Tommi Korpela esittää Moskovan elokuvajuhlilla palkitussa roolityössään kirjoittajan blokista kärsivää kirjailija Eero Kailaa, jonka ura ja parisuhde ovat pahasti solmussa.
Suomessa Tyhjiö palkittiin hiljattain parhaan elokuvan Jussi-palkinnolla sekä kolmella muulla Jussilla.
Elokuva syntyi poikkeuksellisesti lukuisissa pätkissä ja talkootöinä. Taannoisessa Ylen haastattelussa Tommi Korpela kuvailikin Tyhjiön kuvausten puhdistaneen näyttelijän omaa päätä.
– En tiedä, toiko tämä mitään uutta katsojalle mun näyttelijäntyön suhteen. Mutta mun mieltä vapautti paljon, kun ei ollut perinteistä tuotantopainetta. Yleensä elokuvissa joku hengittää kellon kanssa niskaan, ja sanoo, että sulla on kolme minuuttia aikaa suoriutua niin, että koko Suomi rakastaa.
Keskinäinen kilpailu on vahvasti läsnä perhepäivällisellä. Oikealla Tyhjiön naispääosaa esittävä Laura Birn.Heikki Farm / Bufo
Palkittuja eri maanosista
Aleksi Salmenperän ohjaama Tyhjiö nähtiin torstaina päättyneiden Moskovan elokuvajuhlien kilpasarjassa.
Tuomaristoa johti eteläkorealainen Kim Ki-duk, eräs Aasian merkittävimmistä elokuvaohjaajista.
Parhaan naispääosan palkinto myönnettiin iranilaiselle Soha Niastille roolistaan psykologisessa draamassa My Second Year in College.
Oulun laajan seksuaalirikosvyyhdin toinen käsittely alkoi tänään Oulun käräjäoikeudessa. Kyseessä on tapaus, jossa uhrina on ollut alle 15-vuotias tyttö ja epäiltynä on kahdeksan ulkomaalaistaustaista miestä. Tänään alkaneessa käsittelyssä miestä syytetään lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Juttukokonaisuuden ensimmäinen oikeudenkäynti alkoi käräjäoikeudessa tämän viikon tiistaina. Siinä miestä syytetään törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta.
Laajassa seksuaalirikosvyyhdissä lapsen hyväksikäyttöä on kestänyt miltei viisi kuukautta yksityisasunnoissa, kesäkuun alusta lokakuun loppuun viime vuonna. Myös epäillyn fyysisen pahoinpitelyn tekoajaksi on merkitty sama kuin muissa rikoksissa, eli lähes viisi kuukautta.
Rikoskokonaisuuteen kuuluu siis kahdeksan juttua, joissa kussakin on sama uhri ja eri epäilty. Kukin juttu käsitellään erikseen ja niistä pyritään antamaan tuomio kesän aikana.
Suomessa on neljä seksuaalirikoksiin erikoistunutta syyttäjää ja Pia Mäenpää on yksi heistä. Oulun syyttäjävirastossa ei ole yhtään seksuaalirikoksiin erikoistunutta syyttäjää.Yle / Paulus Markkula
Tapauksen toinen syyttäjä, kihlakunnansyyttäjä Pia Mäenpää Itä-Suomen syyttäjänvirastosta on yksi neljästä Suomessa seksuaalisiin väkivaltarikoksiin erikoistuneista syyttäjistä. Mäenpään mukaan Oulun juttukokonaisuus on ainutlaatuinen, mutta ei ainut laatuaan. Mäenpää tietää tapauksia, joissa on ollut yksi uhri ja esimerkiksi 2-4 epäiltyä tekijää.
– Tämän tapauksen nostaa esille epäiltyjen määrä ja se, että uhrina on yksi ja sama henkilö useamman kuukauden ajan.
Mäenpään mukaan tapauksia, joissa on yksi uhri ja useita vastaajia, tai että on yksi epäilty ja useita uhreja, esiintyy kuitenkin säännöllisen epäsäännöllisesti.
Kihlakunnan syyttäjän mukaan ei ole näyttöä siitä, että laajassa seksuaalirikoskokonaisuudessa epäillyt olisivat käyttäneet lasta yhtä aikaa ja samassa tilanteessa seksuaalisesti hyväkseen. Hyväksikäytöt ovat siis olleet erillisiä tapauksia.
Kyse ei ole ollut esimerkiksi joukkoraiskauksesta?
– Ei missään tapauksessa.
Hän kertoo myös, että osa syytetyistä tunsi toisensa, osa tiesi ja osa ei tuntenut toisia lainkaan.
"Asianomistaja ikä tekee tapauksesta harvinaisen"
Oulun seksuaalirikostapauksen selvittelyssä on käynyt ilmi, että netillä ja somella on ollut osuutta osassa epäillyistä rikoksista.
– Oulun tapauksessa tutustuminen on tapahtunut netissä. Kun esimerkiksi hakee seuraa jonkin sovellutuksen kautta, niin on paljon henkilöitä, jotka voivat käyttää tilaisuutta hyväkseen, Mäenpää sanoo.
Mäenpään mukaan nyt käytävissä oikeusjutussa ei kuitenkaan ole näyttöä siitä, että kyse olisi netissä tapahtuvasta järjestelmällisestä toiminnasta.
Laajan juttukokonaisuuden ensimmäisen jutun käsittely alkoi tämän viikon tiistaina Oulun käräjäoikeudessa. Miestä epäillään törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta.Mari Jäntti / Yle
Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen pitää kahdeksan epäillyn tapausta harvinaisena.
– Asianomistaja ikä tekee tapauksesta harvinaisen. Varsinkin se, että noinkin nuorta henkilöä on noin moni epäilty käyttänyt hyväksi. Enpä muista vastaavanlaista tapausta Suomen rikoshistoriasta.
Tolvasen mukaan netin kautta tapahtuneiden seksuaalirikosten määrää on kasvanut, vaikka tilastoa siitä ei olekaan esittää.
– Netin kautta saadaan helposti yhteys. Lasta voidaan manipuloida ja voi käydä niin, että tämä ei edes huomaa, että hän ajautuu alueelle, jossa riskit ovat äärimmäisen suuria, Tolvanen sanoo.
Tutkinnassa useita muita tapauksia
Laaja seksuaalirikosvyyhti sai paljon huomiota, kun poliisi kertoi pian vyyhdin jälkeen myös monista muista epäillyistä alaikäisiin kohdistuneista seksuaalirikosepäilyistä. Myös näistä tapauksista on uutisoitu laajasti mediassa. Tähän mennessä kolmesta tapauksesta on annettu tuomio.
Lähes päivälleen tasan 14 vuotta sitten 25-vuotias Jawed Karim julkaisee lyhyen videon juuri perustamalleen internet-sivulle. San Diegon eläintarhassa kuvattu pätkästä tulee ensimmäinen Youtube-sivustolle ladattu video. Pari tuntia myöhemmin sivustolle ladataan toinen video. Tämän jälkeen kukaan ei enää pysy mukana laskuissa.
Tänä päivänä sivustolle ladataan 500 tuntia videota joka minuutti.
Vuosien vyöryessä Youtube on muuttunut pienestä videosivustosta yhdeksi maailman suurimmista sosiaalisen median palveluista. Samalla se on synnyttänyt uuden sisällöntuotantokulttuurin, josta on noussut tähtiä muusikoiden ja näyttelijöiden rinnalle.
Tubettajat muuttivat Youtuben hassuista kissavideoista päiväkirjamerkintöihin, joissa arkiset asiat saavat suuria merkityksiä ja merkittävät asiat arkisia näkökulmia. Jo tässä oli monelle kestettävää.
Nyt kuitenkin suuret mediayhtiöt ovat syrjäyttämässä tubettajat samalla, kun itse sivusto kipuilee räjähdysmäisesti lisääntyvän vihasisällön kanssa. Yllä olevalla videolla kerron, miksi ennen Youtubessa oli kunnollista.
Youtuben suosituimman sisällöntuottajan viitta on viimeiset kuusi vuotta levännyt ruotsalaisen Felix Kjellbergin harteilla. Pelivideoilla uransa aloittanut Kjellberg on tähän mennessä kerännyt kanavalleen lähes 95 miljoonaa seuraajaa. Se on yli 50 miljoonaa seuraajaa enemmän kuin laulaja Justin Bieberillä. Se on 40 miljoonaa seuraajaa enemmän kuin Youtuben kolmanneksi suosituimmalla kanavalla. Ja se on lähes tasan yhtä paljon kuin intialaisella T-Series -mediayhtiöllä.
Youtuben seuratuimman kanavan tittelistä käydään nyt rajua kisaa. Siinä ovat vastakkain PewDiePiena tunnettu Kjellberg ja T-series.
Maaliviivaa ei kisassa ole vedetty, mutta symbolisena voitonmerkkinä voidaan pitää 100 miljoonaa seuraajaa. Kun tämä haamuraja joskus ylittyy, Youtube saattaa olla muuttunut aivan toisenlaiseksi paikaksi.
Tubettajat pelkäävät, että yksittäisten tubetähtien aika on uhattuna
PewDiePiena oli pitkään omassa sarjassaan seuraajamääränsä kanssa. Viime vuonna tilanne muuttui, kun Bollywood-musiikista kotimaassaan tunnettu T-Series alkoi julkaista kanavallaan useita videoita päivässä. Kiihtynyt julkaisutahti toi päivittäin jopa 100 000 uutta tilaajaa mediayhtiön kanavalle.
Intialaisen mediajätin nousu ei jäänyt huomaamatta Youtube-yhteisöltä, joka asettui nopeasti tukemaan Kjellbergiä. Tubettajat kokivat, että kyseessä on itsenäisten sisällöntuottajien taistelu jättikorporaatioita vastaan. Daavid vastaan Goljat.
Tilatkaa PewDiePien kanavaa -iskulauseita alkoi pian näkyä ympäri internettiä. Yksi tubettaja osti radio- sekä tienvarsimainoksia, joissa hän kehotti ihmisiä seuraamaan PewDiePien kanavaa. Marraskuussa yksittäinen hakkeri hyödynsi tietoturva-aukkoa ja tulosti PewDiePieta tukevan viestin yli 50 000 tulostimeen. Kyseenalaista huomiota kampanja sai viime kuussa, kun Christchurchin ampuja kehotti videollaan ihmisiä seuraamaan PewDiePieta.
Kaikista näistä yrityksistä huolimatta T-Series ohitti PewDiePien seuraajamäärässä helmikuussa. Siitä lähtien kummankin kanavan seuraajamäärä on jatkanut kasvua ja kärkitila on vaihtunut useaan otteeseen. Tällä hetkellä T-Series on johdossa 95,8 miljoonalla seuraajallaan.
