Saudi-Arabia on nimittänyt prinsessa Reema bint Bandarin uudeksi Yhdysvaltojen suurlähettilääksi.

Naisten oikeuksia puoltanut prinsessa Reema on Saudi-Arabian historian ensimmäinen nainen, joka saa toimia suurlähettiläänä. Hän on asunut aiemmin vuosia Yhdysvalloissa, sillä hänen isänsä Bandar bin Sultan toimi suurlähettiläänä Washingtonissa vuodet 1983–2005.

Reema on tehnyt Saudi-Arabiassa töitä naisten aseman parantamiseksi esimerkiksi laajentamalla naisten mahdollisuuksia urheilun harrastamiseen.

Prinsessa korvaa tehtävässä prinssi Khalid bin Salmanin, joka on hallitsevan kruununprinssi Muhammed bin Salmanin nuorempi veli.

Khalid poistui tehtävästään viime syksynä sen jälkeen, kun maailmaa järkytti toimittaja Jamal Khashoggin raaka murha, josta syytetään kruununprinssiä. Saudi-Arabian johdon mukaan agentit toimivat omin päin eikä kruununprinssi tiennyt operaatiosta.

Uuden suurlähettilään nimityksen on arvioitu olevan pyrkimys liennyttää tulehtuneita välejä Yhdysvaltoihin.

Lue myös:

Saudi-Arabia puolustaa kännykkäsovellusta, joka antaa miesten valvoa naisten liikkumista – hälyttää, kun nainen menee lentokentälle (17.2.)

USA:n edustajainhuone vetäisi tuen Saudi-Arabian toimilta Jemenissä – Trump jatkaa vankkumatonta tukeaan Saudi-Arabialle(14.2.)

EU-komissio haluaa Saudi-Arabian ja Panaman "likaisen rahan" mustalle listalle (13.2.)

NYT:in lähteet: Saudi-Arabian kruununprinssi suunnitteli "käyttävänsä luotia" toimittaja Khashoggiin vuosi ennen tämän surmaa (8.2.)

Juvalla koetaan maanantaina hiihtourheilun suuri hetki, kun takavuosien mestarihiihtäjät Siiri ”Äitee” Rantanen ja Marja-Liisa Kirvesniemi sauvovat rinta rinnan, kunniakujaa pitkin olympiavoittaja Kalevi Hämäläisen patsaalle.

Kunniakujan puolen kilometrin matkalle muodostivat mestarihiihtäjien ikätoverit. Tapahtuma on Eläkeliiton paikallisyhdistyksen järjestämä koko kansan liikuntapäivä.

Meneillään oleva hiihtoloman ja Seefeldin MM-hiihtojen välipäivä toivotaan vetävän ladun varrelle myös paljon nuorempaa väkeä.

– Sanoisin, että kolmenumeroinen luku väkeä. Se on tavoitteena, tapahtuman järjestelyistä vastaava pitkän linjan hiihto- ja suunnistusmies Heikki Karvinen myhäilee. Mies on ollut aikoinaan järjestämässä suunnistuksen suurtapahtumia kotikunnassaan.

Karvinen sai "hullun ajatuksen" hieman kunnianhimoisemman liikuntapäivän järjestämisestä viime vuoden lopulla. Rivakkaotteinen mies tarttui toimeen samantien.

– Soitin Siiri Rantasella ja hän näytti vihreää valoa. Marja-Liisan kanssa olemme tehneet kymmeniä vuosia yhteistyötä ja hän lupautui heti tulemaan mukaan.

Suomalaisen hiihdon suurnimet ovat juvalaisten parissa pitkin päivää. He tapaavat kaikenikäistä väkeä päivän kuluessa.

– Marja-Liisa opettaa lapsille hiihtämistä aamuyhdeksästä lähtien. Kalevin patsaalla käymisen jälkeen lähdemme vierailulle Juvan kahteen vanhusten hoivakotiin. He ovat aikoinaan olleet kannustamassa sekä Siiriä että Marja-Liisa.

–Nyt haluamme osoittaa kunnioitusta näillä sukupolville, jotka ovat aikoinaan Suomen hyvinvointia rakentaneet, Heikki Karvinen luonnehtii.

Suuren urheilujuhlan ainekset ovat Juvalla kasassa klo 11 aikoihin, että naiset hiihtävät rinta rinnan muutaman sadan metrin matkan urheilukentän laitaa pitkin Kalevi Hämäläisen patsaalle. Patsaalle lasketaan kukkalaitteet ja rintanumerolappu, joka on varustettu numerolla 1. Hämäläinen voitti olympiakultaa Squaw Valleyssa vuonna 1960 hiihtämällä numerolla 1.

– Kalevi ja Siiri kuuluivat samaan hiihtomaajoukkueisiin neljissä eri arvokisoissa, kaksissa olympialaisissa ja kaksi MM-kisoissa Heikki Karvinen muistuttaa.

Hämäläistä ja Rantasta yhdistää myös kokemus huonosta kohtelusta kisavalinnoissa. Rantanen jäi valitsematta vuoden 1964 olympialaissa ja Hämäläinen koki saman kohtalon neljä vuotta myöhemmin.

– Siiri kärsi ikärasismista ollessaan jo 39-vuotias. Myös Marja-Liisa sai aikoinaan paljon arvostelua osakseen ennen nousua arvokisamitaleille, Karvinen huomauttaa.

Kun moldovalaiset käyvät sunnuntaina vaaliuurnille, heillä on periaatteessa mahdollisuus valita, suuntautuuko maa tulevaisuudessa itään vai länteen.

Moldovassa vallitsee nyt eräänlainen kaksoisvalta: Presidentti kuuluu avoimen Venäjä-mielisiin sosialisteihin ja hallitusta johtaa ainakin retoriikassaan länsisuuntautunut Demokraattinen puolue.

Presidentti Igor Dodonin sosialistit lupaavat tiivistä yhteyttä Venäjään ja moldovalaisten työläisten ja tuotteiden pääsyä Venäjän markkinoille. Dodon on vieraillut lukuisia kertoja Moskovassa presidentti Vladimir Putinin luona.

Hallitseva Demokraattinen puolue puolestaan lupaa jatkaa uudistuksia tiellä kohti Euroopan unionia ja länttä.

Tälla tavalla itäeurooppalainen Moldova olisi vain osa laajempaa geopoliittista kamppailua entisen Neuvostoliiton alueen maiden suunnasta.

Vaalien ei kuitenkaan odoteta avaavan Moldovan politiikan takalukkoa.

Monet asiantuntijat näkevät tilanteen jops synkemmin: Kuten monissa entisen Neuvostoliiton maissa myös Moldovassa vallalle on päässyt eräänlainen imitaatiodemokratia.

Pääpuolueet ovat vain kulisseja, joiden takana jylläävät vallakkaiden liikemiesten, niin sanottujen oligarkkien, edut – Moldovan tapauksessa vieläpä vain yhden oligarkin, maan rikkaimman miehen Vladimir Plahotniucin.

– Oikeastaan sosialistit ja demokraatit ovat keskeisiä status quon, vallitsevien olojen, säilyttämisen kannattajia, Suomen Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau sanoo.

– Maata kontrolloi yksi oligarkki, joka hallitsee kaikkia keskeisiä valtion instituutioita hallituksesta oikeuslaitokseen, Nizhnikau sanoo.

– Sosialistit ovat keskeinen oppositiovoima, mutta kuten monet sanovat, he ovat kulissien takana sopimuksessa Demokraattisen puolueen ja Plahotniucin kanssa ja vain esittävät oppositiota.

Tästä voi pitää merkkinä sitä, että ilman sosialistien tukea hallitseva puolue ei olisi kyennyt ajamaan läpi vuoden 2017 vaaliuudistusta, jonka on arvosteltu pönkittävän Plahotniucin ryhmän valtaa.

Oppositiovoimat tiukilla

Todellisena oppositiona Plahotniucin hallinnolle voi pitää kahden eurooppalaisittain suuntautuneen puolueen perustamaa ACUM-liittoumaa.

Nizhnikau pitää sen mahdollisuuksia kuitenkin vähäisinä.

– Ikävä kyllä tämän blokin kannatuspiikki oli kaksi vuotta sitten Plahotniucin vastaisten protestien huipulla.

Sen jälkeen hallinnon painostus on heikentänyt opposition toimintaa ja laskenut sen kannatusta.

– Plahotniuc sietää heitä vain, koska hän haluaa esittää poliittisen tilanteen ja vaalit demokraattisina.

Jos oppositiovoimat uhkaisivat nousta valtaan, hallinto keksisi keinon estää sen, Nizhnikau arvioi.

Näin esimerkiksi viime vuonna hallinto esti opposition Andrei Năstasen valinnan pääkaupungin Chișinăun pormestariksi.

Korruptio sekoitti suhteet EU:hun

Moldova ajautui nykyiseen tilanteeseen Eurooppa-henkisen hallinnon aikana.

Vuonna 2009 Moldovan silloinen kommunistijohto kaatui vaalivilpistä nousseisiin protesteihin. Maan johtoon nousivat länsihenkiset puolueet, jotka lupasivat viedä Moldovan Euroopan unioniin.

– Sen sijaan että olisivat tehneet kansalle, äänestäjäkunnalle ja eurooppalaisille tukijoille lupaamiaan uudistuksia, he jakoivat kaiken vallan keskenään. He säilyttivät pohjimmiltaan vanhan kommunistien rakentaman vallan vertikaalin ja jakoivat kaikki taloudelliset ja ja poliittiset resurssit keskenään, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau kertoo.

Pian oligarkkisten ryhmien edut joutuivat törmäyskurssille ja alkoi kiivas valtakamppailu.

Vuonna 2014 kolmesta moldovalaisesta pankista katosi miljardin dollarin suuruinen summa rahaa. Eräiden arvioiden mukaan tämä vastasi jopa kahdeksasosaa köyhän maan bruttokansantuotteesta.

Tapaus ravisteli Moldovan ja EU:n suhteita.

Entinen pääministeri Vlad Filat joutui vankilaan, ja niskan päälle pääsi Plahotniuc.

Mallioppilaasta varoittavaksi esimerkiksi

Ennen miljardiluokan skandaalia Moldovaa pidettiin EU:n itäisen kumppanuuden ohjelman mallioppilaana.

Nyt kuva on muuttunut dramaattisesti.

– Hyvin surullinen tosiasia on, että tämä kaikki tapahtui Euroopan tuella. EU antoi rahaa, ja eurooppalaiset johtajat antoivat retorista tukea vaalien aikaan, Nizhnikau sanoo.

