikkoja oli se, kun piti kertoa asia lapsille. Se me hoidettiin kyllä mallikkaasti. Taisipa olla, että pelattiin vielä yhdessä illalla lautapeliäkin. Jäin sohvalle yöksi kotiin, enkä lähtenyt vuokra-asunnolle, Tuomo muistelee.

Ero ei ole loppu vaan rauhanneuvottelujen alku

Suomessa solmitaan vuosittain reilut 27 000 avioliittoa. Ensimmäisistä avioliitoista eroon päätyy enemmän kuin joka kolmas.

Usein arvioidaan, että kaikista avio- ja avoliitoista kariutuisi jopa noin puolet, mutta tarkkaa tilastotietoa tästä ei ole. Se kuitenkin tiedetään, että jos takana on aiempia eroja, eroriski myöhemmissäkin liitoissa kasvaa.

Väestöliiton mukaan vuosittain noin 30 000 lasta ja nuorta kokee vanhempiensa eron. Viiden vuoden takaisen Perhebarometrin mukaan yhteisiä lapsia hankkineista eronneista kolmasosalla oli vaikeuksia sopia lasten huollosta entisen puolisonsa kanssa.

Se ajatus pitää unohtaa, että ero olisi suhteen loppu, jos on yhteisiä lapsia. Siitä vasta alkavat rauhanneuvottelut ja sovittelu. Heli Vaaranen

Parisuhteen päättyminen ja ero on aina kriisi. Valtiotieteen tohtori, sosiaalitieteilijä ja psykoterapeutti Heli Vaaranen johtaa Väestöliitossa parisuhdepalveluita. Hänen mielestään sitä ei pidä hyväksyä, että ero väistämättä johtaisi syviin haavoihin ja kärsimykseen jopa vuosiksi.

Erorauha on asia, josta Vaaranen puhuu mielellään. Siihen eron keskellä kamppailevien pitäisi hänen mukaansa pyrkiä. Mahdollisiin eroriitoihin pitäisi suhtautua kuin sotatilanteeseen, joka vaatii rauhanneuvotteluja: yhteisten pelisääntöjen sopimista, diplomatiaakin.

Sopuisa ero vaatii, että molemmat osapuolet haluavat solmia erorauhan. Se taas vaatii myös oman käytöksen miettimistä, halua toimia teoissaan ja valinnoissaan rauhan puolesta omista loukatuista tunteista huolimatta.

Syvät ristiriidat johtuvat usein eroavan parin eritahtisuudesta. Toinen on miettinyt jo tulevat askeleet mielessään ja haluaa irtautua, kun toinen vasta sulattelee asiaa.

Syviksi ristiriidoiksi erilainen tahti leimahtaa tilanteissa, joissa ero seuraa petoksesta. Jos puoliso on esimerkiksi rakastunut toiseen ja on salannut asian eikä ole uskaltanut kertoa siitä. Lähtijä voi myös kokea, että nopea irtautuminen ilman asioiden vatvomista on paras vaihtoehto.

Vaarasen mielestä on ymmärrettävää, että ihminen haluaa kivusta nopeasti eroon samaan tapaan kuin vaikka polttavan kuumasta vedestä. Erossa kipua ei voi kuitenkaan välttää.

Usein on myös lähtijän oma etu, että tämä jaksaa käydä eroa vielä läpi entisen puolisonsa kanssa. Jos eritahtisuutta ei ota huomioon, ristiriidat voivat leimahtaa ja kestää vuosia.

Tämä ajatus saa Vaarasen mukaan tukea tutkimuksista. Esimerkiksi Belgiassa on tutkittu niin sanottuja vaikeita eroja. Ihmiset niissä ovat kokeneet, että ero olisi sujunut paremmin, jos he olisivat saaneet neuvotella ja keskustella enemmän siitä, miksi tämä tapahtuu.

– Se ajatus pitää unohtaa, että ero olisi suhteen loppu, jos on yhteisiä lapsia. Siitä vasta alkavat rauhanneuvottelut ja sovittelu. Itse asiassa yhdessä sovittavia asioita on eron jälkeen paljon enemmän kuin ennen eroa.

Vaikka lapsiperheissä ero vaatii enemmän sopimista ja neuvotteluja kuin lapsettomien parien erotessa, suurta pettymystä on tärkeää käsitellä silloinkin.

Panun vaimo kertoi olevansa ihastunut toiseen

Tahaton lapsettomuus on elämän suuri kriisi, joka koettelee myös parisuhdetta. Näin kävi myös Panulle.

Viisi vuotta sitten 37-vuotias Panu ja hänen silloinen puolisonsa makasivat flunssaisina kotona. Päivä oli kulunut sängyssä makoillen, torkkuen ja jotain lukien.

Kotona yhdessä vietetyn päivän iltana elämä kuitenkin muuttui lopullisesti. Nukkumaan mennessä vaimo sai kakistettua ulos sanat, jotka olivat roikkuneet ilmassa jo jonkin aikaa: hän haluaa eron.

– Kyllä se tuli kuitenkin yllätyksenä. Vaikka molemmilla oli kyllä ollut jo pitkään sitruuna ahterissa, eikä kivaa enää pitkään aikaan, Panu kertoo.

Pari oli yrittänyt lasta pitkään onnistumatta. Mitään varsinaista syytä lapsettomuuteen ei tutkimuksissa löytynyt. He olivat pyrkimässä myös adoptiojonoon, mutta siinä vaiheessa parisuhde oli jo pitkällä alamäessä.

– Eipä ollut esimerkiksi kovinkaan paljon enää seksiä, mikä tietysti on yksi varoitusmerkki.

Entinen puoliso kertoi syyksi ihastumisen toiseen. Panu ei ole varma, oliko se oikea syy, vai vain keino kiertää varsinainen vika eli se, että yhdessäolo ja lapsettomuus ahdistivat.

