Padasjoen omintakeinen matkailuvideo on kerännyt yli 170 000 näyttöä. Pienellä budjetilla tehty video nousi julkisuuteen ideallaan: Padasjokea verrataan isojen nähtävyyksien suurkaupunkeihin ja tekstissä kerrotaan, että Padasjoella ei ole mitään. Kuvissa kuitenkin näytetään Padasjoen kaunista luontoa ja elämyksiä.
Matkailusta vastaava kunnan ympäristösihteeri Maria Virtanen toteaa, että videon saama huomio on ollut hyvin laajaa suhteessa sen 5 000 euron hintaan.
– Katsojamäärät nousevat edelleen ja siitä on tullut paljon myönteistä palautetta, hän kertoo.
Videota ovat käsitelleet ainakin saksalaiset verkkomediat, Stern-lehti nettisivuillaan ja matkailusivusto Reisereporter. Kansainvälinen levitys ei ole kuitenkaan saanut ulkomaisia matkanjärjestäjiä ottamaan yhteyttä kuntaan.
Virtasen mukaan Padasjoki aikoo joka tapauksessa hyödyntää videon teemaa ja oppeja.
– Ajatuksena on käyttää Experience nothing -toteamusta markkinoinnissamme myös jatkossa.
Videon tarkoitus on houkutella matkailijoiden lisäksi uusia asukkaita Padasjoelle.
Marketin kalatiskille asteleva nuori tutkija on jo päättänyt, mitä lapsille laitetaan. Vaikka tarjolla on paljon punalihaista lohta niin Norjasta kuin kotimaastakin, Antti Kähärin ostoskoriin päätyy silakkafileitä.
Silakkaa kalastatetaan eniten Suomen merialueilta, mutta suurin osa siitä päätyy turkistarhoille. Toki viime aikoina silakan ovat löytäneet myös nuoremmat ikäluokat, arvioi CM Kupittaan kalaosaston vastaava Marko Vaattovaara.
– Nuoretkin ovat alkaneet ostaa silakkaa. Muutama vuosi takaperin nuoret ei niin paljon silakkaa arvostaneet.
Suurin osa kalastetuista silakoista päätyy turkistarhoille.Amanda Vikman / Yle
Syykin lienee selvä. Kun kotimainen kuhafilee on maksanut yli kolmekymppiä, niin silakkaa on saanut alle kymmenellä eurolla. Osansa lienee myös sillä, että silakkafileen valmistaminen ruoaksi ei vaadi suuria gourmet-taitoja.
Kalan kulutus on kasvanut 2000-luvulla, mutta suurimman osan kasvusta on haukannut norjanlohi.
Kalankulutuksessa on ero köyhien ja varakkaiden välillä
Kalan osuus suomalaisten elintarvikemenoista kertoo, että ylin tuloluokka syö enemmän kalaa kuin matalatuloiset. Vuonna 2016 hyvätuloisten ruokamenoista kalan osuus oli noussut vajaaseen kuuteen prosenttiin.
Matalatuloisilla kalaostoksia tehtiin entistä harvemmin ja rahaa niihin käytettiin alle neljä prosenttia elintravikemenoista.
Tuloluokissa kulutuskäyrät osoittavat eri suuntiin. Köyhät syövät kalaa aina vain vähemmän ja varakkaammat yhä enemmän.
– Muutos tapahtui vuoden 2010 tienoilla, jolloin kulutuskäyrät lähtivät erkaantumaan toisistaan, sanoo Turun yliopiston tutkija Antti Kähäri.
Hänen mukaansa kala sopisi hyvin korvaamaan muuta eläinproteiinin saantia. Kalan valinta ruoaksi olisi myös ilmastoneutraalimpi ratkaisu kuin lihansyönti.
Kalan kulutus on eriytynyt tällä vuosikymmenellä hyvä- ja huonotuloisten välillä.Mikko Airikka | Yle
Miehet vierastavat edelleen kasviksia
Vanha vitsi on miehistä, jotka ovat tehneet sopimuksen kanin kanssa. He eivät syö kanin ruokaa, eikä kani aja heidän polkupyörällään.
Vitsissä on totuuden siemen, sillä vaikka kasvisten ja hedelmien syönti on kasvanut, niin miesten kiinnostus niitä kohtaan on laimeaa.
Vertailtaessa tuloluokkia keskenään, niin korkeasti koulutetut miehet syövät vähemmän kasviksia kuin matalan koulutustason naiset.
– Naisethan on kautta aikojen ja kaikissa tutkimuksissa syöneet terveellisemmin kuin miehet, Antti Kähäri toteaa.
Tutkija Antti Kähärin mukaan miehet syövät edelleen niukasti kasviksia ja hedelmiä.Markku Sandell / Yle
Miehet syövät tyypillisesti enemmän lihaa kuin naiset. Toki Kähäri on löytänyt ryhmän, jossa sukupuolierot keikahtavat.
– Alle neljäkymppiset naiset kuluttavat enemmän sokeria kuin miehet, mutta vanhemmissa ikäluokissa eroa ei näy.
Tuloerot ovat aina näkyneet kulutustavoissa ja tutkijatohtori Taru Lindblomin mukaan sosiaalinen huono-osaisuus on usein yhteydessä kotitaloudessa tehtyihin epäedullisiin ruokavalintoihin.
Tämä tarkoittaa sitä, että tällöin lautaselle päätyy usein energiatiheää, prosessoitua ruokaa, jossa on paljon rasvaa ja sokeria.
Kotipizzan Härkis-burgerpizza sisältää muun muassa härkäpapuvalmistetta ja vegaanista juustoa.Niklas Gabrielsson / Yle
Miten lihan voi korvata?
Kasvisruokaan siirtyminen on monelle eettinen valinta, jonka katsotaan säästävän luonnonvaroja ja olevan vähemmän haitallista ympäristölle.
Luonnonvarakeskuksen vetämässä ScenoProt-hankkeessa tutkimushenkilöt söivät kolmen kuukauden ajan kasvispainotteisempaa ruokaa. Kun eläin- ja kasvisproteiinin osuudet ruokavaliossa olivat puolet ja puolet, niin ruokavalion sai kotioloissa toimimaan.
Ongelmia syntyi, kun kasvisproteiinin osuus yritettiin nostaa 70 prosenttiin. Kolmasosa tutkimukseen osallistuvista sai vatsavaivoja palkokasvesita eli härkäpavuista ja herneistä. Pahimmillaan ruokavalio aiheutti ripulia.
Kasvispainoitteisen ravinnon hyviä puolia olivat lisääntynyt kuidun saanti ja käytetty rasva oli pehmeämpää.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen nosti vastavalmistuneiden poliisien valatilaisuudessa esiin huolensa poliisien jaksamisesta.
Hänen mukaansa poliisit ovat erittäin sitoutuneita työhönsä, mutta tilanteessa, jossa voimavarat on viritetty äärimmilleen, on vaarana, että henkilöstö väsyy ja kansalaisten luottamus poliisia kohtaan laskee.
– Ihmiset odottavat, että palvelumme ovat nopeasti saatavissa, rikoksia estetään ennalta ja rikokset selvitetään tehokkaasti.
– Tilastojen valossa palvelumme ovat kuitenkin kokonaisuutena heikentyneet, hän totesi puhuessaan perjantaina Tampereen Poliisiammattikorkeakoululla
Kansalaisten hengen ja terveyden turvaamisesta ei Kolehmaisen mukaan ole haluttu tinkiä.
– Nyt tämänkin tavoitteen suhteen suorituskykymme on äärirajoilla, hän painotti.
Poliisin keskimääräinen toimintavalmiusaika kiireellisimmissä tehtävissä on koko maassa noin kymmenen minuuttia.
Kuitenkin Suomessa on Kolehmaisen mukaan yli 130 kuntaa, joissa avun saaminen kesti tammi-elokuussa keskimäärin yli 30 minuuttia hälytyksestä.
– Haja-alueilla apua voi joutua odottamaan yli tunnin, Kolehmainen totesi.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana poliisien määrää on Kolehmaisen mukaan vähennetty yli 600:lla. Saman verran on suunniteltu vähennettävän vuosina 2020 - 2024.
– Samaan aikaan muissa pohjoismaissa poliisien määrää on lisätty, ja lisätään edelleen, hän muistutti.
Työssäkäyvä suomalainen kuuluu selvästi vähemmistöön.
Sadasta suomalaisesta 44 tekee töitä. Luku on peräisin tilasto- ja talousasiantuntijoiden Ylen A-studiolle tekemästä laskelmasta. Loput sadasta suomalaisesta käyvät koulua, opiskelevat, ovat eläkkeellä tai työttöminä.
Karkeasti sanottuna, 44 elättää kaikki 100 suomalaista.
Tästä jutusta saat selville, kuinka moni sadasta suomalaisesta käy töissä tulevaisuudessa ja onko sillä jokin merkitys sinun elämääsi.
Saat myös uutta tietoa siitä, ratkaiseeko pulan työssäkäyjistä maahanmuuttaja, kuusikymppinen mies vai vauvantekoiässä oleva nainen.
Tänään asiasta saatiin uutta faktaa. Tilastokeskus julkaisi perjantaina aamulla ennusteen siitä, kuinka paljon eri ikäisiä suomalaisia on tulevina vuosikymmeninä.
Nuorista ihmisistä käy suorastaan kato, jos ennuste toteutuu.
Vanhojen ihmisten joukko taas kasvaa. Töissä käyviä suomalaisia on entistä vähemmän suhteessa huollettaviin eläkeläisiin, koululaisiin ja opiskelijoihin nähden.
Edellinen väestöennuste julkaistiin kolme vuotta sitten.
Työihmiset vähenevät vuosi vuodelta
Tilanne oli aivan toinen 1980-luvun lopussa. Puolet kansasta tienasi verotuloja yhteiskunnan pussiin.
1980-luvun lopulla juuri kukaan ei kärsinyt työttömyydestä ja eläkeläisiä oli nykyistä paljon vähemmän. Sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat kävivät silloin töissä.
Nyt työikäisten määrä hupenee. Suuret ikäluokat ovat tulleet eläkeikään ja eläkeläisten joukko kasvaa.
Veronmaksajat vähenevät, mutta kulut kasvavat. Yhtälö on talouden kannalta huono.
Julkisista palveluista karsitaan jo nyt rahoitusta. Esimerkiksi ammattikoulujen rahapotti on pienentynyt tuntuvasti viime vuosina.
Alla näet visualisoinnin tilanteesta. Huomaat, että työssäkäyvien osuus on pienenemässä. Nykymenolla heidän määränsä hiipuu kymmenillä tuhansilla jo kymmenessä vuodessa. Kuviossa yksi pallo vastaa noin 50 000–60 000 ihmistä riippuen siitä, mikä on Suomen väestön suuruus.
Työssäkäyvien osuus koko väestöstä on taloustieteilijöiden kielellä “taloudellinen huoltosuhde”. Sitä voi kuvata myös puhumalla huoltajien määrästä suhteesta huollettavien määrään.
Kuvasta näet myös, miten suhde kehittyy, jos nykymeno syntyvyydessä, työllisyydessä ja maahanmuutossa jatkuu väestöennusteen mukaisesti vuoteen 2030 tai 2060. Klikkaamalla vuotta voit pysäyttää animaation haluamaasi vuoteen.
Joka toinen suomalainen töihin
Onko 44 työssä käyvää sataa suomalaista kohden paljon vai vähän?
Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander saa vastata kysymykseen.
– Se on liian vähän tulevaisuuteen nähden, hän sanoo.
Kansantalousosastoa johtava Spolander näkisi mielellään, että puolet suomalaisista olisi töissä. Syynä on tunnettu asia: eläkeläiset vanhenevat. Jotta heistä voidaan pitää hyvää huolta, tarvitaan rahaa yhä enemmän.
Spolander ennakoi suuria muutoksia suomalaisten työikäisten elämään, kun yhä useamman pitäisi olla töissä. Oletus on, että ellei mikään muutu, työihmisten määrä uhkaa olla pian alle 44 sadasta.
– Jo siitä luvusta kiinnipitäminen on iso temppu, Spolander arvioi.
