Ison-Britannian on määrä erota Euroopan unionista maaliskuun lopussa. Yhä todennäköisempää on, että EU-erosta tulee niin kutsuttu kova brexit.

Britannia lähtee karmit kaulassa – ilman tullisopimuksia tai siirtymäaikoja.

Samaan aikaan suuri osa Britannian yrityksistä suunnittelee siirtävänsä toimintojaan maasta. Airbusin toimitusjohtaja Tom Endersin tammikuussa julkaisema videoviesti on vain vaivoin peitetty uhkaus.

– Älkää kuunnelko Brexiteerien hulluja puheita, joiden mukaan me emme voisi lähteä täältä, koska meillä on täällä niin suuret tehtaat. He ovat väärässä.

Enders varoittaa brittejä kovan brexitin vaaroista. Hänen yhtiönsä työllistää Britanniassa yli 14 000 työntekijää suoraan ja noin sata tuhatta alihankkijaverkoston kautta. Tilanne voi muuttua.

– Maailmassa on paljon maita, jotka haluavat rakentaa siipiä Airbus-lentokoneisiin.

Moni muukin brittiyhtiö on lähtökuopissa – tai jo liikkeessä.

• Lontoossa toimivat finanssijätit siirtävät toimintojaan voidakseen palvella unionin alueella toimivia asiakkaitaan Brexitin jälkeen. Lista on Britannian kannalta synkkää luettavaa.

• Sony kertoi siirtävänsä Euroopan pääkonttorinsa Britanniasta Amsterdamiin. Panasonic on tehnyt sen jo.
• P&O Ferries ulosliputtaa lauttojaan, Easy Jet ja TUI fly lentokoneitaan.
• BMW siirtää tuotantoa pois Britanniasta, jos kova Brexit toteutuu. Nissanin ja Jaguar Land Roverin kerrotaan peruneen aiempia tuotantosuunnitelmiaan.
• Rengasvalmistaja Michelin ja autojen osia valmistava Schaeffler ovat lehtitietojen mukaan sulkemassa tehtaita.

Nämä yhtiöt ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu. Brittijärjestö Institute of Directors kertoi tammikuun lopussa, että yli kolmasosa brittiyrityksistä suunnittelee siirtävänsä toimintojaan Britanniasta – tai on jo siirtänyt.

Konsulttiyhtiö EY julkaisi vastaavia lukuja jo viime kesänä.

Kilpailu käynnistyi

Tuhannet yhtiöt saattavat pian siirtää toimintojaan Britanniasta. Siitä voi tehdä ainakin sen johtopäätöksen, että Euroopan unionista eroaminen on erittäin huono idea.

Toisaalta kannatta miettiä hetki sitä, minne Britanniasta lähtevät yhtiöt, työpaikat ja veroeurot ovat lähdössä.

Siitä käydään nyt Euroopan laajuista kilpailua.

Brittilehdet seurasivat taannoin tyrmistyneinä, kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron kestitsi suuryritysten johtoa Versailles'n linnassa. Ranska lupaa esimerkiksi verohelpotuksia siirtymistä harkitseville pääomasijoittajille.

Italia on niin ikään virittämässä verohoukuttimia finanssialaa varten. Saksa taas höllentää työlainsäädäntöään. Tanska helpottaa uusien palvelujen lanseerausta.

Hollanti aikoo kaapata maahan ainakin 250 brittiyritystä – viime vuoden saldo yli 42 yhtiötä ja 1 923 työpaikkaa.

Samoilla apajilla liikkuvat myös Ruotsi, Espanja, Belgia sekä Viro.

Mediassa Britanniasta karkaavien yhtiöiden suosikkikohteiksi on nostettu vuoroin Pariisia, Frankfurtia, Dublinia ja Amsterdamia – mutta Helsinkiä, Tamperetta tai Oulua ei mainita.

Onko Suomi edes mukana kilpailussa?

Kampanja on käynnissä

Suomi on mukana kilpailussa, vakuuttaa Invest in Finlandin johtaja Antti Aumo. Hän vastaa ulkomaisten sijoitusten houkuttelusta Suomeen.

– Me teimme ensimmäiset brexit-suunnitelmamme heinäkuussa 2016, heti kansanäänestyksen jälkeen. Ensimmäisen asiakastapahtuman järjestimme Lontoossa seuraavana keväänä.

Käytännössä suomalaiset ovat tehneet esimerkiksi suoramarkkinointia ja järjestäneet tilaisuuksia suurlähettilään residenssissä. Medianäkyvyys ei Aumon mukaan ole onnistumisen merkki eikä edellytys.

Aumo palasi muutama päivä sitten Lontoosta. Siellä hän oli haastattelemassa uutta työntekijää, jonka tehtäväksi tulisi juuri brittiyhtiöiden kokopäiväinen houkuttelu. Entuudestaan Invest in Finlandilla on Britanniassa kaksi työntekijää.

Erityistä huomiota suomalaiset ovat kiinnittäneet Manchesterin alueen yrityksiin.

– Lontoossa on tällä hetkellä aika paljon ruuhkaa. Siellä pyörii vähän joka maan edustajia.

Epäterve ala

Aumon mukaan Invest in Finland on kampanjoinut Britanniassa jo pari vuotta – mutta suomalaiseen tyyliin.

– Suomella ei ole haaskalla olevan korppikotkan asennetta, hän sanoo.

– Me emme kampanjoi, että lähtekää pois Britanniasta. Me vastaamme siihen kysymykseen, että jos yritys lähtee, miksi se lähtisi juuri Suomeen.

Tilanne on poliittisesti herkkä. Iso-Britannia on Suomelle ja monelle muulle Euroopan valtiolle tärkeä kauppakumppani. Kumppanimaan yritysten houkuttelu on syytä tehdä varovasti.

Aumon mukaan ylilyöntejäkin tapahtuu.

– Minulla on mielikuva, että nyt kun ilmassa Brexit-hytinää, jotkut maat yrittävät aika suoraviivaisesti ostaa yrityksiä omille markkinoilleen, Aumo kertoo.

Aumon mukaan investointien edistäminen on maailmalla vähän epäterve ala. Yrityksille luvataan kolmen vuoden verohelpotuksia – ja jo neljäntenä ne lähtevät eteenpäin.

– Suomi ei lahjo yrityksiä tulemaan Suomeen.

Myyntipuhe Suomesta

Miten Suomi sitten brittiyrityksiä houkuttelee? Aumon myyntipuhe nojaa tuttuihin suomalaisiin vahvuuksiin.

• Isoon-Britanniaan voisi kovan brexitin jälkeen olla entistä vaikeampaa houkutella kehittäjiä ja insinöörejä. Suomessa on maailmanluokan osaajia, edullisemmat palkat ja toimiva työperäinen maahanmuutto varsinkin asiantuntija-ammateissa.
• Moni yhtiö haluaa toimia EU-sääntelyn piirissä, oli kyse sitten finanssipalveluista tai it-alan konesaleista. Suomi on sekä EU- että euromaa, toisin kuin esimerkiksi naapurimaat Norja ja Ruotsi.

• Suomella ei ole eritysiä brexit-houkuttimia. Yleistä innovaatiorahoitusta on kuitenkin tarjolla tulijoille samoilla ehdoilla kuin muillekin Suomessa toimiville.
• Tekijänoikeuksien hallinta on Aumon mukaan Suomessa edistyksellistä.
• Sijainti EU:n ja Aasian saranapisteessä saattaa kiinnostaa esimerkiksi aasialaista yritystä, joka hakee uutta paikkaa Euroopan pääkonttorilleen.
• Yrityksiä saattaa kiinnostaa myös se, että Suomessa bisnes pyörii englannin kielellä lähes yhtä hyvin kuin kahdella kotimaisella. Italiassa, Espanjassa, Saksassa tai Ranskassa näin ei Aumon mukaan ole.

"Oli selvää, että meidän täytyi lähteä"

Robotiikka- ja tekoälyohjelmistoja kehittävä Third Space Auto avasi tuotekehitysyksikkönsä Espooseen viime keväänä.

Toimitusjohtaja Arshia Gratiot arvioi, että brexitin jälkeen yhtiön kulut olisivat kasvaneet ja esimerkiksi työvoiman palkkaaminen ulkomailta vaikeutunut. Samalla olisi myös sulkeutunut myös moni EU-rahoituksen lähde.

– Britannia ei ole valmis neuvottelemaan kauppasopimuksia tai löytämään vastauksia esimerkiksi työviisumeihin liittyen. Kasvuyhtiöille nopeus on kaikki kaikessa, emme voi odottaa, että brittihallitus saa asiansa järjestykseen, Gratiot sanoo.

– Niinpä oli selvää, että meidän täytyi lähteä.

Briteissä toimivat kasvuyhtiöt saavat tällä hetkellä houkuttelevia tarjouksia eri puolelta Eurooppaa. Yksi maa tarjosi rahoitusvälineitä, toinen toimitiloja, kolmas tehokkaat maahantulojärjestelyt.

– Meitä houkuteltiin Espanjaan, Luxemburgiin, Saksaan, Ranskaan, Belgiaan... Mutta suomalaisten kanssa oli helppo käydä suoraa keskustelua. Ja mobiilialueella Suomi on edellä muita.

Third Space Auto kehittää tekoälyohjelmistoja maa-ajoneuvojen ja drone-lennokkien ohjaukseen. Työntekijöita on vain seitsemäntoista, mutta asiakkaiden joukossa on jo esimerkiksi Volkswagen ja saman konsernin Seat.

Toimitusjohtajan mukaan Suomessa oli tarjolla avointa dataa kehitystyötä varten, toimiva ekosysteemi sekä luminen maasto, jonka avulla koneita ohjaavan järjestelmän tarkkuutta voidaan kehittää.

Sekin painoi vaa'assa, että Arshia Gratiot on entinen nokialainen.

Mieluummin ei brexitiä

Business Finland kertoi tällä viikolla, että Suomeen houkuteltiin viime vuonna noin 270 uutta yhtiötä. Britanniasta yrityksiä tuli 69 kappaletta, mikä teki siitä jo toiseksi merkittävimmän lähtömaan.

Eniten uusia yhtiöitä, 77 kappaletta, tuli Ruotsista.

Suurimmat toimialat olivat terveys- ja hyvinvointi sekä tieto- ja viestintäteknologia.

Jos kova brexit toteutuu, ja brittiyhtiöt lähtevät suurin joukoin evakkoon, kääntyykö tilanne lopulta siunaukseksi Suomelle?

Näin hyvin tarina tuskin päättyisi.

Saksalaisen IWH instituutin mukaan kova brexit uhkaa 600 000 työpaikkaa Britannian ulkopuolella. Saksan menetys olisi yli 100 000 työpaikaa ja Ranskan 50 000 työpaikkaa. Tuskin Suomikaan voittajiin kuuluisi.

– Euroopalle ja myös Suomelle olisi ehdottomasti paras vaihtoehto, jos brexit peruuntuisi. Se olisi arvokkaampaa kuin se, että saamme ylimääräisiä investointeja Suomeen, uskoo Invest in Finlandin johtaja Antti Aumo.

– Luotan sitä paitsi siihen, että Suomen vahvuudet houkuttavat yrityksiä ilman brexitiäkin.

Klo 21.50:

Korjattu Third Space Auton nimi.

Soten mahdollisuus valmistua ennen vaaleja heikkenee tunti tunnilta. Näin arvioi kokenut hallituspuolueen kansanedustaja Ylelle.

Aika voi loppua kesken. Suomen suurin uudistus, sosiaali- ja terveysuudistus, on parhaillaan perustuslakivaliokunnan tarkasteltavana. Sen jälkeen sitä käsittelee sosiaali- ja terveysvaliokunta.