Hän arvelee, että syitä oli lopulta monia, mutta ne pitkälti juontuivat kipeään lapsettomuuteen – se on tutkimustenkin mukaan eroriskiä lisäävä asia.

– Se on ilmeisesti jonkinlainen vedenjakaja. Toisia se hitsaa yhteen ja toiset sitten lähtevät omille teilleen. Niin mä ainakin itselle uskottelen, että olisimme tänä päivänäkin vielä yhdessä, jos olisimme onnistuneet.

Puhuminen auttoi, korkki pysyi kiinni

Uuteen kotiin muutettuaan Panu päätti laittaa elämän järjestykseen. Hän aloitti nettideittailun ja hankki uuden harrastuksen. Pian eron jälkeen hän solmi myös niin sanotun “laastarisuhteen”, jota nyt katuu.

– Roikuin siinä liian pitkään vain sen takia, että kelpasin jollekulle.

Sen sijaan hyvä päätös oli hakeutua heti ammatti-ihmisen puheille keskustelemaan erosta. Entinen puoliso ei Panun pyynnöstä huolimatta halunnut eroa ulkopuolisen kanssa ruotia.

Miessakkien Erosta elossa -ryhmässä Panu tunsi kuitenkin saavansa tarvitsemaansa tukea.

– Päätin myös, etten ole perinteinen Suomi-mies ja pysyn irti viinasta.

Nyt, viiden vuoden jälkeen, Panu kertoo päässeensä erosta yli ja olevansa tyytyväinen elämäänsä. Ainoa, mitä hän vielä joskus haikailee, ovat suhteet entisen puolison sukuun.

– Eron myötä tosiaan menettää myös puolet sukua. Mutta en oikein näe enää asiallisena olla yhteydessä entisen vaimon sukulaisiin.

Lapset eivät saa kokea syyllisyyttä

Tuomo ja Matleena erosivat pari vuotta sitten, mutta he nukkuvat edelleen samassa sängyssä – tosin eri aikaan.

Heidän kaksi yhteistä teini-ikäistä lastaan asuu talossa, jossa koko perhe aiemmin asui. Vanhemmat asuvat siellä heidän kanssaan vuoroviikoin. Nyt talo on Tuomon omistuksessa.

– Sehän tarkoittaa, että olen vieraana omassa entisessä kodissani. Se ei ole aina helppoa. Me nukutaan samassa sängyssä, pestään samoja saamarin jääkaappeja. Siinä mielessä ollaan vähän jumissa vanhassa, Matleena muotoilee.

Tähän ratkaisuun kuitenkin päädyttiin juuri lasten takia. He kun ovat eroon syyttömiä.

Matleenalla itsellään on tausta eroperheen lapsena. Hän ei halunnut, että lapset joutuvat elämään reppu selässä.

– Minun vanhempani erosivat, kun olin 10-vuotias ja tuolloin valitsin, että muutan äidille. Matkustin joka viikonloppu isän luokse, koska tunsin syyllisyyttä, että olin jättänyt hänet yksin asumaan. En halunnut sitä omille lapsilleni.

Vanhempiensa erosta Matleenalla on kuitenkin muuten sopuisat muistot. Isä ja äiti olivat puheväleissä ja kanssakäyminen luontevaa. Yksi juhannuskin vietettiin yhdessä, vaikka äidillä oli jo uusi puoliso.

Tutkimusten mukaan vanhempien ero voi lisätä omaakin eroriskiä. Toisaalta vanhempien tapa hoitaa ero antaa mallin siihen, miten syviä ristiriitoja käsittelee. Matleena arvelee, että suhtautuminen omaankin eroon kumpuaa osin sieltä.

Jos ei avioliiton aikana pysty puhumaan, kyllä sitä on vaikea siinä erohetkellä sitten lähteä kommunikoimaan. Tuomo

Tuomo uskoo, että hän ja Matleena pystyivät sopimaan erosta, koska puhuivat myös avioliiton aikana.

– Kyllä mulla on sellainen tunne, että suurimman osan parisuhdetta kohtasimme kuitenkin henkisesti. Jossain vaiheessa tuli toki suojakilpiä ja katkeroitumistakin. Mutta jos ei avioliiton aikana pysty puhumaan, kyllä sitä on vaikea siinä erohetkellä sitten lähteä kommunikoimaan.

Tuomo kertoo, että kasvotusten he eivät juuri enää neuvottele: käytännön asioista sovitaan sähköposteilla tai whatsapp-viesteillä. Molemmilla on uudet kumppanit ja näilläkin lapsia.

Nykyinen asumisjärjestely on kuitenkin molempien mielestä toimiva – ainakin toistaiseksi. Täydellinen se ei ole, eikä mahdollinen kaikille eroaville pareille. Se vaatii paitsi taloudellista mahdollisuutta myös pitkää pinnaa – niin heiltä itseltään kuin kuin nykyisiltä siipoiltakin.

– Voin hyvin kuvitella, kun joku lukee tästä meidän järjestelystä, että ensimmäisenä ajattelee, ettei tuollainen onnistu, Matleena sanoo.

Eronneiden neuvot eroaville

Väestöliiton Parisuhdetiimin esimies Heli Vaaranen sanoo, että liian moni pelkää hakea erotessaan ulkopuolista apua, vaikka siitä usein olisi hyötyä.

– Pelätään leimautumista ja syyllistämistä, vaikka sitä ei tietenkään ole. Kyse on siitä, että autetaan järjestämään elämä uudelleen hyvin keskeisen, mutta aika tavallisen tragedian jälkeen.

Eroaville pareille annettavaa tukea pitäisi Vaarasen mielestä olla laajemminkin tarjolla, maksuttomasti ja eri puolilla maata – se olisi yhteiskunnallisestikin tärkeää.

