Periksiantamaton, kova neuvottelija, päämäärätietoinen. Valtaa hamuava, jääräpäinen, ovela pelaaja.
Näin puoluetoverit, poliittiset haastajat ja virkamiehet kuvailevat Krista Kiurua (sd.) ministerinä ja poliitikkona.
Perhe- ja peruspalveluministeri Kiurun ja kumppaneiden korona-ajan päätökset ja suositukset ovat koskettaneet jokaista suomalaista. Nyt kaksi vuotta koronarajoitusten alkamisen jälkeen koronaviruksen kanssa on opittu elämään.
Rajoituksista on jäljellä vain maskisuositus.
On siis aika summata sitä, miten Kiuru toimi johtavana koronaministerinä Säätytalon neuvotteluissa, tiedotustilaisuuksissa ja ministeriön uumenissa.
Yle pyysi myös Krista Kiurulta kahteen otteeseen haastattelua, mutta hän ei äitiysvapaan vuoksi halunnut antaa kommentteja juttuun.
Kiurun ympärillä on suuri joukko ihmisiä, jotka ajattelevat hänen toimineen koronatilanteessa oikealla tavalla ja allekirjoittavat korona-aikana tehdyt päätökset ja toimenpiteet. Soraääniäkin on. Paljon.
Kova luu
Krista Kiuru ei ole todellakaan politiikan untuvikko. Porilainen ilmaisutaidon ja filosofian opettaja Kiuru nousi eduskuntaan vuonna 2007 ja on toiminut eri ministeripesteissä vuodesta 2011. Vain Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa vuosina 2015–2019 hän ei ollut mukana.
Ministerin virkaa Kiuru on toimittanut noin seitsemän vuotta. Se on pitkä aika. Vuodet valtakunnan politiikan huipulla koulivat ketä tahansa, mutta Kiuru on ollut kiistakumppanina kova vaalikaudesta riippumatta.
Hänet tuntevat kuvailevat Kiurua ihmiseksi, joka jyrää mielipiteillään neuvotteluissa ja joka tulee neuvottelupöytään lopputuloksen jo päättäneenä.
Jos Kiurun kanssa on samalla puolella, se on sujuvaa ja kiitollista, mutta vastapelurina hänen kanssaan ei ole helppoa olla, vasemmistoliiton kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 2019–2021 toiminut Aino-Kaisa Pekonen aloittaa.
– Kun on eri puolella ja joutuu väittelytilanteeseen, se vaatii voimia. Hän on siinä tosi taitava.
– Kiuru voi puhua vaikka tunnin tai kaksi, sillä hän ei ilmeisesti vaan väsy. Hän on tosi sinnikäs. Hallituksessa osa ministereistä kokee sen raskaaksi, Pekonen toteaa.
Toisaalta Pekonen kuvaa Kiurua peräänantamattomaksi ja asioihin perusteellisesti perehtyväksi. Hän ei esitä vastalauseita vailla tietopohjaa. Pitkät monologit ja sitkeä neuvottelutapa voivat olla myös vahvuus.
Osa haastateltavista sanoo, että Kiuru on korona-aikana ollut oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Hän on ministeriaikana hoitanut paitsi koronakriisiä, myös sote-uudistusta.
– Arvostelijoita riittää aina, mutta kuka omasta mielestään olisi hoitanut tämän postin paremmin. Sanon, että jotkin tähtikartat ovat olleet Suomessa kohdallaan, sanoo sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Kiurun toimintaa seurannut puoluetoveri Heidi Viljanen (sd.).
Monet ovat kuitenkin tyytymättömiä Kiurun toimintatapoihin. Useat Ylen haastattelemat lähteet epäilevät, että oman tahdon läpi saaminen on ollut korona-asioissa Kiurulle ja hänen edustamalleen sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) niin tärkeää, että hallituskumppaneille ei ole aina jaettu kaikkea koronaan liittyvää tietoa ennen päätöksentekoa.
