Kanariansaarilla Espanjanssa suljettiin lauantaina kolme lentokenttää Saharan suunnasta saapuneen hiekkamyrskyn vuoksi, viranomaislähteet kertovat.

Espanjan yleisradioyhtiö RTVE kertoi, että kaksi lentokenttää Teneriffalla ja yksi Gran Canarialla oli suljettuna. Gran Canarian lentokenttä aukesi jälleen liikenteelle lauantai-iltana noin puoliltaöin Suomen aikaa. Näkyvyys kentällä putosi hiekkamyrskyn takia pahimmillaan alle 400 metriin, RTVE kertoo.

Espanjan lentoliikennettä ylläpitävä Aena ilmoitti aiemmin lauantaina, että kaikki Gran Canarialta ja Teneriffalta lauantai-iltana lähtevät lennot perutaan huonon näkyvyyden vuoksi.

Finavian verkkosivujen mukaan Gran Canarialta puolenyön aikaan sekä Teneriffalta aamulla ennen kahdeksaa Helsinkiin saapuvaksi aiotut lennot on peruttu kokonaan. Lisäksi kaksi lentoa Teneriffalta on myöhässä.

Lauantain aikana yli kaksisataa lentoa joko viivästyi, peruuntui tai ohjattiin toiselle lentokentälle.

Espanjan ilmailuviranomaiset tviittasivat hieman ennen kello yhtä Suomen aikaa, että näkyvyys Kanarian lentokentillä on kohentunut ja lentokenttien toiminta on palautumassa normaaliksi.

Kanarian meteorologian laitos kuitenkin varoitteli Twitterissä, että näkyvyys saattaa jälleen sunnuntaina huonontua ja myös tuulenpuuskat voimistua vaarallisiksi.

Vanhan puutalon piha tursuaa tavaraa. On pöytää, tuolia, kukkaruukkuja ja tiskiallas. Muovituolille on pinottu hiiltyneitä astioita.

Talon sisällä nenään käy kova käry. Jouko Nykänen ei sitä enää haista. Nenä on jo tottunut. Nykäsen perheen kodin kellarikerros paloi pari viikkoa sitten käyttökelvottomaksi.

– Sähköjohdot roikkuvat kuin räkä pitkin seinää. Johdostahan kaikki lähtikin. Se teki seinässä 90 asteen mutkan, josta johto suli. Läpiviennin olisi pitänyt olla loivempi, kertoo Nykänen ja esittelee seinää, johon palomiehet ovat tehneet reiän.

Nykänen on kova saunoja. Hän kertoo kylpevänsä talon alimman kerroksen saunassa joka päivä tasan viideltä iltapäivällä. 20 minuutin saunareissu on rakas rutiini.

Viime kerralla se oli koitua miehen kohtaloksi.

"Hirvittävä kokko"

Kun Nykänen tuli saunalle, hän kiinnitti ensin huomiota räpsyviin valoihin. Hän asteli keittiön poikki saunalle katsomaan, mistä oli kyse.

– Täällä oli hirvittävä kokko, suoranainen helvetti. Johdonmutka oli kuumentunut liikaa. Vieressä oli pesukone ja pyykkiä, joka syttyi palamaan.

Samaan aikaan Nykäsen tytär ryntäsi alas ja kysyi, että miksi valot räpsyvät.

– Löin hänelle puhelimen kouraan ja käskin soittamaan 112.

Nykänen yritti hillitä tulipalon leviämistä ottamalla vettä kattilaan ja heittämällä sitä seinälle. Siitä ei ollut apua, sillä tuli lähti leviämään nopeasti.

Ihmishenkiä tulipalo ei vaatinut, mutta yksi tyttären kissoista kuoli.

– Pikkukissa ryntäsi yläkertaan pakoon ja valitettavasti menehtyi sinne. Palomiehet yrittivät antaa sille happea, mutta mikään ei enää auttanut.

Mustien seinien sisään on kasattu kirjoja, cd-levyjä, tuoleja. Ne Nykänen yrittää pelastaa. Yksi jätelavallinen tavaraa on jo kuskattu pois, nyt pihaan odotetaan toista jätelavaa.

Ylälaidastaan sulanut televisio oli rakas, ja nyt mennyttä.

– Mikro ja uunit tuhoutuivat. Muutamia tärkeitä valokuvia meni, ja se harmittaa. Tyttären kissan kuolema tietysti myös.

Nykänen laskee tuhoutuneen tavaran arvoksi 10 000–15 000 euroa. Vakuutus ei korvaa senttiäkään.

– Syy oli epäkurantti sähköjohto ja kiukaan huono asennus.

Baarissa treffattu sähkömies

Nykänen ei ole teettänyt taloon mitään sähkötöitä. Talo on melkein 100-vuotias, joten sähkötöiden historiasta Nykäsellä on vain tiedonmurusia.

– Isävainaa treffasi kerran baarissa jonkun sähkömiehen, joka tuli tänne tekemään sähköhommia. Sen jälkeen he ottivat muutaman mukillisen ja paransivat maailmaa, Nykänen naurahtaa.

Palotarkastajat näkevät jonkin verran taloja, joissa sähkötyöt on tehnyt joku ilman alan koulutusta. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen mukaan syynä voi olla mielikuva työn helppoudesta. Ammattilainen voi myös kieltäytyä tekemästä sähkötöitä.

– Asukas on voinut pyytää ammattilaista tekemään jonkin pienen homman. Jos ammattilainen näkee, että talon sähköt ovat muiltakin osin aivan rempallaan, hän ei välttämättä ota työtä vastaan, kertoo palotarkastaja Hannu Pulkkinen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta.

Syynä on leimautumisen pelko mahdollisen tulipalon sattuessa. Pulkkisen mielestä ammattilaista kannattaa kuunnella.

– Jos ei käytä ammattitaitoista sähköasentajaa, voi tehdä itselleen melkoisen pommin.

Jouko Nykänen kertoo, että isä hoiti aikoinaan talon sähkötyöt. Hän muistelee vaihtaneensa itse keittiöön jakorasian ja pistorasian 20 vuotta sitten. Kummallakaan ei ole alan koulutusta.

– Isä oli sotainvalidi. Minulla on perusopintoja aikuiskoulutuskeskuksesta.

Nykyään eläkepäiviä viettävä Nykänen uskoo, että vakuutusyhtiön toteamien ongelmien ohella yksi syy tulipalon syttymiseen hänen kotonaan oli saunan liian kova käyttö.

– Johto olisi todennäköisesti kestänyt normaalin käytön, mutta ei jokapäiväistä saunomista. Tavallaan siis oma syy.

Yllätys kuitenkin oli, ettei vakuutusyhtiö korvannut lainkaan hänen talossaan syttyneen tulipalon aiheuttamia vahinkoja.

Huoli vanhoista taloista

Esimerkiksi Ifiltä kerrotaan, että korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä kokonaan, jos tulipalo on aiheutettu törkeän huolimattomuuden seurauksena.

– Valitettavasti huonosti tehtyjä sähkötöitä voi esiintyä kaikenikäisissä taloissa. Eniten olemme kuitenkin huolissamme vanhojen talojen ja myös saneerauskohteina olevien vanhojen talojen paloturvallisuudesta, sanoo Ifin korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen.

Virtanen neuvoo pitämään tallessa ja päivittämään rakennuksen sähkökuvia ja -suunnitelmia sekä sähkötöiden yhteydessä saatavia käyttöönottopöytäkirjoja.

– Lisäksi pitäisi ymmärtää olla käyttämättä oireilevaa sähkölaitetta, joka on jo itsessään valtava paloriski. Sellainen tulee korjauttaa ammattilaisella tai korvata uudella.

Pohjola Vakuutuksen kotivakuutuksen ehtojen mukaan korvattavan vahingon tulee olla äkillinen ja ennalta-arvaamaton.

– Jos sähköt ovat reistailleet kauan ja kohteessa on ollut pieni palonalku, eikä asukas ole tilannut valtuutettua sähkömiestä korjaamaan vikaa, ei uutta vahinkoa enää voine pitää ennalta-arvaamattomana, toteaa Pohjola Vakuutuksen korvauspäällikkö Maarika Vauhkonen.

Korvausratkaisuun vaikuttaa Vauhkosen mukaan näyttö, jonka korvausta hakeva esittää ja mitä vakuutusyhtiö saa oman selvitystyönsä tuloksena esille. Jos syynä paloon ovat puutteelliset tai virheelliset sähkökytkennät, pyydetään selvitys siitä, kuka kytkennät on tehnyt.

– Jos tällaista selvitystä ei ole talon iän takia saatavissa eikä ole osoitettavissa, että kytkentöjä on tehty ilman asianmukaista lupaa, lähtökohtaisesti vahinko korvataan ehtojen mukaisesti.

Voi näyttää ehjältä

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen mukaan vanhat sähköjohdot aiheuttavat ison paloriskin vanhoissa taloissa, koska nykytekniikka vaatii paljon sähkölaitteita ja sähköjohtoja.

– Vanhoissa taloissa voi olla huoneessa vain yksi valopiste ja yksi pistorasia huoneessa. Kun sinne aletaan lisäämään tekniikkaa kuin uuteen taloon, vanhat johdot eivät kestä kuormitusta, sanoo palotarkastaja Hannu Pulkkinen.

Suurin riski piilee Pulkkisen mukaan vanhoissa lyijyvaippajohdoissa, joita tapaa etenkin ullakkokerroksista. Ne lähtevät murtumaan helposti, jos niitä kuormittaa tai tekee uusia asennuksia.

Riskialttiita ovat etenkin 1950-luvulla tai sitä ennen rakennetut talot.

– Ongelmia ei välttämättä itse huomaa, sillä johto saattaa näyttää ehjältä. Näin vanhoissa taloissa kannattaa ilman muuta uusia sähköjohdot remontin yhteydessä.

Nykäsen perhe on majaillut tulipalon jälkeen naapurissa. Tavaroiden raivaus talon kellarikerroksesta jatkuu, ja yläkerran sähköt on tarkastettu. Sinne pääsee muuttamaan, kunhan se on lämmennyt asuttavaan kuntoon.

Remontti on edessä kesällä. Nykänen arvioi, että yhden huoneen seinältä pitää repiä levyt pois ja kolmesta muusta pestä seinät, katot ja lattiat. Apua on sentään luvassa.

– Kaverini Hate ja Timppa tulevat auttamaan. He olivat myös putsaamassa taloa tulipalon jälkeen.

Sähkötyöt kolmikko jättää ammattilaisille. Ne tulee hoitamaan sama firma, joka tarkasti yläkerran. Jouko Nykänen haluaa lähettää terveiset kaikille vanhojen talojen omistajille.

– Hommatkaa hemmetissä joku sähköliike, joka käy tutkimassa paikat ja katsoo, että sähköt vastaavat tämän päivän kulutusta.

