Kaakkois-Suomesta on löydetty uusia kallioalueita, joita voidaan hyödyntää sekä Suomessa että ulkomailla.

Geologian tutkimuskeskus etsi kolme vuotta kestäneessä hankkeessa ennen kaikkea kovia, kalliomurskeen raaka-aineeksi sopivia kallioalueita, mutta myös louhittavaksi sopivaa luonnonkiveä.

Luonnonkivelle voisi olla käyttöä esimerkiksi Venäjällä. Pietarissa on Geologian tutkimuskeskuksen mukaan herännyt uutta kiinnostusta Virolahden punaiseen graniittiin.

– Pietarin alueella on virinnyt ajatuksia siitä, että jos siellä joku kivi särkyy tai murtuu, siihen vaihdettaisiin alkuperäinen kivi paikoilleen. Se pitäisi löytää täältä Virolahdelta, geologi Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskuksesta (GTK) kertoo.

– Nämä ovat tietenkin vielä idean asteella, mutta suunnitelmia on.

Käynnisteillä on suomalais-venäläinen yhteistyöhanke Nasta, jossa selvitetään Pietarin mahdollisia kivitarpeita sekä Suomen ja Karjalan kannaksen kivivarantoja. Tavoitteena on myös edistää rajan yli tapahtuvaa kauppaa.

Pietarissa sijaitsevan Iisakin kirkon massiiviset graniittipylväät ovat Virolahden punaista graniittia, samoin Aleksanteri I:n patsaan pylväs ja Neva-joen rantavallit.

Luonnonkiveä maailmalle

Tulevaisuuden tarpeisiin sopivia kallioalueita löytyi GTK:n kivihankkeessa eri puolilta Kaakkois-Suomea.

Geologit paikansivat esimerkiksi uusia Virolahden punaisen graniitin esiintymiä. Uudet esiintymät voisivat tulevaisuudessa korvata nykyiset punaisen graniitin louhimot esimerkiksi Liikalan ja Ruotilan alueella.

Punaista graniittia ja muita luonnonkiviä viedään maailmalle suurina luonnonkiviblokkeina.

– Luonnonkiveä on viety aika paljon Kiinaan, Härmä kertoo.

Kiina on maailman luonnonkiviteollisuudessa jalostuspaikka. Esimerkiksi suomalaisesta rapakivigraniitista tehdään Kiinassa kivilaattoja, jotka päätyvät eri puolille maailmaa rakennusten julkisivujen seinälaatoiksi.

Kalliomursketta rautateille ja valtateille

Uusia, kalliomurskeen raaka-aineeksi sopivia kallioalueita löytyi 15–20 paikasta eri puolilta Kymenlaaksoa ja Etelä-Karjalaa.

Niistä saatavaa, kovaa kalliomursketta voitaisiin käyttää tulevaisuudessa valtateiden pinnoitteissa sekä rautateiden raidesepelinä.

Sille olisi kaakossa tarvetta, sillä varsinkin rautateiden lujuusvaatimukset täyttävästä sepelistä on tällä hetkellä jopa pulaa.

– Yhteistyöyritysten kautta tuli projektin aikana tietoa siitä, että esimerkiksi raidesepeliä joudutaan kuljettamaan jopa parinsadan kilometrin päästä, Härmä kertoo.

Myös tietyömailla kuljetusmatkat ovat olleet pitkiä. Esimerkiksi Kuutostien päällysteessä on yli sadan kilometrin päästä Myrskylästä ja Koskenkylästä tuotua mursketta. Pitkä kuljetusmatka nostaa rakentamisen kustannuksia.

– Karkeasti voisi sanoa, että kun matka pitenee, jokainen kuljetettu tonni maksaa 10 senttiä kilometriltä lisää, aluejohtaja Heikki Räty YIT:ltä havainnollistaa.

Vielä ei päästä louhimaan

Geologian tutkimuskeskus kartoitti Kaakkois-Suomen kallioalueita ely-keskuksen aloitteesta.

Geologit kävivät läpi lähes 900 kallioaluetta ja ottivat 22 kivinäytettä lujuustestejä varten. Lisäksi he valmistivat testikivilaattoja. Nyt tehdyt kartoitukset täydensivät edellisiä, 20 vuotta sitten tehtyjä kartoituksia.

Kartoitus tehtiin yksityisillä mailla, ja näytteiden ottoon pyydettiin maanomistajilta luvat. Työ oli niin sanottua perustutkimusta, jonka tuloksia ei päästä aivan saman tien hyödyntämään.

– Ensin pitää jonkun kivialan yrityksen tehdä sopimus maaomistajan kanssa. Sitten haetaan maa-aineslain mukainen ottolupa ja ympäristölupa. Niissä saattaa mennä aika helposti viisikin vuotta, geologi Paavo Härmä sanoo.

Gunilla Luther-Lindqvist muistaa sen yön ja sen vauvan aina. Pakolaisia kuljettanut vene rantautui Lesboksen saarelle ja hänen syliinsä ojennettiin kahden viikon ikäinen pikkuvauva. Vauva oli syntynyt matkalla ja oli aloittamassa elämäänsä.

– Ajattelin, että voiko tämä olla totta, että näissä oloissa on syntynyt terve lapsi. Se oli niin suuri ihme ja lahja. Osoitus siitä, että elämä menee eteenpäin.

Luther-Lindqvist on kulkenut pietarsaarelaisen hyväntekeväisyysjärjestö Nada Nordin mukana Kreikan ja Turkin pakolaisleireillä vuodesta 2014. Tänä aikana tilanne leireissä on naisen mukaan koko ajan pahentunut. Maaliskuussa hän on jälleen lähdössä Lesbokselle.

Nada Nord vieraili Morian leirillä Lesboksella viimeksi marraskuussa 2019. Mukana oli kaksi lääkäriä, terveydenhoitaja ja viisi avustustyöntekijää. Silloin leirillä oli 17 000 ihmistä. Nyt heitä on jo yli 20 000.

Itse pakolaisleirille avustustyöntekijät eivät pääse, mutta he tapaavat avun tarvitsijoita porttien ulkopuolella. Sinne on syntynyt telttakylän lisäksi eri avustusjärjestöjen ylläpitäminä esimerkiksi pesula, ravintola ja lämmin suihkupiste. Yhteistyö on päivän sana.

– Pakolaisleirissä on esimerkiksi yksi kylmä suihku ja vessa 70 ihmiselle. Sen vuoksi yksi järjestö hakee 10 naista kerrallaan pois leiriltä, jotta nämä pääsevät lämpimään suihkuun. Sen jälkeen naiset saavat istua sohvalla pari tuntia, juoda teetä, kuunnella musiikkia ja nauttia. Me taas annamme heille puhtaat alusvaatteet, Luther-Lindqvist kertoo.

Käytössä rahaa paikallisiin ostoksiin 25 000 euroa

Nada Nord tekee viikon kestävän avustusmatkan Kreikan pakolaisleirille kaksi kertaa vuodessa. Väliajalla kerätään rahaa sekä autetaan kotimaan avun tarvitsijoita.

Kirpputorimyynnistä, yksityisihmisten lahjoituksista ja erilaisista tempauksista saamillaan rahoilla avustustyöntekijät ostavat paikallisilta ruokaa ja vaatteita ja hygieniatarvikkeita.

Joka kerta käytössä on ollut vähintään 25 000 euroa rahaa.

– Täällä rahalla saa siellä enemmän kuin Suomessa. Samalla kreikkalaiset saavat laastaria haavoihin, kun he joutuvat ylläpitämään pakolaisleirejä eikä näillä saarilla ole sen vuoksi turisteja, Luther-Lindqvist painottaa.

Gunilla Luther-Lindqvist on vuosien aikana siivonnut rantoja, ottanut vastaan mereltä tulevia pakolaisia, istunut teltassa juttelemassa, leikkinyt lasten kanssa, ostanut vaatteita, pesukoneen, kuivausrummun ja pelastusveneen.

– Sinne ei voi lähteä seisomaan ja itkemään tai pelkäämään. Siitä ei ole mitään hyötyä. Sinusta täytyy tulla voima näille ihmisille. Heidän pitää saada toivoa. Kotona voi sitten itkeä, Luther-Lindqvist muistuttaa.

Pohjoismaista yhteistyötä peitojen ja lastenvaunujen kanssa

Nada Nord tekee tiivistä yhteistyötä erityisesti ruotsalaisen team Swedenin ja norjalaisen Dråpen i Havet kanssa. Yhteistyön avulla pakolaisille hankittiin muun muassa 1000 lämpöpeittoa, 350 lastenvaunua ja vauvatarvikkeita. Tällä kertaa keskitytään leirillä oleviin orpoihin.

– Lesboksella on kalastajan ylläpitämä ravintola, johon nuoret voivat tulla laittamaan ruokaa ja syömään. Me annamme kalastajalle rahaa ruoan hankintaan ja ostamme ravintolaan tuleville lapsille vaatteita. Jos jakaisimme vaatteita yleisesti alueella, niistä tulisi tappelu, Luther-Lindqvist selventää.

Materian lisäksi tärkeää on läsnäolo.

– Viemme aina 50 prosenttia rakkautta ja 50 prosenttia apuvälineitä ja apua. Rakkaus on hirveän tärkeätä näille ihmisille. Se on melkein yhtä tärkeätä kuin ruoka. Se, että joku näkee heidät, että he voivat toivoa jotain tulevaisuudessa, Luther-Lindqvist toteaa kyyneleet silmissä.

Lue lisää:

Hallitus puntaroi yhä yksinäisten lasten auttamista Kreikan leireiltä

Siirtääkö Suomi Kreikasta alaikäisiä turvapaikanhakijoita? Sisäministeriö selvitti, kokosimme 5 kysymystä ja vastausta.

Syyrian pakolaisleirien todellisuus iski kasvoille – avustuslasti saatiin perille

Kiinan Wuhanista kotiutettavia suomalaisia on saapunut kotimaahan iltapäivällä, kerrotaan ulkoministeriön viestintäpäivystyksestä.

Jatkolento Pariisista toteutettiin yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa.

Ministeriöstä ei kuitenkaan kerrottu suomalaisten lukumäärää tai sitä, mille kentälle heidät oli lennätetty.

Ministeriö ei kommentoinut myöskään sitä, joutuvatko koronaviruksen riivaamalta alueelta palanneet Suomessa karanteeniin.

Ranskalaislehti Le Parisienin mukaan Ranskaan lennetyssä Airbus A380 -koneessa oli 28 ranskalaista ja 36 ulkomaalaista.

Suomalaisia on ollut aiemminkin Ranskan järjestämällä kotiutuslennolla Wuhanista. Matkustajat ovat joutuneet viettämään kaksi viikkoa karanteenissa lennon jälkeen.

Lue myös:

Suomalaisia kotiutetaan Kiinan Wuhanista Ranskan järjestämällä lennolla

Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta – Italiassa ensimmäinen koronaviruskuolema

Yhdysvalloissa demokraattipuolueen presidenttiehdokkaaksi mielivien suosiota punnitaan tänään Nevadan osavaltiossa. Nevada on kolmas ja tähän mennessä etnisesti kirjavin osavaltio, joka valitsee suosikkiaan presidentti Donald Trumpin haastajaksi.

