Kiinan Wuhanista leviämään lähtenyttä uutta koronavirusta analysoineet tartuntatautiasiantuntijat arvioivat sairastuneiden määrän voivan lisääntyä lähiviikkoina voimakkaasti.

– Tällä hetkellä on epävarmaa, voidaanko taudin eteneminen rajoittaa Kiinaan, Neil Ferguson Lontoon Imperial Collegesta kommentoi uutistoimisto Reutersille.

Fergusonin tutkimuksessa arvioitiin jokaisen viruksen saaneen tartuttavan kaksi tai kolme muuta ihmistä. Samansuuntaiseen tulokseen päätyivät myös Lancasterin yliopiston tutkijat.

Niin ikään Britanniassa sijaitsevan Lancasterin yliopiston tutkijaryhmä arvioi, että pelkastään Wuhanissa tartunnan voi helmikuun alkupäiviin mennessä saada jopa 190 000 ihmistä, kertoo uutistoimisto Reuters. Lisäksi tartunnan saaneiden määrä kasvaa muissa kiinalaiskaupungeissa ja Kiinan ulkopuolella.

Kiina keskeyttää ryhmämatkat ulkomaille

Kiina on päättänyt keskeyttää koronaviruksen vuoksi ryhmämatkat Kiinasta ulkomaille samalla, kun maan presidentti Xi Jinping varoittaa viruksen leviävän kiihtyvää tahtia.

Ryhmämatkalaisten hotelli- ja lentovarausten perumiset astuvat voimaan maanantaina, kertoo valtiontelevisio CCTV. Kiinan sisäiset ryhmämatkat kiellettiin jo perjantaina.

Kiinassa virustartunta on todettu jo lähes 1 400 ihmisellä ja sairauteen on kuollut jo ainakin 41 ihmistä.

Xi kuvaa viruksen kiihtyvän leviämisen aiheuttavan vakavan uhkan.

Kiina on komentanut 450 armeijan lääkintähenkilöstöön kuuluvaa pahimmin viruksesta kärsineen Wuhanin kaupungin terveydenhuoltohenkilökunnan avuksi.

Lääkärien ja hoitajien kerrotaan olevan kaupungissa äärirajoilla valtavan potilasmäärän vuoksi virustartuntaa pelkäävien ihmisten hakeutuessa vastaanotoille.

Ainakin yksi kaupungissa työskennellyt lääkäri on kuollut uuteen koronavirukseen ja toinen lääkäri sydänkohtaukseen ilmeisesti valtavan työmäärän uuvuttamana.

Wuhaniin rakennetaan pikavauhtia kahta uutta sairaalaa.

Yhdysvallat ja Ranska evakuoivat kansalaisiaan Wuhanista

Sekä Ranska että Yhdysvallat ovat ilmoittaneet aikovansa evakuoida kansalaisiaan Wuhanista. South China Morning Post -lehden mukaan Ranska suunnittelee bussikuljetusta pois kiinalaisviranomaisten eristämästä kaupungista.

Yhdysvallat aikoo puolestaan lennättää sununtaina Wuhanissa olevat kansalaisensa pois. Suunnitelmasta uutisoineen Wall Street Journalin mukaan lentokoneeseen mahtuu noin 230 ihmistä.

WSJ:n mukaan Yhdysvallat on saanut evakuoinnille luvan Kiinan ulkoministeriöltä.

Venäläisen uutistoimiston RIA:n mukaan myös Venäjä neuvottelee Kiinan kanssa mahdollisuudesta evakuoida Wuhanissa olevat venäläiset.

Hongkongiin julistettiin hätätila

Hongkongin hallintojohtaja Carrie Lam on julistanut kaupunkiin hätätilan koronaviruksen takia.

Hongkongissa on todettu koronavirus viidellä henkilöllä, joista neljä oli tullut junalla Kiinan mannermaan puolelta. Lennot ja junat Wuhanista Hongkongiin on peruttu ja muiden Kiinan mannermaalta tulijoiden pitää täyttää lomake terveydentilastaan.

Lam ilmoitti myös, että koulut pidetään kiinni ja uudenvuoden loma-aikaa pidennetään 17. helmikuuta saakka. Lomien oli tarkoitus jatkua ensi torstaihin asti.

Australia ilmoitti lauantaina, että siellä on vahvistettu maan ensimmäiset neljä koronavirustapausta. Kiinasta Melbourneen ja Sydneyyn saapuneet potilaat ovat eristettyinä.

Lauantaina Malesian viranomaiset ilmoittivat neljästä vahvistetusta tautitapauksesta. Japanin terveysministeriö puolestaan kertoi, että maassa on nyt vahvistettu kolme koronavirustapausta.

Tarkistuksia julkiseen liikenteeseen

Kiina ilmoitti lauantaina määräävänsä tarkastuksia julkiseen liikenteeseen koko valtion alueelle viruksen takia.

Koronavirusepäilyjä tarkastetaan junien, lentokoneiden ja bussien matkustajilta tarkastuspisteillä. Kansallinen terveyskomissio on määrännyt matkustajat, joilla epäillään keuhkokuumetta, siirrettäväksi välittömästi sairaaloihin.

Kiina on myös laajentanut matkustusrajoituksia viiteen uuteen kaupunkiin koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Kaupunkien julkisen liikenteen yhteyksiä ja reittejä moottoriteille on suljettu.

Matkustamista on nyt rajoitettu yhteensä 18 kaupungissa Hubein maakunnassa Kiinan keskiosissa. Rajoitukset koskevat noin 56 miljoonaa ihmistä.

Lisää aiheesta:

Suomalainen vaihto-opiskelija koronaviruksen piinaamassa Wuhanissa: "Asuntolan ovella mitataan joka kerta kuume"

Näin Ivalon tautitutkinta eteni: Koronavirusepäily osoittautui vääräksi – säikähdys vaihtui huojennukseksi

Koronavirustartunta vaatinut uusia kuolonuhreja Kiinassa – Shanghai sulkee kaikki elokuvateatterit toistaiseksi

Kuinka vaarallinen uusi koronavirus on ja miten se leviää? Tämän tiedämme nyt maailmalla riehuvasta viruksesta

Hyvä kielitaito on tärkeä osa eturivin poliitikon osaamista, sillä ministerit osallistuvat säännöllisesti kansainvälisiin kokouksiin. Uuden sukupolven nousu suomalaisen politiikan johtotehtäviin näkyy myös kielitaidon kohentumisena.

Valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) brittiaksentti herätti huomiota Euroopan talous- ja rahoitusasioiden neuvoston kokouksessa. Myös pääministeri Sanna Marin (sd.)sai kehuja esiintymisestään Maailman talousfoorumissa.

Nykyisistä ministereistä 10 ilmoittaa osaavansa vähintään kahta vierasta kieltä. Monen ansioluettelosta löytyy suomen, ruotsin ja englannin lisäksi esimerkiksi saksa, ranska tai venäjä.

– Nykyisten ministereiden ikäryhmä heijastelee sitä aikaa koulutuspolitiikassa, jolloin katsottiin, että laaja kielitaito on etu työelämässä, sanoo Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Outi Vilkuna.

Pääministerin kielitaitoa arvioidaan

Tampereen yliopiston puheviestinnän professorin Pekka Isotaluksen mukaan hyvästä kielitaidosta on apua kansainvälisten tehtävien hoitamisessa. Kielitaito korostuu etenkin epävirallisissa keskusteluissa ja suhteiden hoitamisessa.

– Neuvotteluissa on usein kysymys suhteista ja siitä, miten henkilöt tulevat keskenään toimeen. Jos suhde on toimiva, asioiden käsittely on helpompaa, Isotalus sanoo.

Isotaluksen mukaan media kiinnittää Suomessa herkästi huomiota johtavassa asemassa olevien poliitikkojen kielitaitoon. Erityisesti pääministerit saavat usein palautetta kielitaidostaan tai sen puutteesta.

Kehuja kielitaidostaan keräsi Alexander Stubb (kok.), joka puhuu englannin lisäksi ruotsia, saksaa ja ranskaa. Vastaavasti Anneli Jäätteenmäen (kesk.) englannin kielen osaamista aikoinaan moitittiin.

Toisaalta perussuomalaisten europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen luottaa, että hän pärjää Euroopan parlamentissa pääosin suomen kielellä, koska valiokunnissa tulkit kääntävät puheet muiden jäsenmaiden kielille.

Taustalla peruskoulu-uudistus

Suomalaisten kielitaito on parantunut tasaisesti 2000-luvulla. Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki alle 45-vuotiaat osaavat vähintään yhtä vierasta kieltä. Eniten puhutut vieraat kielet ovat järjestyksessä englanti, ruotsi ja saksa.

Helsingin yliopiston kielididaktiikan apulaisprofessorin Raili Hildenin mukaan kehityksen taustalla on 1970-luvulla tehty laaja peruskoulu-uudistus. Sen myötä kielten opetuksessa alettiin korostaa kieliopin ja sanaston lisäksi myös puheen tuottamista.

– Suurelle yleisölle näkyvä kielitaito on yleensä puhumista ja esiintymistä. Nykyisten poliitikkojen ääntäminen ja taito puhua ilman muistiinpanoja on valtavan paljon parempi kuin ennen, Hilden sanoo.

Hildenin mukaan hyvä kielitaito ja esiintyminen lisäävät poliitikon uskottavuutta, vaikka tärkeissä neuvotteluissa käytetään toki edelleen apuna tulkkeja.

– Olen tyytyväinen, että tämä uusi sukupolvi uskaltaa avata suunsa ja selviää näistä tilanteista, Hilden sanoo.

Vähäisestäkin kielitaidosta apua

Elokuvien, sarjojen, pelien ja musiikin myötä englannin kielestä on tullut luonnollinen osa suomalaisten arkea ja vapaa-aikaa.

Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtajan mukaan englanti on saavuttanut Suomessa jo niin vahvan aseman, että se uhkaa jyrätä muut kielet alleen.

– Perusopetuksen kielivalikoiman kaventuminen näkyy tällä hetkellä yläasteella ja lukioissa. Työelämässä törmätään siihen todellisuuteen, että muutakin kielitaitoa tarvitaan, Vilkuna sanoo.

Ministeri Kulmunia kehuttiin erityisesti hänen ääntämisestään. Kulmuni kertoo, että hän on oppinut aksentin lapsena katsomalla brittisarja Emmerdalea. Vaikka oikea ääntäminen on tärkeää, kielitaidon kannalta on oleellisempaa, että viesti välittyy oikein.

– Opetuksen tavoitteena ei ole äidinkielen tasoinen ääntäminen, vaan laaja sanavarasto ja rohkeus käyttää kieltä itsensä ilmaisuun, Vilkuna muistuttaa.

Vähäisestäkin kielitaidosta on apua, sillä usein jo lyhyiden kohteliaisuuksien vaihtaminen vieraalla kielellä on arvokas ele. Se viestii, että puhuja on aidosti kiinnostunut maan kulttuurista ja arvomaailmasta.

– Kun osaan ilmaista itseäni vastaanottajan kielellä, se kertoo, että arvostan sinua ja haluan kommunikoida kanssasi.

Lue aiheesta lisää:

Kielten opetus aikaistui, mutta kielitaito on vaarassa yksipuolistua – liian harva ekaluokkalainen saa valita ensimmäisen vieraan kielen

Peruskoululaisten kielitaito typistynyt kahteen pakolliseen kieleen – useimmiten ruotsiin ja englantiin

Suomi maailmanlaajuisesti kuudentena englannin kielen taidossa: "Kielitaito kohenee, kun opetusta varhennetaan"

Mitä mahtoi ajatella ensimmäinen paleontologi, joka jossakin Nebraskassa retkeillessään törmäsi paholaisen korkkiruuviin. Se on nimittäin melko varmasti maailman merkillisin fossiili.

Aikuisen ihmisen kokoinen kivettynyt korkkiruuvi, jonka terä on taittunut ylöspäin.

Korkkiruuvi, eli daemonelix, herätti varhaisissa paleontologeissa kummastusta. Edwin Hinckley Barbosa – eräs aikansa tunnetuimmista paleontogeista – päätteli ensin, että kyseessä on muinainen sienieläin, ja myöhemmin, että se on ammoin eläneen puun juuri. Muitakin ehdotuksia kuultiin, eikä mikään ollut edes lähellä oikeaa.

Olisivatpa vain kysyneet Lakota-intiaaneilta. He olivat nähneet näitä rakennelmia ikiajoista lähtien, jopa niin, että niillä oli oma paikkansa heidän mytologiassaan. He kutsuivat korkkiruuveja majavan majoiksi, ja se oli tismalleen oikein. Korkkiruuvit olivat majavan varhaisen esi-isän, Palaecastorin, käytäviä. Se oli hyvä määritys ottaen huomioon, että Palaeocastor ei paljonkaan muistuttanut nykyistä majavaa eikä se edes elänyt vedessä – eikä siitä ollut muita todisteita kuin kasa luita korkkiruuvien päässä.

Entäpä jos olisivat Australiassa kysyneet alkuperäisasukkailta tätä: Miten pitää elää, että maasto ei syty sellaiseen roihuun kuin nyt? Australian aboriginaaleilla olisi voinut olla paljon sanottavaa.

Viime päivinä on kuultu monia surullisia uutisia siitä, miten paljon Australian maastopaloissa on kuollut eläimiä, ja että sukupuutotkin ovat mahdollisia. Siksi onkin hyvä tietää, että ihmisen aiheuttamat sukupuutot ovat osa mantereen surullista jatkumoa. Sen jälkeen kun valkoiset saapuivat Australiaan, sieltä on kuollut sukupuuttoon lähes 30 nisäkäslajia ja lähes sama määrä lintulajeja.

Osalla sukupuuttoon kuolleista nisäkkäistä on mielenkiintoinen historia. Ne eivät kuolleet siksi, että niille olisi tehty jotakin, vaan siksi, että jotakin jäi tekemättä.

Valkoiset nimittäin siirsivät Australian aboriginaaleja pois omilta asuinalueiltaan, jolloin maa jäi hoitamatta. Hoito tarkoittaa tässä yhteydessä maaston kulottamista.

Kun aboriginaalit siirrettiin pois ja maasto jäi kulottamatta, elinympäristöt muuttuivat.

Aboriginaalit polttivat maastoa säännöllisesti houkutellakseen sinne syömiään eläinlajeja. Maaston säännöllinen polttaminen loi elinympäristön, jossa monet kasvi- ja eläinlajit kukoistivat.

Kun aboriginaalit siirrettiin pois ja maasto jäi kulottamatta, elinympäristöt muuttuivat. Maan valloittivat tulokaskasvit, jotka tukahduttivat aiemman, maastopaloihin tottuneen lajiston. Sen jälkeen tulivat muut tulokaslajit, kissat, kaniinit ja ketut, jotka mullistivat paikallisen ekosysteemin.