Lännenpuoleinen tuuli voimistuu lauantaina illalla ja sunnuntain vastaisena yönä myrskyksi. Suomen lounaisissa maakunnissa esiintyy vaarallisen voimakkaita myrskypuuskia. Myrsky on jo nopeasti ohi ja sunnuntaina tuulet heikkenevät.

Ilmatieteen laitoksen mukaan maa-alueilla tuuli voimistuu myrskypuuskiin laajalti maan etelä- ja keskiosassa. Voimakkaimmat tuulenpuuskat on havaittu Rauman ja Turun välisellä alueella. Esimerkiksi Kustavin Isokarilla mitattiin 31,9 metriä sekunnissa.

Länsi-Suomen merivartiosto kertoo Twitterissä, että sen havaintojen mukaan korkeimmat yksittäiset aallot saavuttivat Kökarin lounaispuolella jopa 10,3 metrin korkeuden.

Voimakkaan tuulen arvioidaan aiheuttavan runsaasti puiden kaatumisia ja sähkökatkoja.

Sadetta oli lauantaina jo tullut paikoin 30 millimetriä, erityisen roimasti on satanut maan lounaisosissa, kertoo Ylen meteorologi Anne Borgström.

Borgströmin mukaan maan roudattomuus ja maaperän märkyys aiheuttaa sen, että puut kaatuvat nyt tavallista herkemmin.

– Vettä on helmikuussa tullut etelässä paikoin noin 90 mm, tavanonomaisena talvena määrä on alle 40 mm. Etelä- ja lounaisrannikolla routaa on paikoitellen alle sentin, Borgström sanoo.

Routaa esiintyy Ympäristöhallinnon mukaan poikkeuksellisen vähän, maan etelä- ja keskiosissa roudan syvyys on 5–15 cm, mikä on 15–30 cm ajankohdan keskiarvoja vähemmän.

Jo iltapäivällä puita oli kaatunut Tilannehuoneen hälytyskartan mukaan runsaasti varsinkin Länsi-Uudellamaalla. Sähköttä oli illalla pahimmillaan yli 23 000 asiakasta, eniten sähköttömiä oli eri puolilla Uuttamaata, Kymenlaaksoa ja Etelä-Karjalaa. Sunnuntaiaamuna viiden aikaan sähköttä oli yhä noin 7 000 asiakasta.

Matalapaineen yhteydessä merivesi nousee erittäin korkealle Saaristomerellä ja Selkämerellä ja korkealle Suomenlahdella, Merenkurkussa ja Perämerellä. Lisäksi lounaisilla ja eteläisillä merialueilla esiintyy kovaa, yli nelimetristä ja Pohjois-Itämeren itäosissa jopa seitsenmetristä myrskyaallokkoa.

Laivat liikennöivät toistaiseksi normaalissa aikataulussaan

Tallink-Siljan mukaan sen laivat ovat liikennöimässä normaalien aikataulujen mukaan.

Maarianhamina saatetaan jättää Tukholman reiteillä käymättä, mutta tilanteen näkee vasta yön aikana, kertoi Tallink-Siljan viestintäpäällikkö Marika Nöjd.

Suurempia myöhästymisiä ei Nöjdin mukaan Tallink-Siljan laivoilla ole viime päivien myrskytuulista huolimatta tapahtunut. Maanantaina Tukholmaan matkalle olleen Silja Symphonyn keulasta hajosi myrskyn seurauksena suurikokoinen ikkuna kahdeksannen kannen yökerhossa.

– Ilmeisesti kova aalto oli täräyttänyt laivan runkoon ja sen seurauksena sisäikkuna hajosi, Nöjd kertoi.

Viking Linen osalta Katajannokan terminaalipäällikkö kertoi, ettei ainakaan toistaiseksi Viking Linen laivoja olla peruttu tai aikatauluihin tiedossa muutoksia. Myös Eckerö Linen Tallinnan Länsiterminaalista kerrottiin yhtiön alusten kulkevan Helsingin ja Tallinnan välillä aikataulussa.

Leudon ja sateisen talven seurauksena järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskitason yläpuolella Lappia lukuun ottamatta.

Tulvakeskus arvioi loppuviikon sateiden nostavan jokien pinnat tulvakorkeuksiin Uudellamaalla, Lounais-Suomessa ja länsirannikon vesistöissä. Tulvavedet ovat nousseet pelloille saakka osassa Lounais- ja Länsi-Suomea ja tie on ollut poikki ainakin Vihdissä.

Meriveden korkeuden nousu aiheuttaa huolta pelastuslaitoksille

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen päivystävän päällikön Heikki Kervisen mukaan tuulen katkomat puut ovat aiheuttaneet noin 90 tehtävää, mutta vielä suurempaa huolta on aiheuttanut meriveden korkeuden nousu. Merivesi on 90–130 cm normaalia korkeammalla.

– Koko viikon on ollut Espoon Suomenojalla ongelmaa ja pumppaukset käynnissä työmailla. Yksi rivitalo on suojattu vallituksilla ja jäteveden puhdistamon juoksutukset on yritetty pitää maltillisena, Kervinen kertoo.

Hän sanoo pelastuslaitoksen jo varautuneen yöllä kiihtyvän tuulen nopeuden aiheuttamiin tuulitehtäviin.

– Toistaiseksi ei ole tiedossa, että vettä olisi tulvinut ihmisten kellareihin, mutta Espoon kevyen liikenteen Rantaraitti on poikki ja Raaseporissa Rantakatu on myös poikki, Kervinen sanoo.

Satakunnan pelastuslaitos kertoi illalla, että merivesi on noussut ja peittää Eurajoella Rajakarintie 227 ja Kolhantie 20 välin Sähköpylväitä on kaatunut, tien käyttöä pyydetään välttämään toistaiseksi.

Raumalla kanaali tulvii yli äyräidensä. Satakunnan pelastuslaitos on käynyt paikalla. Päivystävän palomestarin mukaan käytännössä vesi kulkeutuu minne kulkeutuu ja sunnuntaina tutkitaan vahingot. Kaupungille on ilmoitettu asiasta ja he tekevät mahdollisesti suojaavia toimenpiteitä lähirakennusten, kuten kauppaopiston ja ammattikoulun osalta.

Alokkaat, varussäkki mukaan, tupiin mars!

Luulisi, että tämänkaltainen käsky olisi yhtä tuttu Suomen joka kolkassa. Näin ei kuitenkaan ole.

Varusmiespalvelukseen lähtemisessä on mielenkiintoisia alueellisia eroja.

Ylen pyytämien alueellisten kutsuntatietojen perusteella nuorten, juuri aikuistuneiden miesten terveys ja hyvinvointi eivät jakaudu Suomessa tasaisesti. Se näkyy maakunnittain nuorten miesten palveluskelpoisuudessa, vaikka joitakin poikkeuksiakin on.

Kutsunnoissa tarkastetaan miesten palveluskelpoisuus ja määrätään palveluspaikka.

Viime vuoden tilastojen perusteella kyky ja halu varusmiespalvelukseen on suurinta Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Tällä alueella Kaakkois-Suomessa kutsunnoissa 80 prosenttia miehistä määrätään varusmiespalvelukseen.

Tilaston häntäpäässä tulevat Pirkanmaa ja Pohjois-Savo. Näissä maakunnissa 69 prosenttia miehistä määrätään varusmiespalvelukseen.

Koko maan keskiarvo on 73,5 prosenttia.

Siis Kaakkois-Suomesta palvelukseen astuu kymmenestä miehestä kahdeksan – Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa ja Lapissa kymmenestä miehestä seitsemän.

• Armeijan käymisestä ja käymättä jättämisestä sukeutui laaja keskustelu reilu viikko sitten. Maavoimien komentaja Petri Hulkko täräytti, että nuoria miehiä ahdistaa käydä muiden kanssa samassa vessassa ja asua samassa tuvassa.
• Nykyisissä varusmiesikäluokissa joka kolmas mies jättää armeijan käymättä kokonaan. Ilmiö sai myös puolustusministeri Antti Kaikkosen haikailemaan lisää nuoria miehiä armeijaan.

Entäs ne naiset – mistä maakunnista tulevat vapaaehtoiset?

Vapaaehtoisiksi armeijaan hakevista naisista ei ole samanlaisia ikäluokittaisia tietoja kuin miehistä. Samana vuonna vapaaehtoisiksi hakeutuu eri ikäluokkien naisia 18-vuotiaista liki kolmekymppisiin.

Viime vuonna koko maasta oli 1 265 hakijaa. Kaikki eivät heistäkään aloita tai suorita varusmiespalvelusta loppuun.

Tilastojen mukaan vuonna 2019 naishakijoita oli eniten Uudeltamaalta, 320 naista. Uudellamaalla myös asuu maakuntavertailussa eniten ihmisiä.

Lapista haki varusmiespalvelukseen 27 naista ja Pohjois-Karjalasta 37.

Pohjois- ja itäsuomalaisten huonompi terveys näkyy kutsunnoissa

Jokainen suomalainen mies osallistuu kutsuntoihin sinä syksynä, kun hän täyttää 18 vuotta.

Kapteeni Timo Miettinen työskentelee Maavoimien esikunnan henkilöstöosastolla. Hänellä on selkeä johtopäätös kutsuntatilastoista.

– Mikäli alueen nuorisolla menee huonosti, niin se näkyy myös kutsuntatilastossa. Nuorison terveydentila huononee.

Miettinen on vertaillut kutsuntatuloksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietoihin. Valtakunnalliset terveyserot näkyvät samankaltaisesti myös kutsuntatiedoissa.

Itä- ja pohjoissuomalaisten terveys on tilastollisesti edelleen huonompi kuin länsi- ja eteläsuomalaisten. Kutsuntatilastoissa tämä pätee etenkin Lapin ja Pohjois-Karjalan suhteen.

Pohjois-Savo on oma erityistapauksensa.

– Pohjois-Savossa on ollut ajanjakso, jolloin perusterveydenhuollossa oli mielenterveysasioiden hoito huonolla tolalla. Se näkyi kutsunnoissa muutama vuosi sitten. Palvelukseen määrättyjen osuus tippui vuodessa–parissa huomattavasti, Miettinen kiteyttää.

Kaakkois-Suomen ja Pirkanmaan suurelle erolle ei selkeää selitystä

Koko maan parasta palveluskelpoisuutta Kaakkois-Suomessa Timo Miettinen ei osaa yhdellä syyllä selittää.

Toimittaja tarjoaa keittiösosiologina selitykseksi Suomen suurimpiin kuuluvaa varuskuntaa Kouvolan Vekaranjärvellä. Miettisen mukaan suuri varuskunta ei selitä ilmiötä kuin korkeintaan osaksi.

Toisaalta, koko maan heikoimmaksi jäävä palveluskelpoisuus Pirkanmaalla jää myös vaille selvää selitystä, poikkeukseksi. Maakunta kuuluu kuitenkin terveeseen ja vauraaseen Suomeen.