Youtube on tässä kaikessa asemoinut itsensä sivullisen rooliin. Kuten kaikki someyhtiöt, Youtube katsoo olevansa vain palvelu, joka tarjoaa osapuolille alustan sisältöjen julkaisemiseen.
Yhtiön vaikenemista näkemyksistä voi kuitenkin saada vihiä tarkastelemalla, mitä videoita se nostaa suosittelulistoilleen ja mitä videoita se piilottaa käyttäjiltään.
Viime vuosina Youtuben etusivulla on yhä enemmän nähty elokuvastudioiden julkaisemia trailereita, levy-yhtiöiden lataamia musiikkivideoita ja tuotantoyhtiöiden tekemiä klippejä tv-ohjelmistaan.
Kun kymmenen vuotta sitten mediayritykset vaativat Youtubea puuttumaan piratismiin ja poistamaan tekijänoikeudelliset sisällöt alustalta, nyt yhtiöt lataavat itse samat sisällöt omille kanavilleen. Ja Youtube nostaa ne etusivulleen.
Tämä kehitys on saanut paljon kritiikkiä tubettajilta, jotka kokevan Youtuben hylänneen heidät. Videosivusto tuntuu hiljalleen siirtyneen Goljatin leiriin.
Suoratoistomarkkinoille vaikka väkisin
Jotain Youtuben näkemyksistä kertoo myös yhtiön vimmainen pyrkimys luoda omia alkuperäissisältöjä. Youtube on jo vuosien ajan kaatanut suuria summia omiin tuotantoihinsa, joista ei kuitenkaan tähän päivään mennessä ole tullut menestystä.
Tästä huolimatta Googlen omistama Youtube pyrkii sinnikkäästi erittäin kilpailuille suoratoistomarkkinoille. Internetin ensimmäisenä videopalveluna se haluaa oman siivunsa suoratoistokakusta, jota ovat jakamassa niin Netflix kuin Disneyn kaltaiset mediajätit.
Periksi ei kuitenkaan ole annettu. Vuosi sitten Youtube uudelleenbrändäsi alkuperäissarjoja sisältävän palvelunsa Youtube Redistä Youtube Premiumiksi. Kuukausimaksulla premium-käyttäjä saa mainosvapaan kokemuksen lisäksi kuunneltavakseen musiikkia ja katsottavakseen kymmeniä Youtuben alkuperäissarjoja, joiden pääosissa nähdään PewDiePien kaltaisia tähtitubettajia.
Suositut tubettajat ovat Youtuben keino erottautua Netflixistä ja muista suoratoistopalveluista. Ongelmana on vain se, että tubettajat eivät ole käsikirjoittajia tai näyttelijöitä. Ammattimaisessa tuotannossa kotikutoisuus ei enää toimi, joten lähes poikkeuksetta Youtuben sarjat ovat jääneet ilman suurempaa huomiota.
Miksi sitten Youtube ei vain anna tubettajien tubettaa? Mitä vikaa on konseptissa, joka tuottanut miljardeja dollareita mainostuloja?
Toistuvat kohut karkottavat mainostajia
Viimeisen kahden vuoden aikana Youtube on joutunut usean kerran tubettajien aiheuttamien kohujen keskelle, ja jokaista kohua on seurannut mainostajien kaikkoaminen alustalta.
Ensimmäinen suuri kohu syntyi helmikuussa 2017, kun The Wall Street Journal nosti esille PewDiePien videot, jotka sisälsivät natsikuvastoa ja antisemitististä huumoria. Vaikka omassa kontekstissaan videot olivat lähinnä huonoa huumoria, ne saivat mainostajat karttamaan ruotsalaista tubettajaa. Muun muassa Youtuben omistava Google ja mediajätti Disney irtisanoivat yhteistyön PewDiePien kanssa. Samalla PewDiePie menetti oman Youtube-alkuperäissarjansa, jonka toinen tuotantokausi oltiin juuri julkaisemassa.
PewDiePie ei ole ainoa suosittu tubettaja, joka on saanut aikaan pahennusta ja karkottanut mainostajia. Vajaa vuosi PewDiePie-kohun jälkeen toinen suosittu tubettaja Logan Paul julkaisi Youtubeen videon, jossa hän vierailee Aokigaharan metsässä Japanissa. Itsemurhametsänä tunnetussa Aokigaharassa Paul ystävineen löytää vasta itsemurhan tehneen miehen ruumiin. He kuvaavat löydön ja reaktionsa, ja julkaisevat videon uuden vuoden aattona.
Kyseenalainen video tyrmistyttää ihmiset ja Paulista tulee hetkessä internetin vihatuin henkilö. Youtube etäännyttää itsensä Paulista poistamalla hänen kanavansa suositteluohjelmastaan.
Omalla tavallaan Youtube on kuitenkin vastuussa kehityksestä, jossa tubettajien videot ovat muuttuneet yltiöhuomiohakuisiksi. Kamppaillessaan mainostuloista tubettajat pyrkivät löytämään keinoja, joilla algoritmit saadaan nostamaan juuri oma video suosittelulistoille. Usein tähän tarvitaan huomiota herättävää ja monesti kiistanalaista sisältöä. Rajuja videoita tehdään, koska ne nousevat Youtuben etusivulle.
Ja Logan Paulin tapauksessa Youtube antoi videon nousta suosittelulistoillaan puuttumatta asiaan lainkaan. Lopulta videon poisti tubettaja itse.
Tästä huolimatta tämän kaltaisten kohujen jälkeen intialainen mediayritys näyttää Youtuben silmissä sangen turvalliselta sisällöntuottajalta.
Algoritmit karkottavat mainostajia: kone myi mainoksia rasistisiin videoihin ja auttoi pedofiilejä
Tubettajat eivät suinkaan ole ainoita kohujen synnyttäjiä Youtubessa. Yhtiöllä itsellään on vähintään yhtä iso rooli mainostajapaniikkien synnyttämisessä.
Esimerkiksi PewDiePien kohu oli osa suurempaa kokonaisuutta, jossa The Wall Street Journal nosti esille Youtubesta löytyvät rasistiset sisällöt. Lehti osoitti, miten Youtube myi mainoksia rasististen videoiden oheen. Uutinen pöyristytti mainostajat ja muun muassa virvoitusjuomayhtiö Coca-Cola ja päivittäistavarajätti Johnson & Johnson keskeyttivät mainostamisen Youtubessa.
Vastaavanlainen mainostajien kato tapahtui loppuvuodesta 2017, kun lapsille videoita suosittelevan algoritmin havaittiin näyttävän perheen pienemmille sopimattomia sisältöä.
Kolmannen kerran adpocalypseksi ristitty ilmiö tapahtui helmikuussa, kun Matt Watson -niminen tubettaja osoitti, miten Youtuben algoritmit auttavat pedofiileja löytämään sivustolta videoita lapsista. Paljastuksen jälkeen Disney, Fortniten kehittänyt Epic Games ja monet muut yritykset vetivät mainoksensa pois Youtubesta.
Jokaisen adpocalypsen jälkeen Youtube on kiristänyt sääntöjään ja poistanut rankalla kädellä mainoksia videoista, jotka saattavat olla loukkaavia. Reagoinnissa on toteutettu parempi överit kuin vajarit -filosofiaa. Tämä tarkoittaa, että aina kun joku tubettaja tai itse Youtube mokaa, kaikki tubettajat kärsivät kutistuvina mainostuloina.
Tubettajat kritisoivat Youtuben arvaamattomuutta
Youtuben mielivaltaiselta vaikuttavat algoritmit, poukkoilevat päätökset mainostulojen eväämisistä yksittäisiltä videoilta ja jopa aiheettomat käyttäjätilien poistot ovat saaneet monen suositun tubettajan miettimään tulevaisuuttaan alustalla.
Youtuben tapa kohdella sisällöntuottajia puhuttaa myös Suomessa, kertoo Suomen tubettajat ry:n puheenjohtaja Jussi Koski.
– Youtube on “työnantajana” aika arvaamaton. Se voi tehdä yhtäkkiä erilaisia muutoksia ja kaikki ne tubettajat ovat tosiaan sitten sen armoilla. Esimerkiksi jos Youtube päättää laittaa kanavan kieltoon, niin yhtäkkiä tubettajalta katoavat kaikki tulot, Koski huomauttaa.
Kosken luotsaaman yhdistyksen yhtenä tavoitteena onkin luoda tubettajille jonkinlainen tukiverkko oikuttelevan “työnantajan” varalle. Taloudellista turvaa yhdistys ei voi antaa, mutta yhteisöllistä tukea senkin edestä.
Tubettajien tukiverkko tuli tarpeeseen vuodenvaihteessa, kun Youtube poisti yllättäen pelivideoita tekevän Paqpan kanavan. Perusteluissa Youtube viittasi ylimalkaisesti sääntöjen rikkomiseen.
Asiasta nousi kohu Suomen Youtube-yhteistössä, jossa käynnistyi nopeasti spekulointi poistamisen syistä. Selvyyttä asiaan haki myös tubettaja Roni Back, joka otti yhteyttä Youtubeen ja pyysi kanavan palauttamista.
Parin päivän jälkeen kanava palautettiinkin. Kanavan poistamisen syynä oli Paqpan mukaan sisältöjä läpikäyvän algoritmin virhetulkinta.
Vaikka Paqpa on päässyt jatkamaan tubettamista, tapaus kuvastaa hyvin tubettajien arvaamatonta asemaa palvelussa.
Youtuben valta ei ole ikuista
Tubettaminen ammattina on käytännössä ollut mahdollista vuodesta 2012 lähtien, kun Youtube antoi kaikille mahdollisuuden monetisoida videoitaan, eli tehdä rahaa sallimalla videoidensa kylkeen mainoksia.
Vuosien varrella Youtube on muuttanut kriteereitään mainostulojen suhteen. Viimeisin muutos tapahtui viime vuoden tammikuussa, kun Youtube ilmoitti ottavansa katsomistunti-mittarin käyttöön. Se tarkoitti, että saadakseen mainostuloja, tubettajalla piti olla yli tuhat seuraajaa ja hänen videoillaan piti olla ainakin 4 000 katsomistuntia vuodessa. Aikaisemmin mainostuloihin riitti 10 000 katsomiskertaa koko tubetushistorian ajalta.
Toisin sanoen muutos nosti aloittelevan tubettajan kynnystä päästä käsiksi mainosrahoihin. Kun tähän lisätään jatkuvasti lisääntyvä paine ammattimaisempaan sisältöön, alkaa tubettaminen näyttäytyä haastavana uravalintana monelle uudelle sisällöntuottajalle.