Kulottaminen ei kuitenkaan ainoastaan ylläpitänyt luonnon monimuotoisuutta.

Se myös hillitsi maastopaloja. Kun maasto poltettiin kuivan kauden alussa, palavaa materiaalia oli vähän, joten palot pysyivät hallinnassa. Maasto poltettiin laikku kerrallaan, jolloin syntyi eri vaiheessa olevia kasvillisuussaarekkeita – kun toiset saarekkeet olivat kuivia ja palovalmiita, toiset olivat vihreitä ja tulipaloa vastustavia, ja näin palot eivät päässeet leviämään. Myös kasvillisuus itse oli palonkestävää.

Kun säännölliset kulotukset jäivät pois, kasvillisuus korvautui tulokaslajeilla, joilla on siitä lähtien ollut paljon tekemistä Australian maastopalojen kanssa. Laikut kasvoivat umpeen kasveja, joiden biomassa oli massiivinen ja jotka olivat kuivalla kaudella herkästi syttyviä.

Eräs pahimpia on afrikkalainen tiheitä tuppaita muodostava hahtuharjasheinä. Se on karjankasvattajien suosiossa, sillä se on karjalle ravitsevaa ruokaa. Maastopalojen torjujille se on kuitenkin painajainen; se palaa 2-8 kertaa kuumemmalla liekillä kuin alkuperäiset kasvit ja sen ruokkima maastopalo voi tuhota alueen ekologian täysin. Kuivalla kaudella hahtuharjuheinä – ja jotkin muutkin tulokaslajit – muodostavat ruutitynnyrin, joka leimahtaa hetkessä räjähdysmäisiin liekkeihin.

Ongelma on – sivumennen sanoen – hieman samankaltainen Indonesiassa. Monet ovat varmaan kiinnittäneet huomiota siihen, että Indonesiassa metsäpalot koskevat usein nimenomaisesti suometsiä. Mutta miten suometsät voivat palaa? Suollahan on kosteaa? Vastaus on yksinkertainen. Suot kuivataan, minkä jälkeen alkuperäinen kasvillisuus korvautuu helposti palavilla tulokaslajeilla.

En tietenkään tarkoita, että aboriginaalien harjoittama ”maan hoitaminen” olisi mikään pysyvä kertaratkaisu kaikkiin Australian maastopalo-ongelmiin. Aboriginaalien hallitsemalla Arnhemin maalla kulotuksia tehdään vanhan perinteen mukaisesti, mutta sielläkin asia on enemmän tai vähemmän kiistanalainen.

Maaston hallittu polttaminen voi ryöstäytyä hallitsemattomaksi, ja ympäristönsuojelijoiden mielestä liian intensiivinen kulotus on monille lajeille enemmän uhka kuin mahdollisuus. Arnhemin maan kulotukset on tätä nykyä myös kytketty päästökauppaan, eli kulotuksista on tullut aboriginaaleille keino saada tuloja, ja se tekee asiasta entistä monimutkaisemman.

Viisaus maastopalojen suhteen voisi olla siinä, ettei esitetä tai uskota yksinkertaisia selityksiä.

Ilmastonmuutos on tietenkin kaikkien huulilla, mutta Australia on altis pitkille kuivuusjaksoille ilman ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutostakin. Vuosina 1895-1903 yli kolmannes Australiasta oli syvän kuivuuden vallassa, minkä aikana kuoli järjetön määrä koti- ja villieläimiä.

Myös tuhopolttajien syyttely on yksinkertaistavaa: Nasan tiedot vuodelta 2011 kertovat, että noin puolet Australian maastopaloista minä tahansa vuonna ovat joka tapauksessa ihmisen aiheuttamia, suurin osa tietenkin tahattomasti.

Viisaus voi olla myös siinä, että maastopalojen edessä ei tarvitse heittäytyä epätoivoon. Ilmastonmuutos tai ei, kuivaa tai ei, Australian maastopaloja ei voi ymmärtää, jos ei ymmärrä alueen ekologista historiaa, ja tuo historia voi tarjota ratkaisuja myös maastopalojen hallitsemiseksi.

Jani Kaaro

Kirjoittaja on tietokirjailija ja vapaa toimittaja. Hän rakastaa filosofiaa ja inspiroituu vanhan ja uuden, tutun ja tuntemattoman sekoittumisesta, joka johtaa johonkin hedelmälliseen asiaan.

Aiheesta voi keskustella 27.01. klo 23.00 asti.

Lue myös:

Australian palot saattavat tehdä koaloista erittäin uhanalaisen lajin

Britannian ilmatieteen laitos: Australian maastopalot nostavat hiilidioksiditasoja – kyseessä on yksi mittaushistorian isoimmista muutoksista

Maanantai tuo tullessaan lumisateita maan etelä- ja länsiosiin, mutta lounaassa sade tulee vetenä. Itä- ja pohjoisosassa maata on puolestaan laajalti poutaa, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta.

Lämpötilat vaihtelevat etelässä ja lännessä nollasta viiteen plusasteeseen, kun taas suuressa osassa maata mitataan pakkasasteita. Kylmintä on Lapissa, jossa mittarit näyttävät 15–30:tä miinusastetta.

Suuressa osassa maata varoitetaan huonosta ajokelistä lumisateen takia. Tulvavaroitus on annettu Pohjois-Savoon, Pohjois-Karjalaan sekä Taivalkosken kuntaan ja Kuusamon kaupunkiin, koska hyyde voi nostaa paikallisesti vedenkorkeuksia.

Lapissa on voimassa pakkasvaroitus kireän pakkasen takia.

Mitäköhän Michelle Obama ajattelee brittinäyttelijä Phoebe Waller-Bridgestä?

Television tämän hetken ehkä kuumin nimi muisti Michellen puolisoa Barack Obamaa pokatessaan jälleen yhden pystin muutaman viikon takaisessa Golden Globe -gaalassa.

Waller-Bridge kiitti puheessaan Obamaa siitä, että tämä oli listannut Fleabag-sarjan kakkoskauden suosikkiensa joukkoon.

Näyttelijätär muistutti, että Obamalla on erityispaikka hänen sydämessään. Waller-Bridge viittasi Fleabagin aloitusjaksoon, jossa hänen esittämänsä nimihahmo masturboi katsoessaan Obaman tv-puhetta.

20 miljoonan dollarin nainen

Fleabag on roisi, älykäs, hauska ja samalla traaginen tv-sarja noin kolmikymppisestä naisesta, joka elää ylemmän keskiluokan sinkkunaisen elämää Lontoossa.

Fleabag on 34-vuotiaan Phoebe Waller-Bridgen luomus. Se syntyi yhden naisen näytelmänä, jota Waller-Bridge esitti Edinburghin Fringe-festivaaleilla vuonna 2013. BBC bongasi esityksen ja siitä muokattiin tv-sarja yhtiön nuorisokanavalle. Pian jättiyhtiö Amazon tajusi sarjan potentiaalin ja osti sen oikeudet. Sarja valloitti lopulta paitsi Barack Obaman, myös koko Yhdysvallat.

Erityisesti sarjan toinen tuotantokausi osui kultasuoneen. Se on voittanut jotakuinkin kaikki arvosteltuimmat tv-alan palkinnot Baftasta Emmyihin ja Golden Globeihin. Se sai myös huippuarviot vaikutusvaltaiselta Rotten Tomatoes -kritiikkisivustolta.

Kakkoskausi teki myös Waller-Bridgestä miljonäärin. Julkisuudessa on arvailtu Amazon-diilin tuovan Waller-Bridgelle 20 miljoonaa dollaria vuodessa. Se olisi suurimpia käsikirjoittajalle koskaan maksettuja summia.

Amazon on antanut Waller-Bridgelle vapaat kädet tehdä, mitä hän haluaa. Yhtiön toiveuni on, että Waller-Brigde innostuisi kirjoittamaan jatkoa Fleabagille. Toistaiseksi hän on kieltäytynyt kohteliaasti.

Toista tuotantokautta ei pitänyt syntyä lainkaan

Fleabag siis perustuu Waller-Bridgen kirjoittamaan näytelmään, jonka punaisena lankana on päähahmoa jäytävä suru parhaan ystävän kuolemasta. Tarina on kokonaisuus, jossa on myös selkeä päätepiste. Siitä oli vaikea jatkaa.

Waller-Bridge onkin haastatteluissa kertonut, ettei hänen ollut tarkoitus tehdä sarjalle jatkoa.

Lisäksi Fleabagin jatkamaista vaikeutti se, että Waller-Bridge oli kehittänyt tv-sarjaan tehokeinon, joka oli sarjan kannalta elintärkeä, mutta josta hän luopui.

– Fleabag puhuu paljon suoraan kameralle. Kunnes hän ensimmäisen kauden lopussa lakkaa puhumasta kameralle. Fleabagin jatkaminen oli mielestäni mahdotonta, jos en keksisi syytä, miksi hän alkaisi jälleen puhua kameralle, Waller-Bridge kertoi Jimmy Fallonin isännöimässä Tonight Show`ssa.

Puhuessaan kameralle, siis meille yleisölle, Waller-Bridge murtaa teatterikielellä "neljännen seinän", kuvitellun rajan näyttelijöiden ja yleisön välistä.

Tehokeinoa on toki käytetty aiemminkin, viime aikoina muun muassa House of Cards -sarjassa. Fleabagin toisella kaudella se saa kuitenkin aivan uuden ulottuvuuden.

Waller-Bridge kehitti sarjaan hahmon, katolilaisen papin, jolla on ihmekyky.

– Hän pystyy aistimaan sen, että Fleabag puhuu välillä kameralle. Ongelma oli ratkennut ja pystyin jatkamaan Fleabagia.

Ratkaisu oli muutenkin menestys: yleisö ihastui Uusi Sherlock -sarjasta tutun Andrew Scottin esittämään hahmoon ja se alkoi elää omaa elämäänsä sosiaalisessa mediassa nimellä "hot priest".

Uuden Bondin käsikirjoittaja

Fleabag ei tietenkään ole yhtä kuin Phoebe Waller-Bridge, mutta yhteisiäkin nimittäjiä löytyy.

Waller-Brigde on syntyperäinen lontoolainen ja kuuluu ylempään keskiluokkaan, jonka molempien vanhempien suvusta löytyy myös aatelistoa. Hän on käynyt yksityiskouluja ja valmistunut arvostetusta Royal Academy of Dramatic Art:ista.

Joidenkin arvostelijoiden mielestä Waller-Bridgen tausta näkyy sarjassa: Guardian piti Fleabagia etuoikeutettujen nuorten naisten sarjana, joka ei kuvaa yleisemmin naisten kokemusmaailmaa.

Waller-Brigden uran alku Lontoon kivikovassa teatterimaailmassa oli tyypillisempi kuin Fleabagin menestys antaa olettaa. Valmistumisen ja läpimurron väliin mahtuu seitsemän vaikeaa vuotta, jolloin näyttelijä etsi paikkaansa.

Hän tuli hylätyksi muun muassa Downton Abbey -sarjasta. Waller-Bridge oli loppusuoralla Crawley-siskon rooliin, mutta joutui pettymään, koska oli "liian hauska".

Waller-Bridge on tehnyt muutakin kuin huumoria. Hän on muun muassa käsikirjoittanut Golden Globe -palkitun trillerin Killing Eve.

Hän on myös yksi tulevan James Bond -elokuvan käsikirjoittajista. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Waller-Bridgen keksi käsikirjoittajatiimiin itse James Bond, näyttelijä Daniel Craig.

Craig on myös puolustanut valintaansa epäilijöiltä, jotka ovat vihjailleet, että taustalla olisi ollut halu saada miehiseen tehtävään nainen. Bondin käsikirjoittajakaarti on perinteisesti ollut hyvin miesvaltainen. Craigin mukaan vihjailut ovat roskaa: Waller-Bridge valittiin, koska hän on pätevä.

Näyttelijän uralle mahtuu rooli robottina: Waller-Bridge esittää droidi L3-37:ää Tähtien sota -elokuvasarjan edellisessä osassa Solo: a Star Wars Story.

Katso Fleabag Yle Areenasta:

Fleabagin ykköskausi pyörii parhaillaan uusintana TV2:ssa ja Yle Areenassa. Toinen tuotantokausi alkaa TV2:ssa ja Yle Areenassa 5. helmikuuta.

Pienten lasten vanhemmat päätyvät aiempaa useammin avioeroon, kertoo Väestöliiton asiantuntija Minna Jaakkola.

Lapsen syntymä muuttaa parisuhteen dynamiikkaa: aikaa on vähemmän parisuhteelle, ja pariskunta joutuu hakemaan uudet roolit vanhempina.

– Ollaan väsyneempiä, kiireisempiä ja tulee helpommin riitoja. Hankaluudet ovat kuitenkin osa pitkää parisuhdetta, ja myös niistä voidaan selvitä, Jaakkola sanoo.

Noin joka neljäs Suomessa rekisteröity ensimmäinen avioliitto päättyy edelleen eroon. Avioerojen määrä suhteutettuna naimisissa oleviin on pysynyt suunnilleen samana jo pitkään, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Timo Nikander.

– Selkeä muutos on tapahtunut siinä, että viime vuosina avioliittoja on solmittu vuosi vuodelta vähemmän. Tämä näkyy lähes kaikissa ikäluokissa, Nikander kertoo.

Eroon johtaa vuosittain noin 13 000-14 000 avioliittoa. Suomessa avioerot ovat selvästi yleisempiä kuin Euroopassa keskimäärin.

Nikanderin mukaan eron riski kasvaa jyrkästi heti avioliiton alkuvuosina. Huipussaan riski on kolmannen tai neljännen avioliittovuoden aikana. Tämän jälkeen riski pienenee.

– Tästä huolimatta vuonna 2018 avioeroon päättyneet avioliitot olivat kestäneet keskimäärin kymmenen vuotta. Luku oli pitkään yli 12 vuodessa, mistä se laski tasaisesti, kunnes vuonna 2015 se lähti uudelleen nousuun, Nikander kertoo.

Useimmiten taustalla on kommunikaatiovaikeuksia

Jaakkolan mukaan avioeroon osataan usein kertoa yksi syy, mutta taustalla on monia tekijöitä. Moni pariskunta kokee kasvaneensa erilleen. Joskus avioeron syyksi nimetään pettäminen tai ongelmaksi muodostunut päihteiden käyttö.

Useimmiten taustalla on kommunikaatiovaikeuksia. Nämä liittyvät yleensä siihen, että omista tunteista ja toiveista ei osata tai uskalleta puhua.