– He tietenkin tekivät niin, koska he ajattelivat suojelevansa Moldovaa venäläismielisiltä voimilta ja uskoivat vielä jossain vaiheessa, että joitakin uudistuksia tehdään.

Niinpä EU reagoi Moldovan hallinnon rappioon aivan liian hitaasti.

EU perui rahoitustaan Moldovalle vasta 2018, kun maan hallinto kumosi pääkaupungin Chișinăun pormestarinvaalien tuloksen ja esti opposition Andrei Năstasen nousun pormestariksi.

Kaikki tämä merkitsee, että EU on menettänyt uskottavuuttaan moldovalaisten silmissä ja unionilla on täysi työ rakentaa se uusiksi.

– Moldovan yhteiskunta on täysin väsynyt tilanteeseen, Nizhnikau sanoo.

– Moldovalaiset ovat turhautuneita ja tuntevat tulleensa petetyiksi. He ovat osoittaneet mieltään ja kannattaneet eurooppalaista vaihtoehtoa kymmenen vuoden ajan – mutta seurauksena he ovat vain entistä köyhempiä ja maa on entistä epädemokraattisempi.

EU ei ymmärtänyt eliitin aikeita

Ryhor Nizhnikau näkee Moldovan pahana epäonnistumisena EU:n pyrkimyksissä edistää markkinatalouden ja demokratian juurtumista entisen Neuvostoliiton alueelle.

– Se ei kerro hyvää itäisestä kumppanuudesta, joka on tosiasiassa varsin toimimaton. Se on pikemminkin kerho entisen Neuvostoliiton maita Euroopan läheisyydessä kuin mitään muuta, Nizhnikau sanoo.

Syynä epäonnistumiseen ei ole Nizhnikaun mukaan Venäjä tai rahan puute. EU antoi Moldovalle merkittäviä määriä rahallista tukea ja asiantuntija-apua.

Nizhnikaun mielestä ongelmaksi osoittautuivat kotimaiset eliitit, joille kaikkein keskeisin tavoite on pitää kiinni vallasta ja taloudellisista resursseista.

Vallanpitäjät hyödyntävät lännen ja idän köydenvetoa

Moldovan tilanne on usein nähty esimerkkinä Venäjän ja lännen kamppailusta vaikutusvallasta entisen Neuvostoliiton alueella.

Moldovallakin on alueellaan jäätynyt konflikti, vuonna 1992 Moldovasta irrottautunut Transnistrian alue, jolla on myös venäläisiä joukkoja.

Transnistriaa käytetään Moldovan likaisessa vaalikamppailussa lyömäaseena, mutta muuten se ei ole ajankohtaisin kysymys Moldovassa.

Tutkija Ryhor Nizhnikau katsoo, että Moldovan ja separatistialueen eliitit tulevat oikeastaan hyvin toimeen – Transnistrian varjotalous antaa hyviä mahdollisuuksia julkisuutta välttäviin bisneksiin.

Moldovan sosialistit ovat esittäytyneet Venäjä-suhteiden vaalijoina. Ryhor Nizhnikau katsoo, että Venäjälle käy yhtä hyvin Plahotniucin valta, koska tämä ei ole oikeasti viemässä Moldovaa EU:hun.

Nizhnikaun mielestä EU:n on katsottava aiempaa tarkemmin tapaus tapaukselta, mistä oikeastaan on kyse, kun puhutaan geopoliittisista kamppailuista entisen Neuvostoliiton alueella.

Alueen hallinnot voivat käyttää Venäjän ja lännen vastakkainasettelua oman valtansa pönkittämiseen: Ne voivat esittää itsensä Venäjän aggression uhreina tai länsimaiden lietsomien värivallankumousten kohteena.

– Tässä suhteessa Moldovan hallinto on pelannut menestyksellisesti Venäjä-kortilla lännessä ostaakseen aikaa vallan monopolisoimiseen ja kotimaisten vastustajiensa kukistamiseen, Nizhnikau sanoo.

Uudistuksilla lyötiin kotimaisia vastustajia

Moldova on hyvä esimerkki siitä, miten eliitit voivat myös käyttää EU:n vaatimia demokratia- ja oikeusvaltiouudistuksia hyväkseen. EU esimerkiksi rahoitti uusien korruptionvastaisten elimien perustamista Moldovaan.

– Sitten Plahotniuc vain asetti lojalistinsa uuden elimen johtoon, ja nämä nostivat syytteitä Plahotniucin poliittisia vastustajia vastaan, Nizhnikau toteaa.

Moldova on siis Euroopan unionille varoittava esimerkki. Samanlaisiin virheisiin ei olisi enää varaa.

– Emme voi toistaa näitä virheitä sellaisissa maissa kuin Ukraina, joka on hyvin vaikeassa tilanteessa, Nizhnikau varoittaa.

Moldova on pieni 3,5 miljoonan asukkaan maa. Ukraina on 45 miljoonan asukkaan maa, jossa konflikti Venäjän ja sen tukemien separatistien kanssa ei ole oikeastaan edes jäätynyt. Ukrainassa käydään maaliskuussa tärkeät presidentinvaalit.

Aiheesta aiemmin:

Moniääninen Eurooppa, Yle Areena: Moldova on vaikean valinnan edessä - mennäänkö itään vai länteen? 18.5.2018

Yle Dokumentit: Vuosisadan pankkihuijaus tuhosi Moldovan ja EU:n rakkaustarinan 19.10.2015

Näkökulma: Moldovan kivikkoinen tie kohti EU:ta 1.12.2014

Saudi-Arabia lähettää ensimmäisen naisen suurlähettilääksi

Uuden Yhdysvaltain-suurlähettilään, prinsessa Reema bint Bandarin isä toimi samassa tehtävässä Washingtonissa vuodet 1983–2005.

Prinsessa korvaa tehtävässä prinssi Khalid bin Salmanin, joka on hallitsevan kruununprinssi Muhammed bin Salmanin nuorempi veli. Khalid poistui tehtävästään viime syksynä sen jälkeen, kun maailmaa järkytti toimittaja Jamal Khashoggin raaka murha. Siitä syytetään kruununprinssiä.

Erityisluokkien vähentäminen toi kouluihin kaaoksen

Erityisluokkien vähentäminen ja lasten siirtäminen tavallisiin koululuokkiin on lisännyt levottomuutta. Opetushallitus myöntää, että eritysluokkien vähentäminen sattui ikävästi samaan aikaan koulusäästöjen kanssa. Erityisluokanopettaja pitää tavallisten peruskoululuokkien tilannetta painajaisena.

Haaveiletko sinäkin mummokommuunista vanhuuden varalle?

Tohmajärveläinen Aune Pirhonen asui aiemmin yksiössä, mutta kaipasi seuraa. Entisen hoitokodin tiloihin syntyi iäkkäiden asukkaiden moderni kimppakämppä, jossa asukkaat nauttivat toistensa seurasta ja ostavat ruuat ja siivouksen naapurin yrittäjältä.

Räppäri Etta haluaa olla Suomen paras

Etta on 20-vuotias räppäri ja laulaja, joka on yksi tämän vuoden lupaavimmista tulokkaista. Nuori nainen on joutunut kokemaan koulukiusaamista ja huorittelua. Räppärinä hän on ärhäkkä, mutta muutoin ujo ja analyyttinen. Minkälainen on parikymppisen naisen sielunmaisema?

MM-laduilla mitalimahdollisuuksia

Urheilun ystäville on tänään luvassa lisää jännitystä, kun hiihdon Seefeldin MM-kisoissa on parisprinttipäivä maastohiihdossa ja yhdistetyssä.

Maastohiihdossa naisissa Suomea edustavat Anne Kyllönen ja Krista Pärmäkoski. Kyllönen nousi hiihtopariksi, kun Kerttu Niskasen sairastumisesta kerrottiin myöhään lauantai-iltana.

Miesparina hiihtävät Ristomatti Hakola ja eilen yhdistelmäkilpailussa karvaan pettymyksen kokenut Iivo Niskanen. Yhdistetyssä mitalijahdissa ovat Ilkka Herola ja Eero Hirvonen.

Föhn-tuuli hönkii päivään lämpöä

Lauantai oli kuluvan vuoden toistaiseksi lämpimin päivä, kun Länsi-Suomessa lämpötila kohosi lähelle 10 astetta.

Lännestä virtaa Suomeen edelleen erittäin lauhaa ilmaa. Etelässä on yhä enimmäkseen poutaa ja paikoin aurinkoista.

Pohjoiseen saapuu sunnuntaina lännestä räntä- ja vesisateita.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Ulkomaiden puuttuminen Venezuelan sisäisiin ongelmiin saattaa olla entistä lähempänä.

Venezuelan presidentiksi julistautunut Juan Guaidó kirjoitti eilen lauantaina Twitterissä tehneensä päätöksen: hän pyytää ulkomaita pitämään kaikki vaihtoehdot avoimina, jotta Venezuelan vapaus turvataan.

Guaidó ei täsmentänyt, mitä hän tarkoitti. Lauseesta on kuitenkin pääteltävissä, että hän toivoo ulkomailta jonkinlaista apua opposition kamppailuun Venezuelan hallitusvallasta.

Guaidó oli lauantaina mukana, kun Kolumbiasta yritettiin tuoda avustustarvikkeita ruoka- ja lääkepulasta kärsivään Venezuelaan. Maan asevoimat esti kuljetukset voimatoimin. Tilanne oli sama Brasilian-vastaisella rajalla.

Venezuelan asevoimat on käyttänyt kyynelkaasua, kumiluoteja ja jopa kovia ammuksia estääkseen avustusrekkojen pääsyn maahan. Ainakin kaksi ihmistä on kuollut ja 300 saanut vammoja kahakoissa.

Samaan aikaan kymmeniä Venezuelan asevoimien sotilaita on loikannut opposition puolelle. Loikkajien joukossa tosin ei ole korkea-arvoisia upseereita.

Sunnuntai ratkaisee?

Yhdysvallat harkitsee parhaillaan, mihin toimiin se ryhtyy. Yhdysvalloista on toimitettu avustustarvikkeita Venezuelan rajanaapureihin, Kolumbiaan ja Brasiliaan, mutta apu ei ole päässyt perille.

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo julkaisi lauantai-iltana tiedotteen, josta voi päätellä, että sunnuntain tapahtumilla on suuri painoarvo sen suhteen, mihin toimenpiteisiin Yhdysvallat ryhtyy. Pompeo vaati Venezuelan asevoimia sallimaan avustusten pääsyn maahan.

Pompeo toisti jo aiemmin toteamansa, että Yhdysvallat ryhtyy toimenpiteisiin niitä vastaan, jotka estävät demokratian rauhanomaisen palauttamisen Venezuelaan.

