Eniten onnettomuuksia on sattunut Keski-Pohjanmaalla Kaustisella, missä viisi rekkaa on suistunut tieltä. Rekkakuski Antti Friman on yksi ojaan ajaneista. Kyyjärveltä matkaan lähtenyt Friman pääsi Vetelin lähettyville saakka.
– Valtatie 13 oli peilijäässä ja satoi vettä. Matkavauhtia oli 45 km tunnissa, mutta sekin oli liikaa. Peltoaukiolla tuulenpuuska painoi, ei siinä mitään voinut, rekka pysähtyi ojanpohjalla, Friman kertaa ulosajoaan.
Hinausvuoroa piti ulosajosuman takia odotella kolmisen tuntia. Siinä ehti ajatella monia asioita, varsinkin tienpitoa.
– Valtatien 13 pitäisi olla aika iso väylä Suomessa ja hyvällä pidolla, mutta tienpinta kyllä kertoo toista. Meni tässä odotellessa suola-auto ohi pari kertaa, mutta nyt ei suola auta, pitäisi saada hiekkaa, Friman sanoo.
Valtateiden pitäisi olla sellaisessa kunnossa, ettei tarvitse kettinkejä laittaa Rekkakuski Antti Friman
Hänen mielestään ei ole normaalia, että pienellä alueella (pohjalaismaakunnissa) on parikymmentä raskasta ajoneuvoa ojassa.
– Hinauskuskien kanssa puhuttiin, että tämä on aivan älytöntä hommaa. Vesisateet osattiin ennustaa ajoissa. Kyllä valtateiden pitäisi olla kunnossa. Joissakin autoissa näytti olevan kettingit, mutta valtateiden pitäisi olla sellaisessa kunnossa, ettei tarvitse kettinkejä laittaa. Jätetään ne sivuteille, miettii Antti Friman.
Suistumisessa oli onni matkassa, sillä kuski ja auto säilyivät vahingoittumattomina.
Myös linja-autoilla ongelmia
Myös linja-autot ovat olleet vaikeuksissa. Etelä-Pohjanmaalla Ylistarossa ja Alavudella linja-autot ajautuivat tieltä liukkauden vuoksi.
Onnettomuuksia on ollut lisäksi esimerkiksi Halsualla, Kruunupyyssä ja Pietarsaaressa. Loukkaantumisilta on kuitenkin vältytty.
Tiet saattavat ruuhkautua, sillä onnettomuuspaikoilla on käynnissä raivaustyöt ja monin paikoin käytössä on vain yksi ajokaista. Osa raskaasta liikenteestä on myös pysähtynyt tien sivuun odottamaan hiekoitusta.
– Liukasta on, oli pakko laittaa ketjut pyöriin. Harvoin enää nykyään tarvitsee, viime talvenakin vain kerran tai kaksi. Kunnan tiet näyttävät olevan paremmassa kunnossa tänään kuin valtion, sanoo kuljetuspalveluyrittäjä Mats Vidjeskog Kruunupyyn Teerijärveltä.
Vaikein tilanne on sivuteillä, mutta myös pääteillä on edelleen erittäin liukasta.
Liikenne on ruuhkautunut torstaina Nelostiellä Kemin ja Simon välillä. Kymmenet rekat ovat pysähtyneet tielle ja joutuneet odottamaan tuntien ajan tien suolausta tai hiekoitusta, sillä ne eivät ole uskaltaneet jatkaa matkaa.
Liikennekeskuksen mukaan tie on ollut suljettuna liikenteeltä.
Antti Heikinmatti/Yle
Kemi-Tornion moottoritiellä Ristikankaan kohdalla henkilöauto suistui iltapäivällä tieltä ja lensi katolleen.
Säiliöauto kaatui Kemissä
Torstaina Kemissä sattui myös liikenneonnettomuus, jossa oli mukana vaarallisia aineita. Tieliikennekeskuksesta kerrotaan, että natriumkloraattia kuljettanut säiliöauto kaatui tielle kyljelleen. Natriumkloraattia käytetään klooridioksidin valmistukseen sellutehtaissa.
Onnettomuuspaikan varoalue on rajattiin sataan metriin. Onnettomuudessa ei ollut vakavasti loukkaantuneita.
Onnettomuusalueen pelastus- ja raivaustyöt ovat olleet käynnissä torstaipäivän ajan. Paikalla on ollut useita pelastuslaitoksen yksiköitä. Onnettomuuspaikka on Ajoksen rampissa, noin 2 km Kemistä etelään.
Valtatie 21 ajoittain suljettu kokonaan
Myös Torniosta pohjoiseen johtava valtatie 21 on ollut ajoittain kokonaan suljettuna liikenteeltä Ylitorniolla. Juoksengista 4,7 kilometriä Kaulirannan suuntaan on ollut meneillään raskaan ajoneuvon nosto. Aamupäivällä alkaneen nostourakan on arvioitu kestävän useita tunteja.
Myös linja-autot vaikeuksissa
Kemissä myös useat linja-autot ovat olleeet liukkauden vuoksi jumissa ympäri kaupungin. Osa linja-autoista on joutunut odottamaan hiekoitusta päästäkseen jatkamaan turvallisesti matkaaa. Heiskasen liikenteestä kerrotaan, että muun muassa koululaisia kuljettava linja-auto ajaa aikataulusta myöhässä ja osittain poikkeusreittejä vaikeiden keliolosuhteiden vuoksi.
Liikennöitsijä Timo Heiskanen toteaa, että tämän päivän keliolosuhteet ovat päässeet yllättämään täysin myös ammattiautoilijat.
Tuoreessa kyselyssä vain nykyinen presidentti Sauli Niinistö ja SDP:n Tuula Haatainen ovat menettäneet kannatustaan.
Kysely tehtiin viime viikon tiistaista toissapäivään eli aikana, jolloin Ylen ehdokastentit olivat menossa ja MTV3:n iso vaalikeskustelu Kallion kirkosta lähetettiin. Molemmissa katsoja saattoi nähdä merkkejä Niinistön itsensäkin ikäväksi myöntämästä luonteenpiirteestä eli kärsimättömyydestä.
Hermoilun merkkejä on ollut ilmassa jo loppusyksystä. Joulun alla toimituksessa pyöriteltiin päätä oikein joukolla, kun presidentinkansliasta toivottiin korjaamaan juttua perinteisestä joulukuusen, -kalan ja -kukkien luovutustilaisuudesta. Kanslian mielestä jutussa oli kerrottu epätäsmällisesti presidenttiparin koiran voinnista.
Alkuviikosta Feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro julkisti presidentinkanslian ottaneen syksyllä yhteyttä ja pyytäneen Aroa poistamaan yhden sitaatin Hufvudstadsbladetin haastattelusta.
Ymmärtääkseni kansliasta on otettu yhteyttä esimerkiksi tv-tenttien kommentoijiin viime viikkoinakin.
Kaksi asiaa kummeksuttaa. Ensiksikin järki sanoisi, että presidentin kanslian väki tekee töitä tasavallan presidentille, ei presidenttiehdokkaalle, myös kampanjan aikana. Ja toinen on se presidentti Mauno Koiviston vanha viisaus: presidentillä ei tahdo olla niin pientä vasaraa, ettei lyönti vaikuttaisi moukarin iskulta tai näissä tapauksissa painostukselta tai sananvapauden kaventamiselta. Samaa viisautta voi soveltaa kanslian virkamiesten yhteydenottoihin.
Jutun lopussa voit osallistua keskusteluun aiheesta.
Yksi vai kaksi kierrosta?
Jatkokaudelle pyrkivän presidentin kannatusluvut ovat aiemmissakin vaalitaisteluissa lähteneet laskuun mitä lähemmäs vaalipäivää on tultu. Niinistön kohdalla nähtiin tässä poikkeus, kun vielä marraskuussa kannatus nousi peräti 80 prosenttiin. Mutta nyt lainalaisuus toimii jälleen, ja Niinistön kannatus on nyt laskussa. Vuodenvaihteen mittauksen 72 on nyt 63 prosenttia.
Se on enemmän kuin Tarja Halosella vuonna 2006, jolloin tuli toinen kierros. Mutta nyt kysymys kuuluukin: riittääkö Niinistön tämänhetkinen 63 prosenttia yhden kierroksen ratkaisuun?
Voi riittää, sillä nyt kyselyssä äänestämättä jättäviä tai äänestämisestään epävarmoja on vain 20 prosenttia eli joka viides. Se on vähemmän kuin kyselyssä kuusi vuotta sitten, jolloin luku oli 30 prosenttia.
Yksi kierros voi riittää siksikin, että nyt ennakkoäänestys oli kuuden vuoden takaista vilkkaampaa ja vanhan nyrkkisäännön mukaan ennakkoon äänestäjät ovat kannastaan varmimpia.
Ja onhan Niinistöllä vielä varaa vajaan 13 prosenttiyksikön luisuun ennen kuin unelma ensimmäisen kierroksen voitosta murskautuu.
Mutta ei toinen kierros täysin poissuljettu ole. Niinistön haastajilla on nyt 38 prosentin kannatus. Heillä on myös tukenaan hyvän kierre: kaikkien muiden kannatus on vahvistunut paitsi Niinistön ja SDP:n Tuula Haataisen. Kierre ei tahdo taittua helposti, ei varsinkaan näin lähellä vaalipäivää. Ja toiseen kierrokseen riittäisi, jos kaikki seitsemän haastajaa saisivat nostettua omaa kannatustaan reilut 1,7 prosenttiyksikköä!
