Alppihiihto

Andreas Romar (syöksy, super-g, alppiyhdistetty)

Ampumahiihto

Kaisa Mäkäräinen
Mari Laukkanen
Venla Lehtonen
Suvi Minkkinen
Laura Toivanen
Tuomas Grönman
Olli Hiidensalo
Tero Seppälä

Freestyle

Joona Kangas (slopestyle)
Jimi Salonen (kumpareet)
Jussi Penttala (kumpareet)

Lumilautailu

Enni Rukajärvi (slopestyle ja big air)
Kalle Järvilehto (slopestyle ja big air)
Peetu Piiroinen (slopestyle ja big air ja halfpipe)
Rene Rinnekangas (slopestyle ja big air)
Roope Tonteri (slopestyle ja big air)
Janne Korpi (halfpipe)
Markus Malin (halfpipe)
Anton Lindfors (lumilautakrossi)
Kotiin jäävä varamies: Ville Paumola

Hiihto

Johanna Matintalo
Laura Mononen
Riitta-Liisa Roponen
Aino-Kaisa Saarinen
Kerttu Niskanen
Krista Pärmäkoski

Martti Jylhä
Anssi Pentsinen
Lauri Vuorinen
Ristomatti Hakola
Matti Heikkinen
Iivo Niskanen

Maastohiihtojoukkue täydentyy vielä mahdollisesti 1-4 hiihtäjällä 28.1. mennessä.

Mäkihyppy

Julia Kykkänen
Antti Aalto
Janne Ahonen
Andreas Alamommo
Eetu Nousiainen

Viides mies nimetään 28.1. mennessä.

Yhdistetty

Hannu Manninen
Leevi Mutru
Arttu Mäkiaho
Ilkka Herola
Eero Hirvonen

Pikaluistelu

Pekka Koskela
Mika Poutala
Elina Risku

Taitoluistelu
Emmi Peltonen

Curling (mixed doubles)

Oona Kauste
Tomi Rantamäki

Lue lisää:

Anne Kyllönen ei vielä olympiajoukkueessa, mutta saa näyttöpaikan Seefeldissä

Tässä on Leijonien joukkue olympialaisiin – nuoret tähdet Tolvanen ja Heiskanen mukana

Räty, Tapani ja Välilä tähtinä – Pyeongchangiin lähtevät Naisleijonat selvillä

Seitsemän ja puolen tunnin työpäivä sekä lyhyt kotimatka kirpeässä pakkassäässä kotiin vaimon ja pienen Seo Woo -vauvan luokse on eteläkorealaiselle Hakhyun Kimille luksusta.

Kim muutti perheensä kanssa joulukuussa Kajaaniin Etelä-Korean Kyonggin metropolialueelta läheltä Soulia. Kim työskentelee koodaajana kajaanilaisessa kasvavassa Critical Force -yrityksessä. Mobiiliräiskintä Critical OPS -pelistään tunnetun suomalaisyrityksen leivissä työtunnit pysyvät kurissa, ja niin pomolle kuin muillekin kollegoille voi jutella vapaasti.

Se on eteläkorealaiselle ja monille muille yrityksen kansainvälisistä pelintekijöistä uutta ja ihmeellistä, sillä esimerkiksi Etelä-Koreassa peliala on raskas ja hierarkinen.

Koreassa pelialalla työpäivät voivat venyä jopa 12–14 tunnin mittaisiksi. Erityisen rankkoja ovat "crunchit" eli viikkojen tai kuukausien mittaiset ylityörupeamat ennen pelin julkaisua. Silloin töitä painetaan hurjia päiviä ja yöt saatetaan nukkua pelifirman asuntolassa.

Korealaiselle suomalainen työkulttuuri tuntuu muutenkin rennommalta.

– Koreassa pomo sanoo mitä pitää tehdä. Se on toisaalta hyvä, koska se on suoraa, mutta myös huono asia. Esimerkiksi eräänä päivänä varatoimitusjohtaja käski muuttaa osan pelistä. Meidän kuului vain totella, ilman kysymyksiä, kertoo kymmenisen vuotta pelialalla ollut Hakhyun Kim.

– Täällä on enemmän vapautta, ja saan tehdä enemmän sellaista työtä mitä haluan tehdä. Pidän suomalaisesta tyylistä, Kim jatkaa.

Samanlaisia huomioita on tehnyt myös Critical Forcen apulaistuottaja Sallamaari Janhunen, joka työskentelee sekä Suomessa että Etelä-Koreassa. Janhusen mukaan Suomessa vapaa-ajan ja työn suhteen tärkeys tiedostetaan paremmin.

Janhunen arvelee, että Suomessa pelialalla on työskentelypaikkana parempi maine.

– Kun olen kertonut Koreassa olevani pelialalla, ihmiset sanovat että okei, sä teet varmaan aika paljon töitä. Koreassa vanhemmat eivät suosittele lapsilleen pelialaa. Sanoisin, että siellä pelialalla työskenteleminen ei ole niin trendikästä, vaan se nähdään ammattina muiden joukossa, Janhunen kertoo.

Mukavat työolot eivät ole kuitenkaan tärkein syy, miksi korealaiset Hakhyun Kim ja hänen vaimonsa Dami Park muuttivat maapallon toiselle puolen. Kun myös lähes kolmen vartin pituiset työmatkat ovat poissa, vapaa-aikaa on paljon.

– Täällä on kylmää, mutta voin viettää paljon enemmän aikaa perheeni kanssa. Tämä on siis juuri sitä, mitä odotinkin, tuore kainuulainen Kim kertoo tunnelmistaan.

Suomalaisen pelialan kattojärjestö Neogamesin johtaja KooPee Hiltusen mukaan suomalainen työtahti tuntuu monista korealaisista inhimillisemmältä kuin kotimaassa. Se merkitsee paljon etenkin perheellisille. Suomi tunnetaan maana, jossa raskaat crunchit eivät ole arkea.

– Suomella on se etu kilpailussa, että ihmisille jää enemmän aikaa elämiseen, Hiltunen sanoo.

Pelialaa kiusaa globaali työntekijäpula

Hakhyun Kimin kaltaiset pelintekijät ovat kasvaville peliyrityksille äärimmäisen tärkeitä, sillä pelialan suurin haaste on työntekijöiden löytäminen. Suomalaisen pelialan kattojärjestö Neogamesin johtaja KooPee Hiltusen mukaan etenkin kokeneista työntekijöistä on maailmanlaajuinen pula.

Syynä on nuoren alan nopea kasvu. Neogamesin julkaiseman uusimman Peliala 2016 -selvityksen mukaan noin 18 prosenttia Suomen peliteollisuuden työntekijöistä tulee ulkomailta. Jo 5–10 vuoden työkokemuksen kartuttaneet tekijät ovat pelialalla kuumaa kamaa.

– Peliala on suhteellisen nuori ala ja nousuvaihetta on eletty nyt kymmenen vuotta. Pula johtuu siitä, että työntekijöiden määrä ja kokemuksen karttuminen eivät ole pysyneet toimialan kehityksen tahdissa. Tilanne on sama kaikkialla maailmassa, ja senioritason työntekijöistä kilpaillaan kovasti, kertoo Hiltunen.

Critical Forcella työskentelee ihmisiä 13 eri maasta: muun muassa Yhdysvalloista, Portugalista, Espanjasta ja Virosta. Korealaisia perheitä on muuttanut Kajaaniin jo kolme ja neljäs on tulossa. Kasvun on mahdollistanut yhtiön syksyllä 2016 saama miljoonarahoitus eteläkorealaiselta NHN Entertainmentilta.

Rahoituksen jälkeen alkoi tapahtua: yritys perusti toimiston Souliin ja yhtiön työntekijämäärä nousi 20:stä 70:een. Työvoiman löytäminen on myös Critical Forcen suurin haaste.

– Eksperttitason osaajia on vaikea löytää, koska peliala kasvaa niin voimakkaasti ja kysyntä on kova, tiedottaja Raisa Krogerus kertoo.

Yritys on laajentanut myös Kajaanin Kauppakadulla sijaitsevia tilojaan. Krogeruksen mukaan ensimmäisten korealaisten muutettua Suomeen sana mukavasta työpaikasta levisi, ja sen jälkeen rekrytointi on ollut helpompaa. Sen helppous on yllättänyt apulaistuottaja Sallamaari Janhusen.

– On melkein helpompaa saada tänne porukkaa Koreasta kuin Helsingistä. Korealaisia kiinnostaa todella paljon Suomen luonto, koulutusmahdollisuudet ja sosiaaliturva. Kuva Suomesta on tosi hyvä, Janhunen kertoo.

Kajaanissa koodattua Critical Forcen lippulaivapeliä Critical OPSsia on ladattu noin 30 miljoona kertaa. Peli on ollut jo pidemmän aikaa soft lauchissa, ja se aiotaan julkaista virallisesti tänä vuonna. Jatkossa kajaanilaisyritys aikoo panostaa entistä enemmän e-urheiluun.

Suomalainen musta huumori ei aina toimi

Loppuunpalaminen on pelialan työntekijöiden yleinen ongelma. Critical Forcella pyritään välttämään sitä viimeiseen asti.

– Yrityskulttuurilla on vahva merkitys, eli meillä työntekijöistä pidetään huolta ja crunchia ei tehdä laisinkaan. Se on tapa lähes kaikissa pelifirmoissa ja raskas työntekijöille, kertoo Critical Forcen tiedottaja Raisa Krogerus.

Monikansallista työyhteisöä yhdistää intohimo peleihin, mutta kansainvälisyys tuo arkeen myös pulmia.

Kun herään aamulla, olo tuntuu pirteältä ilman kahviakin. Hakhyun Kim

Critical Forcen työkielenä on englanti. Krogerus kertoo, että värikkäässä työyhteisössä on kiinnitettävä huomiota muun muassa huumoriin.

– Suomalainen huumori on välillä aika mustaakin, joten sellaisiin asioihin on kiinnitettävä huomiota, kun tullaan erilaisista taustoista. Onneksi peliala on sinänsä vapaamielistä, että muualtakin tulleet ihmiset pääsevät kuitenkin äkkiä mukaan leikinlaskuun.

Suomessa kahviakin kuluu vähemmän

Kylmää ja pimeää. Se oli ensimmäinen vaikutelma, kun korealaisperhe laskeutui joulukuussa Kajaanin piskuiselle lentoasemalle. Silti perhe on viihtynyt Suomessa hyvin. Maahanmuuttajia on kummastuttanut moni suomalaisille hyvin arkiselta tuntuva asia, kuten ruokakaupat ja tasainen maisema.

Hakhyun Kimin vaimo Dami Park on kiinan opettaja, ja haluaisi tulevaisuudessa tehdä työtä Suomessa. Nyt hoidettavana on kuitenkin pieni Seo Woo. Park mainitsee Kajaanin hyviksi puoliksi vesiliikuntakeskus Kaukaveden ja ison ruokakaupan, Prisman.

Miljoonakaupunki Soulissa hengityssuojaimet ovat arkinen näky. Niillä suojaudutaan ilmansaasteilta ja flunssaepidemioilta. Suomessa maskeja ei tarvitse.

– Kun herään aamulla, olo tuntuu pirteältä ilman kahviakin. Koreassa tuntui, että ilmansaastealueilla tarvitsin enemmän kahvia. Pidän puhtaasta ilmasta todella paljon, kertoo Kim.

Myös Etelä-Koreassa paljon matkustanut Critical Forcen apulaistuottaja Sallamaari Janhunen on Korean niemimaalla huomannut, kuinka suuri etuoikeus puhdas hengitysilma on.

– Siellä ovat suurkaupungin saasteet. Ihmiset kulkevat maskit päällä ja siitä tulee ihan oikeita terveysongelmia. Se on minulle suomalaisena todella iso asia, miten puhdas meidän luontomme on. Siitä kannattaa pitää kiinni.

Janhunen kertoo, että Suomessa korealaiset ovat ihmetelleet, kun kadut eivät kuhisekaan ihmisiä. Tulijat ovat kuitenkin olleet melko hyvin perillä pohjoisen olosuhteista.

– Kaikilla ollut kuitenkin aika realistinen kuva. Ehkä he ovat olleet hieman yllättyneitä siitä, miten vähän Suomessa tapahtuu ulkona.

Kimin perhe muuttaa pian Critical Forcen tarjoamasta väliaikaisesta asunnosta omaan kotiin. Kim ja Park haluaisivat jäädä pohjoiseen ja kasvattaa pienen Seo Woon Suomessa.

– Luulen, että suomalainen koulutusjärjestelmä on tarpeeksi hyvä. En huolehdi vielä korealaisesta kulttuurista, mutta jossain vaiheessa haluaisin, että hän viettää jonkin aikaa Koreassa, vaikkapa vaihto-oppilaana, Kim sanoo.

– Perjan... parjan..., syyrialaismies tapailee vihreän hedelmän nimeä. Rovala-opiston opettaja Johanna Putaansuu korjaa sanan päärynäksi ja jatkaa muilla hankalankuuloisilla hedelmillä, sellaisilla kuin viinirypäle ja vesimeloni.

Hiba Abdulkarim Al-Muarrawi ja Mahmoud Al-Futeini leikkaavat muiden kurssilaisten kanssa hedelmien kuvia vihkoonsa ja kirjoittavat viereen suomenkieliset nimet. Pitkä odotus päättyi marraskuussa, kun aikuisten kotoutumiskurssi viimein alkoi.

– Pidän opiskelusta todella paljon. Kerran kaupassa sekoitin numerot ja ymmärsin hinnan väärin. Sitten opiskelin numerot kunnolla, jotta väärinkäsityksiä ei enää tulisi, Hiba kertoo ja paljastaa vielä oppineensa paljon enemmän kuin puoliso Mahmoud.

– Mahmoud ihmettelee, kuinka ehdin tehdä kaiken, valmistaa ruokaa, siivota, opiskella, Hiba nauraa.

Mahmoud myöntää auliisti olleensa laiskempi opiskelija ja turvautuvansa kaupassa Google-kääntäjään siinä missä Hiba kaivaa sanat omasta päästään.

Suomessa on kiire odottamaan

Vaikka suomen sanat eivät ole Mahmoudin päähän tarttuneet, suomalaiset tavat ovat. Mies pitää huolen, että tapaamisista ei myöhästytä kuten Syyriassa vaan niihin mennään viisi minuuttia etuajassa.

– Kun minulla kestää pukeutumisessa, Mahmoud aina hoputtaa pitämään kiirettä, ettemme myöhästy, Hiba kertoo.

Sodan keskeltä Aleppon miljoonakaupungista paenneen perheen vanhemmat kiittävät vuolaasti Sodankylässä saamaansa vastaanottoa. Osansa kiitoksista saavat autokorjaamon Antti, ihana Sanna ja avulias Hanna sekä kaikki ne kaupassa hymyilleet tuntemattomat sodankyläläiset.

– Ihmiset ovat niin kohteliaita, että emme edes tunne oloamme ulkomaalaisiksi.

Naapurikunnasta Pelkosenniemeltä kaksi pakolaisperhettä on lähtenyt etelään ja Sodankylän syyrialaisistakin jotkut ovat muutosta puhuneet. Al-Futeineilla ei sellaista harkita, vaan vanhemmat uskovat lastenkin oppivan kielen paremmin kun ympärillä ei ole muita ulkomaalaisia. Kaksi vanhinta lasta , Ahmad ja Amira aloittivat koulunkäynnin jo huhtikuussa.

– Suomessa tosi paljon lunta. Minä ei tykkää paljon lunta. Jalkapallo ei tule hyvin. Tosi kylmä tulee, kertoo 12-vuotias Ahmad suomeksi tuntemuksistaan.

Perheenäiti opetteli pyörällä ajon

Tieto talven paukkupakkasista sai isän hankkimaan auton koulukyytejä varten. Talviajon opettelu oli oma lukunsa.

– Oli tosi haastavaa opetella ajamaan jäisellä ja lumisella tiellä. Ajoin 30 - 40 kilometrin tuntivauhdilla, en uskaltanut ajaa lujempaa, Mahmoud muistelee alkuaikoja. Nyt hän käy muiden syyrialaismiesten kanssa kahden viikon välein Rovaniemellä; rukoilemassa ja itämaisessa ruokakaupassa.

– Kaikki on mennyt hyvin ja ajan nykyään ihan nopeusrajoitusten mukaan, mies kertoo. Vieressä istuva puoliso ei kuitenkaan lupaa tulla kyytiin ennen kuin kesällä.

Perheen lapset viihtyvät ulkona ja nauttivat lumesta, Ahmadin pikkusisko Amira lapioi lumilinnaa. Äitiä huolettaa kroonisesti se, onko lapsilla kylmä, mutta vanhemmat itse vakuuttavat pakkasissa pärjäävänsä. Ainoa hankaluus, jonka Hiba haluaa Sodankylässä vietettyjen kuukausien jälkeen tuoda esiin on pimeys. Sitä aurinkoisemmat ovat muistot Lapin kesästä ja yöttömästä yöstä.

– Opettelin ajamaan polkupyörällä ja poimin marjoja. Eniten pidän mustikoista. Teimme niistä mehua ja jäätelöä, ja söimme mustikoita sellaisenaan, perheenäiti muistelee kesää. Marjametsään pääsyä hän odottikin silloin, kun perhe saapui loskaiseen Sodankylään.

Hymyn varjoon jää ikävä kotikaupunkiin Aleppoon. Monet lähisukulaiset käyvät yhä omaa selviytymistaisteluaan vedettömässä, sähköttömässä ja pahoin tuhoutuneessa suurkaupungissa.

Lähes kaikki kalastuksenvalvojat ovat lopettaneet valvonnan Kotkan vesillä. 15 kalastuksenvalvojasta ainakin 12 on pannut pillit pussiin.