Samalla moni vanha tubettaja pohtii seuraavaa siirtoaan.
– Tällä hetkellä Youtubeen sisältöjä tekevät haluavat pyrkiä ammattimaisemmaksi, ja varmasti myös pois sieltä Youtubesta. Tavallaan sitä pidetään ponnahdusalustana, toteaa yksi Suomen tunnetuimmista tubettajista Sonja “Soikku” Hämäläinen.
Seitsemän vuotta tubettanut Hämäläinen ei pidä Youtuben valta-asemaa videopalveluna lainkaan itsestään selvänä. Haastajia on ilmaantunut useita. Verkkokauppajätti Amazon on kehittänyt Twitch-palveluaan ja viime kesänä Facebookin omistama Instagram käynnisti IGTV-palvelun. TikTok-sovellus on saavuttanut suosiota etenkin nuorten keskuudessa.
– Varmasti Instagram ja Youtube ovat vieläkin ne alustat, joissa tavoitetaan nuoria aikuisia parhaiten tällä hetkellä. Mutta jos haluaa olla edelläkävijä, niin se oikea alusta ei ole noista kumpikaan mun mielestä, Hämäläinen pohtii.
Youtuben kultakausi on ohi – mitä seuraavaksi?
Youtuben tulevaisuus on noussut esille viime vuosina useissa kirjoituksissa. Teknologiajulkaisu The Verge julisti keväällä Youtuben kultakauden olevan ohi.
Toistaiseksi Youtubella ei kuitenkaan näytä olevan hätää. Sivusto on Googlen jälkeen netin käytetyin hakukone ja sen suosio on vankkaa etenkin nuorten keskuudessa. Alle 30-vuotiaiden keskuudessa sitä voidaan pitää seuratuimpana mediana ja sen katsojamäärät vain jatkavat kasvuaan.
– Tubeconissa olemme havainneet tubettajien fanien keski-iän laskun ja tapahtuma on kehittynyt perhetapahtuman suuntaan. Tästä päätellen Youtubelle on luvassa pitkä kaari, arvelee Tubeconia mukana perustamassa ollut Risto Kuulasmaa.
Monessa mukana ollut Kuulasmaa uskoo uusien katsojien pitävän Youtuben elinvoimaisena vielä pitkään. Hyvä osoitus sivuston elinvoimasta on se, että mainostajat ovat jokaisen kohun jälkeen palanneet Youtubeen, ja usein suurempien rahasäkkien kanssa.
Uusi sukupolvi tuo kuitenkin myös mukanaan haasteen.
– Muutos YouTuben valta-asemassa tapahtunee uusien tekijäsukupolvien toimesta, nuoremmille sisällöntuottajille syntyy uusia haastaja-alustoja, kuten TikTok, Kuulasmaa pohtii.
Oman haasteensa tuo myös Euroopan unioni, joka on sälyttämässä Youtuben niskaan täyden vastuun tekijänoikeuksien suojelemisesta alustalla. Pahamaineinen artikla 13 vaihtoi nimekseen artikla 17 ja viime kuussa se meni läpi Euroopan parlamentissa. Jatkossa videon lataajan sijaan Youtube on vastuussa tekijänoikeusrikkomuksista.
Tämä on jälleen yksi syy, joka tekee Disneyn ja T-Seriesin kaltaiset ”sisällöntuottajat” paljon mieluisammiksi yhteistyökumppaneiksi Youtubelle. Mutta aika näyttää.
– Tämä on niin nuori ala ja ollut jatkuvassa mullistuksessa ihan koko ajan, että täytyy olla aikamoinen ennustaja, jotta pystyisi näkemään, että missä tämä viiden vuoden päästä tulee olemaan, sanoo Jussi Koski
– Mutta mä uskon siihen, että video on tuotteena sellainen, jota ihmiset haluavat kuluttaa vahvasti, niin se ei taatusti tule menemään mihinkään. Että mikä tahansa alusta, joka sitä parhaiten palvelee, tulee menestymään, hän jatkaa.
Jutun kommentointimahdollisuus on auki klo 22.00 saakka. Tervetuloa mukaan.
Kaikki on edullista. Kaiken saa helposti kotiovelle.
Kun tarvitsen jotain uuteen kotiini, voin klikkailla yhdestä nettikaupasta ostoskoriin mitä tahansa. Lamppuja ja mattoja, tyynyjä ja lautasia. En tiedä tarvitsenko niitä kahden vuoden päästä mutta eiväthän ne paljoa maksa. Ja kuljetuskin on ilmainen!
Jokainen ostos saapuu kotiportille omassa pienessä laatikossaan eri puolilta Kiinaa.
Huvittelemme sillä, mitä kaikkea Kiinan suurimmassa nettikaupassa Taobaossa on tarjolla. Kaverini sanoo tilaavansa kylpyhuoneeseensa elävän krokotiilinpoikasen. Hän ei selvästikään vitsaile.
Taobaosta saa mitä vaan, hän sanoo. Se on hänen mielestään upeaa.
Eräs ystäväni näyttää, miten voin ottaa kahvilan maljakosta kuvan ja ladata sen kaupan sivuille.
Alan ymmärtää niitä suomalaisia Kiinan nettikaupoista hurmaantuneita shoppailijoita, joista kirjoitetaan netissä.
Eräs ystäväni näyttää, miten voin ottaa kahvilan maljakosta kuvan ja ladata sen kaupan sivuille. Sivusto etsii valikoimistaan vastaavia, ja voin noin vain näppärästi hankkia itselleni samanlaisen. Jos nyt sattuu, että siinä syödessä iskee suunnaton himo saada kotiinsa jotain uutta.
Miten kätevää, mietin, hieman jo kauhuissani.
Aina, kun joku tulee kylään, käymme markkinoilla. Siellä myydään kaikkea, useimmiten kopioita jostain muusta. Vaatteita, laukkuja, kenkiä ja elektroniikkaa. Kuulokkeita, tennareita vaikka kolmas tuollainen toppatakki, onhan talvi Pekingissäkin kylmä.
En pidä ajatuksesta ostaa halpakopioita, mutta jotenkin unohdan sen täällä. Kaikki on nyt erilaista kuin kotona Suomessa, vähän sallitumpaa. Tinkiminenkin tuntuu peliltä, johon voi jäädä koukkuun.
Ostan kallista brittimerkkiä jäljittelevät kumisaappaat ja feikkilenkkarit.
Ostan myös kolmet aurinkolasit, eri värisiä huiveja ja teetän takin, joka on ihan kiva. Ystäväni luona käy suutari, jota kutsumme kenkämieheksi. Hän tekee käsin kenkiä.
Kaikki kenkämiehen kengät ovat minulle liian pieniä. Suomalaisen naisen jalkani on liian suuri Kiinaan. Mutta eihän se nyt kauheasti haittaa. On niin edullista!
Jossain vaiheessa kaikki muuttuu. Kuin yhtenä aamuna heräisi todellisuuteen hengästyneenä oudosta unesta.
Kiinan tavarataivas on musta aukko, joka on imenyt järjen mukanaan. Alan vihata jokaista netistä tilaamaani pakettia, kaikkia kopiokenkiäni.
Tavaroita purkaessani mietin, etten tarvitse näistä mitään mutta en silti voi lopettaa. Vien pakkausmuovit nopeasti roskakoriin ja tunnen viiltävän kirpaisun tunkiessani niitä täyteen roska-astiaan. Mutta kun palaan kotiovelle, tunne on hetkeksi poissa.
Ahdistaa. Yritän etsiä kauppoja, jossa myytäisiin kukkaruukkuja.
Tilaa netistä, kaikki sanovat. En halua. Käy markkinoilla. En missään nimessä! Haluan kauppaan, missä tavaroiden määrä ei tunnu ihmisen käsityskykyä suuremmalta.
Ilmasto ja ruoka ja nyt vielä tämäkin.
Mutta keväällä tulee se olo, kuten aina keväisin.
Tahtoisin jotain uutta itselleni. Haluaisin olla uusi itseni.
Yritän käydä ostoksilla hyvillä mielin mutta huomaan kadottaneeni tunteen, joka aiemmin sai mieleni virkoamaan. Se hetki palkkapäivänä, kun sai kävellä kevätvärien täyttämissä vaatekaupoissa ja miettiä, mikä vaatteista tekisi minusta enemmän minut.
Nyt mikään ei tunnu siltä. Jokainen vaate muistuttaa niistä tekstiilivuorista, jotka päätyvät poltettaviksi, kun kukaan ei ehtinyt haluta kauden muotisävyjä.
Haluaisin unohtaa sen, koska en jaksaisi millään tehdä asiasta ongelmaa ja vaipua tästäkin ahdistukseen. Ilmasto ja ruoka ja nyt vielä tämäkin.
Ostan itselleni ketjumyymälästä valkoisen mekon.
Puen mekon päälleni ystäväni syntymäpäiville.
Se tekee minut vähän iloiseksi, mutta tiedän jo, että kesällä kannan mekon kesälomallani Suomessa kirpputorille. Olen siivonnut vaatekaappini ja tuntenut häpeää kaikesta turhasta, mitä omistan.
Vakuutan heinäkuun auringossa mekkoa ostavalle tytölle, miten kauniisti valkoinen häntä pukee. Tyttö maksaa minulle muutaman euron ja olon, etten olekaan niin kovin paha ihminen.
Myin hänelle uuden minän. Samalla viherpesen oman käytökseni.
Mietin Kiinaa, missä tämäkään ei ole mahdollista. Kierrätys ei ole in. Päiväkotien kirpputoreilla myydään uusia leluja, sillä kuka nyt vanhaa kehtaisi kaupata.
Mietin, kuinka moni ostaa uutta ja kivaa, koska heillä on viimein siihen mahdollisuus. Ostaa pieni pala onnea.
Mietin myös maata, joka on nostanut miljoonia köyhyydestä valmistamalla ja kuluttamalla. Pekingin tuhansia katukauppiaita, joiden elanto on kiinni siitä, kuinka monta pientä ja turhaa asiaa he tänään myyvät.
Ilmapallokauppias jahtaa lapsivieraitani. Kauppiaat huutavat heitä ostoksille. Heistä se on outoa, naurettavaa. He haluavat kauppakeskukseen. Minua ahdistaa taas.
Jos ostamisen lopettamista ei ajattelisikaan vastuuna vaan vapautena.
Mietin, että olen etuoikeutettu koska voin valita, miten kulutan. Että myyjä marketissa saa palkkaa vaikka en ostaisi mitään.
Minulla olisi rahaa ostaa eettisempiä tuotteita, kunhan hankkisin kaikkea vähemmän. Voin myös kierrättää pakkaukset ja osan tavaroista.