Maanantaina järjestetään Kolumbian pääkaupungissa Bogotassa niin sanotun Liman ryhmän kokous, johin osallistuu muiden muassa Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pence. Kokouksessa on määrä päättää, mihin toimiin Venezuelan naapurimaat ryhtyvät.

Tiedotteessaan Pompeo kehui Kolumbiaa ja Brasiliaa näiden vahvasta tuesta demokratialle ja avustustyölle Venezuelassa.

Lue lisää:

Ainakin kaksi kuollut lauantaina Venezuelan ja Brasilian rajalla – Kolumbian rajalla kaksi avustusrekkaa poltettiin

Kolme virolaista rakennusmiestä koki todellisen yllätyksen, kun heidän jäisestä joesta pelastamansa eläinparka osoittautuikin koiran sijasta sudeksi.

Miehet olivat tekemässä ruoppaustöitä Sindin padolla Pärnujoella, kun he havaitsivat hätääntyneen eläimen sinnittelevän hyisessä joessa jäiden keskellä, kertoo Postimees-lehti.

Miesten onnistui saada eläin joesta rannalle, missä he käärivät sen pyyhkeen sisään ja veivät autolla lämpöiseen suojaan. Paikallinen metsästäjä kertoi pian pelastajille, että eläin on susi, eikä koira, kuten kolmikko oli kuvitellut.

Noin vuoden ikäinen urossusi oli shokissa ja kärsi hypotermiasta. Jo vuorokauden kuluttua eläin oli toipunut koettelemuksestaan ja se päästettiin vapauteen GPS-panta kaulassaan.

Virossa on arviolta 200 sutta. Luonnonsuojelujärjestöt äänestivät viime vuonna harmaasuden maan kansalliseläimeksi.

Naisräppäri. Ei! Vihainen nuori nainen. Ei! Feministi. Ei, ei, ei!

Ettaa, 21, ärsyttää kuulla määritelmiä itsestään artistina. Hän on mielestään jotain muuta.

Nuori nainen on noussut lyhyessä ajassa lupaavimpien uusien artistien joukkoon anteeksiantamattomalla tyylillään. Laulaja-räppäri on biiseillään röyhkeä ja lyriikoissa sivalletaan niin miehiä kuin naisiakin.

Etta raivaa tietä muille naisille erittäin maskuliinisessa rap-skenessä. Samalla sataa kuraa niskaan. Netissä haukutaan ja huoritellaan.

Hän ei halua olla naisräppäri, vaan räppäri ylipäätään.

– Kyllä mä kilpailen miesten kanssa. Olen saanut tosi paljon viestejä, joissa sanotaan, että sä olet Suomen paras räppäri. Siihen mä pyrin!

Kylmä Talent-kokemus

Mikä haluaisit olla isona? Näin kysyttiin isosiskon ystäväkirjassa. 5-vuotias Emmalotta Kanth kirjoitti siihen: laulaja.

Vantaalaisessa Kanthin perheessä musiikki oli aina läsnä. Emmalotta ja hänen neljä sisarustaan kaikki ovat musikaalisia.

Perheen kuopus päätyi musiikkiluokalle. Hän lauloi joka päivä ja soitti bändissä rumpuja.

Sitten tuli SingStar-peli. Emmalotta lumoutui siitä tunteesta, kun otti mikin käteensä ja sai esittää biisejä perheelleen. 8-vuotiaan lempikappaleita olivat Indican Ikuinen virta, Whitney Houstonin The Greatest Love of All ja Aretha Franklinin Respect.

Pari vuotta myöhemmin Emmalotta näki Talent Suomi -kykykisan mainoksen. Tuonne mä haluan mennä! Ja äitihän vei.

Innokas tyttö esitti tuomariston edessä bravuurinsa eli Respectin, jossa hän pääsi kunnolla revittelemään. Tuomarit näkivät Emmalotassa esiintymisen palon, mutta tuomari Katja Ståhl sanoi, ettei maailmanvalloitus tapahdu vielä tänään.

Emmalotta juoksi äitinsä luokse ja purskahti itkuun. Tuomarit olivat olleet kylmiä.

Tänä päivänä hän miettii, oliko kykykilpailu sittenkään niin hyvä kokemus 10-vuotiaalle lapselle.

– Se oli mulle pikkutyttönä vähän liikaa. Olen ollut siitä asti tosi ylikriittinen ja itsekriittinen. Mutta en missään nimessä kadu, että lähdin siihen mukaan.

Riimit haltuun

Etta sukii pitkiä hiuksiaan. Hän kantaa perinteistä rap-univormua, mikä yleensä nähdään miesten päällä. Päässä on musta pipo, jaloissa farkut ja mustat tennarit. Ylisuureen flanelliseen hupputakkiin melkeinpä hukkuu.

Vaikka muutos kymmenen vuoden takaiseen söpöön koulutyttöön on iso, räppäri ei vietä rosoista katuelämää. Aika kuluu kotona riimejä kirjoittaessa ja koiran kanssa ulkoillessa.

Yöelämässäkään ei tule notkuttua. Kukapa nyt enää nykyisin käy klubbailemassa. Etta ehti tuulettaa päätään tarpeeksi teinivuosina.

– Olisipa vielä niitä teiniajan kotibileitä. Ne oli niin parhaita. Kotibileet takas!, hän nauraa.

Teininä Ettaa alkoivat kiinnostaa kaverit ja musiikki jäi.

Lukion toisella luokalla Etta päätyi kaverin kautta Jimi Pääkallon studiolle. Hän lauloi demon ja jatkoi studiolla käymistä. Pian hän löysi itsestään aivan uuden puolen; rap-lyriikoiden kirjoittamisen.

– Kun kirjoitin riimejä, huomasin, että täähän ei oo vaikeeta. Tämähän tulee aika luonnostaan.

Etta latasi muutaman rap-videon Facebookiin ja suosio yllätti täysin. Katselukertoja ja kommentteja alkoi sataa ja jopa Anssi Kela jakoi ensimmäisen videon.

– Siinähän mulla ei todellakaan ole sitä mun räppiääntä. Tavallaan vaan syljen ne lyriikat ulos ja ei niissä hirvittävästi ole sisältöä. Mutta jostain pitää aloittaa. Se oli hyvä siemen.

Videoista innostui myös JVG:n VilleGalle, joka laittoi viestiä ja ehdotti studiosessiota tuottaja MD$:n kanssa.

Ensimmäisestä nettivideosta meni puoli vuotta ja hän kirjoitti levytysdiilin PME Recordsin kanssa. VilleGalle esitteli Etalle kansainvälisesti menestyneen Aleksi Asialan, joka on ollut artistin vastaavana tuottajana siitä lähtien.

– Siellä me oltiin tuottaja ja minä kahden seinän sisällä kahdestaan. Sen takia nään, että olen kehittynyt niin nopeasti. Ei ole ollut kolmansia osapuolia. Jokainen biisi lähtee musta.

"Naisräppäreiltä vaaditaan miehiä enemmän"

”Beibe mähä olin stara jo kun olin kymmenen

Kävin alhaal oli monii kyyneleit

Mut yhtäkkii täs paikas oon kovin sylkee

Mul ja tähdil taivaal on jotain yhteist”

Näin Etta lataa 10-nimisen EP-levynsä nimikkokappaleessa. Viisi kappaletta käsittävä julkaisu tuo esiin röyhkeän nuoren, joka ei kumartele kenellekään. Se ei sinänsä ole uutta rap-kaanonissa, mutta tällä kertaa rehvakas esittäjä on nainen.

Rap-musiikki on koko historiansa ajan ollut miltei pelkästään miesten temmellyskenttä. Maailmalla ei tällä hetkelläkään ole kuin muutama pinnalla oleva naisräppäri. Huulilla ovat ainoastaan Cardi B ja Nicki Minaj.

Suomessa naisräppäreitä löytyy jo jonkin verran, mutta kunnolla valtavirtaan ei ole noussut yksikään. Mieleen tulevat korkeintaan Sini Sabotage ja Mariska vuosien takaa.

Nyt Etta on puskemassa eturintamaan. Hän kokee, että se vaatii häneltä naisena lisäponnistuksia.

– Naisräppärinä sun pitää olla tosi hyvä. Tuolla on tosi paljon miehiä, joilla ei välttämättä ole sitä skilliä. Mutta kun ne on miehiä ja ne vetää hyvällä flow’lla, niin ne on siellä. Naisille ei anneta edes mahdollisuutta ja se on tosi ärsyttävää.

Kun Etta julkaisi ensimmäisen kappaleensa Ballerina, moni hämmästyi naisen tylyä tyyliä. Häneltä kysyttiin, onko tämä nyt sitä uhoräppiä.

– Mua ärsyttää, että heti kun nainen räppää asenteella, sanotaan, että sä olet vihainen. Mua raivostuttaa se niin paljon.

Itsevarma nainen on myös joillekin liikaa.

– Jos sä olisit vaan ihan kädenlämpöinen, niin et sä herättäisi vihaajissa tunteita. Ehkä se on se, että kun nainen räppärinä menestyy Suomessa, niin mä joudun ottaa sen kaiken paskan mun niskaan. Mutta ihan sama. Ei se haittaa.

Etta on kuitenkin jo saanut paljon positiivista palautetta toisilta naisilta. Räppärin itsevarmuutta uhkuvat biisit antavat heille voimaa.

Mutta Etta antaa kappaleissaan myös naisten kuulla kunniansa. Sun miehes -biisissä hän lataa:

“Muija tuu hakee sun mies

Se vaan kurvaa mun tiel

Kultas aina makaa mun vieres

Muhun tais rakastuu miehes”

Monet naisräppärit vannovat feminismin nimeen. Etta vierastaa käsitettä.

– Tavoittelen enemmänkin tasa-arvoa sekä miehille että naisille. En halua olla, että miehet alas, naiset ylös. Kaikki ovat tasa-arvoisesti hyviä ja kaikki tekevät hyvää musiikkia.

Kiusaaminen kasvatti kilven

Koulussa Emmalotta tykkäsi istua penkillä yksin, kun hyvä ystävä ei ollut paikalla. Omissa oloissa tuntui turvalliselta. Hän katseli hieman kadehtien niitä, jotka liikkuivat kaveriporukasta toiseen.

Yksin olemiselle oli myös hyvä syy: häntä kiusattiin koulussa. Lähelle pääsivät vain ne, jotka halusivat hänelle hyvää.

Kiusaaminen on jättänyt jäljen.