Nevadassa huomio kiinnittyy erityisesti siihen, kenen taakse osavaltion huomattava latinovähemmistö asettuu. Nevadan asukkaista liki 30 prosenttia on latinoita. Myös mustia on lähes 10 prosenttia. Valkoisiksi luokitellaan alle puolet nevadalaisista.

Ero ensimmäisinä äänestäneisiin Iowaan ja New Hampshireen on merkittävä: Iowassa valkoisia on asukkaista yli 85 prosenttia ja New Hampshiressa 90 prosenttia.

Sanders selvässä johdossa kyselyissä

Mielipidekyselyjen mukaan ehdokaskisaa johtava Bernie Sanders veisi voiton selvästi myös Nevadassa. Viimeaikaisissa kyselyissä Sandersin kannatus on ollut 25–35 prosentin luokkaa, kun taas lähimpien haastajien Joe Bidenin, Elizabeth Warrenin ja Pete Buttigiegin olisi tyytyminen selvästi alle 20 prosentin ääniosuuksiin.

Ehdokaslistalta puuttuu edelleen miljardööri ja New Yorkin edellinen pormestari Michael Bloomberg. Vaikka Bloomberg osallistui tällä viikolla ensimmäistä kertaa demokraattien tv-väittelyyn Las Vegasissa, hän ei osallistu Nevadan vaalikokouksiin. Hän päätti poikkeuksellisesti jättää helmikuun esivaalit väliin ja keskittyä supertiistaihin 3. maaliskuuta, jolloin esivaaleja ja vaalikokouksia käydään yli kymmenessä osavaltiossa.

Kyselyt menneet monesti mönkään

Sandersin voitto ei välttämättä ole vielä varma, sillä Nevadan mielipidekyselyihin on syytä suhtautua varauksella. 2000-luvun äänestyksissä osavaltion gallupit ovat useasti menneet merkittävästi mönkään.

Siihen, miksi Nevada on gallupfirmoille yksi vaikeimmista osavaltioista, on monia syitä.

Yksi käytännön syy liittyy siihen, että mielipidekyselyjä tehdään tyypillisesti puhelimitse ilta-aikaan. Nevadassa matkailuala hotelleineen, kasinoineen ja ravintoloineen on merkittävä työllistäjä, ja monet ihmiset ovat iltaisin töissä.

Nevada kuuluu myös osavaltoihin, joissa väki vaihtuu tiheään. Siksi kyselyfirmoille on vaikeaa pitää yllä ajantasaista ja paikkaansa pitävää puhelinnumerorekisteriä osavaltion äänestäjistä.

Useat äänestäneet jo ennakkoon

Asioita mutkistaa myös se, että Nevadassa ehdokas valitaan vaalikokouksissa, mikä on monimutkaisempi ja -polvisempi prosessi kuin tyypillisemmin käytössä olevat esivaalit. Vaalikokous on tilaisuus, jossa ihmiset kokoontuvat esimerkiksi kirkkoon tai kouluun valitsemaan ehdokasta.

Äänestyksessä on kaksi kierrosta. Ensimmäisen kierroksen jälkeen putoavat ne ehdokkaat, jotka jäävät 15 prosentin äänikynnyksen alle. Toisella kierroksella heidän kannattajiensa pitää joko asettua jonkin jatkoon päässeen ehdokkaan taakse tai jättää äänestämättä. Tilaisuuksissa pidetään tyypillisesti myös puheita ja käydään keskusteluja, joten ne voivat venyä tuntien mittaisiksi.

Vaalikokouksia on arvosteltu siitä, että vaikka vaalipäivä on lauantai, monet ovat silloinkin töissä eivätkä voi lähteä kesken päivän moneksi tunniksi äänestämään. Tänä vuonna vaalikokouksia järjestettiin ensi kertaa myös ennakkoon, ja ne osoittautuivat hyvin suosituiksi.

Toistuuko Iowan tulossotku?

Tänä vuonna suurin huolenaihe liittyy kuitenkin itse tulosten saamiseen. Nevadassa pelätään samanlaista katastrofia kuin Iowassa, jossa vaalikokousten tuloksien valmistuminen kesti päiviä.

Iowan ongelmat johtuivat suurelta osin tulosten uudesta raportointitavasta ja sovelluksesta, jossa oli häiriöitä ja jota ihmiset eivät osanneet käyttää. Saman sovelluksen piti olla käytössä myös Nevadassa, mutta Iowan tapahtumien jälkeen suunnitelmat peruttiin.

Tuloksia kerätään ja lasketaan sen sijaan Googlen ohjelmilla, mikä on myös herättänyt paljon arvostelua ja epäilyjä muun muassa tietoturvakysymyksistä. Arvostelijoiden mukaan järjestelmiä ei ole ehditty testata tarpeeksi eikä ihmisiä kouluttaa niiden käyttämiseen.

Demokraattisen puolueen kansallinen komitea DNC on vakuuttanut tekevänsä kaikkensa, jotta Nevadan äänestys ja tulostenlasku sujuvat häiriöittä. Osavaltioon on muun muassa tuotu lisää tietotekniikan asiantuntijoita ratkomaan mahdollisia ongelmia.

Lue lisää:

Demokraattien esivaaliehdokkaat väittelivät Las Vegasissa – miljardööri Michael Bloomberg ensimmäistä kertaa mukana, joutui heti koville

Nuoret haluavat Bernie-vaarin, eläkeläiset kannattavat kolmekymppistä pormestari-Peteä – katso miten Trumpin haastajat eroavat toisistaan

27 EU-maan johtajat eivät ole löytäneet sopua unionin monivuotisesta budjetista. Kaksi päivää kestänyt kokous keskeytettiin perjantai-illalla.

Budjetista pyritään järjestämään uusi huippukokous piakkoin.

EU-johtajien tavoitteena oli löytää rahoituskehys vuosien 2021 – 2027 taloudenpidolle.

Kokouksesta kantautuneiden tietojen mukaan suurimpana ongelmana on ollut budjetin koko. Suurimmat maksajat, kuten Ruotsi, Hollanti, Tanska ja Itävalta ovat halunneet karsia budjettimenoja.

Ylen EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen kertoo, että budjetti oli paisumassa liian suureksi, jopa 1,09 prosenttiin jäsenmaiden bruttokansantulosta. Samaan aikaan koheesiorahastoista ja maataloustuista riippuvaiset maat halusivat pitää kiinni eduistaan.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel totesi kokouksen päätyttyä, ettei sopimukseen ollut mahdollista päästä, vaan neuvotteluille tarvitaan lisäaikaa.

– [Mielipide]-erot olivat liian suuret, totesi Saksan liittokansleri Angela Merkel.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron kertoi, että maataloustukien osalta neuvotteluissa päästiin eteenpäin, mutta ei tarpeeksi.

EU:n tiukka budjettivääntö alkoi – Suomi haluaa viljelijöille ilmastorahaa ja sakkoja sääntörikkureille

Päijänteellä tehdään kalastushistoriaa: koskaan aiemmin muikun troolaus ei ole ollut mahdollista näin myöhään talvella.

Viime vuosien lauhat talvet ovat pidentäneet troolauskautta pisimmillään tammikuun puoliväliin, mutta helmikuussa avovesikalastus ei ole aiemmin ollut mahdollista. Järvet ovat olleet suurimman osan talvesta jäättömiä ja lämpötilatkin ovat pysytelleet useita asteita tavanomaista korkeampina.

Pisimmilleen muikuntroolaus jatkui vuonna 2008, jolloin avovesikausi kesti tammikuun puoliväliin. Nyt ammattikalastaja Jorma Käävän murjovat tiensä ohuen jääkentän läpi avoimena aaltoileville selkävesille Päijänteellä.

– Vuosikymmenten kalastajauran aikana koskaan tällaista ei ole vielä nähty. Normaalisti Etelä-Suomen hiihtolomaviikolla hiihdetään ja ajetaan moottorikelkalla, nyt mennään avovedessä kalaveneellä.

Päijänteen suurimmalla selällä kelluu siellä täällä yksinäisiä jääkimpaleita ja pari pientä lauttaa höttöistä jäätä.

Muualla maassa sisävesien ammattikalastajat ovat tuskailleet heikkojen jäiden kanssa, ja leudon talven vuoksi kauppojen tiskit huutavat kotimaista järvikalaa.

Muikulle olisi kysyntää, mutta vastuunsa tunteva ammattikalasta pitää päänsä kylmänä. Nyt trooliin ui sekä aikuista että nuorta muikkua. Nuorta muikkua ei saa pyydystää liikaa, jotta ensi syksynä on riittävästi lisääntyviä kaloja.

– Maltillisesti on oltu liikkeellä, koska se on ensi kesän saaliista pois. Kesä on muikulle tehokas kasvuaika. Parvi, joka on tähän aikaan 50 kiloa, on heinäkuussa sata kiloa, sanoo Kääpä.

"Ääri-ilmiöt lisääntyvät"

Päijänteen nolla-asteinen pintavesi on paksua kuin öljy, kun troolarit kyntävät sen pintaa. Kolmen tunnin vedon jälkeen pyydys nostetaan. Talvehtimaan jääneet lokit tulevat heti saaliinjaolle.

Helmikuinen Päijänne on pyytäjille antelias. Tällä kertaa saalista nousee kuutisen sataa kiloa.

Se saa kaiken kokeneen kalastajan suun hymyyn. Silti historiallinen kalastuspäivä jää askarrutamaan konkaria.

– Jokin muutos on menossa ja se on nopeaa. Joka vuosikymmenellä ennenkin on ollut leutoja vuosia, mutta ei tällaista automaattia, että ne tuntuvat seuraavan toinen toisiaan. Ääri-ilmiöt lisääntyvät.

Lue myös: Madekeitolla ja mateenmädillä herkuttelevat tänä talvena vain onnekkaimmat – madesesonki on parhaimmillaan, mutta madetta ei tahdo saada millään

Ammattikalastus sopeutuu vaihtelevaan talvisäähän

Voit keskustella aiheesta 22.2 klo 23 saakka.

Koronavirukseen sairastuneiden määrä Etelä-Koreassa on kaksinkertaistunut parissa päivässä. Tämä on herättänyt huolta siitä, että tauti saattaa levitä nopeammin kuin on arvioitu.

Maassa on jo yli kaksisataa todettua koronatapausta. Yksi ihminen on kuollut.

Daegun kaupungissa tauti pääsi leviämään kirkonmenoon osallistuneiden parissa. Jumalanpalvelus ja sitä seuranneet hautajaiset loivat taudin tarttumiselle olosuhteet, joita viranomaiset kuvasivat "super-tartuttaviksi".

Tilaisuuteen osallistuneista tuhannesta ihmisestä lähes sadalla on todettu oireita. Kaikki kirkossa olleet on määrä testata koronatartunnan varalta.