Kiinassa, ja muualla suuressa maailmassa, kaikki tämä on vaikeampaa. Koskaan ei oikein tiedä, mitä saa ja minne raha päätyy. Siksi on helppo ajatella, ettei yksi ihminen mitään mahda. Että täällä pätevät eri säännöt.
Voi luovuttaa heti kättelyssä mahdottoman edessä. Hypätä mustaan aukkoon ja antaa tavaran voittaa.
Mutta haluanko tosissani tunkea loppuelämäni kuplamuovia piiloon kuin koukussa oleva addikti? Olisiko sittenkin helpompi muuttaa tapojaan?
Jos ostamisen lopettamista ei ajattelisikaan vastuuna vaan vapautena.
Minä, itse, voin hallita omia valintojani.
Minun ei tarvitse ostaa tätä kaikkea.
Se se vasta olisikin ihanaa.
Jenny Matikainen
Kirjoittaja on Ylen Aasian-kirjeenvaihtajana. Hän katsoo tässä blogissa Kiinaa eri kanteilta ja uskoo, että asian ymmärtäminen ei tarkoita, että olisi siitä samaa mieltä.
Satakunnan Lennostossa alikersanttina ollutta miestä epäillään esimiesaseman väärinkäyttämisestä, pahoinpitelystä, palvelusrikoksesta ja kahdesta lievästä pahoinpitelystä.
Kohteena on ollut koko ajan sama varusmies.
Sisä-Suomen syyttäjänvirasto on nostanut syytteet miestä vastaan. Tutkittavat rikokset ovat sattuneet viime kesänä Pirkkalassa.
Syyttäjän mukaan syytetty alikersantti on väärinkäyttänyt käskyvaltaansa esimiehenä.
Syytetty on teonkuvauksen mukaan painostanut varusmiestä kertomaan sopimattoman vitsin sekä tehostanut vaatimustaan vedoten esimiesasemaansa.
Alikersanttia syytetään siitä, että hän on laittanut irtohihnan varusmiehen ranteiden ympärille ja kiristänyt hihnaa niin, että siitä on aiheutunut kipua. Tuvassa alikersantti on teonkuvauksen perusteella kiertänyt irtohihnan saman varusmiehen kaulan ympärille ja jonkin verran kiristänyt hihnaa.
Samoin tuvassa alikersantti on syyttäjän mukaan ottanut käteensä kiven ja tehnyt sillä heittoliikkeitä. Tauolla alikersantti on haastehakemuksen mukaan lyönyt varusmiestä rintaan, yrittänyt potkaista häntä ja yrittänyt ottaa hänestä niskalenkin.
Teoilla on haastehakemuksen mukaan todistaja.
Syyttäjän mukaan alikersantti on koulutuksessa kertonut, että vankia voidaan lyödä tai kiinniottotilanteessa vankia voidaan ampua varoittamatta. Tämä on vastoin sodan oikeussääntöjä ja turvallisuusmääräyksiä.
Tästä syystä häntä syytetään myös palvelusrikoksesta.
Syyttäjä vaatii alikersantille ankaraa sakkorangaistusta, ainakin 50 päiväsakkoa.
Yle ei ole saanut vielä kommenttia Satakunnan Lennostolta aiheeseen liittyen.
Naapuri ehti vainota naista Tampereella viime kesänä lukemattomilla eri tavoilla. Kiusaaminen päättyi vasta elokuisena yönä, kun mies sytytti naisen kotiin tulipalon. Hän tunki postiluukusta papereita, jotka oli sytytetty tuleen.
Naisen eteisessä syttyi tulipalo, joka tuhosi asunnon eteistä ja aiheutti savuvahinkoja muualle asuntoon, porrashuoneeseen ja muutamiin naapuriasuntoihin.
Mies vainosi naista ennen tulipaloa myös monella muulla tavalla. Vainoaminen oli alkanut jo vappuna.
Mies on tunnustanut lyöneensä ruuvimeisseilillä ja potkineensa naisen asunnon ovea useilla eri kerroilla ja heitelleensä palavia tupakan tumppeja asuntonsa parvekkeelta alapuolella sijaitsevalle naisen parvekkeelle.
Mies myönsi myös paukuttaneensa naisen asunnon ikkunoita naruun sidotulla painavalla esineellä ja laittaneensa teippiä tämän asunnon ovisilmään.
Kolmas naapuri kertoi oikeudessa, että miehellä oli ollut keppi, jossa oli ollut kiinnitettynä naru ja sen päässä tavaraa. Tällä viritelmällä mies paukutteli naisen ikkunaa.
Pelottelua ja uhkailua
Mies oli myös ottanut naisen takin tämän kellarikopista ja laittanut sen naisen asunnon oveen roikkumaan.
Hän oli kuvannut naista kännykällä. Mies soitti parvekkeeltaan äänittämäänsä nauhoitusta, jossa muita asukkaita varoitetaan naisesta.
Sen sijaan mies kiisti heittäneensä tahallaan likavettä naisen asunnon parvekkeelle. Veden mukana oli naisen mukaan ulosteelta vaikuttavia möykkyjä. Miehen mukaan pesuvesi oli vahingossa valunut naapurin parvekkeelle.
Miehellä ei ollut muistikuvia kaikista syytteessä luetelluista teoista. Naisen mukaan mies oli heittänyt insuliinineulan kärkiä naisen parvekkeelle, laittanut postiluukkuun outoja kirjeitä sekä laittanut lukkopesään pieniä kiviä.
Naisen mukaan miehen asunnosta oli kuulunut yöllä häiritseviä ääniä. Kun nainen oli huomauttanut tästä, naapuri oli sanonut, että hänellä on ase auton hansikaslokerikossa.
Mies myönsi syytteen vainoamisesta oikeaksi. Vainoaminen aiheutti naisessa vakavia pelkotiloja.
Tahdosta riippumattomaan hoitoon
Nainen oli siirtynyt heinäkuussa ystävänsä luo yöksi, koska ei enää uskaltanut nukkua kotonaan. Nainen ei uskaltanut tehdä rikosilmoitusta, ettei provosoisi miestä.
Nainen ei ollut onneksi kotona tulipalon syttyessä. Pelastuslaitoksen mukaan asunnossa oli ollut konkreettinen vaara menehtyä tai loukkaantua.
Antti Eintola / Yle
Mies tuomittiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa vainoamisesta syyntakeettomana ja tuhotyöstä syyntakeettomana. Tuomiot eivät ole lainvoimaisia.
Mielentilatutkimuksen mukaan mies oli syyntakeeton, sen takia häntä ei tuomittu rangaistukseen. Hänet määrättiin tahdosta riippumattomaan hoitoon.
Mies joutuu maksamaan naiselle kärsimyksestä yhteensä 4 500 euroa, oikeudenkäyntikulut ja muita korvauksia vajaat 3 000 euroa.
Lisäksi mies joutuu maksamaan korvauksia taloyhtiölle, vakuutusyhtiöille ja naapureille.
Valitettavan yleistä
Vainoaminen on ollut rikosnimikkeenä vasta vuodesta 2014. Vainoamiseen syyllistyy (Finlex-sivusto) henkilö, joka toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muulla tavalla vainoaa toista niin, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta.
Yle Uutiset selvitti vuosi sitten, kuinka yleistä vainoaminen on. Vuonna 2017 poliisin tietoon tuli jo 767 vainoamistapausta, selviää Poliisiammattikorkeakoulun keräämistä tilastoista.
Luku on jäävuoren huippu. Euroopan unionin perusoikeusviraston toteuttamassa kyselyssä joka neljäs suomalainen nainen kertoi kokeneensa vainoa. Tämä oli kuudenneksi eniten EU:ssa. Ruotsissa jopa joka kolmas nainen kokee vainoa.
Metsä Group on selvittänyt vuoden ajan, rakennetaanko Kemiin uusi miljardiluokan biotuotetehdas vai modernisoidaanko nykyinen sellutehdas.
Perjantaina konserni järjesti todellisen yllätyksen julkistaessaan tehdashankkeen esiselvityksen tulokset Helsingissä.
Metsä Group kertoi käynnistävänsä yhteensä noin kahden miljardin euron hankesuunnittelun lähivuosille. Paketti sisältää investointeja Kemiin, Raumalle ja Ruotsin Husumiin.
Näistä suurin täräys on luvassa Kemin Pajusaareen. Sinne on tarkoitus on rakentaa uusi biotuotetehdas nykyisen sellutehtaan tilalle.
Uusi Polar King -niminen tehdas on jopa suurempi kuin Metsä Groupin Äänekosken laitos, joka käynnistyi kesällä 2017.
Uusi biotuotetehdas maksaisi 1,5 miljardia euroa. Se tuottaisi 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja lehtipuusellua sekä muita biotuotteita.
Biotuotetehdas työllistäisi suoraan 250 ihmistä ja arvoketjussa 2 500 ihmistä.
Lopullinen rakentamispäätös 2020
Seuraavaksi edessä ovat Kemin tehdashankkeen osalta muun muassa ympäristövaikutusten arviointimenettely sekä ympäristölupien hakeminen.
Lopullinen investointipäätös on määrä tehdä aikaisintaan kesällä 2020.
Kemin investoinnin lisäksi Metsä Group kaavailee uuden sahan rakentamista Raumalle ja Ruotsin Husumin-sellutehtaan uudistamista.
Rauman saha maksaisi 200 miljoonaa euroa ja se työllistää suoraan noin 100 henkeä. Myös sen rakentamisesta tehdään päätös 2020.
Yhteensä investointien arvo nousee noin kahteen miljardiin euroon vuosien 2019 ja 2023 välillä.
Konserni arvioi, että Kemin ja Rauman investoinnit tuovat Suomeen noin 0,7 miljardia euroa lisää vientituloja.
Kemissä tuotettava sellu menisi käytännössä kokonaan vientiin ulkomaille, mikä vaatisi Ajoksen satamaan johtavan meriväylän syventämistä. Sellutuotanto myytäisiin pääasiassa eurooppalaisille ja aasialaisille asiakkaille.
Puun kysyntä harppaa uudelle tasolle
Kemin biotuotetehdas olisi jättimäinen puusyöppö. Metsä Group arvioi, että vuotuinen kuitupuun käyttö olisi noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä.
Kemin vanha sellutehdas käyttää puuta noin 3,1 miljoonaa kuutiota vuodessa.
Metsä Groupin mukaan puu on tarkoitus hankkia pääosin Suomesta. Vaikuttaa selvältä, että Pohjois-Suomen puut eivät Metsä Groupille riitä, vaan yhtiö selvittää puunhankinta-alueen laajentamista.