Kalastuksenvalvojien mielestä kaupunki on myöntänyt verkko- ja rysälupia liian hövelisti. Valvojat haluavat rajoittaa verkkokalastusta sen takia, että kalakannat elpyisivät ja kalaa nousisi enemmän Kymijokeen.

– Toivomme, että kalakantoja kehitettäisiin. Viime vuonna verkkokalastusta rajoitettiin, mutta tänä vuonna saa taas kalastaa, miten lystää, sanoo Kymenlaakson Kalastuksenvalvojat ry:n puheenjohtaja Jani Paananen.

Kalastuksenvalvojat vaativat kaupungilta yhteistyötä kalastuslupapäätöksissä.

– Kalaportaisiin on laitettu miljoonia rahaa. Toivomme, että kalastusmatkailuyrityksiä ja valvojia kuultaisin verkkolupapäätöksissä, sanoo Jani Paananen.

Korkeakosken kalatie avattiin toissa kesänä, mutta kalat lähtivät nousemaan joen yläjuoksulle hitaasti. Viime vuonna Korkeakosken heittolaiturilla saatiin 76 lohen saalis, kun vuonna 2002 määrä oli 1700. Myös Langinkoskenhaarassa saaliit ovat pienentyneet murto-osaan 2000-luvun alusta.

– Saaliit osoittavat, että jokeen ei nouse tällä hetkellä juurikaan kalaa. Pelkästään tämän pitäisi herättää ajatuksia. Olemme turhautuneita, kun joen lohimäärän eteen on tehty vuosia töitä, mutta kokonaisuutta ei oteta huomioon.

"Heillä on agenda"

Kalatalouden Keskusliiton mukaan kalastuksenvalvojien mielenilmaukset ovat Suomessa hyvin poikkeuksellisia.

– Minun korviini tämä on ensimmäinen tapaus. Tiedän, että Kymijokisuussa on puhuttu paljon siitä, missä ja milloin saa kalastaa, sanoo Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Vesa Karttunen.

Vapakalastajat ja verkkokalastajat ovat olleet pitkään eri linjoilla kalatalouspoliitikassa, mutta Karttusen mielestä Kotkan kalastuksenvalvojat ovat nyt asettuneet väärällä tavalla vapakalastajien puolelle.

– Heillä on selvästi agendana verkkokalastuksen alasajo ja vapakalastuksen edistäminen, vaikka heidän pitäisi keskittyä pykälien valvomiseen. Kalastuksenvalvojien tehtävänä ei ole eriarvoistaa pyyntitapoja eikä vetää kalatalouspolitiikkaa.

Karttunen ei usko, että verkkokalastus kaataisi Korkeakosken kalaportaiden idean, jos esimerkiksi kalastuslaissa edellytetty kalaväylä on toimiva ja pidetään lain edellyttämällä tavalla vapaana pyydyksistä.

– Tähän tarvitaan toimivaa kalastuksenvalvontaa. Vaelluskalojen liikkumismahdollisuuksiin ja eri pyyntitapoihin otetaan jatkossa kantaa vuonna 2019 toimintansa aloittavien kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnittelun yhteydessä.

Kaupunki haluaa neuvotella

Kotkan kaupunki on valmis neuvottelemaan kalastuskäytännöistä Kotkan vesillä. Kaupungingeodeetti Kirsti Ruutiaisen mukaan käytäntöjä linjattiin viimeksi vuonna 2016, ja niitä on mahdollisuus tarkastella uudelleen tarpeen mukaan.

— Kaupungin tavoitteena on ohjata kalastusta esimerkiksi Kantasatamassa siten, että tilaa on niin vapaa-ajan- kuin ammattikalastajillekin.

Ruutiaisen mukaan Kotkan vesille myönnetyt verkko- ja rysäkalastusluvat eivät ole uusia, vaan uusittuja vanhoja lupia. Lupien lukumäärä ei ole kasvanut. Sen sijaan lupia on rajoitettu siten, että Kantasatamasta on poistettu kaksi rysää ja verkkokalastuksen aluetta on rajoitettu.

— Toivon, että kalastuksen suhteen päästään hyvään vuoropuheluun. Kalastajatkin toivovat, että kalastusluvat ovat riidattomia. Keskustelemalla löytyy varmasti kompromissi, johon kaikki voivat olla tyytyväisiä, Kirsti Ruutiainen toteaa.

Financial Times -sanomalehden naistoimittaja Madison Marriage osallistui jo yli 30 vuoden ajan järjestettyyn The Presidents Club -gaalaillalliseen, jonka tarkoituksena on kerätä varoja hyväntekeväisyyteen.

Lontoon The Dorchester -hotellissa järjestettyyn tapahtumaan osallistui 360 politiikan ja talouselämän sekä viihdeteollisuuden vaikuttajaa – kaikki miehiä. Tilaisuuteen oli lisäksi palkattu 130 "viihdyttäjää" – kaikki naisia.

Ja heidän joukussaan siis myös todellisen ammattinsa salannut toimittaja Marriage.

Naiset, jotka saivat illan työstä 150 punnan palkkion, pyydettiin pukeutumaan paljastaviin ja ihonmyötäisiin vaatteisiin.

Marriage kirjoitti tapahtumassa näkemästään runsaasti julkisuutta saaneen jutun, missä hän kertoo itsensä ja lukuisten naisten joutuneen tapahtumassa seksuaalisen häirinnän ja ahdistelun kohteeksi.

– He laittoivat kätensä hameeni alle, koskettivat takapuoltani, asettivat kätensä lantiolleni, vatsalleni ja vyötärölleni täysin odottamatta, Marriage kertoo BBC:n haastattelussa.

Artikkelin paljastukset ovat johtaneet muun muassa tapahtumaan osallistuneen Britannian opetusministeriön korkea-arvoisen johtajan David Mellerin eroon.

Lontoolaiset Great Ormond Streetin sairaala ja Evelina Londonin lastensairaala, joiden toimintaa gaalaillallisen tuotoilla on rahoittettu, ilmoittivat tänään palauttavansa saamansa lahjoitukset.

Monet tapahtumaa sponsoroineet yritykset vetivät siltä tukensa, ja lopulta The Presidents Club ilmoitti lopettavansa toimintansa.

Kauppakeskus Zsar Outlet Villagen rakentaminen Vaalimaalla on täydessä vauhdissa. Suomen ja Venäjän rajalle nousevan ostoskylän pääurakoitsijaksi on valittu lahtelainen Salpausselän Rakentajat Oy.

Suomen ensimmäinen outlet-kylä avautuu asiakkaille loppuvuodesta 2018.

Ensimmäisessä vaiheessa Zsariin tulee noin 60 muoti- ja kodintarvikeliikettä.

— Tällä hetkellä noin 30 prosenttia tiloista on vuokrattu ja noin 15 prosentista neuvottelut ovat loppusuoralla. Suurin osa tiloista on varattu, kertoo Zsar-hanketta vetävän East Finland Real Estate Oy:n toimitusjohtaja Sami Vainiomäki.

Liikkeet suoraan brändien hallussa

Brändivalikoimasta tulee suomalaisittain poikkeuksellinen. Vuokralaisiksi tulevat muun muassa Armani, Flavio Castellani, Guess, Hugo Boss ja Nike. Liikkeet myyvät tuotteensa 30-70 prosenttia normaalihintoja edullisemmin.

— Liikkeet ovat brändien suoraan ohjaamia, eli niitä eivät ylläpidä maahantuojat, Vainiomäki luonnehtii.

Zsar-outlet-kylään tulee myös ravintola- ja kahvilapalveluja. Kaikki ravintolatilat on vuokrattu, ja niissä on asiakaspaikkoja noin 300.

Outlet-kylä tavoittelee asiakkaikseen niin suomalaisia kuin venäläisiäkin. Toimitusjohtaja Vainiomäki toteaa, että Euroopassa vastaaviin outlet-keskuksiin tullaan noin 1,5 tunnin ajomatkan päästä. Hänen mukaansa uusi moottoritie helpottaa kauppakeskukseen tuloa kauempaakin.

Rakentaminen maksaa 35 miljoonaa euroa

Zsarin ykkösvaiheen rakentaminen maksaa noin 35 miljoonaa euroa. Rahoittajina on joukko suomalaisia yksityishenkilöitä ja pääomasijoittajia sekä kotimainen Oma Säästöpankki. Vuokralaisina aloittavat kansainväliset brändit investoivat lisäksi omien myymälätilojensa perustamiseen yhteensä lähes 15 miljoonaa euroa.

Zsarin liikkeet ja ravintolat työllistävät ensimmäisessä vaiheessa lähes 400 työntekijää.

Zsarin toisessa vaiheessa on määrä rakentaa noin 40 myymäläpaikkaa lisää. Kakkosvaiheen vuokralaisia aletaan etsiä kesän jälkeen.

Zsarin arkkitehtuuri myötäilee Pietarin ja Helsingin keskustojen empiretyyliä. Outlet-kylä lämmitetään maalämmöllä, joka pitää myös kauppakujat sulana. Lämmitysratkaisulla sekä älykkäällä kiinteistöautomatiikalla pyritään alentamaan kauppakeskuksen ylläpitokustannuksia.

Liikenne- ja viestintäministeriö aikoo mahdollistaa nuorten ajamisen nopeusrajoitetuilla henkilöautoilla. Ideana on, että hentoisilla mopoautoilla päristelevät nuoret pääsisivät oikeiden autojen rattiin, mutta kyyti ei olisi sen ketterämpää turvallisuussyistä.

Ministeriö on yhdessä liikenteen turvallisuusvirasto Trafin kanssa selvittänyt syksyn aikana nopeudeltaan rajoitettujen henkilöautojen käyttöönottoa. Tarkoituksena on muokata henkilöautot traktorin ajoneuvoluokkaan T1 ja lait sen mukaisiksi.

Valmista pitäisi olla ensi vuoden alussa, jolloin 15-vuotias voisi huristella teillä nopeusrajoitetulla "traktoriautolla". Arvioiden mukaan sellaisen voisi värkätä henkilöautosta asentamalla siihen nopeudenrajoittimen ja peräkoukun. Osat, työt ja muuntokatsastus kustantaisivat noin 700 euroa.

Traktoriauto on nimenä tuttu Ruotsista, missä tavallisia kuorma- tai henkilöautoja muunnettiin köyhän miehen traktoreiksi (EPA-traktori), kertoo muun muassa Tekniikan maailma. Lopulta ne kehittyivät niin sanotuiksi A-traktoreiksi, jotka ovat henkilöautoista muokattuja kaksipaikkaisia, avolavallisia ja peräkoukullisia menopelejä, joiden nopeus on rajoitettu 30 kilometriin tunnissa.

Vielä paljon pohdittavaa

Vasta julkaistu Trafin selvitys ja LVM:n tiedote antavat ymmärtää, että traktoriautojen tulo Suomeen on varmaa ja aikataulu rivakka.

Mutta paljon on tehtävääkin: pitää määritellä maksiminopeus, ajoneuvon ominaisuudet, nopeudenrajoituksen tekniikka ja valvonta sekä ajokorttivaatimukset. Muutoksia tarvitaan ainakin ajoneuvolakiin ja ajokorttilakiin. Muutoksia tehdään myös asetuksiin ja Trafin määräyksiin.

Ajokorttikysymys lienee helpoimmin ratkaistavissa. Trafin selvitys kallistuu kannalle, jossa nykyiseen mopoautokorttiin lisättäisiin vain traktoriautot ajoneuvotyyppinä.

Varsinaista traktorikorttia, johon tarvitaan vain teoriakoe, ei pidetä turvallisena. Traktorikorttiin liitettävä ajokoe ei taas olisi järkevä niille, jotka oikeasti tarvitsevat traktoria.

40 km/h vai 60 km/h?

Maksiminopeus onkin jo visaisempi juttu. Vaihtoehdot ovat käytännössä 40 km/h tai 60 km/h. Hitaampi olisi turvallisempi, mutta vähemmän houkutteleva vaihtoehto.

Hidas menopeli tietäisi myös kasvavia ruuhkia, jonoutumista ja ohituksia. Trafi arvioi, että nuorten suhaamia traktoriautoja tulisi teille minimissään 12 000 ja parhaimmillaan jopa 41 000. Ja sekin voi olla alakanttiin, sillä myös aikuisten arvellaan ottavan uuden ajoneuvoluokan käyttöönsä. Varsinaisia mopoautoja on liikenteessä nyt noin 8 000.

Lopuksi on vielä löydettävä tekninen ratkaisu nopeuden rajoittamiseksi. Kukapa ei ole kuullut viritetyistä mopoista. Miksei nopeusrajoitettua traktoriautoakin voisi vähän viritellä?

Rajoitustapoja useita

Menohalujen karsimiseksi on useita eri vaihtoehtoja, mutta kaikilla on heikkoutensa. Ruotsissa tehtailtiin tarktoriautoja rajoittamalla vaihteiden lukumäärä vain kahteen. Hitsaamalla estettiin ylempien vaihteiden käyttö tai varsinaisen vaihteen perään asennettiin niin sanottu alennusvaihde. Kätevä nikkari kuitenkin saattoi katsastuksen jälkeen purkaa estot helposti.

Kuorma-autoista on kokemuksia nopeudenrajoittimista. Niitä on kierretty myöskin vippaskonsteilla. Yksi tapa on estää magneetilla sähköisen rajoittimen toiminta tyystin. Ongelma on se, että samalla estetään myös lukkiutumattomien jarrujen toiminta, koska ne käyttävät samaa informaatiota nopeudesta kuin rajoitin. Kuorma-autosta tuli hengenvaarallinen ohjus.

Nykytekniikka tuo kenties ratkaisun – onhan joissain nopeissa urheiluautoissakin rajoittimia.

Nyt haaveissa on jonkinlainen elektroninen ratkaisu, joka voitaisiin koteloida ja suojata sinetein. Silloin poliisikin voisi helposti tien päälläkin todeta, onko traktoriautossa kaikki niin kuin pitää. Näitä "mopoautorajoittimia" on jo Trafin mukaan kehitteillä.

Turvallisempi kuin mopo

Entä turvallisuus? Sitä vartenhan koko hanketta ajetaan. Pelastustoimen tilastojen mukaan vuosittain mopoautojen onnettomuuksissa loukkaantuu 80–100 henkilöä.

Trafin laskelmissa 15–17-vuotiaita loukkaantuisi rajoitettujen henkilöautojen onnettomuuksissa vuosittain 56–188 henkeä riippuen siitä, kuinka paljon niitä lopulta olisi liikenteessä (12 000–41 000). Toisaalta mopo- tai mopoauto-onnettomuuksissa loukkaantuvien määrä vähenisi 83–238 henkilöllä.

Trafi lopettaa turvallisuusvaikutusten arvioinnin kuitenkin aika lohduttomalla, mutta realistiselta kuulostavalla tavalla:

"On kuitenkin huomattava, että rajoitetun henkilöauton käyttöönotto lisää moottoriajoneuvojen käyttöä iässä, jossa liikennekäyttäytyminen on korostuneesti riskejä ottavaa. Ruotsin kyselytutkimuksen perusteella on melko todennäköistä, että rajoitetuilla autoilla ajetaan ylinopeutta ja niitä viritetään."

Lue lisää:

Nuoret nopeusrajoitettujen henkilöautojen rattiin? Liikenneministeriö käynnistää selvityksen

Mopoautojen tilalle viritettyjä henkilöautoja? Mopoautojen puolustaja: "Virittäminen maailman yksinkertaisin asia"

Hivuttaako Niinistö Suomea kohti Natoa? Mitä presidenttiehdokkaat oikeastaan sanoivatkaan aktiivimallista? Voiko Suomi tosiaan käännyttää kaikki turvapaikanhakijat rajalla?

Poliitikkojen totuudessa pysymisen arvioiminen ja puheiden ymmärtäminen voi olla vaikeaa hommaa.

Yle kokosi kaikilta presidenttiehdokkailta viisi väitettä menneistä vaalitenteistä.

Mukaan faktantarkistukseen valittiin väitteitä, joissa tuntui olevan ristiriitaisuuksia tai joiden totuudenmukaisuudesta ei voinut olla varma. Ulkopuolelle pyrittiin jättämään pelkät mielipiteet ja täysin kiistattomat faktat. Lausuntojen pitävyys tarkistettiin julkisista lähteistä.

Yleisesti ottaen ehdokkaat tuntuvat pysyvän totuudessa. Monet kandidaatit ovat pitäneet kampanjansa aikana samoja teemoja esillä, mikä näkyy myös tarkastetuissa väitteissä. Esimerkiksi Paavo Väyrynen on keskittynyt presidentti Sauli Niinistön kritisoimiseen, ja Laura Huhtasaaren agendalla näkyy maahanmuutto. Tuula Haatainen pitää esillä heikompien asiaa, kun taas Nils Torvalds puhuu erityisesti Natosta ja kansainvälisestä politiikasta.

Kunkin ehdokkaan viisi väitettä ovat jutussa sukunimien mukaisessa järjestyksessä: Haatainen, Haavisto, Huhtasaari, Kyllönen, Niinistö, Torvalds, Vanhanen, Väyrynen.

Tuula Haatainen

Väite 1: Terrorismi on Suomessa todellinen uhka. (Ylen Oulun tentti)

Vastaus: Euroopassa on tapahtunut viime vuosina useita terrori-iskuja. Suojelupoliisi päivitti terrorismin uhka-arvion viimeksi viime kesänä. Supon käytössä on neliportainen uhka-asteikko ja Supon mukaan nyt ollaan toisella askelmalla: terrorismin uhka Suomessa on tasolla kohonnut. Suojelupoliisi kertoi tuolloin, että sen tietoon on tullut aiempaa vakavampia terrorismiin kytkeytyviä suunnitelmia ja hankkeita Suomessa.