Tämän illan Ylen suuressa vaalikeskustelussa ja loppuviikon kampanjoinnissa on yhä paljon pelissä.
Oma puolue yhä suositumpi
Kyselyssä on voimistunut myös jo vuodenvaihteessa nähty muutos eli ehdokkaiden oman puolueen äänestäjät tunnustavat nyt väriä entistä selvemmin.
Kaikki muut paitsi Niinistö, Haatainen ja RKP:n Nils Torvalds saavat nyt omiltaan vankemman tuen kuin vielä vuodenvaihteessa. Esimerkiksi vasemmistoliiton Merja Kyllönen on nyt selvästi omiensa ykkösehdokas, kun vielä vuoden vaihteessa vasemmistoliittolaisten suosikki oli vihreiden Pekka Haavisto.
Niinistön kannatus kokoomuslaisten keskuudessa on vielä vuoden vaihteessa 96 prosenttia, nyt 90.
Kokoomuslaisia on liuennut perussuomalaisten Laura Huhtasaaren, Nils Torvaldsin, keskustan Matti Vanhasen ja oman valitsijayhdistyksensä Paavo Väyrysen leireihin. Äkkiseltään näyttäisi, että joko tiukasti sotilasliitto Natoa kannattavien tai sitä vastustavien leireihin.
Julmimmat ovat kuitenkin suurimman oppositiopuolueen eli SDP:n Tuula Haataisen kannatusluvut.
Kannatus on huvennut vuodenvaihteesta ja on nyt 2 prosenttia. Nyt vain 16 prosenttia demareita äänestävistä kirjoittaisi äänestyslippuun Haataisen numeron. Vihreiden Haavisto on pompannut aivan kantaan eli 12 prosenttiin. Myös Merja Kyllönen ja Nils Torvalds ovat lisänneet kannatustaan demarileirissä. Mutta demareiden suosikki on selvästä pudotuksesta huolimatta Sauli Niinistö, 60 prosenttia.
Demarit saattavat kuitenkin palkita Haataisen vaaliuurastaminen eduskunnan varapuhemiehen paikalla.
Väyrynen sotki Huhtasaaren suunnitelmat
Väyrysen ilmestyminen ehdokkaaksi on sotkenut perussuomalaisten ja Laura Huhtasaaren vaalitaiston täysin. Nyt tiukasti EU:ta vastustavilla on valinnanvaraa eli kaksi ehdokasta. Molemmilla on nyt tasan 6 prosentin kannatus eli yhteenlaskettuna melkein sama kuin suvaitsevaiston ehdokkaaksi nousseella Haavistolla. Huhtasaaren pääsystä toiselle kierrokselle ei ole puhuttu enää aikoihin. Väyrynen sen sijaan itse uskoo pääsevänsä sekä toiselle kierrokselle että presidentiksi.
Keskustan pahin painajainen ei näyttäisi toteutuvan.
Väyrysen kannatus keskustalaisten joukossa on pudonnut ja Vanhasen vahvistunut. Mutta kun koko äänestäjäkunnalta kysytään, niin Väyrynen on Vanhasta suositumpi, sillä Väyrynen on lisännyt kannatustaan kaikissa muissa puolueissa paitsi keskustassa, vihreissä ja perussuomalaisissa.
Sinisen tulevaisuuden kannattajien otos on kyselyssä hyvin pieni, mutta siinä joukossa Väyrynen on melkein yhtä suosittu kuin Huhtasaari.
Mutta tiedättekö mikä tässä kyselyssä on ihan parasta? Se, että enää vain kolme yötä, ja tiedämme, mitä näihin lukuihin oli presidentinvaalin ensimmäisestä kierroksesta kirjoitettu.
Miltä vaaliasetelmat sinusta näyttävät? Kommentointi onnistuu uutisen selainversiossa ja edellyttää kirjautumista. Voit luoda oman Yle Tunnuksesi täällä.
Kiitos keskustelusta! Kommentointi on päättynyt.
Päivitetty 25.1. klo 16.30: lisätty linkki Hufvudstadsbladetin juttuun.
Hallitus lähetti tänään torstaina eduskunnan käsittelyyn paljon keskustelua herättäneet tiedustelulait.
Heti valtioneuvoston istunnon jälkeen sisäministeri Paula Risikko (kok.), puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) ja oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) esittelivät tiedotustilaisuudessa lakien sisältöä tiedotusvälineiden edustajille.
Ministerit toistelivat moneen kertaan, että lakien tavoitteena on parantaa kansallista turvallisuutta. Ministerit myös korostivat, että mistään massavalvonnasta ei tiedustelulaeissa ole kyse.
Risikko huomautti, että tällä hetkellä Suomi on pitkälti muiden maiden tiedustelutietojen varassa.
Lakipakettiin kuuluu siviili- ja sotilastiedustelulakien lisäksi niiden vaatima perustuslain muutosesitys sekä laki tiedustelutoiminnan valvonnasta. Kokosimme alle lakipaketin pääkohdat.
Siviilitiedustelulaki
Tiedustelun tarkoitus olisi tuottaa tietoa ylimmän valtionjohdon päätöksenteon tueksi sekä kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi.
Hallituksen mukaan kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia vakavia uhkia ovat esimerkiksi terrorismi, vieraiden valtioiden Suomeen kohdistama vakoilu ja elintärkeän infrastruktuurin lamauttaminen.
Tiedustelumenetelmät perustuisivat osittain poliisilaissa jo nyt säädettyihin tiedonhankintakeinoihin.
Uusia menetelmiä olisivat paikkatiedustelu, viestin jäljentäminen, viestin lähetyksen pysäyttäminen jäljentämistä varten sekä tietoliikennetiedustelu.
Tietoliikennetiedustelussa voitaisiin hankkia tietoa Suomen rajat ylittävästä tietoliikenteestä. Tavoitteena on parantaa Suomen kykyä suojautua vakavimpia verkkouhkia vastaan.
Tuomioistuin päättäisi myös paikkatiedustelusta silloin, kun se kohdistuu kotirauhan suojaamaan paikkaan tai sellaiseen paikkaan, johon ei ole yleistä pääsyä.
Sotilastiedustelu tuottaisi tietoa ylimmän turvallisuuspoliittisen johdon ja sotilaallisen päätöksenteon tueksi ja auttaisi varautumaan Suomeen kohdistuviin sotilaallisiin uhkiin.
Sotilastiedustelulaissa annettaisi Puolustusvoimille toimivaltuudet henkilötiedusteluun ja tietojärjestelmätiedusteluun, radiosignaalitiedusteluun sekä tietoliikennetiedusteluun.
Tietoa hankittaisiin sekä kotimaassa että ulkomailla.
Tiedustelun kohteina olisivat esimerkiksi vieraan valtion sotilaallinen toiminta ja Suomen maanpuolustukseen kohdistuva tiedustelutoiminta.
Ministereiden mukaan Puolustusvoimien nykyiset tiedonhankintatoimivaltuudet ovat puutteellisia muihin maihin sekä muuttuneeseen turvallisuusympäristöön nähden.
Sotilastiedusteluviranomaisia olisivat Puolustusvoimien pääesikunta ja Puolustusvoimien tiedustelulaitos.
Perustuslain muutos
Perustuslaissa turvataan kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus. Perustuslain nykyisen sanamuodon mukaan lailla ei voida säätää viestin suojan rajoittamisesta esimerkiksi kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi ja siihen kohdistuviin uhkiin varautumiseksi.
Perustuslakia halutaan muuttaa siten, että tavallisella lailla voitaisiin säätää rajoituksista luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaan. Käytännössä muutoksella mahdollistettaisiin tiedustelulakien säätäminen.
Perustuslain muutos halutaan toteuttaa kiireellisenä, mikä tarkoittaa sitä, että se tarvitsee eduskunnassa taakseen viiden kuudesosan enemmistön ja säännökset voisivat tulla voimaan jo tämän vuoden lopussa.
Mikäli asia käsitellään normaalissa perustuslainsäätämisjärjestyksessä, eli kahden eduskunnan aikana, uudet säännökset voisivat tulla voimaan ehkä vasta vuoden 2020 alkupuolella
Tiedusteluvaltuutetun viran perustaminen
Tiedustelutoimintaa valvomaan perustettaisi uusi viranomainen: tiedusteluvaltuutettu.
Tiedustelutoimintaa valvoisi myös uusi eduskunnan erityisvaliokunta: tiedusteluvaliokunta.
Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) tutkii keskiviikkona aamupäivällä Helsinki-Vantaan lentoasemalla sattunutta tapahtumaa, jossa liikesuihkukone rullasi kiitotielle luvatta.
Kiitotielle oli laskeutumassa luvallisesti Finnairin matkustajakone. Otkesin johtajan Veli-Pekka Nurmen mukaan tilanne oli lennonjohdon hallinnassa.
– Kone, joka oli laskeutumassa pystyi turvallisesti tekemään ylösvedon lennonjohdon ohjeiden mukaisesti, Nurmi kertoi STT:lle illalla.
– Käymme nyt läpi ohjaamoäänitallennuksen ja kentän tallenteet ja selvitämme, kuinka vakavasta tilanteesta siinä oli kysymys.
Laskeutumassa ollut kone oli Nurmen tietojen mukaan Brysselistä tulossa oleva Finnairin kone, joka oli vajaan kahden kilometrin päässä kiitotiestä, kun käsky ylösvetoon tuli. Yksityiskone oli mallia Bombardier 600.
Unkarin maahanmuuttoviranomaiset eivät olisi saaneet määrätä turvapaikanhakijaa psykologisiin testeihin, joiden avulla pyrittiin selvittämään, oliko hän homoseksuaali vai ei.