Yhdeksi syyksi Miettinen arvelee päihteiden merkitystä Tampereen seudulla.

– Valitettavasti sielläkin esimerkiksi päihteet joskus, vaikka ei suurinta osaa näyttelekään, mutta näyttelee kuitenkin, Timo Miettinen muotoilee asian.

Ylen haastattelema tamperelainen opiskelijakaksikko olettaa hyvien työ- ja opiskelumahdollisuuksien selittävän Pirkanmaan muuta maata heikompaa kykyä ja intoa varusmiespalvelukseen.

Ajatus saa tukea työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoista, viime joulukuun luvuista.

Kaakkois-Suomessa alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli Suomen korkein (19,5 %). Pirkanmaalla (13,1 %) ja Uudellamaalla (8,0 %) ikäryhmän työttömyys oli vähäisempää.

Toisaalta, kuitenkaan Keski-Suomessa (18,5 %) korkea työttömyys ei nostanut varusmiespalvelukseen lähtijöiden osuutta yli maan keskiarvon.

Nuorten miesten terveys heikkenee, mielenterveyshäiriöt lisääntyvät

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt on suurin yksittäinen lykkäysten ja vapautusten syy. Ja mielenterveys syynä on yleistynyt.

– Kannan nuorison fyysisestä ja psyykkisestä terveydentilasta huolta. Suunta on huolestuttava. Erityisesti on lisääntynyt vapautuksen perusteena mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, Timo Miettinen Maavoimien esikunnasta listaa.

Viime vuoden kutsunnoissa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt olivat syynä puolessa tapauksissa (49 %), joissa nuori mies vapautettiin palveluksesta rauhan aikana tai hänet määrättiin uusintatarkastukseen myöhemmin. Podettiin esimerkiksi ahdistuneisuutta ja masennusta.

Aiempina vuosina mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden osuus palveluskelpoisuuden puuttumiseen on ollut noin neljäkymmentä prosenttia.

Ylipaino, diabetes ja muut ravitsemukseen liittyvät syyt olivat perusteena 17 prosentissa palveluksesta vapautuksissa ja lykkäyksissä. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet olivat syynä seitsemässä prosentissa tapauksissa.

"Kutsunnoissa ollaan jo raa'asti myöhässä"

Timo Miettisen mukaan tilastoista ei pysty päättelemään, piilotetaanko – ja kuinka paljon – mielenterveydellisten syiden taakse yleistä haluttomuutta käydä armeijaa.

Siviilipalvelukseen hakeutuu kutsunnoissa vuosittain puolestatoista prosentista kahteen prosenttiin miehistä.

Miettinen kiittelee toimintaohjelmaa, joka on keskittynyt nuorten mielenterveyden ylläpitoon ja parantamiseen. Hän kaipaa samanlaista myös fyysisen terveyden puolelle.

– Nuorista pitäisi ottaa kokonaisvaltaisempi koppi jo hyvissä ajoin, kouluiässä. Kutsunnoissa ollaan jo raa'asti myöhässä, Miettinen tuumaa.

Varusmiespalvelus on vähentynyt vuosikymmenen aikana

Päättyneen vuosikymmenen aikana kutsunnoissa varusmiespalvelukseen määrättyjen miesten osuus on tasaisesti pienentynyt.

Kun vielä vuonna 2009 varusmiespalvelukseen määrättiin keskimäärin 78 prosenttia 18-vuotiaista miehistä, oli osuus vuonna 2019 tippunut 73 prosenttiin. Luku on pudonnut siis viisi prosenttiyksikköä.

Puolustusvoimat itsekin on vaikuttanut varusmiesten vähenemiseen. Palveluskriteerejä kiristettiin vuonna 2006, koska keskeytykset lisääntyivät.

Nykyisin usempi yksittäinen vähäisempi syy saattaa johtaa palveluksen lykkäämiseen tai palveluksesta vapautukseen. Esimerkiksi ylipaino yhdistettynä huonoon toimintakykyyn voi johtaa varusmiespalveluksen lykkäämiseen, vaikka ylipaino yksin ei lykkäykseen johtaisi.

Lopulta joka kolmas mies jättää armeijan käymättä

Velvollisuus suorittaa varusmiespalvelus päättyy sen vuoden lopussa, kun mies täyttää 30 vuotta

Viime vuonna päättyi 1989 syntyneiden velvollisuus varusmiespalvelukseen. Heistä 66 prosenttia suoritti varusmiespalveluksen.

Kymmenen vuotta aiemmin vastaavasta ikäluokasta vielä 79 prosenttia kävi armeijan. Pudotusta siis peräti 13 prosenttiyksikköä.

Kaikki kutsunnoissa varusmiespalvelukseen määrätyt miehet eivät siis lopulta käy armeijaa tai keskeyttävät palveluksen. Kaiken kaikkiaan kolmasosa miehistä jättää armeijan käymättä.

Puolustusvoimien kannalta tilanteen tekee hankalaksi se, että yhtä aikaa vähenee kyky ja halu varusmiespalvelukseen sekä ikäluokkien koko pienenee. Eli on vähemmän nuoria miehiä, jotka voisivat käydä armeijan.

Maavoimien komentaja Petri Hulkko onkin toivonut vapaaehtoisten naisten määrän kaksin- tai kolminkertaistamista varusmiespalveluksessa. Komentajan ajatuksen mukaan vapaaehtoiset naiset voisivat korvata miehet, jotka eivät jostain syystä kykene varusmiespalvelukseen.

Voit keskustella jutusta maanantaihin 24.2.2020 kello 23:een asti.

KATSO LISÄÄ:

Tamperelaiskaksikko: oma vakaumus este varusmiespalvelukselle

Jo joka kolmas mies jättää armeijan käymättä – Maavoimien mukaan yhdessä asuminen ahdistaa osaa miehistä

Puolustusministeri on valmis harkitsemaan kutsuntojen ulottamista naisiin – Kaikkonen uskoo yleiseen asevelvollisuuteen mutta kaipaa lisää sotilaita

Saharan autiomaasta lentänyt valtava hiekkapilvi haittaa pahoin lentoliikennettä Kanariansaarilla. Pöllyävä hiekka heikentää näkyvyyttä.

Kaikki saarille suuntautuva lentoliikenne on toistaiseksi keskeytetty. Saarille matkalla olevat lennot ohjataan muille lentokentille.

Lennot keskeytettiin eilen lauantaina kolmelle saariryhmän lentokentälle. Ne avattiin yön aikana lennoille, mutta tänään viranomaiset ovat estäneet saapuvat lennot kokonaan.

Saarilta lähtee edelleen lentoja poispäin.

Espanjan ilmaliikenneviranomainen Aena kehottaa, etteivät matkailijat tulisi Kanariansaarten lentokentille, elleivät ole saaneet vahvistusta sille, että lento lennetään.

Aena tiedotti illalla, että vaikeat sääolot ovat vaikuttaneet ainakiin 144 lentoon.

Finavia: Lentoja peruttu

Suomen Finavialta kerrotaan, että Kanariansaarilta olisi tänään pitänyt tulla yhdeksän lentoa, niistä neljä on peruttu. Huomenna tulossa on 8 konetta, joiden tilanteesta ei toistaiseksi ole tietoa.

Helsinki-Vantaan lentokentän lähtevien lentojen luettelossa tänä iltana on yksi Norwegian-yhtiön lento Teneriffalle. Se on peruttu.

Hiekkamyrsky saartoi talvilomaa viettäviä turisteja Kanariansaarille, kun lentokenttiä suljettiin ja lentoja peruttiin

Kanariansaarilla vallitsee erittäin tuulinen sää. Tuulenpuuskat yltävät jopa hirmumyrskyn lukemiin, eli 33 metriin sekunnissa. Viranomaiset julistivat eilen saarille poikkeustilan ja kehottivat ihmisiä välttämään autolla ajoa ja rannikkoalueita sekä pitämään ovet ja ikkunat suljettuina.

Sää estää myös veden pudottamisen Gran Canarian saarella riehuvan maastopalon sammuttamiseen.

Espanjan ilmatieteen laitos kertoo, että tuulinen sää jatkuu huomiseen maanantaihin asti.

Ihminen ei ole ainoa olento, jolle siirtymäkausi lapsesta nuoreksi tarkoittaa mielialojen vuoristorataa. Tuoreen tutkimuksen mukaan myös naudoilla on ailahteleva murrosikä, jonka jälkeen yksilön luonne palautuu vasikka-aikojen kaltaiseksi.

Tuotantoeläinten mielialat ovat alkaneet kiinnostaa tutkimuskohteena sitä mukaa kuin kuluttajat ovat havahtuneet vaatimaan tietoa olosuhteista, joissa heidän ruokansa on kasvatettu.

Tyypillinen tutkimusmenetelmä on sen tarkkailu, miten eläimet reagoivat uusiin tilanteisiin. Lehmät ovat osoittautuneet varsin hötkyilemättömiksi niin vasikkoina kuin aikuisina, mutta kanadalaistutkimuksessa tarkasteltiin ensi kertaa, mitä tapahtuu vasikka- ja aikuisiän välisinä kuukausina.

Brittiläisen Kolumbian yliopiston tutkimuskohteena oli lauma holsteininkarjaa normaalilla lypsykarjatilalla. Tutkimuksen alkaessa lehmävasikoita oli 65 ja sonnivasikoita 24.

Sonnivasikoista ja muutamasta lehmävasikastakin tieto jäi osittaiseksi, sillä karja-auto kävi noutamassa ne heti sen jälkeen, kun ne oli vieroitettu emonsa maidosta. Tutkimuksessa ei puututtu tilan tuotannon tavanomaiseen kulkuun.

Mustavalkoiset, suuret holsteinit ovat vastikään ohittaneet ruskeat ayshiret Suomen yleisimpänä lehmärotuna. Holsteineista heruu enemmän maitoa ja niitä pidetään sopuisempinakin kuin ayshireja.

Eri elämänvaiheissa tehdyillä persoonallisuustesteillä selvitettiin eläinten reaktioita uuteen ympäristöön, ihmisiin ja asioihin. Yksilöiden välillä havaittiin selviä eroja.

– Jotkin vasikat ja lehmät menivät heti tarkastelemaan uutta ihmistä tai esinettä ja ryhtyivät tutkimaan outoa ympäristöä. Toiset seisoivat liikkumatta paikallaan koko testin ajan, kertoo professori Marina von Keyserlingk.

Havaintojen perusteella lehmät jaettiin kahteen persoonallisuusryhmään: rohkeisiin ja varovaisiin. Jako osoittautui varsin vakaaksi. Varovainen ja ujo pikkuvasikka oli luonteeltaan samanlainen myös vartuttuaan hiehoksi ja vielä vanhemmaksi.

Yllättäväksi kuitenkin osoittautui se muutaman kuukauden jakso, jolloin naudat saavuttivat sukukypsyyden. Noina kuukausina niiden käytös heitteli tavalla, joka teini-ikäisen vanhemmista tuntuisi varsin tutulta. Niiden persoonallisuus näytti muuttuvan, tutkijat summaavat.