Turun puukotusisku järkytti suomalaisia kesällä 2017, mutta uhka-arviota ei sen jälkeen muutettu. Turun iskua tutkitaan kahtena terroristisessa tarkoituksessa tehtynä murhana sekä kahdeksana murhan yrityksenä.

Arvio: Totta

Väite 2: En ole kuullut Niinistöltä puheenvuoroja kehitysrahojen leikkauksista. Hän voisi kyseenalaistaa ne arvojohtajana. (IS:n vaaligrilli)

Vastaus: Julkisista lähteistä ei erilaisilla hauilla löydy Niinistön oma-aloitteisia kannanottoja kehitysyhteistyörahojen leikkausta vastaan.

Ylen vaalikoneessa hän sanoo olevansa jokseenkin samaa mieltä siitä, että Suomen pitää perua kehitysrahaleikkaukset ja että tavoitteena pitäisi olla 0,7 prosenttia Suomen bruttokansantulosta. Tämä on ollut Suomen tavoite jo pitkään.

Silti tänä vuonna osuus painuu ulkoministeriön mukaan 0,39 prosenttiin.

Niinistöltä kysyttiin kehitysrahojen pienentämisestä Ylen ehdokastentissä. Hän vastasi, että talouden pitkässä laskusuhdanteessa monesta asiasta pitää leikata, mutta ei vastannut siihen, olivatko kehitysrahat oikea kohde.

Arvio: Totta

Väite 3: Lukutaidottomista kolme neljäsosaa on naisia. (IS:n vaaligrilli)

Vastaus: Haatainen on puhunut vaalitenteissä paljon naisten asioiden puolesta. Maailman lukutaidottomien määrä miesten ja naisten välillä jakautuu epätasaisesti, mutta Haataisen väite naisten osuudesta on yläkanttiin.

YK:n mukaan lukutaidottomista yli 60 prosenttia oli naisia vuonna 2013.

Vielä neljännesvuosisata sitten lähes 25 prosenttia maailman ihmisistä oli lukutaidottomia. Kehitys on ollut sen jälkeen nopeaa, ja nykyisin lukutaidottomia on noin 15 prosenttia ihmisistä.

Arvio: Väärin

Väite 4: Kyllä presidentillä on muutakin valtaa kuin se mikä perustuslaissa on kirjoitettu pykäliin. (MTV:n toinen vaalikeskustelu)

Vastaus: Presidentin valtaoikeudet on määritelty laissa. Valtaoikeuksia on viime vuosina karsittu. Esimerkiksi eduskunnan hyväksymien lakien voimaantulo ei vaadi presidentin vahvistusta.

Presidentillä voi kuitenkin katsoa olevan valtaa myös mielipidevaikuttajana ja arvojohtajana. Hän voi yrittää vaikuttaa sanomisillaan kansan ja poliitikkojen mielipiteisiin.

Presidentti Niinistö ei ole innostunut perinteisestä presidenttiin liitetystä ajatuksesta arvojohtajana. Hänen mielestään ihmisten arvoja ei voi johtaa, mutta niitä voi varsinkin omalla esimerkillä johdatella.

Jos valtaa ajatellaan laajemmin kuin vain institutionaalisena valtana, Haataisen väite pitää paikkaansa.

Arvio: Totta

Väite 5: Kun oli tämä episodi (perussuomalaisten hajoaminen), odotin että eduskunnassa oltaisiin menty normaalia järjestystä myöten. Hallituksen olisi pitänyt erota. (MTV:n toinen vaalikeskustelu)

Vastaus: Haatainen kritisoi sitä, että hallitus jatkoi toimintaansa muuttumattomalla kokoonpanolla perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoamisen jälkeen. Puolueesta kesällä 2017 irtautunut Uusi vaihtoehto -nimellä toiminut ryhmä meni kimppaan hallituspuolueiden kanssa. Ryhmää edustaneet ministerit säilyttivät pestinsä, vaikka uuden ryhmän nuppiluku oli merkittävästi oppositioon joutunutta perussuomalaisia pienempi.

Suomen johtavat valtiosääntöoikeuden asiantuntijat vahvistivat kuitenkin etukäteen pääministeri Sipilälle, että hallitus pystyi lainmukaisesti jatkamaan entisillä ministereillä dramaattisista tapahtumista huolimatta.

Juridisesti kyse oli siitä, nauttiiko hallitus eduskunnan luottamusta. Asiantuntijat eivät ottaneet kantaa siihen, oliko ratkaisu esimerkiksi poliittisesti toimiva.

Arvio: Väärin

Pekka Haavisto

Väite 1: Kun nyt rakennetaan Nord Stream -putkea, sillä voidaan sulkea Ukrainan kautta menevät maakaasuputket ja Venäjä voi laittaa sen avulla Ukrainan polvilleen. (MTV:n ensimmäinen vaalikeskustelu)

Vastaus: Geopoliittisiin kysymyksiin on harvemmin yksiselitteisiä vastauksia. Haaviston arvio vaikuttaa kuitenkin varsin uskottavalta. Venäjällä on kaasuputkisuunnitelmia sekä pohjoisessa että etelässä, ja molemmille suunnitelmille on yhteistä, että putket eivät kulje Ukrainan kautta. Näin Venäjä voisi vaarantaa kaasutoimitukset Ukrainaan.

Ulkopoliittisen instituutin raportin mukaan Venäjän energiapolitiikassa taloudelliset ja poliittiset intressit kietoutuvat voimakkaasti yhteen. Raportin mukaan myös Fennovoiman ydinvoimalahanke on myös osa Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä.

Arvio: Totta

Väite 2: Me olemme itse osittain luoneet paperittomat sillä, että olemme muuttaneet omia maahanmuuttokäytäntöjämme niin, että emme voi antaa enää ihmiselle suojaa tilapäisen suojeluntarpeen perusteella. (MTV:n toinen vaalikeskustelu)

Vastaus: Suomen lainsäädännöstä on poistunut kaksi kohtaa, joilla on vaikutusta paperittomuuteen. Tilapäinen oleskelulupa poistui 2015 ja humanitaarinen suojelu oleskeluluvan perusteena 2016. Maahanmuuttoviraston mukaan kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat saivat tilapäisiä oleskelulupia hyvin harvoin. Humanitaarisen suojelun perusteella myönnettiin viraston mukaan “muutamia satoja oleskelulupia”. Jos ajatellaan, että osalle paperittomista olisi ollut mahdollista myöntää oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella ja nyt oleskelulupa jäi lainsäädännön muutoksen myötä saamatta, väite pitää paikkansa.

Arvio: Totta

Väite 3: Totesit (Sauli Niinistö) aktiivimallin osalta, kun kysyin, olisiko presidentti voinut asiaa puuttua, että “en viitsinyt kommentoida, olisi ollut naurettavaa”. (HS:n ja IS:n tentti)

Vastaus: Haavisto syytti Niinistöä siitä, että tämä ei olisi halunnut puuttua työttömien aktiivimalliin silloin, kun mallia koskevaa lakia säädettiin. Haaviston mielestä Niinistö olisi voinut lausua ääneen huolensa mallista ennen sen hyväksymistä.

Haavisto siteerasi luultavasti tarkoitushakuisesti vain osaa Niinistön aiemmin MTV:n tentissä esittämästä lausunnosta.

Niinistö ei suinkaan sanonut, että aktiivimallin kommentoiminen itsessään olisi ollut naurettavaa. Sen sijaan hän totesi, että koska eduskunta oli jo aiemmin lausunut aktiivimallin siitä vaarasta, ettei se toteudu kaikkialla, hän ei halunnut enää kirjoittaa uudestaan samaa lausumaa, vaan sen toistaminen olisi ollut naurettavaa.

Arvio: Väärin

Väite 4: Sinisellä perustettavalla puolueella ei ollut hallitusohjelmaa, ei ollut linjaa, mitä aikovat toteuttaa. (MTV:n toinen vaalikeskustelu)

Vastaus: Väite liittyi keskusteluun siitä, toimiko pääministeri Sipilä oikein pitäessään hallituksensa kokoonpanon ennallaan hallituspuolue perussuomalaisten hajoamisesta huolimatta.

Jos Haaviston oli tarkoitus viitata perussuomalaisista irtautuneeseen Uusi vaihtoehto -ryhmään, sillä ei ollut tuoreeltaan omaa (puolue)ohjelmaa, eihän ollut vielä puoluettakaan. Ryhmästä tuli myöhemmin sininen eduskuntaryhmä ja sittemmin kasvoi Sininen tulevaisuus -puolue.

Jos taas Haavisto tarkoitti Uuden vaihtoehdon linjaa suhteessa hallitusohjelmaan, niin ryhmä lupasi jatkaa hallitusryhmänä samalla ohjelmalla.

Arvio: Tulkinnanvarainen

Väite 5: Ennen nykyistä hallitusta luotiin mekanismi päästöhuutokauppatulojen ohjaamiseksi kehitysyhteistyöhön. Kehitysyhteistyömäärärahoissa päästiin hyvin lähelle 0,7:ää. (MTV:n toinen vaalikeskustelu)

Vastaus: Suomen tavoitteena on nostaa pitkällä aikavälillä kehitysyhteistyömäärärahojen osuus 0,7:ään prosenttiin bruttokansantulosta. Suomi on myös sitoutunut tähän YK:ssa ja EU:ssa.

Korkeimmilleen viimeiseen vuosikymmeneen osuuden nosti Alexander Stubbin (kok.) hallitus vuonna 2014, jolloin Suomi ohjasi kehitysyhteistyöhön 0,59 prosenttia bruttokansantulosta.

Juha Sipilän hallituksen aikana osuus on jälleen kääntynyt laskuun ja kehitysrahoja on leikattu rankalla kädellä.

Haaviston väitettä pääsystä hyvin lähelle tavoitetta viime hallituksen aikana voi pitää oikeana.

Arvio: Totta

Laura Huhtasaari

Väite 1: Putin ei pystyisi vaikuttamaan Suomen, Britannian tai Yhdysvaltojen äänestystulokseen. (Ylen vaalikeskustelu)

Vastaus: Muun muassa liittovaltion poliisi FBI tutkii parhaillaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vaalikampanjan kytköksiä Venäjään. Tutkinnan tärkein tavoite on selvittää, tekivätkö jotkut Trumpin vaalikampanjassa mukana olleet salaisesti yhteistyötä Venäjän kanssa vaalien alla. Venäjä-kytköksistä on syytetty ainakin Trumpin entistä neuvonantajaa ja kampanjapäällikköä.

Vyyhteen liittyvät myös Trumpille presidentinvaaleissa hävinneen Hillary Clintonin hakkeroidut sähköpostiviestit. CIA:n raportin mukaan sähköpostit WikiLeaksille vuotaneilla henkilöillä on suhteita Venäjän hallintoon.

Vladimir Putin on kuitannut Venäjä-tutkinnat Yhdysvaltojen sisäpolitiikaksi.

Tämänhetkisten tietojen valossa on vaikeaa sanoa, vaikuttiko Venäjä Trumpin valintaan. Toisaalta ei voida todistaa, ettei Putin olisi pystynyt vaikuttamaan vaaleihin.

Arvio: Tulkinnanvarainen

Väite 2: Kiihottaminen kansanryhmää vastaan (laissa) on jo niin tulkinnanvarainen, että sekin on jo politisoitunut. (Ylen Oulun tentti)

Vastaus: Huhtasaaren mielestä kiihottaminen kansanryhmää vastaan pitäisi poistaa rikoslaista. Lain määritelmässä sellaiseksi katsotaan esimerkiksi uhkailu ja solvaaminen tiedolla tai viesteillä, johon yleisöllä on pääsy ja joka kohdistuu johonkin ryhmään rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella.

Viime kädessä oikeus ratkaisee, onko jonkin tiedon levittäminen kiihottamista kansanryhmää vastaan vai ei. Laki sinänsä on yksiselitteinen: kiihottaminen kansanryhmää vastaan on kielletty.

Politisoitunut asia on sikäli, että se on noussut poliittiseen keskusteluun.

Arvio: Tulkinnanvarainen

Väite 3: Kotouttamiskulut ja kuntien vastaanottokulut ovat maksaneet 1,8 miljardia euroa. (MTV:n ensimmäinen vaalikeskustelu)

Vastaus: Huhtasaaren kommentin aikana tentissä puhe oli nimenomaan turvapaikanhakijoista.

Suomen maahanmuuton kulut jakautuvat pääosin kolmen ministeriön kesken. Näistä sisäministeriön (mm. vastaanottokeskukset) kulut vuosina 2016–2017 olivat runsaan miljardin, työ- ja elinkeinoministeriön (kotouttamiskoulutus ja kuntien korvaukset) 550 miljoonaa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön (koulutus ja varhaiskasvatus) 280 miljoonaa euroa, selviää sosiaali- ja terveysministeriön raportista.

Näistä summista kertyy suunnilleen Huhtasaaren mainitsema 1,8 miljardia.

Raporttiin on kuitenkin kerätty maahanmuuton kulut kokonaisuudessaan, ei vain turvapaikanhakijoiden osalta. Se sisältää paljon muutakin kuin vastaanottokeskusten tai kotouttamisen kuluja. Esimerkiksi koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluiden piirissä on myös työperäisten maahanmuuttajien puolisoita sekä muita perheenjäseniä.

Arvio: Osittain totta

Väite 4: Turvapaikanhakijat tulee pysäyttää rajalle. (MTV:n ensimmäinen vaalikeskustelu)

Vastaus: Suomi rikkoisi lähtökohtaisesti kansainvälisiä sopimuksia ja EU-lainsäädäntöä, jos se laittaisi rajat kiinni tänne pyrkiviltä. Eri asia olisi, jos henkilö olisi läpikulkumatkalla ja jo rekisteröitynyt muussa maassa.

Suomi kuuluu Schengen-alueeseen, jossa on maiden välillä vapaa liikkuvuus. Väliaikaisia rajatarkastuksia voidaan käyttää poikkeusluvalla, jos siitä päätetään yhteisesti EU:ssa. Enimmäisaika on ollut puoli vuotta.

Suomen pitää käsitellä turvapaikkaa täältä hakevien ihmisten hakemukset, ellei kyseeseen tule palautus toiseen EU-maahan niin sanotun Dublin-säännön perusteella. Tässäkin tapauksessa turvapaikanhakijan tilanne luultavasti selvitettäisiin ennen jatkotoimia, joten hänet pitäisi lain mukaan päästää maahan.

Arvio: Väärin

Väite 5: Puolan ja muiden eniten saastuttavien maiden on kannettava vastuunsa. (Ylen tentti)

Vastaus: Puola ei kuulu eniten saastuttaviin maihin, vaan sen edelle menee parikymmentä muuta maata. Maailman suurimmat saastuttajat ovat Kiina ja Yhdysvallat, mutta EU-maistakin Puolan edelle menevät unionista lähtöä valmisteleva Britannia, Italia, Saksa ja Ranska.

Myös väkilukuun suhteutettuna Puolaa enemmän päästöjä on isolla nipulla muita maita, muun muassa Suomella.

Arvio: Väärin

Merja Kyllönen

Väite 1: Asevienti diktatuureille ja konfliktialueille ei näytä olevan presidentille tai hallitukselle minkäänlainen ongelma. (Ylen tentti)

Vastaus: Suomalaisia sotatarvikkeita on päätynyt konfliktialueille, kuten Jemeniin, vaikka Suomi ei niitä sinne itse viekään.

Lähi-idässä Suomen tärkeisiin aseiden vientimaihin kuuluu Saudi-Arabia. Esimerkiksi Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ja ulkoministeri Margot Wallström ovat kutsuneet Saudi-Arabiaa diktatuuriksi. Wallströmin mielestä diktatuuriksi kutsuminen on perusteltua, koska Saudi-Arabian kuningashuone nauttii ehdotonta valtaa maassa.

Ruotsi on lopettanut sotilasyhteistyön Saudi-Arabian kanssa.

Pienistä aseiden vientiluvuista päättää puolustusministeriö ja suuremmista valtioneuvosto, joten aseviennillä voi sanoa olevan hallituksen siunaus.

Arvio: Osittain totta

Väite 2: Suomi on mennyt syvemmälle Nato-yhteistyöhön. Meidän alueella on harjoiteltu enemmän. Meillä on ollut sellaisia harjoituksia, joita aiemmin ei ole nähty. Niitä ei ole myöskään käsitelty eduskunnassa, avoimessa demokraattisessa käsittelyssä, jotta ihmiset tietäisivät, millaisiin sitoumuksiin on pistetty nimi. (Ylen tentti)

Vastaus: Suomi on Ruotsin tavoin ollut Naton rauhankumppani yli 20 vuotta. Suomalaiset harjoittelevat jatkuvasti ruotsalaisten ja Nato-maiden kanssa. Suomen voi sanoa olevan niin syvällä Nato-yhteistyössä kuin on mahdollista olla olematta jäsen.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on väläyttänyt suurten monikansallisten sotaharjoitusten järjestämistä Suomessa, mutta päätöksiä ei ole tehty.

Taannoin nousi kohu siitä, kun Niinistö sanoi MTV:n Uutisextra -ohjelmassa Suomen valmistelevan kansainvälistä suursotaharjoitusta, johon oli tarkoitus saada mukaan myös Yhdysvallat. Ylen tietojen mukaan asia tuli Suomen ulkopolitiikan johdolle yllätyksenä.

Julkisuudessa on ollut myös Suomessa harjoittelevat Yhdysvaltain merijalkaväen sotilaat.

Kyllösen kritiikki siitä, että harjoituksista päättämistä ei ole tuotu eduskunnan käsittelyyn, on totta. Niin ei myöskään tarvitse tehdä. Eduskunta saa sotaharjoituksista tiedot, mutta ei päätä niistä.

Yleisohjeena harjoituksiin osallistumiseen toimii puolustuspoliittiinen selonteko.

Isoihin sotaharjoituksiin osallistumisesta tai sellaisen järjestämisestä keskustellaan presidentin johdolla hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa.