– Joku ärsyyntyy väärin täytetystä astianpesukoneesta, vaikka oikeasti pelkää, ettei ole toiselle tärkeä. Joku vetäytyy läheisyydestä juuri silloin, kun eniten toivoisi kosketusta. Ajattelemme herkästi, että kumppanin pitäisi tietää, mitä kaipaamme. Tällöin syntyy helposti väärinkäsityksiä, joita voi olla hankala jälkikäteen muuttaa.

Jaakkolan mukaan monet eronneet kokevat, etteivät he tulleet arvostetuksi avioliitossaan. Myös läheisyyteen tai seksuaalisuuteen liittyvät pettymykset ovat yleisiä. Nämä kaikki voivat olla syitä tai seurauksia.

Jaakkola kertoo, että parisuhteen tueksi annettuun ammattiapuun suhtaudutaan nyt entistä myönteisemmin. Monella elämänalueella on alettu arvostaa tunne- ja vuorovaikutustaidoissa kehittymistä, ja nämä taidot siirtyvät myös parisuhteisiin.

Edelleen on kuitenkin paljon pariskuntia, jotka hakevat apua vasta, kun ongelmat ovat jo todella hankalia.

– Monet ovat hakeneet apua ja saaneet jatkettua yhdessä. Toisaalta varmasti löytyy myös monia, jotka ovat hakeneet apua ja päätyneet silti eroon. Lähtökohtaisesti voidaan kuitenkin ajatella, että ammattiavun hakeminen kannattaa tehdä mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, Jaakkola sanoo.

Peter Franzén näyttelee Ajan pyörä -kirjoihin perustuvassa televisiosarjassa. Näyttelijä kertoi asian Instagramissa lauantaina. Lisäksi sarjan Twitter-tili jakoi hänestä kuvan muutamaa päivää aiemmin muiden uusien näyttelijävahvistusten ohessa.

Franzénin esittämästä roolista ei ole vielä tarkempaa tietoa. Ulkomaisista tuotannoista suomalaisnäyttelijä on aiemmin nähty esimerkiksi tv-sarjassa Viikingit. Ajan pyörä perustuu samannimiseen maineikkaaseen fantasiakirjasarjaan, jonka valmistuminen kesti yli 20 vuotta.

Robert Jordanin kirjasarjan viimeisteli hänen kuolemansa jälkeen Brandon Sanderson. Tv-sarjaa tehdään Amazonin Prime-suoratoistopalveluun. Sarjassa pääosaa esittää Rosamund Pike, joka sai Oscar-ehdokkuuden roolityöstään elokuvassa Gone Girl.

Ensimmäisen kauden kuvaukset alkoivat viime syksynä. Kauden esitysajankohtaa ei ole julkaistu. Franzénin roolista kertoi Suomessa aiemmin Episodi.

Lue myös:

HS: Jasper Pääkkösen rooli Amazon-sarjassa kaatui – syynä koko sarjan peruminen

Kiinassa viranomaiset ovat kiristäneet toimia koronaviruksen leviämisen rajoittamiseksi.

Erityisen tiukassa karanteenissa on miljoonakaupunki Wuhan, josta virustartuntojen epäillään alkaneen joulukuun lopulla.

Sunnuntaina viranomaiset kielsivät valtaosan kaupungin sisäisestä liikenteestä, myös yksityisajoneuvot. Viranomaiset ovat varanneet arviolta 6 000 taksia auttamaan kaupunkilaisia liikkumaan tarvittaessa.

Wuhanin karanteeni kiristyy

Viranomaiset ovat katkaisseet juna-, lento sekä muut liikenneyhteydet Hubein maakunnassa keskisessä Kiinassa sijaitsevaan Wuhaniin sen jälkeen kun tauti puhkesi.

Wuhan on Kiinan teräs- ja rautateollisuuden sydänmaata, jossa on myös lukuisia huipputeknologiayrityksiä. Kaupunki on myös tärkeä liikenteen solmukohta: siellä sijaitsee kolme merkittävää juna-asemaa, lauttaliikenteen satamia sekä lentokenttä. Se on myös merkittävä pysähdyspaikka Jangtse-joen risteilyillä.

Useilla mailla on myös konsulaatit kaupungissa. Esimerkiksi Yhdysvallat ja Ranska ovat ilmoittaneet valmistelevansa kansalaistensa evakuointeja kaupungista.

Viruksen leviämistä on yritetty hillitä myös eristämällä Wuhanin lähellä olevia kaupunkeja. Kaikkiaan 16 kaupunkia on eristetty, ja liikennerajoitukset koskevat yli 50 miljoonaa ihmistä, mikä on enemmän kuin New Yorkissa, Lontoossa, Pariisissa ja Moskovassa on asukkaita.

Tämän lisäksi terveysviranomaiset edellyttävät, että kaikki Wuhaniin matkustaneet rekisteröityvät kunnallisilla terveysasemilla ja pysyttelevät kotonaan 14 päivän karanteenissa.

Kaksi sairaalaa rakenteilla

Wuhanissa rakennetaan nopealla vauhdilla kahta, pelkästään uuden koronavirustartunnan saaneiden hoitoon tarkoitettua sairaalaa. Molempiin sairaaloihin mahtuu arviolta tuhat potilasta. Kiinalaisarvioiden mukaan ensimmäinen sairaaloista on valmis 3. helmikuuta.

Kaupungin sairaalat ovat olleet ääriään myöten täynnä virustartunnan saaneita ja siitä huolestuneita. Myös tarvikkeista on ollut huutava pula.

Hoitotaakkaa jakamaan on lähetetty 450 armeijan lääkintätyöntekijää ja paikallismediassa kerrotaan, että henkilöstölle on lähetetty lisää tarvikkeita, kuten käsineitä ja suojapukuja.

Liikennerajoituksia eri puolilla maata

Historiallisesta terrakotta-armeijasta tuttu Xi’anin kaupunki estää jatkossa kaukoliikenteen bussien ja turistibussien pääsyn kaupunkiin. Shaanxin maakunnan pääkaupungissa myös kaupungin sisäinen taksiliikenne, lentokenttätaksia lukuun ottamatta, lakkautetaan.

Pekingin ja Shanghain välillä maan itärannikolla sijaitseva Shandongin maakunta ilmoitti keskeyttävänsä kaukoliikenteen bussiyhteydet. Shandongissa asuu noin sata miljoonaa ihmistä.

Kaukoliikenteen bussiyhteyksiä on rajoitettu myös Shanghaissa, Pekingissä ja Tianjinissa.

Ryhmämatkat ulkomaille jäihin

Kiinalainen uusivuosi on merkittävä lomakausi ja perhejuhla, jonka aikana sadat miljoonat matkustavat kotiseuduilleen tai ulkomaille. Maanantaista alkaen kiinalaisten ryhmämatkat ulkomaille keskeytetään koronaviruksen takia.

Erityishallintoalue Hongkong kieltää Hubein asukkaiden matkustamisen alueelleen. Kielto koskee myös niitä, jotka ovat vierailleet maakunnassa kahden viikon sisällä. Rajoitus ei koske Hongkongin asukkaita. Samankaltaisiin toimiin on ryhdytty myös Taiwanissa.

Hengityssuojainten käyttö pakolliseksi muutamilla alueilla

Kiinan eteläosassa, Hongkongin kupeessa sijaitsevassa Guangdongin maakunnassa hengityssuojainten käyttö on pakollista julkisilla alueilla. Käyttöpakko koskee myös läheisen Jiangxin maakunnan asukkaita.

Shanghaista luoteeseen sijaitsevassa Nangjingin sekä läheisessä Ma’anshanin sekä Xinyangin kaupungeissa hengityssuojaimen käyttö on pakollista.

Villieläinten myynti kielletty

Villieläinten myynti toreilla, kaupoissa, ravintoloissa ja internetissä on kielletty koko maassa.

Ennestään tuntemattoman koronaviruksen epäillään olevan peräisin villieläimiä myyvältä torilta Wuhanista.

Suosittuja nähtävyyksiä ja huvipuistoja suljettu

Maan pääkaupungissa Pekingissä suosittu turistinähtävyys kielletty kaupunki on suljettu yleisöltä. Tämän lisäksi suosittuja yleisötapahtumia on peruttu ja pätkä Kiinan muuria suljettu yleisöltä.

Hongkongissa kaksi suosituinta nähtävyyttä, Disneyland- ja Ocean Park -huvipuistot on suljettu, kunnes tilanteesta saadaan lisää tietoa.

Lue lisää:

Yle seuraa: Koronavirus voi tarttua jo itämisaikanaan, ja sen kyky levitä on kiinalaisviranomaisten mukaan vahvistumassa

Suomalainen vaihto-opiskelija koronaviruksen piinaamassa Wuhanissa: "Asuntolan ovella mitataan joka kerta kuume"

Tutkijat povaavat koronavirukseen sairastuvan Wuhanissa jopa 190 000 ihmistä, Kiina keskeyttää ryhmämatkat ulkomaille

Kuinka vaarallinen uusi koronavirus on ja miten se leviää? Tämän tiedämme nyt maailmalla riehuvasta viruksesta

Sairaalat ovat valmiita koronaviruksen varalle – toimitaan kuin muissakin hengitystieinfektioissa

Hedge-rahastoilla tavoitellaan tuottoja myös silloin, kun muut sijoitukset, kuten esimerkiksi osakkeet menettävät arvoaan. Siksi niitä kutsutaan suomeksi muun muassa suojarahastoiksi tai absoluuttisen tuoton rahastoiksi.

Hedge-rahastoja käyttävät tyypillisesti vain suuret institutionaaliset sijoittajat, kuten eläkeyhtiöt. Varma on sijoittanut Hedge-rahastoihin jo lähes kaksikymmentä vuotta.

– Olemme etsineet [hedge-sijoituksista] vaihtoehtoja osake- ja korkosijoitusten väliin. Kokemuksemme on ollut positiivinen. Tuotto on ollut parempi kuin korkosijoituksissa, mutta riski pienempi kuin osakkeissa, toimitusjohtaja Risto Murto kertoo.

Korkosijoitusten tuotto on ollut syytäkin ylittää, sillä negatiivisten korkojen maailmassa niistä kertyy helposti jopa tappioita. Hedge-rahastoilla pyritään myös vaimentamaan osakemarkkinoiden voimakkaita kurssiheilahteluja.

Mitään riskittömiä sijoituksia eivät ole hedge-rahastotkaan. Ne ovat usein hyvin monimutkaisia sekä sisällöltään että toimintatavaltaan, mikä tekee niistä riskisijoituksen varsinkin osaamattomalle sijoittajalle.

– Hedge-rahastot ovat käyttökelpoinen osa ison institutionaalisen sijoittajan sijoitussalkkua, jos niitä käyttää oikein ja ymmärtää niiden riskit ja mahdollisuudet. On oltava sekä riittävät resurssit ymmärtää asiat että hyvät yhteydet maailmalle, Aalto-yliopiston rahoituksen laitoksen apulaisprofessori Juha Joenväärä sanoo.

Joenväärä on perehtynyt tutkimuksissaan erityisesti hedge-rahastojen toimintaan. Hän on mukana rahastoihin liittyvissä kansainvälisissä tutkimusprojekteissa.

Määrätietoista kasvua

Varma on kasvattanut hedge-rahastoja vuodesta 2002 alkaen. Sijoitusten arvo oli viime vuoden syyskuun lopussa jo noin yhdeksän miljardia euroa.

Varman hedge-sijoituksista suuri osa on kiinni Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden rahoituksessa. Siis siinä samassa teemassa, jonka sisälle pesiytynyt mätä sijoituskulttuuri laukaisi valtaisan finanssikriisin vuonna 2008.

– Varma on kasvattanut näitä sijoituksia finanssikriisin jälkeen, kun [Yhdysvaltain asuntomarkkinoilla] oli pulaa rahoituksesta ja sijoittajilla oli mahdollisuus rakentaa asemaansa ja tuottojaan. Tällä hetkellä tilanne on aika normaali. Riskejä on, mutta ne eivät ole mitenkään poikkeuksellisella tasolla, Murto kertoo.

Neljän eläkeyhtiön joukossa Varma onkin valinnut aivan oman polkunsa suhteessa muihin. Varman sijoituksista jo noin 19 prosenttia on hedge-rahastoissa.

Muilla yhtiöillä osuus on huomattavasti pienempi, edes yhteenlaskettuna niiden hedge-sijoitusten arvo ei yllä kuin hädin tuskin puoleen Varman salkusta.

Varman muista eläkeyhtiöistä poikkeava sijoitusprofiili on nostanut yhtiön korkealle myös kansainvälisessä alan vertailussa.

Yhdysvaltalaisen analyysiyhtiön Hedge Fund Alert -listalla Varma on sijalla 13, kun sijoittajia vertaillaan hedge-salkun arvon mukaan.

Varman sijoitus kuitenkin nousee paljon korkeammalle, kun vertaillaan hedge-sijoitusten osuutta kaikista sijoituksista.

Tässä vertailussa Varman edellä on vain kolme yhdysvaltalaista yliopistosäätiötä.

Listalla mukana olevista eläkeyhtiöistä Varma on hedge-rahastojen osuuteen perustuvassa vertailussa ykkönen.

Varman sijoittuminen neljänneksi arvostettujen yliopistosäätiöiden jälkeen on merkki siitä, että Varman pitkä kokemus hedge-rahastoista on noteerattu markkinoilla.

– Kun on kerran päässyt sisään hedge-rahastopeliin ja pysynyt mukana vuosikymmeniä, niin pääsy parhaisiin rahastoihin todennäköisesti säilyy, Juha Joenväärä sanoo.

Varmassa myönnetään, että näkyvä asema kansainvälisillä hedge-markkinoilla on muutakin kuin pelkkä korkea sijoitus analyysiyhtiön listalla.

– Kyllä se tuo etua. Me olemme olleet mukana vajaat kaksikymmentä vuotta ja tunnemme joitakin kumppaneita koko ajalta ja meidät tiedetään sijoittajana, Risto Murto sanoo.

Murto haluaa myös muistuttaa, että hedge-rahastot ovat pelikenttä, jonne tavallisella kotitaloudella tai muulla piensijoittajalla ei ole asiaa, tai oikeastaan edes mahdollisuutta osallistua.

Läpinäkyvyydessä toivomisen varaa

Rahastoja on myös arvosteltu siitä, että ne eivät ole olleet erityisen läpinäkyviä. Sijoittajat eivät aina ole tienneet, mitä rahasto sisältää ja miten se toimii. Kuprujen jälkeen on sitten riidelty ja etsitty syyllistä.

– Hedge-rahaston perustamiseen riitti ennen, että hankit Bloombergin terminaalin, poimit sieltä vähän tietoa, loit strategian ja aloit markkinoida sitä. Ne päivät ovat ohi, Joenväärä toteaa.

Joenväärä kertoo, että finanssikriisi toi ison muutoksen myös hedge-rahastojen valvontaan. Niiden sääntelyä kiristettiin tuntuvasti, joka on parantanut rahastojen läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta.