Metsä Groupin Kemin nykyinen tehdas on yhtiön vanhin. Sen tekniikka on pääosin peräisin 1980-luvulta.
Tehdas työllistää suoraan 170 ihmistä ja välillisesti yhteensä noin 1 500 ihmistä.
Sellun kysyntä on ollut viime vuosina kovaa erityisesti Aasian kasvavan kysynnän vuoksi.
Sellu on ollut yksi Suomen ykkösvientituotteista jo pitkään. Siksi uusia tehtaita on suunnitteilla puolenkymmentä.
Jos kaikki muutkin Suomeen aiotut sellutehtaat saataisiin jollakin ilveellä rakennettua, puuta ei riittäisi kaikille. Suunniteltujen uusien tehdashankkeiden puun käyttö lisäisi hakkuiden määrää rajusti.
Jo nyt kiistellään lisähakkuiden sopivasta määrästä.
Sellu- tai biotuotetehtaita on suunniteltu ainakin Kemijärvelle, Kemiin, Kajaaniin ja Kuopioon. Yksikään niistä ei ole niin pitkällä kuin Metsä Groupin hanke. Varsinaista päätöstähän siitäkään ei nyt vielä tehty.
Metsä Groupin etuna on vankka kokemus Äänekosken biotuotetehtaan tekemisestä. Kemin tehtaasta voitaisiin tehdä siis kopio.
Kopioimalla Metsä Group säästäisi paljon suunnittelukustannuksissa, rakentamisessa ja tuotannon ylösajossa.
Puuongelman lisäksi muita tehdashankkeita vaivaa rahapula. Ainakin Kemiin ja Kemijärvelle on yritetty haalia rahaa Kiinasta, mutta eipä ole näkynyt eikä kuulunut.
Esa Fills / Yle
Metsäliitolta löytyy rahaa
Kuopioon on taas suunnitteilla yksi Suomen suurimmista sellutehtaista. Investointi maksaisi arviolta 1,4 miljardia euroa eli se olisi jopa kalliimpi kuin Äänekosken upouusi biotuotetehdas. Ainakaan Suomesta tuollaisia rahoja ei hevin löydy.
Metsä Groupin emoyritys on Metsäliitto Osuuskunta. Sen omistajina on noin 104 000 suomalaista metsäomistajaa. Puuta siis löytyy, ja niin löytyy lähes velattomalta yritykseltä rahaakin.
Metsäliittolaisten Kemin tehdas on tullut elinkaarensa päähän. Sellu hinta on pienen notkahduksen jälkeen taas ollut nousussa, joten tuotetta kannattaa valmistaa.
Kiina tarvitsee pehmopapereita, ja nettikauppa pakkauksia. Niitä saadaan tehtyä sellusta.
Mårten Lampen / Yle
Tukeeko valtio?
Nykytekniikalla sellutehtaista on tullut oikeita biotuotetehtaita, joissa voidaan valmistaa paljon muitakin tuotteita kuin sellua. Tosin muu tuotanto on vielä pientä, mutta kasvaa takuuvarmasti.
Metsä Groupin uuden tehtaan merkitys on valtava koko Suomen taloudelle. Äänekosken tehtaan on laskettu kasvattavan Suomen vientiä peräti 0,5 miljardia euroa joka vuosi. Työpaikkoja tuli suoraan arvoketjuun 1 500 ihmistä, ja rakennusaikaiset työpaikat päälle.
Nyt näyttää siltä, että Kemin valtavan tehtaan myönteiset talous– ja työllisyysvaikutukset ovat vielä merkittävämmät. Sikäli kun varsinainen päätös tehdään; mikä näyttää siis erittäin todennäköiseltä, lähes varmalta.
Kemin tehtaan osalta onkin mielenkiintoista nähdä, miten uusi hallitus tulee auttamaan projektin etenemistä. Uudet työpaikat olisivat valtiolle enemmän kuin tarpeen talouskasvun hidastuessa.
Alla voit kokeilla hallituksen muodostamista eri kokoonpanoilla. Vaikka SDP:n Antti Rinne on nimitetty hallitustunnustelijaksi, tässä jutussa voit muodostaa hallituksen myös ilman SDP:tä, jotta kaikki erilaiset vaihtoehdot ovat nähtävillä. Tässä jutussa puolueiden näkemyksiä arvioidaan Ylen vaalikoneen vastausten perusteella.
Näin hallitusneuvottelut etenevät
1. Perjantaina 26.4. Antti Rinne nimetään virallisesti hallitustunnustelijaksi. Rinne jakaa muille puolueille kysymykset, joilla hän selvittää, mitkä puolueet aloittavat hallitusneuvottelut ja pyrkivät muodostamaan hallituksen.
Juha Sipilä (kesk.) kysyi neljä vuotta sitten puolueilta viisitoista kysymystä, Jyrki Katainen (kok.) kahdeksan vuotta sitten puolet vähemmän.
2. Rinne odottaa vastauksia kysymyksiinsä tiistaina 30. huhtikuuta.
3. Vastausten jälkeen tarkentaviin neuvotteluihin käytettäneen aikaa perjantaista maanantaihin 3. – 6. toukokuuta. Siinä tapauksessa hallitusneuvottelut alkaisivat keskiviikkona 8. toukokuuta.
4. Hallitusneuvotteluissa puolueet sopivat uuden hallituksen ohjelman ja ministeripaikkojen jaon.
Antti Rinteen tavoitteena on, että hallitus syntyisi toukokuun viimeisellä viikolla. Ajankohta voi siirtyä eteenpäin, jos neuvotteluista tulee kovin takkuiset.
Kun hallitusneuvottelijat ovat päässeet sopuun hallituksen ohjelmasta ja ministeripaikkojen jaosta, pitävät tulevat hallituspuolueet kokouksensa, joissa neuvottelutulos hyväksytään tai hylätään.
Rinteen tarkoitus on käydä neuvottelujen jälkeen erikseen keskustelut tulevien hallituspuolueiden eduskuntaryhmien kanssa. Tarkoitus on sitouttaa hallituspuolueiden kansanedustajat hallituksen ohjelmaan ja välttää epäselvyydet siitä, mistä on oikein sovittu.
Kun presidentille on kerrottu hallitusneuvottelujen tulos, eduskunta äänestää pääministeristä. Pääministeriehdokas tarvitsee yli puolet annetuista äänistä tullakseen valituksi.
Eduskuntaryhmät nimittivät SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen virallisesti hallitustunnustelijaksi perjantaiaamupäivän kokouksessaan eduskunnassa.
Rinne jätti samassa kokouksessa eduskuntaryhmien vastattavaksi yksitoista kysymysteemaa. Eduskuntaryhmien vastausten perusteella Rinne valitsee puolueet hallitusneuvotteluihin.
Täydellinen kysymysten lista on tämän jutun loppuosassa.
Antti Rinne odottaa vastauksia kysymyksiinsä vapunaattoon, tiistaihin puoleen päivään mennessä.
Tiedotustilaisuudessa Rinne sanoi, että hallitustunnustelujen aikataulut siirtyvät eteenpäin.
Tarkentaviin neuvotteluihin käytettäneen aikaa perjantaista maanantaihin 3. – 6. toukokuuta. Siinä tapauksessa hallitusneuvottelut alkaisivat keskiviikkona 8. toukokuuta.
Tarkentaviin keskusteluihin on hallitustunnustelija Antti Rinteen mukaan tarvetta ainakin puolueiden talouslinjauksista.
Alkuperäinen tavoite oli, että Rinne pystyisi kertomaan hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueet vapun jälkeen perjantaina 3. toukokuuta. Pyrkimyksenä oli hallitusneuvotteluiden aloittaminen maanantaina 6. toukokuuta.
Talous-, yhdenvertaisuus- ja koulutuskysymykset tärkeitä SDP:lle
Hallitustunnustelija Antti Rinteen kysymyksissä SDP:n kannalta ovat merkityksellisiä etenkin yhdenvertaisuutta, koulutusta ja taloutta koskevat kysymykset.
Yhdenvertaisuus- ja koulutuskysymykset kumpuavat SDP:n vaaliohjelmasta sekä vaaleissa luvatusta muutoksesta ja eriarvoisuuden kaventamisesta.
Rinne haluaa selvittää, onko muilla puolueilla halua parantaa hyvinvointipalveluita ja sosiaalietuja. Lisäksi kysymyksissä selvitetään, rahoittaisivatko muut puolueet yhdenvertaisuushankkeita veroilla ja mahdollisilla veronkorotuksilla vai muita menoja karsimalla.
Sosiaaliturvan uudistusta koskevassa kysymyksessä on tarkoitus selvittää puolueiden valmiutta syyperusteiseen sosiaaliturvaan. Vihreät ja vasemmistoliitto joutuvat siis vastauksissaan miettimään, kuinka vahvasti ne haluavat edelleen perustuloa vaihtoehdoksi.
Työelämän kysymyksissä Antti Rinne haluaa selvittää, onko puolueilla halua tukea yhteistyötä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kanssa.
Hallitustunnustelijan tarkoituksena on selvittää, haluavatko puolueet kehittää työelämää niin, että työehtosopimusten yleissitovuus säilytetään. Etenkin kokoomuksen ja keskustan vastauksia työelämäkysymyksiin odotetaan mielenkiinnolla.
Tässä ovat Antti Rinteen kysymykset eduskuntaryhmille:
"SDP haluaa rakentaa tulevaisuuden Suomea, Eurooppaa ja maailmaa, jotka ovat taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä. Kysymme seuraavat kysymykset selvittääksemme edellytykset yhteisen hallituksen muodostamiseksi.
Pyydämme teitä esittämään puolueenne ohjelma-asiakirjojen perusteella kantanne seuraaviin asiakokonaisuuksiin (kohdat 1-8) ja lisäksi vastaamaan asiakokonaisuuksia täsmentäviin yksityiskohtaisempiin kysymyksiin.
Lisäksi pyydämme teitä esittämään näkemyksenne sosiaaliturvan uudistamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen (kohdat 9-10).
Tulemme julkaisemaan nämä kysymykset samaan aikaan eduskunnan www-sivuilla, kun ne jätetään eduskuntapuolueille vastattaviksi. Pyydämme vastauksianne tiistaihin 30.4.2019 klo 12 mennessä.
Pyydämme ystävällisesti teitä ottamaan huomioon sen, että julkistamme myös puolueenne laatimat vastaukset vastausten määräajan päätyttyä."
1. Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi
a. Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen? Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen?
b. Millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjuminen mielestänne edellyttää eri yhteiskunnan osa-alueilla?
c. Mitkä näette keskeisinä keinoina luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi?