– Mä kannan maailman painoa mun harteilla. Musta tuntuu, että olen aina ollut musta lammas ja se tuntuu vielä artistinakin.

Etta kokee, että kiusaaminen on myös kasvattanut häntä. Manageri Carla Ahonius kutsuu häntä vanhaksi sieluksi, sillä eletyn elämän huomaa.

– Kun peiliin tulee säröjä, niin kyllä ne on aina siellä. Nykyään olen kääntänyt ne voimavaraksi ja olen kiitollinen siitä, etten ole elänyt vain jossain pumpulilinnassa.

Vaikka räppärillä on kova ulkokuori, sen alla kytee epävarmuus. Häneen kohdistuvat katseet ja kuiskuttelut ahdistavat.

– Olen heti, että älkää katsoko mua. Tuntuu kuin maailma olisi aina mua vastaan. Silloin nousee pystyyn kilpi.

Kouluajan kiusaamisesta on jo kulunut aikaa, mutta Etta on saanut kokea samaa artistina. Netissä haukutaan ja huoritellaan.

– Kiusaaminen tuntuu olevan mun koko elämän mittainen matka. Näköjään mä herätän ihmisissä tunteita, jotka saa ne purkautumaan. Mutta ei se haittaa. Eikös vihaajat ole menestyksen mittari?

Vaikka Etta vakuuttaa uhmakkaasti, että kaikki on ok, hänen silmänsä kostuvat samalla. Nettiajan nimetön trollaaminen suututtaa.

– Entisaikaan se kiusaaminen ja vihaaminen sanottiin päin naamaa. Nykyään se on niin helppo mennä kuvattoman profiilin taakse ja tulla kirjottelee paskaa. Se on mun mielestä tosi säälittävää.

Mutta näkee artisti tilanteessa jotain hyvääkin.

– Moni niistä mun trollaajista seuraa mua Instagramissa, vaikka ne kirjottaa niitä huonoja kommentteja. Saapahan lisää seuraajia. Ei haittaa, Etta nauraa.

Nälkä kasvaa

Etta on edennyt urallaan nurinkurisesti. 10-vuotiaana hän esiintyi jo televisiossa ja heti aikuisuransa alussa nimekkäiden tähtien kappaleilla ja isoilla areenoilla.

Hänen lauluaan ja räppäämistään on kuultu esimerkiksi Pete Parkkosen, Palefacen ja Stig Doggin biiseillä. Etta on myös nähty JVG:n keikalla Blockfestin päälavalla ja Cheekin jäähyväiskonserteissa Lahden mäkimontussa.

Vaikka Etta on saanut kypsytellä taitojaan rauhassa, kaikki on tapahtunut yllättävän lyhyessä ajassa.

– Olen kärsimätön ihminen ja on tuntunut, että vitsi tässä menee tosi kauan. Mutta onhan tämä uudelle artistille unelmien täyttymys. Välillä sen unohtaa.

Nuoresta räppäristä huokuu määrätietoisuus sekä nälkä näyttää, mihin hän vielä pystyy. Päämääränä on olla muutaman vuoden päästä yksi Suomen ykkösartisteista.

– Olisipa se kymmenvuotias minä olisi tiennyt, millaista mun elämä vielä joskus on. Onhan tämä ihan hullua.

Aina yhteiskunnasta löytyy virhe, sen havainnut ihminen innostuu kirjoittamaan yleisönosastolle kiukkuisen viestin, jossa hämmästellään, miksi koululaitos ei ole tätäkään onnistunut hoitamaan kuntoon. Kuussa on käyty, mutta silti teinit varastavat aurauskepit viitostien varsilta.

Aika usein ihmettely kohdistuu siihen, kuinka vähän ja kuinka vääriä asioita koulussa opetetaan. Vastikään akatemiatutkija kertoi, miten koulussa pitäisi opettaa ymmärrystä, ongelmanratkaisua ja loogista päättelyä. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja taas ihmetteli, miten peruskoulu on mahdollista suorittaa hahmottamatta kuluttajalainojen käänteisen koron kokonaishintaa. Tunnustan avoimesti, että olen elänyt tähänastisen elämäni ymmärtämättä tuollaista seikkaa.

Toivoisin, että keskustelijat näkisivät koulun kokonaisuutena.

Koulua pitää kehittää ja tulevaisuudessa tarvittavia taitoja kuuluu pohtia, mutta opettajan näkökulmasta julkisuuden ulostulot vahvistavat helposti käsitystä siitä, että suomalainen koulu olisi täysin epäonnistunut työssään, vaikka oppimista käsittelevät mittaukset osoittavat toisin. Ammattilaisen on helppoa pohtia omaa erityisalaansa ja kummastella mediassa, miten tuota tai tätä oman erityisalan yksinkertaista asiaakaan ei onnistuta opettamaan.

Toivoisin, että keskustelijat näkisivät koulun kokonaisuutena. Vaikka joku yksittäinen seikka saattaa olla elintärkeä minun elämässäni, muut ihmiset ovat saattaneet rakentaa kokonaisen elämän ilman sen hallitsemista. He taas voivat pitää tärkeänä jotakin sellaista taitoa, josta minä en ole kuullutkaan.

Tarkoitus on antaa opetusta, joka luo pohjaa myöhemmälle oppimiselle.

Olisi tärkeää muistaa, että yhdyssana peruskoulu alkaa määritteellä perus-. Tarkoitus on antaa opetusta, joka luo pohjaa myöhemmälle oppimiselle. Yläkoulu on viimeinen paikka, jossa koko yhteiskunnan kirjo selvästi näkyy, ja samassa luokassa istuvat niin hyvät kuin hitaammat oppijat, sekä oman tiensä löytäneet että ne, jotka vielä pohtivat, mihin suuntaan elämässä kulkisi. Kaikki heistä elävät murrosiän siirtymävaihetta, jossa aikuisten mielestä elintärkeätkään asiat eivät aina paljoa paina.

Vaadittaessa kouluun uusia asioita pitää miettiä muutamaa seikkaa. Ensimmäinen harkittava asia on se, onko aihe sellainen, että se ihan oikeasti on jokaiselle tulevaisuudessa tärkeä. Voisiko se kuitenkin olla tarpeellinen vain osalle, ja kannattaisiko sitä siksi opettaa vasta jatko-opinnoissa?

Toinen pohtimisen arvoinen asia on se, onko aihe aidosti mahdollista jokaisen oppia. Kasvatuksellisessa mielessä olisi kammottavaa, jos osa koulussa käsiteltävistä asioista olisi vaikkapa käsitteellisesti niin monimutkaisia, että puolet oppilaista sen takia saisi päivittäin epäonnistumisen kokemuksia. Koululaitos on jo nyt tilanteessa, jossa 17,5 prosenttia oppilasta saa tukea selviytyäkseen opetussuunnitelmien vaatimuksista. Jos siis 97404 lasta ei suoriudu ilman erityisopetusta, kannattaisi pikemminkin karsia jotakin pois, ei ottaa uusia asioita mukaan.

Tärkein syy siihen, miksi peruskoulussa täytyy keskittyä perusasioihin, on kuitenkin se että opettaminen on paljon nopeampaa kuin oppiminen. Vaikka kasaisimme kaikki maailman tiedon opetussuunnitelmiin ja ilmiöoppisimme kouluissa vuorokaudet läpeensä, ei kaikki tieto meihin tartu - saati ikinä muutu toiminnaksi.

Mieti itse, hallitsetko vielä vaikkapa kerronnan keinot ja metsätyypit tai löytyvätkö teksteistäsi possessiivisuffiksit ja muistat, mitä tarkoittaa ruotsin dock. Varmasti ne kaikki on sinulle opetettu. Kyllähän katukuvassa näkyy ylipainoisia ihmisiäkin, vaikka koulussa on kyllä käyty läpi terveellinen ruokavalio. Ilmastonmuutoksesta muistan kuulleeni koulussa 80-luvun lopulla, mutta kolmenkymmenen vuoden jälkeenkin jahkaamme, täytyisikö asialle tehdä jotakin.

Itse pidin koulussa ainekirjoittamisesta, ja olen siitä itselleni tehnyt sivutyön, mutta en koe että siksi jokaisen koululaisen kuuluisi viikottain rustata lisää kirjoitelmia. Ehkä koulukeskusteluissa kannattaisi muistaa, että ihmiset oppivat asioita luokkahuoneiden ulkopuolella – ja joskus vielä aikuisenakin.

Tommi Kinnunen

Tommi Kinnunen on Kuusamossa syntynyt kirjailija sekä äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori. Häntä kiinnostavat teatteri, remontointi ja nikkarointi. Hän on vakuuttunut, että ainoastaan Koillismaalla on oikean näköistä metsää.

Retkipaikka on täynnä makkaran käristäjiä perheineen, eikä se ole mikään harvinainen näky. Etenkin loma-aikoina lähilaavujen kävijämäärät ovat yllättäneet.

Esimerkiksi Kintulammin retkipiste Tampereella on vetänyt 50 000 – 60 000 kävijää vuoden aikana.

Birgitan polku on suosittu vaellusreitti, joka kiertää kaupunkimaisen asutuksen lähellä Pirkanmaalla. Vähä-Riutta on sen yksi etappi.

Retkeily on saanut uusia piirteitä. Nyt suositaan pitkän vaelluksen sijaan lyhyttä piipahdusta luontoon. Lyhyessäkin ajassa luonnossa liikkuja virkistyy.

Lähiretkeilyä voi verrata lähiruokaan. Molempien tarkoitus on lyhentää matkoja ja vähentää päästöjä.

Polkua kävellessä metsä tulee lähelle ja liikuntaa saa miltei huomaamatta. Eikä tarvitse kilpailla nopeudessa.

Uutta retkeilyssä on myös roskattomuus. Enää ei leiripaikoilla välttämättä ole edes roskista.

Periaate on selvä: sen minkä jaksaa kantaa tullessa, jaksaa myös kantaa pois metsästä. Sitä paitsi tyhjäksi juotu pullo painaa paljon vähemmän ja sen voi kierrättää.

Päiväretkeilyn lisäksi puhutaan jopa tuntiretkeilystä. Lähilaavut ovat tyypillisiä kaupunkilaisten suosimia paikkoja: niiden lähelle pääsee autolla. Tarjolla on houkuttelevia polkuja, laavuja ja jopa uimapaikkoja.

Metsään tullaan usein perhekunnittain.

Retkialueitten suunnittelijat toivovat, että lämpö turvattaisiin hyvillä vaatteilla ja makuupusseilla. Näin nuotiopuut säästyvät ruoan laittoon ja tunnelman luomiseksi.