"Tämä on kuin maailmanloppu"

– On kuin joku olisi pudottanut pommin kaupungin keskelle. Tämä on kuin elävien kuolleiden maailmanloppu, kuvasi tunnelmaa kaupungissa asuva Kim Geun-woo uutistoimisto Reutersille.

Kaupungin ostoskeskukset ja elokuvateatterit ovat nyt autioina.

Daegun pormestari Kwon Young-jin on vedonnut asukkaisiin, jotta nämä pysyisivät kotonaan. Ne, joilla on todettu oireita, joutuvat pysymään erossa perheistään.

Etelä-Koreassa on tavattu tähän mennessä Kiinan jälkeen eniten koronatartuntoja, lukuunottamatta Japaniin Tokion lähelle pysäytettyä loistoristeilijää.

Pohjois-Korea peruutti Pjongjangin maratonin

Sulkeutunut Pohjois-Korea eristäytyy koronaviruksen vuoksi entistä tiukemmin. Maa peruutti nyt myös Pjongjangin maratonjuoksun.

Huhtikuussa järjestettävä juoksutapahtuma on köyhälle maalle merkittävä länsitulojen lähde. Pelkästään siihen yleensä osallistuvien noin tuhannen länsivieraan osallistumismaksutkin nousevat yhteensä ainakin 150 000 dollariin, eli noin 140 000 euroon.

Pohjois-Korean merkittävimmän matkailutapahtuman peruminen osoittaa, että koronaviruksen uhka otetaan maassa vakavasti. Pohjois-Korean virallisen ilmoituksen mukaan virus ei kuitenkaan ole päässyt leviämään maan rajojen yli lainkaan.

Pohjois-Korean YK-suurlähettiläs Han Tae-song ilmoitti keskiviikkona Genevessä, että maassa ei ole tähän mennessä tavattu koronavirusta sairastavia.

Pohjois-Korea on kuitenkin kaksinkertaistanut maan rajan ylittävien karanteenin 30:een päivään. Yleensäkin valvottuihin ulkomaalaisiin kiinnitetään Pohjois-Koreassa nyt entistä enemmän huomiota.

– Kiinnitämme huomion etenkin muissa maissa vierailleisiin, sanoi Han Tae-song.

– Tieteellisten tutkimusten mukaan koronavirus voi ilmetä jopa kolmen viikon kuluttua. Niinpä pidensimme karanteenia. Ehkäisy käy huokeammaksi kuin hoito, kuvasi hän tilannetta.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan Pohjois-Korea on tarkastanut yli 7 000 rajan ylittänyttä ihmistä. 141 kuumeista matkustajaa on testattu koronaviruksen varalta, mutta yhtään tautitapausta ei ole todettu.

Järjestön hätäohjelman johtaja Mike Ryan vahvisti tiistaina, että Pohjois-Koreassa ei toistaiseksi ole havaittu merkkejä COVID-19-viruksesta.

COVID-19 on koronaviruksena tunnetun sairauden virallinen nimi.

Etelä-Korean media: Koronaa myös Pohjois-Koreassa

Eteläkorealainen media on raportoinut, että koronavirus olisi levinnyt Pohjois-Koreaan ja vaatinut sielläkin kuolonuhreja. Näitä tietoja ei ole voitu varmistaa muista lähteistä.

Avustusjärjestöt ovat joka tapauksessa huolissaan. Koronaepidemia suljetussa, terveydenhoidoltaan puutteellisessa maassa olisi katastrofi.

Pohjois-Koreassa on sairaaloita, joissa ei ole edes juoksevaa vettä. Kertakäyttöisiä suojahansikkaita on pakko käyttää uudelleen.

Kansainvälisen punaisen ristin federaation IFRC:n vapaaehtoiset järjestävät Pohjois-Korean Kiinan vastaisella rajalla valistuskampanjoita koronaviruksesta.

Pohjois-Korean taloutta painavat sanktiot. Avustusjärjestöt ovatkin vedonneet siihen, että niitä voitaisiin huojentaa mahdollisen epidemian hoitoon tarvittavien toimitusten osalta.

WHO:n tiedottaja Tarik Jasarevic sanoi, että Pohjois-Koreaan tullaan toimittamaan laboratoriokokeissa tarvittavia aineita sekä kasvosuojuksia ja käsineitä.

Singapore torjuu tautia rahan voimalla

Pienessä Singaporessa on todettu jo yli 80 koronavirukseen sairastunutta. Asiantuntijat eivät kuitenkaan pidä korkeata lukua osoituksena viruksen poikkeuksellisesta leviämisestä, vaan pikemminkin taudin tehokkaasta paikallistamisesta.

Karanteeniin on asetettu yli 2 500 ihmistä. Näiden liikkumista on tarkkailtu jopa valvontakameroiden avulla. Heti kun Singaporessa tavattiin ensimmäiset koronavirusta potevat kiinalaisvieraat, muodostettiin 140 hengen jäljitystiimi haastattelemaan potilaita ja päättämään tarvittaessa karanteeniin asettamisesta.

Karanteenia rikkovat voivat saada tuhansien dollarien sakot tai joutua jopa puoleksi vuodeksi vankilaan. Kiinassa hiljattain käyneet vierastyöläiset on asettu kahden viikon eristykseen, ja he saattavat menettää työlupansa jos rikkovat määräyksiä.

Singaporen päättäväistä toimintaa koronaviruksen vuoksi selittää osaltaan kokemus vuosien 2003–2004 SARS-epidemian ajalta. Tuolloin Singaporessa kuoli tautiin yli 30 ihmistä.

Tehokkuuden taustalla on myös vauraus. Singapore, tiheään asuttu vajaan kuuden miljoonan asukkaan saari, on Aasian vauraimpia kolkkia. Niinpä se saattoi osoittaa 4,5 miljardia dollaria budjetistaan koronaviruksen torjuntaan ja sen aiheuttamien taloudellisten haittojen lieventämiseen.

Kriisitunnelma ehti kuitenkin johtaa myös kuluttajien panikoimiseen. Riisi, nuudelit ja wc-paperi loppuivat kaupoista. Tämä sai WHO:n tartuntatautien asiantuntijan Dale Fisherin jo toppuuttelemanaan toimia:

– Näin ei voi jatkaa kuinka kauan tahansa. Emme voi loputtomasti peruuttaa erikoiskirurgiaa tai estää kaikkia lomamatkoja. Lopulta toimenpiteitä pitää vähän hellittää, arvioi Fisher.

Aiheesta lisää: -Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta – autotehtaat yhä pysähdyksissä Kiinassa, korealaiskirkosta viruksen saaneita aiempaa enemmän

- Wuhanilaisen Yangin perheen isä kuoli koronavirukseen – nyt tytär kuvailee toivottomuutta päästä hoitoon epidemian keskuksessa

- Suomalaisia kotiutetaan Kiinan Wuhanista Ranskan järjestämällä lennolla

Janne Naakka istuutuu tuolille ja alkaa viimeistellä lookiaan.

– Tänään ei ole mitään teemaa. Tämä on oikeastaan sellainen perusmeikki, jonka teen, hän sanoo ja katsahtaa peiliin.

Naakka, Espoossa asuva 25-vuotias sosiaalisen median vaikuttaja, on lupautunut havainnollistamaan kameralle arkista kosmetiikan käyttöään ja puhumaan aiheesta yleisemminkin.

Kyseessä kun on nouseva ilmiö: miehet kuluttavat kosmetiikkaa yhä enemmän Suomessakin, kertovat alan etujärjestön Teknokemian Yhdistyksen kokoamat tilastot.

Janne Naakka on puhunut kosmetiikasta ja kauneudenhoidosta eri sosiaalisen median kanavissaan muutaman viime vuoden ajan. Hänen sanomisillaan on väliä, sillä pelkästään videopalvelu YouTubessa hänellä on yli 150 000 tilaajaa.

Instagramissa hänen kuviaan seuraa runsaat satatuhatta ihmistä, suurin osa heistä nuoria aikuisia.

Naakalle meikit ja muu kosmetiikka ovat ennen kaikkea itsensä ilmaisua.

– Monesti ihmiset ajattelevat, että esimerkiksi meikkaamiseen liittyy jotain epävarmuutta. Että jos meikkaa paljon, ihmisen täytyy olla todella epävarma itsensä kanssa. Mutta minulla se on päinvastoin. Haluan ilmaista itseäni tällä tavalla.

Naakka hakee hetken sanojaan, ennen kuin jatkaa.

– Mitä enemmän minulla on meikkiä, sitä enemmän minulla on sellainen olo, etten näytä itseltäni. Olen itsevarmin silloin, kun meikkiä ei ole ollenkaan. Minulle meikkaaminen on jotain, mikä on hauskaa ja inspiroivaa. Se on sellaista leikittelyä.

Kosmetiikkabisnes kasvaa ja kukoistaa

Kosmetiikkateollisuus on iso bisnes.

Euroopan tasolla kosmetiikkamarkkina on kokonaisuudessaan lähes 80 miljardia euroa, sanoo kosmetiikkamarkkinoita seuraava asiantuntija Eeva-Mari Karine Teknokemian Yhdistyksestä. Suomessa luku jää yhdistyksen arvion mukaan hiukan alle miljardin.

Karine toteaa, että miesten osuutta markkinasta on vaikea arvioida, koska monissa tuoteryhmissä myyntiä ei tilastoida erikseen sukupuolittain.

Se kuitenkin tiedetään, että miehille suunnatut kasvojen- ja vartalonhoitotuotteet ovat olleet vahvassa kasvussa, samoin esimerkiksi parranhoitotuotteiden menekki nousi liki kymmenen prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2018.

Yhteenvetona Karine sanoo, että miesten kosmetiikassa suunta on edelleen ylöspäin ja Suomessakin puhutaan miljoonista euroista.

Taustalla vaikuttaa muun muassa maailmanlaajuinen hyvinvointiajattelun trendi, wellness, ja osin siksi myös miehet käyttävät tänä päivänä muutakin kosmetiikkaa kuin vain deodorantteja ja hammastahnoja.

– Miehiä kiinnostaa itsestään ja ulkonäöstään huolehtiminen, Eeva-Mari Karine sanoo.

– Kosmetiikassa puhutaan nyt, että myös miesten ihonhoidosta tulee niin sanotusti rutiinia. Ei ole enää kummallista, että mies pitää ihostaan huolta.

Maailmalla miesten kosmetiikalle on povattu hurjiakin kasvuennusteita: esimerkiksi Helsingin Sanomat kirjoitti joulukuussa markkinoita tutkivan Allied Market Researchin arvioivan, että miesten kosmetiikkamarkkinan arvo nousisi kansainvälisesti peräti 166 miljardiin dollariin vuoteen 2022 mennessä.

Suurin kasvu tapahtuisi nimenomaan ihonhoitotuotteissa, lehti raportoi.

Ei pelkkää brändinrakennusta

Janne Naakka on somekanaviensa tilaajamäärissä mitattuna yksi Suomen seuratuimpia miesten muodin ja tyylin vaikuttajia.

Meikkejä hän on käyttänyt kymmenkunta vuotta, yläkouluikäisestä lähtien. Hän kertoo olleensa taidepainotteisella luokalla ja pitäneensä maalaamisesta.