Ylelle tehty analyysi käy läpi vaihtoehtoja, joilla temppu voitaisiin tehdä.
Tilastoanalyytikot Jussi Pyykkönen, Juhani Koskinen, taloustieteilijä Janne Huovari sekä väestötieteilijä Mika Gissler ovat analysoineet Tilastokeskuksen uunituoreen väestöennusteen lukuja Ylelle. Pyykkönen ja Koskinen ovat kehittäneet analyysia varten uuden työkalun. Tässä linkki työkaluun.
Jussi Pyykkönen sanoo analyysin perusteella, että sadasta suomalaisesta vähintään 44:n pitäisi osallistua työelämään jatkossakin. Siten nykyiset julkiset palvelut voisivat pysyä nykytasolla.
Analyysin tehneiden asiantuntijoiden viesti on, että tilanne heikkenee ilman tekoja. Viesti on siis sama kuin valtiovarainministeriön.
Jatkossa kerromme kolmesta eri ratkaisusta.
Maahanmuuttajat olisivat nopein ratkaisu
Miten voi saada enemmän irti kutistuvasta työikäisten joukosta?
Pieni näpertely ei muuta mitään, Ylelle tehtyyn analyysiin osallistunut väestötutkija Mika Gissler sanoo. Neljän asiantuntijan analyysi paljastaa, että työssä olevien osuus säilyy edes nykyisellään vain reippaiden uudistusten avulla. Nopein ratkaisu suunnan muutokseen olisi analyysin mukaan maahanmuuton tuntuva lisääminen.
Analyysi kertoo, että maahanmuuton pitäisi peräti kaksinkertaistua nykyisestä. Se tarkoittaa 70 000 maahanmuuttajaa vuodessa.
Suomeen muuttavat työikäiset ihmiset siis kasvattaisivat työikäisten joukkoa.
Filippiineillä kaikkien sairaanhoitajien unelma on päästä ulkomaille töihin, kertoo Bern Amar, 32. Siellä sairaanhoitajan palkka riitti juuri vuokraan, mutta ei perheen perustamiseen. Amar muutti vuonna 2012 Suomeen, kun hänelle tarjottiin töitä lähihoitajana vantaalaisessa hoivakodissa.Jari Kovalainen / Yle
Maahanmuuton vaikutusten arviointi on vaikeaa. Asiaa pohditaan tarkemmin jutun loppupuolella.
Väestötieteilijä Mika Gissler kiirehtii poliittisia päättäjiä toimimaan.
– Nyt pitää tehdä kaikki toimet, jotka edistävät maahanmuuttajien työllistymistä ja tänne töihin tulemista.
Alla olevasta käyrästä näet, miten maahanmuutto Suomeen on kasvanut. Vuonna 2016 muuttajia oli vähemmän kuin vuonna 2015, jolloin Suomesta haki turvapaikkaa ennätysmäärä ihmisiä.
Aikaa on vain kymmenen vuotta
Ratkaisuilla on kiire. Analyysin tehneiden asiantuntijoiden laskelmissa siintää vuosi 2030. Muutoksen pitäisi tapahtua sitä ennen. Samaa sanoo myös valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander.
Vuonna 2030 suuret ikäluokat ovat siinä iässä, että hoivamenot ovat jo suuret.
Ylijohtaja Spolander huomauttaa, että vanhenevan väestön palvelut, kuten eläkkeet ja sairaanhoito, ovat lakisääteisiä. Ne on pakko järjestää.
Jos valtion tulot vähenevät, vaihtoehdoksi voi jäädä palvelujen tinkiminen nuoremmilta, esimerkiksi koulutuksesta.
Palvelujen rahoittaminen voidaan hoitaa myös veroja ja maksuja korottamalla tai ottamalla velkaa. Spolanderin mielestä ne eivät ole kestäviä ratkaisuja.
On vaihtoehtoja muitakin. Julkisia palveluja voidaan ehkä tuottaa tehokkaammin. Tätä valtio yrittää tuskaisen vaikealla sote-uudistuksella.
Palataan siihen, kuinka maassa olisi tarpeeksi paljon työtä tekeviä asukkaita vanhusten määrän kasvaessa.
Vauvat auttavat vasta 2040
Tänä vuonna Suomessa on ihmetelty pientä vauvojen määrää. Syntyvyys on laskenut joka vuosi jo seitsemän vuoden ajan. Syntyvyys on pieni lähes kaikkialla länsimaissa. Suomessa se on pudonnut nyt harvinaisen alas.
Suomen keskimääräinen 1,4 lasta yhtä naista kohden on toista luokkaa kuin esimerkiksi naapurimaa Ruotsin.Siellä synnytysikäiset naiset saavat elämänsä aikana keskimäärin 1,9 lasta.
Syntyvyyden perusteella naapurimaassa tulee menemään taloudellisesti paremmin myös tulevaisuudessa. Työntekijöitä riittää enemmän kuin meillä.
Ennen Viktorin syntymää lääkäritutkija Linda Mustelinin, 35, elämä täyttyi muusta: harrastuksista, opiskelusta, työnteosta Suomessa ja ulkomailla. Helsinkiläinen Mustelin ymmärtää tuttaviaan, jotka eivät hanki lapsia. – Nuorille aikuisille tarjoutuu nykyään paljon muitakin rooleja kuin se vanhemmuus.Jari Kovalainen / Yle
Suoraviivaisesti katsottuna työikäisten vähentyminen johtuu siis liian pienistä perheistä. Jotta väestön määrä pysyisi ennallaan, syntyvyyden pitäisi olla 2,1 yhtä naista kohden. Lapsia on syntynyt tätä vähemmän 1960-luvun lopulta lähtien.
Alla oleva käyrä kertoo, kuinka paljon lapsia on syntynyt yhtä naista kohden eri vuosikymmeninä. Huoltosuhde oli heikko myös viime vuosituhannen alussa. Silloin se johtui lasten suuresta määrästä.
Ylelle tehdyssä analyysissa on laskettu, kuinka nykyistä korkeampi syntyvyys vaikuttaisi tulevaisuuden työikäisten määrään.
Laskelma perustuu oletukseen, jonka mukaan syntyvyys olisi 1,7 lasta yhtä naista kohden. Syntyvyys oli sitä luokkaa ennen kuin se kääntyi laskuun kahdeksan vuotta sitten.
Vaikka vauvoja alkaisi syntyä heti ensi vuodesta lähtien enemmän, se ei pelasta vuoden 2030 huolilta.
Syy on yksinkertainen. Nyt syntyvät lapset pääsevät töihin ja pyörittävät yhteiskuntaa taloudellisesti vasta 20–30 vuoden kuluttua. Silloin eletään jo 2040-lukua.
Vauvat eivät siis ehdi avuksi.
Yli viisikymppiset ratkaisevasssa roolissa
Onko nykyisistä työikäisistä apua vielä vuonna 2030?
Kyllä vain. Yli 50-vuotiaidenkin pitäisi olla silloin vielä tienaamassa ja maksamassa veroja. He ovat vuoden 2030 kuusikymppisiä.
Kaiken kaikkiaan työikäisistä nykyistä useamman pitäisi pysyä töissä: heidän itsensä pitäisi jaksaa ja yritysten täytyisi pitää kiinni ikääntyvistä työntekijöistä. Työllisyysasteen pitäisi siis nousta.
Hollolassa asuva Esko Parikka, 63, päätti jatkaa työuraansa, kun oli ehtinyt olla kolme kuukautta eläkkeellä. Sitä ennen hän oli työskennellyt yhtä soittoa parikymppisestä alkaen, muun muassa timpurina ja korjaamopäällikkönä. – Mun mielestä työpaikan ilmapiiri on aika ratkaiseva tekijä, hän selittää työssä jaksamistaan.Jari Kovalainen / Yle
Ylelle tehdyn analyysin perusteella 72 prosenttia ei kuitenkaan riitä tulevaisuuden Suomessa, jos julkiset hyvinvointipalvelut halutaan rahoittaa nykyiseen malliin.
Analyysin Ylelle tehnyt ryhmä on laskenut, että työllisyysaste pitäisi kivuta lähes 80 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Työikäisistä siis 80 sadasta olisi silloin töissä. Onko se mitenkään mahdollista?
Lähes 80 prosenttia on kova luku. Edes 1980-luvun talouden kuumien vuosien aikaan työllisyysaste ei ollut niin korkea.
Suurin potentiaali työllisyysasteen nostoon löytyy yli 55-vuotiaiden joukosta. Etenkin sen ikäisistä miehistä putoaa työelämän ulkopuolelle suurempi osuus kuin vaikkapa Ruotsissa.
Väestötutkija Mika Gissler kannustaa panostamaan miesten terveyteen ja koulutukseen – ja mikseipä naistenkin. Paremmin koulutetut ja terveet ihmiset jaksavat ja pärjäävät pidempään töissä kuin sairaat ja vähän opiskelleet. Työnteon pitäisi siis jatkua yhä useammalla vähintään 65 vuoteen.
Gissler huomauttaa, että Islannissa eläkeikä on nousemassa 70 vuoteen. Olisiko siinä Suomellekin sopiva tavoite?
Iäkkäimpiin työntekijöihin kannattaa panostaa siksikin, että heidän ikäluokkansa on suurempi kuin nuorten. Heihin panostamalla saa siis mahdollisimman suuren määrään lisää työvoimaa, perustelee laskelmaa tehnyt Jussi Pyykkönen.
Vaikka analyysi korostaa ikääntyvissä työntekijöissä piileviä mahdollisuuksia, tavallisesti huolta kannetaan nuorten siirtymisestä töihin nopeasti koulun jälkeen. Myös syrjäytyneiden määrästä ollaan huolissaan.
Molempien asioiden toki pitäisi kohentua, jotta huoltosuhde kohenisi.
Mutta, mutta.
Vaikka työikäisistä 80 sadasta olisikin töissä vuonna 2030, se ei riitä.
Yllä olevasta graafisesta esityksestä näet, millainen työllisten osuus työikäisistä on ollut viime vuosikymmeninä. Hyvinvointivaltion kannalta työikäisiä pitäisi olla riittävä määrä, ja heistä riittävän ison osan pitäisi olla töissä.
On keksittävä jokin muu ratkaisu.
Joka vuosi 70 000 maahanmuuttajaa?
Työikäiset siis vähenevät vuosi vuodelta.
Tilastoanalyytikko Jussi Pyykkönen ja väestötutkija Mika Gissler näkevät tehokkaimmaksi vaihtoehdoksi sen, että Suomeen muuttaa lisää työikäisiä ihmisiä.
Suomeen muuttaminen yksin ei tietenkään auta. Tulijoiden on löydettävä paikkansa yhteiskunnassa ja saatava töitä.
Bern Amar aikoo perheineen jäädä Suomeen. Hänellä ja kahdella lapsella on jo Suomen kansalaisuus, ja vaimokin opiskelee suomea työllistyäkseen. Amar arvostaa Suomen turvallisuutta; täällä esimerkiksi lapset voivat kulkea bussilla omin päin kouluun.Jari Kovalainen / Yle
Analyysin tehneet asiantuntijat ovat laskeneet, että maahanmuuttajien määrän pitäisi kaksinkertaistua nykyisestä. Suomeen muuttaisi siis 70 000 uutta asukasta joka vuosi.
– He kasvattaisivat työvoiman määrää, Jussi Pyykkönen toteaa.
Pyykkösen ja kumppaneiden laskelmassa oletetaan, että kaikkien Suomessa asuvien työikäisten työllisyysaste pysyisi nykyisessä noin 72:ssa. Analyysissä ei eritellä maahanmuuttajien ja kantaväestön työllisyysastetta. Näillä oletuksilla laskelman tulos on se, että 70 000 maahanmuuttajaa voisi ratkaista vanhenevan väestön huoltamista koskevan ongelman.
Laskelma sisältää paljon oletuksia. Sitä voidaan kritisoida optimismistaan. Maahanmuuttajien työllisyysaste on tällä hetkellä kantaväestöä alhaisemmalla tasolla.
Pyykkönen kehottaa epäilijää katsomaan naapurimaa Ruotsin esimerkkiä.
