Moni odotti, että brittihoviin naitu Meghan Markle uudistaa monarkiaa, mutta kuinka moni osasi arvata, että uudet tuulet puhaltavat jo ennen papin aamenta?

Prinssi Harryn ja Meghan Marklen häissä kuultiin mustan piispan puhe, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Amerikkalaisen episkopaalisen kirkon pään, Michael Curryn saarna nousi otsikoihin: "Upea saarnamies", "Häiden yllätystähti", "Radikaalit häät".

Sosiaalinen media räjähti, kun ihmiset jakoivat kilvan kuvia häävieraiden ilmeistä puheen aikana. Osa kuulijoista nauroi, osa nyökytteli hyväksyvästi, osa näytti kysyvän: mitä ihmettä?

Jos brittejä pidetään jäykkinä ja pidättyväisinä, maan kuninkaalliset ovat sitä kaksin verroin. Monarkkien häät kulkevat tutun kaavan ja vuosisatoja vanhojen perinteiden mukaan. Eilisiä häitä ei kuitenkaan muisteta ikiaikaisista seremonioista vaan piispa Currysta. Miksi?

1. Piispa unohti hierarkiat ja pönötyksen

Tämä piispa ei käyttänyt muistiinpanoja. Hän puhui elävästi ja intohimoisesti. Hänen puheensa käsitteli rakkauden tulta, mutta hän tuntui itsekin olevan liekeissä.

Curry elehti, puhui käsillään ja sai korokkeen kynttilätkin huojumaan. Piispa oli läsnä. Hän oli erinomainen esiintyjä, joka rikkoi hierarkiat ja puhui ihmisille suoraan samalta tasolta. Marklea ja prinssi Harryä hän nimitti tuttavallisesti veljekseen ja siskokseen – samoin koko seurakuntaa.

Se saattoi olla kova pala kuningatar Elisabethille, joka on tottunut muodollisempaan Teidän majesteettinne -puhutteluun, mieluiten niiauksen ja kumarruksen kera.

2. Piispa nosti monikulttuurisuuden esiin

Piispa mainitsi puheensa aikana sanan rakkaus kymmeniä kertoja. Sen ei kannata antaa hämätä. Puhe oli tunteikas, mutta siinä oli painavaa sisältöä.

Curry on tunnettu sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja rodullisen tasa-arvon puolestapuhuja. Nyt hän aloitti siteeraamalla mustien kansalaisoikeuksia ajanutta Martin Luther Kingiä. Hän viittasi myös orjien laulamaan spirituaaliin, jossa kerrotaan balsamista, joka voi parantaa haavat ja oikaista vääryydet.

Tilaisuudessa esiintyi gospel-kuoro, joka lauloi Stand by Me -kappaleen. The Guardian -lehti löysi valinnasta yhteyksiä mustien asemaan. "Kappale on toki rakkauslaulu, mutta se tuli tunnetuksi kansalaisoikeusliikkeen myötä. Se kuvasi protestia ja yhtenäisyyttä rodullisen epätasa-arvon aikana", lehti muistutti.

Meghan Marklen äiti on tummaihoinen. Tilaisuuteen osallistui monia afrikkalaista alkuperää olevia julkisuuden henkilöitä kuten tv-persoona Oprah Winfrey, tennistähti Serena Williams ja näyttelijä Idris Elba.

3. Piispa muistutti köyhien asemasta

Jeesuksesta piispa puhui miehenä, joka aloitti kaikkein vallankumouksellisimman liikkeen ihmiskunnan historiassa. Sen perusta oli rakkaus. Hän muistutti, että Jeesus ei kuollut omaa etua ajaakseen. "Ei hän siitä mitään kunniatohtorin arvoa saanut", piispa kommentoi. Hän muistutti, että rakkaus ei ole itsekeskeinen, vaan toimii muiden puolesta ja voi siksi muuttaa maailmaa.

"Kuvitelkaa, millaisia olisivat hallitukset ja kansakunnat, joita johtaisi rakkaus. Kuvitelkaa, millaista olisi bisnes ja kauppa, jota johtaisi rakkaus. Kun rakkaus on tie, yksikään lapsi ei mene nälkäisenä nukkumaan. Kun rakkaus on tie, oikeudenmukaisuus vyöryy kuin mahtava virta, köyhyydestä tulee historiaa ja kaikille jumalan lapsille on tilaa tässä maailmassa", piispa visioi.