2. Suomi on kokoaan suurempi maailmalla
a. Miten Euroopan unionia tulee kehittää? Mitkä ovat Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeiset tavoitteet?
b. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa?
c. Mikä rooli Euroopan on otettava yhteistyössä Afrikan unionin ja sen jäsenmaiden kanssa Afrikan kehittämisessä?
d. Hyväksyttekö tavoitteen Suomen kehitysyhteistyörahoituksen nostamisesta 0,7 prosenttiin suhteessa BKTL:oon? Minkä ajan kuluessa näette tämän mahdolliseksi toteuttaa?
3. Turvallinen oikeusvaltio Suomi
a. Kuvatkaa käsityksenne Suomesta oikeusvaltiona ja kertokaa keinot sen vahvistamiseksi. Miten edistäisitte ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa? Millä tavoin olette valmiit kehittämään kansalliskielten asemaa Suomessa?
b. Mikä on käsityksenne lainvalmistelun laadusta ja oletteko valmiit hyväksymään komiteaperusteisen lainvalmistelun?
c. Mitkä ovat sisäisen turvallisuuden riskitekijät ja kuinka vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta?
d. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen puolustuspolitiikan linjaa?
4. Elinvoimainen Suomi
a. Näettekö, että Suomi voi ilmastonmuutoksen ja muiden megatrendien ratkaisujen kautta rakentaa itselleen uutta, kestävää vientivetoista kasvua? Näettekö tarpeellisena, että Suomeen laaditaan yhteinen strategia vahvistuvan elinvoiman ja kestävän kehityksen talouskasvun turvaamiseksi? Mitkä olisivat sen pääkohdat?
b. Millaisilla toimenpiteillä kehitetään metropolialuetta, kasvavia kaupunkiseutuja, seutukeskuksia ja harvaan asuttuja alueita?
c. Miten varmistaisitte Suomen liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisen ja kehittämisen? Mikä on mallinne rahoituksen kehittämiseksi?
5. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi
a. Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta?
b. Miten uudistaisitte perhevapaita?
c. Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?
6. Kestävän talouden Suomi
a. Millä keinoilla varmistaisitte työllisyysasteen kasvun selvästi yli 75 prosenttiin 2020-luvun aikana?
b. Kuvatkaa tekijät, joilla julkisen talouden kestävyys turvataan erityisesti väestökehitys huomioon ottaen.
7. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi
a. Miten vahvistaisitte hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ja ihmisten toimeentulon turvaavia etuuksia? Kuvatkaa erityisesti keinonne, joilla vahvistatte ikääntyvien ihmisten palveluita ja toimeentuloa. Mitkä ovat keinonne lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi?
b. Miten rahoittaisitte edellisessä kohdassa kuvaamanne toimenpiteet? Kuvatkaa keinonne konkreettisesti.
c. Mitkä eriarvoisuustekijät suomalaisessa yhteiskunnassa tunnistatte ja miten vähentäisitte eriarvoisuutta?
8. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi
a. Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne.
b. Tunnistatteko tarpeen, että koko ikäluokan tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.
c. Miten varmistaisitte sen, että jokaisen oppiminen ja osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran?
d. Miten edistäisitte kulttuurin asemaa Suomessa?
9. Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus
Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus edellyttää useampia vaalikausia. Oletteko valmiita yhdistämään eri etuuksia ja hyväksymään yhtenäisen etuustason eri syyperusteilla siten, että uudistus lisää työllisyyttä, nostaa koulutustasoa, vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä parantaa osallisuutta?
10. Esittäkää lähtökohtanne sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi.
11. Oletteko valmiita osallistumaan sosialidemokraattien johtamaan enemmistöhallitukseen, ja onko teillä osallistumisellenne mahdollisia kynnyskysymyksiä?
Hallitustunnustelija Antti Rinteen kysymysten johdannosta on poistettu osoite sekä yhteyshenkilö, jolle vastaukset toimitetaan.
Voit keskustella jutusta tänään perjantaina klo 22:een.
Entinen kansanedustaja ja työministeri Jari Lindström (sin.) päättää jatkostaan politiikassa tämän vuoden aikana.
Lindström kirjoittaa blogissaan, että hän harkitsee vakavasti jatkoaan poliitikassa. Lindström aikoo kuitenkin jatkaa Kouvolan kaupunginvaltuustossa kuluvan kauden loppuun asti eli vuoteen 2021 asti.
– Poistun vähin äänin valtakunnan politiikasta heti, kun puolueet saavat uuden hallituksen kasaan. Ja en ole julkisuuden henkilö enää sen jälkeen. Olen siitä oman osani saanut, Lindström kirjoittaa.
Hän pitää taukoa esimerkiksi blogin kirjoittamisesta ja on sulkenut Twitter-tilinsä.
Jari Lindström kertoo keskittyvänsä nyt kirjaan, jota hän kirjoittaa omasta elämästään. Lindström on kertonut Kouvolan Sanomien haastattelussa käyvänsä kirjassaan läpi tarinoita elämänsä ja uransa varrelta.
Lindström on myös mukana Ylen Dokumenttiprojektissa, joka käsittelee työn merkitystä suomalaisille. Dokumentti julkaistaan Ylen kanavilla joulukuussa.
Putoaminen ei tullut yllätyksenä
Jari Lindström putosi eduskunnasta saatuaan vain noin 1690 ääntä pari viikkoa sitten käydyissä vaaleissa. Edellisissä vaaleissa vuonna 2015 äänisaalis oli lähes 10 000.
Pudotuksen selittää Lindströmin siirtyminen perussuomalaisista sinisiin kesken vaalikauden. Lindström joutui myös ay-liikkeen myrskyn silmään ajaessaan kilpailukykysopimusta ja heikennystä työntekijöiden irtisanomissuojaan.
– Yhtään en kadu lähtöä perussuomalaisista. Tiesin, että näin tulee todennäköisesti käymään, hän kommentoi vaali-iltana.
Ukraina on sulkenut venäläistä raakaöljyä Eurooppaan vievän öljyputken. Öljyssä on niin paljon haitta-aineita, orgaanista kloridia, että se voi aiheuttaa vahinkoa öljynjalostamoille.
Kyseessä on niinsanotun Druzhba-öljyputken eteläinen haara, joka johtaa Slovakiaan, Tšekkiin ja Unkariin. Ainakin Slovakia ja Tšekki ovat kieltäytyneet ottamasta vastaan putken kautta tulevaa öljyä alkuviikolla paljastuneen kloridiongelman takia.
Eilen torstaina uutisoitiin, että Druzhba-putken pohjoinen haara suljettiin samasta syystä. Pohjoinen haara johtaa Puolaan ja Saksaan.
Kloridia käytetään tehostamaan öljyntuotantoa, mutta se on poistettava öljystä ennen kuljetusta jalostamoille, koska se voi vahingoittaa jalostamon laitteita.
Druzhba-putkien kautta voidaan kuljettaa yli miljoona barrelia öljyä päivässä. Katkos aiheuttaa satojen miljoonien eurojen tappiot niin Venäjälle kuin välityskauppaa käyvälle Valko-Venäjällekin.
Druzhba-öljyputkien karttaIlkka Kemppinen / Yle
Venäjän hallitus piti eilen ylimääräisen kokouksen ongelman takia. Kokouksessa todettiin, että ongelma on tekninen ja että se korjataan muutamassa päivässä.
Venäjän energiaministeriö oli ongelmaa kommentoidessaan epämääräinen. Ministeriön mukaan vika on paikallistettu Unetšan – Samaran väliselle putkiosuudelle. Kyseinen osuus merkitsee käytännössä koko putken mittaa Venäjän alueella, sillä Unetša sijaitsee Valko-Venäjän rajalla ja Samara Volgajoen rannalla yli tuhannen kilometrin päässä.
Energiaministeri Dmitri Kozakin mukaan öljyn pilaantumisesta vastuussa olevat henkilöt saavat rangaistuksen.
Venäjän öljyputkia hoitava Transneft-yhtiö sanoo tyhjentävänsä vääränlaisen öljyn putkesta. Toistaiseksi tilanne ei ole korjaantunut, kertoi Transneftin tiedottaja tänään perjantaina päivällä Bloomberg-talousuutistoimistolle.
Uutistoimisto Reutersin mukaan Druzhba-putkeen liittyvän Baltian öljyputken kautta on huonolaatuista öljyä päätynyt ainakin viiteen tankkialukseen Laukaanjoensuun eli Ust-Lugan sataman kautta.
Neste seuraa öljyn laatua tarkasti
Suomalainen öljynjalostaja Neste kertoo, että sen jalostamoille on tullut kaksi laivalastillista venäläistä öljyä, joissa on ollut tavanomaista enemmän kloridia.
Haitta-ainetta ei kuitenkaan ole ollut niin paljon, että se haittaisi jalostamojen toimintaa, kertoo öljytuotteista vastaava liiketoimintajohtaja Matti Lehmus Ylen haastattelussa.
Lehmuksen mukaan kloridin määrä on mahtunut pitkäaikaiseen vaihteluväliin.
Nesteelle toimitettava öljy on pääosin peräisin Primorskin öljysatamasta, eikä sillä ole välttämättä yhteyttä varsinaiseen saastelähteeseen.
Neste ei ole saanut tietoa, mistä Venäjän öljyn kloridiongelma johtuu. Neste seuraa asiaa erittäin tiiviisti, koska raaka-aineen laatu on yhtiölle hyvin tärkeä asia, kertoo Matti Lehmus.
Korjattu 26.4. kello 19:49 orgaaninen kloori orgaaniseksi kloridiksi
Eduskunnan turvallisuusyksikkö kävi perjantaina poistamassa kylttejä, joita oli ilmestynyt ikkunoihin kansanedustajien ja muun puolueväen muuttaessa työhuoneisiinsa. Yhdessä kyltissä vaadittiin vahvaa ilmastolakia ja toisessa vaadittiin Suomen rajoja kiinni.
Työhuoneiden ikkunat antavat Pikkuparlamentin sisätilaan, jossa toimii ravintola.
– En muista, että tällaista olisi ollut 18 vuodessa, sanoo pitkän uran Eduskuntatalolla tehnyt turvallisuusesimies Lasse Jartti. Hän määräsi plakaatit poistettaviksi näkyviltä soveliaisuuden takia.
Turvallisuusyksikkö oli saanut lappusista useita yhteydenottoja. Sebastian Tynkkysen (ps.) Rajat kiinni -kyltti ehti olla ikkunassa yhden päivän.
Tynkkynen sanoi Ylelle pistävänsä kylttinsä välittömästi taas esille, jos joku muu esittää ikkunassaan "punavihreää propagandaa".