Ruotsissa on paljon maahanmuuttajia ja kaikkien työllisyysaste on korkealla.
Myös valtiovarainministeriössä pidetään hyvänä vaihtoehtona sitä, että maahanmuuttajia tulisi nykyistä enemmän. Ylijohtaja Mikko Spolanderin mielestä maahantulijat on vain saatava työelämään nykyistä paremmin.
Taloustieteilijät pelkäävät, että vanheneva väestö ja jopa vähenevä asukasmäärä pysäyttävät talouskasvun.
Katsotaan vielä lopuksi yhden kuvan kautta, miten eri ratkaisuehdot vaikuttaisivat siihen, mikä Suomessa on työssäkäyvien ja muiden suhde:
Analyysi ja todellisuus ovat kaksi eri asiaa
Lisää maahanmuuttoa, lisää kaikenikäisiä työntekijöitä, lisää vauvoja. Siitä löytyvät työntekijät vuodelle 2030 ja siitä eteenpäin. Tilastoja analysoivat asiantuntijat löytävät resursseja maan sisältä ja maan rajojen ulkopuolelta.
Lukujen muuttuminen todellisuudeksi on toinen juttu.
Maahanmuuttajat eivät muutu ratkaisuksi, jos he eivät pääse töihin ja kaikin tavoin mukaan yhteiskuntaan. Iäkkäät eivät pysy työelämässä, jos heitä syrjitään tai heitä ei kouluteta. Nuoret eivät siirry nykyistä nopeammin työelämään, jos koulutus ei ole tehokasta. Vauvoja ei synny lisää käskemällä.
Pystyykö Suomi muuttumaan?
Näin juttu on tehty:
Tilastoanalyytikot Jussi Pyykkönen ja Juhani Koskinen sekä väestötieteilijät Mika Gissler ja taloustieteilijä Janne Huovari analysoivat, mistä tulevaisuudessa löytyy tarpeellinen määrä työvoimaa.
Pyykkönen ja Koskinen ovat kehittäneet analyysin tekoon uudenlaisen työkalun. Se löytyy täältä www.vaestoennuste.fi/ennuste.
He ovat tehneet laskelmat vapaa-ajallaan. Pyykkönen tekee töitä konsulttina PTCS-nimisessä yrityksessä, Huovari PTT:n ennustepäällikkönä, Gissler THL:n tutkimusprofessorina ja Koskinen OP:n data-analyytikkona.
Juttu on kirjoitettu analyysin pohjalta.
Keskustele: Miten Suomen tulevaisuus ratkaistaan?
Mitä sinä ajattelet Suomen väestön tulevaisuudesta? Miten haasteet voisi ratkaista? Osallistu keskusteluun jutun alla.
Iltapäivälehtien painetut versiot voivat lakata ilmestymästä jo lähivuosina, arvioidaan uudessa väitöksessä.
Mediatutkija Pasi Kiviojan mukaan on varsin todennäköistä, että Iltalehti ja Ilta-Sanomat siirtyvät kokonaan verkkoon.
Näkemys perustuu muun muassa asiantuntijahaastatteluihin sekä laskevien levikkien perusteella tehtyyn ennusteeseen. Iltapäivälehdet saavat yhä enemmän tuloistaan digitaalisesta mainonnasta. Samaan aikaan printtilehtien lukijakunta on vähentynyt ja ikääntynyt.
– Painettujen iltapäivälehtien liiketoimintamallin radikaali muutos häämöttää jo ovella. Se tarkoittaa printtilehden lopettamista ja toiminnan jatkamista vain digitaalisena, ennustaa Kivioja, joka työskentelee myös vapaana toimittajana ja yrittäjänä.
Lehdet ovat kompensoineet kutistuvaa irtonumeromyyntiä verkkomainonnalla, hinnankorotuksilla ja uusilla maksullisilla liitelehdillä. Väitöksen mukaan lehtien ansaintamalli on kääntynyt uuteen asentoon, jossa erityisesti verkon mainostulot ovat yhä tärkeämpi tulonlähde.
Muutos on ollut Kiviojan mukaan yllättävän nopea. Kun vielä vuonna 2005 Ilta-Sanomat ja Iltalehti saivat tuloistaan noin viidenneksen mainonnasta, viime vuonna mainonnan osuus oli jo puolet.
Moni asiantuntija povasi lakkautuksia
Vuonna 2013 haastatelluista media-alan asiantuntijoista noin puolet uskoi jommankumman iltapäivälehden lakkaavan ilmestymästä painettuna 10 vuoden kuluessa ja moni peräti viidessä vuodessa.
Useimmat arvelivat printtilehden lopettajaksi Iltalehden.
– Kristallipalloa ei ole kuitenkaan kellään. Tulevaisuuteen voi vaikuttaa moni asia. Jos lehdet esimerkiksi onnistuvat kasvattamaan hyvin digitaalisia mainostuottojaan, niillä voidaan kompensoida levikin laskua printissä. Voi myös olla, että printit halutaan pitää elossa brändisyistä.
Kiviojan mukaan tarkkoja arvioita tulevasta on vaikea esittää senkin takia, että muun muassa iltapäivälehtien levikkilukuja, liikevaihtoa ja liikevoittoa ei ole ollut julkisesti saatavilla vuosiin.
Se kuitenkin tiedetään, että iltapäivälehtien mainostuloista printti tuo enää noin viidenneksen ja samalla irtonumeromyynti on tippunut vuosittain jopa kymmenisen prosenttia.
Kiviojan tutkimusaineistoon kuuluvat muun muassa Ilta-Sanomien ja Iltalehden painetut lehdet vuosina 1985-2015 sekä verkko- ja mobiilietusivut vuosina 2013 ja 2016. Journalistiikan alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopistossa 1. joulukuuta
CNN:n toimittaja Jim Acosta menetti työskentelylupansa viime viikolla otettuaan yhteen sanallisesti presidentti Donald Trumpin kanssa viime keskiviikon lehdistötilaisuudessa.
Trump sätti kovasanaisesti Acostaa, mutta Valkoisen talon lehdistöpäällikkö Sarah Huckabee Sanders perusteli työskentelyluvan perumista sillä, että Acosta olisi koskenut ei-hyväksyttävällä tavalla nuorta naisavustajaa, joka oli hakemassa mikrofonia Acostan kädestä.
Tänään liittovaltion tuomari Timothy Kelly ratkaisi CNN:n kanteen asiasta Acostan hyväksi ja määräsi pressikortin palautettavaksi välittömästi sen ajaksi, kun asiaa koskeva varsinainen oikeusprosessi on kesken.
Kelly ei maininnut päätöksessään sananvapautta tai lehdistönvapautta, vaan katsoi, ettei luvan perumista tehty säädösten mukaisesti.
Acosta kiitti tuomaria päätöksestä sekä työtovereita tuesta.
– Mennään takaisin töihin, totesi Acosta.
Presidentti Trump on nimittänyt tuomari Kellyn virkaansa.
Valkoinen talo puolestaan ilmoitti noudattavansa tuomarin pääröstä ja kehittävänsä sääntöjä ja prosesseja, joilla jatkossa varmistetaan lehdistötilaisuuksien tasapuolinen ja sujuva kulku.
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un on vieraillut perjantaina maan salaisessa aseiden testauspaikassa. Pohjois-Korean valtion uutistoimisto KCNA tiedotti, että maan johtaja on tutustunut vasta kehitettyyn korkean teknologian aseeseen. KCNA kutsuu asetta taktiseksi ja sen voivan suojella maata kuin ”tuliseinä”.
Pyongyang puolestaan ilmoitti, että yhdysvaltalainen vanki on vapautettu. Hän on ollut pidätettynä lokakuusta lähtien, kun hän pyrki Pohjois-Korean mukaan laittomasti maahan Kiinasta.
Uutistoimisto Reutersin mukaan Pohjois-Korean viesti on ristiriitainen. Välitetyissä kuvissa ei näy minkäänlaisia aseita, sillä neuvottelutilanne Yhdysvaltojen kanssa on varsin herkkä.
Kuitenkin mahdollinen uusien aseiden testaaminen ja tieto siitä uhkaa nostaa jälleen jännitteitä Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen välille. Presidentti Donald Trumpin hallinto Washingtonista on jo aiemmin ilmoittanut, että pakotteet pysyvät voimassa niin kauan kuin Pohjois-Korea on todistetusti luopunut ydinaseohjelmastaan.
Reutersin haastattelema amerikkalainen asiantuntija Adam Mount arvioi, että Pohjois-Korea pyrkii osoittamaan voimaansa. Testi-ilmoitus oli varoitus Yhdysvalloille. Maa haluaa näyttää, että se on valmis irrottautumaan neuvotteluista milloin vain ja aloittamaan aseiden testaamisen uudelleen.
Eteläkorealainen asiantuntija Choi Kang puolestaan uskoo, että ilmoituksen taustalla oli enemmän Kimin tavoite rauhoittaa Pohjois-Korean armeijaa kuin tuhota diplomaattisia keskusteluja. Kimille on tärkeä osoittaa sotilailleen, että uutta huipputeknologiaa on tulossa. Tietyn sotilaallisen tason ylläpitäminen poistaa sotilaiden tyytymättömyyttä.
Johtajien tapaaminen tapetilla – ajankohta edelleen auki
Yhdysvalloissa uskotaan molempien maiden johtajien toisen tapaamisen onnistuvan, vaikka tarkkaa ajankohtaa ei ole annettu.
Kesäkuun historiallinen tapaaminen Trumpin ja Kimin välillä jäi tuloksiltaan varsin laihaksi. Neuvottelusopimus oli varsin lyhyt ja jatkoneuvotteluissa on edistytty varsin vähän.
Yhdysvalloissa Pohjois-Koreaa on arvosteltu siitä, ettei näkyviä tuloksia ole syntynyt aseidenriisunnassa. Pohjois-Korea puolestaan on ilmaissut turhautuneisuuttaan ja uhannut käynnistää ydinasetestauksensa uudestaan, mikäli myönnytyksiä ei ala tulla.
Marraskuulle suunniteltu maiden edustajien tapaaminen siirrettiin jo aiemmin. Varapresidentti Mike Pence kuitenkin ilmoitti torstaina, että Trump suunnittelee tapaavansa Kimin uudestaan ensi vuonna.
Yksi tuona päivänä rengastetuista linnuista oli talitiainen. Kaleniuksen arvion mukaan se oli noin vuoden ikäinen lintu. Syntynyt siis kesällä 2003.
Liki 12 vuotta myöhemmin 31.3.2016 Kalenius oli jälleen rengastamassa pihapiirissään. Hän huomasi talitiaisen, joka selvästi tutkiskeli itselleen sopiva pesäpaikkaa pihan linnunpöntöistä. Kalenius sai linnun haavilla kiinni ja luki talitiaisen jalassa olevasta renkaasta numerokoodin 853203J.
Lintu oli sama, jonka hän oli vuosia aikaisemmin rengastanut. Tästä talitiaisesta tuli sillä hetkellä todistetusti Suomen vanhin talitiainen. Ikää sillä oli löytöhetkellä melko tarkalleen 12 vuotta ja 10 kuukautta.
– Se oli niin virkeän näköinen. Ei siitä näe niin kuin ihmisen naamavärkistä, että onko nuori vai vanha, naurahtaa Christer Kalenius.
Naurulokki, kuten muutkin lokit, voivat saavuttaa yli 30 vuoden iän.Jyrki Lyytikkä / Yle
Yli 30-vuotiaita lokkeja
Luonnontieteellinen keskusmuseo pitää yllä tietoja Suomessa rengastetuista linnuista. Sinne tulevat myös tiedot, kun rengastettu lintu on jostain päin maailmaa löytynyt. Vuosittain Suomessa renkaan jalkaansa saa noin 250 000 lintua.
Rengastaminen on paras tapa saada luonnonvaraisten lintujen ikää ja liikkumista selville. Suomen lintujen ikäennätykset selviävät Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimistosta. Kahden vuoden välein julkaistava ikäennätyslista on juuri päivitetty.