Eduskunnan olisi vielä äänestettävä soten puolesta. Myös esitystä täydentäviä lakeja maakuntien tehtävistä ja valvonnasta olisi ehdittävä hyväksyä.

Mutta myös hallituspuolueet valmistautuvat jo siihen, että sote-esitys kaatuu.

Entä jos näin tapahtuu? Poliittisesti se olisi hallitukselle valtava arvovaltatappio.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaiden kannalta kaatuminen ei välttämättä tarkoittaisi kriisiä.

1. Mitä tapahtuisi hallituksen esitykselle?

Hallituksen malli on kompromissi, jonka molemmat suuret hallituspuolueet joutuivat hyväksymään. Jos sote nyt kaatuu, hallituksen esittämä malli todennäköisesti unohdetaan.

Keskusta sai esitettyyn malliin maakuntahallinnon. Maakunnat järjestäisivät sosiaali- ja terveyspalvelut ja saisivat paljon muita tehtäviä, kuten työvoima- ja elinkeinopolitiikan. Maakuntahallinto jakaa kokoomuslaisia.

– Jos tämä raukeaa ja mennään omilla vaihtoehdoilla vaaleihin, tottakai joudumme kokoomuksessakin miettimään, onko tämä maakuntaitsehallinto sellainen ja juuri tällaisena, jonka me haluamme osaksi tulevaa uudistusta, kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) sanoo.

Kokoomus sai hallituksen malliin valinnanvapauden. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaat saisivat valita, menevätkö hoitoon yksityiseen vai julkiseen sote-keskukseen. Keskustan malliin se ei kuulu.

– Emme me nyt sellaisia valtavia valinnanvapaus-faneja keskustassa ole, naurahtaa keskustan kansanedustaja Antti Kurvinen.

– Keskusta ajaa eduskuntavaaleissa ja vaalien jälkeen maakuntapohjaista sote-ratkaisua. Päävastuu pitää olla julkisella sektorilla ja yksityinen nähdään täydentävänä, vaikkapa palveluseteleillä, Kurvinen luonnehtii.

2. Mitä oppositiopuolueet tekisivät?

Oppositiopuolueet ovat voineet viime vuodet keskittyä arvostelemaan hallituksen esitystä. Jos sote kaatuu, niille tulee kiire tarkentaa omia sote-rakennelmiaan.

Suurin oppositiopuolue sosiaalidemokraatit on esitellyt omia suunnitelmiaan, jotka rakentuisivat peruskuntien ja suurempien yhteenliittymien eli sote-kuntien varaan.

Jos nykyinen hallituksen esitys kaatuu, asia on yksi tärkeimmistä hallitusneuvotteluiden aiheista. Toistaiseksi yhdenkään suuren puolueen malli ei sellaisenaan mene yksiin jonkin toisen suuren puolueen mallin kanssa, mikä tietää uusia kompromisseja.

3. Kärsivätkö yritykset?

Hallituksen mallissa valinnanvapaus tarkoittaisi yritysten kannalta, että yritykset pääsevät nykyistä enemmän osalliseksi terveydenhoidosta, jota nyt tuottavat lähinnä kunnat.

Eilisessä tilinpäätöstiedotteessaan Pihlajalinna nosti esiin mahdollisuuden, ettei sote-ratkaisua synny.

– Minkä tahansa yrityksen pitää huomioida ja ennakoida toimintaympäristön muutoksia. Sellaisestahan tässä juuri on kysymys, toimitusjohtaja Joni Aaltonen sanoo.

Jos sote kaatuisi, yritys jatkaisi palveluiden tarjoamista nykyisille kunnille. Pihlajalinna on tarjonnut kunnille kokonaisulkoistuksia eli tuottanut esimerkiksi kaikki yhden kunnan terveyspalvelut.

Muutkin yritykset ovat hyötyneet nykytilanteesta Meri-Lapissa ulkoistettiin viime vuonna kokonainen keskussairaala kuntien ja Mehiläisen yritykselle.

Kokoomuksesta kerrotaan joidenkin yritysten arvioivan, ettei suunnitellun kaltainen valinnanvapausmalli tarjoaisi yrityksille hyviä ansaintamahdollisuuksia.

4. Menikö kaikki valmistelutyö hukkaan?

Viime vuosien aikana virkamiehet ovat valmistelleet lukuisia eri variaatioita, joilla sotesta on yritetty rakentaa poliitikkojen toiveiden mukaista esitystä. Valmistelutyötä on tehty myös maakunnissa.

Samaan aikaan moni maakunta on ratkaissut omalla tavallaan, miten saada kuntaa isompi järjestäjä sosiaali- ja terveyspalveluille. On syntynyt esimerkiksi Pohjois-Karjalan Siun sote, Etelä-Karjalan Eksote ja Kymenlaaksossa juuri aloittanut Kymsote. Ne ovat maakunnan kokoisia kuntayhtymiä, jotka järjestävät ja tuottavat palvelut kuntien puolesta.

Kun valtakunnan tason politiikassa ei ole syntynyt toimivia ratkaisuja, kunnat ovat pystyneet tekemään niitä yhdessä.

5. Kärsiikö politiikan uskottavuus?

Sipilän hallitus on jo kolmas hallitus, joka on käyttänyt koko hallituskauden valmistellakseen uudistusta. Uudistuksen kaatuminen jälleen olisi massiivinen arvovaltatappio.

Nykyinen hallitus on laskenut, että toteutuessaan uudistus estäisi sote-menojen kasvua kolmella miljardilla eurolla, mikä pienentäisi Suomen kestävyysvajetta. Toisaalta, hallitus ei pystynyt tarkkaan osoittamaan, mistä säästöt kertyisivät.

Todennäköisesti kaatuminen johtaisi laajaan julkiseen keskusteluun myös perustuslakivaliokunnan toimivuudesta. Viime aikojen kaikki soteuudistusesitykset ovat osoittautuneet perustuslain vastaisiksi.

Nykyisissä hallituspuolueissa arvioidaan, että tiukasti perusoikeuksia korostava perustuslain tulkinta estää tekemästä uudistuksia.

Lue myös:

Analyysi: Sote-matkan 11 käännettä ja tulos – vai ulos? Onko perustuslakivaliokuntakin vaarassa tahraantua politikoinnista?

Presidentti Sauli Niinistö sanoi Münchenin turvallisuuskonferenssissa olevansa huolissaan diplomatian loppumisesta ja sopimuksista irtautumisesta.

Transatlanttisissa suhteissa Niinistö ei näe "järin suurta katastrofia", vaikka suhteissa säröjä onkin.

Enemmän Niinistöä huoletti kansainvälinen sopimusjärjestelmä ja irtautuminen vanhoista sopimuksista, joita jo 1960-luvulla osattiin tehdä kylmän sodan lievittämiseksi.

– Jos niistäkin ollaan irtautumassa, ollaan todella palaamassa pahasti historiaan, Niinistö sanoi suomalaistoimittajille.

Yhdysvallat ja Venäjä ilmoittivat kuun alussa irtautuvansa keskimatkan ydinohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta.

Niinistön mukaan INF suojaa Eurooppaa ja jos sopimus kaatuu, Eurooppa joutuu tyhjän päälle.

– Miksei sitten harkittaisi sellaista mahdollisuutta, että Euroopassa laajasti ottaen – Uralilta Atlantille – ei sijoiteta näitä INF-ohjuksia. Muu maailma jäisi sitten tavallaan muun sopimisen varaan, jos siitä ei kyetä sopimaan.

Kiinan kielteinen kanta INF-sopimuksen laajentamiseen monenväliseksi sopimukseksi ei yllättänyt Niinistöä. Hän piti kantaa odotettuna.

Niinistöä huolestuttaa, katsellaanko nyt vaihetta, jossa diplomatia loppuu.

– Se ei kyllä hyvää lupaa kenellekään, ei sen enempää transatlanttisille suhteille kuin millekään muullekaan suhteelle.

Niinistö osallistui konferenssissa asevalvontaa ja aserajoitussopimuksia koskevaan paneelikeskusteluun.

Lue myös:

Niinistö Münchenissä: EU tarvitsee yhteisen äänen ja lisää kovaa voimaa

Sähköt katkesivat Vaalan terveysasemalla Pohjois-Pohjanmaalla varhain sunnuntaiaamuna. Terveyskeskuksen varageneraattori ei jostain syystä käynnistynyt, joten pelastuslaitos kutsuttiin paikalle antamaan virtaa yhden potilaan hengityskoneen akkuun.

Päivystävä palomestari Petri Vehniäinen Kainuun pelastuslaitokselta kertoi STT:lle, ettei tilanne ehtinyt äityä vakavaksi. Hänen mukaansa sähkökatko ei vaikuttanut terveyskeskuksen muihin potilaisiin, eikä ketään jouduttu evakuoimaan.

Oulun hätäkeskus sai ilmoituksen terveyskeskuksesta hieman aamuviiden jälkeen. Terveysaseman sähköt ehtivät olla poikki ainakin yli tunnin. STT ei tavoittanut sunnuntaina terveyskeskuksesta tai alueen päivystyksestä ketään kommentoimaan asiaa.

Isoon-Britanniaan perustettiin vuosi sitten yksinäisyysministerin pesti. Ministerin tehtävänä on ratkoa yksinäisyydestä johtuvia ongelmia.

Tutkimusten mukaan yksinäisyys on vakava terveysriski, ja se lyhentää elinajanodotetta.

Suomen johtava yksinäisyystutkija, Turun yliopiston kasvatuspsykologian apulaisprofessori Niina Junttila on ollut aiemmin sitä mieltä, että Suomessa ei tarvita yksinäisyyteen keskittyvää ministeriä. Nyt mieli on kuitenkin muuttunut.

– Olen sitä mieltä, että Suomi tarvitsee ministerin, joka vastaisi yksinäisyydestä. Jonkun pitäisi ottaa kokonaisvastuu yksinäisyyden vähentämisestä.

Aiemmin yksinäisyysministeriä on ehdottanut muun muassa europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) blogissaan.

Yksinäisyys on usein pysyvää

Suomessa noin joka kymmenes ihminen kärsii vaikeasta yksinäisyydestä. Yksinäisiä on niin lapsissa kuin vanhuksissa.

Vielä julkaisemattoman tutkimuksen mukaan noin 11 000 viisitoistavuotiasta kokee itsensä todella yksinäiseksi. Aiheesta kirjoittaa Helsingin Uutiset.

Junttilan mukaan yksinäisyys on valitettavan pysyvää.

– Yläkouluikäisistä yksinäisistä 90 prosenttia pysyy yksinäisinä vuodesta toiseen.

Niina Junttila sanoo, että yksinäisyyteen pitäisi puuttua mahdollisimman varhain, ettei se pitkity ja pahene.

– Puhuminen auttaa. Kaikkein pitkäaikaisemmin yksinäisiä ovat lapset, jotka pitävät sen sisällään ja ovat hiljaa asiasta.

Jos ihminen on ollut pitkään yksinäinen, hän alkaa ajatella, että hänessä on jotain vikaa. Silloin kynnys muiden luokse hakeutumiseen nousee koko ajan.

– Olisi tärkeää, että huomaisimme nämä yksinäiset ihmiset. Sanotaan jotain ystävällistä, katsotaan silmiin ja annetaan heille mahdollisuus päästä yksinäisyydestä eroon.

Junttilan mukaan yksinäisten määrä vähenisi huomattavasti, jos yhteisöllisyyttä onnistuttaisiin vahvistamaan.

Lähde-liike pyrki auttamaan

Suomessa oli viime vuonna vajaa sata yksinäisyyden vastaista hanketta. Yksinäisyyttä vastaan on yritetty taistella monin tavoin, esimerkiksi perustamalla Ystäväkahviloita eri puolille Suomea.