Yle on keskustellut kolmen toisistaan riippumattoman lähteen kanssa, jotka kaikki ovat olleet keskeisesti mukana koronaneuvotteluissa.
He arvostelevat STM:ää siitä, että ministeriö on jättänyt useita kertoja näyttämättä kaikkea saatavilla olevaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijatietoa neuvotteluissa. Tai THL:n kannasta näytettiin vain “oma tulkinta siitä”.
THL on ollut koko koronakriisin ajan tärkein asiantuntijatietoa tuottava laitos, ja sen näkemyksellä on ollut paljon painoarvoa. Varsinkin kun hallitus on omien sanojensa mukaan pyrkinyt rajoittamaan perusoikeuksia tarkkarajaisesti, oikeasuhtaisesti ja välttämättömistä syistä.
Kaksi lähdettä kertoo, että “valikoidun tiedon esittämistä” tapahtui silloin, kun STM ehdotti koulujen sulkemista korkeiden koronatartuntalukujen vuoksi tai esitti, että mahdollisuutta tulla Suomeen ulkomailta tiukennettaisiin selvästi. THL ei pitänyt tiukennusta pandemian hillitsemisen kannalta järkevänä.
STM:n ylin virkamies, kansliapäällikkö Kirsi Varhila, kiistää väitteen tiedon valikoinnista. Hänen mukaansa kaikki THL:n tuottama tieto on ollut avoimesti saatavilla koko ajan, ja useat ministerit ovat olleet myös itse suoraan yhteydessä THL:ään eri käänteissä.
Syytökset THL:n lausuntojen panttaamisesta ovat Varhilalle tuttuja. Hän sanoo, että STM:ää on syytetty “valikoidun tiedon esittämisestä” erityisesti silloin, kun THL:n poikkeava kanta olisi vastannut paremmin syyttäjän omia poliittisia tavoitteita. Välillä neuvotteluissa on myös sivuutettu THL:n näkemyksiä, jos ne eivät ole olleet sen hetkisten tavoitteiden mukaisia, Varhila kommentoi.
Yksi lähteistä pohtii Ylen haastattelussa, ettei ministeriön toiminta ole välttämättä aina ollut tahallista. Hän sanoo, että monesti STM:ssä on ollut vain niin kiire, ettei kaikkia oleellisia tietoja ole ehditty lähettää muille hallituskumppaneille.
– Nyt puhutaan yksittäisistä kerroista, jolloin on saattanut tulla fiilis, että jotakin jätetään tahallaan toimittamatta, lähde sanoo.
– Kiire on ollut melkoinen, mutta päätöksenteon on aina perustuttava tietoon, ja silloin kyllä omaa toimintaamme on tarkasteltava kriittisesti, Varhila kommentoi.
Varhila on ministeriön ylin virkamies ja ministereiden oikea käsi. Hänellä ja Kiurulla on myös yhteinen tausta: molemmat ovat porilaisia demareita.
Asiantuntijat jäivät jalkoihin
Aino-Kaisa Pekonen oli Kiurun läheinen työkaveri sosiaali- ja terveysministeriössä kahden vuoden ajan. Kun pandemia alkoi runnella Suomea, hallitus keskitti voimansa iäkkäiden ja riskiryhmien terveyden suojelemiseen.
Pekosen mukaan jokainen ministeri pyrki toimimaan oudossa tilanteessa parhaalla mahdollisella tavalla.
– Tilanne oli hirveän uusi ja koko ajan kartutettiin tietoa. Kuten kaikki muutkin, Krista Kiuru halusi pitää oman tonttinsa puhtaana.
Uudenlaisesta tilanteesta kertoi myös se, että vain hyvin harvat kiistivät koronakriisin alussa rajoitusten tarvetta. Paine koronarajoituksia kohtaan alkoi kasvaa vasta, kun kriisi ei mennyt nopeasti ohi.
Pekonen arvioi, että Kiurun toimintaa selittää vahva tahto tehdä asiat omalla vastuualueella oikein ilman isoja virheitä.