Rohkeaa puhetta hengenmieheltä häätilaisuudessa, jossa on läsnä hierarkkisen brittiyhteiskunnan yläluokka.

4. Piispa nauratti yleisöä

Piispa Curry oli hauska. Hän nauratti kuulijoita useaan otteeseen. Kun saarnaa oli kuultu hyvän aikaa, piispa totesi, että kohta hänen pitää istua ja lopettaa: "Täytyyhän meidän saada teidät naimisiin", hän sanoi. Ja intoutui heti perään puhumaan jesuiitta Teilhard de Chardinista ja tulen merkityksestä ihmiskunnalle.

"Saapuiko kukaan paikalle autolla? Automobiililla? Nyökätkää, jos tulitte autolla. Taisi siellä olla joitain hevoskärryjäkin", Curry jutusteli yllättyneelle seurakunnalle. "Raamatussa sanotaan – ja minä uskon sen – että Jeesus käveli vetten päällä. Minun täytyy kuitenkin tunnustaa, että minä en ylittänyt Atlanttia kävellen", piispa vitsaili.

Tv-lähetyksestä saattoi bongata, että ainakin Walesin prinssin puoliso Camilla nauroi piispan vitseille. Kuningatar vaikutti tutulta tyyneltä itseltään.

Piispalle uskaltaa povata lukuisia kutsuja hääpapiksi.

Lue myös:

Näin sujui prinssi Harryn ja Meghan Marklen hääpäivä virallisuuksien jälkeen – ruokatarjoiluissa 7 500 ainesosaa, puheet ylistivät paria

Kuninkaalliset häät uudistuivat, arvioi Ylen toimittaja Lontoosta – Katso hääpäivän kohokohdat tästä

Katso kuvat: Prinssi Harry ja Meghan Markle saivat toisensa

Tapaan raitiotieallianssin projektijohtajan Mikko Nyhän Hämeenkadun länsipäässä. Ympärillä kauhoo kahdeksan kaivinkonetta. Jalankulkijat etsivät reittejä Tampereen pääkadun yli. Viime vuonna alkanut rakentaminen pääsee nyt täyteen vauhtiin.

Toukokuinen yllätyshelle puskee hikeä kypärän alta, kun Nyhä ehdottaa, että puhuttaisiin urakan valmistumisesta. "Koska tämähän valmistuu koko ajan".

Sopii hyvin. Ensimmäisenä kysymyksenä listallani on: Milloin tämä riesa on ohi?

– Tämä vuosi on Tampereen raitiotien rakentamisen kannalta vilkkain vuosi, mutta noin kolmen vuoden päästä osan yksi rakentaminen keskustasta Hervantaan ja Keskussairaalalle on valmis.

Allianssissa rakennusurakka tehdään Tampereen kaupungin, VR Track Oy:n, YIT Rakennus Oy:n ja Poyry Finland Oy:n kimppana. Mikko Nyhä ja moni muu projektilainen oli mukana Suomen ja Euroopan ensimmäisessä allianssimallilla toteutetussa väylähankkeessa: Tampereen Lielahdesta rakennettiin 90 kilometriä junarataa Kokemäelle. Se valmistui etuajassa vuonna 2015.

Joten toivoa sopii, että Tampereen raitiotien ensimmäiseen vaiheeseen ajateltu, noin 230 miljoonaa euroa riittää ja ratikan kyytiin pääsee vuonna 2021.

– Rakennustyöt etenevät aivan suunnitellusti, olemme aikataulussa ja tavoitekustannuksissa, Nyhä vastaa.

Neljä vuotta on nopea suoritus rakentajien näkökulmasta, mutta se on rasittavan pitkä aika päivittäin raitiotietyömaiden välissä sukkuloiville kaupunkilaisille.

– Tämä olisi helppo rakentaa jonnekin muualle, mutta aivan ydinkeskustaan rakentaminen on haastavaa.

Tänä vuonna rakennetaan useita raidekilometrejä, pysäkkialueita ja suurimmat sillat. Myös sähköjärjestelmä alkaa muotoutua. Hervannan varikon alueella työt vaihtuvat kalliolouhinnasta talonrakennukseksi. Käytännössä kaikki eri rakennusvaiheet ovat työn alla. Raitiotien anatomia on nähtävänä.