– Ero aiheuttaa voimakasta sydänsurua eroavalle parille, mutta se vaikuttaa voimakkaasti myös lapsiin ja lähipiiriin. Se näkyy poissaoloina työstä, sairasteluna, masennuksena ja terveydenhuollon palveluiden käyttämisenä.

Mitä neuvoja eron kokenut haluaisi antaa eroa miettivälle tai sitä juuri nyt kokevalle? Miten erosta on mahdollista selvitä?

Panu ei eronneena sinkkuna ryhdy mielellään neuvomaan muita.

– On siteerattava mummoani, joka neuvoi, että muiden ihmisten naima-asioihin ei pidä puuttuman. Siitä ei seuraa kuin harmeja, Panu nauraa.

Lopulta vinkkejä kuitenkin tulee. Niistä tärkein on sama, mitä hän itsekin noudatti: keskusteluapua kannattaa hakea – myös ammatti-ihmisiltä. Sitä Panu suosittelee erityisesti miehille.

Puhuminen auttaa ja erityisesti ammatti-ihmisen kanssa – kaverit symppaa, ammattilainen auttaa. Panun neuvo

Matleenasta eronnut Tuomo on samaa mieltä. Eron läpikäyminen perusteellisesti voi tuntua kipeältä ja tarpeettomalta, jos ei ole lapsia eikä siksi tarvetta pysyä asiallisissa väleissä. Silloinkin siitä voi olla hänen mielestään hyötyä.

On oma etusi keskustella ero läpi kunnolla – pidemmän päälle se kannattaa, ja osaat ehkä välttää virheitäsi seuraavassa suhteessa. Tuomon neuvo

Matleenan mielestä sopuisan eron kannalta on tärkeää, että pystyy muuttamaan suhtautumisensa entiseen puolisoonsa neutraaliksi: tätä ei voi rakastaa, mutta ei saa myöskään vihata.

Opettele suhtautumaan entiseen puolisoosi kuin kaveriin, jonka kanssa haluat tulla toimeen. Matleenan neuvo

Tapa, jolla entiselle puolisolle puhuu, ei voi enää olla samanlainen kuin naimisissa ollessa. Tämä ei ole enää elämänkumppani, mutta edelleen lapsille tärkeä ihminen ja siten tavallaan aina samassa tiimissä.

Voiko tiede kertoa, eroanko minä tai sinä?

Kävimme läpi avo- ja avioeroista tehtyjä tieteellisiä tutkimuksia ja kokosimme eroriskeistä leikkimielisen testin.

Avio- ja avoeroista keskustellaan myös A-studiossa maanantaina 12.11. TV1:ssä klo 21.

Katso video Areenassa: 63 vuotta ja 93 päivää naimisissa olleet parit kertovat, miten olla yhdessä eroamatta.

Heli Vaarasen kolumni: Haluatko pitkän parisuhteen? Tässä pelastusoperaation ABC

Heli Vaarasen kolumni: Avioero tarvitsee käytössäännöt

Ida Suomalaisen yksinhuoltajaäiti kuoli syöpään tytön ollessa 11-vuotias. Miten näin järkyttävä elämänmuutos vaikuttaa lapseen? THL:n suurtutkimus on selvittänyt asiaa. Katsotaan ensin, mitä tutkimus sai selville ja palataan Idan tarinaan myöhemmin.

Vanhempien koulutus ja tulotaso vaikuttavat yhä siihen, miten lapsi voi menestyä elämässään. Ennustetta synkistää myös se, jos perheessä on mielenterveysongelmia tai se elää toimeentulotuen varassa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ja Nuorisotutkimusseuran rekisteritietojen pohjalta koottuun Suomi lasten kasvuympäristönä -seurantaraporttiin on kerätty tiedot vajaasta 60 000 suomalaisesta nuoresta. Kaikki tutkittavat ovat syntyneet vuonna 1997, eli he ovat nyt parikymppisiä tai vuoden yli.

Ikäluokan tietoja analysoitiin vuoteen 2015 saakka, jolloin he täyttivät 18 vuotta.

Tutkimusryhmän tavoitteena on ollut tuottaa laaja yleiskatsaus kokonaisen ikäluokan tärkeästä kasvuvaiheesta lapsuudesta täysikäisyyteen 90-luvun lopun ja 2000-luvun alun Suomessa.

Hyvinvointivaltio Suomi eli silloin talouskasvun ja vakaan kehityksen aikaa. Mikä niissä oloissa ennusti nuorelle silti huonoa tulevaisuutta? Neljä perhettä kuormittavaa tekijää nousi vaaran merkeiksi.

1. Matala koulutus. Molemmat vanhemmat ovat ilman perusasteen jälkeistä koulutusta.
2. Pitkäaikainen toimeentulotuen saanti. Jompikumpi tai molemmat vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea vähintään puolet vuodesta vuosina 1997–2015.
3. Psykiatrinen diagnoosi. Vähintään toisella vanhemmalla on todettu psykiatrinen diagnoosi lapsen syntymän ja 18-vuotispäivän välillä.
4. Muutokset perheolosuhteissa. Vanhemmat ovat eronneet avioliitosta tai vähintään toinen lapsen vanhemmista on kuollut aiemmin kuin tämä on täyttänyt 18 vuotta.

Nuoren riski syrjäytyä tai joutua myöhemmin elämässä vaikeuksiin kasvaa huomattavasti, jos useita kuormittavia tekijöitä osuu päällekkäin samaan perheeseen.

Rekisteritiedoista ei näy, miten perheet ovat mahdollisesti särkyneet avoliittojen hajotessa eikä uusperheiden muodostumista. Rekisteritiedot kertovat kuitenkin osan totuudesta.

Vähäosaisuus periytyy – ja niin tekee hyväosaisuuskin

Korkeasti koulutettujen vanhempien lapset menestyvät yleensä koulussa paremmin ja saavat tukea kotoaan. Pelkän perusasteen suorittaneiden vanhempien lapsille opintie on usein ohdakkeista.