Vanhin Suomessa tavattu lintu on ulkosaariston merialuilla esiintyvä etelänkiisla. Se rengastettiin reilun vuoden ikäisenä 19.6.1978 ja tavattiin rengas jalassaan 1.6.2013. Koska se oli rengastettaessa ollut reilun vuoden ikäinen, tuli sen iäksi löytöhetkellä noin 36 vuotta. Tarkistuksen jälkeen etelänkiisla pääsi jatkamaan lentoaan, joten ikää sille on tullut lopulta löytöhetkeä enemmän.
Vanhin Suomessa tavattu harmaalokki on ollut iältään 34 vuotta ja 7 kuukautta, merilokki on elänyt 32 vuoden ja 9 kuukauden ikäiseksi, kalalokki reilut 32-vuotiaaksi ja naurulokkikin yli 30-vuotiaaksi.
Vanhin Suomessa tavattu merikotka on tavattu tammikuussa 2011. Silloin sen ikä rengastustietojen perusteella oli hieman yli 30 vuotta.
– Merikotka on laji, josta meillä on varsin hyvät tiedot. Sitä on rengastettu pitkään ja havaintoja rengastetuista linnuista on paljon, kertoo Luonnontieteellisestä keskusmuseon rengastustoimistosta museomestari Juha Honkala.
Kottarainen saa jalkaansa pienen renkaan.Antti Kolppo / Yle
Pitkäikäisiä pikkulintuja
Eniten Suomessa on rengastettu talitiaisia, sinitiaisia ja kirjosieppoja. Ne kaikki pesivät muun muassa linnunpöntöissä, joten niitä on melko helppo rengastaa. Kaikki ovat myös Suomessa hyvin yleisiä lintuja.
Vanhin rengastuksen kautta tavattu sinitiainen on ollut noin 10-vuotias, hömötiainen reilut 11-vuotias ja kirjosieppokin lähes 11-vuotias.
Rengastustoimiston museomestari Juha Honkala uskoo, että näiden pikkulintujen ikäennätykset ovat myös hyvin lähellä totuutta. Tiaisia on rengastettu paljon, ja siten niistä saadaan myös enemmän havaintoja.
Suomen yleisimmistä linnuista peippo on elänyt ainakin noin 10 vuoden ja 4 kuukauden ikään, pajulintu noin 7-vuotiaaksi, punarinta noin 12-vuotiaaksi ja metsäkirvinen noin 6-vuotiaaksi.
Pihapiirin yleisistä linnuista västäräkki on elänyt liki 12-vuotiaaksi, räkättirastas noin 18-vuotiaaksi, harakka lähes 19-vuotiaaksi ja haarapääsky, mustarastas ja käki noin 9-vuotiaiksi.
Räkättirastas on yleinen pihojen ja puistojen lintu, jolle ikää kertyä tulla jopa 18 vuotta.
Iso tieto pienistä murusista
Lintujen eliniästä ja liikkumisesta saadaan sitä parempi käsitys, mitä enemmän eri lajeja on rengastettu. Esimerkiksi heinäkurppia ja valkovikloja on rengastettu varsin vähän, jolloin niistä myös saadaan niukasti tietoa. Rengastusten perusteella vanhin tavattu valkovilko olisi vain hiukan alle 4-vuotias
– Valkovikloja on rengastamisen jälkeen tavattu myöhemmin todella vähän. Se on se todellinen selitys ihan varmasti sille, että ei ole tavattu niitä ikääntyneitä lintuja. Uskon että valkoviklokin voi elää yli 10-vuotiaaksi, pohtii museomestari Juha Honkala.
Suurimmasta osasta rengastetuista linnuista ei koskaan saada mitään tietoa.
– Alle 1 prosentti minun rengastamistani linnuista on sellaisia, joista joskus tulee tieto, että se on havaittu, kertoo noin 63 000 lintua elämänsä aikana rengastanut espoolainen Karl Selin.
Raaseporilainen Christer Kalenius rengastaa paljon pihapiirissään, joten niistä havaintoja tulee enemmän.
– Mutta en minäkään saa kuin ehkä kahdesta prosentista tietoja jälkeenpäin, kertoo Kalenius.
Sinitiainen on kiukkuinen rengastettava. Se saattaa nokkia rengastajan sormet verille.Paula Tiainen / Yle
Uskomaton selviytyjä
Kaleniuksen rengastama Suomen iäkkäin talitiainen saattaa edelleen lennellä jossain Raaseporin Mustion tuntumassa.
– Lintua en ole sen vuoden 2016 jälkeen tavannut, mutta voi ihan hyvin olla, että se edelleen lentelee jossain, kertoo Christer Kalenius.
Kun Kalenius oli ennätystalitiaisen kesällä 2004 rengastanut, tapasi hän sen seuraavan kerran vasta keväällä 2016. Sen ajan lintu oli onnistunut jossain piileksimään.
Raaseporin Mustiossa elellyt ennätystalitiainen on joka tapauksessa ollut poikkeuksellisen onnekas. Se on selvinnyt monista rankoista talvista, mikään petoeläin ei sitä ole syönyt, eikä se ole törmännyt vinhasti liikkuvaan autoon tai talon ikkunaan.
– Periaatteessa kuka tahansa muukin olisi voinut löytää yhtä vanhan talitiaisen. Tämä nyt vaan sattui minun kohdalleni. Se on nyt Suomen vanhin talitiainen, kertoo Christer Kalenius.
Kalenius kertoo, että 12 viime vuoden aikana on Etelä-Suomessakin ollut ankaria talvia, mutta siitä huolimatta talitiainen on niistä kaikista selvinnyt.
– Minä ruokin lintuja, ja pihapiirissäni on yli 200 linnunpönttöä eli linnuilla on hyvät yöpymispaikat niin talvella kuin kesälläkin. Kyllä minä luulen, että se auttaa lintuja selviämään pitempään verrattuna sellaisiin lintuihin, joilla on vaikka pitkät muuttomatkat.
Rengastamalla on saatu selville, että Suomessa pesivät lapintiirat muuttavat talveksi maapallon toiselle puolelle.
Miljoonan kilometrin tiira
Mutta ilman ihmisen apuakin linnut selviävät ja pystyvät saavuttamaan korkean iän. Erikoinen selvityjä on esimerkiksi lapintiira. Vanhin Suomessa tavattu lapintiira on nähty viime keväänä 20.5.2018. Tuona hetkenä sillä oli rengastustietojen mukaan ikää vähän vajaat 29 vuotta. Varsinaiseksi terästiiraksi sen tekee se, että lapintiira pesii Suomessa, mutta talvehtii Etelämantereen lähistöllä.
Pelkästään muuttomatkaa sille tulee vuodessa noin 40 000 kilometriä, joten 29-vuotias lapintiira on eläissään lentänyt reilusti yli miljoona kilometriä.
– Kun katsot tiiraa, niin sehän on koko ajan lentämässä. Yhtä lentämistä ja lentämistä. Kilometrejä tulee koko ajan, sanoo Christen Kalenius.
Kaleniuksen kertoo, että hänelle lintujen ikien seuraaminen rengastuksen avulla tuo rengastusharrastukseen mukavan lisän.
– Minulla on toinenkin ikäennätys. Ihan kotipihalla rengastettu käpytikka. Se oli löytöhetkellä 12 vuotta, 10 kuukautta ja 7 päivää. Käpytikka olisi nyt 14-vuotias, jos on hengissä. Ja varmaan se on, kun se oli silloin niin hyväkuntoinen. Odotan kovasti, että sattuisin sen vielä havaitsemaan, kertoo Christen Kalenius.
Jos löydät rengastetun linnun, ilmoita siitä tiedot Luonnontieteelliseen keskusmuseoon. Ohjeet löydät tästä.
Pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ei ole yllättynyt väestöennusteen tiedoista, mutta luvut vetävät silti mietteliääksi.
– Kymmenessä vuodessa lasten määrä on romahtanut. Meidän nuoret ikäluokkamme pienenevät jatkuvasti ja tänä vuonna jäädään ilmeisesti alle 50 000 syntyvän lapsen ja se on todella vähän, Sipilä sanoo.
Ikäluokkien pienenemisellä on Sipilän mukaan vaikutuksensa myös Suomen huoltosuhteeseen ja kestävyysvajeeseen. Kestävyysvajeella tarkoitetaan sitä, että työikäisen väestön verotulot eivät riitä kattamaan ikääntyvän väestön hoivamenoja.
Juha SipiläAntti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Asia pitää Sipilän mukaan nostaa pöydälle seuraavissa hallitusneuvotteluissa
– Seuraavissa hallitusneuvotteluissa kaikilla puolueilla pitää olla vastaukset siihen, miten Suomesta tehdään lapsiystävällisempi maa, Sipilä sanoo.
Sipilän ratkaisu olisi hallitusneuvotteluissa sovittava laaja perhepaketti, jonka yhtenä osana olisi myös perhevapaauudistus. Perhevapaauudistusta yritettiin toteuttaa myös tällä hallituskaudella, mutta siitä ei tullut mitään. Uudistusta pyrittiin tekemään kustannusneutraalisti, eli se ei olisi saanut maksaa.
Seuraavalla hallituskaudella Sipilä olisi valmis panostamaan uudistukseen.
– Perhevapaauudistus tulee maksamaan, se oli tämän hallituskauden harjoituksen oppi. Nyt meillä on mahdollisuus tehdä sellainen uudistus, joka maksaa.
Sipilän mukaan hyvän huoltosuhteen säilyttäminen Suomessa vaatii myös työperäisen maahanmuuton lisäämistä.
Antti RinneHeikki Saukkomaa / Lehtikuva
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitää syntyvyyden alenemista todella huolestuttavana. Hänen mielestään lapsiperheisiin ja nuoriin kohdistuva politiikka täytyy nostaa suomalaisen yhteiskuntapolitiikan keskiöön.
– Tämä tarkoittaa sitä, että valtion tasolla asetetaan strategia ja sen pohjalta toimintaohjelma, jolla lähdetään viemään lasten, nuorten ja perheiden asemaa eteenpäin, Rinne sanoo.
Konkreettiset toimenpiteet tarkoittaisivat Rinteen mukaan esimerkiksi perheiden taloudellista tukemista, maksutonta varhaiskasvatusta ja harrastusmahdollisuuksien joustavampaa linkittämistä koulupäivään.
Perhevapaauudistuksen toteuttaminen ensi hallituskaudella olisi myös SDP:n toivomuslistalla. Rinteen mukaan SDP:n mallin mukaan toteutettu perhevapaauudistus rohkaisisi nuoria perustamaan perheitä.
SDP:n mallissa molemmille vanhemmille taattaisiin kolmen kuukauden ansiosidonnainen vapaa. Sen lisäksi kuuden kuukauden osuus ansiosidonnaisesta vapaasta olisi perheen itse valitsemalla tavalla jaettavissa.
Rinteen mukaan tarvitaan myös keskustelua niistä keinoista, joilla voidaan lisätä työperäistä maahanmuuttoa.
– Syntyvyystilanne ei tule muuttumaan kovin nopeasti. Tarvitaan pitkäjänteistä työtä sen eteen, että saadaan suomalainen väestö kasvamaan, mutta maailma on muuttunut ja tarvitaan myös koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa.
Petteri OrpoJarno Kuusinen / AOP
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo katsoo, että syntyvyyden supistuminen ja työikäisen väestön kutistuminen ovat niin suuri kysymys, että tulevassa hallitusohjelmassa sitä tulisi käsitellä hallintorajat ylittävänä kokonaisuutena.
– Ei ole vain yhtä keinoa, jolla tämä voitaisiin ottaa haltuun, Orpo sanoo.
Tärkeimmäksi ja kiireellisimmäksi keinoksi Orpo nostaa perhevapaauudistuksen, jolla hänen mukaansa pitää parantaa perheiden asemaa, tuoda joustoja, kohentaa naisten työmarkkina-asemaa ja luoda tasa-arvoa. Tämä voitaisiin kokoomuksen mukaan toteuttaa jopa ilman lisäkustannuksia.
Lisäksi varhaiskasvatusta on remontoitava niin, että viisivuotiaille tarjottaisiin kaksivuotisen esiopetus ja kaikille ilmainen, puolipäiväinen varhaiskasvatus.