– Aloin sitten maalata omia kasvojani. Se oli paljon mielenkiintoisempaa, koska kasvoissa pinta on kolmiulotteinen ja maalaaminen on haastavampaa.

Naakka sanoo, ettei ole käyttänyt näkyvää meikkiä videoillaan ja kuvissaan vain erottautuakseen ja profiloituakseen sosiaalisessa mediassa.

– Enemmänkin se on yleisöä luotaantyöntävää. Meikkivideoilla saa paljon vähemmän näyttökertoja kuin muilla videoilla. Se on tavallaan harmi, koska tekisin niitä mielelläni.

Tutkija: Mieheyttä voi ilmentää nyt monin eri tavoin

Kosmetiikka-asiantuntija Eeva-Mari Karineen mukaan meikkaaminen on miehillä vielä varsin harvinaista, mutta ilmiönä sekin on tuttu.

– Meikkaaminen on jo lisääntynyt esimerkiksi Aasiassa. Se näkyy siellä paljon voimakkaammin. Meillä ilmiö on marginaalinen, mutta osa edelläkävijöistä saattaa käyttää vaikkapa meikkivoiteita.

Mistä ylipäänsä kertoo se, että miesten kosmetiikan suosio on kasvussa?

Ainakin siitä, että tänä päivänä miesten ei tarvitse olla keskenään samannäköisiä ja -oloisia – että on hyväksyttyä ilmentää mieheyttään ja sukupuoltaan eri tavoin, vastaa taidehistorian yliopistonlehtori Leena-Maija Rossi Helsingin yliopistosta.

– Odotukset siitä, millaisia miehet voivat ja saavat olla, ovat väljentyneet paljon. Mielestäni se on kulttuurisesti merkittävää, hän sanoo.

Rossi on erikoistunut työssään sukupuolentutkimukseen. Hän muistuttaa, että vielä 1700-luvulla eurooppalaiset hovimiehet ehostivat itseään ja panostivat ulkonäköönsä siinä missä naisetkin. Vasta tämän jälkeen miesten muoti alkoi muuttua nykyiseen, yksinkertaiseen suuntaan.

– Alettiin painottaa yhä enemmän sitä, että sukupuolet olisivat ikään kuin vastakkaisia. Se on erikoinen näkemys.

Miesten kosmetiikkamarkkinoiden kasvu on tutkijan mielestä monitahoinen kysymys. Yhtäältä kosmetiikka ja etenkin meikit voivat vapauttaa ja tarjota itseilmaisun välineen.

Jos taas ulkonäköpaineet lisääntyvät myös miesten keskuudessa, voi kysyä, onko se hyvä asia, Rossi pohtii.

Look on valmis

Espoossa Janne Naakka alkaa olla valmis.

Kasvoilla on meikki- ja peitevoidetta, puuteria, kulmissa ja silmäripsissä kulmakarvageeliä, hän luettelee.

Naakka on lopputulokseen tyytyväinen.

– Tässä on vähän kuuma. Tuntuu, että meikki lähti vähän valumaan. Muuten tämä näyttää samalta kuin joka päivä.

Naakka arvelee ilmapiirin kosmetiikan käyttöä kohtaan muuttuneen viime vuosien aikana. Ylipäätään kosmetiikan käytössä on tapahtunut iso muutos, hän sanoo.

– Se on ikään kuin noussut trendiksi pukeutumisen rinnalle. Meikkaaminenkin on nykyään enemmän sitä, että halutaan korostaa asioita, sen sijaan, että haluttaisiin peittää jotain.

Naakka saa sosiaalisessa mediassa säännöllisesti kysymyksiä kosmetiikasta ja kauneudenhoidosta. Usein seuraajat, miehetkin, kyselevät perusasioita: vaikkapa millainen voide sopii millekin iholle.

Naakka arvioi, että hänellä itsellään kuluu laittautumiseen tavallisesti tunnista kahteen päivässä. Miltä hän näyttää silloin, kun muut eivät näe?

– Olen yleensä pipo päässä tai tukka nutturalla. Yleensä olen täysin ilman meikkiä, jos olen kotona enkä kuvaa mitään.

Ihon on hyvä antaa välillä hengittää, hän perustelee.

Lue seuraavaksi:

Ulkonäköpaineet saavat yhä useamman ranskalaismiehen kosmetiikka- ja jopa meikkiostoksille

YleX: Miesten meikkaaminen normalisoituu koko ajan – silti pojat kyselevät vinkkejä salaa kauneustubettaja Henry Harjusolalta

"Kun meikkaan, tunnen oloni itsevarmemmaksi" – Miesten kosmetiikkabisnes on rajussa kasvussa

Jalkapallotähti Neymar sai Brasilian macho-miehet ajattelemaan ulkonäköään – nyt jalkakarvat saavat lähteä lihaksia peittämästä

Riisuttamista alasti, eristämistä, liikkumisen rajua rajoittamista, hiljaista ruokailua.

Muhoksen Pohjolakodin ja Iitin Loikalan kartanon tarkastukset vuonna 2018 nostivat karulla tavalla esiin huostaanotettujen lasten kohtelun Suomessa.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin teki laitosten toiminnasta tutkintapyynnön poliisille.

Pohjolakotiin, Loikalan kartanoon ja moniin muihin laitoksiin tehdyissä tarkastuksissa lapsille ja nuorille on kerrottu, että he voivat kannella epäkohdista oikeusasiamiehelle. Oikeusasiamiehen nettisivuilla on myös lapsille ja nuorille omat sivut, joilta voi lähettää kantelun.

Lapset ja nuoret tietävät nyt paremmin, että heillä on tällainen mahdollisuus. Maija Sakslin

– Kun myös mediassa on kerrottu meidän tarkastuksista, havainnoista ja mahdollisista muutoksista, lapset ja nuoret tietävät nyt paremmin, että heillä on tällainen mahdollisuus, Sakslin sanoo.

– Saattaa tietenkin olla, että näitä tilanteita, joissa ihmiset kokevat, että heidän oikeuksiaan ei ole otettu huomioon tai niitä on loukattu, on enemmän.

Alaikäisten tekemien kanteluiden määrä yli kaksinkertaistui viime vuonna edellisvuodesta. Yli puolet viime vuonna vireille tulleista ja ratkaistuista alaikäisten kanteluista koski lastensuojelua.

Viime vuonna oikeusasiamiehen kansliassa ratkaistiin yhteensä yli 500 lapsen oikeuksia koskevaa asiaa. Alaikäisten lisäksi kanteluita tekevät muun muassa heidän vanhempansa.

Alaikäisten kanteluista ja niiden vuoksi hankituista lisäselvityksistä käy ilmi, että huostaanotettujen ja sijoitettujen lasten kohtelussa on parantamisen varaa myös muualla kuin rikostutkinnan kohteiksi joutuneissa laitoksissa. Asiat olisivat kuitenkin korjattavissa.

– Pois nöyryytys ja mielivalta, ohjaajien käytös paremmaksi ja alasti riisuttaminen pois. Muuten on ihan hyvä olla, kertoi yksi kantelun tehneistä nuorista sosiaalityöntekijälleen.

Sakslin: Puutteita tai haluttomuutta lain soveltamisessa

Sakslinin mukaan eritysesti lasten oikeuksien ja vapauksien rajoittamiseen on pyritty kiinnittämään huomiota. Rajoittamisen edellytykset ja menettelytavat on lainsäädännössä pohdittu tarkoin.

– Valitettavasti näyttäisi siltä, että lakia ei aina osata soveltaa oikein tai sitä ei haluta soveltaa.

Kanteluihin kirjatuista nuorten kommenteista ja kanteluiden päätösteksteistä näkee, että nuoret kokevat erityisen pahoiksi oikeuksiensa loukkauksiksi henkilöntarkastukset:

• “Minulle on kahdesti tehty henkilöntarkastus, jolloin olen joutunut täysin alasti pyörähtämään kahden ohjaajan edessä eikä ole annettu mitään pyyhettä."
• “Aina kotilomalta palatessa tai vierailijan poistuttua nuori riisutetaan ja tarkastetaan.”
• “Henkilöntarkastus tehdään lomien jälkeen, pengotaan laukut ja takin taskut, vaikka olisi sijoitettu avohuollon tukitoimenpiteenä.”

Eristäminen ja rajoitukset liikkumisessa ovat usein olleet nuorten kantelun aiheita:

• "Nuoret eivät saa ulkoilla yksin edes silloin, kun rajoituspäätöstä ei ole voimassa."
• Kantelija oli ollut tunnin luvattomasti poissa ja sen jälkeen eristyksessä 23 tuntia. Perusteena oli pyrkimys turvata kantelijan asettuminen nuorisokotiin.
• Kantelijan mukaan laitos ei päästänyt häntä erääseen pääsykokeeseen.

Yhteydenpidon rajoittaminen, omaisuuden – yleensä puhelimen – haltuunotto ja joukkorangaistukset eivät kanteluiden perusteella ole olleet tavattomia keinoja:

• Kantelijan yhteydenpitoa on rajoitettu ottamalla kantelijan puhelin haltuun ja katkaisemalla nettiyhteys.
• Kantelija on kertonut, että hänen oli käsketty palauttaa puhelin 15 minuuttia aikaisemmin, koska edellisenä iltana hän oli äidin kanssa käydyn puhelun johdosta palauttanut puhelimen 15 minuuttia myöhässä.
• “Täällä käytetään myös joukkorangaistuksia. Yksi esimerkki on, että jos jätät telkkarin päälle, niin kukaan nuorista ei saa loppupäivänä katsoa sitä."

Lapsi voi saada hyvitystä oikeuksien loukkauksista

Yleensä noin joka viides oikeusasiamiehelle tehty kantelu johtaa toimiin, mutta alaikäisten itsensä tekemät kantelut huomattavasti useammin.

– Melkein aina, kun lapsi on yhteydessä, niin sieltä löytyy jotain sellaista, joka ei ehkä ole lainmukaista. Toimenpideprosentti saattaa nousta 70 prosenttiin ja tämä on merkittävää, sanoo Sakslin.

Ensisijaisesti oikeusasiamies pyrkii ohjaamaan oikeaan menettelyyn. Oikeusasiamies voi myös antaa huomautuksia ja moitteita ja viedä epäillyt laittomuudet rikostutkintaan. Oikeusasiamies voi myös esittää hyvityksen maksamista.

Esimerkiksi yhdessä tapauksessa sijoittajakunta maksoi kahdelle perhehoitoon sijoitetulle lapselle perusoikeuksien loukkauksista hyvitystä kummallekin 4 000 euroa. Lisäksi kunta korvasi lapsilta perhehoidon aikana saamatta jääneet käyttövarat.

Melkein aina, kun lapsi on yhteydessä, niin löytyy jotakin sellaista, joka ei ehkä ole lainmukaista. Maija Sakslin

Sakslin korostaa, että Suomessa on paljon paikkoja, joissa sijoitetut ja huostaanotetut lapset saavat hyvää hoivaa ja huolenpitoa.