– Jos analysoin Kristaa, niin hän ottaa todella vakavasti oman vastuunsa. Se on näkynyt tässä, että hän on pitänyt terveydenhuollon ja kantokyvyn puolia kynsin ja hampain, Pekonen sanoo.
Kiurun toiminta on ollut niin tarmokasta, että esimerkiksi asiantuntijoiden eriävät näkökannat ovat jääneet välillä jalkoihin.
– Jos ministerillä on oma agenda, ei ole mitenkään poikkeuksellista, että sitä (asiantuntijoiden tallomista) tapahtuu, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoo suoraan.
– Pitäisi verrata muihin ministereihin. Eikö jokainen ministeri tallo? hän lisää.
Palautevyöry on osunut Kiuruun joka suunnasta
Asiantuntijat eivät ole ainoita, joita Kiuru on voinut töytäistä koronalinjauksillaan. Välillä Kiuru on keulinut muiden ministereiden ohi.
Moni asia on tullut julkisuuteen siten, ettei hallituskumppaneille ole kerrottu etukäteen asiasta, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sanoo.
Henrikssonilla on tästä omakohtaista kokemusta, sillä STM linjasi Kiurun johdolla pakkokaranteeneista elokuussa 2020. Se tarkoitti, että riskimaista saapuvien olisi pakko jäädä kahdeksi viikoksi karanteeniin Suomeen tultuaan.
Ahvenanmaasta vastaavana ministerinä pakkokaranteeni osui Henrikssoniin, sillä hän joutui selittämään Kiurun yhtäkkistä linjausta ilman parempaa tietoa ollessaan vierailulla juuri Ahvenanmaalla
Matkustusrajoitukset ja toiminta raja-alueilla ovat Henrikssonille läheisiä, koska RKP:llä on ollut aina tiiviit suhteet Suomen länsinaapuriin. Tämän lisäksi Ahvenanmaan terveydenhuollolle Ruotsista tulevat lääkärit ja hoitajat ovat erittäin tärkeitä. Yhteistä rajaa on myös pohjoisessa Suomessa pitkästi Ruotsin ja Norjan kanssa, eikä raja ole alueen asukkaille kummoinen asia.
– Suomi on hyvin moninainen maa ja eri osissa maata eletään arkea eri tavalla. Tämä one size fits all -ajattelu ei sopinut ollenkaan karanteeneista päätettäessä, Henriksson sanoo.
Hallitus kävi Kiurun ilmoituksen jälkeen iltakoulussa pelisääntökeskustelun siitä, miten rajoituksista kerrotaan julkisuuteen.
Kiuru on puolustanut omaa kotipesäänsä kovillakin rajoitustoimilla ja -päätöksillä: peruspalveluista vastaavana ministerinä – ja varsinkin pandemian keskellä – hän on halunnut pitää kiinni siitä, että kaikille tarvitseville riittää sairaalapaikkoja.
Kilpailevan hallituspuolueen edustaja kuitenkin arvioi, että Kiurulla ja STM on "näkökulma kaventunut" korona-asioissa.
Julkisuudessa on arvosteltu varsin laajasti hallituksen, viranomaisten ja Kiurun sekavaa viestintää korona-ajan toimenpiteistä ja rajoituksista. Myös SDP:n kansanedustaja Heidi Viljanen myöntää, että viestinnässä olisi ollut parantamisen varaa.
Kansliapäällikkö Varhila kiinnittäisi viestinnän sijaan huomiota Suomen lakeihin. Hänen mukaansa Kiuru on onnistunut hyvin koronatoimisssa kankeasta lainsäädännöstä huolimatta.
Tammikuun alussa hallituskumppanit keskusta ja RKP halusivat siirtää Kiurun pois koronaministerityöryhmän johdosta ja korvata hänet pääministeri Sanna Marinilla (sd.). Heitä hermostutti Kiurun viestintä etäkoulusuosituksesta.