Testit olivat laittomia, sillä ne loukkasivat turvapaikanhakijan perusoikeuksia, Euroopan unionin tuomioistuin linjasi torstaina julkistamassaan ennakkopäätöksessä.
Nigerian kansalainen haki huhtikuussa 2015 Unkarista turvapaikkaa vedoten siihen, että hän pelkäsi joutuvansa vainotuksi kotimaassaan homoseksuaalisuutensa vuoksi. Homosuhteet ovat Nigeriassa laittomia.
Unkarin maahanmuuttoviranomaiset katsoivat aluksi, ettei turvapaikanhakijan lausumissa ollut ristiriitaisuuksia. He kuitenkin lopulta hylkäsivät hänen hakemuksensa, koska psykologin lausunnon mukaan mies ei ollut homoseksuaali.
Psykologisissa testeissä miehen piti muun muassa piirtää ihminen sateessa ja kertoa, mitä hän näki Rorschachin musteläiskätestissä, uutistoimistot kertovat.
Mies valitti kielteisestä päätöksestä Unkarin hallinto- ja työtuomioistuimeen. Se kääntyi puolestaan Euroopan unionin tuomioistuimen puoleen ja pyysi ennakkoratkaisua.
Mahdotonta arvioida luotettavasti
Euroopan unionin tuomioistuimen mukaan viranomaiset voivat käyttää erilaisia asiantuntijalausuntoja selvittäessään turvapaikanhakijan suojelun tarvetta.
Lopullinen päätös ei kuitenkaan voi perustua ainoastaan asiantuntijalausuntoon.
Oikeus myös korosti, että jos asiantuntijoita käytetään, menetelmät eivät saa rikkoa Euroopan unionin perusoikeuskirjassa kaikille taattuja oikeuksia.
Nigerialaismiehen tapauksessa puuttumista perusoikeuksiin pidettiin erityisen vakavana, sillä psykologisten testien tarkoituksena oli saada tietoa hakijan intiimielämästä.
Unkarilainen tuomioistuin halusi myös tietää, onko asiantuntijoiden ylipäätään mahdollista arvioida turvapaikanhakijoiden seksuaalista suuntautumista luotettavasti.
Tähän kysymykseen Euroopan unionin tuomioistuin ei ottanut suoraa kantaa.
Oikeus toi kuitenkin esille, että Euroopan komissio ja joukko jäsenvaltioiden hallituksia ovat kiistäneet tällaisten selvitysten luotettavuuden.
Tuomioistuin painotti, ettei asiantuntijalausunnon laatiminen turvapaikanhakijan seksuaalisesta suuntautumisesta ole välttämätöntä, jos halutaan arvioida, puhuuko hakija totta omasta seksuaalisuudestaan.
Luxemburgissa sijaitseva Euroopan unionin tuomioistuin ei suoraan ratkaise kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävänä olleita asioita, mutta sen päätös sitoo kaikkia EU:n jäsenmaiden kansallisia tuomioistuimia.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston viime vuonna testaamista 514 sähkölaitteesta vajaa kolmannes vedettiin pois markkinoilta. Yhteensä poistettuja tuotteita oli 155. Edellisvuonna poistettujen tuotteiden määrä oli 138.
Tukesin mukaan osassa laitteissa oli merkittäviä turvallisuus- tai muita puutteita. Osa laitteista, 56 eri tuotetta, oli jopa niin kelvottomia, että ne jouduttiin keräämään takaisin kuluttajilta. Lisäksi 61 tuotteelle annettiin myyntikielto muiden vaatimusten vastaisten syiden takia.
Lista markkinoilta vedetyistä tuotteista ja lisätietoja löytyy markkinavalvontarekisteristä. Joukossa on muun muassa eri merkkisiä spinner-leluja, crossimoottoripyöriä, led-valaisimia, palo- ja häkävaroittimia, latauslaitteita, tietokoneiden ja konsolien peliohjaimia.
Eniten puutteita löydettiin viime vuonna verkkoliitäntäkojeista ja led-valaistustuotteista. Vastaavissa laitteissa on ollut huomattavan paljon vikoja aiemminkin.
– Valtaosa on latureita, verkkoliitäntäkojeita ja jonkun verran valaistustuotteita. Siinä ne isoimmat ryhmät, kertoo Tukesin sähkötuotteet-ryhmän päällikkö Hannu Mattila.
Mattilan mukana murheenkryynituotteita löytyy myös kotimaisista kaupoista.
– Saattaa kyllä olla niin, että jos menee verkkokaupan puolelle, niin löytyy vielä helpommin.
Riskituotteisiin keskittyminen tuotti tulosta
Erityisen tarkasti Tukes syynäsi verkkokaupoissa myytäviä tavaroita. Lisäksi Tukes käytti apuna eurooppalaisten markkinavalvontaviranomaisten tietokantoja, kun se kohdensi valvontaa.
Tukes pitää kohdentamista merkittävänä tapana löytää viallisia tuotteita.
– Ehkä keskityimme enemmän riskituotteisiin. Näyttää siltä, että laturi- tai verkkoliitäntäkoje ja valaistustuote on yhä useammassa tapauksessa ollut käsiteltävänä.
Onnistunutta keskittymistä riskituotteisiin kuvaa se, että vain noin 15 prosenttia testeihin valituista tuotteista täytti testatuilta kohdilta vaatimukset.
– Luulisin, että se vaan on niin, että se on meidän kenttätarkastajien riskiperusteista valintaa tämä hyvä tulos, Mattila selittää viallisten laitteiden määrää.
Osa laitteista jopa vaarallisia
Tukesin tutkimissa verkkoliitäntäkojeissa oli jopa vaarallisia laitteita. Usein sellainen oli tietokoneen ja pistorasian välille tuleva muuntaja.
– Niissä kaikissa ongelma on siinä muuntajassa. Sen eristys on huono tai niin riittämätön, että töpselin jännite pääsee pienjännitepuolelle ja on sitten kosketeltavissa muussa paikassa.
Mattilan mukaan tällaisissa tapauksissa on kyse sähköiskun vaarasta.
– Siitä juuri on kyse. Kun me määräämme takaisinvetoja, niin sähköiskun tai tulipalon vaara on meidän mielestämme jo aikamoinen.
Tällaisen tuotteen löytyminen kotoa tarkoittaa sitä, että sen käyttö pitää lopettaa heti.
– Jos on takaisinvetotapauksesta kyse, niin on syytä lopettaa sen tuotteen käyttö ja palauttaa se ostopaikkaan.
Vain kaksi aikuista kymmenestä ei kärsi lainkaan alaselkäkivuista. Vaikka selkäkivut ovat erittäin yleisiä, paranee valtaosa vaivoista itsestään muutamassa päivässä. Lähes kaikilla tavallinen selkäkipu menee kokonaan ohi alle kuudessa viikossa.
Modernit lääkärit soveltavat äkillisen selkäkivun sairausloman tarpeen arviointiin uusia suosituksia, joiden mukaan sairauslomaa ei välttämättä tarvita lainkaan.
Esimerkiksi Työterveys Helsingin eli Helsingin kaupungin työntekijöiden työterveyshuollon potilasohjeessa sanotaan, että ”ei ole olemassa mitään lääketieteellisiä todisteita, joiden mukaan raskas työ hidastaisi tavallisen selkäkivun paranemista tai siihen liittyisi vaivojen jatkumisen tai lisävamman riski.”
Helsingissä kirjoitetaan suhteessa vähän selkäongelmista johtuvia sairauslomia. Taustalla on Lääkäriliiton laatupalkinnon saanut Kipu- ja työkyky -hanke, jolla sairauspoissaoloja on pyritty vähentämään. Työterveys Helsingin ylilääkäri Marianne Alho sanoo, että valituksia liian vähäisistä sairauslomista ei ainakaan ylilääkärille saakka ole kuulunut.
Selkä ei levossa parane
Selkäkivun hoitaminen lepäämällä ei auta toipumisessa varsinkaan, jos selkäongelmien taustalla on jo muutoinkin vähäinen liikunta.
Äkillisesti alkaneesta selkäkivusta puhutaan terveyskielellä, että se on hyvänlaatuista selkäkipua. Yleensä sen taustalla on jokin pieni kudosvaurio. Tyypillistä on, että selän liike aiheuttaa kipua, mutta muutoin yleiskunto on ihan hyvä.
Nykyisten alaselkäkivun hoito-ohjeiden mukaan työnteko ei ole vaarallista. Työn jatkaminen ja selän mahdollisimman tavallinen kuormittaminen nopeuttavat yleensä paranemista.
Yleensä kipu pitkittyy, jos selkäkipuinen alkaa pelätä ja vältellä liikkumista. Liikkuessa saa tuntua jopa kipua, kunhan se pysyy kohtalaisena. Särkylääkkeitä kannattaa käyttää ainakin kivun ensimmäisinä päivinä.
Lääkäreille opetetaan nykyään, että potilasta pitää kehottaa käyttämään selkäänsä normaalisti. Myös iso osa potilaista tämän jo tänä päivänä tietää. Esimerkiksi Helsingissä selkäkipuinen ei välttämättä edes päädy lääkäriin, vaan ohjataan suoraan fysioterapeutille.
Kun uni katkeilee, selkäkipukin pitkittyy
Selkävaivat ovat mystisiä. Tavalliseen selkäkipuun liittyy usein, että potilas ei pysty edes näyttämään kivun tarkkaa sijaintia.