He arvelevat, että taustalla jylläävät samat voimat kuin ihmisteineillä. Kehossa tapahtuu suuria muutoksia, niin kasvuna kuin hormonaalisesti, mutta vaikutukset eivät ole vain ulkoisia.

Puberteetti-ikäisten steroidihormonit lisäävät agonistista käyttäytymistä, Royal Society Open Science -verkkolehdessä julkaistussa tutkimuksessa päätellään.

Agonistisesti käyttäytyvä yksilö on vuoroin hyökkäävä, vuoroin pakeneva ja välillä tyynnytteleväkin.

Ihmisen murrosikää on luultu eläinkunnan ainoaksi

Tutkijoiden mukaan vasikoiden persoonallisuutta voidaan käyttää tiloilla hyödyksi arvioitaessa, mitkä menestyvät aikuisina parhaiten – kunhan ei erehdytä vetämään johtopäätöksiä murrosikäisistä.

Aiemmat tutkimukset, muun muassa ruotsalaisen Linköpingin yliopiston tutkimus muutaman vuoden takaa, ovat osoittaneet, että hermoileva lehmä antaa vähemmän maitoa kuin reipas. Syynä on muun muassa se, että stressi vie lehmältä ruokahalua.

Silkkojen hyötynäkökohtien lisäksi kanadalaistulokset osoittavat, että ihmisten ja lehmien psykologiassa on enemmän yhteistä kuin moni luulisikaan. Aiemmin on oletettu, ettei muilla eläimillä ole murrosiän tunnekuohuja, ei edes lähimmillä sukulaisillamme simpansseilla ja bonoboilla.

Evoluution on arveltu tuoneen murrosiän nykyihmisen vaivoiksi vasta 200 000 vuotta sitten, jolloin lajimme jo vaelsi yksin kehityspolkuaan.

Miksi? Siihen ei ole vastausta, josta tutkijat olisivat yhtä mieltä. Vain se on selvää, että ison vaivan täytyy olla maksu jostakin merkittävästä edusta koko lajille.

Eläinten käytökseen puberteetin on luultu tuovan vain lisääntymiskumppaneista käytyjä yhteenottoja ja niiden harjoittelua, naaraille ei sitäkään. Kanadalaistutkijoiden pitkäaikainen lehmien seuranta kertoo toista.

Parin vuoden takainen hiiritutkimus puolestaan osoitti, että puberteettihormonit saattavat haitata aivojen oppimisprosesseja, mistä tutkijat vetivät johtopäätöksiä myös ihmislapsiin.

Murrosiän käynnistyminen painaa naarashiirien aivokuoressa nappulaa, joka aiheuttaa oppimishäiriöitä, kuvailee apulaisprofessori Linda Wilbrecht yhdysvaltalaisen Berkeleyn yliopiston tutkimustuloksia.

Kokeissa osalle hiiristä aiheutettiin murrosikä hormonipistoksilla, ja toisilta sen käynnistyminen estettiin. Testissä kätkettiin kauramuroja puulastujen sekaan. Lastut oli käsitelty neljällä eri hajulla.

Kun kukin hiiri oli oppinut, minkä tuoksuisesta astiasta herkkupala löytyi, sen paikkaa vaihdettiin, joten hiiret joutuivat uusimaan etsintänsä. Tutkijat havaitsivat, että puberteetti heikensi uuden oppimista.

Aivokuvissa puberteetin käynnistyminen näkyi selvinä muutoksina hermosolujen välisessä yhteydenpidossa sillä aivokuoren alueella, joka säätelee oppimisen lisäksi keskittymiskykyä ja käyttäytymistä.

Vaikka tutkitut olivat hiiriä, tulokset voivat Wilbrechtin mukaan olla sovellettavissa myös tyttöihin. Joillakin tytöillä on ensimmäisiä merkkejä murrosiästä jo seitsenvuotiaina, jolloin jopa perustaitojen oppiminen on vielä kesken. Tutkimuksen tulokset kannattaisi ottaa huomioon, Wilbrecht sanoo.

Lue myös:

Empatiakyky tippuu murrosiässä, ja se voi tehdä nuoresta kiusaajan – tähän yritetään puuttua teknologian avulla

Tietovuotaja Julian Assangelta ei puutu valovoimaisia tukijoita. Lontoossa luovutusoikeudenkäynnin kynnyksellä järjestetyssä mielenosoituksessa häntä puolusti niin muotiguru Vivienne Westwood kuin Pink Floyd -yhtyeen Roger Waters.

Paikalla oli myös Australiasta saapunut Assangen 75-vuotias isä. John Shipton pitää Assangen luovuttamista Yhdysvaltoihin kuolemantuomiona pojalleen.

– Kaikki hänen ihmisoikeutensa on rikottu. Koko prosessi on mätä, Shipton sanoi mielenosoittajille lauantaina.

Julian Assange ehti pakoilla oikeutta Ecuadorin suurlähetystössä Lontoossa 7 vuotta kunnes hänen turvapaikkansa viime vuoden huhtikuussa peruttiin.

Juhlitusta tietovuotajasta tuli kiistelty hahmo

Julian Assange nousi kansainväliseen julkisuuteen vuonna 2010, kun hänen perustamansa Wikileaks-sivusto paljasti tietoja Yhdysvaltojen hallituksen ja sotavoimien väärinkäytöksistä Irakissa ja Afganistanissa.

Mediayleisön tietoisuuteen iskostui etenkin video, jossa yhdysvaltalaissotilaat teurastivat Apache -helikopteristaan viattomia siviilejä kuin tietokonepelissä.

Tuolloin Assangea juhlittiin laajasti sankarina, mutta pian suosio alkoi hiipua.

Syytökset seksuaalirikoksista Ruotsissa tekivät hänestä monen mielessä vastenmielisen henkilön.

Samalla entiset yhteistyökumppanit kritisoivat Assangea siitä, että Wikileaks julkaisi salaisiksi luokiteltuja tietoja punnitsematta niiden tärkeyttä yleisölle - tai seurauksia dokumenteissa mainituille henkilöille.

Esimerkiksi Wikileaksin kanssa yhteistyötä tehnyt The Guardian -lehti katsoo kirjoituksessaan, että sensuroimattomien tietojen julkaiseminen oli virhe.

Guardian vaati pääkirjoitussivuillaan myös Assangen lähettämistä Ruotsiin vastaamaan seksuaalirikossyytteisiin, joista Ruotsin syyttäjä nyt on luopunut ennen kaikkea todistuslausuntojen vanhentumisen vuoksi.

Oikeus punnitsee laillisuutta ei Assangea henkilönä

Julian Assange herättää vahvoja tunteita, mutta tänään alkavassa oikeudenkäynnissä punnitaan vain sitä onko hänen luovuttamiselleen Yhdysvaltoihin oikeudelliset perusteet.

Oikeus ei puutu siihen millainen Assange on henkilönä tai olivatko kaikki hänen tietopaljastuksensa viisaita.

Yhdysvallat syyttää Assangea muun muassa salaisten asiakirjojen varastamisesta. Syytekohtia on 18 ja arvostelua herättää erityisesti sata vuotta vanhan vakoilulainsäädännön käyttäminen perusteissa.

Puolustajien mielestä Assangen luovuttaminen Yhdysvaltoihin toimisi ennakkoesimerkkinä, joka heikentäisi mahdollisuuksia käyttää tietovuotoja journalismin perusteena - ja heikentäisi näin demokraattisia yhteiskuntia.

Assangen oikeudenkäynti on jaettu kahteen osaan. Se jatkuu tämän viikon jälkeen toukokuussa ja päätöstä odotetaan kuukausien päästä.

Sen jälkeen tuloksesta valitetaan korkeampiin oikeusasteisiin – olipa päätös mikä hyvänsä.

Hampurilaiset ovat äänestäneet tänään sunnuntaina osavaltiovaaleissa.

Kaupunkia on viime vuodet hallinnut sosiaalidemokraattien ja vihreiden koalitio. Ovensuukyselyjen mukaan koalitio on saanut vaaleissa hampurilaisilta vahvan tuen.

Kyselyjen mukaan sosiaalidemokraattinen SPD-puolue menettää kahdeksan prosenttiyksikköä kannatuksestaan, mutta pysyy silti selvästi suurimpana puolueena 37,5 prosentin kannatuksella.

Vaalien suurin voittaja ovat vihreät, joiden kannatus yli kaksinkertaistuu edellisistä vaaleista 25,5 prosenttiin.

Aiemmin toiseksi suurimman puolueen asemaa pitänyt kristillisdemokraattinen CDU menettää noin neljä prosenttiyksikköä ja putoaa kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi 11,5 prosentin kannatuksella.

CDU on ollut sekavassa tilassa, koska puolueen puheenjohtaja Anngret Kramp-Karrenbauer ilmoitti kaksi viikkoa sitten, ettei aio jatkaa puheenjohtajana.

Vasemmistolainen Linke-puolue pysyy suunnilleen ennallaan yhdeksässä prosentissa.

Vaalit ovat käymässä kohtalokkaiksi Hampurin vapaiden demokraattien FDP-puolueelle ja äärioikeistolaiselle Vaihtoehto Saksalle -puolueelle (AfD). Vaaleissa on viiden prosentin äänikynnys.

Ovensuukyselyt ennustavat FDP:lle juuri 5,0 prosentin kannatusta, jolla se juuri pysyisi parlamentissa. AfD sen sijaan putoaisi saatuaan vain 4,7 prosenttia äänistä.

Saksaa järkytti muutama päivä sitten Hanaussa sattunut ammuskelu, jossa äärioikeistolainen ja ulkomaalaisvihamielinen mies ampui kymmenen ihmistä.

Hampurin SPD ja sen johtaja Peter Tschentscher kävivät vaalikampanjaa vahvasti ilmastoteemalla ja pyrkivät näin saamaan ääniä vihreiltä. Muita tärkeitä teemoja olivat vuokrien taso ja liikenne.

Lisää aiheesta:

Der Spiegel: SPD klarer Wahlsieger in Hamburg - FDP und AfD müssen zittern

Ahdistaako ilmastonmuutos? Sama täällä.

Muun muassa siksi, että Etelä-Suomessa ei pääse enää nykytalvina hiihtämään. Näin on jatkossa yhä useampana talvena. Lumet ovat huvenneet jo nyt puoleen entisestä, puhumattakaan kuluvasta, lähes lumettomasta talvesta. On matkattava vuosi vuodelta yhä pohjoisemmaksi päästäkseen laduille.

Tänä talvena pitää matkata talvilomalla Lappiin tai Kainuuseen asti lumen perässä. Onko näin myös 10 vuoden päästä? Sitä ei vielä tiedetä. Se riippuu muun muassa siitä, millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi lähivuosina tehdään.