Jos lapsi sanoo olevansa yksinäinen, silloin asiat ovat jo tosi paljon pielessä. Niina Junttila

Nyt ollaan rakentamassa uutta kansallista verkostoa, joka kokoaisi yksittäisiä yksinäisyysprojekteja yhteen. Huhtikuussa starttaavan Lähde-liikkeen tarkoituksena on kerätä yrityksiä, yhteisöjä ja yksityisiä kansalaisia yhdistämään voimansa taistelussa yksinäisyyttä vastaan.

– Ajatuksena on kertoa, että yksinäisyys ei ole kenenkään oma vika. Me haluamme yhdessä tehdä töitä sen eteen, että meillä olisi vähemmän yksinäisyyttä Suomessa.

Parasta olisi, jos ihmiset alkaisivat rupatella kaupan kassalla, liikennevaloissa ja hisseissä.

– Toivon, että ihmiset puhuisivat enemmän keskenään, kertoo hankkeen koordinaattori Niina Junttila.

Yksinäisyys on useimmiten henkilökohtainen tragedia, mutta se voi koskettaa laajasti koko yhteiskuntaa. Pahimmillaan se voi johtaa jopa radikalisoitumiseen.

– Tämä on tullut selvästi esiin yksinäisten nuorten miesten haastatteluissa. Kun yhteiskunta ei välitä minusta, minäkään en välitä yhteiskunnasta, Junttila kertoo joidenkin ajattelevan.

Juttelubussit ja kännykättömät baarit

Niina Junttila sanoo, että yksinäisyysministerin lisäksi Britanniassa on monta muutakin asiaa, joista Suomessa voitaisiin ottaa oppia taistelussa yksinäisyyttä vastaan.

Esimerkkinä Junttila mainitsee linja-autot, joiden ensijainen tarkoitus ei ole kuljettaa matkustajia paikasta toiseen, vaan tarjota foorumi keskustelulle. Näitä Chatty Buseja on perustettu eripuolille Britanniaa.

Kaikkein pitkäaikaisemmin yksinäisiä ovat lapset, jotka pitävät sen sisällään ja ovat hiljaa asiasta. Niina Junttila

Junttilan mielestä myös brittien yksinäisyyttä vastustava asenneilmapiiri on asia, josta Suomessa voitaisiin ottaa oppia.

Puhuminen on alkusysäys tielle pois yksinäisyydestä. Muutama sana voi merkitä paljon.

– Ihan jo pelkkä katsekontakti toiseen ihmiseen vaikuttaa aivojen mielihyvähormoneihin.

Niina Junttila toisi Britteinsaarilta Suomeen myös kahvilat ja ravintolat, joissa ei saa käyttää kännykkää.

– Ne saisivat aikaan sen, että ihmiset katsoisivat toisiaan ja alkaisivat keskustella.

Suomalaiset ovat yleensä arkoja aloittamaan keskustelua tuntemattomien kanssa. Junttilan mukaan vuoropuhelua syntyy helpommin, jos jotain negatiivista tapahtuu.

Tästä hyvänä esimerkkinä on koulujen homeongelmat.

– Meillä pitää olla joku syy keskustella keskenämme, muuten siitä ei oikein tule mitään. Kun koulussa on hometta, vanhempainyhdistykset ovat aktiivisia ja ihmiset keskustelevat.

Myös VR:n myöhästelevät junat saavat normaalisti tuppisuisten junamatkustajien sanahanat aukeamaan.

– Myöhässä olevat junat on siinä mielessä hyvä asia, että ihmiset aina keskustelevat, koska on jotain mistä puhua.

Suomessa yksinäisyys on syvempää

Niina Junttila on tutkijana kiinnostunut erityisesti lasten ja nuorten yksinäisyydestä yksilön ja yhteisön riskitekijänä.

Junttilan mukaan yksinäisyyden tunne on osin kulttuurisidonnainen.

– Esimerkiksi haastatteluissamme kreikkalaiset lapset kokivat olevansa yksinäisiä, jos heillä ei ollut sinä päivänä kaveria.

– Suomessa, jos lapsi sanoo olevansa yksinäinen, silloin asiat ovat jo tosi paljon pielessä. Se ei ole vain sitä, että tänään ei ole ketään kenen kanssa jutella, Junttila kertoo.

Niina Junttila toivoo, että yksinäisyys nostettaisiin Suomessa yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön.

– Silloin siitä voitaisiin tehdä helposti lähestyttävä ja yhdessä taklattavissa oleva asia.

Lue lisää:

Yksinäisyys on valtava ongelma – Britanniaan nimitettiin yksinäisyysministeri

Kouluaikana suosittu tyttö ajautui yksinäisyyteen – "Parasta on, kun nuorisotyöntekijä vie minut kahville ja tarjoaa pullankin"

Kivenkova yksinäisyys horjuttaa kainuulaisia miehiä ja poikia – "Ei uskalleta puhua varsinkaan selvinpäin"

“Kukaan ei puhu niin rumasti yksinäiselle ihmiselle kuin hän itse” – Viisi vinkkiä, miten tunnistamme yksinäisyyden

Yhdysvaltain entisen ensimmäisen naisen Jacqueline Kennedy Onassiksen sisko Lee Radziwill on kuollut. Asiasta uutisoi muun muassa New York Times.

Radziwill kuoli perjantaina kotonaan New Yorkin Manhattanilla ollessaan 85-vuotias. Tiedon kuolemasta vahvisti Radziwillin tytär.

Radziwill loi uraa sisustussuunnitelijana ja pr-johtajana muotiteollisuudessa. Hän työskenteli muun muassa Giorgio Armanilla.

Radziwill oli lisäksi kansainvälisesti tunnettu seurapiirijulkkis ja muoti-ikoni. Hänet valittiin useana vuonna maailman parhaiten pukeutuvaksi naiseksi.

Radziwillin intohimona oli maalaus, musiikki, tanssi ja runous.

Radziwill, tyttönimeltään Caroline Lee Bouvier, syntyi New Yorkin Southamptonissa vuonna 1933. Hän oli naimisissa kolme kertaa.

Suomalaiset ostivat viime vuonna aiempaa enemmän vaatteita ja kenkiä. Kauppiaille myyntieuroja kertyi kuitenkin edellisvuotta vähemmän.

– Oli se kyllä yllätys. Eletään suhdannehuippua ja työllisyys on parantunut, mutta silti muotikaupan arvo putosi, hämmästelee toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpää Muoti- ja urheilukauppa TMA:sta.

TMA:n jäsenistö edustaa 76 prosenttia muoti- ja urheilukaupasta.

Vaatteiden, kenkien ja tekstiilien myyntimäärät kasvoivat viime vuonna kokonaisuudessaan pari prosenttia. Euromääräinen myynti puolestaan laski noin prosentin. Tuoteryhmien välillä oli isojakin eroja. Esimerkiksi lasten vaatteita ostettiin selvästi edellisvuotta enemmän, mutta halvemmalla.

Kankaanpää pitää syynä kehitykseen suomalaisten heikohkoa ostovoimaa. Vaatehankinnoista myös tingitään tiukan paikan tullen herkästi.

– Suomalainen työtätekevä kansa ostaa sen verran ja sen hintaista mihin on varaa niin verkkokaupasta kuin kivijalkakaupastakin, toimitusjohtaja Kankaanpää arvioi.

Myynnin arvoa on painanut alaspäin myös koventunut hintakilpailu. Verkkokaupan puristuksessa alekampanjoista on tullut arkipäivää.

– Muotikaupasta on tullut kampanjapainotteista. Varmasti keskihinnat ovat tulleet alemmas verkkokaupan takia, sanoo Stockmannin ostopälliikkö Niko Pesonen.

Kärjistäen näyttäisi kuitenkin siltä, että suomalainen ostaa enemmän ja halvalla laadusta ja ekologisuudesta tinkien.

Vaaterekkien äärellä ajatusta ei kuitenkaan noin vain hyväksytä.

– Valtakunnallisesti se voi näin näyttäytyä. Kokemukseni mukaan meidän asiakkaamme ovat trenditietoisia ja myös valmiita laadusta vähän enemmän maksamaan, sanoo Stockmannin ostopäällikkö Pesonen.

Pesonen myös korostaa, että esimerkiksi kestävästi tuotetuista materiaaleista ja kierrätysmateriaaleista valmistettujen tuotteiden osuus on heillä kasvussa.

– Asiakkaat etsivät ja hakevat niistä paljon tietoa. Niissä on ehdottomasti tulevaisuus, Pesonen sanoo.

Myös Stockmannilla asioinutta Susanne Laaksoa myyntitilasto ihmetyttää.

– Ihan yllätyin, koska nyt on trendikästä ettei osta hirveästi vaatteita ja käyttää käytettyä.

Laakso sanoo itse harkitsevansa hankintojaan huolella.

– Mietin kun ostan, että tuleeko varmasti käyttöön.

Muotialan isossa kuvassa vastuullisuus ja ekologisuus eivät silti näy tuotteiden myynnissä.

– Somekeskustelu ja kampanjat eivät näy myyntitilastoissa. Osta harvoin ja laatua -kampanjointi on jäänyt jäänyt pienten piirien ryhtiliikkeeksi, Kankaanpää sanoo.

Hän varoo kuitenkin vetämästä myyntitilastosta liian jyrkkiä päätelmiä.

– Suomalainen kuluttaja käyttäytyy itseasiassa hyvinkin ekologisesti. Törsäämiseen suomalainen ei ole oikeastaan koskaan syyllistynyt, eikä tee sitä nytkään. Hän ostaa sen mitä tarvitsee, käyttää elinkaaren päähän ja vie vielä kierrätykseenkin, jos vaate on ehjä, jonkun toisen käytettäväksi, TMA:n toimitusjohtaja Kankaanpää sanoo.

Nuukuus näkyy myös siinä, että vaatteisiin ja kenkiin käytetty rahamäärä on laskenut itseasiassa jo vuosikausia.

Takkeja, mekkoja tai kenkiä on toki saattanut tarttua mukaan aiempaa enemmän vähän vahingossakin eli heräteostoksina ruuanhakureissulla.

Kaupan liiton viime vuotisen selvityksen mukaan suomalaisten eniten käyttämien vaatetuskauppojen kärjessä ovat nimittäin Prismat ja K-Citymarketit. Viiden kärkeen mahtuvat myös Hennes&Mauritz, Tokmanni ja verkkokauppa Zalando.

– Ihmiset ostavat nykyään enemmän samalla kauppareissulla. Ostaminen on haluttu tehdä mahdollisimman helpoksi, koska se kilpaileva verkkokauppa on auki 24 tuntia eikä tarvitse edes kotisohvalta poistua, TMA:n toimitusjohtaja Kankaanpää sanoo.

Lue myös: Harva tietää halpavaatteen todellisen hinnan: Pikamuoti saastuttaa enemmän kuin lento- ja laivaliikenne, koska vaatteita ei tehdä kestämään

Mitä löytyy maailman suurimpana pidetystä merimontusta? Ainakin sellainen rikkivetykerros, ettei sitä läpäise mikään valo.

Suureksi siniseksi montuksi kutsuttu jättimäinen merenalainen vajoama sijaitsee Belizen vesillä Karibialla.

Montun halkaisija on 300 metriä, ja syvyyttä sillä on 125 metriä.

Marras–joulukuussa montun pohjan saloja selvitti ryhmä tutkijoita. He kertoivat löydöistään tällä viikolla.

– Kaikki Karibian aurigonvalo katoaa ja siellä tulee täysin pimeää. Pohjalla on hapetonta eikä yhtään mitään elämää, kuvaili meritutkija ja sukellusveneen pilotti Erika Bergman rikkivetykerroksen vaikutusta ja tutkimusmatkaa uutiskanava CNN:lle.