– Suomessa täytyy tehdä paljon sellaista tulevaisuustyötä, joka antaa nuorille uskoa siihen, että lapsihaaveen voi toteuttaa.
Orpo toteaa, että syntyvyyden alhaisuus laittaa myös hallituksen kestävyysvajelaskelmat uusiksi. Avain kansantalouden pelastamiseen työikäisten ikäluokkien pienentyessä on työllisyysasteen nostaminen edelleen, Orpo sanoo.
– Sekä työllisyystavoite että kestävyystavoite ovat kuin liikkuva maali. Me tulemme päivittämään meidän kestävyysvajearviomme lähitulevaisuudessa.
Työperäinen maahanmuutto ja "osaavan väen" saaminen Suomeen on Orpon mukaan välttämätöntä, mutta ei ratkaise yksin alhaisen syntyvyyden luomia ongelmia.
Pekka HaavistoOnni Ojala / Lehtikuva
Perhevapaauudistus, varhaiskasvatukseen panostaminen ja lapsiperheiden tukeminen löytyvät myös vihreiden työkalupakista.
Puheenjohtaja Pekka Haavisto näkee, että parhaat keinot vaikuttaa alhaiseen syntyvyyteen ovat niitä, jotka vähentävät epävarmuutta.
– Lapsiperheiden elämään liittyvä epävarmuus on varmasti sellainen asia, joka on saanut monet ajattelemaan, että ei ole turvallista saada lapsia, Haavisto sanoo.
Haaviston mukaan työikäisten määrän väheneminen tarkoittaa hyvinvointivaltion pohjan murenemista. Sen takia panostuksia lapsiperheisiin tarvitaan.
– On hirveän tärkeää, että satsataan lapsiperheisiin ja parannetaan koulutuksen tasa-arvoa, että kaikissa olosuhteissa vanhemmat voivat ajatella, että on turvallista saada lapsia tähän maailmaan ja lapsien elämä menee eteenpäin.
Jussi Halla-ahoJussi Nukari / Lehtikuva
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei usko, että perhevapaauudistuksen toteuttamisella tai muilla sosiaalipoliittisilla ratkaisuilla olisi vaikutusta syntyvyyteen.
– En usko, että syntyvyyttä on mahdollista saada nousemaan sosiaali- tai perhepoliittisilla tempuilla. Jos lasten saaminen olisi kiinni olosuhteista, niin syntyvyydenhän pitäisi olla kaikkein korkein Euroopassa ja matalin kehitysmaissa, Halla-aho sanoo.
Perussuomalaisten mielestä myöskään työperäisen maahanmuuton lisääminen ei ole ratkaisu. Mallia Halla-aho lähtisi hakemaan Japanista, jossa heikon väestönkasvun ongelmia pyritään ratkaisemaan maahanmuuton sijaan lisäämällä tehokkuutta yhteiskunnassa.
– Meidän pitää lisätä yhteiskunnan toimintojen tehokkuutta esimerkiksi automatisaation avulla. Väestönkasvua itsessään ei voi pitää minään tavoitteena.
Halla-ahon mielestä olennaisinta on, että heikkenevän väestönkasvun Suomi ei lähde lisäämään julkisia menoja epäonnistuneella maahanmuutolla.
Li AnderssonJarno Kuusinen / AOP
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sen sijaan uskoo nimenomaan sosiaalipoliittisiin ratkaisuihin.
– Huoli syntyvyydestä on nostettu eduskunnassa moneen kertaan esiin. Pitää tehdä kunnianhimoisempaa perhe- ja hyvinvointipolitiikkaa.
Monen muun tavoin Andersson nostaa perhevapaauudistuksen tärkeimmäksi hankkeeksi seuraavalle hallitukselle. Lasten lukumäärä on ihmisten yksityisasia, mutta lapsia haluavien tilannetta voidaan helpottaa erityisesti naisten työmarkkina-asemaa parantavilla poliittisilla päätöksillä.
– Pitäisi olla huolissaan niistä ihmisistä, joiden toivottu lapsiluku ja toteutunut lapsiluku eivät vastaa toisiaan.
Anderssonin mukaan maahanmuuttopolitiikan on oltava sallivaa ja yhteiskunnan on kerättävä myös riittävät verotulot, jotta väestön ikääntyminen ei rapista vanhuspalveluita.
Anna-Maja HenrikssonVesa Moilanen / Lehtikuva
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson miettisi keinoja siihen, millä tavalla Suomesta saataisiin tehtyä maailman lapsiystävällisin maa. Syntyvyyden parantamisen lisäksi RKP houkuttelisi Suomeen takaisin myös nuoria, jotka ovat lähteneet ulkomaille opiskelemaan tai työskentelemään.
– Meidän valttikorttimme voisi olla siinä vaiheessa se, että meillä on niin hyvä perhevapaajärjestelmä, hyvät päiväkodit ja koulut, että nuoret perheet haluavat muuttaa Suomeen takaisin kun ovat käyneet ulkomailla, Henriksson.
Myös RKP näkee perhevapaauudistuksen toteuttamisen yhtenä keskeisimpänä keinona, kun mietitään syntyvyyden parantamista.
RKP liputtaa niin kutsutun 6 + 6 +6 mallin puolesta, jossa ansiosidonnaisen perhevapaan kesto pitenisi 18 kuukauteen. Mallissa kuusi kuukautta olisi varattu äidille, kuusi isälle ja loput voisi käyttää kumpi tahansa.
– Tässä ajassa on paljon epävarmuutta, eivätkä nuoret aikuiset uskalla hankkia lapsia kun he eivät tiedä, onko töitä vielä ylihuomenna. Olisi hyvä miettiä yhdessä, miten me saamme tämän trendin kääntymään, koska me tarvitsemme lapsia Suomeen, Henriksson sanoo.
Sampo TerhoMartti Kainulainen / Lehtikuva
Hallituspuolue sinisten puheenjohtajan Sampo Terhon mielestä tuoreimmat väestöennusteet ovat "karmeaa katsottavaa".
– Lapsissa on tulevaisuus ja ilman lapsia tulevaisuutta ei ole.
Terhon mukaan ongelma ei ole ensi sijassa poliittinen, vaan muutos tarvitaan yhteiskunnan arvoihin.
– Olemme yhteiskunnassa, jossa pelätään lapsiperhearkea. Vanhemmuutta ei arvosteta, niin kuin ennen arvostettiin. Ennen kaikkea tarvitaan perhearvojen kunnianpalautus.
"Perhearvoja kunnioittava hallitus" tekisi Terhon mukaan päätöksiä, jotka helpottaisivat työssäkäyntiä ja opiskelua esimerkiksi tilanteessa, jossa lapset on hankittu nuorina.
Perhevapaauudistus voidaan sinisten mukaan toteuttaa, kunhan se kunnioittaa perheiden valinnanvapautta. Mutta syntyvyyden vähäisyyden ongelmia uudistuksella ei kuitenkaan voi korjata, Terho painottaa. Myöskään eläkejärjestelmää muuttamalla tai työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä ongelma ei korjaannu.
– Se korjaantuu perhearvojen palauttamisella kunniaan.
Sari EssayahJarno Kuusinen / All Over Press
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah katsoo, että syntyvyyden aleneminen on erittäin huolestuttava ongelma, joka vaatii lisäpanostuksia lapsiperheiden tukiin.
– Tämä hallitus on esimerkiksi jäädyttänyt lapsilisien indeksejä ja leikannut niitä. Päiväkodeissa ryhmäkokoja on suurennettu. Signaalit, joita on annettu, ovat hyvinkin lapsikielteisiä, Essayah sanoo.
Yhteiskunnan ilmapiirin tulisi hänen mukaansa kannustaa perheitä hankkimaan lapsia.
Myös kristillisdemokraatit kannattavat perhevapaauudistusta sillä reunaehdolla, että "perheiden valinnanvapaus säilyy".
– Että perheet saavat itse päättää ja on mahdollisuus hoitaa lasta myös kotona. Eikä tarvitse välttämättä vanhempien olla hoitamassa, vaan se voi olla esimerkiksi isovanhempi tai joku perheen ulkopuolelta.
Kaikkiaan 125 000:sta lasten piirroksesta ja viestistä koostuva kollaasi levitettiin sveitsiläiselle jäätikölle perjantaina. Kutistuvalle Aletsch-jäätikölle aseteltu valtava postikortti lähettää viestin ilmastonmuutosta vastaan.
Piirrokset ja viestit on kerätty ympäri maailmaa 2 500 neliömetrin kokoiseen teokseen, joka sijaitsee 3 400 metrin korkeudessa Sveitsin Alpeilla.
Fabrice Coffrini / AFP
Tempaus on myös Guinness-ennätys, sillä teoksessa on eniten yhteenliitettyjä erilaisia postikortteja yhdessä kuvassa. Edellinen ennätys oli määrältään 16 000 korttia.
Kampanjan tarkoitus on edistää maailmanlaajuista nuorten ilmastoliikettä ennen kansainvälistä COP24-ilmastokokousta, kertoo tapausta järjestänyt WAVE-säätiö. COP24-kokous järjestetään Puolassa joulukuussa.
Lasten piirustuksista painetaan myös tavallisen kokoisi postikortteja, ja niitä postitetaan yhdestä maailman korkeimmalla olevista poistilaatikoista Jungfraujochilta ilmastokokoukseen osallistujille.
Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA uskoo, että Saudi-Arabian kruununprinssi Muhammad bin Salman on antanut käskyn murhata sauditoimittaja Jamal Khashoggi, kirjoittaa Washington Post. Lehti pohjaa tietonsa asiaa tunteviin lähteisiin.
CIA on saanut tietoja useista tiedustelulähteistä. Washington Postin mukaan viranomaiset pitävät CIA:n arviota erittäin luotettavana. Se pohjautuu muun muassa ääninauhaan, jolle on taltioitu puhelu. Siinä kruununprinssin veli, Saudi-Arabian Yhdysvaltain-lähettiläs Khalid bin Salman soitti Khashoggille.
Lehden lähteiden mukaan lähettiläs oli sanonut puhelimessa Khashoggille, että tämän pitäisi mennä hakemaan asiakirjoja Istanbulin konsulaatista ja vakuutti, että tämä on turvallista. Washington Postin mukaan ei ole varmaa, tiesikö Khalid bin Salman murhasuunnitelmista. Hän soitti veljelleen puhelun, jonka Yhdysvaltain tiedustelu sieppasi.
Saudi-Arabian Washingtonin-lähetystön tiedottajan mukaan lähettiläs ja Khashoggi eivät keskustelleet mistään Turkkiin liittyvästä, Washington Post kirjoittaa. Hän myös ilmoitti, että CIA:n tiedot väitetyssä raportissa ovat virheellisiä.
Saudi-Arabia on myöntänyt surman, mutta kiistänyt kruununprinssillä olleen mitään tekemistä tapahtumien kanssa. Alkuun Saudi-Arabia antoi hyvin ristiriitaisia selityksiä konsulaatin tapahtumista.
Yhdysvaltain tiedustelun tekemä arvio on täysin vastakkainen siihen, mitä saudiarabialainen syyttäjä päätteli vain päivää aikaisemmin julkistetussa kannaotossaan. Niiden perusteella kruununprinssi vapautettiin täysin julmasta murhasta.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei ole halunnut syyttää suoraan kruununprinssiä, mutta perjantaina hän hyväksyi Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin kanssa yhteisen näkemyksen, että "mitään tapauksen peittämistä ei pitäisi sallia".
Saudi-Arabian johdosta kriittisesti kirjoittanut toimittaja Kashoggi surmattiin Saudi-Arabian konsulaatissa Istanbulissa lokakuussa, josta hän oli tullut noutamaan asiapapereita uudelleen avioitumistaan varten. Hänet murhattiin raa'lla tavalla. Kashoggin morsian odotti rakennuksen ulkopuolella ja hälyytti viranomaiset, kun sulhanen ei tullut tuntien odotuksen jälkeen takaisin.