Siksi etsin syksyn aikana kahdeksan tapaa miten päästä ilmastoahdistuksesta ilmastotekoihin.

Tapasin mahtavia tyyppejä, jotka ovat tehneet omilla tahoillaan merkittäviä valintoja ilmaston hyväksi. Vai mitä sanotte Samulista, joka asuu pakettiautossa? Tai Osmasta, joka käyttää 15 vuotta vanhaa kännykkää? Entä Katri, joka sanoo ei pikamuodille ja selviää 50 vaatteella? Tai Kaisa, joka halusi lapsen, ja antaa lapselleen henkilökohtaista hiilibudjettia, kun elää itse kolmasosalla keskivertosuomalaisen päästöistä?

Vinkkejä ja inspiraatiota ahdistuksen tilalle

Nuoret ja nuoret aikuiset ilmastoahdistuvat. Ylen teettämän tutkimuksen mukaan huoli ilmastonmuutoksesta nousi yhdeksi päähuolenaiheeksi.

Kyselystä kävi myös ilmi, että on tarvetta konkreettisille vinkeille, mitä voi itse tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Teimme Ilmasto-Jenni-video- ja podcast-sarjat juuri teitä ajatellen.

Katso Areenassa:

Videoista ja podcasteista saa monia käytännön vinkkejä omaan elämäänsä, jos haluaa toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vaikka monet videoilla esiintyvät ihmiset ovat tehneet isoja tekoja, pienikin teko vie maailmaa parempaan suuntaan. On parempi jättää edes yksi lento lentämättä kuin olla ajattelematta koko asiaa.

Päävastuu ilmastonmuutoksen torjunnasta on poliitikoilla ja yrityksillä, ja ilmastonmuutoksen riittävä torjunta vaatii rakenteellisia muutoksia yhteiskunnassa. Silti yksittäinen ihminenkin voi tehdä paljon ilmaston hyväksi. Siitä on Ilmasto-Jenni-sarjassa monta hyvää esimerkkiä:

• Katri pärjää 50 vaatteella, joita käyttää vuodesta toiseen, ja painaa vaatepäästönsä sillä alas
• Kaisan kolmehenkinen perhe elää yhden suomalaisen keskipäästöillä
• Jonna ja Lotta ajavat biokaasuautoilla
• Suvin lentolakko on kestänyt vuoden ja avannut silmät lomailun mahdollisuuksiin
• Elina on ollut jo 18 vuotta vegaani ja jakaa parhaat reseptinsä nykyään meille kaikille
• Roosa istutti puun taimia sitomaan päästöjä
• Osma käyttää äitinsä vanhaa känykkää ja taistelee kulutuskulttuuria vastaan
• Samuli teki radikaalin valinnan ja muutti pakettiautoon

Jennin ilmastohaaste -podcast-sarjassa haastoin teitä kokeilemaan erilaisia ilmastotekoja. Testiryhmäläiset kokeilivat viikon ajan muun muassa miltä WWF:n suosittelema planetaarinen ruokavalio maistuu, miltä tuntuu asua kylmemmässä kodissa tai miten sujui ensimmäistä kertaa junailu Brysseliin.

Kuuntele Areenassa: Jennin ilmastohaaste -podcast-sarja

Minun hiihtämiseni ei ole mitään naalin rinnalla

Latujen puute on vähäisimmästä päästä ilmastonmuutoksen aiheuttamista ongelmista. Monille eläinlajeille, esimerkiksi naalille, pohjoisemmaksi vetäytyminen on elinehto. Kunnes Jäämeri tulee vastaan.

Hiihtämistä ja vaikkapa ruuantuotannon vaikeutumista maapallolla ilmastonmuutoksen takia ei voi edes verrata keskenään. Silti ne kytkeytyvät toisiinsa. Sekä hiihtämistä että ruuantuotantoa voi vaalia ja suojella samoilla toimenpiteillä.

Monelle suomalaiselle lumen näkeminen ja kokeminen talvella tuntuu olevan jonkinlainen välttämättömyys. Ainakin niin paljon sen perään on etelässä tänä talvena haikailtu. Some täyttyy onnellisista lumikuvista pohjoisempaa.

Ennen ilmastoahdistuksen aikoja moni hoki marraskuussa, että on pakko päästä etelän aurinkoon. Nyt niin ei kehdata enää sanoa. Ehkä sen tilalle on tullut pakko päästä jonnekin, missä vielä on lunta.

Tämä juttu on osa Ilmasto-Jenni-sarjaa, jossa Jenni Frilander etsii (ja löytää) kahdeksan tapaa torjua ilmastonmuutosta ja ilmastoahdistusta.

Lue myös:

Lopettaisinko juuston syömisen vai vaihtaisinko sähköautoon? Kokeile Ylen ilmastolaskurilla, mitkä teot sopivat sinulle ja mikä vaikutus niillä on päästöihin

Aiheesta voi keskustella ti 25.2. kello 23.00 asti.

Israel kertoo tehneensä lukuisia ilmaiskuja palestiinalaisen Islamilainen Jihad -militanttiryhmän kohteisiin Damaskoksessa Syyriassa sekä Gazan kaistalla.

Iskut Damaskoksen alueella vaativat kahden militanttiryhmän taistelijan hengen, kertoo Islamilainen Jihad -järjestö.

Israelin armeija kertoo Twitterissä, että ilmaiskuilla vastattiin palestiinalaisalueilta ammuttuun rakettituleen, joiden kohteena olivat israelilaissiviilit. Raketit eivät aiheuttaneet armeijan mukaan vahinkoja Israelissa.

Syyrian sotaa seuraava Syrian Observatory for Human Rights -järjestö kertoo, että Israelin ilmaiskut kohdistuivat lähelle Damaskoksen kansainvälistä lentokenttää.

Syyrian valtionmedia puolestaan kertoo, että maan ilmapuolustus torjui varhain maanantaina Israelin ilmatulituksen Damaskoksessa.

Tapasin Emilia Kujalan ensimmäisen kerran viime keväänä. Olin sopinut hänen kanssaan haastattelun kiireiseen saumaan. Kujala on kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeutti ja sosiaalipsykologi. Hän oli lopettanut juuri häpeän tunteeseen liittyvän koulutuksen Kuopiossa.

Kävi kuitenkin niin, että onnistuin poistamaan kiireissäni tekemäni haastattelun ja kaikki materiaali katosi bittiavaruuteen.

Hävetti. Jouduin paljastamaan Kujalalle, mitä oli tapahtunut.

Onneksi sain alkuvuodesta mahdollisuuden tehdä haastattelun uudelleen. Puhuimme siitä, miksi inhimillinen moka saa tuntemaan niin voimakasta häpeää. Keskustelun voi kuunnella Yle Areenassa.

Häpeältä suojaudutaan usein haitallisin keinoin

Häpeää tutkinut ja Häpeä-kirjan kirjoittanut Kujala kertoo, kuinka voimakas häpeän tunne on.

– Se lamaannuttaa.

Samaan aikaan tai välittömästi lamaantumisen jälkeen syntyy halu mennä piiloon, paeta paikalta tai taistella. Ikävästä häpeän tunteesta on päästävä eroon mahdollisimman nopeasti.

On tyypillistä, että ihmisellä on jonkinlainen vahva mekanismi häpeän varalle. Mekanismit voivat myös ketjuuntua.

Kujalan mukaan ihminen saattaa reagoida häpeään hyökkäämällä toisia kohtaan, jonka jälkeen hän kokee syyllisyyttä omasta käytöksestään ja jopa rankaisee itseään sen takia.

– Kun tunnistaa, mikä mekanismi itsellään on käytössä, voi käytöstään muuttaa, Kujala sanoo.

Piiloutuminen toisilta ihmisiltä on nykyään helppoa, koska missä vain voi uppoutua oman puhelimen sisältöön. Ihminen voi piiloutua myös itseltään uppoutumalla työhön, liikuntaan tai päihteisiin.

Taisteleva, hyökkäävä reagointi häpeään näkyy lähisuhdeväkivallassa, mutta hyökkäys voi olla myös hienovaraisempi. Yksi esimerkki tästä on huumorin varjolla tapahtuva sarkastinen ja pottuileva puhe toisille.

Kujalan mukaan hyökkäys voi kohdistua myös itseen, jolloin se voi näkyä esimerkiksi syömishäiriönä. Tällöin ihminen pitää aisoissa omaa häpeäänsä rajoittamalla syömistään ja liikkumalla.

Asiantuntijan neuvo: Tee päinvastoin ja vahvista sitä keholla

On hyvä kiinnittää huomiota siihen, miten paljon ja milloin tuntee häpeän tunnetta. Onko se aina oikea tunne oikeassa paikassa?

Tuolloin voi tutkailla millainen tunne häpeä on, millaisia reaktioita se aiheuttaa ja millaisia ajatuksia ajattelee itsestään ja muista. Ja jos näyttää sille, että häpeästä on itselle enemmän haittaa kuin hyötyä, tilanteelle voi tehdä jotain.

Kujalan neuvo on, että häpeällisellä hetkellä voi pysähtyä ja toimia tietoisesti omaa mekanismiaan vastaan.

Jos häpeissään haluaa paeta paikalta ja piiloutua, voi toimia päinvastoin ja tunnustaa häpeävänsä. Itseään voi vielä vahvistaa näissä tilanteissa, kun ymmärtää, miten kehollisia tunteet ovat.

Häpeää tuntiessaan vaipuu helposti kasaan ja pälyilee ympäristöään. Kujalan mukaan kannattaa toimia toisin.

– Laittaa jalat vahvasti lattiaa vasten, suoristaa selän, nostaa pään pystyyn ja katsoo toista ihmistä silmiin, Kujala neuvoo.

Samalla voi hakea itsestään häpeän vastatunnetta, eli myötätuntoa.

Kujala muistuttaa vielä, ettei häpeän tunne aiheuta pelkästään negatiivisia asioita ihmisen elämään.

– Sillä on tehtävänsä, kun ihminen sopeutuu ympäristöönsä ja toimii yhdessä toisten kanssa, Kujala sanoo.

Haluatko päästä eroon liiallisesta häpeästä? Millaisia keinoja olet käyttänyt?

Aiheesta voi keskustella 24.2. klo 23.00 saakka.

Lue myös:

Väärä häpeän tunne eristää muista ihmisistä – nujerra se näillä keinoilla

– Laskin laskurilla päästöjäni, ja se vastasi jotain, että olisin ajanut Suomen päästä päähän jotain 1700 kertaa. Ajattelin, että tää ei oo hyvä, enkä enää voinut sulkea silmiäni, kertoo Suvi Joensivu, 30, heräämisestään lentämisen päästöihin Ilmasto-Jennin videolla.

Suvi ei ole lentänyt nyt vuoteen, ja matkustanut laivallakin vain pari kertaa vuoden aikana.

Miten elämyksiä janoava seikkailija on tämän oikein tehnyt?