– Hedge-rahastoja ymmärretään nykyisin todella hyvin. Valvontaviranomaisilla on niistä hyvä kuva sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa.

Kaikki ei ole vielä näkyvissä

Edelleenkin paljon tietoa on vielä piilossa. Esimerkiksi se, mikä on hedge-rahastojen kokonaismäärä maailmassa. Yleinen arvio rahastojen arvosta on ollut reilut kolmetuhatta miljardia dollaria.

– Valvontaviranomaisten uusien tietojen perusteella näyttäisi siltä, että hallinnoitavia varoja on 40 prosenttia enemmän. Piilossa on ollut isoja rahastoja, joihin on ollut pääsy vain pienellä sisäpiirillä. Näitä rahastoja ei ole vielä tutkittu kovin tarkasti, Juha Joenväärä kertoo.

Läpinäkyvyys on myös suhteellinen käsite. Seikka on käynyt kouriin, kun Varma on pitänyt palavereja yhdysvaltalaisten rahastojen kanssa ja puheeksi on otettu esimerkiksi vastuullinen sijoittaminen.

– Vastuullisuusteema on Yhdysvalloissa ylipäätään jonkun verran jäljessä siitä, mihin me olemme Pohjoismaissa tottuneet. Se parantuu koko ajan pienin askelin. Varma on päättänyt, että rahastosijoituksista päätettäessä vastuullisuus ja ilmastonmuutos otetaan aina keskusteluun. Mutta se on fakta, että jos menet Manhattanille [New Yorkissa], niin se keskustelu on hieman erilainen kuin vaikkapa Tukholmassa tai Helsingissä, toimitusjohtaja Risto Murto kertoo.

Varman sijoitusten kokonaisarvo oli viime vuoden syyskuun lopussa reilut 47 miljardia euroa. Toisen suuren eläkeyhtiön, Ilmarisen sijoitusten arvo oli hieman isompi noin 49 miljardia.

"Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt..."

Ulvilalainen Eeva Suula koki äskettäin yllätyksen lähimetsässään.

Patikointiretkellä perheensä kanssa hän kohtasi oudon kauniin näyn. Silmien eteen avautui lunta varsin epätavallisessa muodossa, kuin satumaisina hiusmaisina kiteinä.

– En aluksi uskonut, kun mies väitti ilmiselvien koirankarvojen sulavan kosketuksesta. Pakko oli itsekin vähän koittaa.

“Kaukana kasvaa suuret kuuset naavaiset, vuorenpeikot painaa paljettaan... Nyt kaikki tanssimaan kautta menninkäisten maan, kun pörrökarvaboogie soi …”

Kyse ei ole metsässä lymyävien menninkäisten tai maahisten parroista, vaan Ylen meteorologi Seija Paasonen tunnistaa heti ilmiön.

– Hiusjää. Olen itse nähnyt sitä usein metsässä maassa lahoavissa lehtipuiden oksissa, kun ilman lämpötila on hieman pakkasella. Lahopuun sisältä pukkaa vesihöyryä sienirihmastoja pitkin ja se härmistyy puun pinnalla näkyväksi muodoksi. Kun prosessi jatkuu, "hiukset" kasvavat.

"Jään päälle noussut vesi on kohva, ja viti on valkoinen pehmeä sohva, kuura on isoja vesipisaroita, maistakaa kuurankukkia noita..."

Lumisiin metsän ihmeisiin törmännyt Eeva Suula kertoo, ettei ollut kuullut hiusjäästä ennen.

– Meteorologin selitys käy järkeen, oksat olivat varmaankin lahoamassa. Hiusjää oli hämmentävä ja uusi tuttavuus meille koko perheelle.

Ilmiö vaatii siis syntyäkseen lahossa lehtipuussa kasvavan sienirihmaston ja tyynen pakkassään. Havupuissa kyseinen sienirihmasto ei kasva. Olosuhteet hiusjäälle ovat suotuisimmat muutaman asteen pakkasella.

Yleisempää eteläisemmissä maissa

Keski-Euroopan lehtipuumetsissä ilmiö on arkisempi kuin meillä. Suomessa ensimmäisiä havaintoja tästä lumen leikittelystä lehtipuun oksissa tehtiin viitisen vuotta sitten.

– Kun puu jäätyy, kosteus ei mahdu puun sisään ja kapillaarivoimat työntävät sen ulos. Puun pinnalla on lukemattomia sienirihmaston päitä, ja jokaiseen päähän alkaa muodostua ohut, jäinen hius, kuvaili tuolloin ilmiötä Ylelle johtava hydrologi Esko Kuusisto Suomen ympäristökeskuksesta.

– Sen verran kylmä pitää olla, että pakkanen työntyy puun sisään jonkun matkaa.

Hiusjää voi kasvaa yli kymmenen senttiä pitkäksi ja silloin syntyy myös kiharoita.

Jäähiuksista tehtiin ensimmäiset tieteelliset havainnot Yhdysvalloissa vuonna 1833.

Jutussa kursiivilla kirjoitetut lauseet ovat katkelmia lauluista. Ensimmäisenä Teddykarhujen huviretki (suom. sanat Aune Haarla), toisena Menninkäisten maa (suom. sanat Saukki) ja kolmantena Lumilaulu (sanat Markus Koskinen).

Lue lisää:

Joko sinä bongasit jäähiuksia – nyt on niille otollinen aika

Hämmästyttävä ilmiö Suomessa: Kuollut puu kasvattaa hiukset – katso kampaukset

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ajama Lähi-idän rauhansuunnitelma on saanut palestiinalaishallinnon uhkaamaan Oslon sopimuksen ehdoista irtautumisella, kertoo uutistoimisto AFP.

Israelin ja palestiinalaisten välillä vuonna 1993 käytyjen neuvottelujen tuloksena syntyneessä Oslon sopimuksessa osapuolet sitoutuivat niin sanottuu kahden valtion ratkaisuun. Israelin ja palestiinalaisten suhteet määritelleen sopimuksen tuloksena syntyi palestiinalaishallinto.

Vuonna 1995 osapuolet pääsivät väliaikaiseksi tarkoitettuun sopimukseen Oslon sopimuksen ehtojen toteuttamisesta. Tämä väliaikaiseksi tarkoitettu sopimus on edelleen voimassa.

Nyt palestiinalaishallinto sanoo varaavansa itselleen oikeuden irtautua tästä sopimuksesta, mikäli Trump julkistaa rauhansuunnitelmansa ensi viikolla.

Trump rauhansuunnitelmastaan: Se on mahtava

Palestiinalaisten pääneuvottelijan Saeb Erekatin mukaan Trumpin suunnitelma muuttaisi palestiinalaisalueiden väliaikaisen israelilaismiehityksen pysyväksi miehitykseksi.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on matkustanut Washingtoniin, jossa Trumpin odotetaan julkistavan suunnitelmansa tiistaina. Palestiinalaisjohtoa ei ole kutsuttu paikalle.

– Se on mahtava suunnitelma. Se on suunnitelma, joka todella toimisi, presidentti Trump on luonnehtinut esitystään.

Palestiinalaishallinto ei ole halunnut neuvotella Trumpin kanssa enää sen jälkeen, kun hänen hallintonsa tunnusti Jerusalemin Israelin jakamattomaksi pääkaupungiksi.

Trumpin rauhansuunnitelman talousosio julkaistiin jo viime kesäkuussa.

Lisää aiheesta:

Trump aikoo julkistaa Lähi-idän rauhansuunnitelmansa – tapaamiseen ei ole kutsuttu palestiinalaisia

Yhdysvallat lupailee palestiinalaisille 50 miljardin talouspakettia – suunnitelma sai täystyrmäyksen palestiinalaisilta

Valkoisen talon Lähi-idän rauhansuunnitelma keskittyy sijoitusten houkuttelemiseen alueelle – ”poliittiset kysymykset myöhemmin”

Uusi tutkimus haastaa mielikuvan ankeasta lapsiperhearjesta: pikkulasten vanhemmat ovatkin muita aikuisia tyytyväisempiä elämäänsä

Pienten lasten vanhempien elintavat ovat terveellisempiä kuin muilla aikuisilla. He käyttävät muita harvemmin runsaasti alkoholia kerralla ja viettävät vähemmän aikaa ruudun ääressä. He ovat tyytyväisempiä perhe-elämäänsä ja saavutuksiinsa elämässä, kertoo FinTerveys 2017 -tutkimus.

Pekka Mattilan kolumni: Sunnuntaina töissä

Pyhätyön tuplapalkkaa vastustetaan ja rakastetaan intohimoisesti. Sunnuntaista on hiipien tullut aktiivipäivä, jolloin palveluille on kysyntää ja tarvetta, pohtii Pekka Mattila kolumnissaan.

Sanna Marinin ehdotus nelipäiväisestä työviikosta on jo osin totta Tanskassa –"Nämä uudet vapaapäivät ovat minulle kuin terapiaa"

Osalle tanskalaiskunnan työntekijöistä tekee tiukkaa pusertaa viikon kaikki työtunnit neljässä päivässä.

Harri Gustafsberg koki outoja Karhuryhmän poliisina, kunnes tajusi kärsineensä stressireaktiosta – 10 neuvoa, joilla paineita voi hallita

Syy pitkiin sairauspoissaoloihin löytyy pian ennemmin mielenterveyshäiriöistä kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Kokenut valmentaja neuvoo, miten stressiä voi hallita.

Venäjällä ekoilu ei ole ilmastoahdistusta vaan kaipuuta menneeseen maailmaan – Jelena Šahrai löysi onnen ekokylästä, vaikka alku oli "shokki"

Siperialaisessa ekokylässä kasvatetaan pavut ja perunat itse venäläiskirjailijan vision mukaan. Omavaraisia ekokyliä on kymmeniä Venäjällä.

Bologna, Italia Kyseessä eivät ole mitkä tahansa paikallisvaalit.

Tänään pohjoisitalialaisessa Bolognan kaupungissa ja sen ympäristössä äänestetään siitä, siirtyykö alue oikeiston haltuun ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan.

Vaaleissa mitataan oikeistopopulistisen La Lega -puolueen kannatus Emilia-Romagnan vauraalla alueella, jota on hallinnut italialainen vasemmisto lähes 75 vuoden ajan. La Lega on voittanut Italiassa viimeisen kahden vuoden aikana useita paikallisvaaleja, ja puolueen johtaja Matteo Salvini on kampanjoinut alueella aktiivisesti viime syksystä lähtien.

Jotkut arvelevat jopa, että jos oikeisto vie voiton, se voisi syöstä myös maan keskustavasemmistolaisen hallituksen kriisiin. Maltillisempien arvioiden mukaan oikeiston voitto lisäisi painetta hallituksessa, mutta tuskin pystyisi saamaan aluilleen poliittista kriisiä.

Hallituksessa istuva Viiden tähden liike on sisäisessä kriisissä johtaja Luigi Di Maion erottua tällä viikolla. Vasemmiston häviö puolestaan olisi suuri isku toiselle hallituspuolue keskustavasemmistolaiselle Partito Democracticolle (PD).

Tilannetta ei helpota se, että kannatuskyselyt kertovat La Legan olevan Italian suosituin puolue ja Salvinin maan suosituin poliitikko.

Panokset ovat siis kovat. Sen näyttäisivät ymmärtäneen myös Emilia-Romagnan asukkaat: puoleenpäivään mennessä vaalien äänestysprosentti oli jo reippaasti kaksi kertaa enemmän kuin samaan aikaan viime paikallisvaaleissa.

Paikallisvaalit käydään Emilia-Romagnan lisäksi etelässä pienemmällä Calabrian alueella, jossa myös on ennakoitu vallan vaihtuvan keskustavasemmistolta oikeistoallianssille.

“Salvinin kampanja onneton ja raakalaismainen”

Vaaleissa rinta rinnan hallintoalueen johtajan paikasta kisaavat oikeistoliittoumaa edustava ehdokas Lucia Borgonzoni sekä tällä hetkellä valtaapitävä keskustavasemmistolaisen PD-puolueen Stefano Bonaccini. Molemmille on povattu reilun 40 prosentin kannatusta.

Yliopistokaupunki Bolognan keskustan tuntumaan äänestämään tullut Gianluca kertoo äänestävänsä keskustavasemmistolaista PD-puoluetta – niin kuin aina ennenkin. Hän kertoo haluavansa vastustaa sen tyyppistä “vihan politiikkaa”, jota salvinilainen oikeisto on tuonut mukanaan Italian poliittiseen maisemaan.

– Se ei ole tavallista oikeistopolitiikkaa, joka kuuluu demokratiaan. Salvini on köyhdyttänyt italialaisen politiikan ja keskustelukulttuurin. Hänen kampanjansa täällä oli onneton ja raakalaismainen, Gianluca laukoo.

Entisen sisäministeri Salvinin äänekäs vaalikampanja on herättänyt Emilia-Romagnassa keskustelua. Tällä viikolla hän kohautti soittamalla Bolognassa tunisialaisen perheen ovikelloa kysyäkseen, asuuko asunnossa huumekauppiaita.

Gianluca kertoo, että häntä on ilahduttanut myös viime marraskuussa perustettu kansalaisliike Sardiinit, joka syntyi bolognalaisnuorten aloitteesta vastustamaan Salvinin kampanjointia Emilia-Romagnassa.

Liike on houkutellut italialaiskaupunkien aukioille satoja tuhansia ihmisiä ympäri maata osoittamaan mieltä populistista politiikkaa vastaan. Viime sunnuntaina Sardiinien mielenosoitukseen osallistui Bolognassa lähes 40 000 ihmistä.

– En kuulu liikkeeseen, mutta olen osallistunut heidän mielenosoituksiinsa. He ovat tervetullut, rauhanomainen lisä tämän maan keskustelukulttuuriin, joka on ollut Salvinin propagandan täyttämä, Gianluca sanoo.

“Ehkäpä tämä on Salvinin uusi tilaisuus”

Bolognan keskustassa perheensä kanssa sunnuntaipäivää viettävä Lara Barbieri kertoo äänestäneensä La Legan ehdokasta Borgonzonia heti aamutuimaan.

Borgonzoni lupaa vaaliohjelmassaan esimerkiksi tukea pienyrityksiä sekä verohelpotuksia alueen nuoria työllistäville yrityksille, avata uuden yliopiston Emilia-Romagnaan sekä lisätä panostuksia “paikalliseen turvallisuuteen”.

Hän myös haluaisi viedä läpi uudistuksen, jonka myötä italialaiset olisivat oikeutettuja kunnan omistamiin asuntoihin ennen ulkomaalaisia.

– Olen äänestänyt aina aiemmin vasemmistoa, sitten vihreitä ja nyt La Legaa, hän kertoo.