Selkäkivuille tyypillistä on myös, että röntgenkuvista niitä ei näe. Esimerkiksi kuvista näkyvillä selän kulumamuutoksilla ei ole välttämättä mitään tekemistä selkäkivun kanssa. Selkä kuluu myös heillä, jolla mitään selkävaivoja ei ole.
Lääkäriseura Duodecimin mukaan myöskään nykyaikaisilla magneettitutkimuksilla selkäkipua ei näy. Oireettomistakin ihmisistä puolella on magneettitutkimuksissa löydetty välilevypullistuma ja lähes joka kolmannella välilevytyrä.
Selkäkivusta tiedetään, että pelko kivusta voi pahentaa kipua. Kipu pitkittyy myös, jos ihmisellä on univaikeuksia, ahdistuneisuutta tai masentuneisuutta. Toisaalta nämä vaikeudet voivat myös johtua siitä, että selässä on kipua.
Hyvin usein selkä oireilee ongelmista töissä ja kertoo huonosta työtyytyväisyydestä. Mutta myös työn ulkopuolella on paljon tekijöitä, jotka käyvät selän päälle. Moni esimerkiksi tuijottaa kännykkää valtaisia määriä tai istuu autossa tuntikaupalla.
Vakavat selkäsairaudet ja itsensä telomiset ovat sairauslomien kirjoittamisen suhteen tietysti asia erikseen. Selkärangan kasvaimille, tulehduksille tai nikamamurtumille on tyypillistä, että selkäsärky lisääntyy asteittain, särkyä on myös levossa ja yleiskuntokin on selvästi heikentynyt.
Lähteet: Työterveys Helsingin ylilääkäri Marianne Alho, Satakunnan sairaanhoitopiirin fysiatrian ylilääkäri Hannu Heikkilä sekä Duodecim Käypä hoito -suositus
Kolme päivää ennen presidentinvaaleja Sauli Niinistön etumatka on edelleen tukeva, vaikka kannatus onkin laskenut yhdeksän prosenttiyksikköä.
Valitsijayhdistyksensä ehdokkaan Niinistön 63 prosenttia riittäisi yhä selvästi ensimmäisellä kierroksella läpimenemiseen vaadittavaan yksinkertaiseen enemmistöön.
Mittauksen toisen, vihreiden Pekka Haaviston kannatus nousi 14 prosenttiin. Jaetulla kolmossijalla ovat perussuomalaisten Laura Huhtasaari ja valitsijayhdistyksensä Paavo Väyrynen, kummallakin kuusi prosenttia. Yhteensä kahden EU-kriittisen populistiehdokkaan kannatus on siis 12 prosenttia.
Vastanneista 20 prosenttia ei kertonut kantaansa.
Niinistön etumatka on poikkeuksellisen iso, kun ottaa huomioon, että vaalit ovat lähellä, arvioi Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkija Sami Borg.
– Meillä ei aikaisemmin ole ollut tällaista asetelmaa, jossa kaula seuraavaan ehdokkaaseen on näin selvä, Borg sanoo.
Myös Tarja Halonen sai istuvana presidenttinä vuoden 2006 vaalien ensimmäisissä mittauksissa selvästi yli 50 prosentin kannatuksen, mutta se suli, kun vaalit lähestyivät.
Toinen kierros vaakalaudalla
Kysely tehtiin yhtä aikaa ennakkovaalien kanssa, joissa äänensä antoi yli 1,5 miljoonaa suomalaista. Sami Borgin mukaan toinen kierros on mahdollinen vain, mikäli varsinaisen vaalipäivän äänet poikkeavat hyvin paljon ennakkoon annetuista.
– Toinen kierros olisi aikamoinen ihme, mutta täysin mahdotonta se ei ole. Tilanne voi vielä muuttua vaalipäivään mennessä mutta vaalipäivän tuloksen pitäisi muuttua erittäin paljon, Borg arvioi.
Myös mahdollisella toisella kierroksella Niinistön kovin haastaja olisi Pekka Haavisto, häntä äänestäisi toisella kierroksella 20 prosenttia vastanneista.
Yle Uutisgrafiikka
Paavo Väyrystä, SDP:n Tuula Haataista ja vasemmistoliiton Merja Kyllöstä äänestäisi toisella kierroksella 11 prosenttia, Huhtasaarta kymmenen, keskustan Matti Vanhasta yhdeksän ja RKP:n Nils Torvaldsia viisi prosenttia.
Kannattajien kotiinpaluu
Niinistön kannatusmenetys ja muiden ehdokkaiden nousu johtuu osin äänestäjien paluusta oman puolueensa leiriin.
Vihreistä 59 prosenttia ilmoittaa nyt äänestävänsä Haavistoa, kun tammikuun alussa luku oli 49 prosenttia. Perussuomalaisten kannattajista Laura Huhtasaarta aikoo äänestää 58 prosenttia, aikaisemmin Huhtasaaren takana oli heistä tasan puolet.
Paavo Väyrynen kerää kannatusta melko tasaisesti eri puolueiden äänestäjiltä. Sinisten kannattajista 26 prosenttia ilmoittaa äänestävänsä Väyrystä ja 27 Huhtasaarta.
Jaetulla neljännellä sijalla ovat keskustan Matti Vanhanen ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen, joka kiri SDP:n Tuula Haataisen ohi. Kumpaakin kannattaa neljä prosenttia.
Vasemmistoliiton kannattajista Kyllöstä ilmoitti tammikuun alussa äänestävänsä 26 prosenttia, nyt hänen takanaan on heistä 42 prosenttia.
Yle Uutisgrafiikka
Demarit ja keskusta tukevat Niinistöä
Niinistön lisäksi suosiotaan menetti Tuula Haatainen, joka on nyt kahden prosentin kannatuksella RKP:n Nils Torvaldsin kanssa viimeisenä.
SDP:n kannattajista vain 16 prosenttia ilmoitti äänestävänsä Haataista, enemmistö on Niinistön takana. Sama pätee keskustan kannattajiin, joista 23 prosenttia aikoo äänestää oman puolueen ehdokasta Matti Vanhasta.
Torvaldsia tukee RKP:n kannattajista 14 prosenttia. Myös jonkin verran kokoomuksen kannattajia on siirtynyt tammikuussa Torvaldsin taakse.
Yle Uutisgrafiikka
11:20: Kuvatekstiin lisätty, että kyselyn tulosten summan syynä on lukujen pyöristys.
11:35 Lisätty grafiikka presidenttiehdokkaiden kannatusvaihtelusta Ylen mittauksissa.
Vihreiden Pekka Haaviston kannatus on edelleen toiseksi suurin, 13 prosenttia. Kolmanneksi suurin kannatus on valitsijayhdityksen Paavo Väyrysellä, joka sai HS:n mittauksessa seitsemän prosentin kannatuksen.
Tänä aamuna julkaistussa Ylen mielipidemittauksessa Niinistöllä oli 63 prosentin kannatus. Ylen mittaus tehtiin hieman pidemmällä ajanjaksolla ja se päättyi päivää ennen HS:n mittausta.
Helsingin Sanomien gallupiin haastateltiin 22.–24.1. yhteensä 500 ihmistä. Haastattelujen määrä on tavanomaista pienempi ja mittauksen virhemarginaali onkin 4,5 prosenttiyksikköä suuntaansa. HS:n gallupin on tehnyt tutkimusyritys Kantar TNS.
Ylen mielipidemittaukseen haastateltiin 1 422 henkilöä 17.–23.1. Ylen mittauksen virhemarginaali on 1,9 prosenttiyksikköä suuntaansa. Ylen mittauksen on toteuttanut Taloustutkimus.
Alma Median viime viikolla julkaisemassa mielipidemittauksessa Niinistön kannatus oli jo huvennut 58 prosenttiin.
Presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään tämän viikon sunnuntaina. Jos joku ehdokkaista saa ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä, hänet valitaan suoraan presidentiksi. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolia äänistä, järjestetään toinen kierros kahden viikon kuluttua.
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) esitti tänään valtioneuvostolle Nissisen irtisanomista. Valtioneuvosto päätti irtisanoa valtakunnansyyttäjän.
Irtisanottu valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen kommentoi Ylelle valtioneuvoston päätöstä.
– Potkut tuli, sanoo Matti Nissinen.
Nissinen ei halua eritellä tarkemmin tuntemuksiaan potkujen jälkeen.
Hän on sanonut aiemmin haluavansa jatkaa valtakunnansyyttäjän virassa. Hän totesi kuitenkin viime viikolla Ylen haastattelussa pyrkineensä henkisesti valmistautumaan kaikenlaisiin vaihtoehtoinen.
Nissinen ehti työskennellä syyttäjänä yli 30 vuotta. Hän muistelee tuota aikaa hyvällä mielellä.
– Uskallan olla onnellinen ja ylpeäkin, että sain palvella kutsumustyössäni syyttäjänä yli 34 vuotta, Nissinen toteaa.
Nissinen sanoi Ylen viime viikkoisessa haastattelussa, että hänellä olisi paljonkin annettavaa syyttäjälaitokselle, ja hän haluaisi olla kehittämässä sitä. Syyttäjälaitoksen kehittäminen loppui Nissisen osalta tähän päivään.
– Toivotan syyttäjälaitokselle menestystä tulevissa pyrkimyksissä.
Nissinen ei halua ottaa kantaa siihen, mitä hän aikoo tehdä tulevaisuudessa.
16 kuukauden ikäiset kaksoset Aiden ja Ethan Dvash-Banks syntyivät neljän minuutin välein. He ovat myös melkoisen samannäköisiä. Mutta yksi asia heitä erottaa, kertoo sanomalehti The Guardian.