Ilmastolakikyltti oli vasemmistoliiton eduskuntasihteerin Laura Koskisen. Hän vastaa puolueensa ilmastopolitiikasta. Koskinen pani kyltin ja toisenkin viestin, metsähallituslakia kommentoivan "kansallisomaisuutemme ei ole kaupan" näkyville arvionsa mukaan noin viikkoa aiemmin.
– En tiennyt, että näin ei saa tehdä. En ole ollenkaan närkästynyt, tietenkin heti poistin, Koskinen sanoo määräyksestä. Hän ei ollut kuullut eikä nähnyt Tynkkysen kylttiä.
Koskinen on saanut ilmastopuhekuplan lahjaksi ja muistelee, että se olisi ollut toisesta työhuoneesta näkyvillä Pikkuparlamentin ravintolaan jo viime vaalikauden aikaan.
Korjaus 26.4. klo 18.47: Eduskunnan turvallisuusesimies on Lasse Jartti, ei Jarppi, kuten jutussa aiemmin sanottiin.
Metsien hiilinielujen varjelu ilmastosyistä ei estä Kemiin kaavaillun jättimäisen biotuotetehtaan etenemistä, arvioi hallitustunnustelija, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.
Metsä Group ilmoitti perjantaina suunnittelevansa Kemiin 1,5 miljardia euroa maksavan jättitehtaan rakentamista vanhan sellutehtaan tilalle.
Metsäjätin mukaan lopulliseen investointipäätökseen vaikuttaa osaltaan se, mitä tuleva hallitus linjaa metsien käytöstä.
Todennäköisesti Suomen seuraavaksi pääministeriksi nouseva Rinne sanoi TV1:n Ykkösaamussa, että uuden tehtaan vaatima hakkuumäärien kasvu voidaan toteuttaa ilmaston kannalta kestävästi.
– Uskon että hakkuutaso kestää tämän hankkeen, Rinne sanoi.
Rinteen hakkuunäkemyksiin kohdistuu suuri mielenkiinto, sillä hän on antanut asiasta aiemmin julkisuuteen ristiriitaisia lausuntoja.
Hiilinieluja vahvistettava toisaalla
Metsien käyttöön kohdistuu ristikkäisiä paineita, sillä metsäteollisuuden tuotteille on kova kysyntä, mutta toisaalta metsien hiilivarastoja pitäisi pystyä kasvattamaan osana ilmastonmuutoksen hillintää.
Rinne painotti, että Suomen täytyy varautua samalla hiilinielun vahvistamiseen muualla maankäyttösektorilla.
Tämä tarkoittaisi Rinteen mukaan hiilen sitomista esimerkiksi maaperään. Rinne ei ottanut kantaa, mitä tämä käytännössä tarkoittaisi.
Asiantuntijoiden mukaan vaihtoehtoja on useita.
Selvää on, että uusi biotuotetehdas nostaisi merkittävästi hakkuumääriä Suomessa. Vuonna 2017 metsäteollisuuden käyttöön hakattiin 36 miljoonaa kuutiota kuitupuuta.
Kemin uusi biotuotetehdas lisäisi kuitupuun tarvetta yksin yli kymmenen prosenttia.
Kemin vanha sellutehdas käyttää noin kolme miljoonaa kuutiota kuitupuuta vuodessa. Mikäli uusi tehdas rakennetaan, puun käyttö harppaisi noin 7,6 miljoonaan kuutioon.
Asiantuntijoiden mukaan Suomen metsät alkaisivat tällöin olla jo täydessä käytössä.
Väylien parantamiselle vihreää valoa
Metsä Groupin investointi vaatisi myös väylien parantamista. Esimerkiksi Ajoksen satamaan johtavaa meriväylää pitäisi syventää, jotta suuret rahtialukset pääsevät perille.
Myös tiestöä pitäisi parantaa puukuljetuksia varten. Valtiovalta tuki Metsä Groupin vuonna 2017 käynnistynyttä Äänekosken biotuotetehdasta 180 miljoonalla eurolla panostamalla rautateihin ja tiestöön.
Rinteen mukaan SDP on valmis tukemaan myös Kemin hanketta.
– Ihan saman olen valmis tekemään nyt, Rinne totesi.
Rinne ei ottanut kantaa hallituspohjaan
Rinne nimettiin perjantaina hallitustunnustelijaksi.
Vaalit täpärästi voittanut SDP haarukoi siis nyt Rinteen johdolla, mitkä puolueet tulisivat mukaan hallitukseen ja millainen hallitusohjelma tällä köörillä voitaisiin laatia.
Rinne on esittänyt puolueille 11 teemaa kattavan kysymyslistan.
Puolueilta kysytään muun muassa sitoutumisesta ilmastonmuutoksen torjuntaan, halusta nostaa kehitysyhteistyörahoja ja keinoista vahvistaa sisäistä turvallisuutta, nostaa työllisyysastetta ja turvata ikäihmisten palvelut.
Rinne väisti kysymyksen siitä, onko perussuomalaiset rajattu ulos hallituksesta ilmastopolitiikkaa koskevilla kysymyksillä.
– Toivon todellakin, että kaikki puolueet sitoutuvat vastaamaan kysymyksiin vakavasti sillä tarkoituksella, että ovat käytettävissä hallituspuolueena, tämä koskee myös perussuomalaisia, hän totesi.
Rinne sanoi kuitenkin pitävänsä kiinni niin sanotusta 1,5 asteen ilmastotavoitteesta. Perussuomalaiset jättäytyi viime joulukuussa linjauksen ulkopuolelle ainoana eduskuntapuolueena.
Perussuomalaiset teki puolueen hajoamiseen nähden erittäin kovan vaalituloksen.
Uutissuomalaisen teettämästä mielipidetiedustelusta kävi ilmi, että lähes joka toinen kyselyyn vastannut haluaisi perussuomalaiset hallitukseen.
Rinne odottaa puolueilta vastauksia vappuaattoon, tiistaihin kello 12:een mennessä.
Kiinan presidentti Xi Jinping mainosti lauantaina Uusi silkkitie -kokouksen päätteeksi kymmenien miljardien eurojen sopimuksia ja kehotti uusia maita liittymään mukaan hankkeeseen.
Xin mukaan kaksipäiväisessä kokouksessa Pekingissä allekirjoitettiin 64 miljardin dollarin eli noin 57,3 miljardin euron arvosta uusia sopimuksia. Hän ei tarkentanut, mitä sopimukset koskivat tai ketkä niitä allekirjoittivat, uutistoimisto AP huomautti.
Xi pyrki myös vakuuttamaan kriitikoille, että projekti tuo kestävää kasvua kaikille osallistujille. Uutistoimisto Reutersin mukaan Xi sanoi yhteisprojektien toimivan markkinaperiaatteilla ja tuovan vihreää ja korkealaatuista kehitystä.
– Meidän täytyy rohkaista muita maita ja yrityksiä tulemaan täysillä mukaan, Xi sanoi uutistoimisto AP:n mukaan.
Jättimäinen projekti närästää Yhdysvaltoja
Xin Uudeksi silkkitieksi kutsutun hankkeen tarkoituksena on parantaa Kiinan meri- ja maareittejä Lähi-itään, Afrikkaan ja Eurooppaan.
Suunnitelman projektien kokonaisarvo on 3 670 miljardia dollaria eli noin 3 300 miljardia euroa. Kiinan mukaan 115 maata on allekirjoittanut hanketta tukevan sopimuksen.
Virallisemmin Silkkitie-hanke kulkee nimellä Yksi vyöhyke, yksi tie.
Lähteet: Merics, The New York Times, LiikennevirastoMikko Airikka / Yle
Jotkut osallistujamaat ovat valittaneet projektien korkeista kustannuksista. Jotkut länsihallitukset taas pitävät projektia Kiinan keinona laajentaa vaikutusvaltaansa maailmalla. Pelkona on myös, että köyhille maille kasataan mittava velkataakka.
Valituksia on kuulunut siitäkin, että urakoita menee liikaa kiinalaisyrityksille.
Euroopassa Italia oli ensimmäinen G7-maa, joka on allekirjoittanut Kiinan kanssa aiesopimuksen Silkkitiehen liittyvistä projekteista. Nimet laitettiin paperiin maaliskuussa.
Kiinan kokoukseen osallistui esimerkiksi Venäjän presidentti Vladimir Putin, ja projekti keräsi kehuja osanottajilta. Tätä pidetään takaiskuna Yhdysvalloille, joka on yrittänyt hillitä muiden maiden haluja osallistua hankkeeseen, raportoi uutistoimisto AP.
Kevään lämpö saa puut heräämään ja janoamaan vettä. Puoli seitsemän toimittaja Juha Roiha ja Yle Luonnon Juha Laaksonen selvittivät, mitä metsän ystävistä pitäisi tietää.
1. Puu kasvaa vain kärjestään
Laura Railamaa / Yle
Eräässä Aku Ankan tarinassa Roope etsi lapsuutensa puuta, jonka oksassa hän oli nuorena kiikkunut.
Puu löytyi ja keinukin oli vielä paikallaan, mutta korkealla puun latvassa. Roope selitti asian sillä, että puu oli kasvanut melkoisesti hänen nuoruudestaan.
Selitys oli pötyä.
Oksat eivät nimittäin nouse puun kasvaessa. Lapsuuden keinu pysyy samalla tasolla ikuisesti, vaikka puu kasvaa. Puut kasvavat pituutta vain latvan ja oksien kärjistä sekä juurista.
Vuosikasvaimien aihe, silmu, syntyy jo edeltävänä kesänä verson kärkeen. Seuraavana suvena tämä silmu kasvaa vuosikasvun mitan, joka voi vaihdella suuresti.
Havupuilla kasvu määräytyy edelliskesän kasvuolojen mukaan: jos heinäkuu on suosiollinen kasvaimen aiheesta tulee pitkä ja siihen muodostuu runsaasti neulasten aiheita.
Jos kesä on liian sateinen ja kylmä, kasvaimen aihe jää lyhyeksi.
Lehtipuiden taktiikka on erilainen. Niiden pituuskasvu riippuu kuluvan kesän sääolosuhteista.
2. Puut juovat paljon – siis todella paljon
Laura Railamaa / Yle
Puiden juomatavoissa on suuria eroja puun lajista, koosta ja kasvupaikasta riippuen.
Kesäaikaan puilla on jatkuva veden tarve, sillä lehtien yhteyttäminen ei onnistu ilman vettä eikä yhdisteiden rakentaminen onnistu ilman veden tuomia kivennäisaineita.
Kasveissa on veden kuljettamiseen erikoistuneita putkiloita tai putkisoluja. Juurikarvat ja sienijuuret imevät veden juuren sisään, mistä vesi kohoaa ylös haihtumispaineen avulla.