– Mutta valitettavasti meillä on näitä tilanteita, joissa havaitsemme sellaista lasten ja nuorten kohtelua ja sellaista kasvattamisen filosofiaa, joka ei ole lainsäädännön eikä perus- ja ihmisoikeuksien mukaista. Se on erittäin huolestuttavaa.

Kodin ulkopuolelle on sijoitettu yli 18 000 alaikäistä, joista runsaat 10 000 on otettu huostaan.

Aiheesta voi keskustella huomisiltaan kello 23.

Lue lisää:

Erikoisista kasvatustavoista tunnettu Loikalan kartano hakeutuu konkurssiin – viranomaiset keskeyttivät lastensuojelulaitoksen toiminnan viime syksynä

Nuoria riisutettu alasti, eristetty ja pakotettu syömään hiljaisuudessa – viranomaiset keskeyttävät lastensuojelulaitos Loikalan kartanon toiminnan

Nuoria riisutettiin alasti ja pakotettiin syömään hiljaisuudessa laitoksessa Iitissä: "En ole koskaan törmännyt tällaiseen"

Keskusrikospoliisi tutkii koulukoti Pohjolakodissa mahdollisesti tapahtuneita vakavia rikoksia: tutkinta liittyy kymmeniin ihmisiin

Yllätystarkastus paljasti lukuisia epäkohtia koulukodissa – Pohjolakodin johtajan mukaan ongelma on osin laissa, lapsiasiavaltuutettu varoittaa lain yläpuolelle asettumisesta

Suomalais-kanadalaista muotimogulia syytetään useista raiskauksista. Väitetyt raiskaukset ovat tapahtuneet vuosina 2008–2015.

Kuka Peter Nygård on?

Peter Nygård on 78-vuotias suomalais-kanadalainen muotimiljonääri. Nygårdin muoti-imperiumin Nygard Internationalin arvo on lähes miljardi dollaria.

Peter (alun perin Pekka) Nygård syntyi Helsingissä vuonna 1941. 10-vuotiaana hän muutti vanhempiensa mukana Winnipegiin Kanadaan. Nykyään hän ääntää sukunimensä englantilaisittain Naigaard.

Nygård opiskeli liiketaloutta Pohjois-Dakotan yliopistossa ja loi vaateimperiuminsa pian valmistumisensa jälkeen vuonna 1967. Yhtiön brändejä ovat Peter Nygård, Bianca Nygård, Tan Jay, Allison Daley, ALIA ja SLIMS.

Hänellä on neljän eri naisen kanssa yhteensä seitsemän lasta.

Mistä Nygårdia syytetään?

Kymmenen 18–36-vuotiasta naista syyttää Peter Nygårdia raiskauksista ja seksikaupasta. Suurin osa heistä on kotoisin Bahamalta.

Naiset ovat pysytelleet nimettöminä turvallisuussyistä ja suojatakseen yksityisyyttään.

He kertovat olleensa teini-ikäisiä raiskausten aikana. Nuorimmat kolme olivat 14-vuotiaita.

Naisten mukaan Nygård juotti heitä humalaan, huumasi heitä sekä lahjoi ja kiristi heitä seksiin. Hän myös lupaili heille mallintöitä.

Yksi uhreista kertoo, että Nygård yritti harrastaa hänen kanssaan anaaliseksiä, ennen kuin raiskasi hänet. Sen jälkeen Nygård pyysi tyttöä ulostamaan ja virtsaamaan suuhunsa.

Syytteen mukaan Nygårdilla on tietokanta, johon on tallennettu yli 7 500 mahdollisen uhrin kuvat ja tiedot.

Bahamalaisnaiset nostivat ryhmäkanteen Nygårdia vastaan newyorkilaisessa tuomioistuimessa viikko sitten torstaina.

Missä väitetyt raiskaukset tapahtuivat?

Naisten mukaan Nygård raiskasi heidät Bahaman-kartanossaan, jossa hän järjestää usein juhlia. Nygård kuvailee niitä "hemmottelujuhliksi".

Nygård osti vuonna 1987 Bahamalta kahden hehtaarin niemen ja talon, jonka hän on nimennyt Nygård Cayksi. Talo oli ostoaikanaan yksi maailman suurimmista yksityisasunnoista.

Nygård Cayn kotisivuilla paikkaa kuvaillaan "Robinson Crusoen leikkikentäksi". Nygård on rakennuttanut sinne mayatemppeleiden jäljennöksiä, tennis- ja lentopallokenttiä, uima-altaita, diskon, kotielokuvateatterin ja parikymmentä vierasmökkiä.

Nygård järjestää siellä usein "hemmottelujuhlia". Vieraille tarjotaan ilmaisia kylpylähoitoja. Nygårdia on kutsuttu Kanadan Hugh Heffeneriksi.

Juhliin ovat osallistuneet muun muassa prinssi Andrew, presidentti George Bush, Michael Jackson, Oprah Winfrey, Sean Connery ja Robert DeNiro.

Nygårdin väitetyt uhrit kertovat, että he eivät saaneet poistua Nygård Caysta ilman lupaa. Naisten mukaan Nygård pakotti heidät seksiin eri keinoin, joihin kuului niin psyykkistä kuin fyysistäkin pakottamista. Heidän piti myös värvätä uusia uhreja.

Voiko uhreja olla enemmän?

Nygårdia pidetään naistenmiehenä, ja häntä on aiemminkin syytetty seksuaalisesta häirinnästä ja raiskauksesta.

Nygårdiä syytettiin 18-vuotiaan tytön raiskauksesta Winnipegissä jo vuonna 1980. Häntä ei kuitenkaan tuomittu. Lehtitietojen mukaan väitetty uhri ei suostunut todistamaan alustavissa kuulusteluissa.

1990-luvun lopussa kolme Nygårdin entistä työntekijää syytti häntä seksuaalisesta häirinnästä. Juttu ei edennyt oikeuteen. Nygård maksoi syyttäjilleen korvaukset, jotta nämä luopuisivat syytteistä.

Tammikuussa kaksi naista syytti Nygårdia raiskauksesta ja seksuaalisesta häirinnästä Los Angelesissa, jossa hänellä myös on koti.

Sen jälkeen, kun kymmenen naisen ryhmäkanne raiskauksista tuli julki reilu viikko sitten, kymmenet naiset ovat ottaneet yhteyttä ryhmäkannetta ajaviin asianajajiin.

– Olemme saaneet tietoja yli sadalta todistajalta, joiden joukossa on kymmeniä uhreja. He ovat kertoneet meille lisätodisteita väitetyistä raiskauksista ja seksuaalisesta häirinnästä, asianajajat Greg Grutzler ja Lisa Haba kirjoittivat tiedotteessa.

Naiset asuvat eri puolilla maailmaa, muun muassa Lontoossa, New Yorkissa, Torontossa ja Winnipegissä.

Peter Nygård on kiistänyt kaikki syytökset asianajajansa välityksellä.

Tämä juttu perustuu seuraaviin artikkeleihin, joista voi lukea lisää Peter Nygårdista:

Insider: Who is Peter Nygard, the Canadian millionaire accused of raping and trafficking nearly a dozen young women?

Refinery29: Who Is Peter Nygard, The Canadian Millionaire Accused Of Raping 10 Girls & Women

Forbes: Peter Nygard Answers to No One

CNN: Class-action lawsuit alleges Canadian businessman Peter Nygard sexually assaulted at least 10 women

Global News: More than 100 witnesses, dozens of victims come forward in Nygard class action lawsuit, lawyers say

Suomen kuvalehti: Peter Nygårdin Bahaman-koti paloi: Tällainen oli liikemiehen ”ihmeellinen maailma”

Biografiakeskus: Nygård, Peter

Venäjän väitetään tukevan Yhdysvalloissa demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivää Bernie Sandersia, kertoi Washington Post -lehti perjantaina. Lehden mukaan yhdysvaltalaisviranomaiset ovat kertoneet Sandersille epäilyistä, joiden mukaan Venäjä pyrkii tukemaan Sandersin kampanjaa vaikuttaakseen demokraattien ehdokasvalintaan.

Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, millaista väitetty vaikuttaminen on ollut. Sanders kertoi myöhemmin medialle kuulleensa epäilyistä noin kuukausi sitten. Hänen mukaansa kaikki Venäjän vaikutusyritykset ovat täysin sopimattomia.

– Toisin kuin nykyinen presidentti, en pidä (Venäjän presidenttiä) Vladimir Putinia hyvänä ystävänä. Hän on itsevaltainen roisto, joka yrittää tuhota demokratian ja murskata toisinajattelun Venäjällä, Sanders sanoi lausunnossaan.

Sandersin mukaan hän aikoo presidenttinä varmistaa, ettei Putin enää sekaannu Yhdysvaltojen politiikkaan.

Välineenä jälleen sosiaalinen media?

Demokraattien ehdokaskamppailun ennakkosuosikkeihin kuuluva Sanders antoi ymmärtää, että väitetty Venäjän vaikuttaminen on voinut ilmetä sosiaalisen median kommentointina. Joidenkin Sandersin kannattajiksi esittäytyneiden on moitittu käyttäytyneen nettikeskusteluissa vihamielisesti muita demokraattien ehdokkaita kohtaan.

– He yrittävät luoda kaaosta ja kylvää vihaan Amerikkaan, Sanders totesi medialle Kaliforniassa.

Washington Postin mukaan havaituista vaikutusyrityksistä on informoitu myös nykyistä presidenttiä Donald Trumpia. Sekä Trump että Venäjän hallinto kiistivät perjantaina syytökset Venäjän sekaantumisesta tämän vuoden vaaleihin.

Yhdysvalloissa on aiemmin todettu Venäjän vaikuttaneen vuoden 2016 presidentinvaaleihin ja tukeneen tuolloin vaalit voittanutta Trumpia. Tuolloin vaikutuksen todettiin olleen erityisesti sosiaalisen median viestintää, jossa pyrittiin kritisoimaan Trumpin vastaehdokasta, demokraattien Hillary Clintonia.

Lue lisää:

Tiedusteluviranomaisten mukaan Venäjä pyrkii vaikuttamaan Trumpin hyväksi USA:n presidentinvaaleissa

Koronaviruksen konkreettiset talousvaikutukset ovat iskeneet nyt jo Kiinan autokauppaan. Uutistoimisto Bloombergin mukaan kiinalainen autoalan järjestö China Passenger Car Association (CPCA) kertoo, että maan automyynti tippui peräti 92 prosenttia helmikuun kahden ensimmäisen viikon aikana.

Syyksi autokaupan notkahtamiseen todettiin koronaviruksen aiheuttama taloudellinen lamaannus. Autokaupoissa on ollut hiljaista kuin huopatossutehtaalla.

– Autokaupan pysähtyminen on pitkälti seurausta koronaviruksen aiheuttamasta talouden pysähdyksestä. Myynti sakkaa, koska ihmisten liikkumista rajoitetaan viruksen leviämisen pelossa, ja tehtaita on laitettu kiinni, Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Sami Pakarinen selvittää.