Peruskoulun jälkeen nuorilla on edessä valinta lukion ja ammattiopiston välillä. Tytöt suuntaavat pääasiassa lukioon, mutta poikien valinta on usein myös ammattiopisto. Tässä on eroja perhetaustan, mutta myös maakuntien välillä.

Vauraalla Uudellamaalla myös poikien valinta on usein jatkaa lukiossa, mutta muualla maassa ammattikoulutus on usein pääsuunta. Lapissa ja Kainuussa noin 70 prosenttia pojista suuntaa ammattikouluun.

Sama ero näkyy tyttöjen ja poikien peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvojen erossa. Mitä pohjoisemmaksi Suomessa mennään, sitä suuremmaksi ero kasvaa poikien ja tyttöjen välillä. PISA-tutkimuksissa on todettu jo aiemmin, että koulujärjestelmä sopii paremmin tytöille kuin pojille.

Peruskoulun jälkeisessä yhteishaussa ilman koulutuspaikkaa jäi 762 nuorta ja kokonaan hakematta jätti 1079 nuorta, joista poikia (619) oli enemmän kuin tyttöjä.

Vanhempien koulutustaso vaikutti myös hakuintoon. Yhteishakuun osallistumattomien nuorten vanhemmilla oli usein vain perusasteen koulutus ja perheen hyvinvointia olivat kuormittaneet monet huolenaiheet, kuten mielenterveysongelmat ja toimeentulohuolet.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden vanhempien lapset jatkoivat sen sijaan useammin lukiossa ja menestyivät koulussa muutenkin paremmin.

"Olen arvostanut koulutusta ihan pienestä pitäen"

Kalle Kuokkanen ja Tatu Partanen muistelevat omia 9-luokan kavereitaan Espoossa ja Vantaalla. Moni jatkoi lukioon ja ammattiopistoon, mutta osa ei sen jälkeen ole löytänyt opiskelupaikkaa He ovat jääneet vähän roikkumaan elämään ilman työpaikkaakaan.

Kallen vanhemmista isällä on korkeakoulututkinto ja äidillä muu koulutus. Molemmat ovat olleet pitkään työelämässä. Kalle oli lukion jälkeen armeijassa, ja opiskelee nyt toista vuotta Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.

– Olen arvostanut koulutusta ihan pienestä pitäen, Kalle sanoo.

Tatun vanhemmat ovat eronneet, mutta hänen mukaansa se on nykyään yleistä. Raportin mukaan lähes joka neljännen nuoren vanhemmat olivat eronneet.

Tatun lukio meni kolmessa vuodessa ja sen jälkeen hän aloitti opinnot.

– Omilla kavereilla on mennyt ihan hyvin. Ne, jotka ovat jääneet lukion ja amiksen jälkeen roikkumaan, ovat kertoneet, etteivät saa oikein mistään enää kiinni, Tatu kertoo.

Sairaanhoidon ja lastensuojelun muutokset näkyvät seurannassa

Seurannasta näkyvät myös muutokset, joita terveydenhuolossa ja lainsäädännössä on vuosien saatossa tapahtunut. Yhä useammalle vuonna 1997 syntyneelle on annettu psykiatrinen diagnoosi. Poikien ensimmäiset mielenterveysdiagnoosit ovat yleensä nuorena (3–7-vuotiaina) ja moni niistä on ADHD-diagnooseja.

Tyttöjen ongelmat alkavat murrosiässä. Mielialahäiriöt ovat poikia yleisempiä.

Kaikkiaan psykiatrisen diagnoosin on saanut noin viidennes ikäluokan nuorista.

Yhä useampi lapsi joutuu myös sijoitetuksi kodin ulkopuolelle ennen täysi-ikäisyyttä. Osaksi muutos aiempien ikäluokkien ja 1997 syntyneiden välillä johtuu muuttuneista lainsäädännöstä ja huostaanottokäytännöistä.

Perhetaustan merkitys näkyy silti näissäkin tilastoissa. Kuormittavien tekijöiden kasaantuminen näkyy huostaanottojen taustalla.

Pienten lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen taustalla on yleensä vakavia kasvuolosuhteisiin ja perheeseen liittyviä tekijöitä, jotka estävät palaamisen kotiin, todetaan raportissa.

Teini-ikäisinä sijoitettujen syyt ovat erilaisia. He saattavat joutua sijoitukseen ongelmakäyttäytymisen, esimerkiksi päihteiden käytön takia, tai tilanteen arvioinnin vuoksi.

Valtaosalla sijoitetuista lapsista ei ole rikosmerkintöjä, sakkoja tai tuomioita. Sijoitetuilla lapsilla on kuitenkin muuhun ikäluokkaan verrattuna enemmän käräjäoikeuden antamia tuomioita sekä muualta tulleita rangaistusmääräyksiä. Nämä voivat olla myös osasyynä sijoitukseen

Kodin ulkopuolelle sijoitettuna 1997 ikäluokasta oli 5,2 prosenttia, kun kymmenen vuotta aiemmasta ikäluokasta luku oli 2,9 prosenttia. Lukuihin ei ole huomioitu alle kolmivuotiaiden sijoituksia, sillä varhaisemman ikäluokan osalta tästä ei ole tilastoja.

Yksinhuoltajaäidin kuolema muutti elämää

Entä miten siis kävi Iidan, jonka elämää kohtalo ravisteli yksitoistavuotiaana?Ida Suomalainen asui Paraisilla vuonna 2009. Hänen yksinhuoltajaäitinsä menehtyi keuhkosyöpään, isästään hänellä ei ole koskaan ollut tietoa.

Ida muutti 15 vuotta vanhemman siskonsa luo, mutta yhteiselo ei sujunut puolentoista vuoden aikana.

Aapelus-pienryhmäkodista tuli Idan osoite seitsemäksi vuodeksi. Hän kiittää sen henkilökuntaa hyvästä kasvuympäristöstä. Vaikka Idan tausta on vaikea, peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli 8,9.