Veden haihtuminen lehden ilmaraoista aiheuttaa alipaineen, joka kiskoo veden ylös.
Isot lehtipuut juovat satoja litroja päivässä. Suuri koivu tarvitsee noin 500 litraa vettä vuorokaudessa.
Havupuut juovat vähemmän, sillä niiden neulasten rakenteet vähentävät haihtumista ja auttavat niitä kestämään kuivuutta.
3. Koivikossa on enemmän lehtiä kuin Suomessa ihmisiä
Mostphotos
Koivun lehtien määrään on lukuisia vastauksia – ja monet niistä voivat olla oikeita.
Kun koivun lehti itää, siihen ilmestyy kaksi sirkkalehteä, sitten ensimmäiset varsinaiset lehdet. Ensimmäisen kesän jälkeen lehtiä on hyvällä kasvupaikalla muutamia kymmeniä ja taimi on varttunut 20–30 sentin korkuiseksi.
Sitten tulee syksy, lehdet karisevat.
Koivu jatkaa kesästä toiseen kasvuaan ja tuuheutumistaan.
Mutta paljonko lehtiä on kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä?
Sen selvittämiseksi ei kannata kaataa puuta, mutta aina voi yrittää arvioida paljonko yhdessä alaoksassa, keskikorkeuden oksassa ja latvaosan oksassa on.
Sitten vain kerto- ja yhteenlaskun pariin. Lopputulos on luultavasti parempi kuin kylmä arvaus.
Juha Laaksonen arvioi, että reilun kokoisessa koivussa on yli 200 000 lehteä.
Arvaukseen on olemassa pohjatieto: vuonna 1951 laskettiin Luhangassa keskikokoisen, 22-metrisen rauduskoivun lehdet.
Niitä oli runsaat 180 000.
Suuressa koivussa voi olla lehtiä enemmänkin, mutta karkeasti voi sanoa, että viidessä koivussa olisi miljoona lehteä ja kolmessakymmenessä koivussa enemmän lehtiä kuin Suomessa ihmisiä.
4. Vuosirenkaat kertovat puun iän, mutta ne pitää osata laskea oikein
Arnoldius
Puut kasvavat paksuutta eniten keväällä ja alkukesästä. Vaikka loppukesä olisi suotuisa, kasvu päättyy yllättävän aikaisin ennen syksyä, yleensä viimeistään elokuussa. Talvella puut eivät koskaan kasva, vaikka olisi kuinka leutoa.
Entäpä sitten vuosirenkaat?
Niissä on vaaleita ja tummia sävyjä, ja eriväriset osat syntyvät saman kesän aikana. Tumma ja vaalea rengas eivät siis tarkoita kahden vuoden kasvua, kuten voisi virheellisesti luulla.
Siis: alkukesällä nopean kasvun aikaan syntyy vaalea isosoluinen kevätpuu ja myöhemmin kesällä hitaan kasvun aikaan tumma kesäpuu.
Ja nyt kun tämä tiedon on omaksunut, voi laskea vuosirenkaista, minkä ikäinen puu on. Helpointa on laskea vain vaaleat renkaat.
Harrastelijat laskevat puun iän poikkisahatusta rungosta, mutta tutkijat kairaavat elävän puun kylkeen pienen onton putken, johon kerrokset tallentuvat.
Dendrokronologit kaivelevat vanhoja puita soista, järvenpohjista tai maasta. He päättelevät puiden vuosirenkaita mittaamalla, millaisia kesiä satoja vuosia sitten on ollut.
Eri-ikäisiä puita tutkimalla on pystytty jäljittämään menneiden kesien kasvupotentiaali useiden tuhansien vuosien päähän.
Kasvun voiman näkee parhaiten männystä. Oksien kärjet ja latvus ovat yleensä vaaleamman vihreitä kuin vanhempi puuaines. Rungosta lähtevien oksien välien perusteella pystyy myös laskemaan puun iän melko tarkasti.
Hyvänä vuonna mänty voi kasvaa vaikka puoli metriä.
5. Soluton kasvi on kuollut
Monica Forssell / Yle
Kotipuutarhan hoitajilla on lähes joka vuosi samat ongelmat: osa kasveista näyttää huonovointisilta. Toipuvatko vai kuolevatko ne, vai ovatko ne jo kuolleet?
Kasvi on varmasti kuollut silloin, kun siinä ei ole eläviä soluja. Kuivan näköisistä puista on syksyllä ja talvella vaikea varmuudella sanoa ovatko ne elossa.
Pitää odottaa kevääseen, jopa kesään, mieluiten juhannukseen saakka. Jos puu on vielä silloin lehdetön, se on kuollut.
Kasvit ovat ihmeen sinnikkäitä. Ne voivat jatkaa elämäänsä, jos yksikin silmu on elossa. Ja periaatteessa alkuperäisen kasvin voi elvyttää vain yhden elävän solun avulla.
Loppuu vielä yksi knoppitieto: puun kaataminen ei aina tapa kasvia. Esimerkiksi haapojen juurista kasvavat vesat ovat alkuperäistä kasvia. Puu ei siis aina kuole, vaikka sen kaataa!
Mutta kuusi kyllä kuolee. Ja mänty.
Katso Puoli seitsemän juttu, jossa Juha Roiha ja Juha Laaksonen tutkivat keväistä metsää:
Keskustan väistyvän puheenjohtajan Juha Sipilän mukaan vaalivoittajilla on nyt vastuu hallituksen muodostamisesta. Keskustan suunta on oppositiossa.
– Vaalituloksen perusteella äänestäjät ovat osoittaneet keskustan suunnan oppositioon, Sipilä sanoi lauantaiaamuna puoluevaltuustolle pitämässään puheessa Riihimäellä.
Puoluevaltuusto on viikonloppuna koolla pohtimassa vaalitappion syitä ja seurauksia. Voit katsoa puheen kokonaisuudessaan klikkaamalla tämän jutun pääkuvaa.
– Hallituksen muodostamisen vastuu on nyt vaalien voittajilla. Vaalien voittajan mandaatti on ehkä heikompi kuin koskaan historiassa, mutta eduskunnassa on kuitenkin vain yksi suurin puolue, Sipilä totesi.
Sipilä sanoi, että hallituskaavailuissa vaihtoehdot, joissa keskusta ei ole mukana, on tunnusteltava ensin. Hallitukseen lähtemisen kynnys on korkea.
– Hallitukseen keskusta lähtee vain sellaisen hallitusohjelman pohjalta, jossa koko Suomesta pidetään huolta ja määrätietoista työtä työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin jatketaan. Se ei synny itsestään niin kuin annetaan ymmärtää.
Sipilä: Murskatappion syy oli keskustan maltillinen linja
Keskustan murskatappion yhdeksi syyksi Sipilä arvioi sen, että vaalikeskustelussa keskusta jäi monissa asioissa ääripäiden väliin paitsioon.
– Jäimme keskitien kannoilla aina paitsioon. Esimerkiksi ilmastonmuutoksessa meillä oli järkivihreät ratkaisut, miten ihmiskunnan suuri ongelma ratkaistaan. Teimme siitä keskustan johdolla yhteisen paperin kahdeksan puolueen kesken.
– Mutta osa oli sitä mieltä, että koko keskustelu on humpuukia. Ne äänet menivät perussuomalaisille. Osa oli sitä mieltä, että autoilu, lihansyönti ja saunanlämmitys pitää lopettaa heti. Ne äänet menivät vihreille, Sipilä valitteli.
Keskustan vaalitulosta ei pelastanut edes aluepolitiikka.
– Kainuuseen panostimme kauden aikana melkein miljardin ja saimme työttömyyden lähes puolittumaan – lopputulos on, että menetimme molemmat Kainuun ahkerat edustajamme, Sipilä ihmetteli vaalitappiota.
Helsingin seudun joukkoliikenteen jättimäinen lippu-uudistus on sujunut tähän mennessä ilman isoja ongelmia. Siirtymä uuteen hinnoittelumalliin lähti liikkeelle lauantaina aamuyöllä matkakortinlukijoista, mobiilisovelluksesta ja kertalippuautomaateista.
– Kaikki on mennyt tosi hienosti, ehkä paremminkin kuin mitä luultiin, kertoo osastonjohtaja Mari Fink HSL:stä.
Flinkin mukaan kaikki laitteet näyttävät tällä hetkellä uutta hinnoittelua. Uuden tariffin mukaisia lippuja on ostettu jo kymmeniä tuhansia.
Flink sanoo, että ongelmia ilmaantui aamuyöllä vain vähän. Jotkut yksittäiset kortinlukijat eivät toimineet uuden vyöhykemallin mukaisesti, mutta viat saatiin korjattua nopeasti.
– Myöskään mobiilisovelluksessa kaikki eivät pystyneet ostamaan opiskelijalippua, mutta myös tämä vika saatiin korjattua.
Matkakortteihin ei tällä hetkelä pysty lataamaan arvoa tai kautta vasta kun sunnuntaina. Myyntijärjestelmän päivitys uuteen vyöhykemalliin on tarkoitus päivittää lauantain ja sunnuntain välisenä yönä.
– Haluamme tehdä uudistuksen vaiheittain ja testata myyntijärjestelmät, jotta huomenna matkakortille arvon lataaminen onnistuu varmasti.
Flink uskoo myös maanantain sujuvan hyvin, kun suuri määrä töihin meneviä ihmisiä matkustaa ensimmäistä kertaa uudistuksen jälkeen. Hän povaa erityisesti maanantain olevan vilkas päivä uusien kausilippujen osalta.
– Monet ostavat maanantaina uuden kausilipun, koska ovat tietoisesti halunneet edellisen kausilippunsa loppumaan perjantaina ennen uudistusta.
Tästä on kyse – näkövammaisten matkustaminen helpottuu
Aiemmin kuntarajoja noudattaneet lippualueet korvattiin uusilla vyöhykkeillä. Vyöhykkeet on nimetty kirjaimin ABCD.
Vyöhykkeillä A, B ja C ostetaan joko AB-, BC- tai ABC-lippu sen mukaan, millä alueella liikkuu. D-vyöhykkeelle voi ostaa erillisen lipun.
Hinnastot pääset näkemään HSL:n sivuilta tästä. Myös alennuslippujen hintoihin on tullut joitain muutoksia esimerkiksi opiskelijoiden osalta.
Sen sijaan esimerkiksi näkövammaisilla on jatkossa vapaa matkustusoikeus ilman, että sitä on sidottu kotikuntaan. Tämä koskee ihmisiä, joiden näkövamman haitta-aste on vähintään 50 prosenttia.
Aiemmin kuntarajoja noudattaneet lippualueet korvattiin uusilla vyöhykkeillä. HSL