Arvio: Totta

Väite 3: Suomessa pitää poistaa ihmisoikeussopimusten vastainen ihmisten vangitseminen, jos kieltäytyy aseellisesta palveluksesta. (Ylen tentti)

Vastaus: Asevelvollinen ei joudu Suomessa vankilaan, vaikka kieltäytyisi asepalveluksesta. Jos asevelvollinen ei vakaumuksensa tai muun syyn vuoksi halua armeijaan, vaihtoehtona on tällöin noin vuoden kestävä siviilipalvelus.

Puolustusvoimat tarjoaa myös aseetonta palvelusta, johon ei sisälly aseellista koulutusta.

Vankilaan voi joutua vasta, jos kieltäytyy myös siviilipalveluksesta. Tällaisia totaalikieltäytyjiä on Suomessa muutamia kymmeniä vuosittain. Tuomion voi suorittaa myös valvontarangaistuksena eli käytännössä sähköisessä valvonnassa panta jalassa.

Rangaistuksen pituus on puolet suorittamatta olevasta palvelusajasta siviilipalvelusajaksi muutettuna.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty pitää totaalikieltäytyjiä mielipidevankeina.

Arvio: Väärin

Väite 4: Aktiivimallilla voidaan vuositasolla leikata melkein 20 prosenttia kansalaisen työttömyysturvasta. (MTV:n toinen vaalikeskustelu)

Vastaus: Vuoden alusta voimaan tulleessa työttömyysturvan aktiivimallissa työttömän on kolmen kuukauden tarkastelujaksolla oltava töissä vähintään 18 tuntia, ansaittava omalla yritystoiminnallaan ainakin 241 euroa tai osallistuttava viiden päivän ajan työllistymistä edistäviin palveluihin.

Jos työtön ei täytä ehtoja, hänen päivärahaansa leikataan seuraavan 65 etuuden maksupäivän ajaksi vajaalla viidellä prosentilla. Työttömyysturva siis voi heiketä tämän verran.

Seuraavalla tarkastelujaksolla työttömyysturva pysyy samana tai palaa ennalleen työttömän tilanteesta riippuen.

Arvio: Väärin

Väite 5: Suomessa järjestetään kansanäänestys, jos Nato-asia tulee ajankohtaiseksi. (Ylen Oulun tentti)

Vastaus: Suomessa ei ole tehty linjausta Nato-kansanäänestyksestä, jos Nato-jäsenyyden hakeminen tulee ajankohtaiseksi. Nato ei vaadi kansanäänestyksen järjestämistä, mutta jäsenyyden kannatuksen pitää olla Naton peruskirjan mukaan “merkittävää” jäsenyyttä hakevassa maassa. Nato ei ota kantaa, millä tavalla kansan tuki mitataan.

Kansanäänestys toki saatettaisiin pitää tilanteessa, jossa Suomi päättäisi edetä jäsenyysasiassa. Sen puolesta ovat puhuneet esimerkiksi presidentti Niinistö ja pääministeri Juha Sipilä. Varmaa kansanäänestyksen järjestäminen ei kuitenkaan ole. Myöskään perustuslaki ei sitä edellytä.

Nykyisessä hallitusohjelmassa todetaan, että “Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä”.

Arvio: Väärin

Sauli Niinistö

Väite 1: Jokainen suomalainen on maanpuolustaja vähintään korviensa välissä. Suomessa maanpuolustustahto on läntisen Euroopan ylivoimaisesti korkein. Nuorista miehistä 75 prosenttia suorittaa asevelvollisuuden. (EVA:n tentti)

Vastaus: 72 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta, selvisi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) viime vuoden kyselystä. Maanpuolustustahto on sahannut viime vuosina 70–80 prosentin välissä.

Väite, että jokainen suomalainen on maanpuolustaja vähintään korvien välissä, on rohkea. Esimerkiksi aseistakieltäytyjäliiton mukaan myös totaalikieltäytyjiä on Suomessa vuosittain muutamia kymmeniä.

Maanpuolustustahtoa on tutkittu kansainvälisesti ainakin WIN/Gallup Internationalin selvityksessä vuonna 2015, jossa on huomioitu 64 maata. Kyselyyn otetuista läntisen Euroopan maista Suomessa oli ylivoimaisesti korkein maanpuolustustahto. Luvuissa ei kuitenkaan ole mukana esimerkiksi Norjaa, jossa Folk og Försvarin 2017 julkaisemassa kyselyssä peräti 80 prosenttia oli sitä mieltä, että norjalaisten on puolustauduttava aseellisesti, vaikka sodan tulos olisi epävarma. Kyseessä on siis suurempi osuus kuin Suomessa.

Väite armeijan käyvistä asevelvollisista on jokseenkin oikea, vaikkakin osuus on ollut laskeva. Puolustusvoimien mukaan 1986 syntyneiden asevelvollisten ikäluokasta 72 suoritti varusmiespalveluksen. Vuonna 1985 syntyneillä osuus oli runsaat 74 ja vuonna 1984 syntyneillä 76 prosenttia. Takavuosina osuus oli yli 80 prosenttia.

Arvio: Osittain totta

Väite 2: Suomen asevienti Lähi-itään on alenemaan päin. (MTV:n ensimmäinen vaalikeskustelu)

Vastaus: Suomen asevienti Lähi-itään on kasvanut viime vuosina. Lähi-idästä tuli Suomen aseviennin ykköskohde vuonna 2016, kun alueelle vietiin sotatarvikkeita noin 84 miljoonan euron arvosta, kertoi ajatushautomo SaferGlobe raportissaan. Ennätyssumma koostui käytännössä yhdestä suuresta kaupasta: 40:stä AMV 8x8 -panssariajoneuvosta, jotka Patria laivasi Arabiemiraatteihin.

Suomen kumppaneihin Lähi-idässä on kuulunut myös Saudi-Arabia. Suomi vei kuningaskuntaan kranaatinheittimiä 2014. Sen jälkeen Lähi-idän asevienti on ollut miljoonien sijaan kymmeniä miljoonia vuosittain.

Niinistö väitti aseviennin olevan vähenemään päin, eli vienti hidastuisi tulevaisuudessa. Tämä on mahdollista, mutta tähän asti suunta on ollut päinvastainen. Patrian mukaan se ei ole jättänyt uusia vientilupahakemuksia Arabiemiraatteihin tai Saudi-Arabiaan.

Arvio: Tulkinnanvarainen

Väite 3: EU:ssa on aika yksimielinen käsitys siitä, miten pakolaisia autetaan. (MTV:n ensimmäinen vaalikeskustelu)

Vastaus: EU:ssa on pyritty sopimaan yhteisistä turvapaikanhakijoita koskevista linjauksista, mutta yhteisen sävelen löytyminen on takunnut. Monet maat antaisivat mieluummin rahaa kuin turvapaikkoja. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan mielestä jakolinja menee idän ja lännen välillä.

Slovakia, Puola, Tshekki ja Unkari vastustavat turvapaikanhakijoiden siirtoja, joista komissio päätti 2015. Komissio on haastanut maat oikeuteen sen jälkeen, kun sen pakolliset kiintiöt eivät ole toimineet.

EU:ssa sovittiin, että 160 000 Italiassa ja Kreikassa olevaa turvapaikanhakijaa siirretään muihin EU-maihin, mutta toistaiseksi vain pieni osa on siirretty ja heistäkin suuri osa on yhä ilman turvapaikkaa. Suomi äänesti ainoana maana tyhjää, kun siirroista päätettiin.

EU:ssa on kiistelty myös Dublin-asetuksen tulkinnasta. Asetuksen mukaan turvapaikkahakemus pitää käsitellä maassa, johon hakija saapuu ensin. EU-tuomioistuin moitti Kroatiaa, joka kuljetti maahan tulleita turvapaikanhakijoita Itävaltaan ja Sloveniaan, vaikka turvapaikkahakemusten käsittelystä on vastuussa se EU-maa, johon hakija ensimmäiseksi saapuu.

Arvio: Väärin

Väite 4: Suomi on hyötynyt eurosta taloudellisesti. (Ylen tentti)

Vastaus: Väitteeseen on vaikeaa antaa varmaa vastausta, mutta asiantuntijoiden enemmistö tuntuu olevan eri mieltä Niinistön kanssa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raportti tuli siihen johtopäätökseen, että Suomen vienti on voimistunut kaupan vapautumisen ja Euroopan unionin jäsenyyden ansiosta, mutta euroalueella itsessään ei ole ollut merkittävää vaikutusta jäsenmaiden väliseen ulkomaankauppaan. Myös Helsingin Sanomien vuoden 2016 ekonomistikyselyssä enemmistö sanoi, että eurosta on ollut Suomelle enemmän haittaa kuin hyötyä verrattuna siihen, että Suomella olisi ollut oma vapaasti kelluva valuutta.

Arvio: Tulkinnanvarainen

Väite 5: Helposti kun joudutaan yleisiin leikkauksiin, niin se kohdistuu kaikkeen. (Ylen tentti)

Vastaus: Juha Sipilän hallitus on toteuttanut kautensa aikana miljardien säästöt. Leikkuri on vienyt muun muassa koulutus-, tutkimus- ja kehitysyhteistyörahoista.

Kaikesta ei ole kuitenkaan nipistetty. Esimerkiksi puolustusmäärärahat ja yritystuet ovat saaneet olla rauhassa. Yritystuet liittyvät suoraan hallitusohjelman linjaukseen, jonka mukaan teollisuuden kustannuksia ei lisätä.

Hallitusohjelman mukaan myöskään palkkatulojen verotusta ei kiristetä hallituskauden aikana.

Arvio: Väärin

Nils Torvalds

Väite 1: EU:n artikla 42.7 edellyttää yksimielisyyttä, ja sitä yksimielisyyttä ei EU:ssa synny. (Ylen tentti)

Vastaus: Perussopimuksen artikla 42.7 velvoittaa jäsenmaita auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata kaikin käytössään olevin keinoin, mutta kuitenkin niin, ettei avunanto vaaranna niiden puolueettomuutta tai Nato-sitoumuksia. Kun Ranska vetosi artiklaan vuonna 2015 Pariisin terrori-iskujen jälkeen, kaikki maat tukivat vetoomusta, mutta se ei ollut edellytys avun pyytämiselle tai antamiselle. Näin ollen myös jäljempi väite, että EU:ssa ei asiasta yksimielisyyttä synny, on väärin.

Sen sijaan laajemman yhteisen puolustuksen kehittäminen on perussopimuksessa kirjattu yksimielisyyden taakse.

Arvio: Väärin

Väite 2: Naton jäsenyyttä ei voi hakea silloin, kun kriisi on jo ovella. (EVA:n tentti)

Vastaus: Natolla on jäsenyyden suhteen avoimien ovien politiikka. Se tarkoittaa, että mikä tahansa Euroopan maa voidaan kutsua jäseneksi, jos Naton jäsenmaat yksimielisesti niin päättävät. Naton säännöt eivät yksiselitteisesti kiellä hakemasta jäsenyyttä, vaikka kriisi olisi jo ovella tai käynnissä, joskin yhtenä jäsenyyskriteerinä on sitoutuminen konfliktien rauhanomaiseen ratkaisemiseen.

Osa Naton nykyisistäkin jäsenmaista täyttää järjestön kriteerejä puutteellisesti. Esimerkiksi puolustusmenojen kahden prosentin bruttokansantuoteosuuden tavoitteeseen yltää vain harva jäsen maa.

Yle kysyi asiaa Naton päämajasta. Sieltä kysymykseen ei virallisia asiakirjoja tarkempaa vastausta suostuta antamaan, koska järjestö ei ymmärrettävästi halua spekuloida turvallisuuspoliittisilla tilanteilla.

Poliittisen esteen ovella kolkutteleva kriisi sen sijaan voi toki muodostaa.

Arvio: Tulkinnanvarainen

Väite 3: Venäjälle tulee taloudellinen kriisi lähivuosina. (MTV:n ensimmäinen vaalikeskustelu)

Vastaus: Venäjän talouden kriisiytyminen on vilahdellut keskusteluissa viime vuosina. Väitteelle löytyy tukea puolesta ja vastaan. On vaikea sanoa, mihin arvioihin Torvalds väitteensä perustaa.

Suomen pankin tuoreimmasta Venäjä-katsauksesta väitteelle ei löydy tukea. Viime syyskuussa pankki ennusti maahan 1,5 prosentin kasvua sekä tälle että seuraavalle vuodelle.

Riskitekijöinä Venäjän kasvulle Suomen pankki näkee öljyn hinnan kehityksen ja kiristyvät geopoliittiset jännitteet. Pankki myös korostaa, että nopeamman kasvun vaatimia rakenteellisia uudistuksia ei ole näköpiirissä. Ne purisivat joka tapauksessa viiveellä, joten nopeampi kasvu on pankin ennusteen mukaan mahdollista aikaisintaan ensi vuosikymmenellä.

Varsinkin pidemmän aikavälin talousennusteisiin liittyy lisäksi merkittävää epävarmuutta, joten niihin kannattaa lähtökohtaisesti suhtautua varauksella.

Arvio: Tulkinnanvarainen

Väite 4: (Venäjälle määrätyt) Pakotteet koskevat jo energiapolitiikkaa siinä määrin, että kaikki se teknologia, jota Venäjä tarvitsisi myöskin ympäristöllisistä syistä, on heillä nyt rajan takana ja mahdotonta käyttää. (MTV:n ensimmäinen vaalikeskustelu)

Vastaus: EU:n pakotteet koskevat energiasektoria rajallisesti. Ne kieltävät kategorisesti kaiken tuonnin EU:n alueelle Krimin ja Sevastopolin alueilta. Ne myös rajoittavat öljyn etsintään ja tuotantoon liittyvää vientiä siten, että on kiellettyä viedä teknologiaa esimerkiksi yli 150 metrin syvyydessä tai napapiirin pohjoispuolella sijaitsevilla merialueilla käytettäväksi.

Öljyn etsintää ja tuotantoa koskeviin kieltoihin sisältyy kuitenkin poikkeuksia. Ensimmäinen poikkeus koskee ennen pakotteiden voimaantuloa tehtyjä sopimuksia. Niitä kielto ei koske.

Toisen poikkeuksen muodostaa ihmisten terveyden ja turvallisuuden tai ympäristön kannalta välttämätön vienti. Siihen voidaan myöntää lupia, ja kiireellisissä tapauksissa tuotteita saa viedä myös ilman lupaa, kunhan ilmoittaa siitä jälkikäteen.

Väitteen totuusarvo riippuu siis kahdesta asiasta: kuinka kipeästi Venäjä teknologiaa tarvitsee ja mille energiapolitiikan sektorille sitä tarvitaan.

Arvio: Tulkinnanvarainen

Väite 5: Suomen olemassa olevat puolustussuunnitelmat ylittävät jo kaksi prosenttia. (MTV:n toinen vaalikeskustelu)

Vastaus: Väite on vähintään oikeansuuntainen. Merkittävät asehankinnat eli hävittäjät ja laivat nostavat Suomen puolustukseensa käyttämää rahamäärää. Laivojen on uumoiltu maksavan 1,2 miljardia ja hävittäjien 7–10 miljardia.

Tämän vuoden puolustusmenot ovat puolustusministeriön mukaan 2,9 miljardia eli 1,24 prosenttia bruttokansantuotteesta. Riippuen siitä, kuinka hankintojen kustannukset jakautuvat, ne voivat hyvinkin sysätä osuuden yli kahden prosentin rajan.

Ratkaisu hankintojen rahoituksesta on kuitenkin sysätty seuraavan hallituksen harteille, joten tarkkaan asiaa ei vielä tässä vaiheessa voi tietää. Lisäksi puolustusmenojen bkt-osuutta nakertaa hyvä yleinen talouskehitys.

Arvio: Osittain totta

Matti Vanhanen

Väite 1: EU voi, jos Eurooppa-neuvosto niin päättää, siirtyä yhteiseen puolustukseen. (EVA:n tentti)

Vastaus: EU:hun voidaan luoda yhteinen puolustus, jos Eurooppa-neuvosto päättää siitä yksimielisesti. Näin sanotaan Lissabonin sopimuksen artiklassa 42.2. Eurooppa-neuvosto suosittelee, että tällaisessa tilanteessa jäsenmaat päättäisivät asiasta myös kansallisesti.

Suomi kannattaa EU:n puolustusyhteistyön tiivistämistä. Suomea kiinnostavat muun muassa kyberyhteistyö, satelliitit ja sotakaluston liikuttelun helpottaminen.

Yhteistyössä ei kuitenkaan ole kyse siitä, että EU:hun luotaisiin yhteinen puolustus. Mukana on ensi vaiheessa runsaat parikymmentä maata.

Arvio: Totta

Väite 2: Kun mietitään alkanutta vuosisataa, Afrikka tulee olemaan suurin kysymys. Riskit ovat todella suuria, paljon suurempia kuin mitä meidän lähialueisiin liittyy. (IS:n vaaligrilli)

Vastaus: Afrikka on varmasti suuri kysymys myös alkaneella vuosisadalla, mutta onko se suurin, onkin täysin toinen kysymys. Moni pitäisi suurempana kysymyksenä esimerkiksi ilmastonmuutosta.

Tilastot Afrikan kehityksestä kertovat karua kieltä. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa talous kääntyi vuonna 2017 kasvuun, mutta 2016 oli heikoin vuosi yli kahteen vuosikymmeneen, kertoo Maailmanpankin raportti.

Talouskasvun arvioidaan pysyvän myös vastedes heikkona ja ylittävän prosentuaalisesti vain niukasti alueen väestönkasvun. Se tekee köyhyyden vähentämisestä vaikeaa.

Äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus Afrikassa on pienentynyt vain 15 prosenttia vuosina 1990–2013, käy ilmi Afrikan kestävän kehityksen raportista. Eniten köyhyydestä kärsivät naiset ja lapset. Työttömyysetuuksia saa alle prosentti Afrikan työttömistä, ja Pohjois-Afrikka pois lukien alle viidesosa ihmisistä on sosiaaliturvan piirissä.

Pysyviä työpaikkoja ei ole luotu tarpeeksi. Jopa 60 prosenttia työpaikoista on raportin mukaan “epävakaita”.

Arvio: Tulkinnanvarainen

Väite 3: Suomalaiset eivät tällä hetkellä pelkää sotaa. (Ylen tentti)

Vastaus: Suomalaisten pelkoja selvittäneessä kyselyssä tuli viime vuonna yllättävä tulos: vaikka maailma voi näyttää aiempaa turvattomammalta, suomalaiset pelkäävät uhkia vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin.

Eniten vastaajat pelkäsivät kyselyssä pitkittyneen taloudellisen taantuman uhkaa. Sen sijaan esimerkiksi terrorismin pelko oli laskenut, ja sitä pelkäsi noin yksi kymmenestä vastaajasta.

Suomen joutuminen sotilaallisen iskun kohteeksi nähtiin esitetyistä uhkakuvista vähäisimpänä. Erittäin tai melko todennäköisenä iskun toteutumista piti seitsemän prosenttia vastaajista. Kyselyssä ei suoraan kysytty peloista, vaan siitä, mitä ihmiset pitävät uhkana.

Noin yhdeksän kymmenestä piti Suomea turvallisena maana.

Ylen uhkakuvakyselyssä suurimpana uhkana Suomen valtiolle pidettiin Venäjän sotilaallista aktivoitumista.

Suomalaisten ajatuksia siitä, kuinka todennäköisenä sodan syttymistä pidetään, voi yrittää päätellä myös Naton kannatuksesta. Vain alle viidesosa suomalaisista haluaa Suomen Natoon.

Kyselyjen perusteella ei voi täysin yleistää, etteikö osa suomalaisista pelkäisi sotaa.

Arvio: Osittain totta

Väite 4: Kun ryhdyttiin siirtymään parlamentaariseen järjestelmään asteittain, hallituksen keski-ikä oli yksi vuosi. (Ylen Oulun tentti)

Vastaus: Vanhasen väite osuu lähelle totuutta. Osaltaan vastaus riippuu siitä, koska siirtymisen parlamentarismiin katsotaan alkaneen. Prosessin alku voidaan ajoittaa suunnilleen siihen, kun Kekkonen luopui vallasta loppuvuodesta 1981. Kun lasketaan kaikkien 1970-luvulla istuneiden hallitusten keskiarvo, saadaan tulokseksi 463 päivää, siis vajaat 100 päivää enemmän kuin yhden vuoden.

Arvio: Väärin

Väite 5: Niinistö on antanut epätäsmällisesti kuvan, että jos EU ja Nato jotenkin lähentyvät toisiaan, niin että Venäjällä ryhdytään samaistamaan näitä, niin silloin meidän pitäisi vakavasti harkita Nato-jäsenyyttä. (MTV:n toinen vaalikeskustelu)

Vastaus: Vanhanen sanoi, että Niinistö on antanut pariin otteeseen tällaisen kuvan. Ylen katsomat tentit eivät tue väitettä, mutta Vanhasella voi olla mielikuvalleen muita perusteluja.

Niinistö ei ole sanonut, että jos EU ja Nato määritelmällisesti lähentyisivät toisiaan, niin Venäjä alkaisi pitää myös EU:ta uhkana. Sen sijaan Niinistö on todennut, että Venäjä näkee Naton vihollisena mutta ei EU:ta, jota Venäjä on sen sijaan lähentynyt.

Niinistön mukaan Suomen pitäisi kuitenkin harkita Nato-jäsenyyttä, jos Venäjä syystä tai toisesta muuttaisi mielipidettään ja alkaisi pitää myös koko länttä, EU:ta ja Suomea sen jäsenenä vihollisena. Tällaisesta ei Niinistön mielestä tällä hetkellä ole uhkaa.

Arvio: Tulkinnanvarainen

Paavo Väyrynen

Väite 1: Suomalaisten suuri enemmistö ei hyväksy holtitonta maahanmuuttopolitiikkaa ja Niinistöllä on siitä päävastuu. (Ylen tentti)

Vastaus: Helsingin Sanomien joulukuussa 2017 julkaisemassa kyselyssä vastaajista 47 prosenttia sanoi, että Suomeen pitäisi ottaa lisää maahanmuuttajia, kun taas 41 prosenttia katsoi, että ei pidä. Lehden mukaan suomalaisten asenteet ovat lieventyneet maahanmuuttoa kohtaan 2010-luvulla.

Viime vuonna myös Iltalehti teki maahanmuuttopolitiikkaan liittyvän kyselyn. Heti Turun puukotusiskun jälkeen Iltalehden kyselyssä elokuussa vastaajien enemmistö (58 %) prosenttia kaipasi pakolais- ja maahanmuuttopolitiikkaan kovia keinoja ja kolmannes pehmeitä. Mikäli otetaan huomioon tuorein eli HS:n kysely, ei Väyrysen väitteellä ole pohjaa. Lisäksi presidentti ei Suomessa tee maahanmuuttopoliittisia päätöksiä, vaan Suomen maahanmuuttopolitiikka ja siihen liittyvän lainsäädännön valmistelu perustuu hallituksen linjauksiin, EU:n yhteiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan sekä kansainvälisiin sopimuksiin.

Arvio: Väärin

Väite 2: Niinistö on ajanut Suomea kohti sotilaallista liittoutumista ja Nato-jäsenyyttä. (Ylen tentti)

Vastaus: Tämä on ollut Väyrysen suosikkiväitteitä. Määritelmällisesti Suomi olisi sotilaallisesti liittoutunut, jos se kuuluisi johonkin sotilasliittoon, käytännössä Natoon. Niinistö on tehnyt näissä vaaleissa presidenttiehdokkaana selväksi, että hän ei kannata Suomen Nato-jäsenyyttä nykytilanteessa.

Väyrynen on sanonut, että puolueeton ja liittoutumaton tarkoittavat samaa asiaa. Suomi on virallisesti sotilaallisesti liittoutumaton maa, mutta puolueeton se ei ole muun muassa EU-jäsenyyden vuoksi.

Suomi on Naton rauhankumppani ja tekee tiivistä puolustusyhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomi on myös tehnyt puolustusyhteistyösopimukset Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa Niinistön presidenttikauden aikana. Niinistö istuu pöydissä, joissa puolustusyhteistyön syventämisestä keskustellaan, mutta ei tee yksin päätöksiä. Niinistö myös kannattaa EU:n puolustusyhteistyön tiivistämistä.

Mikään edellä mainituista ei ole vienyt Suomea kohti sotilaallista liittoutumista. EU velvoittaa jäsenmaitaan auttamaan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata, mutta avun ei tarvitse olla sotilaallista.

Arvio: Väärin

Väite 3: Niinistö ajoi perustuslakia rikkoen Suomen osaksi euroaluetta. (Ylen tentti)

Vastaus: Väyrynen on toistanut tätä väitettä pitkin vaalitenttejä. Väyrysen mukaan eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi 1994 valiokunnan silloisen puheenjohtajan Niinistön johdolla, ettei EU:hun liittyminen tarkoittanut vielä sitoutumista talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Väyrynen väitti Niinistön myöhemmin myöntäneen, ettei näin olisi ollut.

Väyrysen mielestä hallitus menetteli väärin, kun euroalueeseen liittymisestä päätettiin 1998 hallituksen eduskunnalle antaman tiedonannon pohjalta. Perustuslakivaliokunta katsoi kuitenkin tuolloin hallituksen menetelleen oikein.

Asiantuntijat ovat tyrmänneet Väyrysen väitteen.

Eduskunnan pääsihteerinä päätösten aikaan toimineen Seppo Tiitisen mukaan perustuslakivaliokunnan kussakin asiassa ottama kanta “on se kanta, jolla on merkitystä ja muilla ei”.

Arvio: Väärin

Väite 4:Gallup-luvut eivät pidä paikkaansa. Minun kannatukseni on merkittävästi korkeampi. Olen jo nyt kakkonen. (Ylen tentti)

Vastaus: Näiden väitteiden tarkastamiseen todellisuus ei anna täydellisiä aineksia, sillä täydellistä aineistoa kunkin hetken tilanteesta ei ole saatavilla ja Väyrysen vaalikannatus selviää vasta vaalipäivänä.

Mielipidemittauksiin sisältyy aina virhemarginaali, mikä tarkoittaa, että heittoa voi esiintyä tutkittavan perusjoukon (esimerkiksi kaikki äänioikeutetut) ja mittauksessa käytetyn otoksen (kyselyyn vastanneet) välillä. Yleisesti gallupit ovat kuitenkin tilastotieteellisten menetelmiensä puolesta päteviä ja parhaita mahdollisia kuvauksia tekohetkiensä tilanteesta.

Liki varmaa on, että Väyrynen on väitteet esittäessään 8.1. ollut väärässä. Tuon hetken tuorein Ylen gallup-tulos 3.1. päättyneeltä mittausjaksolta osoitti hänelle neljän prosentin kannatusta. Matkaa toisena paistelleeseen Haavistoon oli seitsemän prosenttiyksikköä.

Arvio: Väärin

Väite 5: Presidentti lähti tukemaan sitä, että syrjäytetään perussuomalaiset hallituksesta, tässä hän teki väärin. Lausunnot perussuomalaisten uudesta johdosta eivät ollenkaan sopineet presidentin tehtäviin. (IS:n vaaligrilli)

Vastaus: Kun perussuomalaisten johto vaihtui kesän 2017 puoluekokouksessa, media kysyi presidentti Niinistön näkemystä puheenjohtajavaihdoksiin. Niinistö vastasi STT:n mukaan, että Suomessa näyttää nyt olevan uusi perussuomalainen puolue. Hän kuitenkin lisäsi, ettei voi olla vaikuttamassa hallituspohjaan, vaan tämä on puolueiden tehtävä.

Myöhemmin Niinistö vielä sanoi Kainuun Sanomille, että hänen mielestään hallituksen olisi hyvin voinut kaataakin.

Perinteisesti Suomessa presidentti on pysytellyt puoluepolitiikan ulkopuolella, joten Niinistön kannanotto perussuomalaisten puheenjohtajavalintoihin oli poikkeuksellinen. Kysymys siitä, olisiko Niinistön pitänyt ottaa kantaa perussuomalaisten uuteen johtoon, jakaa mielipiteitä.

Niinistö itse kommentoi Ylen tentissä asiaa sillä, että hän vain “totesi ulkonaisen faktan”, eli että perussuomalaisten johto oli oleellisesti muuttunut.

Arvio: Tulkinnanvarainen

Yle katsoi faktantarkistusta varten läpi seuraavat vaalitentit: MTV:n joulu- ja tammikuun vaalikeskustelut, Ylen suuri vaalikeskustelu, Ylen Oulun tentti, Ylen yksittäiset ehdokastentit, Yle Kioskin vaaligalleria, Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien tentti, Ilta-Sanomien vaaligrilli-tentit, EVA:n tentti sekä Ilta-Sanomien, Paasikivi-seuran, UKK-seuran ja Suomen YK-liiton tentti.

“Nukkuvien puolueeksi” kutsutaan usein vaaleissa äänestämättä jättäviä. Siihen liittyy mielikuva laiskasta, ehkä sivistymättömästä massasta, joka jättää tärkeän kansalaisvelvollisuutensa käyttämättä.

Moni äänestämättä jättävä vaikutti yllättyneeltä, kun pyysimme Ylen verkkosivulla julkaistussa kyselyssä kertomaan miksi et äänestä. Erityisesti siksi, että kysymyksessä ei ollut syyllistävää sävyä. "Kerrankin joku on tekemässä juttua tällä näkökulmalla", kirjoitti tamperelainen Simo Suominen vastauksessaan.

Yhteiskuntatieteitä opiskellut 27-vuotias oululaisnainen kertoi seuranneensa politiikkaa pitkään.

"Olen tehnyt pitkään harkitun päätöksen siitä, että en halua äänestää."

– Pidänkin aika loukkaavana sitä, että nykyinen äänestämättömyyteni tulkitaan nukkumiseksi. Tosiasiassa olen tehnyt varsin tietoisen, pitkään harkitun päätöksen siitä, että en halua äänestää, hän kirjoitti vastauksessaan.

Vaalitutkimuksista tiedetään, että kaikissa vaaleissa aktiivisimmin äänestävät hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut. Matalaksi äänestysprosentti jää alueilla, joille on keskittynyt huono-osaisuutta, työttömyyttä, vuokra-asuntoja ja maahanmuuttajia.

Äänestyspassiivisuuden taustalla vaikuttaa usein tunne tai kokemus eriarvoisuudesta.

Kokosimme kymmenistä kyselyvastauksista neljä yleisintä perustetta sille, miksi moni kertoi jättävänsä ainakin joissakin vaaleissa äänestämättä. Suurin osa ei halunnut kertoa asiasta julkisesti nimellään. Eräs mainitsi, että äänestämättömyyden julkituonti “johtaa usein vihamieliseen nälvimiseen”.

AIRI TUOMINEN: "Kaikki poliitikot ajavat lapsiperheiden asiaa"

Lapsuudenkodista metsän keskeltä lähdettiin aina äänestämään, vaikka äänestyspaikalle piti matkata kymmenen kilometriä, muistelee 62-vuotias Airi Tuominen. Äänestyspäivä oli hänen vanhemmilleen juhlallinen asia, ja äänestyksen päälle juotiin äänestyskahvit.

On Tuominen itsekin äänestänyt ja aikoo antaa äänen presidentinvaaleissa, mutta kunta- ja eduskuntavaaleissa äänestäminen on jo pitkään tuntunut turhalta. Kukaan ei aja hänelle tärkeintä asiaa. Ei yksikään poliitikko, eikä puolue.

– Vaaleista ja vuosikymmenestä toiseen lisätään perheiden hyvinvointia ja jätetään yksinasuvien asiat hoitamatta. Eriarvoisuus kasvaa, Tuominen sanoo.

Tuominen on muuttanut juuri Hämeenlinnan keskustaan uuteen asuntoon, josta on upea näköala. Hän ei ole itse vähävarainen, mutta kokee saaneensa yhteiskunnan jäsenenä pelkän maksumiehen roolin.

– Minulla tilanne ei ole se, etten pärjäisi. Mutta ärsyttää, kun mielelläni pitäisin sen saman elintason, jota pariskunnat pystyvät ylläpitämään.

Tuominen on asunut lähes aina yksin. Neljäkymmentä vuotta työuraa, pääasiassa asuntojen myyjänä. Kaksi vuotta sitten hän onnistui jäämään eläkkeelle, koska oli ottanut vapaaehtoisen eläkevakuutuksen.

Poliittisia päätöksiä tehdessä unohdetaan aina Tuomisen mukaan tarkistaa, miten perheiden suosiminen yhteisten rahojen jaossa vaikuttaa yksinasuviin.

Monet pienipalkkaiset naiset kituuttavat pienellä eläkkeellä, kuten Tuomisen oma äiti.

– Jos ei pärjää siinä kilpajuoksussa, sehän voi johtaa syrjäytymiseen. Enemmistö toimeentulotuen saajista on yksinasuvia.

Kerran eduskuntavaaleissa Tuominen sujautti äänestyslipun väliin erillisen lapun. Siinä luki, ettei hän äänestä, koska kukaan ei ole ilmoittanut ajavansa yksinelävien ihmisten asioita. Hän toivoi, että viesti olisi päätynyt vaalien jälkeen julkisuuteen, kun media tekee juttuja hylätyistä äänistä. Mutta lapusta ei seurannut yhtään mitään.

Lapsiperheet ja maksuton varhaiskasvatus olivat taas poliitikkojen huulilla viime kuntavaaleissa. Tuominen kirjoitti yhdelle mahdollisena pitämälleen ehdokkaalle ja kysyi, mitä tämä tekisi yksinasuvien hyväksi.

– Eipä tuo vaivautunut vastaamaan. Enkä minä vaivautunut äänestämään. Ei minulle ole mitään merkitystä sillä, kuka sitä perheiden asiaa ajaa.

TIMO TUOVINEN: "Eduskunnasta puuttuu asiantuntijuutta"

Kun Timo Tuovinen äänesti ensimmäistä kertaa, hän kirjoitti vaalilipun täyteen törkeyksiä. Hän käytti äänioikeutensa protestoidakseen systeemiä. Vuosi taisi olla 1982 tai 1988. Se oli ensimmäinen ja yksi harvoista kerroista, kun Tuovinen kävi äänestyskopissa.

Sen jälkeen 51-vuotias Tuovinen on ollut kolmesti itse ehdolla vaaleissa ja äänestänyt aina itseään. Ensimmäisellä kerralla hän oli perussuomalaisten listoilla kuntavaaleissa ja sen jälkeen kaksi kertaa Piraattipuolueen riveissä.

Syy Tuovisen omiin ehdokkuuksiin ei ollut ainakaan aluksi poliittinen. Se imarteli, kun perussuomalaiset tulivat kotoa hakemaan ehdokkaaksi. Toisella kerralla Tuovinen halusi omien sanojensa mukaan pestä itsestään pois “persuleiman”. Kolmannella kerralla kannatti olla itse ehdolla, koska oma äänisaalis hyödytti piraattien toista ehdokasta. Yhden äänen sijasta Tuovinen siis luovutti kuusi ääntä kaverilleen.

Syy siihen, ettei Tuovinen ole äänestänyt kuin itseään viimeisissä vaaleissa on yksinkertainen: ehdokkaat eivät vastaa omaa maailmankuvaa riittävän hyvin ja he jäävät tuntemattomiksi.