Pakarisen tietojen mukaan koronaviruksen aiheuttamat häiriöt ovatkin olleet suurimmillaan alueilla, joilla on paljon uusien autojen ja autoteollisuuden tarvitsemien komponenttien valmistusta. Tämä heijastuu nopeasti tuotantoketjuihin, koska varastot halutaan pitää pieninä.

Saksan vaikeudet heijastuvat Suomeen

Vanhan hokeman mukaan talous on pitkälti myös psykologiaa. Bisnekset alkavat tökkiä, kun taudit ja konfliktit rupeavat jylläämään. Epävarmuus valtaa alaa.

Näin on käymässä Kiinassakin. Autokaupan surkeat luvut ovat ensimmäisiä selviä merkkejä viruksen aiheuttamista talouskolhuista. Jos automyynti jatkuu yhtä nihkeästi tästä eteenkinpäin, se vaikuttaa pian myös eurooppalaisiin autotehtaisiin.

Esimerkiksi useat saksalaismerkit myyvät Kiinaan jopa lähes 50 prosenttia tuotannostaan. Maassa myytiin viime vuonna arviolta 25 miljoonaa autoa. Kun noin suuri markkina takkuilee edes vähän, eurooppalaiset autonvalmistajat ovat pahoissa vaikeuksissa.

Jos saksalainen autonvalmistaja Daimler joutuu supistamaan merkittävästi tuotantoaan, se heijastuu luultavasti jossakin vaiheessa myös Suomeen Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaalle.

– Koronaviruksen myötä Euroopan autoteollisuuden päänsärky jatkuu. Diesel-skandaalista alkanut alamäki on saanut vauhtia globaalista autojen kysynnän hiipumisesta. Myös siirtyminen polttomoottoreista sähköautoihin lähti Euroopassa käyntiin jälkijunassa, Pakarinen muistuttaa.

Kysyntä hiipuu muuallakin kuin autokaupoissa

Yhä useammat talousasiantuntijat arvioivat koronaviruksen voivan heikentää tuntuvasti euroalueen ennestään heikkoa talouskehitystä. Euroopan suurimman talouden, Saksan ongelmien pitkittyminen ja syventyminen heikentävät kasvunäkymiä muualla Euroopassa ja Suomessa. Jos Saksalla menee huonosti, ennen pitkää myös Suomessa menee huonosti.

EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen arvioi Kiinan tuoreimpien tietojen vahvistavan, että koronaviruksen vaikutukset Kiinan talouteen ovat merkittävät jo lyhyellä aikavälillä.

– Kiinan talous voi kasvaa jopa pari prosenttiyksikköä arvioitua hitaammin viruksen seurauksena, Pakarinen toteaa.

Viruksen vaikutukset talouteen ovat moninaiset. Ennen kaikkea kotimainen kysyntä heikkenee. Palveluiden kysyntä hiipuu liikkumisrajoitusten seurauksena.

– Kiinalaisten matkailu vähenee, luksustuotteiden kysyntä vähenee ja yritykset laskevat tuotantoennusteitaan tilanteen pitkittyessä. Kiinan vahva linkittyminen maailmantalouteen heijastuu tuotantoketjujen kautta kaikkialle. Ulkomaiset yritykset reagoivat tilanteeseen sopeuttamalla ja sulkemalla osin tehtaitaan, Pakarinen luettelee.

Yhdysvaltalaisen JP Morgan -jättipankin sisäinen raportti ilmastonmuutoksen vaikutuksista on vuotanut julkisuuteen. Raportin ovat nähneet ainakin Britannian yleisradioyhtiö BBC ja The Guardian -lehti.

Ilmastoaktivistit ovat aiemmin moittineet JP Morgania, koska se on investoinut suuria rahasummia ilmastopäästöjä aiheuttavaan fossiilienergiaan.

The Guardianin mukaan JP Morgan on maailman eniten fossiilienergiaan viime vuosina investoinut rahalaitos. Pankki on käyttänyt esimerkiksi öljy- ja kaasuenergiainvestointeihin 75 miljardia dollaria sen jälkeen, kun Pariisin ilmastosopimus solmittiin vuonna 2015.

Pankin ekonomistit David Mackie ja Jessica Murray olivat saaneet tehtäväkseen selvittää ilmastonmuutoksen vaikutuksia maailmantalouteen. Heidän raporttinsa on lähetetty eräille pankin asiakkaille, mistä se on levinnyt medialle.

Tutkijoiden viesti on raju. Ilmastonmuutos vaikuttaa heidän mukaansa voimakkaasti maailmantalouteen, kansanterveyteen, veden saatavuuteen, muuttoliikkeisiin ja eliölajien sukupuuttoihin maapallolla.

– Emme voi sulkea pois mahdollisuutta, että ihmiselämä, jollaisena sen nyt tunnemme, on uhattuna, raportissa todetaan.

Raportin mukaan poliittisten päättäjien on ymmärrettävä, että jos ilmastopolitiikkaa ei muuteta olennaisesti, "maapallo uhkaa joutua tilanteeseen, jossa se ei ole ollut miljooniin vuosiin, ja jonka seuraamuksia ei voida enää muuttaa".

– Vaikka täsmällisiä ennusteita ei voida tehdä on selvää, että maapallo on menossa kestämättömään suuntaan. Jossain vaiheessa jonkin on muututtava, jotta ihmiskunta säilyisi, kirjoittajat toteavat.

Talous ja maine vaarassa

Ekonomistit vaativat muutosta erityisesti hiilidioksidipäästöjä koskeviin sääntöihin. Heidän mukaansa nykyinen ilmastopolitiikka on osoitus globaalista markkinatalouden virheestä, jossa tuottajat ja kuluttajat eivät maksa hiilidioksidipäästöjensä ilmastolle aiheuttamasta haitasta.

Ratkaisu tähän olisi kirjoittajien mukaan globaali hiilidioksidivero.

Kirjoittajat tuomitsevat oman pankkinsa investointistrategian ja tuovat esiin taloudelliset että maineriskit, jotka kohdistuvat kaikkiin yrityksiin, jotka jatkavat investointeja fossiiliseen energiaan.

Mobiilisovellus Tiktokissa leviää vaarallinen haaste, joka kantaa nimeä outlet challenge tai penny challenge. Haasteessa laitetaan pistoke puoliväliin pistorasiaa ja väliin jäävään aukkoon tiputetaan kolikko. Tämän seurauksena pistorasia räsähtää.

Haasteen vaarallisuudesta on varoiteltu useissa Yhdysvaltojen medioissa tammikuun alussa. Kun kolikon laittaa pistorasiaan, siitä syntyy oikosulku ja valokaari, jonka seurauksena pistorasia voi syttyä palamaan. Ihmiselle tilanteessa voi tulla palovammoja tai sähköisku.

Vaarat voivat kuitenkin olla Suomessa jopa suuremmat kuin Yhdysvalloissa, sillä Suomessa sähköverkon jännite on suurempi. Tämän vuoksi tempussa syntyvä valokaari voi olla isompi.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ylitarkastaja Ville Huurinainen on törmännyt haasteeseen somessa. Hänen mukaansa haaste voi olla hengenvaarallinen.

– Typerin haaste, minkä olen vähään aikaan nähnyt, Huurinainen toteaa.

Keskustelu on auki 22. helmikuuta kello 23:een saakka.

Hallituspuolueet ovat päässeet sopuun siitä, miten Suomi toimii Välimeren alueella pakolaisleireillä olevien turvapaikanhakijoiden suhteen, kertoo Iltalehti.

Lehden hallituslähteistä saamien tietojen mukaan Kreikasta, Kyprokselta, Maltalta ja Italiasta voidaan hakea Suomeen leireiltä 175 ihmistä. Ensisijaisesti Suomeen tuotaisiin alaikäisiä ja yksinhuoltajaperheitä Afganistanista, Syyriasta tai vastaavista kriisimaista.

Iltalehden mukaan hallituspuolueet ovat tehneet asiassa sopimuspaketin. Siihen kuuluu myös, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden nilkkapantavalvontaa viedään eteenpäin, samoin laittoman maahanmuuton torjuntaohjelmaa.

Nilkkapantavalvonnasta on ollut hallituksen sisällä ristiriitaa. Asia on vihreille vaikea kun taas keskusta on halunnut ajaa nilkkapantavalvonnan läpi.

Kreikka pyysi muilta EU-mailta syksyllä apua, jotta ne ottaisivat vastaan heikoissa oloissa olevia lapsia, jotka ovat leireillä ilman vanhempia. Tuoreimpien tietojen mukaan siirtoa odottavia alaikäisiä on kaikkiaan noin 5 000.

Muista EU-maista ainakin Ranska ja Portugali ovat tähän mennessä luvanneet apuansa.

Talvi on tunnetusti erilaisten virusten aiheuttamien flunssien kulta-aikaa ja työpaikoilla pärskii yksi jos toinenkin.

Useita pieniä lapsia on joutunut viime aikoina sairaalaan rs-virusepidemian vuoksi eri puolilla maata. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan influenssa-aktiivisuus on viime aikoina lisääntynyt ja influenssaepidemian huippu on vasta edessä.

Terveyskirjaston arvion mukaan Suomessa sairastetaan vuosittain noin 10–20 miljoonaa hengitystieinfektiota eli kansankielellä nuhakuumetta.

Erilaisia hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia on laskentatavasta riippuen noin 200. Rino-virukset aiheuttavat noin kolmanneksen tai jopa puolet hengitystieinfektioista, arvioi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen.

Mutta miten omaa vastustuskykyään voisi parantaa? Kysyimme Järviseltä.

• Lue myös: Useita pieniä lapsia joutunut sairaalahoitoon RS-virusepidemian vuoksi – myös influenssatartuntojen määrä kasvussa

Omaa vastustuskykyä voi heikentää, mutta sitä on vaikea vahvistaa

Vastustuskyvyllä tarkoitetaan herkkyyttä saada infektioita. Meitä ympäröi koko ajan erinäinen joukko mikrobeja, viruksia, bakteereja ja sieniä. Osa aiheuttaa tauteja ja osa ei, sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen.

– Vastustuskyky on monen tekijän summa: se on luonnollista suojaa, kuten terve iho, joka eristää meidät ympäristön uhkilta. Sitten on immuunipuolustus, eli puolustusjärjestelmän toiminta, joka on estämässä taudin syntymistä, Järvinen selvittää.

Oman elimistön vastustuskykyä ei voi juurikaan omilla toimilla vahvistaa, mutta heikentää sitä voi ja tehdä itsensä aiempaa alttiimmaksi erilaisille infektioille, sanoo Järvinen.

– Valtaosa immuunijärjestelmästä on geneettisesti säädeltyä, eli perimä vaikuttaa siihen, miten ihmisen puolustusjärjestelmä toimii.

Pienen lapsen keho oppii vastustamaan pöpöjä

Aikuiset sairastavat vuosittain noin neljä flunssaa. Pienet lapset sairastavat sitäkin enemmän, jopa 8–10 hengitystieinfektiota vuodessa.