Barbierin mukaan Bolognassa hallinnut PD on pitänyt kaupungin keskustasta hyvää huolta, mutta unohtanut syrjäisemmät alueet.

– Alueella, jossa asun, on ikävä tunnelma. Siellä on huumekauppiaita, roskia kadulla ja sellaista.

Barbieri kertoo uskovansa, että La Lega pitäisi parempaa huolta asukkaiden turvallisuudesta.

Uskooko Barbieri, että tämän päivän vaalit voisivat merkitä loppua maan hallitukselle, jossa nyt istuvan populistinen Viiden tähden liike ja PD?

– Toivotaan! Salvini oli jo hallituksessa, mutta joutui sieltä ulos. Ehkäpä tässä on hänen uusi tilaisuutensa.

Lue lisää:

"Karkotetaan kaikki siirtolaiset ja upotetaan Sea Watch -laiva" – Italian Giorgia Meloni luotsaa äärioikeistolaista puoluettaan marginaalista kansan suosioon

Kreikkalainen Artemis Meron oli vasta 15-vuotias, kun hän joutui pahamaineiseen Auschwitzin keskitysleiriin Puolaan. Elettiin vuotta 1944.

Meronin kanssa leirille joutuivat myös hänen äitinsä ja 9-vuotias pikkuveli.

Jo matka keskitysleirille oli painajaismainen. Täyteen ahdetussa tavaravaunussa ei juuri ollut tilaa liikkua. Yhdessä ämpärissä oli vettä, toinen toimitti WC:n virkaa. Moni kuoli jo matkalla.

Perillä Auschwitzissä tulijat komennettiin kahteen jonoon. Nuoret miehet yhteen, nuoret naiset toiseen. Vanhemmat ihmiset ja lapset tungettiin sotilasajoneuvoihin.

– Halusimme pysyä yhdessä. Pidimme toisistamme lujasti kiinni. Lunta satoi rankasti ja äitini antoi minulle mustan turkkinsa, joten näytin varmaan vanhemmalta kuin olin, Meron muistelee Reutersin haastattelussa.

Muiden lasten tavoin Meronkin joutui eroon perheestään.

– SS-vartija pani äitini ja veljeni autoon ja ajoi pois. En ehtinyt hyvästellä heitä, Meron kuvailee silmät täyttyen kyynelistä.

Hän luuli, että hän näkisi muut perheenjäsenensä myöhemmin illalla.

– Emme tienneet mitään. Sitten kuulimme huhuja ja totuus paljastui. Ettekö ole huomanneet taivaalle nousevaa savua, meille sanottiin.

Moni leiriläinen kuoli kaasukammiossa ja poltettiin savuna ilmaan leirin valtavissa krematorioissa.

Myös yksityiset yritykset hyötyivät leirin orjatyövoimasta

Puolan miehittäneet saksalaiset perustivat Auschwitzin leirin eteläiseen Puolaan vuonna 1940.

Alun perin 40 neliökilometrin kokoinen alue toimi työleirinä puolalaisille, poliittisille vangeille. Leirin rakennukset kuuluivat Puolan armeijalle, ennen kuin saksalaiset miehittivät maan.

Myöhemmin leiristä tuli osa järjestelmällistä kansanmurhakoneistoa, jota natsit kutsuivat "lopulliseksi ratkaisuksi".

Leirin ilmaista vankityövoimaa käyttivät hyväkseen myös yksityiset yritykset kuten IG Farben, joka perusti alueelle kumitehtaan. Myös Krupp ja Siemens-Schuckert pyörittivät lähistöllä tehtaitaan orjatyövoimalla.

Elzbieta Sobczynska joutui hänkin vuonna 1944 Auschwitziin ja siellä pahamaineiseen romanien leiriin. Se perustettiin B-sektorille helmikuussa 1943, kun natsit laajensivat Auschwitz-Birkenaun kompleksia.

– Parakkeja oli kahta tyyliä. Tiiliparakkeja ja niitä, mihin me jouduimme. Ne oli tehty puusta. Ne olivat entisiä hevostalleja, jotka oli muokattu vankien käyttöön, Sobczynska kertoo Reutersille.

Leirin tämän osan erikoisuutena oli, ettei perheitä ollut erotettu toisistaan.

Vessoja ei ollut eikä vesipisteitä, asukkaita piinasi jokapäiväinen nälkä, taudit levisivät ja kuolleisuus oli korkea.

Romanileiri tyhjeni elokuun alussa vuonna 1944, kun 4 000 miestä, naista ja lasta lastattiin kuorma-autoon ja kuljetettiin kaasukammioon tapettavaksi. Sobczynska pelastui.

Vapauttajat "eivät tervehtineet eivätkä hymyilleet"

Auschwitz oli toiminnassa tammikuun 27. päivään asti vuonna 1945. Sen vapauttivat venäläiset sotilaat.

Kemisti ja kirjailija Primo Levi oli leirin sairaalassa, kun vapauttajat saapuivat, kertoo BBC.

– He eivät tervehtineet eivätkä hymyilleet. He eivät näyttäneen tuntevan pelkkää myötätuontoa vaan myös syyllisyyttä siitä, että tällainen rikos on sallittu tapahtuneen, hän kirjoitti myöhemmin.

– Näimme kidutettuja, kurjistettuja ja nälkiintyneitä ihmisiä. Heidän silmistään pystyi näkemään, kuinka onnellisia he olivat tultuaan pelastetuksi siitä helvetistä, yksi kuolemanleirille saapuneista venäläisistä, Ivan Martynushkin kuvailee BBC:llä.

Natsi-Saksa surmasi Auschwitzin viiden toimintavuoden aikana noin 1,1 miljoonaa ihmistä, heistä juutalaisia melkein miljoona. Kaikkiaan holokaustissa kuoli noin kuusi miljoonaa juutalaista.

Pelkona, että historia toistaa itseään

Keskitysleiriltä selvinnyt Vera Grossman Kriegel kertoo Reutersin haastattelussa ahdistuneensa lisääntyneestä juutalaisvastaisuudesta viime vuosina. Hän pelkää, että historia vielä toistaa itseään.

– Se voi tapahtua missä tahansa. Viha kumpuaa välinpitämättömyydestä. Menneisyydestä ei haluta ottaa oppia, hän sanoo.

Vera ja hänen kaksoissiskonsa joutuivat natsitohtori Josef Mengelen koekaniineiksi. Mengeleä kutsuttiin kuolemanenkeliksi, koska hän käytti vankeja pelottaviin kokeisiinsa.

Vera Grossman Kriegel kertoo, että Mengele piti häntä alastomana häkissä. Hänelle annettiin kivuliaita pistoksia. Jos hän itki, hänet piestiin. Moni lapsi kuoli kokeissa.

– Miksi minä selvisin? Siihen oli syynsä. Jotta olisin hiljaa? Ei, vaan kertoakseni, mitä tapahtui.

Lue lisää:

Kymmenet valtiojohtajat muistivat holokaustin päättymistä Jerusalemissa – Niinistö laski Suomen seppeleen, Putin esitti maailman viiden suurvallan huippukokousta

Britannian konservatiivinen sisäministeri Priti Patel on julistanut panevansa väkivaltaisen radikalisoitumisen kuriin kovilla otteilla. Ministerin keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa valvonnan lisääminen, pidemmät vankeusrangaistukset ja valheenpaljastustestit.

Konservatiivihallitus haluaa terrorismirikoksista tuomittujen istuvan jatkossa vankilatuomionsa täysimääräisesti, raportoi muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC tällä viikolla. Poliisin määrärahoja kasvatetaan reilusti.

Patelin mukaan marraskuussa Lontoossa tehty terrori-isku antoi kovan opetuksen rikollisiin suhtautumisesta. Terrorismirikoksesta vankilaan jo aiemmin tuomittu mies tappoi kaksi ihmistä valvotun koevapauden aikana. Miehellä on yhteyksiä islamistisiin terroristiryhmiin.

Patel kertoi hallituksen suunnittelemista toimista myös Twitterissä.

Patelin oman ministeriön osin rahoittama tutkimus kuitenkin tyrmää tällä viikolla esitellyn suunnitelman tehottomana, uutisoi The Guardian -lehti.

Itä-Lontoon yliopiston konferenssissa ensi viikolla julkaistavassa laajassa tutkimuksessa todetaan, että juuri päinvastaiset toimet johtavat selvästi parempaan lopputulokseen. Patelin suunnitelmaa tutkijat kutsuvat niin virheelliseksi, että se on jo järjetön.

Kovat otteet vain lisäävät vihaa, varoittavat tutkijat.

"Sisäministeriö ei ole enää kiinnostunut tutkimuksesta"

Tutkijoiden mukaan huomattavasti paremmat tulokset radikalisoitumisen estämisessä saavutetaan positiivisella psykologialla ja syrjäytymisen ehkäisemisellä. Positiivinen psykologia keskittyy yksilön voimavarojen ja vahvuuksien edistämiseen.

Tutkimusta johtanut professori Theo Gavrielides pahoittelee The Guardianille sitä, ettei Britannian sisäministeriö vaikuta enää olevan kiinnostunut tutkimuksen tuloksista.

Kolme vuotta kestäneen tutkimuksen aikana haastateltiin yli 3 500 nuorta sekä kouluissa, nuorisovankiloissa, yliopistoissa ja vastaanottokeskuksissa työskenteleviä.

Tutkijat testasivat yksilöiden vahvuuksien kannustamisen vaikutusta radikalisoitumisen torjumisessa esimerkiksi kouluissa ja nuorisovankiloissa, ja totesivat lähestymistavan toimivaksi.

Tutkimuksen päärahoittaja on EU:n ohjelma Erasmus+. Tutkijoiden mukaan kyseessä on yksi laajimmista Euroopassa tehdyistä nuorten radikalisoitumista koskevista tutkimuksista.

Kello oli kolmea vaille iltaseitsemän, kun maailmankuulu kapellimestari Valeri Gergijev kutsui Eero Lehtimäen huoneeseensa.

Kukin tyylillään, Lehtimäki ajatteli. Hän oli opiskellut Gergijevin johdolla Turun musiikkijuhlien mestarikurssilla. Gergijev on tunnettu myöhästymisistään, eikä olisi ollut ihme, jos hän olisi halunnut antaa kurssista palautteen oppilaalleen pari minuuttia ennen oman konserttinsa alkua.

– Hyvät kädet. Orkesteri soittaa hyvin kanssasi, Gergijev sanoi englanniksi ja mittaili Lehtimäkeä päästä varpaisiin.

Sitten venäläismaestro uteli, haluaisiko Lehtimäki johtaa kurssikappaleen konsertissa. Lehtimäki luuli, että kysymys olisi keikkamahdollisuudesta joskus tulevaisuudessa. Hän nyökytteli ja pyysi tarkennusta. Missä konsertissa?

Tässä konsertissa, kuului vastaus Lehtimäen yllätykseksi.

Pian Gergijev kuunteli täyden salin takaosassa festivaalin silloisen taiteellisen johtajan Ville Matvejeffin seurassa, kun Lehtimäki teki tulikoettaan. Maurice Ravelin Hanhiemo-baletin jälkeen Gergijev kääntyi tyytyväisenä Matvejeffin puoleen.

– Mitä minä sanoin, hän on hyvä!

Se oli Lehtimäen läpimurto kapellimestarina.

Pönöttämistä vastaan mutta juhlan puolella

Nyt Helsingissä asuva Lehtimäki, 31, on Joensuun kaupunginorkesterin ylikapellimestari ja kaupungin oma klassisen musiikin mannekiini.

Lehtimäki vastaa siitä, että tarjolla on laadukkaita sinfoniakonsertteja. Hän pitää myös puheenvuoroja kouluissa ja julkaisee viikottain klassisen musiikin Eeron konserttietkot -podcastia.

Niiden tarkoituksena on tuoda ihmiset lähemmäs kapellimestarille rakasta lajia. Lehtimäki harmittelee, että usein klassinen musiikki mielletään pönöttäväksi ja vaikeaksi taidemuodoksi.

– Minulla on missio, että saisin jengin tajuamaan, ettei se ole niin, Lehtimäki sanoo ja hörppää tuplaespressoaan Helsingin Musiikkitalon kahvilassa.

Hänen tärkein huomionsa liittyy sinfoniaorkestereiden konsertteihin. Juhlava ja arvokas yleisilme saattavat hämätä luulemaan, että ihmiset paikan päällä olisivat vaikeasti lähestyttäviä ja tunnelma kiusallinen.

Sinfoniakonsertin voisi ennemmin ajatella olevan juhlallinen hetki arjen keskellä ja ennen kaikkea paikka, jossa musiikkia saa kuunnella juuri niin kuin itselle parhaiten sopii, vaikka silmät kiinni tai sen kummempia analysoimatta. Klassista musiikkia ei tarvitse ymmärtää – mutta ymmärtämällä saa enemmän irti.

– Ei siellä olla pönöttämässä, vaan nauttimassa illasta ja kuuntelemassa hyvää musiikkia.

Pukeutuakin saa juuri niin kuin haluaa. Konsertissa voi rentoutua ja siellä on helppo käydä.

– Itse laitan mielelläni puvun päälle, mutta en halua, että se on automaattisesti pönöttämistä. Yhtä hyvin voi tulla farkuissa ja t-paidassa, Lehtimäki huomauttaa.

Myös muusikot lavalla pukeutuvat juhlavasti. Se on osa perinteitä ja Lehtimäen mielestä tapa, joka kannattaa säilyttää.

– Minua häiritsee meidän ajassamme se, miten helposti lähestyttävyydestä ja eleganssista tehdään toistensa vastakohtia. Musiikki kuuluu kaikille, mutta sitä ei tehdä kuorimalla arvokkuutta pois.

Ei se etikettikään ole vaikea hahmotettava, vaan maalaisjärjellä pääsee pitkälle tai maaliin saakka: kuuntele musiikkia ja anna myös muille paikan päälle tuleville rauha tehdä niin.

Konserteissa voi vaihtaa sanan tai pari aplodien aikana ja kuulumiset väliajalla. Sekin on jo enemmän kuin vaikka elokuvateatterissa, Lehtimäki vertaa.

Ja jos häneltä kysytään, niin taputtaa voisi silloin kun siltä tuntuu. Tapana kuitenkin on antaa aplodit teoksen päätyttyä, ei osien välissä.

– Ei se niin vakavaa ole! Mozart on kirjoittanut, kuinka jengi oli välillä niin innoissaan, että siellä taputettiin kesken kappaleen. Meidänkin pitäisi ennemmin innostua musiikista kuin lukkiutua näin on aina tehty -sääntöihin, Lehtimäki ehdottaa.

Elämä on sarja sattumia ja epätodennäköisiä tapahtumia

Lehtimäki rakastaa numeroita ja todennäköisyyksiä. Hän on huomannut, että elämä on sarja epätodennäköisiä sattumuksia.