Kiuru kertoi pitkäaikaista koronatautia koskevassa tiedotustilaisuudessa, että kouluihin palaaminen ei ole turvallista joululoman jälkeen. Useat halllituskumppanit pitivät tätä uhkakuvien maalaamisena ja pelotteluna.
Aino-Kaisa Pekosen mukaan Kiuru puolustaa välillä oman hallinnonalan asioita loppuun asti jopa sillä kustannuksella, että ei näe riittävästi toisen ministerin ja ministeriön puolta asioista.
– Hän ei aina pysty näkemään sitä, miten asia tulee vaikuttamaan toisen sektoriministerin asioihin.
Ministerin oikea käsi, Kirsi Varhila, on tästä eri mieltä. Hänen mukaansa erityislaatuisinta Kiurun päätöksenteossa on se, kuinka monisyisesti hän osaa niitä tehdä.
– Hän ymmärtää, miksi jokin päätös kannattaa tehdä tietyssä ajankohdassa. Hän ennakoi, millaisia vaikutuksia sillä on johonkin asiaan. Hän pitää tiukasti tekemistään päätöksistä kiinni.
Varhilan mukaan tiukka päätöksissä pysyminen voi olla myös heikkous. Kiuru voi olla jääräpäinen, ja se on näkynyt myös ministeriön virkakunnalle.
– Hänen kanssaan saa käydä useampiakin keskusteluja, jos virkanäkemys on toisenlainen, Varhila myöntää.
STM:n ja THL:n välillä on kipinöinyt korona-aikana useaan otteeseen. Hallituspuolueista arvioidaan, että koronasta johtuva turnausväsymys on hetkittäin leimahtanut julkisiksi kiistoiksi.
Yksi hallituslähde sanoo, että keskinäisessä miekkailussa ei ole mitään mieltä.
– Molemmissa on väsyneitä ihmisiä, joilla varmasti olisi muussa tilanteessa tahansa enemmän järkeä päässä säilyttää kasvonsa.
Yhteistyö on yksi asia, jossa Kiuru on jossain määrin epäonnistunut korona-aikana, arvioi kansliapäällikkö Varhila.
– Muut hallituspuolueet ja poliitikot eivät ole aina olleet hänen tavoitteissaan mukana, ja tämä on varmasti tuottanut pettymyksiä, hän toteaa.
Ongelmia yhteistyössä pohtii myös Henriksson.
– Yhteistyö tarkoittaa sitä, että istutaan yhdessä pöydässä ja mietitään ratkaisuja, eikä sitä, että myöhään illalla tai saman päivän aikana pyydetään päätettäviin asioihin kommentteja, joita ei kuitenkaan oteta huomioon.
Myöhään illalla vääntäminen on näkynyt myös virkakunnalle, Varhila kertoo.
– Välillä Kiurun kanssa on pitänyt käydä keskustelua siitä, mihin kaikkeen ministeriön virkakunta taipuu, ja onko asioiden tekeminen mahdollista annetussa aikataulussa.
Kiuru koki olleensa isossa vastuussa
Krista Kiurulla on ollut peruspalveluministerinä vastuu huolehtia oikeudesta elämään ja terveyteen. Ministerivastuussa olleelle Kiurulle pahin skenaario olisi ollut sairaaloiden toiminnan romahtaminen.
Monet hallituskumppanit ymmärtävät Kiurun toimintaa tästä näkökulmasta.
– Hän on sanonut monesti suoraan, että kamerat eivät osoita keitään muita hallituksen ministereitä, kun kysytään, miksi mummoille ei ole riittänyt hengityskoneita sairaalassa, kilpailevan hallituspuolueen edustaja sanoo.
Oikeusministeri Henriksson ei täysin allekirjoita tätä analyysiä koronavastuusta. Hänen mukaansa kriisistä suoriutumisesta on vastuussa koko hallitus.
– Kiuru on joskus unohtanut, että me kaikki kannamme vastuuta päätöksistä. Joskus on tullut tunne, että hän ajatteli olevansa yksin vastuussa, Henriksson sanoo.