Osa vastustuskyvystä on niin sanotusti luontaista puolustusta ja osa opittua. Pikkulapsen elimistö kerää tietoa niistä taudeista, joita se on kohdannut ja kehittää sitä kautta immuunipuolustusta torjumaan uusia iskuja. Siksi voikin sanoa, että pikkulapsena vastustuskykyä tavallaan opitaan.

– Elimistö oppii siihen, mitä on kohdannut. Osaan tulee elinikäinen immuniteetti. Esimerkiksi vesirokkoa tai tuhkarokkoa vastaan ihmiselle on muotoutunut hyvä immuunipuolustus, sanoo Järvinen.

Virukset puolestaan pyrkivät muuntautumaan ja muuttamaan rakenteitaan, jotta voivat kiertää ihmisen puolustusjärjestelmän.

Tarjonta määrää kuinka paljon sairastat

Osa meistä kokee, että kaveri ei sairastu koskaan flunssaan, mutta itselläsi niitä on sitäkin enemmän.

Yhtälössä vaikuttaa se, mikä on oma alttiutesi sairastua ja onko sinulla muita omaa puolustustasi heikentäviä sairauksia. Sen lisäksi vaikuttaa elinympäristö.

– Eli paljonko omassa ympäristössäsi on tarjolla infektioita aiheuttavia viruksia. Esimerkiksi pienten lasten vanhemmilla, joiden lapset ovat päivähoidossa, tuovat lapset viruksia kotiin ja myös vanhemmat sairastavat enemmän. Toisessa ääripäässä on erakko, joka ei ole tekemisissä ihmisten kanssa, eikä siis sairastu, sanoo Järvinen.

• Lue myös: Miksi yksi saa influenssan ja toinen ei? Lapsuutesi ensimmäinen tartunta ratkaisee, miten helpolla selviät influenssakaudesta

Iho ja limakalvot kuntoon, vitamiinitankkaus ei pelasta

Järvisen mukaan ihosta ja limakalvoista kannattaa pitää huolta, jos haluaa pitää virukset mahdollisimman kaukana itsestään. Tupakointi ärsyttää hengitysteitä, ja mahdolliset allergiat tai esimerkiksi hengitysteihin liittyvät sairaudet, kuten astma on syytä hoitaa kuntoon.

Liikunta on hyväksi, etenkin hengästyttävä, koska liman poistuminen hengitysteistä paranee.

– Jos limakalvot ovat allergian jo valmiiksi tulehtuneet, niin silloin siihen helpommin istahtaa myös virus.

Järvisen mukaan jollakin tietyllä erikoisruokavaliolla ei voi suojautua muita paremmin flunssaa vastaan. Jos ruokavalio on hyvin yksipuolinen ja ihmisellä on puutetta monista ravintoaineista, silloin myös todennäköisesti sairastuu helpommin.

Esimerkiksi d-vitamiinin vaikutusta flunssan ehkäisemisessä on tutkittu, ja tutkimuksissa on päädytty tuloksiin sekä sen hyödystä että sen puutteesta.

– D-vitamiini on immuunipuolustuksen soluissa merkittävä tekijä ja sen riittävästä saannista on hyvä huolehtia, mutta d-vitamiinin määrän posketon lisääminen ruokavalioon yksinään auta, sanoo Järvinen.

Käsienpesu ehkäisee sairastumista, eikä parempaa keinoa ole vielä keksitty

Mitä enemmän pesee käsiään, sitä vähemmän viruksia on tarjolla ihmisen limakalvoille. Asko Järvisen mukaan ohje saattaa kuulostaa tylsältä, mutta se on helppo ja toimiva, eikä parempaakaan ole vielä keksitty.

– Käsien käymisellä kasvoissa on iso merkitys taudin leviämisessä. Flunssavirukset hakeutuvat yleensä nenänielun limakalvolle. Kun hieraiset kädellä silmää tai nenää, virus pääsee limakalvolle lisääntymään ja tätä kautta ihmisen elimistön solukkoon.

Järvisen mukaan päivittäisiä pesukertoja merkittävämpää on, että kädet pestään yleisten paikkojen tai ihmisten koskettelujen jälkeen.

– Arvio on, että käsienpesulla noin joka viiden flunssa voitaisiin estää.

Iso osa hengitysinfektioista leviää pisaratartuntana. Aivastaessa tai yskiessä ei kannata pärskiä käteen tai ilmaan, vaan hihaan.

Lisää aiheesta:

Jää heti kotiin flunssaoireiden ilmaantuessa, kehottaa kansanterveystieteen professori, vaikka virallinen ohjeistus neuvoo toista

1990-luvun ikoninen tv-sarja Frendit saa fanien hartaasti toivoman uuden jakson. Sarjan alkuperäiset näyttelijät palaavat yhteen sarjan 25-vuotissyntymäpäivän kunniaksi.

Variety-lehden mukaan näyttelijät Jennifer Aniston, Courteney Cox, Lisa Kudrow, Matt LeBlanc, Matthew Perry ja David Schwimmer saavat kukin jaksosta 2,5 miljoonan dollarin palkkion.

Jakso on tarkoitus esittää HBO Max -suoratoistopalvelussa, jonka on määrä aloittaa toukokuussa.

Alkuperäisen sitcomin viimeinen jakso esitettiin vuonna 2004, mutta sarja kuuluu edelleen suoratoistopalvelu Netflixin katsotuimpiin.

Taika säilyy tänäkin päivänä

Frendejä tehtiin kymmenen tuotantokautta ja 236 jaksoa vuosina 1994-2004. Sarjassa seurattiin kuuden ystävyksen elämää iloineen ja suruineen New Yorkissa.

Sarjan luomisesta vastasivat David Crane ja Marta Kauffman.

Frendien suosio ei sarjan alkaessa ollut kirkossa kuulutettu. Kaikki päänäyttelijät olivat kyllä näytelleet aiemminkin erinäisissä projekteissa, mutta eivät olleet aikansa supertähtiä.

Ensimmäiseltä tuotantokaudelta näyttelijöille maksettiin 22 500 dollaria jaksolta. Kymmenenneltä eli viimeiseltä kaudelta tähdiksi nousseet näyttelijät saivat jo miljoona dollaria jaksolta.

Lähes käsite on myös tilannekomedian tunnusmusiikkikappale, The Rembrandts -yhtyeen I'll be there for you.

Sarjan päättymisen jälkeen tehtiin pian myös Frendien spin-off -sarja Joey, jossa seurattiin luonnollisesti Matt LeBlancin näyttelemän Joeyen kommelluksia. Sarja kuitenkin kuitenkin lopetettiin pian alhaisten katsojalukujen vuoksi.

Patrik Silfver ajeli valtatie kahdeksaa töihin Vaasaan kotoaan Maalahdesta, kun silmiin osui epätavallinen näky: 20 hirveä koolla samassa paikassa.

Ensin Silfver luulikin nähneensä muutaman hirven ja joukon metsäkauriita, mutta noustessaan jaloilleen loputkin eläimet osoittautuivat hirviksi. Ne jäivät seisomaan pellolle, mutta eivät olleet siellä enää miehen palatessa töistä.

Silfver on kulkenut hirvimetsällä 90-luvun alkupuolelta asti ja ajaa samaa reittiä päivittäin, mutta ei ole nähnyt vastaavaa koskaan aiemmin. Enimmillään koolla on aiemmin ollut korkeintaan puoli tusinaa eläintä.

Facebookin jakamassaan videossa Silfver kirjoitti todistaneensa ilmeisesti hirvien vuosikokousta. Hän arvelee, että kokoontumisen syynä saattoi olla turvanhaku laumasta.

– Arvaukseni on, että lähettyvillä oli susia ja siksi hirvet liikkuivat laumassa. Ne ovat paremmassa turvassa isommassa porukassa.

Alueella on oltu aiemmin huolissaan susien liikkeistä. Toissa talvena Patrik Silfverkin bongasi kotiinsa johtavalla tienpätkällä sudenjäljet viidesti.

Selityksiä voi olla monia

Rannikko-Pohjanmaalla on nähty isoja laumoja ennenkin, mutta ei näin isoja. Tusinan hirven talvilaumat ovat yleisempi ilmiö, sanoo riistapäällikkö Stefan Pellas.

Syitä suureen määrään voi hänen mukaansa olla useita: hyvä ruoka-apaja, kahden lauman yhteenliittymä vaellusreitin solmukohdassa ja teoriassa myös suden uhka. Hirvet saattavat myös olla jo vaeltamassa kohti vasomisalueita.

Iso lauma helpottaa yleensä eläinten kulkemista syvässä lumessa, mutta poikkeuksellisen säätalven vaikutuksia eläimen käyttäytymiseen Pellas ei osaa arvioida.

Jutun pohjana on käytetty Svenska Ylen artikkelia "Älgarnas årsmöte" överraskade Malaxbo.

Pitkin alkuvuotta Suomessa on puhuttu historian alhaisimmasta syntyvyydestä. Tutkijat ovat ihmetelleet lukuja, mutta kaiken kattavaa selitystä ilmiölle ei ole löydetty.

Myös porvoolainen Marika Sykkö, 44, on osa ilmiötä. Hän erosi aiemmasta parisuhteestaan muutama vuosi sitten ja on asunut sen jälkeen yksin.

Oma lapsettomuus selittyy sillä, että muut asiat olivat hänelle lapsia tärkeämmässä asemassa edellisessä suhteessa.

– Lähdin ensisijaisesti siitä, että parisuhteen pitää olla hyvä ja talouden vakaa, enkä halunnut hankkia lapsia lasten hankkimisen takia. Elämä vei sitten tähän. Päädyimme eroon, eikä lasta sitten tullut, Sykkö sanoo.

Ystäväpiiriin kuuluu nyt sekä perheellisiä että yksineläviä sinkkuja. Sykkö on miettinyt, voiko alhainen syntyvyys liittyä lisääntyneisiin mahdollisuuksiin tehdä erilaisia valintoja elämässä.

Itse hän nauttii nyt elämästään, jossa ei ole tilivelvollinen kenellekään.

Puolisottomien osuus huipussaan

Turun yliopiston väestötutkija Marika Jalovaara on tuonut esille useita syntyvyyteen vaikuttavia tekijöitä. Äskettäin hän löysi Tilastokeskuksen rekisteriaineistosta tuoreen muutoksen, jonka hän arvelee selittävän matalaa syntyvyyttä.

Luvuista selviää, että ilman puolisoa asuvien määrä on lisääntynyt viidenneksellä perheenperustamisiässä olevien joukossa kymmenen vuoden aikana.

Luvut saivat myös kokeneen tutkijan hämmennyksen valtaan.

– Viidenneksen kasvu vain kymmenessä vuodessa on melkoinen. Minun piti tarkistaa tulokset eri aineistoista ja moneen kertaan, ennen kuin uskoin niihin, Jalovaara sanoo.

Sukupuolten kehitys on ollut samankaltaista. Esimerkiksi 30–34-vuotiailla miehillä puolisottomuus on kasvanut 21 prosentilla kymmenessä vuodessa.

Toissa vuonna 42 prosenttia 30–34-vuotiaista miehistä asui ilman puolisoa.