– Paasikivi-opistosta valmistuin keväällä 2016 media-assistentiksi ja sen jälkeen olen pyrkinyt ammattikorkeakouluun, mutta vielä en ole sinne päässyt.

Nyt hän asuu omassa asunnossaan ja on juuri saanut työpaikan. Mieli halajaa kuitenkin elokuva-alalle.

– Tosi hyvin menee nyt. Käyn töissä ja keväällä pyrin taas kouluun. Asustelen pienessä, söpössä yksiössäni ja nautin elämästäni.

Aapelus-kodissa Ida kertoo tavanneensa monta kaveria, jotka tulivat vielä rankemmista lähtökohdista. Koulu ei heillä ole sujunut, eikä heillä ollut tukiverkostoa samalla tavalla kuin hänellä. Moni heistä ei ole päässyt kiinni elämään.

Rikollisuus väheni, huostaanotot kasvoivat

Osa vuonna 1997 syntyneistä noin 59 000 nuoresta on jo menehtynyt.

Hyvinvointivaltio ei ole valmis

Suomi lasten kasvuympäristönä -seurantaraportin laatinut tutkijaryhmä ei tyydy pelkkiin tutkimushavaintoihin. Työryhmä antaa joukon suosituksia, jolla syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ennustetta voitaisiin parantaa.

Lapsiperheiden taloudellisiin ja terveydellisiin ongelmiin pitäisi puuttua poliittisilla päätöksillä entistä enemmän. Myös eri palvelujärjestelmien herkkyyttä ja oikea-aikaisuutta auttaa lapsiperheitä vaikeuksissaan on syytä parantaa.

Ongelmaperheiden lapset menestyvät heikommin koulussa ja heillä on useimmin mielenterveysongelmia. Tämän takia suositellaan kouluterveydenhuollon vahvistavan kykyään vastata lasten mielenterveysongelmiin.

Kodin ulkopuolelle sijoitetaan teini-ikäisiä aiempaa enemmän. Tutkijat haluaisivat selvittää tarkemmin, ovatko teini-ikäisten ongelmiin kohdistuvat ehkäisevät toimet ja palvelut puutteellisia.

Koulutuksen ja hyvinvoinnin maakunnalliset erot ovat isoja. Nuorilla ei ole koko Suomessa tasavertaisia edellytyksiä ja mahdollisuuksia edetä kykyjensä mukaan elämässään. Näitä maakunnallisia eroja tulisi kaventaa.

Tytöt ja pojat ohjautuvat myös palveluihin usein eri syiden takia. Tutkijat kysyvätkin, tunnistavatko palvelujärjestelmät tyttöjen ja poikien eri ongelmat samalla tavalla vai ohjaavatko sukupuolinormit tätä.

Lue myös:

Taustatietoa THL:n syntymäkohorttitutkimuksesta

Onko suomalainen koulu enää tasavertainen kaikille? Tutkijat huolissaan 2030-luvun nuorista

Milloin mennään nukkumaan, milloin syödään – syrjäytyneen nuoren kanssa opetellaan elämisen alkeita, eikä sekään aina riitä pelastamaan

Jon Vuorisalon kolumni: Ilman isää kasvaminen saa pohtimaan, mitä on olla mies

Paleface: "Nuorten kohdalla ei pidä puhua syrjäytymisestä vaan syrjäyttämisestä”

Nuorten syrjäytymistä vastaan taistelevan tuska: "Meiltä puuttuvat konkreettiset teot ja yhteinen näkemys"

THL Missä elämänvaiheissa syrjäytyminen syntyy?

Kutsunnat koko ikäluokalle, oppivelvollisuuden pidennys ja koulutusleikkausten peruminen – näin eduskuntapuolueet ratkaisisivat nuorten syrjäytymistä

Kati Holstikko yritti hakea apua kunnes jätti koulun kesken ja syrjäytyi – Tutkija: "On kansallinen itsepetos olettaa, että päiväkoti ja koulu tasaisivat erot perhetaustassa"

Kokoomuksen entinen kansanedustaja ja ministeri Toivo T. Pohjala on kuollut.

Pohjala kuoli maanantaina 87-vuotiaana Harjavallassa Satakunnassa sairauden murtamana, kerrotaan hänen lähipiiristään STT:lle.

Pohjala toimi kansanedustajana Turun pohjoisesta vaalipiiristä eli nykyisestä Satakunnan vaalipiiristä vuosina 1975–1987. Hän oli maa- ja metsätalousministerinä Harri Holkerin sinipunahallituksessa 1987–1991. Pohjala toimi presidentin valitsijamiehenä vuosina 1978 ja 1982.

MTK:n vt. puheenjohtajana Pohjala oli 1993–1994. Ministerin arvonimen hän sai vuonna 2001.

Pohjala oli syntynyt heinäkuussa 1931 Harjavallassa. Ylioppilaaksi hän kirjoitti vuonna 1950 ja valmistui agronomiksi 1956. Hän toimi pitkään Harjavallan kunnallispolitiikassa ja lisäksi monissa muissa luottamustehtävissä.

Yritykset muistavat työntekijöitään kirjavin käytäntein esimerkiksi eläköitymisen, avioitumisen tai läksiäisten yhteydessä.

Toisaalla työntekijä saa palkkioksi kuukauden palkan, toisaalla kahvilipukkeen, kertoivat Ylen valtakunnalliseen verkkojoukkoistuksen vastanneet lukijat. Näin kuvaili läksiäislahjakokemuksiaan eräs vastaaja:

"Esimies haali päivän päätteeksi kaiken ilmaisen mainoskaman, mitä varastosta löytyi. Mukana oli vanhentuneita minttukarkkeja, rikkinäinen sateenvarjo, vääränkokoinen läppärinsuoja, kyniä, vihkoja... Lopetus tässä yrityksessä helpotus, joten en halunnut tämän jälkeen edes nähdä kyseisen yrityksen logoa." (32v)

Pyysimme joukkoistuksessa lukijoitamme ottamaan kantaa siihen, kuuluuko työnantajan muistaa työntekijäänsä ja miten se kuuluisi tehdä. Lisäksi pyysimme lukijoita jakamaan omat kokemuksensa työpaikoilla muistamisesta. Joukkoistus keräsi vuorokaudessa 448 vastausta. Vastaajat ovat iältään 18–80-vuotiaita.