Tuovisen ei ole ikinä tarvinnut selitellä äänestämättömyyttään, eikä hän myöskään sitä häpeä.

– En minä syyllisyyttä tunne, jos ei yksinkertaisesti ole [sopivia] ehdokkaita.

Yksi syy Tuovisen äänestämättömyyteen on myös kuntavaalien ja eduskuntavaalien vaalitapa. Outokumpulaismies kritisoi järjestelmää siitä, että ehdokkaan äänet valuvat puolueen eduksi ja läpi voi päästä sellaisia ihmisiä, joita hän ei kannata.

Politiikka on Tuovisen silmissä ryvettynyttä ja siksi hänen mielenkiintonsa sitä kohtaan on vähentynyt.

– Kun vihapuheet otetaan aseiksi, niin onhan se politiikka mennyt aika likaiseksi.

Tuovinen ajattelee, että nykyinen järjestelmä pitää kyllä yhteiskuntaa pystyssä, mutta sitä ei pyritä kehittämään.

Tuovisella on kuitenkin ratkaisu järjestelmän uudistamiseksi. Hän ajattelee, että puolueilta pitäisi ottaa pois rahaa ja valtaa. Vastapainoksi eduskuntaan tuotaisiin lisää eri alojen asiantuntijoita. Henkilön valitsemisen sijasta Tuovinen ehdottaa asiaäänestämistä. Eduskunnan kahdestasadasta kansanedustaja voisi valita sata kansanedustajaa nykyisellä tavalla.

– Toiset sata edustajaa olisivat erilaisten järjestöjen asiantuntijoita, Tuovinen tiivistää ehdotuksensa.

MATTI VANHALA: "Työn verotusta ei ole laskettu, vaikka on luvattu"

– Minulla ei ole ystäviä Arkadianmäellä. Hyvätuloiset palkansaajat ovat Suomessa paitsiossa. Ei heillä ole yhtään edun ajajaa, toteaa helsinkiläinen Matti Vanhala.

Vanhan kansan ihminen, joka on tehnyt aina paljon töitä, Vanhala luonnehtii itseään.

Hän pussittaa kokeneesti palloja perinteikkäässä biljardisalissa Helsingissä. Saavutuksena on yli 30 lajin Suomen mestaruutta.

Vuodesta 1978 lähtien hän on paiskinyt töitä yhtä mittaa, tällä hetkellä automaatioasiantuntijana.

Jos 60-vuotias Vanhala joutuisi vielä ennen eläkeikää työttömäksi, hän uskoo, että eduskunnassa riittäisi kyllä selkääntaputtelijoita. Niin moni puolue on ilmoittanut ajavansa huono-osaisten asiaa.

Tärkein asia hänelle on työn verotus. Hän on katkera siitä, että Suomeen on rakennettu järjestelmä, joka tekee työnteon kannattamattomaksi. Työpaikkoja on runsaasti avoimena, mutta niihin ei saada ihmisiä. Lisätöiden tekemisestä rokotetaan verottamalla siitä yli puolet.

Vanhalaa ihmetyttää, miksi ihmisten käyttäytymistä halutaan ohjata rankalla verotuksella pois työnteosta. Samaan tapaan kuin valtio ohjaa ihmisiä haittaveroilla pois epäterveellisistä paheista, alkoholista ja tupakasta.

– Jos ihminen kokee, ettei ole mitään järkeä kouluttautua lisää tai tavoitella paremmin palkattua työtehtävää, se on kansantaloudellinen tappio. Meidän pitäisi saada ihmiset haluamaan sitä, että he menevät omassa elämässään eteenpäin.

Vanhala kuuluu mielestään petettyyn vähemmistöön, niin sanotusti suurituloisiin. Heihin, jotka ylittävät solidaarisuusveron alarajan. Ylimääräistä veroa joutuu maksamaan yli 72 300 euron vuosituloista.

– Mutta eihän me todellisuudessa olla mitenkään rikkaita.

Ainoa puolue, joka edes juhlapuheissa ajaa hänen kannattamiaan asioita on Kokoomus. Käytännössä sekin tekee Vanhalan mukaan päinvastaista. Kokoomus oli pääministerivastuussa, kun tuotiin solidaarisuusvero ja kotitalousvähennystä päätettiin leikata.

Siksi Vanhala ei ole enää äänestänyt 20 vuoteen. Poikkeuksen tekevät tulevat presidentinvaalit, koska niissä ei päätetä sisäpolitiikasta. Ulkopolitiikan istuva presidentti on Vanhalan mielestä hoitanut hyvin.

SIMO SUOMINEN: "Ehdokkaana näin, kuinka vähän voi muuttaa"

Simo Suominen viskasi mukillisen kokista kokoomuslaisen valtiovarainministerin Alexander Stubbin päälle tamperelaisessa kauppakeskuksessa. Aktivisti yllättyi siitä, kuinka paljon julkisuutta hänen tekonsa marraskuussa 2015 sai.

“Valehtelija, leikkaaja!” hän ehti huutaa muutaman kerran ennen kuin turvamiehet tarttuivat kiinni. Käräjäoikeus tuomitsi Suomiselle kunnianloukkauksesta ja lievästä vahingonteosta sakkoja.

Oliko teko Suomisen mielestä jotain vaikuttavampaa kuin äänestäminen?

– Eivät yksilön yksittäiset teot ole sinällään kovin vaikuttavia, täytyy olla aina osa isompaa liikettä tai ryhmää. Näen tuon tempauksen jatkumona muille mielenosoituksille ja puhetilaisuuksien häiritsemisille, Suominen sanoo.

Mielensoituksissa Suominen on vastustanut hallituksen leikkauspolitiikkaa, Natoa ja rasismia. Hän toimii yhdessä kommunististen ja anarkististen yhdistysten kanssa. Anarkistit muodostavat hänen mukaansa aina oman porukan kutakin “projektia” varten.

Uskon politiikkaan hän on kadottanut osittain sen takia, että on katsellut sitä läheltä. Suominen on Suomen kommunistisen puolueen jäsen ja ollut heidän ehdokkaansa kunta- ja eurovaaleissa.

Puolueissa ei hänen mielestään ole valinnanvaraa, vaan kaikki toistavat samaa kaavaa: oppositiossa ollaan vasemmalla, hallituksessa oikealla. Poliitikot puhuvat äänestäjille, mitä tietävät heidän haluavan kuulla. Vaikka samalla ovat hyvin selvillä siitä, että oikeasti asiat päätetään neuvottelemalla kabineteissa, poliitikkojen kesken.

Tällä hetkellä Suomisella ei ole syytä äänestää: hänelle riittävän iso muutos ei ole se, että vaaleissa saisi valita "mausteet", mutta itse rakenne säilyisi samana.

Kirjastovirkailijaksi kouluttautunut Suominen on työtön mutta hankkimassa työllistymistä edistävää lisäpätevyyttä. Kun kuorma-autokortti on taskussa, hän pyrkii kirjastoauton kuljettajaksi.

Opiskelija-asunnossa hän kirjoittaa myös uutta pamflettia herätelläkseen ihmisiä toimintaan.

Byrokratiaviidakoiksi muuttuneet eurooppalaiset valtiot täytyisi hänen mielestään uudistaa melkein kokonaan, tehdä vallankumous.

Nykyisillä poliitikoilla hän ei usko olevan halua tarpeeksi suuriin muutoksiin ja lakiuudistuksiin. Poliitikot ovat Suomisen mielestä liian rikkaita siihen, että heidän kannattaisi ottaa riskejä köyhien puolustamiseksi. Siksi asiat jatkuvat aina ennallaan.

– Teen tässä vuosihuoltoa teidän autoonne, ja tässä on yksi isompi juttu...

Autokeskus Konalan asentaja Anniina Kallio kuvaa auton alla videota. Nosturille nostettu Ford valuu öljynsekaista jäähdytinnestettä, eikä vuodon alkupistettä oikein näe purkamatta autoa. Niinpä asiakas saakin tekstiviestillä ja sähköpostilla linkin videoon, jossa on myös ehdotus uuden ajan varaamisesta.

– Tässä autossa on vaikea lähteä kuvaamaan, mistä öljyvuoto löytyy. Silloin täytyy selittää videolla, että on varattava uusi aika ja hieman purkaa autoa, niin sitten saa kunnon kuvan asiasta, selventää Kallio.

Pystyy selittämään ja näyttämään asiakkaalle paremmin, mikä todellisuudessa autossa on vikana. Anniina Kallio

Asentaja ajaa auton halliin ja katsoo, onko alustassa mitään, mistä asiakkaan pitäisi tietää. Tämän jälkeen kuvataan lyhyt video, josta mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet käyvät ilmi. Mikäli tehtävää löytyy, lähetetään videolinkin mukana valmiit kustannusarviot huollolle. Asiakas voi hyväksyä lisätyöt napin painalluksella.

– Saamme kyseisen palvelun avulla poistettua vanhoja käsityksiä siitä, että merkkihuolto on kallista valohoitoa, kiittelee Ford-merkkihuollon vastaava Antti Koskinen.

Asentaja käyttää videon kuvaamiseen työaikaa pari minuuttia kerrallaan. Jos autossa on enemmän vikoja, voi minuutteja kulua pari lisää. Ajankäyttö kuitenkin kannattaa, näkee Anniina Kallio.

– Jossain määrin tämä helpottaa työtä, koska pystyy selittämään ja näyttämään asiakkaalle paremmin, mikä autossa todellisuudessa on vikana.

Joskus kannattaa vaihtaa korjaamoa

Kilpailu- ja kuluttajavirasto ratkaisee vuosittain yli sata auton korjaukseen ja huoltoon liittyvää tapausta. Tähän kategoriaan eivät lukeudu käytetyn auton kauppaan liittyvät tapaukset, joihin saattaa myös liittyä ajoneuvon korjaamista.

Useimmiten virastoon otetaan yhteyttä, kun työ yksinkertaisesti epäonnistuu, eli korjauksella ei saada toivottua tulosta. Toisinaan myös hinta saattaa nousta etukäteen arvioidusta.

– Jos autosta vaihdetaan vaikka kuusi osaa, saatetaan joskus kiistellä siitä, oliko joku osista pakko vaihtaa tässä yhteydessä, toteaa kuluttajaoikeusneuvoja Martti Suhonen.

Osa asiakkaista ei näe koskaan autonsa alustaa. Antti Koskinen

Monesti eteen tulee myös tapauksia, joissa autoa korjataan ja korjataan saamatta sitä kuitenkaan kuntoon.

– Jossakin vaiheessa kannattaa vaihtaa korjaamoa. Toinen asentaja voi sattumoisin huomata vian nopeasti, kun taas toinen vain testaa ja testaa, sanoo kuluttajaoikeusneuvoja Martti Suhonen.

Auton videoimista Suhonen pitää hyvänä, kunhan video on totuudenmukainen, eli sitä ei esimerkiksi ole pätkitty harhaanjohtavalla tavalla.

– Se saattaa selkeyttää tilannetta, pohtii Suhonen.

Suhosen mukaan viraston tavoitteena on yleensä sovitella kiista osapuolien välillä. Välillä maksajaksi päätyy korjaamo, välillä asiakas. Oikein kinkkiset asiat saattavat mennä kuluttajariitalautakuntaan.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilla on pitkä lista ohjeita auton huollon ja korjauksen virheiden varalle.

Reklamaatiot vähemmäksi

Ford-huollossa videoinnista tullut palaute on Antti Koskisen mukaan ollut pääasiassa hyvää. Hän tulkitsee palautetta niin, että kuilu asiakkaan ja liikkeen väliltä on saatu pienemmäksi: asiakas tietää, mitä korjaamossa tehdään.

Lokakuusta lähtien autoja on videoitu noin kolmesataa. Kuvaamisen käynnistyttyä myös saapuneiden reklamaatioiden määrä on Konalan Autokeskuksessa pienentynyt.

Lisäksi asiakas pääsee videon avulla paikkaan, mihin läheskään aina normaalisti ei päästä: autonsa alle.

– Osa asiakkaista ei näe koskaan autonsa alustaa. He kehuvat sitä, että näkevät, miten se alusta kehittyy, toteaa Koskinen.

Lukuisat Metsäliiton jäsenet ovat jo eronneet tai aikovat erota osuuskunnan jäsenyydestä protestina sille, että Metsäliitto laskuttaa vuosia käydyn ns. puukartellijutun oikeudenkäyntikulut hävinneeltä osapuolelta eli 486:lta yksityiseltä metsänomistajalta. Laskua kertyy yhteensä noin miljoona euroa, eli yhtä metsänomistajaa kohden 2 160 euroa.

– Irtisanoin jäsenyyteni 4. tammikuuta, kun minulle tuli lopullisesti mitta täyteen. Tiedän, että moni jäsen on minun laillani jo eronnut jäsenyydestä tai on eroamassa, sanoo Nokialla asuva Tapio Rasi.

Rasin perhetilalla on takana 70 vuotta Metsäliiton jäsenyyttä. Tapio Rasin isä liittyi osuuskuntaan sotien jälkeen 1947.

– Meidän tilan jäsenyys katkesi tähän savottaan. Minun oikeustajuuni ei istu, että metsänomistajien oma firma (osuuskunta Metsäliitto) käy oikeutta metsänomistajia vastaan ja vieläpä metsänomistajien rahoilla, Rasi puuskahtaa.

Rasin mukaan varsinaista laskua ei ole vielä tullut, lähinnä vain tietoa summasta ja taustoista.

Rasin mielestä olisi kohtuulllista, jos Metsäliitto tulisi oikeudenkäyntikuluissa vastaan antamalla ne anteeksi, kuten tekivät UPM-Kymmene ja Stora Enso. Niiden ehto laskujen (yht. 7 507 euroa/kantaja) repimiselle oli, että käräjäoikeuden syksyisestä päätöksestä ei valiteta hovioikeuteen. Siihen oikeudessa hävinneet metsänomistajat sitoutuivat vajaat pari viikkoa sitten.

Ei jäsenkatoa

Metsäliitolla ei ole laskujen unohtamiseen mitään velvollisuutta.

– Metsäliitto on katsonut vahingonkorvausvaatimukset perusteettomiksi, ja sen mukaisesti olemme vaatineet kantajia korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Käräjäoikeus on vahvistanut Metsäliiton oikeuden kulujen korvaukseen, ja vaadimme sen mukaisesti korvausta kantajilta, kertoo Metsä Groupin lakiasiainjohtaja Miika Arola.

Arolan mukaan yksittäisiä kyselyitä oikeudenkäyntikuluista on tullut, mutta suurempaa vaikutusta jäsenmäärään ei ole havaittu.

PR-mahdollisuus

Tapio Rasi ihmettelee, eikö Metsäliittoa kiinnosta heidän oma maineensa.

– Summa ei ole iso raha Metsäliitolle, mutta monelle tavalliselle metsänomistajalle se on, Rasi sanoo.

Rasi kertoo olleensa mukana Suuri savotta -kanneryhmässä alusta asti eli vuodesta 2011 lähtien.

– Vuosien oikeudenkäynnit ovat rassanneet aika lailla ja pudotuspeliähän ne ovat olleet. Moni metsänomistaja on ehtinyt kuolla sinä aikana.

Suuri savotta -ryhmän puuhamies Reijo Lahtonen kertoo myös kuulleensa jopa kymmenistä protestieroista.

– Moni on sanonut nyt tietävänsä, mille yhtiölle ei tämän jälkeen ainakaan myy puuta, Lahtonen kuvaa tunnelmia.

Mitä saa 139 miljoonalla eurolla? Keski-Suomessa sillä saa 14,5 kilometriä moottoritietä, saman verran rinnakkaistietä kevyenliikenteenväylineen, muutaman sillan ja paljon muuta. Ennen kaikkea sillä saa turvallisemman liikenteen Nelostielle Jyväskylästä pohjoiseen.

Moottoritietä Kirrin ja Tikkakosken välille on suunniteltu pitkään. Nyt ollaan viimein siinä tilanteessa, että viestikapula siirtyy ely-keskuksen suunnittelupöydältä rakennuttajana toimivan Liikenneviraston haltuun.

Vuoden 2019 tammikuun pakkasilla siellä on joku jo töissä. Ari Mäkelä, projektijohtaja

– Askelmerkkejä on kovasti suunniteltu. Helmikuussa pidetään seminaari rakentajien ja suunnittelijoiden kanssa. Siellä mietitään parhaat ratkaisut moottoritiehankkeen lopulliseksi toteuttamiseksi, kertoo projektijohtaja Ari Mäkelä Liikennevirastosta.

Lintukankaan tunneli on kuopattu

Kartat moottoritien linjauksesta löytyvät ely-keskuksen verkkosivuilta. Tieurakoitsijat ovat varmasti tutkineet karttoja suurennuslasin kanssa ja tehneet laskelmiaan. Rakennusurakan kilpailutus alkaa toukokuussa.

Ely-keskuksen tekemä tiesuunnitelma on jo saanut lainvoiman. Loppuviilausta paperilla kaipaa vielä kallioleikkaus, joka korvaa Lintukankaan kohdalle alunperin suunnitellun tunnelin.

Keski-Suomen ely-keskuksen vastuualuejohtaja Jukka Lehtinen sanoo, että tunnelisuunnitelmasta luovuttiin, jotta hanke saatiin kannattavaksi.

– Ne hyödyt, mitä tunnelin rakentamisella yleensä saadaan, eivät tässä tapauksessa tehneet investointia kannattavaksi. Tunnelin sijaan Lintukankaanmäen läpi louhitaan toista kilometriä pitkä kallioleikkaus, Lehtinen kertoo.

Tunneli olisi ollut kallioleikkausta kalliimpi ratkaisu niin rakentamisen, kuin käytönaikaisen huollon ja ylläpidon suhteen.