Yhdysvaltain silmissä Aiden on kansalainen ja Ethan paperiton.
Poikien vanhemmat ovat naimisissa oleva homopari, joista toinen, Andrew Dvash-Bkans, on Yhdysvaltain ja toinen, Elad Dvash-Banks. Israelin kansalainen.
Heidät on merkitty poikien vanhemmiksi myös syntymätodistuksiin.
Kansalaisuuden epääminen perustuu dna:ta koskevaan linjaukseen. Ethanilla on israelilaisen isänsä dna, Aidenilla puolestaan yhdysvaltalaisisän. Tämän vuoksi Ethan ei ole saanut kansalaisuutta.
"Viesti siitä, että emme ole täysin tasa-arvoisia"
Dvash-Banksin mukaan dna-näytteeseen perustuva kansalaisuuskäytäntö syrjii seksuaalivähemmistöihin kuuluvia vanhempia.
– Tämä on viesti siitä, että emme ole täysin tasa-arvoisia. Että perheemme ei ole yhtä arvokas kuin muut perheet, sanoo Andrew The Guardianille.
Pariskunta on vienyt päätöksen oikeuteen.
– Hallitus on tehnyt pojalleni vääryyttä. Me taistelemme suojellaksemme lastamme ja perhettämme.
Samaa sukupuolta olevien avioliitot salliva laki on Yhdysvalloissa ollut voimassa jo vuosia. Silti erityisesti maahanmuuttajataustaisilla sateenkaariperheillä on kansalaisuuteen liittyviä ongelmia, kirjoittaa Guardian.
Konsulaatti vaati dna-testin
Andrew ja Elad Dvash-Banks tapasivat kymmenen vuotta sitten Tel Avivissa, missä molemmat opiskelivat. Vuonna 2010 he menivät naimisiin Kanadan puolella, ja siellä syntyivät myös kaksoset vuonna 2016.
Dvash-Banksit saivat munasolun tuntemattomalta luovuttajalta.
Heidän lakimiehensä mukaan molempien lasten olisi pitänyt saada syntyessään Yhdysvaltain kansalaisuus. Hänen mukaansa näin toimittaisiin, jos kyseessä olisi naimisissa oleva heteropari.
Yhdysvaltain Toronton konsulaatti kuitenkin vaati Dvash-Bankseilta dna-testin.
Iso ja pieni kirjekuori
Viime keväänä heidän kotiinsa saapui kaksi kirjekuorta. Aidenille iso, jossa onniteltiin häntä kansalaisuudesta, mutta Ethanille pieni. Siinä sanottiin, että hänen hakemuksensa oli hylätty.
– Se oli vaikea hetki, Elad sanoo.
– Käytännössä valtio repi perheeni kahtia.
Vastaava ministeriö ei kommentoinut tapausta The Guardianille.
Pariskunta syyttää liittovaltiota seksuaalisia vähemmistöjä syrjivästä politiikasta. Heidän mukaansa valtio käyttää väärin lakia, joka on alunperin tarkoitettu isyyden selvittämiseen silloin, kun pariskunta ei ole naimisissa.
Vanhemmat toivovat, että oikeusprosessin myötä myös Ethan saisi kansalaisuuden ja mahdollisuuden pyrkiä vaikka Yhdysvaltain presidentiksi. Samalla he toivovat, että oikeustaistelu auttaisi muita samassa tilanteessa olevia.
Presidenttiehdokkaat kohtasivat torstai-iltana Ylen Suuressa vaalikeskustelussa, jonka aiheena oli muun muassa presidentin valtaoikeudet. Yle seurasi keskustelua hetki hetkeltä tässä artikkelissa.
KOUVOLA Sippolan koulun parkkipaikka on peilijäässä. Linja-autonkuljettaja Matti Pakkanen istuu kuskinpenkillä ja odottaa iltapäivän kyytiläisiä. Ensimmäiseen satsiin on tulossa noin kymmenen lasta.
Pakkasta jännittää, sillä aamulla ajokeli oli surkea.
– Se oli karmeaa. Auto ei meinannut millään pysyä tiellä. Mäkiä oli vaikea päästä ylös, saati alas. Jos ei liukkaus, niin sitten tuuli vie metsään. Tänään on ollut koko työurani hurjin keli, Pakkanen kertoo.
Pakkasen ajama pieni bussi kuljettaa lapsia Kouvolan sivukylillä. Paikoin tie on ollut niin liukas, että kävellenkään ei olisi pysynyt pystyssä. Kaikeksi onneksi taksi kuitenkin pysyi tiellä. Pakkanen kertoi lapsille, että todennäköisesti he myöhästyisivät koulusta. Koko matka oli ajettava 20–30 kilometrin tuntinopeudella.
– Selvisimme hyvällä tuurilla ja hiljaisella vauhdilla. Viimeinen kyyti meni kouluun 15 minuuttia myöhässä. En usko, että iltapäivän kyyditkään pysyvät aikataulussa.
Vaikeuksia ympäri maata
Liukas keli on aiheuttanut torstaina ongelmia etenkin raskaalle liikenteelle ympäri maata. Onnettomuuksia on tapahtunut esimerkiksi Pohjanmaalla, Meri-Lapissa ja Etelä-Savossa. Hämeessä ja Kymenlaaksossa osa koulukuljetuksista peruuntui aamulla huonon kelin takia. Heinolassa puolestaan koululaisia kuljettanut bussi suistui ojaan tiellä 14.
Iltapäivällä tilanne on ollut monin paikoin parempi. Kouvolan Sippolan koululaisia kuljettava linja-autonkuljettaja Matti Pakkanen kuitenkin ihmettelee, miksi tiet oli aamulla hoidettu niin huonosti.
– Niitä ei ollut hiekoitettu eikä suolattu, vaikka keli oli tiedossa jo eilen. Toivon, että tienpitäjät heräisivät vähän aikaisemmin. Virka-aika pitää unohtaa näillä keleillä.
Kaakkois-Suomen Ely-keskuksesta kerrotaan, että kalusto on ollut yöstä asti liikkeellä. Yöllä satanut räntä kuitenkin sotki suunnitelmat.
– Sääennusteen mukaan sateen olisi pitänyt tulla vetenä. Kun se tulikin lumena, ei päästy heti hiekoittamaan vaan loska piti ensin poistaa. Aikataulu siis siirtyi. Hiekoitukset jatkuvat edelleen, kertoo aluevastaava Risto Hämäläinen Kaakkois-Suomen Ely-keskuksesta.
Pohjanmaalla Maalahdessa eläinsuojelullisin perustein lopetettujen lampaiden tilanne on ollut viranomaisten tiedossa jo pitkään. Päätös lampaiden lopettamisesta tehtiin ensimmäisen kerran jo vuosi sitten.
– Halusimme antaa omistajalle aikaa parantaa lampaiden oloja, mutta enää ei kerta kaikkiaan pystytty odottamaan, kertoo läänineläinlääkäri Minna Lemettinen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.
Lemettisen mukaan on poikkeuksellista, että näin suuri määrä eläimiä joudutaan lopettamaan kerralla. Vastaavaa tapahtuu korkeintaan kerran - pari vuodessa.
Lampaat lopetettiin joulukuussa, kun viranomaiset tekivät tilalle tarkastuksen ja totesivat, että eläinten olot ovat edelleen huonot eikä aikaisemmin havaittuja puutteita ole määräyksistä huolimatta korjattu.
– Arvioimme nyt joulukuussa tehdyllä tarkastuksella sen hetkisen tilanteen ja aikaisempien käyntien perusteella, että lampaiden lopetus on välttämätöntä ja teimme siitä uuden päätöksen, toteaa Lemettinen.
Lampaat kärsivät
Lampaiden hoito ja olosuhteet olivat monella tavalla puutteelliset.
– Osalla lampaista sorkat olivat kasvaneet niin pitkiksi, että niiden liikkuminen oli vaikeaa. Sorkissa oli myös tulehduksia, kertoo Minna Lemettinen.
Lopetetut lampaat pidettiin ympäri vuoden pysyvästi ulkona eikä niiden puhtaan veden saannista ollut huolehdittu.
– Lampaita voidaan pitää ulkona, mutta silloin niiden säänsuojan on oltava kunnollinen. Tässä tapauksessa säänsuojaa ei ollut riittävästi kuivitettu. Lampaat joutuivat olemaan siellä märässä ulosteessa.
Vettä oli lampaille tarjolla joesta, mutta Lemettisen mukaan joen törmät olivat niin jyrkät, että varsinkin huonosti liikkuvien ja pienten lampaiden oli mahdotonta päästä juomaan vettä. Vettä oli myös ojissa, mutta se oli laadultaan kelvotonta.
Useita tarkastuksia tehty
Lammaskatraan kohtalosta uutisoi Vasabladet, jonka haastattelema lampaiden omistaja on tuohtunut viranomaisten toiminnasta.
Hän huomauttaa hoitaneensa eläimiä 55 vuotta. Nimettömänä esiintyvä maanviljelijä vetoaa siihen, että syksyn sää oli sateinen ja hankala eläinten pidolle. Havaittujen puutteiden korjaaminen ei sekään onnistu nopeassa aikataulussa, hän toteaa lehdelle.
Maanviljelijä on sitä mieltä, että eläinlääkärit valittavat usein asioista, joilla ei ole mitään tekemistä eläinten hyvinvoinnin kanssa.