Lue myös:

Uupunut, eronnut ja rahaton Joni Hernberg löysi mielenrauhan metsästä: nokipannukahvin äärellä "maailma on aika hyvä paikka"

"Ulkomaalaisten on vaikea uskoa oikeuksia todeksi" – Jokamiehenoikeudet halutaan Unescon kulttuuriperintöluetteloon

Iso osa Suomen kansallispuistojen reiteistä huonossa kunnossa – samaan aikaan puistot ovat suositumpia kuin koskaan

"Hyvin epävarmaa korjataanko tätäkään" – Metsähallitus karsii taukopaikkojen verkostoa

Tiesitkö, että kivipino kansallispuiston tunturissa rikkoo lakia – Kokosimme vinkkejä, miten luonnossa kannattaa retkeillä oikein

Turkoosinsininen luontokohde Kiikunlähde on niin suosittu, että maasto sen ympäriltä on tuhoutunut ja lähde kärsii – uudet aidatkaan eivät pidättele ahneimpia vierailijoita

Kansallispuistoissa entistä enemmän kävijöitä, mutta niin myös rikkomuksia – tunnetko luonnossa liikkumisen säännöt?

Risukeitin säästää retkeilijän hartioita – polttoaine löytyy luonnosta

Katolisen kirkon hyväksikäyttöongelmaa käsitelleen kokouksen päätteeksi paavi Franciscus on vakuuttanut, että katolinen kirkko rankaisee lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyviä eikä rikoksia enää salailla.

Lapsia hyväksi käyttäviä katolisia pappeja "saatanan työkaluiksi” kutsunut paavi lupasi konkreettisia toimia lasten seksuaalisen hyväksikäytön poistamiseksi kirkosta.

Paavin puhe päätti kokouksen, jossa käsiteltiin lasten suojelemista seksuaaliselta hyväksikäytöltä katolisessa kirkossa. Kokoukseen osallistui noin 200 kirkon johtajaa eri puolilta maailmaa.

Kardinaaleille ja piispoille puhunut paavi sanoi, että kirkon on tehtävä kaikki mahdollinen seksuaalisen hyväksikäytön kitkemiseksi.

Franciscuksen mukaan katolinen kirkko aikoo saattaa syylliset oikeuden eteen vastuuseen teoistaan. Rikoksia ei jatkossa peitellä eikä vähätellä, katolisen kirkon johtaja sanoi.

Vatikaanin odotetaan julkistavan uudet toimintaohjeet lasten suojelemiseksi, uhrien auttamiseksi ja syyllisten rankaisemiseksi.

Katolisessa kirkossa on vuosien ajan paljastunut eri puolilla maailmaa erittäin laajoja lasten hyväksikäyttötapauksia.

Muokattu: 24.2. 14.30: Korvattu sana pedofilia sanalla lasten seksuaalinen hyväksikäyttö.

Lisää aiheesta:

Katolisen kirkon johtajat keskustelevat Vatikaanissa lasten hyväksikäytöstä – “Se, mitä olemme tehneet tähän mennessä, ei ole riittänyt”

Vaasan seudulla on viime aikoina tehty havaintoja varsin lähellä asutusta liikkuvista merikotkista. Välillä merikotkia on saattanut olla yhtä aikaa samassa paikassa jopa 10 – 15.

Vaasalaisen WWF:n merikotkatyöryhmään kuuluvan Pekka Peuran mukaan selitys merikotkaparville saattaa löytyä merikotkakannan kasvamisesta ja samalla täyttyvistä reviireistä.

– Elinympäristöt alkavat näillä alueilla olla täynnä, eikä kovin paljon uusia reviirejä mahdu, Peura arvelee.

Peuran arvion mukaan merikotkan pesimäalueeksi kelpaavat vanhat metsät alkavat lisäksi olla vähissä ja pesäpuuksi kelpaavista tukevista puista pulaa.

Siihen, että merikotkista on tehty monia havaintoja, saattaa vaikuttaa myös käynnistymässä oleva nuorten kotkien muuttoaika ja merikotkan pesintä. Peura tietää, että tilastojen mukaan ensimmäisiä munintoja on kirjattu jo helmikuun lopulla. Toki jotkut merikotkapariskunnat munivat vasta huhtikuussa.

– Aikaikkuna on aika iso. Sanotaan, että vanhojen pariskuntien ei tarvitse tuhlata aikaa seurusteluun, vaan hommat alkaa aika nopeasti, Peura naurahtaa.

Kuvaajalle mieluisa kohde

Vaasalainen Göran Puutio harrastaa luontokuvausta ja kuvaa erityisen mielellään merikotkia. Puutio kertoo nähneensä Vaasan seudulla kerralla jopa toistakymmentä merikotkaa.

Erityisen tärkeä hänelle on oman mökin lähellä asuva merikotkapariskunta, joka ikuistuu valokuviin usein.

– Tuntuu, että täällä asuva pariskunta tuntee minut ja tietää, ettei minusta ole niille vaaraa. Joskus kesällä ne päästävät minut jopa 50-100 metrin päähän, Puutio sanoo.

Monet merikotkakuvat Puutio joutuu kuitenkin nappaamaan 150-200 metrin metkan päästä. Hän ei käytä kuvaamisessa apuna piilokojuja tai syöttejä, joiden avulla saattaisi päästä lähemmäs lintuja.

Vaikka nykytekniikalla kuvaaminen on vanhoja filmikameroita helpompaa, lentävän kohteen kuvaaminen voi sillti olla välillä haastavaa.

– On aika yksinkertaista ottaa kuvia linnusta lennossa, mutta ei siinä paljon sommittelemaan ehdi, Puutio kertoo.

Göran Puutio kertoo ihailleensa merikotkaa pienestä pitäen. Hän muistaa, miten oli aika, jolloin merikotkia ei ollut. Nyt aika ajoin lintuja saattaa nähdä useitakin kerralla.

Onhan 70 poikastakin merkittävä tuotto verrattuna siihen, että 1970-luvulla ei havaittu yhtään eikä kaikkia pesiä edes tunneta ja tiedetä. Pekka Peura

Puution mökin lähistöllä asuvaa pariskunta näkyy usein nautiskelemassa auringonnoususta lähistön puussa. Sinne ne myös palaavat illalla reissuiltaan. Viime kesänä pariskunnalla oli pesässä poikanenkin.

– Toivottavasti ne tulevat tänäkin kesänä ja keväänä pesimään, Puutio toivoo.

Pesien tarkastamista ja poikasten rengastamista

Merenkurkku on yksi tärkeitä merikotkan elinalueita. Toissa vuonna alueella kirjattiin 96 poikasta ja viime kesänä yli 70. Vaikka pudotusta oli, määrä on silti mainio.

– Onhan 70 poikastakin merkittävä tuotto verrattuna siihen, että 1970-luvulla ei havaittu yhtään eikä kaikkia pesiä edes tunneta ja tiedetä, Pekka Peura sanoo.

WWF:n vapaaehtoiset seuraavat tunnettujen pesien tilannetta vuosittain ja tarkistavat myös mahdolliset uudet pesähavainnot. Uudet poikaset rengastetaan. Peura kuuluu Merenkurkun alueen vapaaehtoisiin..

– Jutun juoni on, että tarkastetaan tiedetyt vanhat pesät ja jos tulee vihjeitä tai itse löydetään uusia pesiä, nekin tarkastetaan. Ja kun poikaset ovat sopivan kokoisia, lyödään pultti polveen ja hilut kinttuihin niin monelle kuin saadaan, Peura naurahtaa.

Thaimaan kuningas Maha Vajiralongkorn on lähettänyt maljakollisen kukkia viisivuotiaalle suomalaispojalle, joka joutui kulkukoirien raatelemaksi Krabin Ao Nangin rannalla keskiviikkona. Kukkalähetyksestä kertoo Thaimaassa ilmestyvä englanninkielinen sanomalehti The Nation verkkosivuillaan.

The Nationin mukaan pojan kunto on kohentunut sairaalahoidossa ja hän pystyy jo istumaan sängyllään, eikä vaikuta enää niin pelokkaalta. Pojan puremahaavat ovat paranemaan päin eikä hänellä ole havaittu tartuntatauteja. Lääkäreiden mukaan poika päässee sairaalasta parin päivän sisään.

Konsuli Raimo Pahkasalo kertoi torstaina, että poliisi tiedotti tapauksesta myös Suomen suurlähetystöä Bangkokissa.

– Kulkukoiralauma oli ensin tapellut keskenään, ja siitä oli sitten käyty lapsen kimppuun, Pahkasalo kuvaili onnettomuutta.

Konsulin mukaan kulkukoirien hyökkäykset ovat turistialueilla hyvin harvinaisia. Hänen tietoonsa ei ole tullut viimeisen viiden vuoden aikana yhtäkään tapausta, jossa kulkukoira olisi käynyt suomalaisen turistin kimppuun Thaimaassa.

– Nyt oli kyllä pojalla huonoa tuuria matkassa. Thaimaassa on toki kulkukoiraongelma, mutta se ei yleensä koske turistialueita. Voi olla, että matkustustiedotteeseen laitetaan nyt maininta tästä, Pahkasalo sanoi.

Paikallishallinnon edustajan mukaan Ao Nangin kulkukoirat ovat tehneet jo tätä ennen useita hyökkäyksiä. Tämän vuoksi ne siirretään pois ranta-alueelta.

Voit keskustella aiheesta sunnuntai-iltaan klo 22 saakka.

Erikoisen liukas ajokeli haittasi matkantekoa vielä lauantai-iltanakin Sisä-Suomessa. Poliisi kertoo kahdesta bussionnettomuudesta, joissa kussakin oli osallisena noin 20 matkustajaa.

Muuramessa kello 18.30:n maissa linja-auto alkoi valua mäessä alas Riihivuorentiellä. Paikalle tilattiin matkan jatkamiseksi hiekkaa. Silti bussi valui taaksepäin, suistui tieltä jä päätyi ajoradan vasemmalle puolelle ojaan. Rytäkässä katkesi valopylväs ja taittui useita puita. Yksi matkustajista vietiin sairaalaan tarkistettavaksi, ja sähköyhtiö kävi kaatamassa vaarallisille sijoille jääneet puut.

Tampereella 20.50:n aikaan linja-auton kuljettaja menetti bussinsa hallinnan Lempääläntietä kulkiessaan, kun yritti loivaan ylämäkeen erittäin liukkaalla pinnalla. Tämäkin linja-auto sukelsi ajoradan vastakkaiselle puolelle ojaan.