Ryhmän jännittävimpiin löytöihin lukeutuivat myös tippukivet, jollaisia ei ole ennen nähty.

Tutkimusmatkaa tehtiin kahdella sukellusveneellä. Pimeyden tutkimista auttoi kaikuluotain. Koska rikkivety on erittäin syövyttävää, tutkimusryhmä piti tarkkaa huolta veneistään ja varusteistaan.

Merten muoviroskat ovat puhuttaneet viime vuosina paljon. Myös tästä montusta löytyi muovijätettä, mutta Bergmanin iloksi sitä oli vain pari pientä palaa.

Suuren sinisen reiän teki tunnetuksi kuulu Jacques Cousteau vuonna 1971. Montun uskotaan olleen tuhansia vuosia sitten luola kuivalla maalla, mutta täyttyneen sittemmin vedellä.

Muokattu 17.2. kello 14:40: Muotoiltu uusiksi kohta Jacques Cousteaun vierailusta alueella.

Aiheesta muualla:

Erika Bergman kuvailee projektia

Penttilänrannan puukerrostalo on vihdoin edennyt harjakorkeuteen Joensuussa. Valmistuessaan siitä tulee Suomen ja Pohjoismaiden korkein puurakenteinen kerrostalo.

Opiskelija-asuntoyhtiö Joensuun Ellin toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen kritisoi vuosi sitten hanketta kasvaneiden kustannusten vuoksi. Ennakoitua kalliimpi rakentaminen on pakottanut säästämään esimerkiksi materiaaleissa ja jäähdytyksessä.

Arkkitehti ja talon suunniteelija Samuli Sallinen puolestaan pitää lähes 50 metriä korkeata puutaloa haastavana suunnittelutyönä.

– Etsimme usean suunnitelman kautta parasta pohjamuotoa rakennukselle, jotta kustannukset saadaan pidettyä aisoissa. Totta kai rakennussäädökset ja paloturvallisuus teettivät paljon töitä, koska tällaista ei Suomessa ole aiemmin rakennettu, hän sanoo.

Penttilänrannan uuteen tornitaloon tulee 117 asuntoa. Niistä 91 on yksiötä ja 26 kaksioita.

Puu on pidettävä kuivana

Puutalo on rakennettu täysin kuivana. Käytännössä puuelementtejä ei ole asennettu sadesäällä ja rakennuksen päällä on ollut tilapäinen sateelta suojaava katto.

– Suurin hyöty on se, että talon runkoa ei ole sen valmistumisen jälkeen tarvinnut kuivata, kuten betonirakenteissa melkein aina pitää, kertoo rakennustoimisto Eero Reijosen vastaava mestari Jukka Timonen.

Stora Enso on puolestaan toimittanut taloon tarvittavat puuelementit.

– Seinäelementit ovat viilupuuta eli LVL:ää, jota valmistetaan Varkaudessa. Lattian välipohja elementit on tehty CLT:stä, jota valmistamme tällä hetkellä Itävallassa, sanoo Stora Enson kehityspäällikkö Antto Kauhanen.

14-kerroksisen opiskelijatalon pitäisi olla valmis elokuussa.

Aleksi Delikouras, 29, oli botti.* (Bongasitko slangisanan? Sanasto löytyy jutun lopusta.) Tähtäin ei tarrannut päähän, sulavan liikkumisenkin kanssa oli niin ja näin.

CS sai jäädä kauan sitten.

– Olin yksinkertaisesti liian huono siinä, Delikouras sanoo.

Kiinnostus ja jonkinlainen rakkaus lajiin säilyi. Eniten kiehtoi Counter-Striken sisäänrakennettu kilpailullisuus. Herkkä pelimekaniikka pitää huolen siitä, että taitotasoon vaikuttaa lahjakkuuden lisäksi treenin määrä.

– Viihteellisissä peleissä kokemusta manipuloidaan niin, että nyyppäkin jaksaa palata pelin pariin.

Delikouras ottaa sohvallaan paremman asennon ja kääntää katseensa läppärin näytölle. Siinä pyörii lähetys Counter-Striken miljoonan dollarin major-turnauksesta Puolan Katowicessa.

Pitkästä aikaa mukana on suomalaisjoukkue. Encen mahdollinen menestys löisi turbovaihteen kilpapelaamisen buumille.

Vara-ammatilla leipä pöytään?

Delikouras tunnetaan Nörtti-kirjoista ja erityisesti niiden pohjalta Yle Areenaan tehdyn sarjan käsikirjoittajana ja ohjaajana.

Vuonna 2017 julkaistu ensimmäinen jakso on käynnistetty Areenassa yli 450 000 kertaa. Kolmas ja viimeinen tuotantokausi julkaistiin tämän vuoden tammikuussa. Urakan jälkeen Delikourasin on aika palata sukupolvensa keskimääräiseksi edustajaksi.

Jäljellä on hämmentävä tyhjyys, monelle tuttu kaveri.

– En tiedä, olenko vielä millään tavalla onnistunut elämässäni. Tällä hetkellä on taas hiljaisempaa, työstän vähitellen uutta. Pakko sanoa, että tämä epävarmuus on hirveän stressaavaa ja ahdistavaa.

Elokuvaohjaajan opintonsa Aalto-yliopistossa Delikouras yrittää saada valmiiksi ensi syksynä. Valmistuminen ei takaa töitä, mikä on 2020-luvun korvalla suomalaista arkipäivää monella alalla. Nuoret sukupolvet seuraavat aitiopaikalta, kun työelämä muuttaa muotoaan.

Delikourasin mielessä on pyörinyt vara-ammatin hankkiminen. Päiväduunilla saisi leivän pöytään, illalla olisi aikaa keskittyä oman alan töiden järjestelemiseen.

– Pakko myöntää, että tässä on pieni kriisi päällä.

Ja niin on monella muullakin. Mieltä saattaa painaa elämää järjestelmällisesti hankaloittava byrokratia tai ilmastonmuutos. Arkisempia ovat esimerkiksi maksamattomat laskut. Ahdistuksen aiheita riittää.

Moni tekee irtioton pelaamalla.

– Kun avaan aamulla Wordin, en tiedä, onnistuuko kirjoittaminen sillä kertaa. Play Stationin käynnistämällä on varmaa, mitä sieltä tulee, Delikouras vertaa.

Tietyt illat Delikouras on varannut jääkiekolle. Kaksi mailaa nojaa olohuoneen kaappia vasten.

– Pipolätkä tuo rutiinia elämääni.

Randomit ovat väkivaltaista ja vihaista jengiä

Kilpapelaamisessa kiehtoo näennäisen häilyvä raja ammattilaisten ja harrastajien taitotason välillä. Hyvä pelaaja näkee huippujoukkueiden välisissä matseissa tilanteita, joista olisi itse saattanut selvitä paremmin. Sellaiset kaksinkamppailut, joihin omat taidot eivät riittäisi, on helppo ohittaa olankohautuksella.

Hyvin harvasta on ammattipelaajaksi, mutta intoa se ei hälvennä. Kukapa ei nauttisi kilpailemisesta kavereiden kanssa tai heitä vastaan.

– Onhan se hauskaa! Pelaaminen ei täysin vastaa sitä, että näkisi ihmisiä kasvotusten, mutta se on lähellä. Pelimaailmassa jengi heittää läppää ja juttu lentää, vaikka työpaikalla olisi jäässä.

– Esimerkiksi CS kehittää parhaimmillaan yhteistyö- ja keskittymiskykyä. Minua se on auttanut ohjaajan työssä: ohjeet annetaan ymmärrettävästi ja ytimekkäästi ilman turhaa jauhamista.

Nörtti-sarjan vetovoima perustuu siihen, ettei se kaunistele peliyhteisöissä syntyviä sosiaalisia tilanteita. Kielenkäyttö on autenttisen roisia ja päähenkilö Dragonslayer666:kin itsekäs kusipää, kuten monet pelaajista.

Totuus pelikulttuurista ei tule ilmi juhlapuheissa tai uutisjutuissa.

– Randomien kanssa pelatessa huomaa, että siellä on yllättävän väkivaltaista ja vihaista jengiä. Jos et pärjää, tiimikaverit ovat armottomia.

Tilanteen tunnistaa jokainen pelaaja. Olet heikoin lenkki, ja paine kasvaa kierros kierrokselta. Suorittaminen on palautevyöryn keskellä entistä vaikeampaa.

– En ole koskaan kuullut, että joku asettuisi puolustamaan, että lopettakaa, tämä on liikaa. Valittajan näkökulmasta kysymys saattaa olla puolittain läpästä, mutta kun tilanne osuu omalle kohdalle, niin pahalta se tuntuu.

Pelissä jokaisen on pärjättävä omillaan.

– Ollaan sitä mieltä, että jokainen huolehtikoon omista asioistaan.

"Pommin purkaminen pelissä on sentään jotain"

Pelkästään CS-yhteisössä riittää kiusaamista, hävytöntä kielenkäyttöä, rasismia ja naisvihaa. Trollailu, rajojen kokeilu ja silkka typeryys sekoittuvat keskenään.

Ajatus voi hirvittää, sillä samalla palvelimella pelaavat nelikymppiset ja varhaisteinit. Toisaalta suurin osa peleistä sujuu hyvässä hengessä tasosta riippumatta.

– Itse vaihdan tarvittaessa porukkaa. Huonosti käyttäytyvät voi myös jättää omaan arvoonsa, Delikouras sanoo.

Ongelmista huolimatta juuri sosiaaliset piirit ovat ratkaiseva osa pelikulttuurin ja pelaamisen koukuttavuutta. Kehitystä ovat pönkittäneet striimaajat, joiden kanavilla käydään keskustelua peleistä ja elämästä.

Delikouras on sitä mieltä, että kysymys on pohjimmiltaan olemisen tarkoituksesta. Peleissä on järjestystä, jota oikea elämä ei tarjoa. Sama pätee pelimaailman sosiaalisiin piireihin.

– Pelimaailmassa on selkeä hierarkia. Siellä näkee suoraan leveleistä, kuka on kovin tyyppi. Nykymaailmassa hierarkia on epäselvä ja se merkitsee jokaiselle eri asioita.

Peleissä suoritettavat tehtävät ovat sinällään mitättömiä. Ketä kiinnostaa, räjähtääkö ykkösistä ja nollista koodatulla juna-asemalla?

Delikouras näkee näennäisen tyhjänpäiväisyyden taakse.

– Pommin purkaminen Counter-Strikessa on sentään jotain, kun maailma ympärillä on kaaosta.

Ytimessä on tunne olemisen epäselvästä merkityksestä.

– Harvoin polku on sellainen, että käyt koulut ja menet töihin. Moni on sen takia vähän eksyksissä. Pelimaailma tarjoaa sen, mitä emme saa tästä oikeasta maailmasta.

Mukaan pääsee pelikoneella ja internetyhteydellä. Peliyhteisöt ovat läpileikkauksia nuorista sukupolvista.

– Pelimaailma toimii niin kuin se on suunniteltu. Se on hirveän vapauttavaa.

Digitaalinen Villi länsi

Ence voittaa ensimmäisen ottelunsa turnauksessa. Aleksi "allu" Jalli, Aleksi "Aleksib" Virolainen, Sami "xseveN" Laasanen, Jani "Aerial" Jusila ja Jere "sergej" Salo elävät monen kilpapeliharrastajan unelmaa.

Joukkueet kättelevät toisensa ruudulla, kun Delikouras hörppää lasistaan Sprite Zeroa. Kilpapelaaminen on valtava bisnes ja kasvaa yhä. Pelaajilta odotetaan edustuskykyä yhtä lailla kuin vaikkapa jääkiekkoilijoilta.