– Aloin miettiä motiivejani päästä johonkin reissuun paljon enemmän. Että onks mun pakko päästä sinne, mihin olen haluamassa mennä. Jos vaan haluaa jonnekin reissuun, niin voiko mennä jonnekin muualle? Voiko saman reissukokemuksen saada vaikka Tallinnassa, Suvi sanoo.

Suvin mielestä lentäminen on myös tottumiskysymys.

– Että jos on loma, niin lähden kauas. Se voi olla vaan sellainen ajatusrakennelma, joka ihmisellä on. En enää ihan pysty itselleni perustelemaan, että miksi nyt haluaisin lentää johonkin. Sitten olen jättänyt sen tekemättä.

Kaukomatkailun sijaan Suvi on reissannut lähempänä, muun muassa autolla ja pyörällä.

– Kesällä käytiin poikaystävän kanssa pakettiautolla Norjassa, ja on tehty muutamia pidempiä pyöräretkiä viikonloppuisin. Tallinnassa olen kans käynyt muutaman kerran.

Kuuntele myös Jennin ilmastohaaste -podcastista miten kävi Sini Hirvoselle ja Laura Rostenille, jotka vaihtoivat lentämisen ensimmäistä kertaa junailuun Brysseliin ja Lontooseen:

Yksi lomamatka voi tuhota vuoden päästökuurin

Yksi lomamatka voi tuhota vuoden verran huolella eletyn päästökuurin. Vaikka söisi koko vuoden vegaanisesti, ajaisi vain pyörällä töihin ja vaihtaisi kaikki lamput led-lampuiksi, silti jo yksi Etelä-Euroopan lentomatka aiheuttaa enemmän päästöjä kuin mitä muilla toimilla voi vähentää päästöjä.

Lentomatkailun odotetaan vain lisääntyvän seuraavien 20 vuoden aikana.

Suomalaisten lennoista syntyy jo nyt noin neljän miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt vuodessa. Se on melkein saman verran kuin kaikkien kotimaassa tehtyjen henkilöautomatkojen päästöt. Suomalaiset lentävät toiseksi eniten maailmassa suhteessa väkilukuun!

Tämä juttu on osa Ilmasto-Jenni-sarjaa, jossa Jenni Frilander etsii (ja löytää) kahdeksan tapaa torjua ilmastonmuutosta ja ilmastoahdistusta.

Katso kaikki Ilmasto-Jenni-videot:

Katri pärjää 50 vaatteella, joita käyttää vuodesta toiseen, ja painaa vaatepäästönsä sillä alas

Kaisa hankki vain yhden lapsen – kolmehenkinen perhe elää yhden suomalaisen keskipäästöillä

Jonna ja Lotta ajavat biokaasuautoilla

Suvin lentolakko on kestänyt vuoden ja avannut silmät lomailun mahdollisuuksiin

Elina on ollut jo 18 vuotta vegaani ja jakaa parhaat reseptinsä nykyään meille kaikille

Roosa istutti puun taimia sitomaan päästöjä

Osma käyttää äitinsä vanhaa känykkää ja taistelee kulutuskulttuuria vastaan

Samuli teki radikaalin valinnan ja muutti pakettiautoon

Lue myös:

Lopettaisinko juuston syömisen vai vaihtaisinko sähköautoon? Kokeile Ylen ilmastolaskurilla, mitkä teot sopivat sinulle ja mikä vaikutus niillä on päästöihin

Yle tutki: yllättäen lihansyöntiä ovat vähentäneet eniten yksinasuvat keskisuomalaiset – katso, millaiset ovat kaltaistesi ruokatottumukset

Aiheesta voi keskustella ti 25.2. kello 23.00 asti.

Satakunnan lennoston tukikohdassa Pirkkalassa on reilun kuukauden aikana peilaillut viisi harvinaista komistusta. Ensin nähtiin brittiläistä ja ranskalaista tyyliä, sitten pohjoismaista sulavuutta ja lopuksi esille pääsivät amerikkalaiset lihaskimput.

Eurofighter, Rafale, Gripen, F-35 ja Super Hornet ovat nimiä, jotka saavat median takuuvarmasti liikkeelle.

Kävin itse toimittajana Pirkkalassa tutustumassa niistä yhteen.

Nykyaikaiset hävittäjät ovat minulle, ja ehkä monelle muullekin, hyvin monimutkaisia. Näin siitä huolimatta, että olen seurannut puolustusteollisuutta ja alan kansainvälisiä julkaisuja toimittajana todella pitkään.

Käytännössä joudun siis usein juttua tehdessä tukeutumaan vähintään jossain määrin siihen, mitä koneiden valmistajat kertovat tai mitä on julkaistu ulkomaisissa tiedotusvälineissä.

Suomessa puolustusteollisuuden julkista tarkastelua hankaloittaa vielä se, että täällä ei juurikaan ole riippumattomia alan asiantuntijoita.

Meille toimittajille tarjotaan tuon tuosta matkoja konetehtaille ja joskus sotilastukikohtiin. Itse olen käynyt Saabin tehtailla Ruotsissa kahdesti.

Toki valtaosa tiedotusvälineistä maksaa matkansa itse mutta muu kestitseminen, kuten ruokailut, menevät hävittäjävalmistajan piikkiin.

Näennäisesti avointa viestintää

Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Markus Mykkänen on seurannut meneillään olevan hävittäjäkaupan uutisointia. Hän sanoo huomanneensa, että jutuissa korostuvat hävittäjien hyvät puolet.

– En ole nähnyt, että huonoja puolia olisi kovin paljon käsitelty.

Mykkänen arvelee, että yksi syy kritiikin vähyyteen on kokemuksen puute. Hävittäjäkauppoja tehdään harvoin eikä toimituksilla ole niistä juurikaan rutiinia.

Käytännössä toimittajat joutuvat usein luottamaan niihin asiantuntijoihin, joita Puolustusvoimat tai hävittäjien valmistajat heille järjestävät.

– On esittelytilaisuuksia, joissa lentäjä tai kokenut asiantuntija kertoo, miksi juuri tämä kone on erinomainen vaihtoehto.

Mykkänen uskoo, että median eteen tuotuja haastateltavia on koulutettu etukäteen kertomaan sopivia tarinoita. Lisäksi hävittäjien esittelymateriaali ja kuvat tulevat yleensä suoraan valmistajilta.

Mykkänen johtaa Jyväskylän yliopistossa tutkimushanketta Journalistit lobbaamisen kohteena. Hankkeessa selvitetään, kuinka mediaa käytetään päätöksenteossa ja kuinka toimittajiin kohdistetaan vaikuttajaviestintää.

Edellinen hävittäjävalinta oli yllätys

Edellisen kerran vastaava hävittäjähankinta tehtiin kolmisenkymmentä vuotta sitten. Myös silloin kauppa sai runsaasti tilaa tiedotusvälineissä.

Toukokuussa 1992 valtioneuvosto tiedotti, että Suomen uudeksi hävittäjäksi on valittu amerikkalainen F/A-18 Hornet. Se ei alkuun ollut edes kilpailussa mukana.

Kovin hyvin media ei tuolloinkaan pysynyt mukana kaupan käänteissä, todetaan viime keväänä Turun yliopistossa tarkastetussa pro gradussa.

Aatusamuli Petäjän kirjoittamassa opinnäytetyössä todetaan, että lehdistössä Hornetin valintaan ei juurikaan uskottu.

Esimerkiksi vielä maaliskuussa 1992 suurehkossa maakuntalehdessä julkaistiin juttu, jossa kilpailun voittajaksi veikattiin JAS 39 Gripeniä. Juttu ilmestyi vain pari kuukautta ennen voittajan julkistamista.

Gripen oli ilmeisesti pudonnut pelistä jo aikoja sitten.

Ilmavoimien silloinen komentaja Heikki Nikunen kertoo Ylelle, että Hornetin suorituskyky oli tiedossa jo ennen virallista vertailua mutta silloisten hintatietojen mukaan Suomen määrärahat näyttivät riittämättömiltä.

Nikunen pitää ymmärrettävänä, että media ei uskonut Hornetin valintaan.

–Valinnan yllätyksellisyys johtui varmasti siitäkin, ettei kone ollut mukana ensimmäisellä kierroksella.

Lehdistö pystyi kuitenkin vain arvailemaan koneiden hintoja, sillä valmistajat salasivat tiedot, Petäjä kirjoittaa gradussaan.

Mediassa arvioitiin, että Hornetin hankinta maksaisi korkeintaan 10 miljardia markkaa. Tämäkin näyttää menneen pieleen. Vuonna 1995 Heikki Hiilamo ja Simo Sipola laskivat kirjassaan Aavelasku, että hankintahinnaksi tulee vähintään 16 miljardia markkaa.

Vertailun vuoksi: Puolustusministeriö on ilmoittanut, että nyt tekeillä oleva kauppa maksaa korkeintaan 10 miljardia euroa.

Nikunen muistelee, että Hornetin valinta oli useimmille yllätys, kun tieto tuli julkisuuteen. Yllätystä lisäsi vielä se, että tieto valinnasta ei vuotanut medialle etukäteen.

Nikunen kävi esittelemässä Hornetin valinnan ensin pääesikunnalle, sitten puolustusministeriölle ja puolustusneuvostolle. Sen jälkeen asia meni valtioneuvoston raha-asiain valiokunnalle ja lopuksi valtioneuvostolle.

– Olimme kiitollisia, että tieto ei vuotanut etukäteen. Se olisi todennäköisesti tuottanut paljon väitteitä väärästä ratkaisusta, joiden oikaisuun olisi kulunut aikaa ja energiaa.

Ammattimaiset viestintätoimistot

Päättäjiin ja mediaan pyritään nyt vaikuttamaan aivan eri tavalla kuin kolmekymmentä vuotta sitten.

Toimittajien määrä on vähentynyt ja vastaavasti yritysviestintään sekä viestintätoimistoihin on palkattu lisää väkeä. Yrityksiä edustavat viestintätoimistot tarjoavat medialle valmiita, hyvin kirjoitettuja tarinoita ja sanavalmiita haastateltavia.

– Tiedotteet ovat kovien ammattilaisten kirjoittamia. Lisäksi ehdotetaan haastateltavia ja ihmisiä, joilta saa lisää tietoa, sanoo tutkijatohtori Markus Mykkänen.

Mykkänen kuitenkin korostaa, että päätöksentekoon vaikuttaminen ei sinänsä ole kielteistä vaan se kuuluu demokratiaan.

– Se on tärkeää, että jutussa ilmenee, ketkä ovat päässeet ääneen ja mitä kautta.

Mykkänen pitää mahdollisena, että nytkin tulee jotain hankintahintoihin tai sopimuksiin liittyvää, jota media ei ole huomannut.

Lue lisää:

Katso, miten Suomen nykyisten Hornetien perillistä testataan – epävarmuus Super Hornetin tulevaisuudesta jatkuu

Gripen E on testeissä Pirkkalassa ja ensi kertaa Ruotsin ulkopuolella – Saab kehuu koneen uudenaikaisuutta, mutta onko se valmis?