Saudi-Arabiasta lennätettiin toimittajan kuolinpäivänä diplomaattdelegaatio Turkkiin ja CIA uskoo kyseisen delegaatin olleen murhan toteuttajina. Tutkimusten perusteella on nimetty 17 henkilöä, mukaan lukien myös Turkin saudikonsuli Mohammad al-Otaibi.
CIA:n tutkijoiden mukaan tietyt kuolemandelegaation jäsenistä on pystytty jäljittämään suoraan kruununprinssiin. Heistä 15 on muun muassa palvellut hänen turvallisuusjoukoissaan ja matkustaneet kruununprinssin ja Saudi-Arabian hallinnon muiden johtajien kanssa.
Saudi-Arabian hallitsijaperhe oli pyrkinyt houkutelemaan Khashoggia takaisin Riadiin. Hän kuitenkin eli mieluummin Yhdysvalloissa, käytännössä maanpaossa saudihovia kritisoineiden juttujensa vuoksi.
Yhdysvaltain viranomaiset seuraavat Saudi-Arabian toimia jatkossa. Khashoggin tappamisesta syytetyille on vaadittu Saudi-Arabiassa kuolemantuomioita. Yhdysvaltain mukaan tuomion täytäntöönpano voi tapahtua saman tien tai kestää 20 vuotta. Alaistensa kohtelu voi heikentää Mohammedin asemaa tulevaisuudessa. Jos tappaa käskyjä noudattaneita alaisiaan, voi olla vaikea saada seuraavia auttamaan.
Yhdysvalloissa San Franciscon suurkaupungissa julkiset koulut ja turistinähtävyydet jouduttiin sulkemaan perjantaina hengitysilman muututtua epäterveellisen huonoksi. Ilman pilasi kaupungin pohjoispuolella riehuvista maastopaloista levinnyt savu. Esimerkiksi kaupunkiin johtava kuuluisa Golden Gate -silta oli sankan savusumun ympäröimä.
Ilmanlaatu oli San Franciscossa perjantaina yhtä huono kuin Kaakkois-Aasian saastuneimmissa suurkaupungeissa ja huonompi kuin esimerkiksi Intian Kolkatassa. Viranomaiset suosittelivat asukkaita pysymään kotonaan, jotta he eivät altistuisi ulkoilmalle.
Pahin savun aiheuttaja oli Chicagon kaupungin kokoinen maastopalo Butten piirikunnassa San Franciscon pohjoispuolella. Viranomaisten mukaan se ei ollut puoliksikaan sammuttajien kontrollissa.
San Francisco Chronicle -lehden mukaan ilmanlaatu oli vaarallisen huono muun muassa läheisissä Chinon ja Sacramenton kaupungeissa. Meteorologien mukaan savusumu pysynee paikoillaan ainakin ensi viikkoon asti.
Trump vierailee lauantaina
Pohjois-Kalifornian maastopaloissa kadonneiden määrä kasvoi perjantaina dramaattisesti. Alueen viranomaisten mukaan kadonneita on kaikkiaan jo 631 ja kuolleita ainakin 63.
Kadonneiden määrä yli tuplaantui päivän aikana, kun palosta tehtyjen hälytysten määrää selviteltiin.
Historiallisen tuhoisa palo sai alkunsa jo viikko sitten, mutta paikallisen sheriffin mukaan kadonneiden määrä oli ollut epäselvä palon aiheuttaman kaaoksen takia. Myös kuolonuhrien määrä nousi, kun pelastustyöntekijät kertoivat löytäneensä seitsemän kuollutta lisää.
Samaan aikaan Etelä-Kaliforniassa riehuneissa maastopaloissa on raportoitu tähän mennessä kolmesta kuolleesta. Palo riehui muun muassa Malibussa, jossa se tuhosi useiden julkkisten koteja.
Etelä-Kalifornian palo oli kuitenkin paremmin hallinnassa, ja viranomaiset uskoivat saavansa sen kokonaan hallintaan alkuviikosta.
Presidentti Donald Trump aikoo vierailla Kaliforniassa lauantaina tapaamassa alueen asukkaita.
Kapellimestari Jorma Panulan nimeä kantavassa kilpailussa jaetulle toiselle sijalle johtivat Johannes Zahn (Saksa) ja Angus Webster (Englanti).
Ensimmäistä palkintoa ei jaettu tänä vuonna ollenkaan.
Kolmannen sijan jakoivat Ross Jamie Collins (Suomi/Englanti) ja Kaapo Ijas (Suomi).
Toiseksi tulleet kapellimestarit saivat molemmat 8 000 euron palkinnon ja kolmannelle sijalle päässeet 4 500 euron palkinnon.
Kilpailuorkesterien suosikkikapellimestari oli Angus Webster. Kilpailun orkestereina toimivat Vaasan kaupunginorkesteri ja Jyväskylä Sinfonia.
Palkintotilaisuudessa tuomariston puheenjohtaja Jorma Panula siteerasi säveltäjä Maurice Ravelin viestiä kapellimestareille: ”Älä tulkitse musiikkiani – tee se todeksi”.
Kolmen vuoden välein järjestettävä kapellimestarikilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1999. Edellisellä kerralla kilpailun voitti ranskalainen kapellimestari Dylan Corlay.
Tiskikonekokkauksella on pitkät perinteet ja netistä löytyy paljon erilaisia reseptejä ruuanvalmistukseen astianpesukoneella. Italialainen Lisa Casali on jopa kirjoittanut aiheesta kirjan. Yksi klassikoista, joita tiskikoneessa tavataan valmistaa on astianpesukonelohi. Resepti on vuodelta 1975, jolloin se esiteltiin The Tonight Showssa.
Kalan lisäksi astianpesukoneessa valmistetaan yleensä kuskusia, höyrytettyjä vihanneksia, kanaa ja kananmunia. Idea on hyödyntää koneen höyryä ja lämpöä, mutta tiskikonekokkauksessa on omat pikku kikkansa.
Lasagnen valmistus
Lasangen valmistaminen astianpesukoneessa ei vaadi sen enempää kuin perinteisesti uunissakaan valmistettuna. Kun kastikkeet ja lasagnelevyt on aseteltu vuokaan, kierretään vuoan ympärille tiukka foliokääre.
Me valmistimme lasagnen pesukoneen alatasolla ja käytimme kuuminta mahdollista pesuohjelmaa. Lopputulos oli vetelä, eikä ruoan esteettisyys hivellyt silmää. Nimi ei miestä pahenna, eikä tiskikone pahenna ruuan makua: lasagne oli todella hyvää! Päällä oleva juustoraaste ei tietenkään ruskistunut tavalliseen tapaan, vaan se ainoastaan suli höyrykypsennyksen myötä.
Astianpesukoneessa ruoat eivät ruskistu, mutta se ei vaikuttanut ainakaan testilasagnemme makuun.Rinna Härkönen / Yle
Pesuainetta vain omalla vastuulla
Ruoanvalmistuksen ohessa pesimme koneessa myös likaisia astioita ja joitain tavaroita. Esimerkiksi hius- ja tiskiharjat puhdistuvat kätevästi tiskikoneessa. Ruoan ja pesuaineiden yhteiskäyttöä emme suosittele, mutta omalla vastuullaan voi halutessaan kokeilla. Minimoimme kemikaalien määrän käyttämällä pesuaineena seosta, johon laitoimme
2 rkl ruokasoodaa
1 rkl suolaa
2-3 tippaa käsitiskiainetta
Pesussa olleet astiat puhdistuivat moitteettomasti.
Ratkaisu ikuisuusongelmaan
Kuten tiedämme, syöntikypsien avocadojen löytäminen voi olla työn ja tuskan takana. Raakoja avocadoja sen sijaan on helppo löytää. Koetimme, toimiiko niksi avocadojen kypsentämiseen astianpesukoneessa.
Avocadot olivat koneessa samaan aikaan lasagnen kanssa. Ohjelman päätyttyä koneesta tuli lämpimiä, täysin pehmeitä ja kypsiä avocadoja. Maku oli hieman saippuainen, joten suosittelemme kypsentämään avocadoja ilman pesuainetta.
Simba on Kiinassa asuva corgi, ja parin viime päivän ajan se on tehnyt tarpeensa muoviammeeseen. Syynä on sen kotikaupungin Hangzhoun viranomaisten kiristyneet otteet.
Kiinan itäosissa sijaitseva kaupunki on kieltänyt koirien ulkoiluttamisen aamu- ja iltaseitsemän välisenä aikana. Puistoihin koirilla ei ole lainkaan asiaa. Kytkemättömästä koirasta rapsahtaa noin 130 euron sakko ja koiranpitokielto.
Jos koiraa ei ole rekisteröity, seuraukset ovat vielä pahemmat.
– Koira takavarikoidaan tai tapetaan, sanoo kaupungin virkamies Jiang Jianwei paikallismedian haastattelussa.
Uudet säännöt voimaan tällä viikolla
Uudet säännöt tulivat voimaan tällä viikolla. Pian sen jälkeen sosiaalisessa mediassa alkoi levitä videoita, joissa viranomaiset näyttävät hakkaavan koiria. Videoilla myös näkyy, kuinka koiria on otettu kiinni haaveilla.
Kaikki tämä sai Simban omistajan Wang Bingqianin säikähtämään.
Simba on puolivuotias corgi.Wang Bingqian
– En halua ottaa riskiä, joten en ole nyt vienyt koiraani ulos lainkaan, Wang viestii Hangzhousta.
Hän kertoo ostaneensa poikaystävänsä kanssa Simballe ammeen, jossa koira voi käydä tarpeillaan. Tilanne ei ole ideaali, mutta Wang sanoo olevansa huolissaan.
Hangzhoussa liikkuu juoruja, että paikallisviranomaiset saavat 50 juanin eli reilun kuuden euron palkkion jokaisesta elävänä tai kuolleena takavarikoidusta koirasta. Viranomaisten on myös kerrottu kiertävän ovelta ovelle tarkastamassa, onko koirat rekisteröity.
Koiranomistajan käytös suututti
Hangzhoun kiristyneiden sääntöjen taustalla on pari viikkoa sitten sattunut tapaus koiranomistajan ja lastensa kanssa ulkona olleen naisen välillä. Nainen kertoi sosiaalisessa mediassa hätistelleensä irti ollutta koiraa pois lastensa luota. Paikalle tuli koiranomistaja, joka kävi naisen kimppuun.
Videon nähneet ihmiset raivostuivat koiranomistajalle ja vaativat tiukempia sääntöjä koirien pitämiseen.
Kun Hangzhou esitteli uudet säännöt, oli koiranomistajien vuoro kauhistua. Sosiaalisessa mediassa kysyttiin, missä ovat koirien oikeudet. Kiinassa ei ole varsinaista eläinsuojelulakia.
Wang sanoo, ettei hän itse ole nähnyt koiriin kohdistuvaa väkivaltaa, mutta hän aikoo varmuuden vuoksi pitää Simban turvassa sisätiloissa.
Hangzhou on myös julkaissut listan koiraroduista, joiden pitäminen on luvatonta. Simban onneksi corgit eivät ole listalla. Isojen koirien omistajilla on vaikeampaa.
Lehti: Monet kaupungit aikovat seurata esimerkkiä
Sanomalehti South China Morning Postin haastatteleman eläinsuojeluyhdistyksen vapaaehtoisen mukaan moni on hylännyt koiransa, koska ei ole saanut eläimelle lupaa.
Lehden tietojen mukaan monet kiinalaiskaupungit aikovat seurata Hangzhoun esimerkkiä ja kiristää sääntöjään. Osa määräyksistä on tiettävästi vanhoja, mutta niitä aiotaan nyt valvoa tarkemmin.
Virkamies Jiang sanoo paikallismedian haastattelussa, että myös kulkukoirat aiotaan napata, jotta kaupungin ilme ei kärsi.
– Toivomme, että meille ilmoitetaan kodittomista koirista. Tulemme paikalle ensi tilassa, hän vakuuttaa.
Ulkoministeri Timo Soinin (sin.) mukaan Suomen viranomaisten eri hallinnonalat selvittävät parhaillaan yhdessä kohua nostattanutta Venäjän GPS-häirintäasiaa.
Norjan puolustusministeriön mukaan Naton sotaharjoituksen aikana tapahtuneesta satelliittipaikannuksen häirinnästä vastasivat Kuolan niemimaalle sijoitetut venäläisjoukot.