Neljä viidestä vastaajasta oli sitä mieltä, että työnantajan kuuluu muistaa työntekijäänsä. Loput vastaajista eivät pitäneet muistamista työnantajan velvollisuutena. Osa näin vastanneista kuitenkin korosti, että muistaminen on mukava ja tervetullut ele.

Pätkätyötodellisuus haastaa nykyiset palkitsemisjärjestelmät

Kaikenikäiset joukkoistukseen vastanneet pitivät eläkkeelle siirtymistä muistamisen arvoisena asiana. Lisäksi erityisesti vanhemmat sukupolvet pitivät myös pitkistä työurista palkitsemista tärkeänä. Nykypäivänä työsuhteet jäävät kuitenkin usein lyhyiksi, mikä haastaa firmojen vanhoja palkitsemissysteemejä:

"Akateemisena pätkätyöläisenä jaksan ihmetellä tapaa, jossa muistetaan vain yli 10 vuotta työsuhteessa olleita. Aina vanhat jäärät eivät ole parasta mitä työnantajalla on." (47 v)

Myös OP-ryhmän Compensation and performance management -osaston johtaja Teemu Sihvola kyseenalaistaa palvelusvuosiin liittyvän palkitsemissysteemin tulevaisuuden.

– Työurat pirstaloituvat, ja systeemi rapautuu. Pitää myös miettiä, olisiko parempi antaa kunniamerkkien sijaan vapaata. Nuoret ehkä arvostavat sitä enemmän, Sihvola pohtii.

Toisaalta monilla työnantajilla on jo tapana muistaa työntekijöitään myös alle kymmenen vuoden työsuhteiden päätteeksi:

"Olin töissä kuusi vuotta tilinhoitajana sekä työnvalvojana. Kun irtisanoin itseni, työpaikkani antoi minulle 1,000€ palkan lisäksi kiitoksena kuudesta vuodesta, jotka olin ollut heillä töissä." (25v)

"Kun lähdin ensimmäisestä "kunnollisesta" työpaikastani (ei siis vain kesätyö), sain muistamiseksi läksiäisjuhlat ja Jopon. Se lämmittää edelleen ja on pitkäaikainen, ellei ikuinen lahja." (26v)

Vauvalahjat jakavat mielipiteitä – missä menee raja?

Yksityiselämään liittyvien juhlan aiheiden tuominen työpaikoille jakoi vastaajien mielipiteitä. Joku piti perheenlisäyksestä ja avioitumisesta muistamista vanhanaikaisena. Osassa vastauksissa muistutettiin myös, ettei menettely ole tasa-arvoista: kaikki eivät mene naimisiin tai hanki lapsia.

Toisaalta muistamisperinne näyttää elävän suomalaisilla työpaikoilla: jollekin oli järjestetty vauvakutsut, toinen oli saanut lahjakortin. Muutama vastaaja kertoi, että äitien lisäksi myös tuoreille isille annetaan lahjoja. Elettä kuvailtiin yhteenkuuluvuuden tunnetta vahvistavaksi ja työpaikkaan sitouttavaksi.

"Naimisiin mennessäni sain Tapas-kokkikirjan sekä espanjalaista viiniä häämatkakohteen mukaisesti. Äitiyslomalle lähdin 50 € arvoisen lahjakortin kanssa lastentarvikeliikkeeseen. Lapsen synnyttyä kotiini lähetettiin kukkia. Työyhteisössämme tilataan myös herkkuja kahvihetkiin pienistäkin juhlan aiheista." (25v)

Joissakin organisaatioissa on tehty ryhmätasolla linjauksia tai suosituksia siitä, miten yksityiselämän saavutuksista muistetaan. OP-ryhmästä kerrotaan, että ryhmän suosituksen mukaan organisaation avioituva työntekijä saa noin 100 euron arvoisen häälahjan ja yhden palkallisen vapaan.

Keskossa puolestaan on viime aikoina pohdittu, pitäisikö yhtiön joissakin tilanteissa muistaa työntekijöiden sijasta heidän lapsiaan. Henkilöstöjohtaja Sampo Ahonala kertoo, että näin voisi tehdä esimerkiksi, kun työntekijän lapsi pääsee ripille tai valmistuu.

Työelämän vuorovaikutusta tutkinut puheviestinnän professori Maarit Valo muistuttaa, että hyvästä työstä ja yksityiselämän saavutuksista palkitseminen ovat eri asioita.

– Missä kulkee raja? Siinä on työyhteisölle ja johdolle miettimistä. Kaikki ihmisethän eivät jaa kaikkia asioitaan töissä, Valo pohtii.

Lahja yksinään ei ole vuorovaikutuksen laadun mittari

Moni vastaaja korosti, että muistaminen on tapa osoittaa arvostusta, luo hyvää ilmapiiriä ja on osa käytöstapoja. Muistamatta jättäminen puolestaan oli jättänyt monelle pahan maun suuhun ja jäljelle tunteen siitä, ettei työntekijää arvosteta.

"Toiset saa monen sadan euron arvoisia lahjoja ja toiset eivät edes kukkia tai kiitosta." (31v)

Puheviestinnän professori Maarit Valo muistuttaa, etteivät työpaikan sisäiset muistamis- ja palkitsemiskäytännöt itsessään toimi työpaikan vuorovaikutuksen laadun mittarina. Erilaiset toimintamallit voivat olla niin juurtuneita työpaikan kulttuuriin, ettei niitä edes hoksata kyseenalaistaa.