Ajatus konkretisoitui Pohjoismaisten puhallinpäivien kapellimestarikilpailussa kuusi vuotta sitten. Kilpailun finaalissa esitettävä teos valittiin arvalla kolmen joukosta.

Niistä kolmesta teoksesta yksi oli kaikin puolin hankala, ja käsin kirjoitettu partituuri vaikealukuinen. Lehtimäki laski, että erilaiset muuttujat huomioiden kappale osuisi omalle kohdalle kolmen prosentin todennäköisyydellä. Tuntui turvalliselta jättää teos opiskelematta.

Lopulta Lehtimäki oli yksi kilpailun finalisteista ja arpa osui kohdalle. Hän opiskeli kappaletta läpi yön ja voitti kilpailun.

Epätodennäköistä oli jo se, että Lehtimäestä tuli kapellimestari.

Intohimo orkesterin johtamiseen syttyi kymmenen vuotta sitten Limingassa lyhyellä kapellimestarikurssilla, johon Lehtimäki osallistui oppiakseen paremmaksi orkesterimuusikoksi. Kurssin vetäjä Jani Telaranta antoi innostuneelle oppilaalle Jorma Panulan puhelinnumeron.

Yksi puhelu ja Lehtimäellä oli paikka näyttää taitonsa legendaariselle musiikkipedagogille. Kun Lehtimäki kysyi päivästä palautetta, Panula vastasi murahtamalla, että seuraava tunti on ensi viikolla.

Niin Lehtimäki päätyi lähimmän muusikkosukulaisensa oppiin. Lähes kaikki suomalaiset maailmantähdiksi nousseet kapellimestarit kouluttanut Panula on Lehtimäen vaarin pikkuserkku.

– Asia tuli aikoinaan ilmi sivulauseessa. Mummi taisi sanoa kahvipöydässä, että on kiva, kun minä ja veljeni soitamme, koska Pohjanmaalla oli kiva seurata Panuloiden musisointia.

Joensuun ihme: ihmiset kiinnostuivat sinfoniakonserteista

Lehtimäen alku Joensuussa näyttää lupaavalta. Kaupunkiin on uuden nuoren energian myötä syttynyt pienimuotoinen klassisen musiikin buumi.

Viime syksystä Lehtimäen mieleen jäi erityisesti hänen ensimmäinen, uuden ajan avajaisgaalaksi nimetty konserttinsa.

– Päivämäärä oli 12092019, Lehtimäki luettelee numerot yksitellen.

– Tuntui siltä kuin täpötäydestä salista olisi ovet avatessa tullut vastaan energia-aura. Sen näki muusikoiden ilmeistä, että hetki oli heillekin merkittävä. Jengi oli tullut kuuntelemaan meitä, Lehtimäki hehkuttaa.

Kun vuonna 2018 kaupunginorkesterin konserttien täyttöaste Carelia-salissa oli vaatimattomat ja jopa huolestuttavat 50 prosenttia, syksyllä 2019 se oli jo 72,6 prosenttia. Sarjalippujen myynti yli kolminkertaistui syksyn aikana.

Siihen on osaltaan vaikuttanut Lehtimäen aktiivinen ote kaupungin musiikkielämän piristäjänä: tarjolla on esimerkiksi konserttiin tavalla tai toisella liittyviä avoimia luentoja kirjastolla sekä keskustelutuokioita yleisön joukossa konsertin väliajalla.

Perjantaisin Lehtimäki käy puhumassa kouluissa, konsertin jälkeisenä päivänä ennen kuin on aika lähteä kotiin Helsinkiin. Tarkoitus on tehdä klassista musiikkia tutuksi ja näyttää, että ylikapellimestari on ihminen muiden joukossa.

– Yläkoululaiset ovat vaikea ikäryhmä, koska protesti on keskeinen osa olemista, mutta luokat ovat täynnä mahtavia tyyppejä. Osa on kunnolla innostunut aiheesta. Kerran joku oikein harmitteli, että oli missannut japanilaisen musiikin konsertin.

Lehtimäki julkaisee lisäksi viikon konserttia avaavaa podcastia. Mukana on asiaa tulevista teemoista huumorilla ja anekdooteilla höystettynä. Ainakaan Suomessa ei tiettävästi ole vastaavaa ylikapellimestarin omaa podcastia.

– Eikä mulla ole kansainvälistäkään esikuvaa, jolta olisin kopsannut idean, Lehtimäki sanoo.

Joensuulle Lehtimäen ideat ovat kullan arvoisia. Podcastia hän tekee pro bono.

– Tänään puhuin Wolfgang Amadée Mozartista. Hänellä on tukku ristimänimiä, eikä Amadeus ole yksikään niistä. Mozart ei itse koskaan kirjoittanut nimeään muodossa Amadeus.

Konserttitilanteissa Lehtimäki tekee kaikkensa, jotta yleisö tuntisi olonsa tuttavalliseksi. Ylikapellimestari toivottaa väen tervetulleeksi aina konsertin alussa.

Diplomityö kirjakaupan papereissa äitienpäivälahjaksi

Lehtimäki katselee ympärilleen Musiikkitalossa ja myöntää, että aina täällä ei ole ollut niin mukavaa viettää aikaa. Sibelius-Akatemian tilat kun ovat samassa rakennuksessa, eikä Lehtimäki koskaan ollut oikein kotonaan sen seinien sisällä.

Maisteriksi hän valmistui lopulta puhallinorkesterinjohdon koulutusohjelmasta, mutta klarinetistina tai sinfoniaorkesterin kapellimestarina ovet eivät koskaan avautuneet.

Lehtimäki haki taloon yli kymmenen kertaa pääsemättä sisään.

– Se määrittää minua ihmisenä ja on opettavainen linja koko elämälle. Joensuussakin olen muistuttanut koululaisille, etteivät useatkaan vastoinkäymiset tarkoita kokonaisuuden kannalta välttämättä yhtään mitään.

Nuorena Lehtimäkeä kannustettiin perhepiirissä myös musiikin parissa, mutta läheisten pelkona oli, ettei musiikista ole ammatiksi. Vastaava kokemus on monelle taidealoista kiinnostuneelle tuttu.

– Kun valmistuin konservatoriosta, isovanhempien ensimmäinen lause oli, että onneksi olkoon, mutta jo toisessa kysyttiin, miten insinööriopintoni etenevät, Lehtimäki muistelee.

Teknillisessä korkeakoulussa Lehtimäki aloitti heti lukion jälkeen vuonna 2007. Sieltä hän valmistui elektroniikan kandidaatiksi keväällä 2018, kun ura kapellimestarina oli hyvässä vauhdissa.

Kotipuolessa oltiin varmoja, että teekkariopinnot olivat siinä. Lehtimäki päätti näpäyttää vanhempiaan opiskelemalla salaa vielä maisteriksi. Diplomi-insinöörejä kun on suvussa paljon, ja jotain sellaista Lehtimäestä jossain määrin toivottiin.

– Käärin diplomityöni Akateemisen kirjakaupan papereihin ja annoin sen äitienpäivälahjaksi. Vielä seuraavana aamuna äiti kyseli, että onko tämä totta.

Pääaineena oli akustiikka, ja siitä on etua myös kapellimestarin työssä.

– Pelkästään kuulokuvaan ei voi kapellimestarina luottaa, sillä monessa salissa balanssi on aivan erilainen lavalla korokkeella ja yleisössä.

Insinööri arvostaa naisten säveltämää musiikkia

Insinööriajattelu. Sillä sanalla Lehtimäki kuvaa sitä, kuinka hän suhtautuu asioihin ja tekee päätöksiä.

Tuon ajattelutavan tuloksia on Lehtimäen usko diversiteettiin eli monimuotoisuuteen. Hän muun muassa tekee viulisti Pekka Kuusiston tapaan salapoliisintyötä ja pyrkii löytämään esitettäväksi historian unohtamaa, naisten säveltämää huippumusiikkia.

– Olen lukenut Harvard Business Review'sta ja The Economistista tutkimuksia siitä, kuinka diversiteetti näkyy suoraan parempina tuloksina. Jos meillä on yritysalan julkaisuja, jotka julistavat tuollaista, niin silloin olen muutakin kuin maailmaa parantava taiteilijahaahuilija.

Hyvien naissäveltäjien nostaminen parrasvaloihin on pidemmän päälle hyväksi koko klassisen musiikin tulevaisuudelle, Lehtimäki uskoo.

– Perhetuttumme lapsi totesi silloin, kun Sauli Niinistöstä tuli presidentti, että ai, presidentti voi olla mieskin. Tarja Halonen oli hänen elämänsä ainoa presidentti. Se kertoo siitä, kuinka helposti mielikuvat syntyvät. Yhtälailla voi syntyä kuva, että säveltäminen olisi miesten hommaa.

Musiikinhistoria tuntee nimekkäitä säveltäjänaisia, kuten Fanny Mendelssohnin ja Clara Schumannin, mutta harvemmin heitä sinfoniaorkestereiden konserteissa kuulee.

Diversiteetin puute klassisessa musiikissa ei nimittäin ole tuulesta temmattu väite.

HBL laski viime syksynä, että pääkaupunkiseudun orkesterien ohjelmistossa oli alle viisi prosenttia naisten säveltämää musiikkia. Viime kesän festivaalien osalta naissäveltäjien musiikkia oli kaikesta ohjelmistosta vastaavasti vain viisi prosenttia.

Sukupuolten välinen tasa-arvo nousi yhdeksi klassisen musiikin viime syksyn keskustelunaiheista.

Lehtimäen "löytöjä" on muun muassa 1800-luvulla elänyt ranskalaissäveltäjä Louise Farrenc ja erityisesti hänen toinen sinfoniansa.

– Kolmonenkin on harvinainen, mutta kakkosta en ole kuullut oikein missään. Kun löysin siitä levytyksen, olin että wau, mahtavaa musaa. Ideana on löytää nimenomaan erinomaista vähemmän soitettua musiikkia. Ketään ei palvele, jos esitettäväksi otetaan naisten musiikkia vain siksi, että säveltäjänä on nainen.

Joensuun kaupunginorkesteri esittää Farrencin toisen sinfonian tänä keväänä. Kesällä Lehtimäki aikoo koota johtamansa Brinkhall soi! -festivaalin ohjelmiston hyvästä naisten säveltämästä musiikista.

Oikeassa paikassa oikeaan aikaan vai kova työ palkitaan?

Lehtimäen kipinä klassiseen musiikkiin syttyi jo pienenä Disneyn Fantasia-elokuvasta. VHS-kasetti ja piirretyssä Beethovenin kutonen, Stravinskyn Kevätuhri ja muut kulutettiin veljen kanssa puhki. Klassisesta musiikista tuli Lehtimäen veljeksille lastenmusiikkia.

Lehtimäestä piti tulla pianisti. Hän aloitti kolmevuotiaana Lohjalla naapurissa asuvan pedagogin Pirkko Hyttisen suzukiryhmässä.

Oikea käsi meni 15-vuotiaana poikki lasketteluonnettomuudessa ja hoitovirheen vuoksi luut jäivät käsivarressa väärään asentoon. Pianonsoitto on sen jälkeen ollut tietyiltä osin mahdotonta.

Pääsoittimeksi vaihtui klarinetti, joka oli aiemmin sivusoittimena hengityselimistöä vahvistamassa ja astmaa ehkäisemässä.

Monen asian summa ja sattumaa oli sekin, että Lehtimäki ilmoittautui halukkaaksi Gergijevin kapellimestarikurssille Turun musiikkijuhlilla 2016.

– En ollut ilmoittautunut kurssille, vaan minulle vain tuli Musiikkijuhlilta puhelu ja kutsu kurssille, Lehtimäki hämmästelee.

Aina silloin tällöin vastassa on tilanne, jonka ratkaisee arpakuutio, Lehtimäki pohdiskelee. Hänelle muistuu mieleen esikuvansa, teekkaritaustaisen trumpetistin Visa Haaralan sanat.

– Pärjätäkseen pitää olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan, mutta töitä tekemällä oikeita paikkoja ja hetkiä on tarjolla enemmän. Todennäköisyyksiin voi siinä mielessä vaikuttaa.

Keväällä 2019 Henriikka Koivisto sai sähköpostia, jonka lähettäjänä komeili Montana State University.

Pohjoisamerikkalainen yliopisto tarjosi edellisen syksyn vaihto-oppilaalle töitä ja stipendipaikkaa jatko-opintoihin Montanan osavaltioon, Bozemanin kaupunkiin.

Koulu oli käsitellyt Koiviston lähettämän opiskelupaikka-hakemuksen ja päättänyt näyttää vihreää valoa.

Juuri kandiksi valmistunut Tampereen yliopiston englannin kielen opiskelija vastasi myös työtarjoukseen empimättä kyllä.

Sitten hirvitti.

– Palkkaatte suomalaisen opettamaan kirjoittamista englanniksi natiivipuhujille? Iski vähän huijarisyndrooma, mutta ajattelin, että jos haluatte, niin tulen, Koivisto nauraa. Samaan hengenvetoon hän toteaa, että vahva kielitaito rohkaisi ottamaan työn vastaan.

Kuusi tuntia opetusta viikossa

Syksyllä nuori suomalainen seisoi opettamassa ensimmäisen vuosikurssin amerikkalaisopiskelijoille akateemisen kirjoittamisen alkeita kolme kertaa viikossa.

Pieni ikäero opetettavien kanssa mietitytti auktoriteetin kannalta.

– Opiskelijat puhuttelevat minuakin professoriksi, koska kaikkia opettajia puhutellaan niin. Se on myös helpompi sanoa kuin etunimeni Henriikka, vaikka voisivat minun puolestani sitäkin käyttää.

Tammikuussa 2020 Koivistolla on opetettavanaan jo kaksi ryhmää ja tunteja viikossa kuusi. Itseluottamus on kasvanut, koska professorit ja opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä opetukseen.

Koivisto uskoo suomalaisuuden vaikuttaneen opiskelustipendin ja työn saantiin. Kun Tampereen yliopiston kolmannen vuoden opiskelija tuli ensin vaihto-ohjelman kautta muutamaksi kuukaudeksi Montanaan, kotimaa noteerattiin heti.

Olet Suomesta? Teillä on siellä maailman paras koulutus, opettajat hehkuttivat.

Opiskelu käy kukkarolle

Yliopiston myöntämä stipendi kattaa Koiviston opinnoista lukukausimaksut. Hän laskeskelee säästävänsä sen avulla nelisen tuhatta euroa vuodessa.

Omasta pussista on pulitettava tuhansien dollarien terveys- ja tapaturmavakuutus ja oppikirjat, joiden hinnat liikkuvat 25-30 euron tuntumassa.