Lampaiden omistajalla on lampaiden lisäksi myös muita tuotantoeläimiä, sikoja ja lehmiä, yhteensä neljässä eri paikassa.
Läänineläinlääkäri Minna Lemettisen mukaan tilalle on vuosien varrella tehty useita tarkastuksia, ja puutteita eläinten pidossa on raportoitu monet kerrat.
Lampaiden omistajaa epäillään törkeästä eläinsuojelurikoksesta, kerrotaan Pohjanmaan poliisilaitokselta. Rikosepäily on kirjattu vuonna 2016.
Artikkelia muokattu 25.1.2018 klo 14.13 ja lisätty, että poliisi tutkii tapausta törkeänä eläinsuojelurikoksena.
Saksan hallitus on päättänyt keskeyttää Turkin hankkimien Leopard-2 -tankkien nykyaikaistamisen. Nato-maa Turkki oli pyytänyt kaluston modernisointia.
Ratkaisusta kertoi ensin Der Spiegel -lehti. Jutun julkistamisen jälkeen Saksan hallituksen tiedottaja vahvisti uutisen. Tiedottajan mukaan ratkaisu on voimassa ainakin niin kauan, kunnes kristillisdemokraatit ja sosiaalidemokraatit ovat sopineet uudesta hallituksesta.
Turkin ulkoministeriö on jo reagoinut Saksan päätökseen. Ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu sanoi, että hän oletti Saksan tukevan yhteistä taistelua terrorismia vastaan. Molemmat valtiot ovat Naton jäsenmaita.
Turkin haluama Leopard-tankkien modernisointi nousi esiin viime viikolla, kun julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan Saksan hallitus olisi ollut suostumassa Turkin pyyntöön. Heti tämän jälkeen viikonvaihteessa Turkki hyökkäsi Pohjois-Syyrian kurdialueelle, ja kuvissa näkyi saksalaista kalustoa.
Saksa on maailman kolmanneksi suurin aseiden myyjä.
Matka tuliterälle lohenkasvattamolle on monen portin ja kulman takana. Stora Enson tehdasalueen uumenissa, Saimaan rannalla sijaitseva Finnforelin laitos on ulkoapäin kuin mikä tahansa muista tehtaan rakennuksista. Sisällä vastassa on kuitenkin jättimäinen halli täynnä putkia ja kala-altaita.
Putkia laitoksessa tarvitaankin, sillä kyseessä on kirjolohien kiertovesikasvattamo. Puhdistettu järvivesi vaihtuu 17 lohialtaassa kerran puolessa tunnissa, ennen kuin se poistuu jätevetenä Stora Enson tehtaalle.
Varkauden laitoksen monimutkaisen tekniikan ja biologisen prosessin kapellimestarina toimii yksi suomalaisen kiertovesikasvatuksen pioneereista.
Kaj Arvonen aloitti kiertovesikasvatuksen 2000-luvun alussa pienimuotoisemmin nieriöillä ja oli perustamassa Varkauteen nyt Euroopan suurimpiin kuuluvaa sammen kiertovesikasvatuslaitosta, Carelian Caviaria.
Meillä ei ole enää vuodenaikoja. Kaj Arvonen
Nyt pitkän linjan kalankasvatuksen ammattilainen kokeilee taas uutta: isoilla tuotantomäärillä toimivaa kirjolohien kiertovesikasvattamoa tehdasympäristössä.
– Suurin hyöty kiertovesitekniikasta on se, että meillä ei ole enää vuodenaikoja. Tasalaatuista kalaa saadaan vuoden ympäri. Voimme säätää veden lämpötilaa, ph-arvoa ja happipitoisuutta, laitoksen valaistusta sekä veden virtausnopeutta.
Kun virtausnopeus on suuri, kala joutuu – kuten luonnossakin – uimaan paljon, mikä tekee lohesta parempikuntoisen ja sen lihasta kiinteää ja vähärasvaista.
Kalataudeista eroon kiertovesikasvattamossa
Ruokinta-automaatti tykittää kalanruokapapanoita lohialtaaseen. Rehuresepti on Arvosen oma, samoin kuin ruokintajärjestelmä, jota käytetään jo yli 50 maassa.
Kalanruokinta on optimoitu niin, että kasvatuskalan ravintoarvot ovat suomalaisten kalansyöntisuositusten mukaiset. Esimerkiksi omega-3-pitoisuus voidaan määrittää jokaiselle kalalle erikseen.
Antti Karhunen / Yle
Erilaiset kalataudit ovat alan vitsaus, mutta sisäkiertoon perustuvassa laitoksessa niistä on mahdollista päästä eroon. Finnforell varmistaa kalaterveyden kolmivaiheisella kasvatusprosessilla. Hollolassa pohjavesilaitoksella kasvatetaan mätimunista 4–5-grammaisia kalanpoikasia, jonka jälkeen poikaset siirtyvät Savoon Huutokoskelle.
Huutokoskella kalanpojat kasvavat 70-grammaisiksi kiertovesilaitoksella, jossa on monta erillistä yksikköä.
– Jos kalatauteja tulisi vielä Huutokoskella ilmi, voisimme poimia sairaat ryhmät pois tuotannosta ennen lohien lopullista kasvatusvaihetta Varkaudessa. Meillä ei ole kalatauteja tässä laitoksessa. Lisäksi mädintuottajamme varmistaa mätimunien terveyden jo Tanskassa, kertoo Arvonen.
Riskit tekniikassa ja bisneksessä
Kiertovesikasvatus ei ole maailmalla uusi tekniikka, mutta suuremmassa mittakaavassa se alkoi yleistyä vasta 2000-luvun alussa. Suomessa tekniikasta on kiinnostunut muun muassa Luonnonvarakeskus, jolla on oma kokeiluympäristö Keski-Suomessa Laukaassa.
Tutkijat seuraavat kiinnostuneina Varkauden laitoksen edistymistä. Luken johtava tutkija Jouni Vielma taustoittaa, miksi.
– Suomalaiset vesistöt ovat herkkiä, ja ympäristöluvat ovat todella tiukat, sillä kalankasvatuksesta tulee päästöjä. On kaksi tapaa lisätä kotimaista kalankasvatusta: tehdä kasvattamoja avomerelle, jossa ravinteet liukenevat tai sitten on tämä Varkauden tie. Suomessa on kymmenkunta kiertovesilaitosta, Ahvenanmaalla toimii yksi iso mutta Varkauden laitos on ammattimaisin.
Kotimaiselle kirjolohelle olisi kysyntää vaikka kuinka paljon, kun kasvatusta vain saataisiin lisättyä. Jarkko Alho
Ammattimaisuudesta voidaan puhua siksi, että uusi kirjolohenkasvattaja pyrkii varmistamaan koko kalantuotantoketjun mätimunista ruokapöytään. Esimerkiksi Ahvenanmaalla kiertovesilaitoksessa kalakuolemiin johtanut sähkökatko ei ole Varkaudessa todennäköinen, sillä laitoksen sijainti Stora Enson tehdasalueella varmistaa sähköntulon kolmesta eri lähteestä.
Ympäristöystävällisyys on yksi kiertovesikasvatuksen eduista.
Vettä kuluu tavanomaista kasvatusta vähemmän, Finnforelilla esimerkiksi kalakiloa kohti noin 500 litraa. Jos jätevesi saadaan vielä käyttöön vaikkapa puunjalostukseen kuten Varkaudessa, myös päästöt pysyvät pieninä. Finnforel sai ympäristölupansa kuntoon nopeasti, koska se meni osaksi tehtaan ympäristölupaa.
Kiertovesikasvatuksen suurimmat riskit liittyvät tekniikkaan, sillä prosessit ovat monimutkaisia.
– Vaikka jokainen kohta on varmistettu turvajärjestelmillä, tekninen riski on aina olemassa. Tekniikka on kuitenkin hallittavissa paremmin kuin vaikkapa luonnonolot, pohtii Finnforelin hallituksen jäsen Kaj Arvonen.
Kiertovesilaitos on investointina kallis, ja se on yksi syy siihen, että tekniikkaa on toistaiseksi käytetty vain pienemmässä mitassa ja arvokkaampien kalalajien, kuten sammen ja nieriän kasvatuksessa. Finnforelin Varkauden laitos nousi pystyyn 13 miljoonalla eurolla, mutta yritys hakee tuloja isoista tuotantomääristä.
– Me pystymme kasvattamaan täällä noin kymmeneksen kotimaisesta kirjolohesta eli reilut miljoona kiloa vuodessa. Potentiaali on iso, melkein hyödyntämätön vielä, sillä kotimaiselle kirjolohelle olisi kysyntää vaikka kuinka paljon, kun kasvatusta vain saataisiin lisättyä, sanoo Finnforelin toimitusjohtaja Jarkko Alho, entinen kalastaja itsekin.
Kirjolohella jauhelihan tie kuljettavanaan
Lohi on tuorekaloista suomalaisen ruokapöydän ykkönen, mutta kolme neljästä Suomessa syötävästä lohikalasta tulee ulkomailta.
Luku voisi olla erilainen, jos kotimaista kirjolohta olisi enemmän tarjolla. Tämän tietää myös kuopiolainen Prisman tuoteryhmävastaava Tiina-Riitta Miettinen, joka on työskennellyt kalatiskissä asiakkaiden kanssa parikymmentä vuotta.
– Kuluttajilla on vaihtelevat tiedot siitä, millaiset taustat eri kalalajeilla on, esimerkiksi mikä on eettisesti kestävin kalavalinta omalle lautaselle. Eniten keskusteluja käydään siitä, onko kala tuoretta ja mikä sen alkuperä on. Paikallista, lähellä kasvanutta suositaan, Miettinen luettelee.