On väärin, jos esimerkiksi sosiaalisuudesta tai omia asioitaan kertomalla saa erityiskohtelua. Maarit Valo, puheviestinnän professori

Valo pitää työpaikkojen sisäistä epätasa-arvoisuuden kokemusta Ylen joukkoistuksen pysäyttävimpänä tietona. Valo kannustaa työpaikkoja luomaan näkyvät ja yhdenvertaisuutta tukevat käytännöt työntekijöidensä muistamiseen. Tärkeää on myös muistaa, etteivät kaikki kerro kahvipöydässä oman yksityiselämänsä tapahtumista.

– On väärin, jos esimerkiksi sosiaalisuudesta tai omia asioitaan kertomalla saa erityiskohtelua, Valo painottaa.

Kahvilippu, kuukauden palkka vai pala ikimetsää?

Suomalaisilla työpaikoilla työntekijöitä palkitaan hyvin eriarvoisesti. Joku kertoi saavansa kymmenestä työvuodesta ylimääräisen kuukausipalkan tai osan siitä. Toisessa työpaikassa kymmenen vuoden työura merkitsi ilmaista lounasta ja kolmannessa 12 euron kahvilipuketta.

Moni vastanneista koki, että esineiden ja tavaroiden sijaan raha, lahjakortti tai ylimääräinen vapaa olisivat hyviä tapoja palkita tai muistaa työntekijää. Erityisesti pitkistä palvelusajoista ja eläkkeelle jäämisestä palkitaan työpaikoilla rahalla ja vapaalla.

Valion henkilöstöjohtaja Lassi Lintilä kertoo, että yrityksen vakituinen työntekijä saa eläköityessään tililleen kuukausipalkkaa vastaavan summan. Kun palvelusvuosia kertyy tasakymmen, työntekijä saa bonuksena joko tietyn osuuden kuukausipalkastaan tai vapaapäiviä.

OP-ryhmän suosituksen mukaan eläkkeelle jäävä työntekijä saa noin 250 euron arvoisen lahjan ja kahvittelutilaisuuden.

Myös Keskosta kerrotaan, että firman isoin tapa palkita on palvelusvuosista palkitseminen. Palkitseminen tapahtuu palkallisilla vapailla tai rahalla. Keskosta ei halua kertoa yksittäisiä summia. Eläkkeelle jäävä saa muistoksi Keskon viirin, ja muita elämän merkkipaaluja muistetaan pienemmillä lahjoilla kuten kukilla ja kakkukahveilla

.

Muutama vastaaja kertoi, että työpaikalla on tapana antaa ekologisia lahjoja, kuten pala ikimetsää tai lahjoitus Itämerelle tai muuhun hyväntekeväisyyteen. Osa piti käytäntöä hyvänä, osa taas toivoi, työnantajat noudattaisivat lahjoitusten yhteydessä avoimuutta:

"Pahimmat tapaukset on, että firma ilmoittaa siirtäneensä joululahjarahat hyväntekeväisyyteen. Työntekijä ei voi koskaan tietää, siirsikö työnantaja ne rahat oikeasti sinne ja ikinä ei ilmoiteta paljonko siirrettiin. 10 senttiä per nokka?" (31v)

Moni vastaaja korosti, että ajatus on tärkein ja edes pieni huomionosoitus riittäisi. Lisäksi useampi arvosti kasvotusten tapahtuvaa muistamista. Pieninä huomionosoituksina pidettiin esimerkiksi onnittelua, pullaa, kahvittelua, kukan antamista tai pientä puhetta. Nuoremman sukupolven mieleen oli jäänyt erityisesti arkipäiväinen muistaminen:

"Joka työpäivän jälkeen sana "kiitos". Viimeisen kesätyöpäivän jälkeinen kakkukahvittelu. Helatorstain jälkeinen perjantai on aina pizzaperjantai." (20v)

"Entisessä työpaikassa toimarilla oli kiva tapa muistaa ylitöitä tekeviä häviämällä hetkeksi ja tuomalla tullessaan patonkeja, limua yms, ylitöitä tekeville." (32v)

Nuoret vastaajat pitivät valmistumisesta muistamista tärkeänä. Eräs vastaaja kertoo, miten pomo oli vienyt vasta valmistuneen työntekijänsä kohottamaan maljan terassille. Mutta myös toisin on käynyt: joku suree sitä, miten valmistuminen ohitettiin työpaikalla täysin. Kukaan ei edes onnitellut, vaikka todistuksen saaminen oli kaikkien tiedossa.

Puheviestinnän professori Valo korostaa, että nimenomaan arkipäivän teoilla on merkitystä työpaikan vuorovaikutuksessa.

– Se ei ole niin tärkeää, että kerran vuodessa syntymäpäivän yhteydessä sanotaan, että olet tärkeä. Tärkeämpää on, että arvostus on mukana jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa, Valo sanoo.

Tasapuolisesti, tilanteeseen sopivasti ja henkilö huomioiden

Monet Ylen joukkoistukseen vastanneet korostivat, että työpaikkojen sisäisten palkitsemisjärjestelmien on hyvä olla avoimia, monipuolisia ja sovellettavissa. Ihmiset arvostavat erilaisia asioita – yhdelle on enempi merkitystä julkisella tunnustuksella, kun taas toinen tykkää syntymäpäiväkahveista. Kolmannelle taasen tavarat ovat tärkeitä ja neljäs nauttii vapaista.

Monet pitivät tavaralahjojen kohdalla tärkeänä sitä, että lahja on valittu nimenomaan henkilö edellä.

"Ei ehkä kuitenkaan moottorisahaa eläköityvälle city-mummolle…" (52v)

Toiset taas kertoivat, että heille tulee vaivaantunut olo kaikenlaisesta muistamisesta.