– Katso nyt, ne voittivat, mutta ovat ihan tyynenä. Ammattipelaajat näyttävät harvoin tunteitaan, ja se oli ongelma Nörtti-sarjaa tehdessä. Sarjassa päädyttiin siihen, että tunteita näytetään pelatessa. Niin kotona tehdään. Huutoa tulee, Delikouras nauraa.

Pelaaminen on yhdelle harrastus, toiselle elämäntapa. Lieveilmiöistään huolimatta se on nuorten sukupolvien arkea. Peliharrastuksen kilpailullinen puoli on digitaalinen Villi länsi, jonka ristiriitaisuus vetää puoleensa – myös fiktion tekijöitä.

– Tiimissä pelaaminen on ihmiskemiaa. Kun on pakko olla tekemisissä toisten kanssa, syntyy aikaa hyvää draamaa.

Perjantaina Ence selvitti tiensä alkusarjasta jatkopeleihin. Major-turnauksen pelit jatkuvat tulevan viikon keskiviikkona.

Vielä 1960-luvulla kaikki akuuttiin leukemiaan sairastuneet lapset menehtyivät vuoden kuluessa. Eliniän ennuste oli muutamia kuukausia.

Nyt lasten ennuste on huomattavasti kohentunut, mutta aikuisten kohdalla kyse on vieläkin vakavasta sairaudesta. Selviytymiseen vaikuttaa sairastuneen ikä, mutta noin puolet aikuisistakin paranee.

Lapsien akuutit lymfaattiset leukemiat hoituvat usein pelkällä kemoterapialla eli syöpäsolut saadaan tuhottua sytostaateilla.

Kantasoluhoitoon joudutaan turvautumaan vain osalla lapsipotilaista ja kaikkiaan noin 80 prosenttia lapsista toipuu.

Nuorilla ja aikuisilla kantasoluhoitoa tarvitaan useammin. Siinä solusiirteellä tuodaan potilaaseen toimivia valkosoluja, jotka tuhoavat syöpäsoluja.

Geenimanipuloiduilla soluilla syöpää vastaan

Pari vuotta sitten tuli markkinoille geenitekniikkaan perustuva uusi hoitomuoto.

Siinä verestä kerättyihin lymfosyyttivalkosoluihin siirretään virusten kuljettamina ominaisuuksia, jotka saavat verenkiertoon uudelleen palautetut solut tuhoamaan syöpäsoluja.

Nämä tällä tavalla käsitellyt CAR-T-solut on jo otettu hoitomuodoksi, mutta ei aivan ongelmitta. Syöpäsolujen ohella ne tuhoavat terveitäkin soluja, jolloin tuloksena voi olla vakavia sivuvaikutuksia.

Turun yliopistollisen keskussairaalan hematologian yksikön ylilääkäri Maija Itälä-Remeksen mukaan CAR-T-soluhoito on myös kallis.

– Vuosi sitten USAssa markkinoille tullessaan hinta oli noin puoli miljoonaa dollaria. Nyt hinnat ovat tulleet alaspäin ja mennään jossain 300 000 euron tasolla yhden hoidon hintana.

Geenimuokkauksen kehittäneiden yrityksien kanssa voidaan kuitenkin neuvotella tietynlainen takaisinmaksusopimus, mikäli hoito ei tehoakaan. Ylillääkäri Itälä-Remeksen mukaan kyseistä hoitoa tarvitsevia on muutamia vuodessa.

– Tämä potilasryhmä koskee alle 25-vuotiaita lapsia ja nuoria. Heistä ehkä kymmenen potilasta vuodessa tarvitsee tätä hoitoa.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on katsonut, että akuutin lymfaattisen leukemian hoidossa CAR-T-hoito on kustannustehokas, jos tehdään riskinjakosopimus sairaalan ja lääkefirman kesken. Fimean arvion mukaan hoitokustannukset ensimmäisen vuoden aikana kohoavat noin 450 000 euroon.

CAR-T-soluhoidot ollaan aloittamassa Helsingissä ja Turussa tämän vuoden aikana.

Sivuvaikutukset arveluttavat

Seuraavan sukupolven CAR-T-soluja tutkitaan parhaillaan laboratorioissa ja niiden teho on aiempia versioita parempi. Nyt markkinoilla on kaksi kaupallista tuotetta.

Geenimuokatuista soluista on kuitenkin kovin vähän kokemusta ja seuranta-ajat vielä lyhyitä. Ei tiedetä, minkälaisia pitkäaikaisvaikutuksia potilaille hoidosta on.

– Aika lupaavia alustavat tulokset ovat, mutta pitkäaikaistulokset puuttuvat. Käsitellyt solut tuhoavat nyt myös terveitä soluja, Itälä-Remes sanoo.

Miten ihmisen vastustuskykyä hallitseva immunologinen järjestelmä muuttuu, kun sinne siirretään geenimanipuloituja soluja? Tämä epäilyttää tutkijoita.

Tiedetään jo tällä hetkellä, että CAR-T-soluhoito saa tietyt valkosolut katoamaan.

– Voiko tämä vaikuttaa pysyvään parantumiseen syövästä, Itälä-Remes miettii.

Geenimanipuloitujen solujen on myös arvioitu syrjäyttävän kantasoluhoidon, mutta se vienee aikaa. Jo nyt kantasolusiirteitä voidaan saada muiltakin kuin aivan lähiperheen jäseniltä kehittyneiden hylkimisenestolääkkeiden ansiosta.

Infektiot leukemian syynä

Brittiläinen professori Mel Greaves on tutkimuksissaan arvioinut lasten sairastumista leukemiaan. Hänen mukaansa syynä saattaa olla se, että lapset altistuvat liian vähän infektioille alle vuoden ikäisinä.

Liian siistissä kodissa ei ole mikrobeja, jotka kehittäisivät kasvavan lapsen immuunijärjestelmää vastustuskykyisemmäksi.

Kun lapsi myöhemmällä iällä saa näiden mikrobien aiheuttaman infektion, se saattaa Greavesin tutkimuksen mukaan altistaa leukemian puhkeamiselle.

Professori Greaves on kehittämässä pienille lapsille annettavaa mikrobisekoitusta, joka antaisi lapselle riittävän vastustuskyvyn ja torjuisi leukemiaan altistavaa tulehduskierrettä.

Infektioiden roolia eri sairauksien syntymekanismissa on tutkittu pitkään. Niillä voi Maija Itälä-Remeksen mukaan olla oma vaikutuksensa myös syöpien ilmaantumiseen, mutta toistaiseksi vahvat näytöt puuttuvat.

Leukemia eli verisyöpä johtuu luuytimen valkosolujen esiasteiden muuttumisesta pahanlaatuisiksi syöpäsoluiksi. Leukemiassa ei muodostu yksittäistä kasvainta kuten muissa syöpämuodoissa, vaan syöpäsoluja on verenkierrossa ja luuytimessä.

Lisää aihepiiristä:

Kantasoluhoitoja käytetään leukemian lisäksi muidenkin sairauksien hoidossa. Mutta millä ehdoilla ja minkä tautien hoitoon?

Katso Yle Areenasta Akuutin ohjelma "Kohtalokkaat kantasoluhoidot". Parantumattomasti sairaan Annan tarinan voit lukea myös tästä.

Akuutin toimittaja Risto Kuusiston kommentti kantasoluhoidoista on luettavissa tästä. Ja mikäli harkitset kantasolujen luovuttamista, annamme myös vinkit siihen.

Lue myös:

Uutta, mullistavaa syöpähoitoa kokeiltiin Suomessa – viranomaiset pohtivat nyt hoidon hyötyjä, sillä hinta on poikkeuksellisen suuri

Suomalainen älyneula voi parantaa merkittävästi leukemialasten hoitoa – Euroopassa odottavat satojen miljoonien markkinat

Tuttu tilanne arjessa: tulet väsyneenä kotiin töistä tai koulusta. Huikkaat eteisestä tervehdyksen kotona oleville. Siihen ei vastata, mutta sen sijaan jostain kodin uumenista kuuluu ”miksei meillä ole mitään syötävää?”

Ärsyynnyt ja vastaat harkitsematta sanojasi. Loppuillan kaikki mököttävät omissa nurkissaan ja kokevat, että heitä on kohdeltu huonosti.

Miten tilanteen olisi voinut hoitaa paremmin? Psykiatrian dosentti Matti Keinänen ja psykologi Minna Martin tarjoavat arkisten konfliktien hoitamiseen työkaluksi mielentämistä. Ammattilaiset käyttävät siitä myös sanaa mentalisaatio.

– Mielentäminen tarkoittaa kykyä tiedostaa omat ja toisen mielentilat. Elämässä tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, jotka herättävät meissä tunteita, ajatuksia, haluja ja tarpeita. Samalla yritämme luodata, mitä toisen mielessä liikkuu, Keinänen selittää.

Tunneryöppy panee mielentämiskyvyn koetukselle

Myös itse vuorovaikutustilanne ja sanaton viestintä vaikuttavat siihen, miten käsitämme tapahtuman. Kun vuorovaikutus sujuu hyvin, olemme osanneet sopivalla tavalla mielentää omia ja toisen mielen sisältöjä. Usein joudumme kuitenkin tilanteisiin, jossa asiat mutkistuvat.

– Tyypillisesti mielentäminen alkaa pätkiä työpaikalla tai kotona sellaisissa tilanteissa, joissa tunteet alkavat kihistä tai ihmiset loukkaantuvat toisilleen, Minna Martin kuvailee.

Kun tunneryöppy ottaa vallan, on sekä omaa että toisen mieltä vaikea ymmärtää. Katkokset mielentämiskyvyssä ovat luonnollisia, eikä niitä tarvitse pelästyä, lohduttaa Matti Keinänen.

– Ratkaisevaa on minkälaiset palautumiskyvyt meillä on. Vaikka joskus putoaakin kuoppaan, niin meillä on kyky alkaa hahmottaa tilannetta jälkeenpäin.

Jos et tiedä, älä oleta vaan kysy

Käytännössä esimerkiksi sanaharkan jälkeen välikohtaus kannattaa käydä rauhallisesti läpi omassa mielessä, toista syyttämättä.

– Mielentämistä on ajatella, mitä tapahtui ja mitkä olivat omat ja toisen motiivit tilanteessa. Silloin voi huomata, että ”ai samperi, sanoinko minä tuolle toiselle loukkaavasti tai toimiko toinen tökerösti”, Keinänen selittää.

Myös Minna Martin rohkaisee palaamaan niihin tilanteisiin, joissa vuorovaikutus meni solmuun. Vaivaamaan jääneitä asioita ei kannata unohtaa, vaan ne selvitetään kun ollaan vähän rauhallisempia. Tarvittaessa voidaan myös pyytää anteeksi. Näin osoitetaan toiselle arvostusta.

Tärkeää on osata erottaa, mikä on minun mieleni toimintaa ja mikä toisen. Vaikka toisen toimintaa voi yrittää ymmärtää, niin sitä ei pitäisi lähteä tulkitsemaan totuutena.

– Erittelykyky on mielentämisessä keskeistä. Usein se menee katkoksissa sekaisin. Silloin se, mitä itse ajattelee, siirretään toisen päähän, Keinänen sanoo.

Mielentämistä voi harjoitella myös aikuisena

Oman ja toisen mieltä ei ole helppo ymmärtää, sen myöntävät molemmat psykoterapeutitkin. Pohja mielentämiskyvylle luodaan jo varhaislapsuudessa, vauvan ja vanhemman vuorovaikutuksessa.

Lohdullista on, että mielentämistaitojaan voi kehittää koko elämän ajan. Aloittaa voi vaikka siitä, että on kiinnostunut toisen ajatuksista ja olettamisen sijaan kysyy niistä häneltä.