Noin 45 500 asukkaan Bozeman on kokoonsa nähden yllättänyt kalleudellaan. Koivisto kertoo hintatason olevan lähes Helsingin luokkaa.

Myös asuminen käy kukkarolle. Suomalaisopiskelija asuu kampuksen lähellä sijaitsevassa omakotitalossa viiden kämppiksen kanssa.

Jokainen maksaa vuokrasta, sähköstä ja vedestä reilut 600 euroa/ asukas kuukaudessa.

– Omakotitalon vuokraaminen porukalla on täällä todella suosittua. Kommuunielämä viehättää, ja kulut ovat pienemmät kuin yksin asuessa.

Koivisto rahoittaa elämäänsä ja opiskelujaan myös opetustyöstään saatavalla tuhannen dollarin eli noin 900 euron kuukausipalkalla, Suomesta saamallaan opintotuella ja -lainalla ja kesätyöansioilla.

Vaikka talous on tiukalla, hän haluaa tehdä maisteritutkinnon Tampereen sijasta Montanassa.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Koivisto on toukokuussa 2021 Master of Arts eli suomalaisittain filosofian maisteri.

– Opettajat ovat täällä tiukempia. Tuntuu, että meiltä vaaditaan enemmän, ja opiskelu on haasteellisempaa. Pidän siitä, Koivisto sanoo.

Tulkintaerimielisyyksiä Kelan kanssa

Joulukuussa 2019 Henriikka Koivisto sai Kelalta postia Montanaan. Hän joutuu maksamaan opintorahan ja asumislisän takaisin syyslukukaudelta.

– Kela laskee opetustyöstä saamani palkan lisäksi myös stipendin uloksi. Rajat paukkuvat yli, ja minulta otetaan tuet pois.

Koivistolla ja Kelalla on tulkintaerimielisyyksiä myös opintopisteiden määrästä. Montana State University edellyttää, että päätoimisen opiskelijan on suoritettava lukukaudessa vähintään yhdeksän krediittiä eli opintopistettä.

Yliopiston verkkosivuilta löytyvä luku ei Koiviston mukaan ole koko totuus. Maisteritutkinnon tekijöillä opetustyö lasketaan osaksi akateemista työmäärää. Yliopisto on katsonut, että esimerkiksi Koiviston kohdalla päätoimisen opiskelijan status täyttyy kuudella krediitillä lukukaudessa. Tästä on lähdössä Kelalle yliopiston antama todistus.

Vaikka Koivistolla on syksyllä 2019 ollut opetusta vain kolmesti viikossa, palkka on maksettu 19 viikkotunnin mukaan. Määrä koostuu oppituntien valmisteluista, esseiden ja kokeiden korjaamisesta ja päivystyksestä. Koiviston on istuttava toimistossa kerran viikossa vastaamassa opiskelijoiden mahdollisiin kysymyksiin.

– Kreidittieni vähempi määrä ei hidasta valmistumistani mitenkään, vaan olen maisteri samassa ajassa kuin olisin Suomessakin.

Selvittelyt Kelan kanssa ovat vielä kesken. Koivisto kertoo, että näillä näkymin esimerkiksi opintolaina ei ole vaarassa, vaikka hän ensin ymmärsi, että sekin oli vaakalaudalla.

Korkeakoulupolkunsa 2016 Tampereen yliopistossa aloittanut opiskelija on ehtinyt nostaa opintolainaa tähän mennessä 16.000 euroa.

Kelalta ei oteta kantaa yksittäisen opiskelijan tilanteeseen, mutta etuuspäällikkö Piia Kuusisto kertoo, että esimerkiksi stipendien ja apurahojen vaikutus opintotukeen tulee välillä yllätyksenä opiskelijoille.

– Kelan sivuilta löytyy tietopaketti, johon kannattaa perehtyä, kun suunnittelee opintoja, hän korostaa.

Paikallinen pankkitili helpottaa elämää

Koivisto kertoo alun perin päätyneensä vuorten ympäröimään laaksokaupunki Bozemaniin mielenkiintoisten kurssien ja kauniiden maisemakuvien perusteella.

Tampereen yliopiston vaihto-ohjelman kautta sai listata kymmenen mieluisinta koulua. Koivisto halusi pienehköön kaupunkiin.

Montanan osavaltion suurimmasta yliopistosta osuivat silmiin kurssit alkuperäiskansojen historiasta ja kulttuurista, mytologiasta ja nuorten ja lasten kirjallisuudesta.

– Kun sitten bongasin vielä kauniit kuvat, nostin Bozemanin top kolmoseen, Koivisto nauraa.

Vaihto-opiskelun jälkeen maisteriopintoihin tuleminen sujui hänen mielestään yllättävän helposti. Yhdysvaltojen vaatima kielikoe oli vielä vaihdon jäljiltä voimassa.

Kirjoitusnäyte oli lähetettävä uudelleen. Myös suurlähetystön virkailijan haastattelussa oli käytävä toistamiseen,

– Se oli kuitenkin vain sellaista leppoisaa jutustelua, ei tarvinnut jännittää.

Koiviston ei tarvinnut hankkia edes työlupaa, koska F-1 viisumi oikeuttaa kampuksella työskentelyyn. F-1 on tavallisin opiskelijaviisumi, joka tarvitaan opiskeluihin korkeakouluissa, toisen asteen yksityisissä kouluissa tai englannin kieliohjelmissa.

Koiviston palkka tulee paikalliselle pankkitilille. Sen hommaamiseen tarvittiin vain henkilöturvatunnusta vastaava social security number, jonka Koivisto sai paikallisesta sosiaaliturvatoimistosta.

Suomalainen visa-kortti toimii useammissa paikoissa, mutta paikallinen pankkitili helpottaa elämää.

– Ennen tilin avaamista palkka tuli postissa shekkeinä, jotka piti käydä pankissa lunastamassa.

Pienen yliopiston ainoa suomalainen

Montana State Universityssäon noin 16 800 opiskelijaa. Heistä parisen tuhatta tekee ylempää korkeakoulututkintoa. Koivisto arvelee olevansa tammikuussa 2020 ainoa suomalainen yliopiston 1500 kansainvälisen opiskelijan joukossa.

Opetusministeriön tuoreimpien tilastojen mukaan vuosina 2018-2019 Yhdysvalloissa teki korkeakouluopintoja reilut 500 suomalaista. Määrä on pieni verrattuna suosikkikohde Iso-Britanniaan, jossa samaan aikaan korkeakouluttautui yli 2000 suomalaisopiskelijaa.

Britannia käväisi myös Koiviston mielessä, mutta Yhdysvallat vei voiton, koska kokkolalaistyttö oli jo ehtinyt viettää lukion jälkeen vuoden au pairina Skotlannissa.

Kelan tilastot kertovat, että suomalaiset lähtevät ulkomaille opiskelemaan varsinkin kaupallisia aloja. Myös lääke- ja oikeustiede houkuttelevat kotimaan ulkopuolella.

Trump ja ympäristökysymykset puhuttavat

Koivisto tuntee olevansa juuri oikeassa yliopistossa, ja oikeassa kaupungissa. Kirjallisuuden opiskelija oli hetkessä myyty, kun selvisi, että kirjakauppojen ja kahviloiden runoilloissa voi kuka tahansa lukea tekstejään.

Myös small talk alkaa jo sujua, vaikka keskipohjalainen ei vieläkään välttämättä täysin lämpene paikkakuntalaisten tavalle ”pölöttää” heti kaikki asiansa kaikille.

Totuttelua on vaatinut myös amerikkalaisopiskelijoiden väittelyinto. Presidentti Donald Trumpin tekemisistä ja tekemättä jättämisistä sanaillaan päivittäin.

Suomalainen pitää mielipiteet mieluiten ominaan, vaikka opiskelijat yrittävät arvailla, mitä Koivisto ajattelee Trumpista.

– Luokassa on katsottava, ettei synny kova sota. Homma lähtee täällä äkkiä lapasesta. Se on outoa, mutta toisaalta myös viihdyttävää, hän nauraa.

Trumpin lisäksi kampuksen ja kaupungin suuri puheenaihe on ympäristö. Luonto on lähellä arjessa. Paikalliset kutsuvat Koiviston opinahjoa Yellowstonen yliopistoksi, koska useiden eri alojen opiskelijat käyvät tekemässä tutkimusta parin tunnin ajomatkan päässä sijaitsevassa kansallispuistossa.

– Vaikka myös ympäristöasioista väitetään tulisesti, ihmiset jotenkin osaavat täällä sen, että asiat riitelevät, eivät henkilöt.

Paikallisten yhteisöllisyys kampuksella ja kaupungissa on yllättänyt suomalaisen. Koivisto on huomannut, että ihmiset luottavat siihen, että hädän hetkellä löytyy aina auttaja.

Kavereiden perheet ovat ottaneet hänet siipiensä suojaan. Lomalla tai vapaapäivinä ei tarvitse jäädä yksin, vaan suomalaista kutsutaan syömään ja kyläilemään.

Ystävät tietävät, että Kokkolan kotiin on liian pitkä lähteä vain muutaman päivän vapaan takia.

– Kun tulin jouluksi 2019 lomalle kotiin, matkustin yhtäjaksoisesti Bozemanista Kokkolaan 35 tuntia. Lompakkoon tuli tonnin lovi.

Kiinan terveysviranomaiset kertoivat sunnuntaina, että uudenlainen koronavirus leviäisi jo itämisaikana. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että oireeton tartunnan saanut ihminen voisi tartuttaa toisia.

Johtava asiantuntija Jussi Sane Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) sanoo STT:lle, että tavallisesti hengitystieinfektiot tarttuvat herkimmin silloin, kun oireita on jo. Oireettomalta taudin saaminen on yleensä epätodennäköisempää.

Koronaviruksen itämisaika on Sanen mukaan arviolta 2–12 päivää. Viruksen leviämisen ärhäkkyydestä ei ole kuitenkaan vielä tarpeeksi tietoa, joten on vaikea sanoa, muuttaako itämisaikana leviäminen epidemian vakavuutta suuntaan taikka toiseen. Lisäksi virus voi vielä muuttua.

– Viruksilla on aina mutaatioita, mutta mitä se tarkoittaa ja mihin se johtaa, ei ole aivan niin yksiselitteistä. Ei voida ajatella, että se automaattisesti johtaisi pahempaan suuntaan. On todennäköisempää, ettei tapahdu yhtään mitään merkittävää, Sane toteaa.

"Normaalisti tällainen ei menisi läpi"

Kiinan terveysministeri Ma Xiaowei kertoi sunnuntaina koronaviruksen leviävän itämisaikanaan. Hänen mukaansa myös viruksen leviämiskyky voimistuu.

– Tämä on hyvin erilainen verrattuna sars-virukseen, hän sanoi.

Kiinan johtava terveysasiantuntija kuitenkin sanoi sunnuntaina, ettei virus ole yhtä voimakas kuin sars-virus, joka tappoi satoja ihmisiä vuosituhannen alussa.

Sane varoittaa tekemästä hätäisiä päätelmiä ensitietojen perusteella. Esimerkiksi taudin väli-isännästä on liikkunut erilaisia arvioita. Jotkin tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että tauti olisi saattanut siirtyä ensin lepakoista käärmeisiin ja sitten ihmisiin.

Sanen mielestä käärmespekulaatiot ovat hyvä esimerkki siitä, miten epävarmojen tietojen perusteella on vedetty mutkia suoriksi.

– Tarkemmin katsottuna paljastuu, että siinä ei olekaan mitään perää. Dataa on aika vähän, ja siitä on tehty hyvin suoria johtopäätöksiä.

– Normaalissa tilanteessa tällaiset tutkimusmallit eivät ikinä menisi läpi tieteen teossa. Maltti on valttia.

Tavallinen influenssakin tappaa Suomessa satoja vuodessa

THL:n mukaan on täysin odotettavissa, että virus leviää uusiin maihin. Yksittäiset tapaukset ovat myös Suomessa mahdollisia. Ivalossa oli loppuviikosta epäilys kahdesta koronavirustartunnasta, mutta selvitysten jälkeen virusta ei löytynytkään.

Jussi Sanen mukaan kuolemantapauksia tulee maailmalla varmasti lisää, mutta läheskään kaikki tartunnat eivät johda kuolemaan.

Hän muistuttaa, että tavanomaiseen influenssaankin kuolee Suomessa satoja ihmisiä vuodessa, vaikka suurin osa taudin selättääkin.

Sanen mukaan rokotekehitys koronavirusta vastaan voidaan saada vauhtiin melko nopeastikin. Rokote ei kuitenkaan helpota akuuttia epidemiatilannetta, vaan sen mahdolliset hyödyt nähdään vasta myöhemmin.

Lue myös: Yle seuraa: Koronavirus voi tarttua jo itämisaikanaan, ja sen kyky levitä on kiinalaisviranomaisten mukaan vahvistumassa

Suomen ilmavoimien nykyiset F/A-18 Hornet-hävittäjät tulevat käyttöikänsä päähän vuonna 2030.

Parhaillaan Suomelle tarjolla olevat uudet hävittäjäehdokkaat esittäytyvät HX-hankkeessa. Testien perusteella valinta uudesta hävittäjätyypistä tehdään valtioneuvoston päätöksellä vuoden 2021 loppuun mennessä. Mukana kisassa on viisi maailman parasta monitoimihävittäjää: Boeing F/A-18 Super Hornet, Dassault Rafale, Eurofighter Typhoon, Lockheed Martin F-35 sekä Saab Gripen.

– Me tarvitsemme ensisijaisesti torjuntahävittäjän. Eli koneen, joka pystyy pitämään Suomen ilmatilan puhtaana ja mahdollistamaan maa- ja merivoimien toiminnan. Tarvittaessa uuden hävittäjän pitää pystyä myös ilmasta maahan -toimintaan ja kyetä tehokkaaseen tiedusteluun ilman, että vastustaja huomaa tätä edes tapahtuneen, sanoo toimittaja-kirjailija Pentti Perttula.

Hävittäjän pitää pystyä moneen

Pentti Perttula on intohimoinen ilmailun harrastaja. Siivet-lehden toimittaja on kirjoittanut kirjoja ilmailusta ja ilmasodankäynnistä. Tuoreimpana teoksena häneltä on julkaistu tietokirja Suomelle tarjotuista hävittäjistä.

Perttula listaa lukuisan määrän ominaisuuksia, johon tulevan hävittäjän pitää pystyä.

– Modernin hävittäjän ominaisuuksiin kuuluu myös kaukovaikuttaminen eli kyky laukaista aseita, jotka lentävät satojen kilometrien päähän. Tämä mahdollisuus on vain ilmavoimilla ja sekin ominaisuus pitäisi uudesta hävittäjästä löytyä.

Uuden hävittäjän merkityksestä Suomen puolustusvoimille Pentti Perttulalla on selvä käsitys.