Kiviainesta ei tarvitse hakea kaukaa

Kallioleikkauksella saadaan myös huomattavia kustannussäästöjä, sillä kaikki siitä saatava kiviaines voidaan hyödyntää väylän rakentamisessa. Kiveä tarvitaan myös meluvalleihin, sekä rinnakkais- ja kevyenliikenteenväyliin, sanoo projektijohtaja Ari Mäkelä.

– Jos olisi päädytty tunnelin rakentamiseen, kalliomassoja väylän rakentamiseen olisi jouduttu tuomaan hankkeen ulkopuolelta noin 600 000 kuutiota.

Kallioleikkaus on suunnitteijoiden mukaan hyvä ratkaisu myös ympäristön kannalta. Työaikaa ja kuljetuskustannuksia säästyy, kun rakentamiseen tarvittava kiviaines saadaan läheltä.

Valmistelutöitä tehdään maastossa jo tänä vuonna

Moottoritien alle jäävien maa-alueiden lunastaminen alkaa, kun lumet sulavat. Vuoden 2018 aikana siirretään myös sähkö- ja vesilinjoja uusille paikoilleen sekä raivataan puustoa tulevan tieväylän edestä.

Varsinainen rakennustyö alkaa Kirrin Lintukankaalta käymällä kallioleikkauksen kimppuun, kertoo Ari Mäkelä.

– Vuoden 2019 tammikuun pakkasilla siellä on joku jo töissä ja valmista pitäisi olla vuoden 2022 lopussa.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen työpäivä katkesi vuosi sitten helmikuussa toimittajan puhelinsoittoon.

Nissiseltä kysyttiin kommenttia syyttäjälaitoksen koulutushankintoihin. Mediaan oli vuotanut tieto siitä, että syyttäjälaitos on hankkinut johtamiskoulutusta Deep Lead Oy:stä, jonka valtakunnansyyttäjän veli on perustanut. Kaiken lisäksi valtakunnansyyttäjä itse oli ollut hankkimassa tuota koulutusta syyttäjälaitokseen.

Alkoi ainutlaatuinen esitutkinta, joka päätyi ainutlaatuiseen oikeudenkäyntiin. Maan ylin syyttäjä istui marraskuussa korkeimmassa oikeudessa syytettyjen penkille. "Tästä tulee viheliäinen päivä", valtakunnansyyttäjä sanoi toimittajille, kun marssi kohti oikeussalia.

Viheliäinen oli tuomiokin.

Valtakunnansyyttäjä tuomittiin tahallisesta virkarikoksesta. Hän oli ollut esteellisenä hankkimassa koulutusta syyttäjälaitokselle. Tuomio ei ollut yllätys. Nissinen oli myöntänyt jo viime keväänä julkisuudessa toimineensa ajattelemattomasti. Hän myös sanoi tuolloin, että esteellisyysnäkökulma ei tullut mieleen, kun koulutusta hankittiin.

Suuri kysymys tässä kaikessa on, miksi Nissinen ei tajunnut esteellisyyttään. Sitä häneltä kysyttiin korkeimmassa oikeudessa moneen kertaan. Sitä kysyin myös minä, kun tapasin Nissisen jokin aika sitten kahden kesken.

“Miten sinä et ihan oikeasti sitä ajatellut?”

“Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, minä en sitä silloin ajatellut”, sanoi Nissinen korkeimmassa oikeudessa ja kahden kesken minulle. Moni yllättyi, kun Nissinen halusi jatkaa virassaan virkarikostuomionsa jälkeen.

Nissisestä tuli taakka oikeusministeriölle ja tuoreelle oikeusministerille. Nissisen erovaatimukset voimistuivat viikko viikolta. Helsingin Sanomien kyselyyn vastasi lähes joka toinen Nissisen alainen. Heistä lähes 80 prosenttia katsoi, ettei Nissinen voi jatkaa virassaan. Samaa mieltä on ollut muutama oikeusoppinutkin.

Oikeusministeri Antti Häkkänen joutui vaikean paikan eteen. Oikeusministerit kun eivät joka viikko Suomessa joudu miettimään, annetaanko valtakunnansyyttäjälle kenkää. Häkkänen päätyi virkamiestensä kanssa esittämään Nissisen irtisanomista. Päätöksen perustelut kuullaan torstaina, mutta päätös oli lopulta helppo.

Oikeusministerin olisi ollut huomattavasti vaikeampi perustella sitä, miksi valtakunnansyyttäjää kohdellaan samalla tavalla kuin Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtajaa. Hänet tuomittiin vuonna 2013 kahdesta lahjusrikkomuksesta. Oikeusministeriö katsoi tuolloin, että hän saa jatkaa virassaan.

Oikeusministeri Häkkänen ei halunnut itselleen tulevaisuutta, jossa hän joutuisi kerta toisensa jälkeen selittelemään, miksi valtakunnansyyttäjä voi jatkaa virassaan. Toisaalta virkarikoksesta tuomittu valtakunnansyyttäjä olisi kieltämättä ollut melkoinen titteli. Ja sellainen Nissiselle olisi tullut, jos hän olisi virassaan jatkanut. Monen mielestä valtakunnansyyttäjän tuomio on myös vienyt luottamusta syyttäjälaitokselta.

Hallitus päättää Nissisen erosta virallisesti huomenna. Ellei joku ministerikollega ala hankalaksi, oikeusministerin ehdotus on läpihuutojuttu valtioneuvostossa.

Potkut tulee ja Matti saa lähteä.

Siinä ei auta edes se, että Häkkänen ja Nissinen istuivat joskus vuosia sitten samassa veneessä Sulkavansoudussa.

Lue myös:

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen: En kommentoi tänään irtisanomista

Professori: Esitys valtakunnansyyttäjän irtisanomisesta odotettu ratkaisu

Alkuun pieni peli: kuinka monella eri tavalla oppositiosta löytyy 34 kansanedustajan joukko, joka hidastaa tiedustelulakien voimaantuloa? Aika monella tavalla.

Tiedustelulakin hyväksyminen esitetyssä muodossa edellyttää perustuslain muuttamista.

Ketkä ovat puolesta? Kristillisten mielestä lain pitäisi olla jo voimassa, joten viisihenkinen ryhmä äänestää kiireellisen perustuslain muuttamisen puolesta.

Entä vastaan? Vain vasemmistoliiton 12 edustajaa ovat sitä mieltä, että tiedustelulaista voidaan päättää myöhemmin.

Loput 77 opposition kansanedustajaa pitää korttinsa toistaiseksi piilossa.

Suurin ryhmä SDP ei kerro, mitä sen 35 edustajaa tekevät. Ei kerro myöskään 15 vihreää tai 10 RKP:n kansanedustajaa. Perussuomalaisten 17-henkinen ryhmä piti vielä alkusyksystä tarpeellisena, että laki saataisiin voimaan mahdollisimman pian. Nyt kanta on muuttunut: hekin miettivät vielä.

Tiedustelulakia on valmisteltu virkamiestyönä vuosia. Presidentti on puhunut lain puolesta. Hallitus on vakuuttanut lain tarpeellisuutta. Turun terrori-isku sai hallituksen entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että maailma ei ole sama kuin ennen - edes Suomessa.

Kysymys ei olekaan siitä, etteikö Suomi oppositionkin mielestä tarvitsisi tiedustelulakeja. Aika on vain kääntynyt kiireellisyyttä vastaan. Kyse on myös siitä, että jos valtaa on, sitä kannattaa käyttää. Ilman oppositiota hallitus ei saa lakejaan läpi.

Hallituksen esittämien tiedustelulakien säätäminen vaatii joka tapauksessa perustuslain muuttamista. Jos se halutaan tehdä tämän eduskunnan voimin, viisi kuudesosaa 200 kansanedustajasta - 166 edustajaa - tarvitaan kannattamaan kiireellisyyttä.

Jos noin suurta enemmistöä ei löydy, tiedustelulait voi saattaa voimaan seuraava eduskunta.

Seuraavat eduskuntavaalit pidetään ensi vuoden huhtikuussa ja uusi eduskunta aloittaa työnsä sen jälkeen. Kiirehtimisellä voitettaisiin korkeintaan vuosi.

Oppositiopuolueista esimerkiksi vihreät ja RKP eivät haluaisi poikkeuksellista menettelyä vain sen tähden, että laki tulisi voimaan muutaman kuukauden, enimmillään vuoden etuajassa. Ne jäävät odottamaan, mitä perustuslakivaliokunta arvioi kiireellisyydestä. Odottamaan jäävät myös sosiaalidemokraatit, jotka punnitsevat perusoikeuksia.

Kiirehtimistä vastustava vasemmistoliitto haluaa, että kansalaiset pääsevät vaaleissa sanomaan, kannattavatko he perustuslain muuttamista tiedustelulakien takia.

Perussuomalaiset tuo mukaan myös kiusantekoa. Puolue on huolissaan siitä, kuinka vankat perusteet hallituksella on puuttua kansalaisten yksityisyyden suojaan kiirettä pitäen.

– Se ei riitä perusteluksi, että hallituksen pitäisi saada sulka hattuunsa tiedustelulakien läpiajamisesta, puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo Ylen haastattelussa.

Näyttää siltä, että Suomi saa tiedustelulakinsa - jossain vaiheessa.

Lue myös:

Uusilla tiedustelulaeilla voi olla vaikutusta sinunkin elämääsi – Katso tästä lakipaketin pääkohdat

Onko kansalaisella aina oikeus saada tieto itseen kohdistuvasta tiedustelusta? Yle seurasi hetki hetkeltä tiedustelulaki-infoa

19-vuotiaan Riikka Korteahon mitta tuli täyteen viime viikolla. Yli 80 000 jäsenen Naistenhuone-ryhmän ylläpitäjänä toimiva lukiolainen kertoi ryhmälle olevansa väsynyt ja jättävänsä ylläpidon toistaiseksi muille.

– Selvitän itse muutamia riitoja päivässä ja saan noin 20–30 viestipyyntöä vuorokaudessa. Lisäksi pitäisi hyväksyä jäsenpyyntöjä, joita on tuhansia. Siinä on erittäin suuri työ, josta harvoin saa mitään kiitosta, Korteaho kertoo.

Naistenhuone on naisille tarkoitettu ryhmä, jonka kuvauksessa kehotetaan purkamaan stressihuolia, kysymään apua tai vaikkapa kertomaan, kuinka ihanaa elämä on.

Toinen syy Korteahon kyllästymiseen on jatkuva kiusaaminen, jota muun muassa jotkut ryhmästä poistetut jäsenet harrastavat. Korteaho sanoo, että nälviminen kohdistuu yleensä hänen ulkonäköönsä.

Minua haukutaan eniten rotaksi, majavaksi ja hiirihampaaksi. Riikka Korteaho

Hän julkaisi Naistenhuone-ryhmässä tukun kiusaamisviestejä, joita ryhmästä poistetut kiusaajat ovat levittäneet muihin ryhmiin. Naistenhuoneessa kiusaamista ei Korteahon mukaan ole tapahtunut.

– Yleensä kiusaajat haukkuvat muissa ryhmissä hampaitani. Minua haukutaan eniten rotaksi, majavaksi ja hiirihampaaksi. Esimerkiksi majavasta sitten keksitään edelleen jotain älytöntä patoläppää.

Rikosilmoituksia

Somekiusaaminen leimahti Korteahon mukaan sen jälkeen, kun hän kertoi YleX:ssä ja kahdessa sanomalehdessä taustastaan koulukiusattuna. Korteaho oli tuolloin ylläpitäjänä Kolmelta aamuyöstä -ryhmässä.

Kyseessä on salainenryhmä, jossa on yli 75 000 jäsentä. Sen kautta on luotu myöhemmin myös Naistenhuone- ja Miestenhuone-ryhmä.

– Kolmelta aamuyöstä -ryhmän ajatuksena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Kun ryhmästä poistettiin kiusaajia, alkoi tulla tosi paljon kuraa niskaan. Siitä se alkoi kasvaa kuin lumipallo.

Korteaho on jättänyt myös tuon ryhmän ylläpidon toistaiseksi muille. Hän kertoo tehneensä jopa rikosilmoituksia sinnikkäimmistä kiusaajista.

– Yhdessäkin viestissä kysyttiin, että onko majavilla muka ihmisoikeuksia.

Ryöpytys on Korteahon mukaan vielä pahentunut sen jälkeen, kun kiusaajat saivat tietää rikosilmoituksista.

– Yhdessä vaiheessa tallensin kaikki julkaisut, joissa minua haukuttiin. Kuvakaappauksia on yli 6000. Kun eri ryhmiin tehdyissä julkaisuissa on vielä tuhansia tykkäyksiä ja satoja kommentteja, julkaisujen kattavuus nousee kymmeniintuhansiin. Uskallan väittää, että minulla on pahimpina hetkinä ollut tuhansia somekiusaajia. Ikävimmät jutut tulevat illalla ja yöllä. Niissä minua yllytetään itsemurhaan.

Viestiin vastaaminen lisää vettä myllyyn

Vaikka kiusaaminen on ollut kohtuutonta, Korteaho on pyrkinyt pitämään tunteensa kurissa. Lääkärin apua hän ei ole tarvinnut, mutta sanoo tietävänsä toisen ylläpitäjän, joka on ollut vuoden sairauslomalla somelynkkauksen takia.

– Jätän vastaamatta haukkuihin, koska se vain lisäisi vettä myllyyn. Aika hyvin saan ohitettua ne. Mutta jos vastaan tulee julkaisu, jossa on tuhat tykkäystä ja 500 kommenttia ja kaikissa haukutaan minua kilpaa, alkaa tuntua siltä että aika moni vihaa minua.

Korteaho kertoo, että hänen kommenttejaan on myös irrotettu asiayhteyksistä ja häntä itseään on syytetty kiusaamisesta ja muiden huorittelusta.

– Kerran erääseen ryhmään tuli aloitus, jossa kerrottiin seksillä vuokraa maksavasta naisesta. Kommentoin siihen, että eikös tuollaisia tyttöjä kutsuta huoriksi. Sitä kommenttia sitten alettiin levittää eri ryhmiin.

Korteaho arvioi, että kiusaamista esiintyy eniten ryhmissä, joissa on paljon nuoria ja toisaalta niissä, joissa ei ole juurikaan pelisääntöjä.

– Tiedän ryhmän, jossa oli ainakin yhdessä vaiheessa 25 000 jäsentä eikä mitään sääntöjä. Ylläpito ei puutu kiusaamiseen millään tavalla. Suurissa ryhmissä pitäisi mielestäni aina olla jonkinlaiset säännöt. Ainakin se, ettei toisia saa haukkua eikä kiusata ja Suomen lakia pitäisi noudattaa.

Yle haastatteli myös muita uupuneita Facebook-ryhmien ylläpitäjiä tai moderaattoreita, joilla on samankaltainen tilanne kuin Riikka Korteaholla. He eivät kuitenkaan halua esiintyä jutussa omilla nimillään pahenevan kiusaamisen pelossa.

Sienestä tuli kiista

Sillä, minkätyyppinen ryhmä on kyseessä ei tunnu olevan kiusaamisen kannalta väliä. Viikonvaihteessa eräässä sienestysryhmässä oli keskustelu, jossa kokenut sienestäjä julkaisi kehnäsienen kuvan. Keskusteluun osallistui henkilö, joka hyvässä hengessä kiitteli, kuinka oli oppinut vastaavien keskusteluketjujen kautta tunnistamaan sieniä, esimerkiksi mustavahakkaan.

Tästä tuli sanomista, koska joidenkin keskustelijoiden mielestä kehnäsientä koskevassa keskustelussa ei olisi saanut puhua toisesta sienilajista.

Esimerkiksi joissakin puutarha- ja sienestysryhmissä muut jäsenet ovat myös kehottaneet aloittelijoita siirtymään muihin ryhmiin, joissa voi esittää ns. tyhmiä kysymyksiä kenenkään provosoitumatta. Dosentti, viestinnän tutkija Janne Matikainen Helsingin yliopistosta sanoo, että pohjimmiltaan kyse on vallasta, pelisäännöistä ja niiden erilaisista tulkinnoista.

– Ihmisillä on halu ohjata ja määrittää keskustelua, jos heillä on siihen mahdollisuus. Joillekin on hirveän tärkeää pitää pelisäännöistä kiinni, jos keskustelu harhautuu eri aiheisiin. Tästä voi seurata konflikteja, Matikainen sanoo.

Jos ryhmän pelisäännöissä sanotaan, että täällä ei puhuta puolukoista, jäsenten on se ymmärrettävä. Janne Matikainen

Pienet sanaharkat – kuten sienilajeista tai marjoista kiistely – voivat paisua suuriksi myös siksi, että etenkin harrastusten ympärille kietoutuvissa Facebook-ryhmissä on kyse myös oman identiteetin rakentamisesta. Kun jokin harrastus on ihmiselle tärkeä, siitä tulee Matikaisen mukaan osa omaa identiteettiä.

– Marjastaminen voi olla identiteetin rakennusaine mutta sitä en tiedä, voiko se jakautua vielä marjojen alaluokkiin niin, että mustikanpoiminta sulkisi pois puolukan. Mutta jos ryhmän pelisäännöissä sanotaan, että täällä ei puhuta puolukoista, jäsenten on se ymmärrettävä.

Ylläpitäjä on johtaja

Facebook-ryhmän ylläpitäjä saa Matikaisen mukaan helposti kurat niskaansa, koska hän on ryhmässä johtajan roolissa.

– On loogista, että jos ylläpitäjä on jotakin ryhmän jäsentä ojentanut, se ei tätä miellytä. Ongelma syntyy, jos kritiikki kohdistetaan henkilöön eikä asiaan. On todella hurjaa, jos ruvetaan kommentoimaan ulkonäköä. Ryhmän jäsenet voisivat miettiä, että ylläpitäjä tekee työtään vapaaehtoisesti.