Töissä on tällä hetkellä noin 500 työntekijää pääasiassa Pirkanmaalta.

Esittelemme seuraavaksi viiden rakennusvaiheen kautta, miten raitiotie Tampereelle rakentuu.

1. Aluksi kadut kuoritaan ja aloitetaan "katukirurgiset" toimenpiteet

Tampereen pääkadulla Hämeenkadun ja Kuninkaankadun kulmassa aluevastaava Kimmo Lahti katselee työmaata hyvin sekalaisen putkivalikoiman keskellä. Töissä taitaa olla nyt kahdeksan kaivinkonetta. Kadun pinta kuoritaan auki ja tarvitaan sillä lapiomiestäkin välissä, etteivät kaapelit vaurioidu.

– On siellä yllätyksiäkin, sellaisia piuhoja, joita ei löydy papereista eikä kartoista. Niistä kysellään kaupungilta ja selvitellään, mistä on kyse.

– Joukossa on käytöstä poistettuja, vanhoja sähkökaapeleita – ja on siellä rollikkakaapeleitakin.

Rolikka- eli trollikka- eli johdinautoliikenne päättyi Tampereella vuonna 1976. Nyt rakennetaan uutta sähköistä joukkoliikennettä, mutta kiskoilla kulkevaa. Ilmajohdot palaavat kaupunkikuvaan.

Katselemme montun pohjaa. On uutta ja vanhaa, mutta uusi järjestys alkaa hahmottua. Vesi, sähkö ja muut toiminnot siirretään ”elävinä” uuteen paikkaan, tätä toimintaa on verrattu kirurgiaan. Katukirurgit ovat liikkeellä.

– Ensin pitää rakentaa vaikka uusi vesijohto, jonka jälkeen voidaan vanha purkaa. Liittämisvaiheessa joudutaan pieniä vesikatkoja tekemään. Katkot on ajoitettu yöaikaan, että haitat olisivat mahdollisimman pieniä, Kimmo Lahti kertoo.

Koko homman idea on siirtää piuhat ratalinjan sivuille. Jos vaikka valokaapelia joudutaan korjaamaan, ei kiskoja tarvitse purkaa. Se pysäyttäisi raitiotieliikenteen.

Mitäs nuo poikittaiset putket ovat?

– Esimerkiksi hulevesi-, jätevesi- ja vesijohtoja jää kadun alle. Ne asennetaan teräsputkien sisään. Johtojen korjaukset voidaan tehdä radan alta ilman, että tarvitsee kiskoja katkaista.

Kuulostaa järkeenkäyvältä.

2. Kiskonpätkät valetaan millilleen yhteen ja kiinnitetään betoniin

Kalevan kaupunginosaan kannattaa suunnata, jos haluaa nähdä, miten laajasti pääliikenneväylät ovat työn alla. Siellä voi kokea, miten sekaisin liikenne on.

Kevyen liikenteen ylityskohtia saa etsiä. Ajaminen Sammonkatua päästä päähän on elämys: tämä on katupujottelua! Ja tilanne muuttuu koko ajan töiden edetessä. Alueella päivittäin liikkuvat eivät välttämättä jaa tätä riemuntunnetta.

Tekniikkalajivastaava Timo Kuusela esittelee Sammonkadun alkupäätä Sammonaukiolla. Tulevan ratikkalinjan pohja on päällystetty kokonaan betonilla. Näkyvissä on kiintoraidelaattakerros, betonista valettu routaeristetty raiteen pohja, jota tehdään kaikkialle katualueella. Kiskot kiinnitetään kiinteästi tälle betonipohjalle.

Pohja näyttää tosi järeältä.

– Siihen tulee tietysti paljon painoa ensinnäkin raitiotiestä, mutta eniten tästä tieliikenteestä aiheutuu kuormia. Myös niillä alueilla, joissa ei ajeta päällä, halutaan että kisko pysyy paikallaan eikä tarvitse niin paljon esimerkiksi huoltoa, Timo Kuusela perustelee perustuksia.

Raideleveys on nykyinen raitiotien standardileveys 1 435 mm. Kiskot tuodaan paikalle 18 metrin mittaisina pätkinä ja hitsataan millin tarkkuudella. Epäilen, että nyt mies liioittelee.