Aiemmin päivällä Joutsassa kello 13:n jälkeen kolaroi kolme autoa 4-tiellä. Pääsyy ei tässä turmassa ollut jääpinnassa, vaan renkaassa. Etelän suuntaan ajaneesta autosta karkasi takarengas, joka singahti vastaantulevien kaistalle ja siitä lumipenkkaan. Pohjoisesta tullut autoilija jarrutti voimakkaasti ja sai peräänsä kaksi takanaan kulkenutta autoa.

Jo lauantain vastaisena yönä pulaan joutui raskaita ajoneuvoja, kun Varsinais-Suomessa kaksi rekkaa osui toisiinsa ja liukasteli osittain ojaan 8-tiellä. Kolmas rekka jäi samana yönä poikittain keskelle liukasta 1-tietä, minkä takia autot joutuivat kääntymään moottoritiellä takaisin.

Tieliikennekeskus kuvaili lauantaina ajokeliä talven huonoimmaksi.

Sunnuntaina jalankulkijoita varoitetaan liukkaista kävelyteistä koko Savossa ja Hämeessä sekä osissa pohjalais- ja karjalaiskuntia. Pohjois-Lapissa ajokeli on mahdollisesti vaarallinen.

Intiassa on viranomaisten tietoon tullut ainakin 35 uutta kuolemantapausta, jotka ovat johtuneet myrkyllisen alkoholin juomisesta.

Kuolemantapaukset on havaittu Intian itäisessä Assamin osavaltiossa.

Parisen viikkoa sitten tietoon tuli noin sata kuolemantapausta pohjoisissa Uttar Pradeshin ja Uttarakhandin osavaltioissa. Yli 200 sairastunutta on lisäksi sairaalahoidossa.

Intian viranomaisten mukaan käytännössä kaikki kuollet ovat olleet teeviljelmillä töissä olleita työläisiä, jotka olivat juoneet laittomasti valmistettua alkoholia.

Kuolleiden joukossa oli useita naisia.

Viranomaiset ovat pidättäneet kymmenen ihmistä laittoman, myrkyllisen alkoholin valmistamisesta ja myymisestä.

Uhrit kertovat saaneensa rajuja oireita, kuten rajua oksentelua, voimakasta rintakipua ja hengenahdistusta.

Etelä-Aasian maissa kuolee satoja ihmisiä juotuaan halpaa, kotipolttoista viinaa. Juomia on usein "terästetty" metanolilla, joka nostaa alkoholiprosenttia, mutta on myös erittäin myrkyllistä.

Lue lisää:

Intiassa yli 90 kuollut myrkkyviinaan, sairastuneista osa kriittisessä tilassa

Keskustan kansanedustaja Matti Vanhanen on joutunut päivystykseen kesken vaalitilaisuuden Espoossa sunnuntaina.

Vanhanen oli vaalitilaisuudessa espoolaisessa kauppakeskuksessa, kun häntä alkoi huimata.

– Se oli hyvin lievä huimaus. Häntä alkoi heikottaa, ja hän meni istumaan. Hän on nyt päivystyksessä tarkistuksessa, kertoi Vanhasen avustaja Jari Flinck Ylelle ennen kolmea sunnuntaina.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Paikalla kävi ensihoito, joka toimitti Vanhasen päivystykseen.

Tarkempaa tietoa siitä, mistä huimaus johtuu, ei vielä ole. Flinckin mukaan arvot olivat kunnossa, kun Vanhasen tilanne tarkistettiin paikan päällä.

Käyntiä päivystyksessä kuitenkin suositeltiin.

Mistään dramaattisesta ei Flinckin mukaan ole kyse ja vaalityö jatkunee normaalin tapaan.

Flinck kertoo, että Vanhasella on päällä voimakas antibioottikuuri flunssan takia.

Poliisi selvitti sunnuntaina luonnonsuojelurikkomusta Kittilän Paartoselässä.

Hiihtäjä löysi lauantaina iltapäivällä maakotkan hengettömänä ladun viereltä. Hiihtäjä ilmoitti havainnosta poliisille.

Kuollutta lintua ei enää ollut löytöpaikalla virkavallan ehdittyä ladulle. Paikalla oli nähty tällä välillä moottorikelkkailija, jonka henkilöllisyydestä poliisi oli kiinnostunut.

Kotkan talteenottaja ilmoittautui hyvin pian poliisin tiedotettua mysteeristä. Kotkan ruumis lähetetään tutkimuksiin.

Rauhoitetun kuolleen eläimen ottaminen itselleen on luonnonsuojelurikkomus, josta voi langeta rangaistus. Maakotka on erityisesti suojeltu laji, joka uhkaa hävitä.

Suurin osa maakotkista on Pohjois-Suomessa, ja noin 80 prosenttia tunnetuista reviireistä on Lapissa. Pesivä kanta on Metsähallituksen arviossa nelisensataa maakotkaparia.

Lue myös:

Kainuussa rengastettu maakotka on Euroopan vanhin: "Mukava kuulla, että se on hengissä"

Merikotkia hämmästellään Vaasassa – asutuksen lähellä nähty kerralla jopa 10 – 15 lintua: "Elinympäristöt alkavat näillä alueilla olla täynnä"

Vaasalainen Katja Lahti harppoo lumikinoksen läpi keltaisen omakotitalon etuovelle, avaa oven ja astuu sisään. Kylmillään olevassa talossa on enää vain vähän asumisen jälkiä.

Pojan huoneessa seinää koristaa pari julistetta, olohuoneen keskellä seisoo muovikuusi, ikkunalla on kynttelikkö.

– Lähdimme täältä evakkoon kuusi vuotta sitten joulun jälkeen. Kaikki jäi tänne.

Mukaan talosta otettiin vain jonkin verran tekstiilejä, jotka pystyttiin pesemään 90 asteen lämpötilassa. Huonekalut haki ja vei Venäjälle hyväntekeväisyysjärjestö.

– Sanoivat, että Venäjällä on suurempiakin ongelmia kuin home, hymähtää Lahti.

Lahti on käymässä talossaan viimeisiä kertoja. Hän on juuri sopinut, että luovuttaa talonsa ilmaiseksi uudelle omistajalle.

Unelmasta tuli painajainen

Vaasan Pappilanmäellä sijaitseva omakotitalo oli Lahdelle ja hänen silloiselle miehelleen kuin lottovoitto. He ostivat talon kahdeksan vuotta sitten.

Vuonna 1978 rakennettu talo oli peruskorjattu 2000-luvun puolella. Reilun 200 000 euron kauppahinta tuntui kohtuulliselta, sijainti oli hyvä, tontti oli uusien omistajien toiveiden mukaisesti sopivan pieni eikä remontteja ollut tiedossa.

Paljon on tapahtunut talon ostamisen jälkeen. Katja Lahti on nyt kolmen lapsen äiti ja yksinhuoltaja. Hän on altistunut homeelle niin, että talossa hän voi käydä vain käännähtämässä.

– Ahdistaa sekä fyysisesti että henkisesti, sanoo Lahti ja silmäilee ympärilleen tyhjässä talossa. Katseessa on surua ja pettymystä.

Katja Lahti alkoi itse oireilla heti muuton jälkeen. Hänellä oli jatkuvaa flunssaa, yskää, poskiontelotulehduksia ja yleistä huonovointisuutta. Myös Lahden vanhemmalla pojalla oli jatkuva nuha.

– Olin silloin raskaana ja vauvan syntymän jälkeen myös vauva alkoi oireilla. Jälkeenpäin on helppo nähdä, että vauvan pahat univaikeudet johtuivat siitä, että asuimme hometalossa.

Imettämisen loputtua vauvalla alkoi tulehduskierre.

– Yhdennentoista korvatulehduksen jälkeen totesin, että tämä ei voi olla normaalia. Vähän ennen joulua 2012 ajattelin, että nyt täytyy selvittää, mistä perheen sairastelu johtuu.

Kokenut asiantuntija havaitsi heti taloon tultuaan aistinvaraisesti, että talossa kaikki ei ole kunnossa.

– Siltä istumalta etsin meille vuokra-asunnon ja muutimme pois heti joulun jälkeen, muistelee Lahti, joka silloin oli viimeisillään raskaana.

Tarkemmat tutkimukset osoittivat epäilykset tosiksi. Talo oli pahoin homeessa. Talossa todettiin rakennevirheitä ja myös peruskorjauksessa oli tehty kohtalokkaita virheitä.

Pitkä oikeustaistelu

Takana on yhteensä liki kuuden vuoden oikeuskäsittely ensin käräjäoikeudessa ja sitten hovioikeudessa.

Lopullinen oikeuden päätös kauppaa koskevasta riita-asiasta tuli viime elokuussa. Lahti sai alennusta kauppahinnasta, mutta hän laskee ottaneensa takkiin kuitenkin reilusti 100 000 euroa.

– Lähdimme alun perin hakemaan kaupan purkua. Se oli asianajajan mukaan realistinen tavoite ja meidän piti olla vahvoilla, selvittää Lahti.

Tilanne kuitenkin muuttui yllättäen. Istuntopäivä käräjäoikeudessa oli jo määrätty, kun tyhjillään olleessa talossa tapahtui vahinko. Siellä hajosi kaukolämpöputken liitoskohta ja taloon pääsi suihkuamaan kuumaa höyryä yli viikon ajan.

– Tämä lisävahinko muutti kaiken. Jouduimme perumaan jo sovitun istuntopäivän emmekä voineet enää hakea kaupan purkua Purun edellytys on, että kiinteistö palautetaan myyjälle siinä kunnossa kuin se on ollut kaupanteon hetkellä, kertaa Lahti onnettomia tapahtumia.

– Tämän talon kanssa aivan kaikki on mennyt pieleen.

Pakko vetää henkeä

Oikeuden päätöksen jälkeen Lahden oli pakko vetää jonkin aikaa henkeä ja kerätä voimia. Vuosien jaksamisen jälkeen tuli romahdus ja pelkkä tyhjillään seisovan talon ajatteleminen tuntui ylivoimaiselta.

Nyt hän tuntee taas olevansa voimissaan ja on aika hankkiutua talosta eroon.

Vaikka oikeudesta tuli voitto, Lahden vaihtoehdot olivat vähissä.

– Talon korjauskustannukset on arvioitu niin suuriksi, että minulla ei olisi mitään mahdollisuuksia korjata sitä enkä tiedä, olisiko korjaamisessa mitään järkeäkään. Ennen lisävahinkoa arvioitiin, että korjaaminen olisi maksanut yli 150 000 euroa.

Myös talon purkaminen tulisi kalliiksi. Sekin maksaisi yli 20 000 euroa.

– Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi löytää kaupungin vuokratontilla seisovalle talolle uusi omistaja. Painajainen päättyy vasta kun saan luovuttaa talon avaimet jollekin toiselle.

Valtava helpotus

Katja Lahti julkaisi muutama päivä sitten ilmoituksen nettikirppiksellä. Hän lupasi talonsa ilmaiseksi, jos vain löytyisi joku, joka etsii remontti- tai purkukohteita projekteiksi.

"Minulle olisi kuin lottovoitto löytää joku, joka ottaisi tästä itselleen projektin", vetosi Lahti ilmoituksessaan.

Lahden puhelin alkoi soida heti ja puolessatoista tunnissa talolle löytyi uusi omistaja. Kiinnostuksen määrä yllätti täysin Lahden.

– Laitoin ilmoituksen lähinnä selvittääkseni, voisiko löytyä joku, joka ottaisi tämän taakan pois harteiltani. Yllätys oli se, että asia eteni näin vauhdilla. Talolle olisi nyt ottajia jonoksi asti.

Nyt olo on sanoinkuvaamattoman helpottunut, kun pääsen siitä lopullisesti eroon ja voin jatkaa ja suunnitella elämääni eteenpäin. Katja Lahti

Lahti pani merkille, että lukuisten yhteydenottajien joukossa oli niitäkin, jotka selvästi olivat kiinnostuneita peruskorjaamaan talon, vaikka Lahti itse sitä ensisijaisesti purkukohteena markkinoikin.

Lahti painottaa, että on uuden omistajan asia miettiä, mitä talolle kannattaa tehdä. Hän on oman ratkaisunsa tehnyt.

– Talon pitkä historia ei ole kaunis eikä kiva ja minulle se on ollut aivan valtava taakka. Nyt olo on sanoinkuvaamattoman helpottunut, kun pääsen siitä lopullisesti eroon ja voin jatkaa ja suunnitella elämääni eteenpäin.

Ammattilaiset avuksi

Omakotitalojen kosteus- ja homevauriot ovat vain harvoin niin pahoja, että ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi jää talon purkaminen.

– Kyllä ne ovat yksittäistapauksia ja yleensä silloin on kysymys vanhoista rakennuksista tai siitä, että rakennusvirhe remontissa on päässyt aiheuttamaan totaalista tuhoa, toteaa sisäilma- ja korjausneuvonnan päällikkö Timo Kujala Hengitysliitosta.

Kujalan mukaan pääosa homevaurioista pystytään korjaamaan ja usein myös aivan kohtuullisin kustannuksin. Home- ja kosteusvaurioiden korjaaminen edellyttää kuitenkin vankkaa asiantuntemusta työn kaikissa vaiheissa.

– Tasokas kuntotutkimus mahdollistaa onnistuneen korjaussuunnittelun ja korjaustyön. Kuntotutkijaksi kannattaa valita kosteus- ja homevaurioihin erikoistunut sertifioitu ammattilainen, painottaa Kujala.

Näissä tilanteissa tiedon tarpeen lisäksi henkisen tuen tarve on suuri. Timo Kujala

Kujalan mukaan toimenpiteisiin kannattaa ryhtyä heti, kun herää epäilys, että asunnossa kaikki ei ole kunnossa.

– Asukkaiden terveys on kaikkein tärkeintä, toteaa Kujala.

Hengitysliitolla on neuvontapuhelin, jossa liiton korjausneuvojat opastavat homevaurioihin, ilmanvaihto-ongelmiin, rakentamiseen ja muihin sisäilma-asioihin liittyvissä kysymyksissä. Neuvonnan tarve on suuri. Puheluita tulee vuosittain kolmisen tuhatta.

Kujala tietää, että monet ihmiset joutuvat Katja Lahden tavoin hankaliin tilanteisiin home- ja kosteusvaurioiden takia. Prosessit ovat raskaita.

– Olemme Hengitysliitossa myös kuuntelijoita. Näissä tilanteissa tiedon tarpeen lisäksi henkisen tuen tarve on suuri, toteaa Kujala.

Tarinan opetukset

Katja Lahti on raskaina vuosinaan kohdannut monia kohtalotovereita. Vertaistuen merkitys on ollut suuri. Se on auttanut jaksamaan.

– Mielelläni kerron kokemuksistani jatkossakin, jos siitä on jollekin apua.

Nyt kun Katja Lahdella on päällimmäisenä helpotuksen tunne siitä, että vuosien koettelemus on vihdoin päättymässä, hän jaksaa myös iloita monista asioista.

– Menetetty raha on kuitenkin vain rahaa. En ole koskaan ollut materialisti ja entistä enemmän osaan nyt arvostaa terveyttä.

Lahti itse ja talossa asumisen aikana syntynyt poika ovat kumpikin altistuneet homeelle, mutta muita vaikutuksia perheen terveyteen ei hometalossa asumisesta jäänyt.

Paitsi terveyttä Lahti osaa nyt arvostaa myös vuokralla asumista.

– En ole ollenkaan varma, haluanko enää koskaan hankkia omistusasuntoa.

Erityisluokassa sattuu ja tapahtuu.

Oppilaalla voi olla esimerkiksi taipumus ahdistukseen ja paniikkihäiriöihin. Kun tehtävät eivät suju tai vastauksia pitää korjailla, päreet palavat.

Silti helsinkiläinen erityisluokanopettaja Maija Koski pystyy laskemaan uransa varrelle sattuneet uhkaavat tilanteet yhden käden sormilla.

Erityisopettaja vie oppilaan ulos luokasta ja kertoo hänelle, ettei hätä ole tämän näköinen. Koulunkäyntiavustaja huolehtii sillä aikaa luokasta. Viiden minuutin jäähyn jälkeen oppilas palaa luokkaan ja opetus jatkuu.

Onnistumisista huolimatta erityisluokkien määrää on Suomessa kuitenkin vähennetty.

Tukea kaipaavia oppilaita on siirretty tavallisille luokille. Melu lisääntyy, oppiminen heikkenee ja kaikki väsyvät.

Yle julkaisi alkuviikosta tavallisen opettajan tarinan, jossa luokanopettaja Hanna kertoo, miten hän luotsaa 46 ekaluokkalaisen ryhmää. Kolmasosa jättiluokan oppilaista tarvitsisi erityistukea opiskeluun.

Nimettömänä haastattelun antanut Hanna puhuu ryhmälle kaiutinmikrofonin kautta, että ääni kestäisi. "En ole koskaan ollut näin väsynyt", Hanna sanoo Ylen haastattelussa.

Miten tässä näin pääsi käymään?

Erityisluokanopettaja Maija Koski pitää tavallisten peruskoululuokkien tilannetta painajaisena. Hän ei vaihtaisi työtään luokanopettajan kanssa.

– Muutoksen taustalla on kaunis ajatus kaikille yhteisestä koulusta. Ketään ei leimata erilaiseksi, ja kaikki kelpaavat samoihin olosuhteisiin.

Yksi ihmiskunnan suurimmista neroista Albert Einstein sanoi: En koskaan opeta oppilaitani. Luon heille vain olosuhteet, joissa he voivat oppia.

Kosken luokalla se tarkoittaa kahta aikuista, yhdeksää oppilasta ja omaa opettajaa, joka opettaa kaikki aineet lukuunottamatta musiikkia ja teknisiä töitä.

Nyt nämä oppilaat halutaan samoihin ryhmiin muiden oppilaiden kanssa.

Opetushallitus myöntää, että erityisluokkien vähentäminen sattui ikävästi samaan aikaan koulusäästöjen kanssa. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen päällikkö Ulla Laine toivoo erityisluokkien sijaan joustavia pienryhmiä.

– Erityisluokkahan saattaa olla vaikka toisessa koulussa. Lapsi lähetetään jonnekin ihan muualle. Jonkun lapsen tilannehan voi olla vain hetkellisesti sellainen, että hän tarvitsee lisää tukea, Laine sanoo.

Vastaan taistelevat siis kaksi ajatusmaailmaa, mutta kumpi niistä toimii: erityisopetus vai inkluusio eli kaikkien ottaminen samaan ryhmään.

Melu haittaa oppimista

Hälyssä keskittyminen on hankalaa. Työpaikoilla avokonttoreiden kainaloon on ryhdytty lisäämään hiljaisia huoneita, joissa voi välillä keskittyä. Osan työstä voi tehdä etänä.

Aalto-yliopisto ja belgialainen Erasme-sairaala tutkivat lapsilla ja aikuisilla niin kutsuttua cocktailkutsu-ilmiötä. Cocktailkutsuilla vieraat sukkuloivat puheensorinan keskellä ja käyvät sujuvaa small talkia yhden vieraan kanssa kerrallaan.

Kyky keskittyä yhteen äänilähteeseen melun keskellä kehittyy vasta iän myötä. Tutkimuksessa oli aikuisia ja 6–9-vuotiaita lapsia. Kaikkein vaikeinta melussa keskittyminen oli lapsilla, joilla oli oppimishäiriöitä.

Nyt tavalliset luokat ovat kuitenkin pahimmillaan 50 oppilaan kaoottisia tiloja, joissa kaikki taistelevat elintilasta.

Laaja kirjo diagnooseja

Erityisluokilla oppilaiden diagnoosien kirjo on iso: laaja-alaisia oppimishäiriöitä, neurologisia diagnooseja, keskittymisongelmia.

Erilaisia kirjainyhdistelmiä riittää: esimerkiksi tarkkaavaisuushäiriö ADHD ja Aspergerin syndrooma.

Tietosuoja on tiukka. Opettaja ei saa tietoa oppilaiden diagnooseista. Erityisopettajan on saatava vanhempien luottamus. Kun se syntyy, tietoa lasten tilanteesta on helpompi saada. Mutta vain, jos vanhemmat päättävät luottaa.

Tiedonpuute ei ole kuitenkaan este.

– Lapsi on lapsi ja oppilas, ja oppilas oppii ilman diagnooseja. Matkan aikana kyllä selviää, miten se onnistuu ja mikä häntä kiristää, Koski sanoo.

Maija Koski on tehnyt erityisluokanopettajan työtä 25 vuotta. Hän ihmettelee, miksi Suomessa demonisoidaan erityisluokkia. Kaikki eivät pärjää 50 oppilaan yhteisluokissa.

– Opettaja heitetään syvään päähän ja erityislapselle se on pedagoginen heitteillejättö, Koski sanoo.

Tätä sanotaan siis opetuskielessä inkluusioksi.

Kaikille ei sovi, että luokka vaihtuu koko ajan

Ilmiö sai alkunsa, kun koulua kehitettiin lapsille, joilla oli fyysisiä vammoja. Kouluihin rakennettiin pyörätuoleille ja rollaattoreille ramppeja ja hissejä.