– Terapiatyössäni saatan kysyä asiakkailta, ottivatko he jonkin hiertävän asian toisen kanssa puheeksi. Yleensä ihmiset vastaavat, että eivät ottaneet. Silti he uskovat tietävänsä, mitä toinen ajatteli ja miksi, Martin sanoo.

– Ja parisuhteissa ajatellaan helposti, että kun ollaan oltu 20 vuotta yhdessä niin toisen ajatukset kyllä tiedetään, jatkaa Keinänen.

Psykoterapeutteinakin toimivat Matti Keinänen ja Minna Martin kokevat mielentämisen niin tärkeäksi taidoksi, että he kirjoittivat siitä kirjan Mieli meissä – tasapainoista arkea mielentämisen keinoin. He uskovat, että monet arjen yhteenotot ja väärinymmärrykset olisi mahdollista estää tai ainakin selvittää, jos meillä olisi parempi taito asettua toisen asemaan, itsetutkiskelua unohtamatta.

– Mielentäminen on ihmismielen kehittynein ja samaan aikaan aika vaativa toiminto. Kun siinä ilmenee puutteita ja katkoksia, syntyy myös ongelmia, Keinänen sanoo.

Kallis leukemianhoito käyttöön Suomessakin

Pari vuotta sitten tuli markkinoille geenitekniikkaan perustuva uusi hoitomuoto. Siinä verestä kerättyihin lymfosyyttivalkosoluihin siirretään ominaisuuksia, jotka saavat verenkiertoon uudelleen palautetut solut tuhoamaan syöpäsoluja. CAR-T-solut ollaan jo ottamassa hoitomuodoksi Helsingissä ja Turussa, mutta kertahoidon hinnaksi on Suomessa arvioitu noin 300 000 euroa. Tällaista hoitoa tarvitsevia nuoria leukemiapotilaita on vuosittain ehkä kymmenkunta.

Venezuelan oppositiojohtaja kutsuu kansaa mielenosoituksiin

Valtakamppailu kiristyy Venezuelassa. Maan oppositiojohtaja Juan Guaidó kutsuu kansalaisia maanlaajuisiin mielenosoituksiin. Mielenosoituksen taustalla on Yhdysvaltojen lähettämät avustuslastit, joiden maahantulon on estänyt Venezuelan presidentti Nicolás Maduro. Viimeisin lasti saapui maan Kolumbian vastaiselle rajalle sunnuntain vastaisena yönä. Maduro on sulkenut rajat avulta, koska hänen mukaansa Yhdysvallat käyttää sitä verukkeena hyökätäkseen maahan.

Yksinäisyystutkija haluaa saada suomalaiset puhumaan keskenään

Jonkun pitäisi ottaa kokonaisvastuu yksinäisyyden vähentämisestä, vaatii Suomen johtava yksinäisyystutkija, kasvatuspsykologian apulaisprofessori Niina Junttila Turun yliopistosta. Junttila ottaisi oppia Iso-Britanniasta. Siellä kamppaillaan yksinäisyyttä vastaan esimerkiksi rupattelubusseilla ja kännykättömillä kahviloilla. Poliittista vastuuta kantaa yksinäisyysministeri.

Käärmeet tunkeutuvat viemäreistä koteihin Guamin turistisaarella

Jopa kolmemetriset käärmeet ovat vallanneet Guamin saaren läntisellä Tyynellämerellä. Käärmeitä arvioidaan olevan kymmenen kertaa enemmän kuin ihmisiä. Yle kävi käärmejahdissa Guamilla.

Pommin purkaminen pelissä on sentään jotain, kun maailma ympärillä on kaaosta

Kulttuurivieras Aleksi Delikouras tavoitti Nörtti-sarjallaan pelaajasukupolvet. Nyt hän kertoo, mikä peleissä ja peliyhteisöissä viehättää, vaikka kysymys on digitaalisesta Villistä lännestä.

Poutaista ja lähes selkeää

Sää on koko maassa poutainen ja melkein selkeä. Lämpötilat maan etelä- ja keskiosissa ovat nollasta muutamaan plusasteeseen, pohjoisessa ollaan jonkin verran pakkasella. Aivan maan pohjoisosissa mittari saattaa näyttää kymmentä miinusastetta. Sateita ei tänään ole odotettavissa. Jalankulkijoita varoitetaan suuressa osassa maata erittäin liukkaista jalkakäytävistä.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Fox-televisiokanavan entinen uutisankkuri ja ulkoministeriön tiedottaja Heather Nauert on perunut tarjouksensa ryhtyä Yhdysvaltain YK-lähettilääksi.

Presidentti Donald Trumpin ylistämä Nauert perusteli asiaa perhesyillä.

– Kaksi edellistä kuukautta ovat olleet uuvuttavia perheelleni ja siksi perheeni kannalta onkin parasta, että perun tarjoukseni, ilmoitti Nauert tiedotteessa.

Trump esitti joulukuun alussa Nauertia YK-lähettilääksi. Hänen oli määrä korvata Nikki Haley, joka ilmoitti yllättäen luopuvansa tehtävästään vuoden loppuun mennessä.

– Nauert on hyvin lahjakas, älykäs, hyvin nopea. Ja uskon että kaikki kunnioittavat häntä, Trump totesi tuolloin.

Nauertin valintaa YK-pestiin arvosteltiin laajalti, sillä hänellä ei juurikaan ole ulkopoliittista kokemusta.

Yhdysvaltain ulkoministeriön mukaan Trump ilmoittaa ”pian”, kenet hän aikoo nimittää Yhdysvaltain uudeksi YK-lähettilääksi.

Saudi-Arabia puolustaa älypuhelinsovellusta, joka antaa miesten seurata ja valvoa naispuolisten sukulaistensa liikkeitä.

Teknologiajätit Apple ja Google ovat joutuneet ihmisoikeusjärjestöjen ja amerikkalaispoliitikkojen rajun arvostelun kohteeksi, koska ne tarjoavat sovelluskaupoissaan Absher-sovellusta, jolla voidaan käytännössä estää naisia matkustamasta tai poistumasta Saudi-Arabiasta. Ilmaisen sovelluksen voi ladata Google Play ja Applen App -kaupoista.

Saudi-Arabian sisäministeriö muistutti lauantaina, että sovelluksesta hyötyvät ”kaikki yhteiskunnassa, mukaan lukien naiset, iäkkäät ja ihmiset, joilla on eritystarpeita.” Ministeriön mukaan sovelluksen avulla voi uusia muun muassa passinsa ja viisuminsa. Se syyttää arvostelijoita yrityksistä politisoida sovellus ja kyseenalaistaa sen käyttötarkoitus.

Applen toimitusjohtaja Tim Cook sanoi aiemmin tällä viikolla US National Public Radion haastattelussa, ettei hän ollut kuullut kyseisestä sovelluksesta, mutta lupasi tutkailla asiaa tarkemmin.

Muun muassa Yhdysvaltain demokraatteja edustava senaattori Ron Wyden on vaatinut teknologiajättejä lopettamaan sovelluksen jakamisen. Wyde katsoo, että sovellus edistää naisten alistamista kuningaskunnassa.

Saudi-Arabiassa nainen on miehen holhouksessa. Nainen ei voi esimerkiksi matkustaa ilman miespuolisen holhoojan, kuten isän, aviomiehen, veljen tai jopa oman poikansa lupaa.

Absher-sovelluksen avulla mies voi antaa holhouksensa alla olevalle naiselle matkustusluvan tai kumota sen. Mies voi valita, että sovellus lähettää hänelle viestin joka kerta, kun nainen on lentokentällä.

"Teknologiafirmoilla mahdollisuus vaikuttaa"

Viime vuonna Saudi-Arabiasta Australiaan paennut nainen kertoo onnistuneensa paossaan, koska hänen onnistui päästä salaa isänsä puhelimesta Absher-sovellukseen. Näin hän pystyi antamaan itselleen matkustusluvan ja pakenemaan maasta kenenkään huomaamatta, kertoo New York Times.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat kampanjoineet jo pitkään naisia alistavan huoltajuusjärjestelmän kumoamiseksi Saudi-Arabiassa. Järjestöissä ollaan tietoisia, ettei yhden sovelluksen jakamisen estäminen poista kuningaskunnan huoltajuusjärjestelmää.

Järjestöjen mukaan teknologiajätit voisivat kuitenkin sovelluksen poistamisella lähettää tärkeän viestin kruununprinssi Mohammed bin Salmanille, joka on pyrkinyt luomaan kumppanuussuhteita globaalien teknologiafirmojen kanssa kohentaakseen Saudi-Arabian taloutta.

Miehet eivät tarvitse Absher-sovellusta naisten liikkumisen rajoittamiseen, vaan asian voi hoitaa myös hallinnon verkkoportaalien kautta. Moni aktivisti kuitenkin muistuttaa, että sovellus tekee naisten liikkumisen rajoittamisen huomattavasti helpommaksi mieshuoltajille.

Aiheesta lisää:

BBC: Tech Tent: Will Apple ban that Saudi app?

NY Times: Apple and Google Urged to Dump Saudi App That Lets Men Track Women

Naiset vaativat loppua Saudi-Arabian huoltajuusjärjestelmälle – ”Poistakaa se, ja me kaikki emme muuta pois”

Pyöräilyyn viime vuosina yhä enemmän kannustanut New York kelpuuttaa lihasvoimalla liikkuvat pyörät, mutta sähköpyörällä kulkemisesta voi pamahtaa mojovat sakot.

Sähköavusteiset pyörät on kielletty turvallisuuteen vedoten. Jos sellaisen selästä jää kiinni, voi sakkoa tulla 500 dollaria eli noin 440 euroa. Lisäksi pyörä saattaa lähteä poliisin matkaan.

Mahdollista on myös sakottaa yritystä, jonka työntekijä huristaa sähköpyörällä, kertoo sanomalehti Guardian.

New Yorkin pormestari Bill de Blasio on käynyt jo pari vuotta taistelua sähköpyörien kitkemiseksi. Hänen mielestään katujen ylittäminen ei saisi olla kauhua herättävä, raastava kokemus.

Asia ei kuitenkaan ole ihan yksinkertainen. Sähköpyöriä käyttävät paljon erilaiset lähetit, joista monet taas ovat tuoreita maahanmuuttajia.

Guardianin haastattelussa lähetti Hermalindo Carrillo kutsui kieltoa yhdeksi vainon muodoksi, koska ihmiset ajavat jatkuvasti ylinopeutta autoillaan ja moottoripyörillään.

–Poliisi on ottanut meidät epäreilusti tähtäimeensä vain työnteon vuoksi. Me vain hoidamme töitämme, Carrillo sanoi.

Lähetit ja sähköpyöräilyn tukijat ovat yrittäneet kääntää New Yorkin päätä. Kaupungille on nyt tehty esitys, joka pehmentäisi sähköpyörärajoituksia. Se sallisi pyörät, joilla ei pääse yli 20 mailia (noin 30 km/h) tunnissa ja vähentää sakkoja, joita moottoroitujen pyörien käyttäjät voivat saada.

Esitys on parhaillaan käsittelyssä.

Myös New Yorkin osavaltion kuvernööri Andrew Cuomo on alkanut suhtautua sähköpyöriin myönteisesti, ja New Yorkin osavaltio saattaa sallia niiden rekisteröinnin.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi perjantaina lehdistölle, että Japanin pääministeri Shinzo Abe on esittänyt Nobelin rauhanpalkinnon antamista hänelle.

Trump sanoi saaneensa Abelta kopion viisisivuisen kirjeestä, jonka Japanin pääministeri kertoi lähettäneensä Nobel-komitealle. Kirjeessä Japanin johtaja ylisti presidentti Trumpia ja hänen saavutuksiaan Pohjois-Korean kriisin ratkaisemisessa.