Noista pakatuista kaloista en tykkää, ostan tiskistä, koska kala on siinä jäiden keskellä tuoretta. Leena Räisänen
Iltapäivähetki kalatiskin ja -hyllyjen äärellä asiakkaiden kanssa osoittaa myyjän arvion oikeaksi. Kuopiolaisen Leena Räisäsenkin ostoskärryyn sujahtaa kotimaista kirjolohta.
– Haluan suosia kotimaista, ja jonkun verran olen kalastanut itsekin. Mutta noista pakatuista kaloista en tykkää, ostan tiskistä, koska kala on siinä jäiden keskellä tuoretta.
Juuri tässä on yksi uuden kirjolohikasvattajan kunnianhimoisista tavoitteista, sillä kasvattajan lopputuote on nimenomaan hyllytavaraa, annospakattu kirjolohifilee. Finnforelissa on pohdittu tiukasti, miten saavuttaa kalan kanssa sama tilanne kuin jauhelihan: opettaa kuluttaja tuoretiskeiltä hyllyille.
Varkauden laitoksen kokoisia yksikköjä voisi laittaa Venäjälle vaikka 150 kappaletta. Pekka Viljakainen
Vaikka kotimaisen kalan kasvatuksella on vielä monta polkua tallattavana, sijoittajan katse on jo kauempana. Finnforelin toinen pääomistaja on sijoittaja Pekka Viljakainen, joka näkee kasvun mahdollisuuksia myös Suomen ulkopuolella.
– Meidän tavoitteemme on kasvattaa tästä kansainvälinen liiketoiminta, ja esimerkiksi Venäjällä olemme jo tehneet testejä ja tutkimuksia. Venäläiset käyttävät keskimäärin kalaa vielä enemmän kuin suomalaiset, ja tuollaisia Varkauden laitoksen kokoisia yksikköjä voisi laittaa Venäjälle vaikka 150 kappaletta.
– Kalansyönti maailmassa lisääntyy, ja ihmiset katsovat yhä tarkemmin, mistä jauheliha tulee ja mistä kana tulee. Miksi eivät siis katsoisi kalaa samalla tavoin, kun kyseessä on vieläpä tuoreempi tuote, Viljakainen maalaa.
Suomessa on viime viikot käyty kuumaa keskustelua työttömien aktiivimallista. Keskustelussa on toistuvasti kerrottu, että Tanskassa olisi yhtä työvoimavirkailijaa kohden vain 12 työtöntä, kun taas Suomessa luku olisi peräti 166.
Työvoimapoliittiset resurssit olisivat siis Tanskassa tällä mittarilla 14 kertaa runsaammat kuin Suomessa.
Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sanovat sekä Ylen haastattelemat tanskalaiset työvoimavirkailijat että suomalainen työvoimapolitiikan tutkija Robert Arnkil. Kööpenhaminan työvoimatoimiston osastopäällikkö Jens Sibbersen ihmettelee tietoa, että Tanskassa olisi virkailijaa kohti vain 12 työtöntä.
Sibbersenin mukaan Kööpenhaminan toimistoissa virkailijoilla on keskimäärin 80–150 työtöntä. Tilanne vaihtelee paikkakunnittain ja toimistoittain. Yhtä työtöntä kohden käytettyyn aikaan vaikuttavat yksilölliset tarpeet, eli kuinka vaikeaa tai helppoa kunkin työttömän on päästä takaisin työmarkkinoille.
Tutkija Robert Arnkil on puolestaan pitänyt useita esityksiä Suomen ja Tanskan mallin eroista ja hankkinut tietoja useilta tanskalaisilta viranomaisilta ja tutkijoilta, eturivissä useita selvityksiä tehneeltä Aalborgin yliopiston professori Per Madsenilta. Arnkil arvioi Tanskan keskiarvoksi 30 työtöntä yhtä virkailijaa kohden.
– Ja sekin on alhaisin mahdollinen luku. Olen kysynyt asiaa useita kertoja Tanskan kuntaliitosta, tutkijoilta ja useista eri työvoimatoimistoista, ja kaikki ovat sanoneet ettei keskiarvo voi millään olla niin alhainen kuin 12, Arnkil sanoo.
Jutussa ei yksilöidä lukujen lähdettä, vaan mainitaan vain että tilastojen mukaan Tanskassa on keskimäärin 12 työtöntä yhtä työvoimavirkailijaa kohden, Ruotsissa 25 ja Suomessa 166.
SAK ei enää itsekään käytä näitä lukuja. Järjestön tiistaina julkaisemassa työllistymismallissa luvuiksi on saatu Suomessa 107 työtöntä virkailijaa kohden ja Tanskassa 13 työtöntä.
Aiemmat luvut oli laskettu vuoden 2016 tiedoilla ja uudet luvut vuoden 2017 tiedoilla, SAK:n ekonomisti Tytti Naukkarinen sanoo. Tästä johtuu Suomen luvun pudotus 166:sta 107:ään. Tanskan luku 13 on kuitenkin lähes sama kuin aiempi 12, ja sen SAK on laskenut samoista luvuista kuin tutkija Arnkil.
Arvioni on, että Suomessa keskiarvo olisi noin 120 työtöntä yhtä virkailijaa kohti. Tutkija Robert Arnkil
Arnkilin Tanskan kuntaliitosta saamien tietojen mukaan maan työvoimapalveluissa työskenteli vuosi sitten 9 100 henkilöä. Suomen TE-palveluissa työntekijämäärä oli hänen mukaansa vastaavana aikana noin 2 500 henkilöä. Arnkilin mukaan yleinen arvio on, että karkeasti 80 prosenttia henkilöstöstä on asiakaspalvelutehtävissä.
– Arvioni on, että Suomessa keskiarvo olisi noin 120 työtöntä yhtä virkailijaa kohti. Tanskan suhteen vaihtelua 30:n keskiarvosta voi olla paljonkin, koska erot toimistojen välillä ovat suuria, Arnkil.
SAK:n Naukkarinen on päässyt lukuun 13 jakamalla Tanskan tuoreen työttömyysluvun (117 000) täydellä henkilöstöluvulla 9 100. Hän huomauttaa, että jos keskiarvo olisi 30 työtöntä yhtä virkailijaa kohden, Tanskan työttömyysluvun pitäisi olla pitkälti päälle 200 000.
Luku 30 on lähempänä käytäntöä
Näyttääkin siltä, että Tanskan lukujen osalta Arnkilin ja paikallisten asiantuntijoiden esittämä 30 tai jopa enemmän on lähempänä käytäntöä. Tanskalaiset itse kyseenalaistavat pienemmät luvut voimakkaasti.
Kyseenalaistaminen ei tarkoita sitä, etteikö Tanska käyttäisi työllistämiseen selvästi enemmän voimaa kuin Suomi.
Vaikkei Tanska käytäkään työttömien palveluihin 14-kertaisia resursseja Suomeen nähden, niin vähintään 4–5 kertaisia resursseja kuitenkin.
Lisäksi Tanska käyttää aktiiviseen työvoimapolitiikkaan vuosittain summan, joka vastaa noin kahden prosentin osuutta maan bruttokansantuotteesta. Suomessa vastaava summa on noin yksi prosentti. Luvuissa ei ole mukana henkilöstökuluja.
– Tanskassa on Suomeen ja myös muihin Euroopan maihin verrattuna huomattavan suuret resurssit myös tarjota työttömille jotain, Arnkil sanoo.
Pian kaksi vuotta täyttävä Antti Rokka istuu keittiön pöydän ääressä ja kiskoo maitoa kuin aikamies. Kello on puoli kahdeksan, ja isosisko on jo lähtenyt kouluun. Oskari-kissa pötköttää ikkunalla ja tarkkailee lintuja.
Tilan muut eläimet – kuusi hevosta, neljä koiraa ja lisäksi lauma ankkoja sekä kanoja – heräilevät uuteen päivään.
– Aamut alkavat meillä eläinten hoidolla. Hevoset ruokitaan ja viedään ulos, koirat ruokitaan, sitten lapset. Vapaapäivinäkään ei montaa vapaahetkeä tule, kertoo Antin äiti Nina Eistiö.
Antti nautiskelee viimeisistä vapaapäivistään, sillä perheen kuopus aloittaa helmikuussa päiväkodin. Eistiö ja Antin isä Petri Rokka odottavat parhaillaan, kuinka suuri summa perheen tuloista on jatkossa lohkaistava päivähoitomaksuihin – vai tarvitseeko lohkaista lainkaan.
Perheen kotikunta, Venäjän kupeessa sijaitseva Miehikkälä kaavailee nimittäin poistavansa lasten päivähoitomaksut kokonaan. Se on kunnan uusin valtti kilpailussa uusista asukkaista.
– Se olisi tietenkin ihan huippuasia ja tosi hyvä etu. Uskomattoman hieno ajatus. En ole vielä laskenut, paljonko rahaa säästyisi, mutta joka tapauksessa satoja euroja vuodessa, sanoo Eistiö.
Mukava summa kenelle tahansa perheelle.
Puunkantoa riittää
Monet kuntalaiset käyvät töissä lähimmissä kaupungeissa Kotkassa ja Haminassa. Talon isäntä Petri Rokka työskentelee sahalla. Kylmimpinä päivinä töihin hän ei mene töihin, koska puut ovat jäässä. Pakkaspäivät kuluvat hevosia hoitaen ja tupaa lämmittäen.