Mukaan haluttiin myös oppimishäiriöstä kärsivät. Periaatteessa luokassa pitää olla silloin koulunkäyntiavustaja. Mutta aina niin ei ole.

Syntyi jättiluokkia, joissa on mukana sekä “tavallisia oppilaita” että erityistuen tarpeessa olevia lapsia. Niitä, jotka oppivat hitaammin eivätkä pysty keskittymään.

– Erityisluokkien maine eristävinä yksikköinä on tosi vanhanaikaista. Kaikille ei sovi, että opettaja tai luokkahuone vaihtuu koko ajan. Miksi tällaista mahdollisuutta ei voi tarjota oppilaalle, jos hän sitä tarvitsee? Koski kysyy.

Yhtenä onnistumisen merkkinä Koski pitää sitä, että kaikki hänen erityisoppilaansa ovat saaneet peruskoulun jälkeen jatko-opintopaikan.

Se on yksi tapa mitata, miten suomalainen peruskoulu on onnistunut.

Jutusta voi keskustella klo 20 asti.

–Äiti, onko sinulla salaisuuksia?

Näin barcelonalaisen Manuel Barberon poika kirjoitti viisi vuotta sitten vähän ennen joulua lähettämässään WhatsApp-viestissä. Poika kirjoitti viestin omasta huoneestaan samassa talossa olevalle äidilleen.

Poika oli lopettanut koulun 16-vuotiaana. Syyksi hän oli kertonut, että haluaa opiskella parturikampaajaksi. Uudetkaan opinnot eivät kuitenkaan sujuneet. Masentunut poika linnoittautui huoneeseensa eikä perhe saanut häneen kontaktia.

Vanhemmat ajattelivat masennuksen johtuvan koulukiusaamisesta. Introverttia poikaa oli kiusattu yläkoulussa.

Pojan eristäytymisessä oli kyse kuitenkin muusta. Sen hän kertoi niin ikään huoneestaan lähetetyllä viestillä.

–Opettajani hyväksikäytti minua koulussa, luki viestissä.

Lopulta poika sanoi saman asian vanhemmilleen myös kasvotusten. Niistä paistoi pojan isän Manuel Barberon mukaan häpeä. Barbero raivostui. Myös hän itse oli lapsuudessaan ollut hyväksikäytön uhri.

– Ensimmäinen ajatukseni oli, että tapan opettajan, Barbero sanoo lähes tasan viisi vuotta pojan tunnustuksen jälkeen koulun edustalla sijaitsevassa puistossa

.

Kymmeniä uhreja

Väkivallan sijaan Barbero päätti saattaa opettajan vastuuseen teostaan. Silloin hän ei vielä tiennyt, että uhreja olisi enemmän. Opettaja oli ehtinyt hyväksikäyttää kolmen vuosikymmenen aikana lukuisia oppilaita.

Hän työskenteli Barcelonassa Sants-Les Cortsin kaupunginosassa sijaitsevassa Maristas-koulussa liikunnanopettajana 1970-luvun puolivälistä vuoteen 2011 saakka.

Muut uhrit alkoivat paljastua, kun Barberon poika suostui isänsä pyynnöstä vihdoin tekemään rikosilmoituksen. Lopulta poika kertoi, että opettaja oli raiskannut hänet lukuisia kertoja.

– Aloin saada sähköpostia opettajan muilta uhreilta. Niitä tuli kymmeniä. Osa hyväksikäytöistä oli tapahtunut kolmekymmentä vuotta sitten, osasta oli kulunut vasta muutama vuosi, Barbero kertoo.

Manuel Barberon pojan tekemästä rikosilmoituksesta sai alkunsa yksi Espanjan suurimmista pedofiiliskandaaleista. Se tunnetaan nimellä, caso Maristas, tapaus Maristas.

Maristas on kansainvälinen järjestö, joka ylläpitää uskonnollisia kouluja yli 80 maassa. Koulut eivät kuulu suoraan katolisen kirkon alaisuuteen, vaan järjestöllä on oma Roomassa toimiva johtajansa.

Kouluilla on Espanjassa ollut perinteisesti hyvä maine. Opettajina toimivat pappien ja järjestöön kuuluvien veljien lisäksi tavalliset opettajat.

Manuel Barberon poikaa hyväksikäyttänyt liikunnanopettaja oli yksi heistä.

Opettaja tarjosi hierontaa

Tutkimuksissalöytyi todisteita siitä, että liikunnanopettajan toiminta oli ollut koulun tiedossa.

Lisäksi rikosilmoituksia tehtiin yhteensä kahdestatoista Barcelonan kolmessa Maristas-koulussa työskennelleestä opettajasta tai papista.

Monet uhrit ovat astuneet julkisuuteen Barberon rohkaisemina.

Yksi heistä on 25-vuotias Alexander Pacheco, joka vaikeni Manuel Barberon pojan tapaan useiksi vuosiksi.

– Halusin vain unohtaa tapahtuneen. Kun huomasin, että opettajalla oli muitakin uhreja, minäkin halusin puhua, hän kertoo hyväksikäytön uhreja auttavan yhdistyksen toimistossa vain muutaman korttelin päässä koulusta.

Pacheco oli yläkoulussa, kun hän pyysi vapautusta liikuntatunnilta jalkapallossa saamansa revähdyksen vuoksi.

– Tunnin jälkeen opettaja pyysi minua huoneeseensa ja sanoi, että voisi hieroa revähtänyttä jalkaa. Sitten hän pyysi minua riisuutumaan.

Aluksi hieronta oli Pachecon mukaan normaalia.

– Sitten hän alkoi yhtäkkiä kosketella intiimialueitani. Hämmennyin enkä osannut aluksi tehdä mitään. Pyysin päästä vessaan, puin vaatteet päälleni ja lähdin pois huoneesta.

Pacheco ei kertonut tapauksesta kenellekään. Häpeä oli liian suuri. Hän kokee olevansa kaikesta huolimatta onnekas.

– Tunnen monia, joita opettaja kosketteli ja hyväksikäytti lukuisia kertoja. Minä jouduin uhriksi vain kerran.

Manuel Barberon poika ei ole toipunut pitkään jatkuneesta hyväksikäytöstä.

–Emme uskalla jättää poikaa hetkeksikään yksin. Hän on yrittänyt itsemurhaa useita kertoja, Barbero sanoo.

Lakimuutos parantaisi uhrien asemaa

Osa Maristas-skandaalissa syytteeseen joutuneista opettajista ja papeista on kuollut.

Elossa olevatkaan eivät joudu oikeuteen vastaamaan teoistaan todisteista huolimatta.

Syy on Espanjan rikoslainsäädännössä.

Sen mukaan hyväksikäytöstä on pitänyt nostaa syyte viimeistään 5-15 vuotta sen jälkeen, kun uhri on tullut täysi-ikäiseksi. Hyväksikäytöstä, raiskaus mukaan lukien, on pitänyt tehdä rikosilmoitus viimeistään, kun uhri on täyttänyt 33 vuotta.

Tähän on todennäköisesti tulossa muutos, sillä Espanjan hallitus on tehnyt luonnoksen lakimuutosesityksestä, joka pidentäisi hyväksikäyttörikosten vanhenemisaikoja.

Mikäli lakimuutos menee läpi, hyväksikäyttöjen vanhenemisaika olisi 10-20 vuotta sen jälkeen, kun uhri on täyttänyt 30 vuotta.

Työn alla on yhteensä 11 lakia, joiden tarkoitus on muun muassa ennalta ehkäistä hyväksikäyttöjä, parantaa uhrien asemaa ja pidentää hyväksikäytöistä annettavia tuomioita.

Opettajaa odottaa pitkä tuomio

Tänä vuonna alkavassa Maritas-oikeudenkäynnissä syytettyjen penkillä istuu ainoastaan Barberon poikaa hyväksikäyttänyt entinen liikunnanopettaja.

Hän on tunnustanut osan teoista, jotkut niistä jopa kameran edessä skandaalista kertovassa Shootball-nimisessä dokumentissa. Siinä näytetään, kun opettaja pyytää polvillaan anteeksi tekojaan.

Dokumentti kertoo myös Manuel Barberon taistelusta poikansa ja muiden uhrien puolesta.

Syyttäjä vaatii opettajalle 22 vuoden vankeustuomiota. Barbero ei kuitenkaan ole tyytyväinen.

–Hän ei joutunut tutkintavankeuteen, vaan odottaa tuomiota vapaalla jalalla.

Barbero syyttää sekä poliisia että Maristas-koulun johtoa haluttomuudesta tutkia tapauksia. Barberon mukaan Maristas-koulun johto yritti myös lahjoa uhreja ja heidän perheitään hiljaisiksi.

–Vieläkään he eivät ole pyytäneet anteeksi. Poikaani ei myöskään aluksi uskottu.

Oikeudenkäynti opettajaa vastaan käydään näillä näkymin maaliskuussa.

Hän sai syytteen ainoastaan neljästä hyväksikäytöstä, vaikka uhreja on moninkertainen määrä.

Hyväksikäytöt ovat olleet tabu

Maristas-tapauksen jälkeen Espanjassa on noussut julkisuuteen monia uskonnollisten, pääasiassa katolisten koulujen piirissä tapahtuneista hyväksikäyttöjä.

Maan suurin sanomalehti El País on julkaissut tänä vuonna lukuisia artikkeleita, joissa uhrit kertovat hyväksikäytöstä.

Lehti on haastatellut satoja uhreja.

Hyväksikäyttötapaukset ajoittuvat 1940-luvulta viime vuosiin.

Espanjassa katolisen kirkon piirissä hyväksikäytöistä on perinteisesti vaiettu. Viimeisen 30 vuoden aikana maassa on nostettu ainoastaan 33 siviilikannetta hyväksikäytöstä syytettyjä pappeja vastaan.

Viime vuonna Vatikaanille tehtiin kaksi kertaa enemmän ilmoituksia hyväksikäytöistä kuin edellisvuonna. Suurin osa tuli espanjankielisistä maista.

Espanjan pappiskonferenssi ei suostu luovuttamaan minkäänlaisia tietoja sen tietoon tulleista hyväksikäyttötapauksista.

Espanjan uskonnollinen konferenssi, Confer, on kuitenkin päättänyt kokoontua keskustelemaan katolista kirkkoa kuohuttavista hyväksikäyttötapauksista.

Lue myös:

"Hän laittoi tuntihotellin sängyn tärisemään ja halusi painia kanssani, kuten aina" – Yle tapasi katolisen papin hyväksikäytön uhrin Vatikaanissa