Ylläpitäjien uupuminen on Matikaisen mukaan luonnollista etenkin suurissa ryhmissä, joissa keskustelua voi olla vaikea hallita.

– Ihan taatusti siinä väsähtää. Sama ongelma on kaikessa vapaaehtoistyössä yhdistyksissä ja urheiluseuroissa. Jotkut jaksavat vähän aikaa kantaa vastuuta ja sitten tulee seuraava.

Usein riita leimahtaa pikkuasiasta, kuten työpaikalla verhoista tai jääkaapin siivouksesta, mutta oikeasti siellä on jokin isompi juttu taustalla. Janne Matikainen

Matikainen vertaa Facebook-ryhmää myös työyhteisöön, jossa niin ikään voi syntyä ristiriitoja mitättömiltä vaikuttavista asioista. Vaikka Facebook-ryhmän jäsenet eivät usein tunne toisiaan, mekanismit riitelyn taustalla voivat olla samat.

– Usein riita vain leimahtaa pikkuasiasta, kuten työpaikalla verhoista tai jääkaapin siivouksesta, mutta oikeasti siellä on jokin isompi juttu taustalla. On väistämätöntä, että sosiaalisessa vuorovaikutustilanteessa syntyy ristiriitoja. Siihen ei tarvita kuin yksi tai kaksi henkilöä. Someen oma paha olo on myös helppo purkaa.

Toisaalta kritiikille voi olla myös aihetta. Ryhmästä voi lentää helpostikin pihalle, jos erehtyy kritisoimaan ryhmän toimintaa asiallisestikin.

– Joku voi innostua käyttämään valtaa turhaan. Tärkeintä olisi pystyä molemmin puolin pitäytymään tiukasti ryhmän pelisäännöissä eikä lähteä keskustelemaan siitä, ovatko osallistujat tai ylläpitäjät huonoja vai hyviä.

"Hieman liian matala kynnys"

Sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta arvioi, että kiusaamiseen houkuttelee osaltaan sosiaalisen median luonne.

– Luulen, että se tarjoaa hieman liian matalan kynnyksen näihin mielensäpahoittamisiin. Kommunikoinnin helppous ja pieni anonyymiuden tunne, vaikka osallistuttaisiin nimelläkin, varmaankin lisäävät näitä riskejä, Pirkola toteaa.

Jos julkaisussa on tuhat tykkäystä ja 500 kommenttia ja kaikissa haukutaan, alkaa tuntua siltä että aika moni vihaa minua. Riikka Korteaho

Pirkolan mukaan keskustelun villiintymiseen vaikuttavat esimerkiksi vuorokaudenaika ja mahdollinen alkoholinkäyttö.

– Monethan ovat puoliksi leikillään ehdottaneet alkolukon kaltaista estomekanismia impulsiivisille kommenteille.

Somekiusaaminen on alkanut näkyä myös lääkärin vastaanotolla.

– Ajoittain olen siihen omalla vastaanotollani törmännyt. Todennäköisesti aikuiset ottavat ensivaiheessa yhteyttä työterveyslääkäriin. Eniten tämän kanssa painiskellaan lastenpsykiatriassa ja nuorisopsykiatriassa. Siellä tämä on todennäköisesti päällimmäisiä ongelmia, arvioi Turun yliopiston psykiatrian professori, erikoislääkäri Jyrki Korkeila.

Syvälle mieleen tunkeutumista

Korkeilan mukaan nettikeskusteluihin liittyy usein tiettyä estojen katoamista, jolloin muissa yhteyksissä järkevästi keskustelevat saattavat olla hyvin kiusallisia ja inhottavia keskustelukumppaneita.

– Keskustelusta ei voi yhtä konkreettisesti poistua kuin todellisen maailman keskustelussa. Sitä kannetaan mukana, koska sieltä voidaan ”tunkeutua” syvemmälle ihmisen mieleen ja sitä on siksi vaikeampaa työntää pois mielestä.

Korkeila sanoo, että keskustelun moderaattori tai Facebook-ryhmän ylläpitäjä voi kuormittua jopa osallistumatta koko keskusteluun.

– Ihminen on empaattinen olento ja asettuu automaattisesti jonkun asemaan. Keskustelun aiheetkin voivat sivuta omia näkemyksiä, jolloin omaa tunne-elämää voi olla vaikeaa pitää erossa keskustelun seuraamisesta.

Jos somekiusaamisesta kärsivä potilas saapuu lääkärin vastaanotolle, diagnoosi voisi olla esimerkiksi depressio ja hoitokeinot sen mukaiset. Pelkkä asiasta keskustelu voi riittää ratkaisemaan tilanteen.

Lue lisää aiheesta: Näin neuvovat kiusatut itse

Vuoden 2018 presidentinvaalien tentit päättyvät Ylellä tänään torstaina, kun kahdeksan presidenttiehdokasta kohtaa viimeisessä Suuressa vaalikeskustelussa.

Keskustelussa ovat mukana kaikki vaaliin ilmoittautuneet ehdokkaat eli Tuula Haatainen (sd.), Pekka Haavisto (vihr.), Laura Huhtasaari (ps.), Merja Kyllönen (vas.), Sauli Niinistö (valitsijayhdistys), Nils Torvalds (r.), Matti Vanhanen (kesk.) ja Paavo Väyrynen (valitsijayhdistys).

Illan vaalikeskustelun tuottajan Petri Kejosen mukaan tänä iltana keskustelun keskiössä ovat presidentin valtaoikeudet, ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja muut ajankohtaiset asiat.

– Keskustelussa otetaan kiinni asioista, jotka ovat nousseet esille vaalien aikana. Erityisesti keskitymme niihin kysymyksiin, jotka ovat vielä vastausta vailla, Kejonen kertoo.

Vaalikeskustelun aikana katsoja näkee kuvaruudussa olevasta kellosta, kuinka paljon kukin ehdokas saa puheaikaa.

Suora lähetys TV1:ssä ja Yle Areenassa

Yle välittää keskustelun suorana TV1:ssä ja Areenassa kello 21.05–22.35. Lähetyksen tentaattoreina toimivat Seija Vaaherkumpu ja Jan Andersson. Verkkolähetystä pääset seuraamaan klikkaamalla tämän jutun kuvaa. Keskustelua voi seurata myös verkossa myöhemmin tänään julkaistavassa hetki hetkeltä päivittyvässä artikkelissa.

Presidenttiehdokkaat kohtasivat edellisen kerran Ylellä Suuressa vaalikeskustelussa 14.12.2017. Keskustelu on katsottavissa täältä.

Tälläkin kertaa yleisöllä on mahdollisuus äänestää Yle.fi-sovelluksella, ketkä onnistuivat keskustelussa parhaiten. Ilmaisen sovelluksen voi ladata täältä. Äänet annetaan ehdokkaille sydämillä.

Yle on julkaissut presidentinvaalien vaalikoneen, jossa ehdokkaat kertovat kantansa moniin kiinnostaviin kysymyksiin presidentin valtaoikeuksista arvokysymyksiin. Vaaligallerian haastatteluvideoilla ehdokkaat kertovat muun muassa kolme asiaa, joita he rakastavat.

Ylen kaikki presidentinvaaliaiheiset uutiset ja artikkelit löydät tämän linkin takaa.

Vuoden 2018 presidentinvaalien tentit jatkuvat Ylellä torstaina kello 21.05, kun kahdeksan presidenttiehdokasta väittelee muun muassa presidentin valtaoikeuksista.

Yle välittää viimeisen Suuren vaalikeskustelun suorana TV1:ssä ja verkossa Yle Areenassa. Verkossa keskustelua voi seurata myös hetki hetkeltä päivittyvässä artikkelissa.

Tälläkin kertaa yleisöllä on mahdollisuus äänestää Yle.fi-sovelluksella, ketkä onnistuivat keskustelussa parhaiten. Ilmaisen sovelluksen voi ladata täältä. Palvelu vaati kirjautumisen.

Ehdokkaista ei tarvitse valita vain yhtä mielestään, sillä heitä saa äänestää useampia. Yhdelle ehdokkaalle saa kuitenkin antaa vain yhden äänen. Äänet annetaan ehdokkaille sydämillä.

Äänestyksen tilanne päivittyy sovelluksessa reaaliaikaisesti.

Äänestys päättyy puolilta öin. Tulokset julkistetaan välineissämme pian äänestyksen päättymisen jälkeen.

Edellisellä kerralla katsojat arvioivat, että tentissä pärjäsi parhaiten valitsijayhdistyksen ehdokkaana oleva Sauli Niinistö ja huonoiten SDP:n ehdokas Tuula Haatainen.

Lue myös:

Katsojat arvioivat: Niinistö pärjäsi parhaiten, Haatainen heikoiten – katso suuri vaalikeskustelu Areenasta

Televisiotähti Oprah Winfrey on ottanut kantaa ympärillään liikkuviin huhuihin, joiden mukaan hän harkitsisi ehdokkuutta Yhdysvaltain vuoden 2020 presidentinvaaleissa.

– Olen aina luottanut itseeni siinä, että tiedän, mitä osaan ja mitä en osaa. Eikä [presidenttiehdokkuus] kiinnosta minua, Winfrey sanoi InStyle-lehden mukaan.

– Minulla ei ole sen vaatimaa dna:ta.

Pohdinnat Oprahin mahdollisesta ehdokkuudesta alkoivat sen jälkeen kun tämä piti tunteisiin vetoavan ja poliitikkomaisen puheen Golden Globe -palkintogaalassa alkukuusta.

Winfrey on tähän saakka jättänyt kommentoimatta mahdolliseen ehdokkuuteen liittyviä uteluita.

Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut, että Pirkanmaan sairaanhoitopiirin konserniin kuuluva Helsingin Sydänsairaala Oy ei voi toimia Helsingissä kunnallisena sairaalana. Ministeriön mielestä Jätkäsaaressa sijaitseva sairaala ei voi hoitaa valinnanvapauspotilaita, koska se sijaitsee Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ulkopuolella.

Ylijohtaja Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo, että Helsingin Sydänsairaalan toimintaa alettiin ministeriössä pohtia uudelleen marraskuussa 2017.

– Arvioimme marraskuussa, että nykylainsäädäntö ei salli terveysaseman perustamista toisen kunnan alueelle. Silloin Siikalatvan kunta aikoi perustaa terveysaseman Oulun Mehiläisen yhteyteen. Tämä linjaus on sille jatkoa.

Keskeistä on hoitavan yksikön sijainti.

– Erikoissairaanhoitolain tarkoituksena on, että sairaalat sijaitsevat sen omistavan tai ylläpitävän sairaanhoitopiirin alueella, tulkitsee ylijohtaja Varhila.

Helsingin Sydänsairaala Jätkäsaaressa on jo puolentoista vuoden ajan tehnyt muun muassa sepelvaltimokuvauksia ja pallolaajennuksia. Se on markkinoinut toimintaansa näyttävästi pääkaupunkiseudulla.

"Meitä ei ole asiassa kuultu"

Ministeriön julkistama linjaus yllätti Tampereen Sydänkeskuksen johdon täysin.

– On yllättävää ja hämmentävääkin, että ministeriö on nyt päätynyt tällaiseen tulkintaan, sanoo Tays Sydänsairaalan ylilääkäri Kari Niemelä.

– Tietysti kunnioitamme ministeriön linjausta, mutta meitä ei ole tässä asiassa kuultu mitenkään.

Erikoissairaanhoidon potilaat ovat kolmen vuoden ajan voineet itse valita hoitopaikakseen minkä tahansa julkisen sairaalan. Tampereen yliopistosairaala perusti vuonna 2016 valinnanvapauspotilaita varten sairaalan Helsinkiin.

– Helsingin Sydänsairaalassa on hoidettu jo yli tuhat potilasta. Potilaiden kannalta päätös on harmillinen, sanoo Niemelä.

– Aiomme selvittää, onko ministeriö linjauksessaan huomioinut kaikki tulkintaan vaikuttavat seikat.

Tays Sydänsairaala tekee lisäselvityksiä yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa.

Sydänsairaala tarkentaa lähetekäytäntöjään

Tays Sydänsairaala kertoo lyhyessä tiedotteessaan, että se tarkentaa välittömästi julkisen sektorin lähetekäytäntöjä.

– Kaikki lähetteet ohjataan tästä päivästä lähtien Tays Sydänsairaalaan Tampereelle, kuittaa ylilääkäri Kari Niemelä.

Kaikki Helsingin Jätkäsaareen jo hoitoajan saaneet potilaat hoidetaan normaalisti.

Jätkäsaaren sairaala on kismittänyt hyksiläisiä

Yle Uutiset kertoi tammikuun puolivälissä, että valinnanvapauspotilaiden hoito Helsingin Sydänsairaalassa on ajanut kahden suuren yliopistosairaalan sydänkeskukset törmäyskurssille.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri perää Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä oikeusteitse valinnanvapauspotilaiden hoitotietoja. HUS on valittanut tietopyyntöjen epäämisestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Hyks Sydän- ja keuhkokeskuksen ylilääkäri Antti Vento kommentoi lyhyesti ministeriön linjausta.

– Tämä päätös vastaa käsitystämme nykyisen lainsäädännön mukaisesta linjauksesta.

– Päätös vaikuttaa siihen, että palvelutuotannon kustannukset ovat paremmin hallittavissa esimerkiksi ostopalvelulla, sanoo Vento.

Yhdysvaltalainen luokituslaitos Weiss Ratings julkaisi keskiviikkona sijoittajille tarkoitetut ensimmäiset arvionsa yli 70 kryptovaluutasta. Yhtiö katsoi, että Ethereum on parempi kuin bitcoin.

Weiss Ratings arvioi kryptot viisiportaisella asteikolla A-E, jossa A oli loistava arvosana, B hyvä, C kohtuullinen, D heikko ja E erittäin heikko. Yksikään virtuaalivaluutta ei saanut parasta arvosanaa eli A:ta.

Yritys otti arvioissaan huomioon muun muassa kyseisen virtuaalivaluutan levinneisyyden, siihen liittyvät riskit, tuotto-odotukset sekä teknologiset seikat ja siirtonopeuden.

Weiss Ratingsin tekemät kryptovaluuttojen luokitukset ovat maksumuurin takana. Yhtiö kuitenkin julkaisi muutaman näytteen arvioistaan.

Weiss Ratingsin arvioita voisi verrata esimerkiksi Moody's ja Standard & Poorsin tekemiin luottoluokituksiin, joita annetaan muun muassa valtioin lainoille. Luokitusten tarkoituksena on arvioida kohteen kykyä selviytyä taloudellisista velvoitteistaan.

Kakkonen ohitti ykkösen

Suurin virtuaalivaluutta bitcoin sai arvosanaksi C+. Bitcoin sai loistavat pisteet turvallisuudesta ja laajasta hyväksymisestä. Sen heikkouksiksi arvioitiin esimerkiksi vaihtokurssin heilunta, louhinnan vaatima valtava energiamäärä, verkon hitaus ja korkeat siirtomaksut.

Markkina-arvoltaan toiseksi suurin kryptovaluutta Ethereum tai ether sai arvosanan B. Sen teknologian arvioitiin olevan bitcoinia paremmin päivitettävä ja siirrot nopeampia tietyistä teknologisista pullonkauloista huolimatta.

Teknologia-alusta Ethereum eroaa bitcoinista siten, että se mahdollistaa erilaisten hajautettujen palveluiden (Cointelegraph) rakentamisen lohkoketjunsa päälle. Eri yritykset kehittävät muun muassa Ethereumiin perustuvia vertaistason lainapalveluja ja kuluttajille suunnattuja maksupalveluita.

Steem sai arvosanan B-, koska sen monien eri osa-alueiden katsottiin olevan hyvin tasapainossa. Lisäpisteitä steem sai siitä, että se mahdollistaa lohkoketjun päälle rakennetun Steemit -nimisen sosiaalisen median palvelun, jossa käyttäjät voivat saada maksun tuottamastaan sisällöstä.

Huonosti tunnetut Novacoin ja SaluS saivat arvosanat D heikon teknologisen innovaation ja vähäisen käytön vuoksi.

Talousuutissivusto CNBC:n mukaan myös EOS sai Ethereumin lisäksi korkeimman annetun arvosanan B.

CNBC kertoo, että Weiss Ratings on tunnettu nuivista arvioistaan. Aiemmissa arvioissaan se ei esimerkiksi antanut arvosanaa A vakuutusyhtiöiden osakkeille.

Hakkerit tekivät palvelunestohyökkäyksen

Weiss Ratingsin mukaan heidän työntekijänsä joutuivat keskiviikkona torjumaan yhtiön verkkosivuille kohdistunutta palvelunestohyökkäystä.

Yhtiön perustaja Martin D. Weiss kertoi tiedotteessa, että kyberhyökkäys tuli Koreasta. Kryptovaluuttahuuma on erityisen voimakasta Etelä-Koreassa, jossa monet ihmiset ovat sijoittaneet rahojaan virtuaalivaluuttoihin.

– Aiemmat sosiaalisessa mediassa levinneet kommentit ilmaisivat suurta pelkoa siitä, että aiomme julkaista kielteisiä arvioita heidän lempivaluutoistaan. Kyseessä saattaa olla yritys estää julkaisumme, Weiss sanoi.

Weiss arvioi, että äärimmäisestä kurssivaihtelusta huolimatta kryptovaluutoilla on edessään kirkas tulevaisuus ja potentiaalia tuottaa suuria voittoja sijoittajille.

Siksi hänen mielestään sijoittajat tarvitsevat puolueettomia arvioita eri virtuaalivaluutoista.

Lue myös:

Ministeriö aikoo suitsia bitcoinien kauppaa – viranomaiset haluavat tietoonsa ketkä käyttävät kryptovaluuttoja

Maailman kryptovaluuttojen arvo on jo liki 700 miljardia dollaria – asiantuntijat kertovat, mitä kryptohuuma tuo tullessaan