Naisilla kehitys jää vain hieman miehistä. 28–32-vuotiaista naisista 36 prosenttia asui ilman kumppania ja heidän määränsä kasvoi kymmenessä vuodessa 19 prosenttia.

Jalovaara sanoo, että puolisottomuuden kasvu on niin voimakasta, ettei se voi olla heijastumatta syntyvyyteen. Pääsääntöisesti lapset syntyvät puolisoille, jotka asuvat yhdessä.

Tarkkoja syitä yksin asumiselle ei ole vielä löytynyt. Jalovaara sanoo, että asiassa riittää tutkimista.

Koulutetut saavat lapsia

Alhaiseen syntyvyyteen liittyy paljon uskomuksia, jotka eivät kestä tilastollista tarkastelua. Yksi näistä uskomuksista liittyy miesten ja naisten koulutuseroihin.

Alhaista syntyvyyttä on usein selitetty sillä, että korkeasti koulutetut naiset eivät löydä puolisoa tai kelpuuta ketään.

Väestötutkija Jalovaara ei allekirjoita selitystä. Molemmilla sukupuolilla puolisottomuus on sitä yleisempää mitä vähemmän kouluja mies tai nainen on käynyt.

– Suomessa korkeasti koulutetut naiset todennäköisemmin muuttavat puolison kanssa yhteen, avioituvat ja saavat ainakin yhden lapsen. Eronneisuus on heillä matalasti koulutettuja vähäisempää. Päinvastaista tarinaa halutaan usein kertoa, mutta siitä voisi hiljalleen luopua, Jalovaara sanoo.

Jalovaara uskoo, että asiaa selittää korkeasti koulutettujen paremmat mahdollisuudet muovata elämäänsä mieleisekseen. Sekä työsuhteet että parisuhteet ovat vakaampia ja yhdessä helpottavat perheen perustamista.

Mutta mitä matalalle syntyvyydelle voidaan tehdä, kun suomalaiset eivät löydä kumppaneita.

– Lapsenhankintaa epäröiviä pariskuntia ei missään nimessä kannata unohtaa, koska heihin on helpompaa vaikuttaa, jos esimerkiksi ajatellaan perheiden tukemista.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa on nostettu viime aikoina esille muun muassa perhevapaauudistus ja vauvarahat.

Perhevapaaudistuksella pyritään parantamaan äitien työmarkkina-asemaa, ja perheiden taloudellinen tukeminen vaikuttaa ainakin perheenjäsenten hyvinvointiin.

Pohjoismaat ovat näyttäneet tietä

Pohjoismaat ovat olleet edelläkävijöinä perhemuotojen muutoksissa. Naimisiinmeno väheni, eronneisuus kasvoi ja avoliitot yleistyivät täällä ensimmäisten joukossa.

Samalla pohjoismaalaiset ovat kansainvälisessä vertailussa saaneet ensimmäisten joukossa paljon lapsia avioliittojen ulkopuolella.

Kehitystä on monesti selitetty suurten yhteiskunnallisten murrosten kautta. Suomalaiset ovat viime vuosikymmenien aikana muuttaneet maalta kaupunkeihin, jolloin palkkatyö on lisääntynyt.

Palkkatyö on puolestaan lisännyt puolisoiden itsenäisyyttä, jolloin onnettomista avioliitoista on ollut mahdollista lähteä pois.

Koulutuksen lisääntyminen taas on myöhentänyt avioliittojen solmimista varsinkin korkeakoulutetuilla.

Yksi tulevaisuuden ilmiöistä saattaa olla se, etteivät pariskunnat välttämättä muuta keski-iässä yhteen. Porvoolainen Marika Sykkö on tästä esimerkki.

– Vaikka olisin parisuhteessa, niin siitä huolimatta asuisin yksin, koska olen jo jonkin aikaa elänyt itsekseni. Itse asiassa viihdyn tosi hyvin yksin, Sykkö sanoo.

Lue lisää:

Tutkijat odottavat käännettä: Syntyvyys noussee hieman – "Lasten hankintaa on saatettu lykätä myöhempään ikään"

Elinkeinoelämän keskusliitto EK vaatii hallitukselta toimia syntyvyyden nostamiseksi – ”Päätöksillä voidaan vaikuttaa perheisiin”

Mustavalkoisessa valokuvassa lippalakkiin ja nahkaliiviin pukeutunut nuori mies istuu tuolilla ja katsoo tutkivasti kohti kameraa.

Kädet nojaavat tuolin selkänojaan. Vasen korvalehti on täynnä korvarenkaita ja olkapään peittää ruusutatuointi.

Valokuvan vieressä on piirros samasta miehestä samassa tilanteessa. Sama asento, sama tatuointi, sama lakki.

Sekä valokuvan että piirroksen on luonut suomalainen kuvataitelija Touko Laaksonen, joka tunnetaan paremmin legendaarisena Tom of Finlandina.

Kuvan nuori mies on Kenneth ”Wiki” Wickman, Laaksosen läheinen ystävä ja muusa. Vuonna 1990 otettu kuva ja siitä tehty piirros jäivät tiettävästi Laaksosen viimeisiksi teoksiksi, sillä hän kuoli keukoahtaumatautiin vuonna 1991.

Tallinnan Fotografiskassa esillä oleva kuvapari paljastaa Laaksosen työskentelyn ytimen: hänen piirustuksensa perustuvat valokuviin, joita hän otti 1960–1990-luvuilla ystävistään, kumppaneistaan ja kohtaamistaan miehistä Suomessa ja Yhdysvalloissa.

– Valokuva oli lähtökohta kaikille Tom of Finlandin piirustuksille. Tämä on ollut tiedossa aiemminkin, mutta näyttely paljastaa työskentelyn systemaattisuuden. Ilman valokuvaaja Touko Laaksosta ei olisi piirtäjä Touko Laaksosta, kertoo valokuvataiteen museon Fotografiskan näyttelytuottaja Berndt Arell.

Arellin kuratoima Tom of Finlandin valokuvia esittelevä The Darkroom -näyttely avautuu Tallinnan Fotografiskassa tänään perjantaina.

Pimiö vaatekaapissa

Näyttelyssä on esillä 130 valokuvaa, joista 85 on Laaksosen itsensä ottamia alkuperäisvedoksia. Suurin osa niistä ei ole ollut koskaan esillä missään.

Silti ne näyttävät kovin tutuilta.

Monessa kuvassa poseeraava, koppalakkiin ja tiukkaan poliisin univormuun pukeutunut viiksekäs Aarno Nurmi on tuttu kasvo esimerkiksi suomalaisesta postimerkistä. Nurmi oli Laaksosen ystävä ja yksi tämän suosikkimalleista 1970-luvulla.

Valokuvat näyttelyyn löytyivät Los of Angelesissa sijaitsevan Tom of Finland -säätiön kokoelmista ja varastoista.

Ne ovat todellisia harvinaisuuksia.

– Kuvia on aikoinaan ollut paljon, paljon enemmän, varmasti tuhansia. Touko on itse tuhonnut ne, koska halusi suojella mallejaan, Arell kertoo.

Laaksosen nuoruudessa homoseksuaalisuus luokiteltiin rikokseksi ja mielisairaudeksi. Eroottisten kuvien ottaminen oli laitonta, eikä taiteilija halunnut niiden päätyvän vääriin käsiin.

– Toukolla oli pimiö omassa vaatekomerossaan Helsingissä, koska eihän näitä filmejä voinut kehittää missään valokuvaamossa. Hänen piti itse kehittää ja vedostaa kuvat, kertoo Arell.

Näyttelyn nimi The Darkroom viittaa sekä pimiöön että baarien ja yökerhojen takahuoneisiin, homomiesten yöllisiin kohtaamispaikkoihin.

Nimi kuvastaa sekä Laaksosen työskentelyä että elämäntapaa.

Nuorena miehenä Laaksonen etsi monien muiden homomiesten tavoin seksiseuraa Helsingin puistoista ja julkisista vessoista. Pitkäaikaisimman miesystävänsä Veli Mäkisen kanssa hän seurusteli salassa omalta perheeltään 28 vuotta – kunnes Mäkinen kuoli syöpään vuonna 1981.

Vaikka kansainvälinen homoyhteisö fanitti ja ihaili Tom of Finlandia, hän pysyi kaapissa koko elämänsä ajan. Ainoa sukulainen, jolle hän paljasti seksuaalisen suuntautumisensa, oli sisko Kaija.

Tom of Finland tunnetaan myös Virossa

Virossa asenteet seksuaalivähemmistöjä kohtaan ovat negatiivisempia kuin esimerkiksi Suomessa.

Viron Ihmisoikeusliitto on teettänyt vuodesta 2012 lähtien mielipidetutkimuksia, joissa on kartoitettu virolaisten suhtautumista homoseksuaalisuuteen. Tutkimusten mukaan asenteet ovat muuttuneet viime vuosina suvaitsevaisemmiksi, mutta edelleen yli puolet virolaisista vastustaa esimerkiksi samaa sukupuolta olevien avioliittoa.

Myös politiikassa jylläävät kansalliskonservatiiviset arvot ja asenteet.

Tallinnan Fotografiskan näyttelypäällikkö Maarja Loorents ei silti usko näyttelyn aiheuttavan Virossa negatiivista palauteryöppyä.

– Näyttelyn aikana selviää, puhutteleeko tämä aihe paikallista yleisöä vai ei. Uskomme kyllä, että puhuttelee. Tom of Finland on tunnettu hahmo myös täällä Virossa, Loorents kertoo.

Loorents innostui näyttelyideasta heti kuultuaan siitä Arellilta. Hänen mukaan näyttely sopii täydellisesti Tallinnan Fotogafiskan arvoihin.

– Museomme iskulause on, että haluamme tuoda maailmaan lisää tietoisuutta. Tämä näyttely tekee juuri sitä.

Unohtiko Suomi juhlavuoden?

Touko Laaksosen syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta.

Fotografiskan näyttely on ylivoimaisesti suurin juhlavuoteen liittyvä tuotanto.

Suomen Lontoon-instituuttiin avautuu keväällä Tom of Finlandin elämää esittelevä juhlanäyttely, mutta esimerkiksi Suomen suurimmat taidemuseot eivät ole noteeranneet aihetta lainkaan.

Berndt Arellin mielestä onkin kummallista, miten vähän merkkivuoteen on kiinnitetty huomiota Suomessa.

– Se on erityisen outoa siksi, että Tom of Finland on yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimmista kuvataiteilijoista – ellei tunnetuin, hän sanoo.

The Darkroom -näyttely on esillä Tallinnassa 19.4. saakka. Sen jälkeen se siirtyy New Yorkin Fotografiskaan, jossa avajaisia vietetään Touko Laaksosen syntymäpäivänä 8.5.

Lopuksi näyttely nähdään vielä Tukholman Fotografiskassa. Siellä avajaiset osuvat Tukholman Pride-viikon alkuun.

Näyttelyn yhteydessä näytetään myös Dome Karukosken vuonna 2017 valmistunut Tom of Finland -elokuva.

Aiheesta voi keskustella lauantaihin kello 22.00:een asti.