Onko amerikkalainen häivehävittäjä hintansa arvoinen? Viisi kysymystä tänään Suomessa testattavasta F-35:stä

Ranskan hävittäjäehdokas testilennoilla Suomen taivaalla – Ranskalaiset korostavat yhteistä EU-puolustusta ja Rafale-hävittäjän taistelunäyttöjä

Katso, miten Eurofighteria testataan Tampereen taivaalla – vanhentuuko kone käsiin, ja 4 muuta keskeistä kysymystä hävittäjäehdokkaasta

Suomi tekee miljardikaupat ja ostaa hävittäjät, joiden toimivuudesta ei ole takeita enää 2040-luvulla – silti ostamatta jättäminen ei ole vaihtoehto

Suden epäillään tappaneen koiran Iitissä viikonloppuna.

Poliisin mukaan koira oli jäänyt ulkoiluttajiltaan kateisiin lauantaina kello 13 aikoihin Lyöttilän suunnalla Iitissä.

Pian koiran kadottua ulkoiluttajat olivat nähneet suden. Koira löytyi kuolleena katoamispaikan läheisyydestä sunnuntaina.

Toinen todennäköinen susihavainto tehtiin sunnuntaina aamupäivällä Kouvolan Pilkanmaalla Lamminkulmalla. Poliisilla ei ole tietoa, onko kyseessä sama eläin.

Sini Hirvonen ja Laura Rosten junailivat Brysseliin ja Lontooseen, vaikka muut suomalaiset lentävät toiseksi eniten maailmassa.

Sini ja Laura kertoivat kokemuksistaan Jennin ilmastohaaste -podcastissa.

Kauanko parin päivän työmatkaan hurahti aikaa maata pitkin?

– On yllättänyt se, kuinka paljon todella meni aikaa kahden päivän konferenssiin; seitsemän vuorokautta tähän edestakaiseen matkaan. Minulla meni jo kahden ja puolen päivän työaika, kun suunnittelin ne välit, mitä kuljetaan milloinkin ja ostin matkaliput, niitäkään ei tietenkään saanut yhdestä paikkasta, listaa Sini asioita, jotka ihmetyttivät maata pitkin matkailussa ensikertalaista.

Hermot menivät myös, kun Brysselin juna pyyhälsi ohi.

– Konduktööri vakuutteli meille, että ehditte kyllä. Kun juostiin aseman halki kohti oikeata junaa, se oli minuuttia aikaisemmin lähtenyt, Sini kertoo.

Sekä Sini että Laura toivoisivat ennen kaikkea palvelua, josta eri maiden junalippuja voisi ostaa yhdestä paikasta.

– Tehkää sellainen palvelu!

Katso myös Ilmasto-Jenni -videolta, miten elämyksiä janoava seikkailija Suvi Joensivu on selvinnyt yli vuoden lentolakostaan, ja miten hän on sen oikein tehnyt:

Suomalaiset lentävät toiseksi eniten maailmassa

Lentomatkailun odotetaan vain lisääntyvän seuraavien 20 vuoden aikana. Tekniikan kehityskään ei pysy mukana siinä, että jatkuva lentämisen lisääntyminen kasvattaa päästöjä.

Suomalaisten lennoista syntyy jo nyt noin neljän miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt vuodessa. Se on melkein saman verran kuin kaikkien kotimaassa tehtyjen henkilöautomatkojen päästöt. Suomalaiset lentävät toiseksi eniten maailmassa suhteessa väkilukuun!

Tämä juttu on osa Ilmasto-Jenni-sarjaa, jossa Jenni Frilander etsii (ja löytää) kahdeksan tapaa torjua ilmastonmuutosta ja ilmastoahdistusta.

Katso Areenassa:

Ilmasto-Jenni videosarja - kahdeksan tapaa miten päästä ilmastoahdistuksesta ilmastotekoihin

Kuuntele Areenassa:

Jennin ilmastohaaste -podcast-sarja

Aiheesta voi keskustella ti 25.2. kello 23.00 asti.

Lauantain kova tuuli aiheutti vaarallisen näköisen tilanteen Ahvenanmaalla.

Turusta matkaan lähtenyt Tallink Galaxy ohitti todella läheltä laiturissa kiinni olleen Baltic Princessin Maarianhaminan satamassa.

Rannalta kuvatulta videolta näkee, kuinka lähellä laivat kävivät toisiaan. Kriittisimmät hetket näyttävät olevan noin 10:25 min kohdalla laivojen keulien lähestyessä toisiaan.

Tallink-Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd kertoo, että tilanne oli kuitenkin kapteenilla koko ajan hallinnassa.

– Tilanne on ollut haastava, mutta kapteenin mukaan kaikki on tehty ihan hallitusti, Nöjd sanoo.

Lauantaina Maarianhaminassa tuuli 25 metriä sekunnissa. Tuulen takia Galaxy joutui tekemään käännöksen eri paikassa kuin yleensä.

Satama-altaassa laivat voivat ohittaa läheltä toisiaan, koska nopeudet ovat alhaisempia. Nyt tuuli painoi laivoja lähemmäs toisiaan.

Nöjdin mukaan törmäys ei kuitenkaan ollut lähellä, vaikka se saattaa kauempaa näyttää siltä.

– Kapteeni näkee kyllä komentosillalta laivojen etäisyydet, Nöjd sanoo.

Lue aiheesta lisää:

Viime yön myrskytuuli jätti jälkeensä kaatuneita puita ja sähkökatkoja – meriveden korkeus kääntynyt laskuun

Vaarallisen voimakas tuuli puhaltaa sunnuntain vastaisena yönä – puita kaatuu, sähköt katkeavat, meriveden korkeus nousee, joet tulvivat

Hiekkamyrsky sulki lentokenttiä Kanariansaarilla, lentoja Suomeen on peruttu – huono lentosää voi jatkua jopa maanantaihin

Jämsäläinen Mitja Hirvonen, 17, näpyttelee keskittyneenä läppäriä erityistä tukea tarvitsevien luokassa. Luokkahuone sijaitsee yhdessä Ammattiopisto Spesian toimipisteistä, Jyväskylän keskustassa Kauppakeskus Forumissa. Hän aloitti liiketoiminnan kolmevuotisen perustutkinnon opiskelun viime syksynä.

– Tämä on todella hyvä ala tulevaisuuden työllistymisen kannalta, sanoo Hirvonen.

Spesian opiskelijat tarvitsevat yksilöllistä tukea opintoihinsa, sillä heillä voi olla haasteita esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa, oppimisvaikeuksia tai kehitysvamma. Spesiassa voi opiskella kahteenkymmeneen eri ammattiin, mutta valmistumisen jälkeen palkkatöihin pääseminen on vaikeaa.

Suomessa on 30 000 työikäistä kehitysvammaista, joista ainoastaan 500–600 tekee palkkatyötä.

Luokassa on Hirvosen lisäksi kymmenkunta muuta opiskelijaa, ammatillinen erityisopettaja ja ohjaaja. Opiskelu tapahtuu pienryhmissä.

Merkonomiryhmän opiskelijat ovat erittäin motivoituneita. Jyväskyläläinen Kaisa Pölkki, 18, opiskelee Spesiassa liiketoimintaa jo toista vuotta. Hän pitää alasta.

– Meillä on täällä Forumissa oma lahjatavarapuoti, jossa saa kohdata oikeita asiakkaita ja heitä saa palvella. Täällä pääsee oppimaan asioita käytännössä, sanoo Pölkki.

Spesialla on 1 300 opiskelijaa ja 650 työntekijää yhdellätoista paikkakunnalla.

Tie ammatilliseksi erityisopettajaksi on pitkä. Taustalla on oma ammatti ja alan korkeakoulututkinto. Erityisopettajakoulutuksen jälkeen osaamista päivitetään lisäkoulutuksilla vastaamaan opiskelijoiden tuen tarvetta.

Koulutetut työntekijät jäävät ilman töitä

Kehitysvammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien nuorten koulutustilanne on Suomessa hyvä. Lähes kaikki halukkaat saavat koulutuksen.

Työn saanti sen sijaan takkuaa. Ammattiin valmistunut erityistä tukea tarvitseva nuori työllistyy harvoin avoimille työmarkkinoille. Usein päädytään tuettuun työhön tai yhteiskunnan rahoittamaan työtoimintaan.

Ammattiopisto Spesiassa huolehditaan, että jokaisella opiskelijalla on opintojen päätyttyä joko työpaikka, jatko-opinnot tai jokin muu vaihtoehto tiedossa.

– Haasteet ovat avoimien työmarkkinoiden puolella. Yritämme lisätä opiskelijoiden osaamisen tunnettuutta esimerkiksi Spesia Puodin kautta. Heidän vahvuuksiensa tultua esille, toivomme heidän saavan töitä, sanoo koulutusjohtaja Jaana Myyryläinen Ammattiopisto Spesiasta.

Kehitysvammaliiton mukaan maassa on tällä hetkellä noin 6 000 koulutettua ja motivoitunutta kehitysvammaista, jotka voisi oikeanlaisella tuella palkata saman tien esimerkiksi kahviloihin ja ravintoloihin keittiötöihin tai siivousalalle: aloille, joilla kärsitään työvoimapulasta.

Liiton mielestä työllistymistä jarruttavat omaisten ja vammaispalveluiden johdon liian varovaiset asenteet.

– Historia on enemmän hoivapainotteista kuin eteenpäin vievää. Eivät ne ole toisiaan poissulkevia asioita. Samalla voi antaa huolenpitoa ja ohjata tuetusti työelämään, sanoo työllistymisen asiantuntija Simo Klem Kehitysvammaliitosta.

Ennakkoluulot ja asenteet ovat monella taholla kehitysvammaisten työllistymisen esteenä, mutta kunnan vammaispalvelujen johdon asenne on liiton mielestä ratkaisevin: työhön ohjaamisessa ei uskalleta ottaa riskejä.

– Jos ohjaava henkilö ei usko oman asiakkaansa potentiaaliin ja työkykyyn, ei häntä silloin myöskään ohjata työelämään, sanoo Klem.

Työhönvalmennus tie työelämään

Joissakin kunnissa on pikkuhiljaa herätty koulutettujen erityistä tukea tarvitsevien nuorten työvoimapotentiaaliin.

Esimerkiksi Jyväskylässä on panostettu viimeisten viiden vuoden ajan vammaispalveluissa työhönvalmennukseen. Siihen ryhdyttiin, kun huomattiin kehitysvammaisten vaikeudet työllistyä.

– Ohjaaja etsii asiakkaalle aktiivisesti sopivaa työpaikkaa. Yhdessä työnantajan kanssa hänelle räätälöidään sen jälkeen sopivat työtehtävät. Ohjaaja on työpaikalla tukemassa töiden aloittamista niin kauan kuin siihen on tarvetta, kertoo vammaispalveluiden palvelupäällikkö Päivi Junnilainen Jyväskylän kaupungilta.