– Monista muistakin ihmisistä tuntuu samalta. Tuskin kuitenkaan koskaan saan sitä, ja se on ok, Trump kertoi Valkoiseen taloon toissapäivänä kokoontuneille toimittajille.

Kertomatta jäi, että Abe oli toiminut Yhdysvaltain pyynnöstä ehdottaessaan palkintoa.

Japanilainen sanomalehti Asahi Shimbun uutisoi sunnuntaina, että Yhdysvaltain hallitus oli "epämuodollisesti" pyytänyt Japania esittämään Nobelin rauhanpalkintoa presidentti Trumpille. Lehti perustaa väitteensä japanilaisiin virkamieslähteisiin.

Nobelin rauhapalkinnon saajaa voi ehdottaa laaja joukko ihmisiä päättäjistä entisiin palkittuihin. Itseään ei kuitenkaan voi ehdottaa. Tiedossa ei ole, onko Trumpin nimi lopulta päätynyt ehdokaslistalle. Nobel-komitean sääntöjen mukaan ehdokkaiden nimiä ei julkisteta 50 vuoteen.

Japani ei ole mahdollisesti ainoa maa, joka on esittänyt Nobelin rauhanpalkintoa Trumpille. Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in sanoi viime huhtikuussa Trumpin ansaitsevan Nobelin pyrkimyksistään lopettaa Pohjois-Korean ydinaseohjelma.

Presidentti Trump tai Valkoinen talo eivät ole toistaiseksi kommentoineet väitteitä pyydetystä ehdottamisesta.

On joulunalusaika 2013. Parikymppinen Jenni Parpala tarpoo 30 litran Everestin selkäreppu selässään Vaasassa, Gerbyn asuinalueella.

Hän on tullut bussilla kaupunginosaan siivoamaan. Omaa autoa ei ole. Maastonvihreässä repussa on kaikki tarvittavat välineet ja pesuaineet.

Kävelymatkallaan takaisin kaupunkiin Parpala siivoaa kolme kotia. Se on siivousyritys Kiffelin alku.

Sana kiiri pitkin Vaasaa reippaasta ja iloisesta pohjoisen tytöstä. Siivouskeikkoja alkoi tulla. Sitten olikin jo pakko ostaa auto. Auton hankkiminen on erityisen tärkeä merkkipaalu Parpalalle.

Tällä hetkellä Kiffelissä on töissä päälle kymmenen ihmistä Vaasassa ja kolme ihmistä Saariselällä. Saariselällä pyöritetään lomahuoneistobisnestä ja siellä on sesonkiaikaan väkeä töissä enemmän. Huoneistoja on 50-60.

Vaasassa liikevaihdosta suurin osa tulee yrityssiivouksista.Vajaa kolmasosa on kotisiivouksia, joista Parpala yrityksensä aloitti.

Viiden vuoden takainen Gerbyn siivouskeikka ei kuitenkaan ollut Jennin ensimmäinen kokemus siivoamisesta, ei tokikaan. Saariselällä varttunut Parpala tottui jo pienenä äitinsä Kaarina Feodoroffin kanssa siivoamaan.

Äiti pyöritti silloin isojen yritysten edustusmajoja Saariselällä ja pikkutehtäviä löytyi aina tyttärellekin.

– Viisivuotiaana keräsin pihalta tupakannatsoja trippimehupalkalla, muistelee Parpala.

Yksinhuoltajaäidin tytär oli tottunut siihen, että koko ajan tehtiin töitä. Äidistään hän näki myös sen, että työnteko ei ole välttämätön paha vaan intohimo.

Edustusmajojen lisäksi äiti pyöritti pitopalvelua ja tytär muistaa hyvin äidin asenteen.

– Äitillä tuikki aina silmät, kun hän lähti töihin.

Siitä näkyi intohimon lisäksi vahva arvostus omaa työtään kohtaan.

Laiska työnarkomaani

–Tämä työ on kovaa kamaa suoraan suoneen. Saan tästä ihan jumalattomat kicksit. Rakastan tehdä töitä!

Parpala nauraa ja on tipahtaa tuoliltaan, sillä niin voimallisesti hänen tunteensa työstä tulevat esiin.

Kun hän muutti miehensä kanssa Vaasaan, perheessä oli jo yksi lapsi. Parpala oli aloittanut merkonomiopintonsa Oulussa, mutta Vaasaan muuton myötä hän jatkoi opintojaan Vaasan ammattiopistossa.

Koulun yrityskurssilla perustettiin oma harjoitusyritys. Jenni Parpala mietti mitä tekisi. Loppujen lopuksi päätös olikin helppo. Hänen piti vain miettiä mitä hän osaa.

– Luutuaminen oli se, mitä minä osasin.

Yrittäjyys oli nuorelle naiselle itsestäänselvyys. Hän sanoo olevansa toisaalta työnarkomaani, mutta myös laiska.

Hän halusi itse päättää omasta ajastaan. Tyttäret, kuusivuotias Lilli ja kolmevuotias Veera, ovat elämässä ykköspaikalla. Sitä ei muuta mikään.

Vastavalmistuneena merkonomina hän olisi todennäköisesti päätynyt kaupan alalle, ja tekisi töitä iltaisin ja viikonloppuisin. Sitä hän ei halunnut. Yrittäjänä oman työ- ja loma-ajan pystyy päättämään.

– Ainut mahdollisuus oli perustaa yritys. Silloin voin toteuttaa sellaista vanhemmuutta kuin haluan.

Kiffel-yritys on ollut Jenni Parpalan korkeakoulu. Hän kertoo, että alusta pitäen tavoitteena on ollut kehittää yritystä eikä jäädä paikoilleen.

Muutama vuosi menikin vauhdilla. Parpala oli lasten kanssa välillä kotona, mutta töitä hän teki silti jatkuvasti. Työaikaa oli silloin, kun lapset nukkuivat, iltaisin ja viikonloppuisin. Nukkuminen oli hankalaa, kun imetysiässä ollut kuopus tarvitsi äitiä öisin. Väsymys muutti Parpalan kotiin.

Lopullinen stoppi tuli viime heinäkuussa. Tyttäriensä kanssa hiekkarannalla ollut Parpala totesi, että hän on aivan loppu. Työterveyslääkäri oli samaa mieltä. Lääkäri passitti nuoren yrittäjän puolen vuoden sairauslomalle sanoen, että töitä ei sitten tehdä.

Parpala sanoo, että loppuunpalaminen 26-vuotiaana on monen asian summa. Jo kotoa opittu jatkuva työnteko yhdistettynä koko ajan kasvavaan väsymykseen sai aikaan kierteen, josta ei meinannut päästä ulos.

– Opettelin uudestaan hengittämään, kuvailee Parpala oloaan sairauslomalla.

Hän sanoo myös, että toipuminen ennalleen on vielä käynnissä. Vastuu työntekijöistä on mielessä koko ajan.

Vuodenvaihteen jälkeen Parpala on ollut vasta muutaman kerran omassa työhuoneessaan. Työpaikalla häntä kyllä näkyy, mutta yrittäjä on mieluummin yhteistiloissa työntekijöidensä kanssa.

Raskas työ, pieni palkka ja tiukat aikataulut

Jenni Parpala on poikkeus siivousalalla. Hän lähti siivoamaan jo nuorena eikä ole työtään hävennyt. Intohimoisesti alaan ja sen kehittämiseen suhtautuva Parpala näkee siinä valtavasti mahdollisuuksia. Ihan kaikki eivät hänen ajatuksiaan jaa.

Siivousalaa jotkut sanovat paskaduuniksi ja etteivät itse koskaan mistään hinnasta tekisi sitä. Siivoustyöt eivät tahdo kelvata nuorille.

Palvelualojen ammattiliiton PAMin aluepäällikkö Marja Salmivuori sanookin, että raskas työ ei houkuttele nuoria. Tällä hetkellä siivoustyöhön tulee alanvaihtajia, aikuisia ja ulkomaalaistaustaisia.

Työntekijöiden vaihtuvuus on nopeaa, mutta koko ikänsä siivonneita on kuitenkin Salmivuoren arvion mukaan siivoojista kolmasosa. Palkka on niin pieni, ettei toisaalta välttämättä pysty jäämään eläkkeelle silloin, kun se olisi iän puolesta mahdollista.

Kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen mukainen alin tuntipalkka on kymmenen ja puoli euroa. Harjoittelijan palkka on noin euron pienempi.

Jenni Parpala sanoo maksavansa 12 euroa tunnilta ja parhaimmat saavat 15 euroa tunnilta.

Hän kertoo esimerkin. Eräs kolmen pienen lapsen äiti ei ottanut siivoojan työtä vastaan, koska hänen kannatti olla ennemmin kotona lasten kanssa kuin lähteä pienellä palkalla raskaaseen työhön. Palkasta ei olisi jäänyt käteen päivähoitomaksujen jälkeen paljoakaan.

– Sillä pitää tulla toimeen. Päätin, että jos minun yritykseni ei pysy pystyssä, kun maksan työntekijöille korkeampaa tuntipalkkaa niin sitten minun pitää lopettaa.

Palkalla työnantaja osoittaa arvostavansa työntekijää. Se voi auttaa sitouttamisessa ja motivoinnissa työhön.

Mutta pelkästä hyvästä tahdosta Parpala ei korkeampia tuntipalkkoja maksa.

– Kun maksan, voin myös vaatia. Meilläkin käy moni kokeilemassa, on muutaman viikon, mutta ei pysty tekemään tätä työtä.

Siivousalan palkkaus on ottanut askeleen ylöspäin. Alan palkkoja on nostettu ansiokehitysohjelman mukaisesti vuodesta 2010 lähtien. Palkat lähestyvät jo muiden palvelualojen palkkausta.

“Ei lähdetä alentamaan itseämme”

Siivoojiin suhtaudutaan eri tavalla eri työpaikoilla. Jossakin siivooja otetaan osaksi työyhteisöä ja varsinkin silloin, kun sama siivooja käy paikassa säännöllisesti. Toisaalta osassa työpaikoissa halutaan, että siivooja on näkymätön. Häntä ei haluta työyhteisöön osaksi.

PAMin aluepäällikkö Marja Salmivuori kertoo, että esimerkiksi siivoojien sosiaaliset tilat saattavat olla surkeat. Osa joutuu viettämään taukonsa siivouskomerossa, kun mitään muuta paikkaa ei ole järjestetty. Tämä on tietenkin laitonta.

– Se kertoo näiden työpaikkojen kohdalta, miten siivoojaa arvostetaan, puuskahtaa Salmivuori.

Silti Salmivuori on sitä mieltä, että siivousta alana ei pidetä enää niin kamalana kuin joskus aiemmin. Tilalle on tulossa kaupan ala ympärivuorokautisine aukioloaikoineen. Siivousalalla osa pystyy tekemään työnsä vielä normaalina työaikana.

Jenni Parpalakin sanoo, että pääsääntöisesti siivousalaa arvostetaan. Siivouksen ja siisteyden merkitys ymmärretään. Hänen mielestään palloa pitää heittää enemmän työnantajien suuntaan, sillä sieltä lähtee myös se arvostuksen näyttäminen.

Siivoojien on myös itse arvostettava omaa työtään, sanoo Salmivuori. Parpala on hänen kanssaan samaa mieltä. On tunnettava oma arvonsa.

– Ei lähdetä alentamaan itseämme kenenkään silmissä, oli sitten kuka tahansa asiakkaana. Mutta tämä on asiakaspalvelutyötä. On sanottava päivää ja oltava ystävällinen.