Elämä maalaiskunnassa on kesällä idyllistä, mutta talviaikaan hyvin vaativaa. Puulämmitteisen talon lämmittäminen on melkein kokopäivätyötä. Kovilla pakkasilla talossa lämpiää kolme tai neljä uunia yhtä aikaa.
– Puunkantoa on riittänyt näillä pakkasilla, Rokka sanoo.
Nina Eistiöllä on pieni hevosmatkailuyritys, jota hän pyörittää kesällä. Muina vuodenaikoina hän tyytyy siihen, mitä on tarjolla. Nyt hän tekee sijaisuuksia hoitoapulaisena Kunilan palvelutalolla.
– Olen ollut myös lomittajana kaupassa ja kioskilla. Siitä on tingittävä, ettei oman alan töitä välttämättä saa. Miehikkälässä asuminen vaatii sitä, että on valmis lähtemään töihin myös vähän pidemmälle, Eistiö toteaa.
Pian onneksi avataan Turusta Vaalimaalle kulkevan E18-tien viimeinen osuus. Se nopeuttaa työmatkoja lähikuntiin.
Nina Eistiö muutti Helsingistä Miehikkälään 15 vuotta sitten.Olli Törönen / Yle
Todisteita bonuksen toimivuudesta
Miehikkälä on viime aikoina nostanut panoksiaan kilpailussa uusista asukkaista. Porkkanana ovat erilaiset nuorille perheille suunnatut rahalliset helpotukset. Tämän vuoden alussa kunta alkoi maksaa jokaiselle syntyvälle lapselle 10 000 euron bonusta. Se maksetaan tuhannen euron vuosierissä lapsen kymmenenteen syntymäpäivään saakka.
Edellytyksenä on, että lapsi ja hänen äitinsä tai isänsä ovat kunkin vuoden alussa kunnassa kirjoilla.
Miehikkälä otti mallia keskipohjalaisesta Lestijärven kunnasta, joka on saanut 10 000 euron vauvabonuksella syntyvyyden nousemaan lähes nollasta yli kymmeneen lapseen vuodessa. Nyt nämä kaksi kuntaa ovat tiettävästi Suomen avokätisimpiä syntyvyyden tukijoita.
– Totesimme, ettei ole mitään syytä olla kasvattamatta summaa, jos pystymme sen suuruudella vaikuttamaan syntyvien lasten määrään. 10 000 euroa on iso apu esimerkiksi lasten harrastuskustannuksissa, sanoo Miehikkälän kunnanjohtaja Arto Ylönen.
Rokan perhe pääsi nauttimaan Miehikkälän vauvabonuksista, kun Antti syntyi. Silloin bonus oli 3000 euroa. Tuhat euroa on kilahtanut tilille jo kahdesti, ja yksi tonni on vielä tulossa.
– Kuulimme bonuksesta vasta odotusaikana, joten emme hankkineet lasta rahan vuoksi, Nina Eistiö naurahtaa.
Kunnanjohtaja Arto Ylönen arvioi, että pienempikin bonus on kannustanut nuoria kuntalaisia lastenhankintaan.
– Voi olla, ettei kymmentä lasta per vuosi olisi ilman bonusta tullut.
Rahaa ajokorttiin
Käyttöä vauvabonukselle on Rokan perheessäkin ollut. Osa summasta on mennyt arjen pyörittämiseen, mutta siivu on otettu myös Antille säästöön.
– Säästämme pojalle rahaa isompiin asioihin kuten ajokorttiin. Mopokortin saisi jo ajettua. Toivotaan, että ajokortin hinta putoaa vähän siihen mennessä, kun sen ajaminen on ajankohtaista.
Perhe ei suunnittele lisää lapsia, vaikka uusi 10 000 euron bonussumma onkin muhkea.
– Olen jo 42-vuotias, joten lapsiluku on nyt täynnä. Uskon, että summa kyllä kiinnostaa nuoria perheitä, jotka pohtivat muuttoa kaupungista maalle. Toivon, että lasten määrä nousee.
Muuttotukea jo 2000-luvun alussa
Eistiö tuli 2000-luvun alkupuolella Helsingistä Miehikkälän naapurikuntaan Virolahdelle opiskelemaan hevosalaa ja jäi sille tielleen. Kahden lapsen äiti tapasi tuolloin paikallisen ravimiehen Petrin, ja pariskunta päätti muuttaa hyvien ravimaastojen perässä Miehikkälään. Syntyi kaksi yhteistä lasta.
– Pieni, muistaakseni 300 euron muuttotuki tuli uusille vuokralaisille tai asunnon ostajille lahjaksi jo silloin, kun muutin tänne. Ihastuin kuitenkin Miehikkälään ihan muista syistä kuin rahasta, kertoo Nina Eistiö.
Nyt Eistiö osaa ulkoa Miehikkälän jokaisen pitkän ja mutkaisen tien. Kaksi vanhinta lasta – 18- ja 21-vuotiaat – ovat jo lentäneet pesästä. Molemmat opiskelevat Helsingissä.
– Tykästyin maaseudun rauhaan ja luontoon. Olen myös aina pitänyt paljon eläimistä. Ihmisiä ja liikennettä oli vähän, ja kaikki olivat niin mukavia. Kaupunkiin ei ole tullut ikävä.
Jenna Pärtty
Koulu suljetaan
Miehikkälän väkiluku on pudonnut reilusti tällä vuosituhannella. Nyt kunnassa on noin 2000 asukasta. Keväällä suljetaan yksi kunnan kolmesta koulusta. Viime vuosina Miehikkälässä on syntynyt noin kymmenen lasta vuodessa. Kunnanjohtaja Arto Ylönen haluaa kaksin- tai kolminkertaistaa tuon määrän.
– Kunnanjohtajana ajattelen, että 20–30 lasta olisi sopiva määrä. Sitä tasoa määrä on joskus Miehikkälässä ollut. Se olisi hyvä luokkakoko kyläkouluun, Ylönen toteaa.
Miehikkälä on myös maksanut vuoden 2016 alusta lähtien4000 euron avustusta heille, jotka hankkivat kunnasta ensiasunnon. Parhaillaan kunnassa on vireillä päivähoitomaksujen poistaminen. Miehikkälässä on yksi päiväkoti ja yksi perhepäivähoitaja. Varhaiskasvatuksen piirissä on noin 40 lasta.
Jos maksut poistuvat, monilapsinen perhe voi säästää tuhansia euroja vuodessa. Kunnalle käy päinvastoin.
– Nyt meidän pitää puntaroida, kuinka paljon kustannuksia maksuttoman päivähoidon käyttöönotto tuo kunnalle. Siitä tehdään parhaillaan laskelmia.
Vaatteet netistä
Miehikkälässä on kaksi ruokakauppaa, toinen Saivikkalassa ja toinen Suur-Miehikkälässä. Molemmat ovat Rokan perheen ahkerassa käytössä.
– Kävisimme mieluummin ruokaostoksilla kaupungissa, koska siellä on halvempaa. Mutta aika ei riitä.
Muiden palveluiden perässä on lähdettävä kauemmas – tai verkkokauppaan. Nina Eistiö kertoo, ettei ole käynyt oikeassa kaupassa vaateostoksilla Antin syntymän jälkeen eli lähes kahteen vuoteen.
– Ostaisin mieluummin kaupasta, koska vaatetta olisi kiva sovittaa ja nähdä se luonnossa ennen ostamista. On kuitenkin hirveä rumba lähteä täältä Kotkaan syömisineen ja vaipanvaihtoineen. Ja silti ei tiedä, löytäisikö etsimäänsä.
Eniten Rokat kaipaavat Miehikkälään omaa rauta- ja maatalouskauppaa. Sellainen Miehikkälässä oli vielä 15 vuotta sitten, kun Nina Eistiö muutti kuntaan.
– Sinne tulee asiaa usein, koska tarvitsemme paljon rehua eläimille. Olemme käyneet hakemassa niitä Virojoella ja Haminassa.
Nina Eistiö
Päiväkotiin on matkaa kahdeksan kilometriä, mutta se on maaseutumittakaavassa lyhyt matka. Eistiön mielestä Miehikkälä on lapselle erinomainen paikka kasvaa.
Harrastusmahdollisuudet eivät ehkä ole yhtä monipuoliset kuin isommissa kunnissa, mutta Rokan perheen tarpeisiin ne riittävät. Ainut ongelma on talvinen pimeys.
– Ulkoilemme paljon päiväkotien pihassa ilta-aikaan. Ainakin meidän perheen lapset ovat käyneet luistelemassa, ja hiihtomaastojakin on. Lisäksi täällä on kerhoja ja pieni uimahallikin.
Pienen kylän edut
Eniten perhe arvostaa Miehikkälän turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
– Täällä on pienen kylän edut. Kaikki tuntevat toisensa ja toistensa lapset, joten vanhemmat saavat heti tietää, jos joku on hölmöillyt.
Eistiö uskoo, että maalla lapset pysyvät pidempään pois kaupunkilaisnuorten villityksistä.
– Kun itse olen asunut Helsingissä, voin kokemuksesta sanoa, että maaseudulla lapset pysyvät pidempään lapsina. Se on erittäin hyvä asia.
Perheen teinit eivät ole olleet maalla asumisesta niin innoissaan. Kaverit asuvat kaukana, kuten viereisissä kunnissa tai noin 30 kilometrin päässä Haminassa.
– He eivät arvosta tätä ihanaa rauhallista maaseutuelämää vaan haluavat kaupunkiin. Toivon, että he sitten vanhempina hoksaavat, kuinka hyvä lasten on elää täällä. Ja tulevat takaisin.