Kuutisen vuotta sitten Jyväskylän kaupungin vammaispalveluiden asiakkaista ainoastaan yksi oli palkallisessa työsuhteessa, nyt heitä on jo 25.

Kehitysvammaliiton mukaan kehitysvammaisen työllistymisessä juuri henkilökohtainen työhönvalmennus on avainsana, mihin kunnissa pitäisi nyt panostaa.

Siivous- ja keittiötöiden lisäksi kiinteistöhuollon ja toimistojen avustavat tehtävät ovat olleet tyypillisimpiä paikkoja, joille työllistytään. Kaupan alalla töitä on ollut tarjolla esimerkiksi pakkaamis- ja hyllytyshommiin.

– Yleensä työ on ollut avustavaa, täydentävää ja suorittavaa työtä, mutta jos oikeanlaista tukea annetaan, niin voi aivan yllättäviäkin mahdollisuuksia tulla vastaan, sanoo Klem.

Monilla Ammattiopisto Spesian opiskelijoilla on erittäin hyvä ammatillinen osaaminen. He ovat tunnollisia, ahkeria ja motivoituneita.

Merkonomiopiskelijat kerääntyvät Spesian luokan oven eteen tauon jälkeen hyvissä ajoin odottamaan opettajaa. Kaisa Pölkki kertoo pitävänsä opiskelussa erityisesti kielistä. Mitään ylivoimaisia vaikeuksia hän ei koulussa ole kohdannut.

– Kaikissa opiskeltavissa aineissa on joitain vaikeita asioita, mutta en ajattele, että en osaa. Sanon, että anna vaan kaikki tehtävät, teen ne kaikki, kertoo Pölkki.

Mitja Hirvonen kertoo haaveilevansa työpaikasta ruokakaupassa. Hän on aiemmin päässyt jo kerran harjoittelemaan kauppaan.

– Se oli tosi kivaa ja rentoa. Täytin siellä hyllyjä, sanoo Hirvonen.

Iso ongelma erityistä tukea tarvitsevien työntekijöiden palkkaamisessa on tiedon puute.

Suomen Yrittäjistä kerrotaan, etteivät työnantajat tiedä riittävästi erityisryhmien potentiaalista. Kaivataan lisää positiivisia esimerkkejä onnistuneista työsuhteista sekä tietoa palkkaamiseen liittyvästä tuesta ja palveluista.

Aiheesta voi keskustella tiistaihin kello 23.00:een asti.

Kevättulvat ovat alkaneet tänä vuonna poikkeuksellisen aikaisin, jo talvella. Tulvarajaa on hätistelty tällä viikolla eri puolilla Etelä-Suomea.

Esimerkiksi itäiseen Suomenlahteen laskevan Kymijoen vesistöt tulvivat tavallisesti huhtikuussa, mutta nyt vesi on vyörynyt teille ja pelloille jo helmikuussa.

Tulvia ei silti voi edes verrata vuoteen 1899, jolloin Valapaton tulva vei mennessään jopa tehdasrakennuksia ja ihmishenkiä. Tuolloin kuuluisa tulva iski pahimmin juuri suurten laskujokien laaksoihin. Kymijoki, Kokemäenjoki ja Vuoksi tulvivat yli äyräiden.

Kouvolasta lähtöisin oleva Pasi Pykälistö on selvittänyt Valapaton tulvan aiheuttamia tuhoja kotiseudullaan Kymenlaaksossa. Vuonna 2017 julkaistuun pro gradu -tutkielmaansa hän hyödynsi muun muassa alueen paikallishistoriasta kertovaa tutkimuskirjallisuutta ja aikakauden sanomalehtiä.

Heinäkriisi

1800-luvun viimeisinä vuosina Suomessa oli koettu pitkä sarja vetisiä ja lumisia talvia. Talvella 1899 oli satanut ennätysmäärä lunta, joka suli nopeasti, kun lämpöaalto saapui Suomeen.

Menneet kesät olivat olleet viileitä ja kosteita. Vettä ei mahtunut varastoitumaan enempää soihin, lampiin ja järviin. Niinpä vesi lähti virtaamaan laskujokia pitkin edelleen merta kohti.

Suurin tulvahuippu osui keskikesään juhannuksen tienoille.

Kymenlaaksossa suurimmat tuhot kohdistuivat maatalouteen. Vuosisadan loppupuolella nälkävuosien jälkeen asukkaat olivat alkaneet kasvattaa karjaa. Eläinten ruokkimiseksi joen varteen rantaniityille ja äyräille oli raivattu rehumaita, joissa kasvatettiin heinää.

Kun vesi nousi yli äyräiden, heinät jäivät veden alle.

– Rehuheinä loppui, joten ihmiset joutuivat myymään ja pakkoteurastamaan eläimiään, Pasi Pykälistö kertoo.

Uimahyppyjä paperikoneilta

Kymijoen varrelle oli jo tuolloin perustettu sahoja ja paperitehtaita. Tulvavesi vei tukkeja mennessään. Veden mukana karkasi myös tehtaiden ja sahojen rakennuksia sekä joen varren asukkaiden rantasaunoja ja aittoja.

– Inkeroisten paperitehtaalta muutama rakennus romahti jokeen, kun vesi huuhtoi ja nosti perustukset mennessään. Kuusankosken tehdaskin jouduttiin sulkemaan. Ihmiset kävivät siellä kesällä uimassa ja hyppivät paperikoneiden päältä veteen.

Joenylityspaikat tukkeutuivat tulvatavarasta, joten jokea oli vaarallista ylittää veneillä.

– Kotkaan vievä rautatiekin jäi osittain tulvaveden alle, joten juna joutui ajamaan veden keskellä, Pykälistö kertoo.

Ihmisiä hukkui

Tulvavedet veivät Pasi Pykälistön mukaan todennäköisesti myös ihmishenkiä. Kuolemantapauksien syyksi ei kuitenkaan tuolloin erikseen mainittu tulvia.

– Tulvavesien takia veneitä kaatui, ja ihmisiä hukkui. Kymijoen suistossakin muutamia kalastajia hukkui sen takia, että kivien päälle koskipaikkoihin rakennettujen lohenkalastuslaitteiden perustukset sortuivat, Pykälistö sanoo.

Vanhojen kalliomerkintöjen mukaan vesi nousi Valapaton tulvan aikana kahdesta kolmeen metriä. Vedenkorkeus vaihteli joen leveyden mukaan. Vesi nousi korkealle joen kapeilla uomilla, mutta laajoilla tasangoilla vesi pääsi tulvimaan pelloille.

1800-luvun lopussa vedenkorkeuden mittaus ei ollut niin tarkkaa kuin tänä päivänä. Ihmiset tekivät merkintöjä vesirajasta, jotta saattoivat myöhemmin hakea korvauksia tulvan aiheuttamista menetyksistä.

– Siinä voi olla vähän sellaista kotiinpäinvetämistä, että viivaa on hilattu ylemmäksi, kuin se on oikeasti ollutkaan, Pykälistö kertoo.

Kymenlaakso oli yksi pahimmista tuhoalueista.

Valapaton tulvan aikaan Kymijoki oli vielä pääosin luonnontilassa. Nykyisin Kymijoessa on kattava seurantajärjestelmä ja mittauslaitteet. Vettä voi padota ja juoksuttaa tulvatilanteen mukaan.

Tämän takia Valapaton tulvan kaltaista tilannetta ei välttämättä enää nähdä.

– Lisäjuoksutukset voidaan aloittaa jo silloin kun havaitaan, että vesimäärä on nousemassa yli riskirajan. Tilanteeseen voidaan näin varautua, Suomen ympäristökeskuksen ryhmäjohtaja, nykyinen kehittämispäällikkö Johanna Korhonen kertoi Ylelle vuonna 2017.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan sään ääreisilmiöt kuitenkin lisääntyvät ilmastonmuutoksen seurauksena.

– Voidaan ajatella, että jos aikaisemmin suurtulvan riski oli kerran 500 vuodessa, tulevaisuudessa riski voikin olla kerran 250 vuodessa, Johanna Korhonen kertoi tuolloin.

Valapaton tulva aiheutti tuhoa myös Tampereella, jonka keskusta painui veden alle. Vettä pääsi sisään tehtaisiinkin. Myös Joensuun keskusta kärsi tulvista. Lappeenrannassa esimerkiksi satamatori peittyi veteen.

Valapatto?

Mistä suurtulva sitten sai nimekseen Valapatto? Samana keväänä vuonna 1899 Venäjän keisari Nikolai II antoi helmikuun manifestin, jolla hän käytännössä julistautui korkeimman vallan käyttäjäksi Suomessa.

Suomalaiset kokivat keisarin rikkoneen maiden välistä suhdetta ja lähtivät viemään asiasta keisarille adressia. Keisari kieltäytyi edes vastaanottamasta adressia.

Suomalaiset kokivat, että keisari oli rikkonut valansa. Valapatto tarkoittaa valanrikkojaa.

– Samana keväänä vedenpinta alkoi nousta ja tuli suuri tulva. Koettiin, että luontokin on mennyt sijoiltaan: vedet tulvivat ja maailma on menossa sekaisin. Ajateltiin, että kun keisari on rikkonut sanansa, koko maailma on menossa tuuliajolle.

Lue lisää: Raju kevättulva alkoi Kymijoessa – kriittinen tulvaraja menee rikki lähipäivinä

Vuonna 1899 iskenyt suurtulva vei talotkin mennessään – uusi tuhotulva on vieläkin mahdollinen

Hiekkamyrskyn takia lamaantunut Kanariansaarten lentoliikenne on normalisoitumassa ainakin toistaiseksi.

Espanjan ilmaliikenneviranomainen Aena kertoi yöllä Twitterissä, että kaikki Kanariansaarten lentokentät ovat taas toiminnassa Teneriffan eteläistä Reina Sofían lentoasemaa lukuun ottamatta.

Aenan mukaan hiekkamyrsky on vaikuttanut tähän mennessä 822 lentoon.

Ilmaviranomainen kehottaa yhä matkustajia varmistamaan oman lennon tilanteen suoraan lentoyhtiöltä.

Helsinki-Vantaalta lähtevien ja saapuneiden lentojen tilannetta voi seurata Finavian sivuilta.

Sunnuntaina viranomaiset estivät kaikki saapuvat lennot Kanariansaarille myrskyn vuoksi.

Viranomaiset julistivat eilen saarille poikkeustilan hiekkamyrskyn takia ja kehottivat ihmisiä välttämään autolla ajoa ja rannikkoalueita sekä pitämään ovet ja ikkunat suljettuina.

Lue myös:

Lentoliikenne Kanariansaarille keskeytetty

Hiekkamyrsky saartoi talvilomaa viettäviä turisteja Kanariansaarille, kun lentokenttiä suljettiin ja lentoja peruttiin