– Kyllä meillä millipelissä on toleranssit. Kun ne kiinteästi asennetaan, niin se on tosi vaikea jälkeenpäin enää muuttaa. Ratikka kyllä kulkee, vaikka se ei ihan millintarkasti olisikaan. Siihen pyritään ja asennusvaiheessa on millintarkat säädöt.

Kiskonpätkät yhdistetään toisiinsa termiittihitsausmenetelmällä. Kiskonpäitä korotetaan kiiloilla, asetetaan muotti paikalleen, päät kuumennetaan ja sulatetaan kiskonpäät yhteen. Videosta näet, miten liitos tehdään.

Valmiina kisko on yhtä rautaa päästä päähän.

Lämpölaajeneminen tapahtuu sivusuunnassa, eli urakiskoissa ja ratikan renkaissa on sen verran pelivaraa. Tämän raiteen saumat eivät kolkata.

Tampereen raitiotien ykkösvaiheessa raidetta rakennetaan 33 kilometriä. Raiteessa on kaksi kiskoa, eli sitä hitsataan yhteen 66 kilometriä.

Toukokuun puolivälissä tuli ensimmäinen rakennusvuosi täyteen. Sinä aikana rataa valmistui 2 200 metriä. Vielä on matkaa maaliin.

3. Sähkönsyöttöasemia tarvitaan kahden kilometrin välein

Hervannan valtaväylän varrella, Hervantaan mennessä Turtolassa on jotakin sellaista, mitä ei ole Tampereella ennen nähty.

Ensimmäinen raitiotien sähkönsyöttöasema on valmistumassa. Vastaavia noin sadan neliön pömpeleitä rakennetaan yhteensä yhdeksän, Itsenäisyydenkadulla asema rakennetaan maan alle. Turtolan ja Hallilan lisäksi tänä vuonna rakennetaan Insinöörinkadun asemat, koska raitiotie valmistuu ensimmäisenä Hervannan päästä.

Tekniikkalajivastaava Vesa-Matti Koskinen arvioi ensimmäisten sähköasennusten alkavan toukokuun aikana.

– Syöttöasemille tulee muuntaja, tila keskijännite- ja tasasähköjärjestelmän kojeistoille sekä huone tietoliikenneyhteyksiä varten.

Raitiotie käyttää 750 voltin tasasähköä. Raitiovaunu ottaa ajojohdosta virroittimen kautta tarvitsemansa sähkön ja rautapyörien kautta kiskoista on paluu syöttöasemalle.

Tietoliikennehuoneeseen tulee liikenteenohjausjärjestelmiä liikennevalojen ja vaihteiden ohjausta varten.

Eli piuhaa ja piirilevyä tulee monennäköistä. Jätetään sisus, ja kysytään millaisia nämä asemat näyttävät valmiina päältä päin.

– Julkisivuasioissa on ollut kaupunkikuvallisia haasteita. Asemat verhoillaan säänkestävällä corten-teräksellä. Teräspelti on väriltään ruosteen ruskea, joka sitten patinoituu.

Mielessäni vilahtaa kuva ruosteenruskeista ratikkavaunuista. Siinä olisi tamperelaista verkkaista rentoutta.

4. Sillat nostavat raitiotien korkeuksiin

Tämä vuosi on ratikkatyömaan siltainsinööreille parasta aikaa, kun suurimmat sillat valmistuvat Hervannan suunnassa. Kaksi YIT:n miestä on saapunut Hervannan kanjonin laidalle. Silta on silta maantiellä, rautatiellä ja raitiotiellä. Ei se muuksi muutu käyttötarkoituksen mukaan.

– Hyvin perussiltojahan nämä ovat, isommat sillat ovat jännitettyjä. Jännityksellä saadaan betonin jännemittaa kasvatettua ja perusteräsmäärää vähennettyä, tuotantopäällikkö Kari Simonen selvittää.

Sillan jännitys kuulostaa jännittävältä.

– Sillan pituussuuntaan laitetaan sormenpaksuisia punoksia iso nippu ja ne kiristetään sitten kun betoni on kovettunut.

Näkyvin kokonaisuus on valtatie 9:n ylittävät sillat. Laudoitus on valmiina ja pian on valun vuoro. Vackerin silta rakennetaan kahdessa osassa, yhteensä 250 metriä.

Hervannan kanjonin ylittävästä 106 metrin Koivustenojan ratasillasta tulee varmasti mieliinpainuva. 18 metrin korkeudesta avautuu uusi näkymä Tampereen keskustan suuntaan. Nyt paikalla näkyy korkeiden betonipystien jono.