– Ilman niitä maa-ja merivoimat ovat viholliselle vain harjoitusmaaleja vastaavia kohteita, joihin voi vaikeuksitta kohdistaa iskuja.

Missä ovat venäläiset ehdokkaat?

Venäläisiä ehdokkaita ei Suomen viidestä mahdollisuudesta löydy. Yksi tekijä Pentti Perttulan mielestä on se, ettei venäläisissä hävittäjissä ole yksinkertaisesti riittävää käyttöikää.

Käyttötunteja ei ole pystytty lupaamaan yhtä pitkälle kuin nyt kisassa olevilla hävittäjillä. Tämä tarkoittaa Perttulan tietojen mukaan sitä, että venäläishävittäjien huoltokustannukset nousisivat liian korkeiksi.

Perttula muistuttaa kuitenkin, että itänaapurissa osataan valmistaa hyviä lentokoneita.

– Esimerkiksi Sukhoi SU-35 on hyvä lentämään, mutta sen tekniset järjestelmät kuten tutkalaitteistot ovat auttamattomasti vanhentuneita.

Tulevaisuutta on vaikea ennustaa – kukaan ei tiedä, millä polttoaineella koneet käyvät

Tulevaisuuteen näkeminen on aina vaikeaa. Suomen pitäisi hävittäjäkaupassaan tähän kuitenkin pystyä.

Tilannetta ei helpota koneiden kolmenkymmenen vuoden palvelusaika. Uuden hävittäjän pitäisi pysyä suorituskykyisenä maailmassa, jossa sotateollisuus ja -teknologia kehittyvät nopeammin kuin koskaan.

– Emme tiedä, millaiset säädökset rajoittavat lentotoimintaa vuonna 2040, Pentti Perttula toteaa.

Valintaan vaikuttaa myös hävittäjävalmistajien valmius ja halu päivittää hävittäjää tulevaisuudessa. Kolmenkymmenen vuoden aikana pitäisi olla mahdollista päivittää lähes kaikki tekniikkaan liittyvä. Jokainen lentokonevalmistaja lupaa tämän myyntipuheissaan, mutta millä hinnalla, on ratkaisevaa.

Suomella ei ole varaa jäädä yksin hävittäjien ylläpitokustannuksissa. Esimerkiksi Perttula ottaa yhden uuden aseen integroimisen nykyhävittäjään. Hinta saattaa nousta 100 miljoonaan euroon, joten uskottava valmius tulee kalliiksi.

– Mitä polttoainetta käytetään tulevaisuudessa, kukaan ei pysty tätäkään varmaksi tietämään, pohtii ilmailualan toimittaja.

”Onhan se hauskaa olla lentänyt kaikilla hävittäjillä”

Sotilaslentokoneiden kokoonpanoa ei pääse yleensä seuraamaan ilman monimutkaisia ja aikaa vieviä lupaprosesseja. Pentti Perttula on yksi harvoista siviileistä, joka on kutsuttu tutustumaan hävittäjien valmistamiseen. Samoilla tapaamisilla hän on voinut koelentää Suomelle tarjottujen hävittäjien simulaattorit.

– Suomen hävittäjäehdokkaista olen päässyt tutustumaan kaikkien muiden paitsi ranskalaisen Dassault Rafalen valmistukseen. On erittäin mielenkiintoista nähdä miten nykyaikainen hävittäjä kootaan aina siihen pisteeseen saakka, kun se lähtee koelennolle. On ollut kieltämättä hauskaa päästä lentämään lähes jokaisen ehdokkaan simulaattorilla, vaikka en simulaatioista juuri innostukaan.

Ihminen, tietokone ja tekoäly

Tietokoneet eivät vielä päätä aseiden käytöstä kuten ohjusten laukaisusta.

Lentäjän harkintakykyä vaaditaan toistaiseksi tekemään päätös siitä, milloin ja minkälaiseen kohteeseen aseita käytetään.

Lentokoneiden asejärjestelmiin perehtynyt Pentti Perttula on kuitenkin huolestunut teknologian kehityksestä.

– On maita, joiden hävittäjissä tekoäly tekee ratkaisun laukaisusta.

Tekoälyä hyödynnetään nykyhävittäjissä useimmin lentokoneen ja lentäjän turvaamiseen vastustajan hyökkäyksiltä. Teknologian kehittyessä ilmasodankäynti muuttuu jatkuvasti nopeammaksi ja erilaisten uhkien torjuminen vaatii entistä nopeampia päätöksiä ja arviointeja, joihin ihmisen ominaisuudet eivät enää riitä.

Tekoäly pystyy havainnoimaan viholliskoneiden liikkeet ja torjumaan ohjusuhat sekä tekemään tarvittavat suojaustoimet jo ilman lentäjän hyväksyntää. Teköäly myös neuvoo lentäjää muuttamaan lentosuuntaa ja vaikkapa lisäämään nopeutta, jotta vältytään vihollisen osumilta.

Suomessa voidaan tulevaisuudessa tehdä hävittäjiä

Teollinen yhteistyö on yksi Suomen valintakriteereistä uuden hävittäjälentokoneen valinnassa.

Jokainen viidestä eri lentokonevalmistajasta on vakuutellut, että koneen loppukokoonpano voidaan suorittaa Suomessa. Osien valmistuksen osalta tilanne on kiinni siitä, kuinka paljon Suomen teollisuudella on resursseja lähteä valmistamaan hävittäjien osia. Huoltovarmuuden takaaminen on myös seikka, jota pohditaan kun uutta hävittäjää Suomelle valitaan.

Onko Suomella varaa jättää hävittäjät ostamatta?

Pentti Perttula naurahtaa.

– Ei sellaista vaihtoehtoa ole.

Ruotsin esimerkkiä ei kannata seurata

Esimerkin puolustusmenojen leikkaamisesta ja sen vaikutuksista Pentti Perttula ottaa Ruotsista. Kylmän sodan jälkeen Ruotsissa vähennettiin puolustusmäärärahoja, kunnes 2000-luvulle tultaessa puolustusvoimille on ryhdytty jälleen lisäämään resursseja.

– Se mitä tehtiin Ruotsissa, on ikävä esimerkki siitä mitä seuraa eri aselajien alasajosta ja kovista säästötoimista.

Perttulan mukaan Ruotsissa oli aikoinaan ehkäpä Euroopan vahvimmat hävittäjävoimat. 1990-luvulla maassa tehtiin päätös rankoista puolustusvoimiin liittyvistä säästötoimista ja eri aselajien määrärahoja vähennettiin.

Nyt Ruotsissa on ryhdytty palauttamaan tilannetta entiselleen, mutta enää ei löydy osaajia. Perttulan mukaan Ruotsissa on edessä pitkä opettelun ja oppimisen taival.

Suomi voisi toki jättää hävittäjät ostamatta ja lentää Horneteilla 2030-luvulle, mutta niiden ylläpitokustannukset nousisivat erittäin suuriksi ja jossain vaiheessa Suomella ei enää olisi ilmavoimia.

– Tämä tarkoittaisi nykyaikaisessa sodankäyntifilosofiassa maata, jonka puolustusvoimilla ei ole uskottavuutta.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu sunnuntaina 26. tammikuuta kello 23.

Lue myös:

Ranskan hävittäjäehdokas testilennoilla Suomen taivaalla – Ranskalaiset korostavat yhteistä EU-puolustusta ja Rafale-hävittäjän taistelunäyttöjä

Seuraavaan hallitukseen huolitaan vain hävittäjäkauppoihin halukkaat – 6 pohdinnan paikkaa miljardihävittäjistä ja poliitikoista

Suomi lähetti Hornetien seuraajan tarjouspyynnöt – tarjous pyydetään 64 hävittäjästä

Kiinan kansallisen terveyskomission mukaan koronaviruksen kyky levitä on vahvistumassa ja tautitapausten määrä voi yhä kasvaa.

Koronaviruksen itämisaika voi vaihdella yhdestä vuorokaudesta kahteen viikkoon. Virus voi tarttua jo itämisaikanaan, sanoi tiedotustilaisuudessa asiaa kommentoinut terveyskomission ministeri Ma Xiaowei.

Näin ei ollut vuosina 2002–03 satoja ihmisiä tappaneen sars-viruksen kohdalla.

Ministeri Man mukaan viranomaisten tietämys uudesta viruksesta on vielä rajallinen. Ei tiedetä, millaisia riskejä viruksen muuntuminen voi aiheuttaa.

Hänen mukaansa on mahdollista, että virus on lähtöisin villieläimestä.

Komission varaministeri arvioi, että koronaviruksen leviäminen voidaan saada hallintaan. Varaministeri Li Binin mukaan Kiina on tehnyt tehokkaita toimia tilanteen hillitsemiseksi.

Hongkong kieltää Hubein asukkailta pääsyn kaupunkiin

Hongkongin viranomaiset ilmoittivat sunnuntaina, että kaupunki kieltää maanantaista alkaen Hubein maakunnan asukkaiden pääsyn erityishallintoalueelle. Kielto koskee myös niitä, jotka ovat vierailleet Hubeissa kuluneen 14 päivän aikana. Rajoitus ei koske Hongkongin asukkaita.

Koronavirustartuntojen leviämisen on kerrottu alkaneen joulukuun lopulla Hubeissa sijaitsevasta Wuhanin miljoonakaupungista villieläimiä myyvältä torilta.

Wuhan on Hubein maakunnan pääkaupunki keskisessä Kiinassa. Alueella on havaittu valtaosa kuolemantapauksista ja tartunnoista.

Villieläinten myynti kiellettiin

Kiinassa viruksen leviämistä on yritetty estää esimerkiksi eristämällä kokonaisia suurkaupunkeja. Matkustuskiellot vaikuttavat arviolta 56 miljoonaan ihmiseen.

Pekingin, Shanghain ja Xi'anin kaupungit sekä Pekingin lähellä sijaitsevat Shandongin ja Hebein maakunnat ryhtyvät kamppailemaan viruksen leviämistä vastaan pysäyttämällä linja-autoliikenteen.

Kiina ilmoitti sunnuntaina kieltävänsä villieläinten myynnin toreilla, ravintoloissa sekä ruoka- ja verkkokaupoissa koko maassa. Kiinan maatalousministeriö kehotti lisäksi alueviranomaisia eristämään paikat, joissa villieläimiä kasvatetaan ja kieltämään niiden kuljetuksen.

Rokotetutkimukset edistyneet

South China Morning Post -lehden mukaan tutkimukset rokotteen kehittämiseksi ovat edistyneet. Kiinan tautientorjuntakeskus kertoi sunnuntaina, että tutkijat ovat eristäneet viruksia ja ovat valitsemassa sopivaa kantaa rokotetta varten.

Kiina on jälleen kertonut uusista virustartuntaan liittyvistä kuolemista. Kuolleita on viranomaisten mukaan nyt 56. Sairastuneiden kokonaislukumäärä on ylittänyt 2 000:n tapauksen rajan.

Shanghaissa ensimmäinen kuolemantapaus

Kiinan itärannikolla sijaitsevan Shanghain viranomaiset kertoivat varhain sunnuntaina Suomen aikaa ensimmäisestä viruskuolemasta kaupungissa. Viruksen kuolleella hyvin iäkkäällä miehellä oli viranomaisten mukaan myös aiempia terveysongelmia. Tartuntatapauksia on Shanghaissa vahvistettu noin 40.

Tartuntoja on tavattu laajasti eri puolilta Kiinaa ja jonkin verran myös muista maista.

South China Morning Postin sivuilla olevan ja ripeästi päivittyvän laskurin mukaan vahvistettujen tartuntojen lukumäärä Manner-Kiinassa olisi jo yli 2 000.

Luku nousee lähelle 2 100:aa, kun mukaan lasketaan muualta maailmasta raportoidut tartunnat, esimerkiksi viisi Hongkongista, yli 20 muualta Aasiasta, neljä Australiasta ja kolme Ranskasta.

Evakuointisuunnitelmia usealla maalla

Kanada on kertonut maan ensimmäisestä koronavirusepäilystä. Tartuntaa epäillään miehellä, joka matkusti aiemmin tällä viikolla Wuhanista Torontoon. Yhdysvalloissa puolestaan todettiin sunnuntaina maan kolmas koronavirustapaus Wuhanista Kaliforniaan matkustaneella miehellä. Japanissa todettiin neljäs tautitapaus niin ikään Wuhanista Japaniin lomalle saapuneella miehellä.

Yhdysvallat, Ranska ja Japani ovat tehneet suunnitelmia kansalaistensa evakuoimiseksi Wuhanista. Japanin pääministeri Shinzō Abe ilmoitti sunnuntaina, että Japanin hallitus järjestää Wuhanista evakuointilennon halukkaille japanilaisille.

Lauantaina Suomen aikaa Kiinan presidentti Xi Jinping varoitti uudenlaisen koronaviruksen leviämisen kiihtyvän. Valtiollisen uutistoimisto Xinhuan mukaan Xi tarjosi yhdeksi ratkaisuksi keskusvallan vahvistamista.

Lisäksi Kiina kertoi keskeyttävänsä kansalaistensa ryhmämatkat ulkomaille.

Lomakauden jatkoa suunnitellaan

Tauti puhkesi kesken vuoden vilkkaimman lomasesongin. Kiinalainen uusivuosi on maassa perinteinen perhejuhla, jonka aikana miljoonat matkustavat kotiseuduilleen.

Kiinan pääministerin Li Keqiangin luotsaama työryhmä suunnittelee pidennyksiä noin viikon kestävään lomaan, kertoo valtion televisiokanava CCTV.

Työryhmä suunnittelee etätyöskentelyn tukemista ja muita toimia matkustajamäärien hillitsemiseksi. Myös koulut voivat avata ovensa normaalia myöhemmin.

Ranskan viranomaiset vahvistivat perjantaina kolme koronavirustartuntaa. Pariisissa sunnuntaille kaavailtu kiinalaisen uudenvuoden juhlaparaati on peruttu koronavirustartuntojen takia. Pariisin pormestari Anne Hidalgo sanoo, että kyse on varotoimenpiteestä, ja että aloite juhlan perumiselle tuli kaupungin kiinalaisyhteisöltä.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin kello 23.00 asti.

Lue myös:

Kiinalaisryhmät joutuvat perumaan tai siirtämään matkojaan Lappiin juuri vilkkaimman sesongin kynnyksellä

Suomalainen vaihto-opiskelija koronaviruksen piinaamassa Wuhanissa: "Asuntolan ovella mitataan joka kerta kuume"

Tutkijat: Kiinan koronavirus saattaa olla peräisin myrkyllisistä käärmeistä

Kuinka vaarallinen uusi koronavirus on ja miten se leviää? Tämän tiedämme nyt maailmalla riehuvasta viruksesta