"Hoidan työni josta saan korvauksen, en tarvitse turhaa löpinää ja lahjuksia." (60v)

Naistenpäivänä muistaminen herätti reaktioita sekä suuntaan että toiseen. Toiset pitivät sitä ilahduttavana eleenä, toisen naureskelivat vastauksissaan pinkeille kuoharipulloille ja imelille suklaarasioille.

"Työskentelen koodarina miesvaltaisessa firmassa, enkä todellakaan halua että sukupuoltani otetaan millään verukkeella esille. Jos naistenpäivää halutaan muistaa, kiusaannuttavia kukkia / suklaita enemmän ilahduttaisi geneerinen ryhmäsähköposti, jossa ilmoitettaisiin firman lahjoittaneen naistenpäivän kunniaksi rahaa esimerkiksi Unionille." (28v)

Tärkeää on, että kaikkia muistettaisiin, mutta tavat vaihtelisivat. Sampo Ahonala, Keskon henkilöstöjohtaja

Sekä joukkoistukseen vastanneet että puheviestinnän professori Maarit Valo toivovat, että työpaikoilla uskallettaisiin avoimemmin keskustella aiheesta ja siitä, haluaako joku henkilö tulla muistetuksi.

– Ettei menisi niin, että joku juoksee sankarin perässä ja yrittää houkutella kakkukahveille ja sankari ei vain tule. Harvoin lahjan saaminen on kielteistä, mutta on se hyvä huomioida, Valo hahmottelee.

Myös Keskossa pidetään hyvänä, että muistamiseen liittyvät, firman sisäiset ohjeistukset ovat sovellettavissa.

– Tärkeää on, että kaikkia muistettaisiin, mutta tavat vaihtelisivat. Jos syntymäpäiväsankari tai eläkkeelle jäävä kokee kakkukahvit epämieluisiksi, voi esimies järjestää jonkin enemmän päivänsankarin oloisen muistamisen, Keskon Sampo Ahonala sanoo.

Moukkamainen muistaminen jää mieleen

Useampi vastaaja nosti vastauksissaan firman omat mainostuotteet yhdeksi pahimmista tavoista muistaa työntekijäänsä. Yksi kertoo saaneensa firman logolla varustetun vyön, toinen hiirimaton.

Eräs vastaaja kertoi yksikön kaikkien työntekijöiden saaneen joululahjaksi puisen katuharjan varren.

"Oikeasti pelkän puisen varren. Ideana oli kai että sitä olisi käytetty hartialihasten jumppaan. Minä ja moni muu pidettiin sitä työntekijöiden pilkkaamisena." (66v)

Myös tapa, jolla muistaminen tehdään, on monelle tärkeää. Eräässä työpaikassa kesätyöntekijöille oli ostettu kiitokseksi kääretorttu, joka työntekijän oli tarkoitus syödä yksin 12 minuutin tauollaan.

Joissakin työpaikoissa sama lahja lahjoitetaan useampaan kertaan. Valtion konsernissa työskennellyt nainen kertoo, miten hän oli vuosia ennen lähtöään saanut työpaikaltaan silkkihuivin edustuspukeutumista varten.

"Johtaja oli laittanut sihteerin asialle pyytämään huivin takaisin minulta, jotta sihteeri voi pestä sen ja taitella lahjapakettiin minulle lahjaksi ojennettavaksi. Nauroin kun pidin sitä vitsinä. Kun näin läksiäisissä sihteerin kädessä sen paketin, ajattelin, että ei todellista, sotilaat ovat tunnetusti tyhmiä kuin hölmöläiset mutta, että niin tyhmiä, että toimivat noin. No, otin lahjan patsastellen vastaan ja vasta kotona huomasin, että silkkihuivi olikin aivan uusi. Sihteeriä oli kertomansa mukaan hävettänyt johtajan ehdotus niin paljon, että oli salaa vaihtanut vanhan huivin aivan uuteen, jopa tilannut minulle varta vasten lempiväriäni johtajan tietämättä." (52v)

Kolehti vai osa firman budjettia?

Työpaikoilla annettavia lahjoja tuetaan sekä yritysten budjeteista että työkavereiden pusseista. Valiolta kerrotaan, että heillä vauvauutisiin ja avioitumisiin liittyvät lahjat kerätään niin sanotusti kolehtina. Ylen joukkoistus osoitti, että käytäntö aiheuttaa työpaikoilla myös närkästystä.

"Isossa työpaikassa oli viikottain rahakeräyksiä. Milloin oli syntymäpäivä, kihlajaiset, häät, muksuja, väitöksiä, virkaannimityksiä, eläköitymisiä. Parhaat ehti rahastaa useasti. Jos joka viikko annat vitosen joskus jopa kympin, kaksi paremmalle, läheisemmälle työkaverille, summa on jo merkittävä antajalle - useita satasia." (50v)

Kolehdin kerääminen voi olla käytäntönä ongelmallinen, vahvistaa puheviestinnän professori Maarit Valo. Keräykset saattavat paisua liiallisuuksiin ja työntekijää vaaditaan antamaan enemmän kuin hänellä on varaa tai halua osallistua tietyn työyhteisön jäsenen lahjaan. Yhtenä ratkaisuna Valo tarjoaa sitä, ettei kortissa lue osallistujien nimiä, vaan toteamus siitä, että lahja tulee työyhteisöltä.

Joissakin vastauksissa muistutettiin, että muistamisen pitäisi toimia molempiin suuntiin. Jos työnantaja muistaa työntekijää, myös työntekijöiden pitää kantaa kortensa kekoon.

"Työntekijät järjestivät yhtiön perustajalle kahvittelutilaisuuden tuotannon tiloihin, jossa nostettiin kyseisen henkilön liivit nimellä ja numerolla varustettuna tehtaan kattoon. Koskettava tilaisuus. Siitä oli hyvä aloittaa matka kohti eläkepäiviä." (32v)