Soinin mukaan valtiosihteeri Matti Anttonen tapaa ensi maanantaina Venäjän suurlähettilään. Soini itse aikoo kertoa selvitysten tuloksista ensi viikon torstaina eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle.
– Ei meillä ole tässä mitään salattavaa. Häirintä on vakava asia, joka haittaa siviili-ilmailua. Toimimme Venäjälle päin, käymme keskusteluja ja odotamme vastauksia, Soini kertoi Washingtonissa pitämässään tiedotustilaisuudessa.
Venäjän pakotteet jatkuvat
Soini keskusteli perjantaina Yhdysvaltain kollegansa Mike Pompeon kanssa maailmanpolitiikan polttavista kysymyksistä. Niistä monet liittyvät Venäjään.
Ulkoministerit Soini ja Pompeo.Brendan Smialowski / AFP
Ukrainan kriisin takia venäläisille asetetuista pakotteista vanhimmat ovat jo lähes viiden vuoden takaa, mutta niihin ei ole edelleenkään näköpiirissä muutoksia EU:ssa eikä Yhdysvalloissa.
– Se, että Minskin sopimusta ei ole toteutettu tarkoittaa sitä, että sanktiot jatkuvat. Euroopan Unionissa tämä menee aina puolen välein käsittelyyn, eikä nähdä sitä, että ne olisivat nyt loppumassa, Soini sanoo.
Yhdysvallat ja Venäjä eivät ole päässeet sopuun keskimatkan ydinohjukset Euroopasta poistavan INF-sopimuksen jatkamisesta. Presidentti Donald Trump on sanonut haluavansa purkaa sen, koska Venäjä ei ole sitä noudattanut.
– Totesin Pompeolle, että se on tärkeä asia Euroopalle. Me minun ikäiseni eurooppalaiset muistamme hyvin sen huolen rajoitetuista ydinsodista Euroopasta, Soini kuvaili 30 vuotta vanhan sopimuksen tärkeyttä.
Arktisessa neuvostossa haasteita
Suomi on Jäämeren alueen maiden Arktisen neuvoston puheenjohtaja ensi kevääseen saakka. Soinin mukaan suomalaisten toiveita valtiopäämiestason arktisesta huippukokouksesta ei ole vielä haudattu.
Ulkoministerin katse on kuitenkin toukokuun alussa Suomessa järjestettävässä ministerikokouksessa, johon Pompeotakin odotetaan.
Suomi luovuttaa tuolloin Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden Islannille. Yhteisen julkilausuman muotoilemisesta voi tulla haasteellista, sillä presidentti Donald Trumpin hallinnon ilmastopolitiikka on ollut lähestulkoon vastakkaista eurooppalaisten Jäämeren maiden kanssa.
– Olen optimisti. Puolitoista vuotta on pärjätty hyvin ja haluamme viedä asiat kunnianhimoisesti loppuun. - Ei siitä mihinkään päästä, että ilmastoasiat, mustat hiilet ja raskaan polttoöljyn käyttäminen arktisilla alueilla ovat vaikeita kysymyksiä. Mutta tämän toiminnan pitää olla tavoitteellista ja tuloshakuista, Soini sanoi.
”Sääri kuin kesäinen Opelin konepelti”
Soini vieraili myös kongressissa, jossa hänellä oli useita kahdenkeskisisiä keskusteluja poliitikkojen kanssa. Demokraattien viime viikon vaalivoiton ulkoministeri uskoo vaikuttavan Yhdysvalloissa.
– Kyllä dynamiikka muuttuu.
Vaikuttaako se myös Yhdysvaltain kansainväliseen politiikkaan?
– Saattaa vaikuttaa. Perinteisesti demokraattien ja republikaanien välillä on ollut eroa näissä asioissa ja kompromisseja on nyt pakko tehdä, Soini arvioi.
Pompeo on kolmas Yhdysvaltain ulkoministeri Soinin virkakaudella. Hänen vierailunsa Washingtonissa saattoi jäädä nykyisessä tehtävässä viimeiseksi, sillä kevään vaalien jälkeen Suomeen tulee uusi hallitus.
– Transatlanttiset suhteet on ollut yksi ministeriaikani prioriteeteista. Olen iloinen, että ne on pystytty presidentin ja ministereiden kanssa hoitamaan hyvin, Soini sanoi.
Hän kertoi tulleensa Washingtoniin hyväkuntoisena. Aiemmin syksyllä sairauslomalle vienyt jalan ruusuinfektio on nyt voitettu kanta.
– Sääri oli kuin kesäinen Opelin konepelti. Siinä olisi voinut kananmunan paistaa, mutta kaikki on hyvin nyt, Soini naureskeli.
Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen kertoi perjantaina, että yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten eli ammattikoulujen ja lukioiden esitetään luopuvan kello 8 alkavista aamuista. Lausuntoesitystä käsitellään ensi tiistaina opetuslautakunnassa. Vihreiden kaupunginvaltuutettu Emma Kari teki asiasta valtuustoaloitteen.
– Monissa tutkimuksissa on tullut esiin, että kahdeksan aamut ovat teini-ikäisille liian aikaisia. Uni-valverytmi muuttuu usein teiniässä ja koululaiset ovat itse toivoneet tämän kaltaista muutosta, Pohjolainen perustelee kouluaamujen myöhäistämistä.
Ammattikouluissa opiskellaan tosin jo nyt Pohjolaisen mukaan vapaammin.
– Suurimmassa osassa kouluista varmaankin pystytään sopeuttamaan esimerkiksi ruokailut, vaikka koulut alkaisivatkin kello 8.30–9.00, Pohjolainen uskoo.
– Muualla Suomessa ei ole vastaavaa linjausta, koulutuksen järjestäjä on saanut asiasta päättää, mutta jos tämä koko maahan tulisi, se olisi aika isokin linjaus, hän sanoo.
– Lautakunnasta esitys etenee valtuustoon, jossa sitä vielä käsitellään, mutta jos näin linjataan, sitä lähdetään toteuttamaan ja uudistus näkyisi kouluissa ensi syksynä, Pohjolainen sanoi.
Helsingissä tehtiin lukioille erillinen kysely kahdeksan aamuista luopumisesta.
Vihreiden valtuutettu Kari perusteli aloitettaan sillä, että kahdeksalta alkavat kouluaamut ovat haitallisia erityisesti murrosikäisille ja ne lyhentävät nuorten nukkumisaikaa ja heikentävät koulumenestystä.
Aloitteessa viitattiin myös opetusministeriön työryhmän esitykseen siitä, että nuorten koulupäivän ei tulisi alkaa ennen aamuyhdeksää sekä Suomen Lukiolaisten liiton esityksiin koulujen alkamisajankohdan myöhentämisestä.
Luoteis-Grönlannista on löytynyt valtava kraatteri, jonka perusteella Maahan putosi yksi suurimmista tunnetuista rauta-asteroidista jopa niin vähän aikaa sitten kuin viime jääkauden lopulla.
Jättimurikka teki 31 kilometriä leveän kuopan, jota tutkijat suhteuttavat sanomalla, että sinne uppoaisi Yhdysvaltain pääkaupunki ja yhtä lailla Ranskankin.
Hiawathan jäätikön törmäyskraatteri on yksi 25 suurimmasta, jotka maapallolta tunnetaan. Jäätiköiden alta ei ole aiemmin löydetty yhtä suurta putoamisjälkeä.
Miljoonien ydinpommin teho
Asteroidi ei ollut läheskään samaa luokkaa kuin se, joka teki selvää dinosauruksista ja suuresta osasta Maan muistakin asukeista 66 miljoonaa vuotta sitten, mutta Hiroshiman ydinpommiin verrattuna asteroidissa oli 47-miljoonakertaisesti energiaa.
Tulinen leimahdus näkyi 500 kilometrin päähän, ja tulipalloa saatteli kova jyrinä. Myös paineaalto tuntui satojen kilometrien päässä ja tuulet yltyivät yhtä voimakkaiksi kuin hurrikaani. Pitkäkestoisimpia ja laajimpia olivat kuitenkin ilmastovaikutukset.
Kraatteri on tähän saakka ollut piilossa Hiawathan jäätikön monisatametrisen jääkerroksen alla. Sieltä sen lopulta paljasti yhdysvaltalaisessa Kansasin yliopistossa kehitetty laajakaistapulssikompressiotutka.
Sopivasta kulmasta kraatteri näkyy selvästi
Tutkimuksessa käytettiin myös aineistoa, jota Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan ilmastontutkijat olivat keränneet sitten 1990-luvun lopun.
– Meillä on paljon tutka-aineistoa parilta viime vuosikymmeneltä. Jäätiköntutkijat laativat aineistojen yhdistelmästä kartan siitä, miltä Grönlanti näyttää jään alla, kertoo Kansasin yliopiston apulaisprofessori John Paden.
Tanskalaistutkijat huomasivat kartassa kraatterin kaltaisen painauman. Koska se on jäätikön laidalla, pyörylä on nähtävissä myös satelliittikuvissa.
– Kun aurinko on matalalla ja sopivassa kulmassa, se korostaa jäänpinnan laaksoja ja kukkuloita, ja silloin kraatteri näkyy kuvissa aivan kokonaisena, Paden kertoo.
Hiawathan jäätikkö sijaitsee Grönlannin luoteiskulmalla. Oikeanpuoleinen kuva esittelee sulaveden reitin.Kansasin yliopisto
Professori Kurt H. Kjær Kööpenhaminan yliopiston luonnonhistoriallisesta museosta sanoo, että geologian mittapuussa kraatterin täytyy olla melko nuori. Jää on todella tehokas hiomaan moisen iskun jäljet, hän perustelee.
Vielä täsmentymättömän aikahaitarin yläpää on kolme miljoonaa vuotta.
Isku aiheutti lasittumista
Tutka- ja satelliittikuvien kertomaa vahvisti myös jäätiköstä virtaavan sulaveden kuljettaman maa-aineen tutkimus. Sedimentistä löytyi kvartsi- ja muita kiteitä, jotka tutkijoiden mukaan todistavat maaperään iskeytyneestä taivaankappaleesta.
Ajoitusta pyritään tarkentamaan tutkimalla kraatterin lähistöltä löydettyä aineista, jonka uskotaan sinkoutuneen asteroidin iskusta.
– Siitä on täytynyt lentää ilmakehään paljon ainesta, joka vaikutti ilmastoon ja sulatti ehkä paljon jäätä. Niinpä Grönlannin ja Kanadan väliseen Naresinsalmeen on täytynyt valahtaa runsaasti makeaa vettä, joka vaikutti meren virtauksiin koko alueella, Paden päättelee.
Mikäli niin todella kävi, lämpötilat putosivat rajusti etenkin pohjoisella pallonpuoliskolla. Se selittäisi yli tuhatvuotisen kylmän käänteen maapallolla, joka oli ollut karistelemassa jääkautta. Tuo nuoremmaksi dryas-kaudeksi kutsuttu jakso alkoi 12 800 vuotta sitten.
Satelliittikuvat kertovat asteroidikraatterille tyypillisistä kohoumista. Oikeanpuoleiseen kuvaan on merkitty mustilla pisteillä roiskahtanut aines, joka kiinnostaa tutkijoita.Kansasin yliopisto
Kraatterihavainto antaa ponttia tiedeyhteisön kymmenen vuotta sitten virinneelle kiistalle siitä, oliko nuoremman dryasin aiheuttaja asteroidi vai ei.
Kraatterin puutteessa hypoteesilla on ollut enemmän vastustajia kuin kannattajia. Hiawathan kraatterin täsmällinen ajoitus olisi tässä keskustelussa ratkaisevaa.
Saksalainen autovalmistaja Volkswagen kertoo investoivansa lähes 44 miljardia euroa sähköautoihin, itseohjaaviin autoihin ja autojen jakamispalveluihin. Investoinnit jakautuvat viidelle vuodelle.
Summa on noin kolmannes konsernin menoarvioista vuoteen 2023 mennessä. Suurin osa summasta sijoitetaan sähköautojen kehittämiseen.