Jennin siivousmaailmalla ei ole rajoja

Lokeroajattelua Jenni Parpala vierastaa. Eli kun olet siivousalalla voit tehdä vain tätä tai tuota. Jos lokeroinnista pääsisi eroon, se voisi nostaa siivousalan arvostusta ja kiinnostusta.

Parpala itse on kiinnostunut siitä, mitä mahdollisuuksia esimerkiksi sosiaalinen media tuo siivousalalle. Suunnitelmia on monenlaisia ja, kun hän kertoo niitä, puhe pulppuaa ja nauru raikaa. Silmät tuikkivat.

On luvattava pyhästi, etten julkista keskeneräisiä suunnitelmia. Mutta sen verran on pakko paljastaa, että ideoita yhdistää ennakkoluulottomuus ja siivousalan arvostus. Lokeroajattelu loistaa poissaolollaan.

Alavalintaansa Parpalan ei ole tarvinnut perustella. Omien suunnitelmiensa lennokkuutta kuitenkin joskus.

– Ainoastaan silloin, kun kerroin ihmisille, mitä suunnitelmia minulla Kiffelin suhteen on, osa sanoi, että okei tyttönen, että tämähän on vaan siivousalaa.

Kommentit ovat antaneet hänelle ainoastaan lisää potkua suunnitelmien toteuttamiseen ja ideoiden heittämiseen.

Jenni Parpala on tehnyt itsestään kasvot siivousalalle. Brändännyt oman osaamisensa ja samalla myös itsensä. Pirteä, poninhäntäinen Jenni huomattiin kaikkialla. Ja se miten arvostavasti hän siivousalasta puhuu.

Parpala valittiin viime vuonna Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjien Vuoden nuoreksi yrittäjäksi. Valtakunnallisessa kisassa hän oli kolmas.

Sosiaalisen median avulla Parpalan ja Kiffelin pelikenttänä on koko maapallo, mutta se ei tarkoita toimipisteiden perustamista. Aiemmin ajatuksena oli laajentaa Kiffeliä ympäri Suomen ja perustaa uusia toimistoja.

Parpala on kuitenkin realisti. Hän tietää, että isossa verkostossa on myös mahdollista epäonnistua. Samalla hän tietää myös omat vahvuutensa ja nyt myös jaksamisensa rajat.

– Kyllä minä olen nyt kiinnostunut enemmän siitä koko maailma leikkikenttänä -ajatuksesta, ja mitä se sitten poikii.

Olemme uponneet Jennin siivousmaailmaan niin totaalisesti, ettemme heti huomaa kahvinkeittimen omituista käytöstä. Keitin sylkee suodattimen vierestä laihan teen näköistä lientä pitkin pöytää. Jenni Parpalan ideointi keskeytyy, kun hän päästää suustaan suomalaiskansallisia jumalia sisältävän nimilistan ja hyppää tuolistaan siivoamaan.

Sotku on siivottu alta aikayksikön, uudet kahvit laitettu tippumaan ja sitten ideamylly lähtee taas käyntiin.

Laskettelukeskus Himoksella Jämsässä tapahtui lauantaina kuolemaan johtanut vakava onnettomuus. Sisä-Suomen poliisin mukaan onnettomuudessa kuoli 15-vuotias poika, joka oli ollut laskettelemassa.

Ilta-Sanomien mukaan onnettomuus tapahtui kesken poikien rippileirin ensimmäisen päivän. Onnettomuuden jälkeen leiri keskeytettiin ja rippileiriläiset lähetettiin takaisin kotiin vielä samana päivänä.

Onnettomuus tapahtui Himoksen toimitusjohtajan Elsi Ojalan mukaan Pohjois-Himoksen merkityn ja kunnostetun rinnealueen ulkopuolella.

Himos-yhtiöt kertoi illalla, että pojan ystävät olivat tehneet ilmoituksen onnettomuudesta.

Onnettomuuspaikalle oli yhtiön mukaan hälytetty rinne-ensiapu, joka oli aloittanut välittömästi ensiavun antamisen ja tehnyt hälytyksen hätäkeskukseen.

Uhrin ystäville ja läheisille sekä ensiaputilanteessa mukana olleelle henkilökunnalle on järjestetty kriisiapua.

Poliisi tutkii kuolemansyytä, rikosta ei epäillä. Poliisi kertoo, ettei tiedota asiasta tämän enempää.

Keski-Suomen pelastuslaitoksen mukaan onnettomuus tapahtui iltapäivällä neljän maissa.

Onnettomuudesta uutisoi ensimmäisenä Aamulehti.

Juttua päivitetty 17.2.2019 klo 9.02: Lisätty Ilta-Sanomien tiedot onnettomuudesta.

Viime aikoina on paljon puhuttu setämiehistä, joiden määritelmä tuntuu alati laajenevan. Sillä tarkoitetaan kai keski-ikäistä ukkoa, jolla on luutuneita mielipiteitä ja joka ei ymmärrä kuolla vaikka hänen työpaikkaansa olisi kernaasti tulossa nuoria lahjakkaampia työntekijöitä. Setämiehet ovat kyynisiä kaiken suhteen ja lisäksi heillä on vaikeuksia ymmärtää nykymaailmaa, kuten että sukupuoli-identiteetti voi tänään olla yhtä ja huomenna toista. Tai että vähemmistöjä ei saa pilkata.

Pahimmillaan setämiehet ovat ääliöitä jotka eivät osaa käyttäytyä, luulevat itsestään liikoja ja kiusaavat nuorempiaan, etenkin naisia.

Vähemmän yllättävästi en tykkää kyseisestä termistä, koska se on yhden ryhmän, setien, pilkkaamista ja vieläpä niin, että kyseiseen lokeroon niputetaan kaikki samaa sukupuolta edustavat, olivat he henkisiltä asenteiltaan millaisia tahansa.

Mutta kestän sen kuin kuka tahansa hyvin toimeentuleva ja monella tavalla onnekas valkoinen mies. Eli vähän itkettää.

Haluan kuitenkin laajentaa setämies-termiä. Sedät – ja täditkin, ei sillä – nimittäin tuppaavat olemaan yleensä vähintään keski-ikäisiä ja luulen, että monet mahdollisesti ärsyttävät piirteet kumpuavat pikemmin sieltä kuin sielun pahuudesta.

Kuitenkin kun on melkein puoli vuosisataa katsonut maailmanmenoa, on huomannut, että aurinko nousee ja aurinko laskee eikä mitään uutta auringon alla.

Kyllä, me (hyvää tarkoittavat) setämiehet olemme usein vähän kyynisiä. Se johtuu pitkälti siitä, että juuri mitään uutta ei enää tule vastaan. Samat asiat kiertävät ja nuoret keksivät pyörän aina uudestaan ja ovat siitä ihmeissään.

Kuitenkin kun on melkein puoli vuosisataa katsonut maailmanmenoa, on huomannut, että aurinko nousee ja aurinko laskee eikä mitään uutta auringon alla. Telakkateollisuus haudataan lopullisesti vähintään kerran vuosikymmenessä ja sitten se taas kohta tekee miljardituloksen. Palkansaajien tutkimuslaitoksen luvut ovat aina erilaiset kuin työnantajien tutkimuslaitoksen, vaikka molemmissa työskentelee objektiivisia tutkijoita. Maailma tuhoutuu milloin minkäkin takia, paitsi ettei se mitään tuhoudu.

Yhteistä kaikille ajoille näyttäisi olevan se, että ihmiset kohkaavat ja ryntäilevät päättömästi. Oli kyse sitten ravintosuosituksista, laihdutuskeinoista, ympäristökatastrofeista, erilaisista ismeistä tai talouspolitiikan suunnasta, niin aina löytyy se yksi vallitseva totuus jota kaikki huutavat. Kunnes ensi viikolla huudetaan jotain muuta.

Senkin on tähän ikään mennessä huomannut, etteivät asiat juuri koskaan mene ihan niin kuin on suunnitellut. Ei välttämättä päin seiniä, mutta ei ikinä täydellisestikään. Yleensä ihmisen suunnitelmat menevät vähän toisin ja myös se on asia, joka nakertaa oikeassa olemisen varmuutta, joka on suotu vähän nuoremmille.

Me setämiehet olemme tietenkin myös konservatiivisia. Emme pidä muutoksista. Siihen on pari syytä. Ensinnäkin meidän tapauksessamme on luultavaa, että muutos on huonompaan suuntaan, koska setämiehillä menee yleensä lähtökohtaisesti hyvin (monesti se johtuu siitä että he ovat työskennelleet pitkään asemansa eteen).

Ja ellei se muutos ole huonompaan, niin vähintään se on järjettömämpään suuntaan, koska yhteiskunnassa harvoin tapahtuu mitään järkeviä, aitoja muutoksia. Kosmeettisia tapahtuu sitäkin enemmän. Itselleni tuttu – ja kuvaava – on media-ala: Lehtien päätoimittajat vaihtuvat koko ajan ja joka kerta kun uusi päätoimittaja valitaan, tehdään The Ultimate Lehtiuudistus, joka mullistaa kaiken, ihan kaiken! Lopputuloksena käytetään kannessa vähän eriväristä vihreää.

Syy muutosvastarintaan löytyy siitä, että meillä on yleensä lapsia elätettävänä ja kaikenlaiset muutokset saattavat vaarantaa heidän jauheliha-annoksensa.

Ihmekö tuo jos se alkaa kahdennellakymmenennellä kerralla hieman rasittaa.

Toinen syy setien – ja tätien - muutosvastarintaan löytyy siitä, että meillä on yleensä lapsia elätettävänä ja kaikenlaiset muutokset saattavat vaarantaa heidän jauheliha-annoksensa.

Mutta nuoret ovat väärässä siinä, että meillä setämiehillä yleisesti ottaen ja aina olisi sen helpompaa kuin muillakaan. Työntekijät, ahtaajia lukuun ottamatta, ovat kaikki samassa veneessä joka voi keikahtaa koska tahansa.

Mitään pysyvää ei ole. Työnantajat vaihtuvat, kokonaiset toimialat häviävät.

Joka vuosi seuraan huvittuneena, kuinka uutisissa kuhistaan palkankorotuksista ja lomapäivistä ja jostain ihme kiky-loikista. Mikään niistä ei ole ikinä koskettanut minua, eikä itse asiassa suurinta osaa setätuttavistani. Melkoinen prosentti meistä keski-ikäisistäkin on nimittäin yrittäjiä tai freelancereita tai pätkätöissä tai työttöminä tai johtotehtävissä - niin että meidän palkkojamme ei päätetä työmarkkinapöydissä. Koko keskustelu vuosittaisista palkankorotuksista on tästä näkökulmasta absurdi.

Entä sitten se yhteiskunnan poikkeuksellisen nopea ja jatkuva muutos, joka kiusaa etenkin nuorempaa polvea? Ei se mikään tämän hetken keksintö ole. Koko oma työelämäni on ollut sitä. Mitään pysyvää ei ole. Työnantajat vaihtuvat, kokonaiset toimialat häviävät. Sellaista se on. Siihen on pakko sopeutua, mutta mitä vanhemmaksi tulee, sitä raskaampaa on ikään kuin aloittaa aina alusta.

Siksi edustamani Setämiesyhdistys ry:n julkilausuman mukaan vähemmälläkin muutoksella tultaisiin toimeen, ennen kaikki oli paremmin ja kansalaispalkka olisi hyvä keksintö auttamaan niin nuoria kuin setiä eteenpäin tilanteissa, joissa taas joku toimiala menee alta.

Roope Lipasti

Kirjoittaja on kirjailija, joka suhtautuu epäilyksellä kaikkeen mitä yli tai alle kolmekymppiset ovat keksineet.

Aiheesta voi keskustella 17.2. klo 16.00 asti.