Kirsi Varhila kokee, että STM on jäänyt yksin koronasotkussa.
– Sillä perusteella, että kyseessä on tartuntatauti, kaikki kaatuu meille. Olemme poliittisessa vastuussa, virkavastuussa, median pyöritettävänä ja kaikki kura kaatuu meidän niskaamme. Ymmärrän hyvin, ettei tähän rooliin kukaan muu halua, Kirsi Varhila sanoo.
STM:n ja perhe- ja peruspalveluministerin asema on noussut lähes ennennäkemättömälle tasolle tällä hallituskaudella. Emeritusprofessori Heikki Paloheimo hakee esimerkkejä 50 vuoden takaa.
– Sosiaali- ja terveysministeriön rooli on korostunut yhtä paljon viimeksi 1970-luvulla, kun politiikan kuumana perunana oli uuden kansanterveyslain säätäminen.
Ministeriön roolia on nostanut paitsi koronakriisi, myös sote-uudistuksen läpivienti.
Mikä muuttui, kun Kiuru poistui näyttämöltä?
Irvileuat ovat sanoneet, että hallitus uskalsi purkaa rajoituksia vasta, kun Krista Kiuru jäi sairauslomalle ja sen jälkeen äitiyslomalle helmikuun alkupuolella.
Koronarajoituksia oli kuitenkin mahdollista purkaa myös siksi, että koronatilanne helpotti. Tehohoidon tarve laski, eikä sairaaloissa ollut hoidossa koronapotilaita yhtä paljon kuin aiemmin.
Suomen koronaluvut esimerkiksi kuolemien suhteen ovat olleet varsin matalia koko pandemian ajan. Yhdysvaltalaisen mediataloBloombergin tammikuun lopussa tekemän analyysin mukaan Suomi on hoitanut koronaa lukujen valossa kolmanneksi parhaiten koko maailmassa.
Suomi on menestynyt hyvin myös muissa kansainvälisissä vertailuissa. Esimerkiksi saksalaislehti Der Spiegel nosti Suomen kärkeen, kun se vertaili eri maiden koronarajoituksia, ylikuolleisuutta, kansantaloutta ja rokotuskattavuutta.
Tilanne on kääntynyt huolestuttavampaan suuntaan jälleen maaliskuussa, kun potilaita on virrannut varsinkin osastohoitoon.
Ylen haastattelemien lähteiden mukaan rajoitusten purkamisessa oli kuitenkin oma merkityksensä sillä, että Kiuru jäi pois töistä. Yksi hallituskumppaneista sanoo, että pääministeri näytti kaapin paikan hallituksessa, kun hän ilmoitti rajoitusten purkamisesta.
Nyt Kiuru ei ole pitämässä pitkiä ja vaikeita monologeja siitä, miten asioita ei voi tehdä, kilpailevan hallituspuolueen edustaja huomauttaa.
Harva kuitenkaan uskoo, että koronapolitiikassa tapahtuu mitään radikaalia. Kiuru palaa syksyllä takaisin perhevapaaltaan, ja eri arvioiden mukaan Aki Lindén (sd.) jatkaa Kiurun jalanjäljissä sijaisuutensa ajan.
Äitiyslomansa aikana Kiuru ehtii hetken hengähtää jatkuvasta koronaväännöstä. Kiurun henkinen sietokyky ja palautuminen on ollut varmasti kovilla parin vuoden ajan, toteavat muun muassa Varhila ja Pekonen.
– Hän on ottanut kaiken sen vihan niskaansa vastaan, mitä on tullut. Kaikki sen takia, jotta hän on voinut hoitaa oman ministeripestinsä kunnialla, Pekonen sanoo.
– En tiedä mistä hän henkisen voimavaransa ammentaa, mutta paljon sitä on, Varhila sanoo.
Voit keskustella aiheesta 28.3. klo 23 asti.
Lue myös
Ministeri Krista Kiuru sai lapsen: "Kaikki meni hyvin, ja voimme hyvin"