Yhtiön pääjohtajan Herbert Diessin mukaan Volkswagen haluaa nousta ykköspaikalle sähköautojenvalmistajana. Tällä hetkellä yhtiö on jäljessä aasialaisia kilpailijoitaan ja yhdysvaltalaista alan pioneeriyhtiötä Teslaa.
– On aika tehdä teknologiaa ja tuotteita koskevia päätöksiä saavuttaaksemme tavoitteemme, Diess sanoo.
Yhtiö voisi tuottaa jopa 15 miljoonaa täyssähköautoa. Tavoitteena on jopa yli 50 erilaista mallia vuonna 2025, kun tällä hetkellä konsernin valikoimissa on vain kuusi mallia. Ensimmäiset uudet sähköautot tulisivat myyntiin 2020.
Volkswagen tavoitteena on tuoda markkinoille sähkömoottorilla varustettu pikkuauto, jonka hinta asettuisi suurin piirtein samalle tasolle kuin Volkswagen Golfin. Auto matkaisi yhdellä latauksella jopa noin 550 kilometriä.
Saavuttaakseen tavoitteensa Volkswagen aikoo muuttaa kaksi tehtaistaan tuottamaan pelkästään sähköautoja. Suunnitelmissa on myös rakentaa uusi tehdas EU:n itäisiin jäsenmaihin, yhtiö ei kuitenkaan nimeä vielä paikkakuntaa.
Lisäksi yhtiö käy neuvotteluja mahdollisesta yhteistyöstä yhdysvaltalaisen kilpailijansa Fordin kanssa. Toimitusjohtajan mukaan kumppanuudet ovat välttämättömiä tulevaisuudessa kustannussäästöjen saamiseksi, sillä teollisuuden tuotantokustannukset ovat kallistumassa.
Yhtiö ilmoitti myös tutkivansa mahdollisuuksia valmistaa omia akkuja sähköautoille, sillä Euroopassa kasvaa huoli aasialaisten määräävästä asemasta akkukennojen tuottajina.
Volkswagen yrittää puhdistaa mainettaan
Investoinnit sähköautoihin liittyvät vuonna 2015 puhjenneeseen skandaalin. Silloin paljastui, että Volkswagen peukaloi dieselmoottoreitaan testitilanteissa niin, että niiden typenoksidipäästöt olivat alhaisemmat kuin todellisessa ajossa.
Konserni on joutunut maksamaan miljardikorvauksia ja on yrittänyt puhdistaa mainettaan. Dieselgate on maksanut yhtiölle yli 28 miljardin euron sakot, takaisinostot ja korvaukset. Yhtiö joutuu käymään edelleen oikeutta epärehellisen markkinoinnin vuoksi eri puolilla maailmaa. Lisäksi monet suurkaupungit ovat kieltäneet ajamisen vanhoilla dieselautoilla keskustoissaan.
Eurooppalaisten autonvalmistajien on myytävä enemmän sähköisiä akkuja hyödyntäviä autoja, jotta ne täyttäisivät EU:n hiilidioksidipäästörajoitukset, jotka tulevat voimaan vuonna 2021 ja joilla pyritään torjumaan ilmaston lämpenemistä.
VW-konsernin automerkkejä ovat muun muassa Volkswagen, Porsche, Audi, Skoda ja Seat.
Moni ajattelee, ettei omaa kuolemaa tarvitse ajatella juuri nyt, vaan mielummin sitten myöhemmin. Kun elämä hymyilee, asunto on ostettu ja perhe juuri perustettu, kuolema tuntuu kaukaiselta.
Muutama ajatus kuolemalle kannattaa uhrata jo hyvän sään aikana.
Suomessa kuitenkin kuolee työikäinen ihminen keskimäärin kerran tunnissa, joka päivä, vuoden ympäri.
Tilastokeskuksen aineistosta selviää, että 18–45-vuotiaita kuolee joka päivä neljä. Kun mukaan otetaan alle 18- ja yli 65-vuotiaat, keskimäärin kuolema kohtaa jonkun kerran kymmenessä minuutissa, hieman vajaa 54 000 kertaa vuodessa.
Monelle työikäiselle kuolema tai sairauden aiheuttama kyvyttömyys hoitaa asioitaan tulee yllätyksenä. Mitä voi tehdä, että omaisilla olisi mahdollisimman helppo hoitaa asioita eteenpäin?
Hoitotahto
Miten sinua hoidetaan, jos joudut vakavaan onnettomuuteen tai sairaus vie sinut niin heikkoon tilaan, ettet pysty itse kertomaan, millaista hoitoa haluat?
Hoitotahdossa määritellään ne tilat, jolloin luovutaan potilaan elämää lyhytaikaisesti pidentävistä, keinotekoisista elintoimintoja ylläpitävistä hoitotoimista.
Hoitotahdon voi tehdä suullisesti, mutta parasta on tehdä se kirjallisesti ja hankkia sitä varten todistajat. Hoitotahdon voi myös merkitä Kansaneläkelaitoksen ylläpitämään sähköiseen tietojärjestelmään, Omakantaan ja mukanaan voi kantaa esimerkiksi Muistiliiton hoitotahtokorttia.
Edunvalvontavaltuutus
Entä jos käy niin, että joudut onnettomuuden tai vaikkapa mielen tai muistin sairauden takia kuukausiksi tilaan, jossa et pysty hoitamaan asioitasi? Silloin etukäteen tehty edunvalvontavaltuutus auttaa.
Edunvalvontavaltuutus on juuri niin vahva asiakirja, millaiseksi se tehdään. Siihen voi määritellä ehtoja omaan hoitoon liittyvistä toiveista ja siitä, kuka saa tietoja viranomaisilta hoitoon liittyvistä asioista.
Siinä voi olla myös ehtoja, miten omaisuutta on käytettävä ja kenellä on oikeus saada siitä tietoa.
Valtuutukseen on määriteltävä erikseen esimerkiksi kiinteistöjen myyntiin ja omaisuuden lahjoittamiseen liittyvistä ehdoista.
Eturistiriitojen takia, esimerkiksi juuri kiinteistöjen myynnin tai lahjoitusten tekemisen mahdollistamiseksi, valtuutukseen on nimettävä myös varavaltuutettu, joka on oltava perheen ulkopuolinen henkilö.
Edunvalvontavaltuutus päättyy aina sillä hetkellä, kun valtuuttaja kuolee. Valtuutuksen tekemiseen on syytä käyttää asiantuntija-apua, esimerkiksi juristia tai julkista oikeusavustajaa.
Sometilit, pelitilit, salasanapankki
Useimmilla on verkossa käyttäjätilien ja salasanojen takana vähintään digitaalista omaisuutta, joskus myös selvää rahaa, esimerkiksi pelitileillä.
Eri palvelujen käytännöt vaihtelevat, kuinka kuolleen ihmisen tiliä voi käyttää kuoleman jälkeen. Tileillä on usein valokuvia, videoita ja asiakirjoja, joilla on suuri muistoarvo omaisille.
Digitaalinen jäämistö voi hävitä kokonaan, jos kukaan ei pääse tilillesi.Shutterstock/laschi/Kuvankäsittely Yle
Digitaalisen jäämistön salasanoineen ja toimintaohjeineen voi testamentata, kuten tässä Helsingin Sanomien (maksumuurin takana) jutussa neuvotaan. Esimerkiksi Facebookissa voit nimetä tilillesi perintöyhdyshenkilön (Facebook), joka voi muun muassa päivittää profiili- ja kansikuvasi tai pyytää tilisi poistamista.
Veikkaus saa tiedon asiakkaansa kuolemasta Väestörekisterikeskukselta. Pelitilillä olevat varat ja mahdolliset avoimien pelien voitot ohjautuvat automaattisesti asiakkaan ilmoittamalle pankkitilille ja pelitili suljetaan.
Käyttämällä salasanojen hallintaohjelmaa riittää, että tietää yhden salasanan, jotta pääsee käsiksi kaikkiin palveluun liitettyihin käyttäjätileihin. Tällöin yhden salasanan testamenttaamalla omaiset pääsevät käsiksi palveluihin.
Testamentti
Omaisuutesi jaetaan lain määräämällä tavalla, jos et ole tehnyt testamenttia. Perimysjärjestyksestä löytyy tietoa esimerkiksi Oikeusministeriön sivuilta.
Testamentti on tehtävä määrämuotoisesti (Suomi.fi). Siihen tarvitaan kaksi esteetöntä todistajaa, jotka ovat läsnä silloin allekirjoituksen hetkellä.
Esteetön tarkoittaa käytännössä sitä, että puoliso, lähisukulaiset, testamentin saaja tai hänen lähisukulaisensa eivät voi toimia todistajina. Todistajien on oltava myös tietoisia, että kyseessä on testamentti, mutta sen sisältöä ei tarvitse esitellä.
Testamentissa voidaan määrätä muistakin asioista kuin omaisuudenjaosta, esimerkiksi haudan hoidosta.
Testamentti pitää kirjata perunkirjaan ja antaa tiedoksi perillisille.
Rintaperillisillä on joka tapauksessa oikeus lakiosaan omaisuudestasi, huolimatta siitä, mitä testamentissa määrätään. Lakiosaa vaaditaan kirjallisesti.
Tästä jutusta voit lukea, miten kuoleman jälkeen voi saada sopuisankin kuolinpesän asiat pahasti solmuun.
Velat voi tyriä perillisille
Tavallisesti Suomessa ei peritä velkaa (Takuusäätiö), vaan vainajan velat maksetaan ensin pesästä. Velkojen ylittäessä varat, jää loppuosa velkojan vahingoksi. Eli velkoja ei saa lainaamaansa rahaa takaisin.
Jos kuolinpesän varoja otetaan perillisten käyttöön ennen perunkirjan valmistumista ja pesään jääkin velkaa, syntyy velkavastuu.
Velat voivat kuitenkin periytyä, mikäli kuolet ulkomailla, esimerkiksi Saksassa.
Euroopan Unionin kolme vuotta sitten voimaan tullut perintöoikeusasetus nimittäin määrää, että kuolinpesän selvitys ja perinnönjako tehdään sen maan lainsäädännön mukaan, jossa viimeinen kotipaikka oli. (Asianajotoimisto Roihu)
Tältä kuitenkin voi välttyä, mikäli testamentissa on ilmaissut tahtonaan, että jäämistöön sovelletaan Suomen lakia.
Lesken toimeentulo, henkivakuutus
Lesken kohtalo voi olla karu, jos kuoleman jälkeen tulot eivät riitä maksamaan esimerkiksi asuntolainaa. Pankeilla on erilaisia lainaturvavakuutuksia, joiden tarkoitus on turvata taloutta yllättävissä tilanteissa.
Jos olet töissä, sinulla on todennäköisesti työnantajan kustantama ryhmähenkivakuutus. Sen korvaussummat eivät kuitenkaan päätä huimaa, eikä leski maksa niillä isoa asuntolainaa pois. Suurimmillaan korvaus on 16 550 euroa, lisäksi lapsikorotus on noin 7 500 euroa.
Henkivakuutuksen voi myös hankkia vapailta markkinoilta. Yleensä vakuutuksen hinta on sitä alhaisempi, mitä nuoremmasta vakuutetusta on kyse.
Leskeneläkettä ei yleensä saa, jos pari on nuori ja lapseton.
Oman näköiset hautajaiset
Jos haluat määritellä, miten ja millaisin menoin sinut haudataan tai tuhkataan, kannattaa se ilmaista selkeästi – mieluummin kirjallisena.
Helposti käy niin, että hautajaisjärjestelyt menevät helpoimman mukaan. Toisaalta kuolemalla ja hautajaisilla on erilaisia merkityksiä ihmisille – joskus ristiriitaisiakin.
Kuolemaan liittyvät käytännöt muuttuvat ajan saatossa.Yle / Anne Hämäläinen
Tiedeykkönen -ohjelmassa kuolemantutkija, sosiaalihistorian dosentti Ilona Pajari kertoo, että vaikka suomalaisista alle 70 prosenttia kuuluu kirkkoon, hautajaisista yhdeksän kymmenestä pidetään kirkollisen tradition mukaisesti.