– Anturat ja pilarit on tehty. Sillan muotin työtelinetyöt ovat menossa, työmaapäällikkö Jani Kiili sanoo.

Koivustenojan silta on uusi väylä myös kevyelle liikenteelle.

– Tähän tulee ratikalle oma ränni ja jalankulkijoille ja pyöräilijöille oma väylä siihen sivuun.

Raitiotietä varten rakennetaan kahdeksan uutta siltaa. Kaikkiaan ratikkalinjalla siltaa tulee yli 600 metriä.

Ja betonia kuluu paljon: sillat ja tukimuurit 10 000 kuutiota, ja lisäksi kiskojen alle laattoihin sitä uppoaa tuplaten eli 20 000 kuutiota.

Paljonko on 30 000 kuutiota betonia? Kalevan kirkon kirkkosalin tilavuus on 36 000 kuutiota, sinne mahtuisi.

5. Hervannassa rakennetaan pysäkkejä, vaikka varikon pohjaa vasta louhitaan

Rakentamisen logiikka ei mene niin, että topparoikka tekee rataa yhdestä päästä valmiiksi, vaan eri työvaiheita tehdään yhtä aikaa viidellä eri lohkolla. Siinä on ollut moni pää miettimässä homman sujuvuutta, kun muistetaan se, että lopputuloksen tekninen toleranssi mitataan millimetreissä ja taloudellinen mielellään senteissä, eli budjetissa olisi pysyttävä.

Hervannassa asetellaan jo pysäkin reunakiviä samaan aikaan, kun varikon tonttia vasta räjäytellään ja louhitaan Hermiankadun päässä. Talonrakennus varikon tontilla alkaa syksyllä.

Työmaa on vallannut esimerkiksi kauppakeskus Duon edustan. Nyt rakennetaan maan alle jäävän tekniikan kaapelireittejä.

– Kun loput sähköputkitukset on tehty, tehdään ratapohjat ja aloitetaan kiintoraidetyöt, luettelee Hervannan lohkopäällikkö Antti Mäki.

Työvaihe on sama, mitä esimerkiksi Hämeenkadulla tehdään. Duon edustalla rata-alueen ja bussikaistan lopulliseksi pinnaksi asennetaan nupukiveys, kuten kaupungin keskustassakin. Jalankulkualueelle ja torille tulee betonilaatoitus.

Pysäkkilaitureiden pituus on 47 metriä. Niistä saa käsityksen esimerkiksi Mikontalon kohdalla tai Kanjoninkadulla. Radan reunoihin tulevat paasikivet on saatu asennettua paikoilleen.

Tampereen raitiotieliikenne alkaa Hervannassa vuotta ennen ensimmäisen vaiheen käyttöönottoa.

– Koeliikenne alkaa 2020 kevättalvella. Koeliikennerata lähtee varikolta Hermiankadun päästä Insinöörinkadulle ja sieltä Atomipolun kautta Kalevan Prisman kohtaan.

Kun ensimmäinen vaunu lähtee Hervannassa liikkeelle, se on vähintään torvisoiton paikka. Jos ja ehkä kun ratikka kulkee toiseen päähän Pyynikintorille vuonna 2021, silloin sävelmänä voisi olla: Jo joutui armas aika.

Lue lisää:

Tampereen ratikan väriä arvioitiin yli 14 300 kertaa

Kuljetko Tampereen työmaasokkeloissa? Voit nyt saada ilmoituksen liikennemuutoksista automaattisesti, jos kännykän bluetooth vain on päällä

"Uskomatonta Helsingin ratikkaan verrattuna" – 15 tamperelaista näki tulevan ratikan mallikappaleen ja yllättyi

Uutta tietoa Tampereen ratikan reitistä: Käännös Hämeenkadulta etelään näyttää toteutuvan

"Kiitos palautteestanne ja pahoittelut teille aiheutuneesta haitasta!" Ratikan rakentajille satelee moitteita ja kysymyksiä Tampereella – tässä 5 tyypillistä esimerkkiä

Ainakin kymmenen yhtiötä on kiinnostunut Tampereen ratikasta – puolet ulkomailta

Päivittäistavarakaupan jättimarketit ovat kärkipaikoilla suomalaisten eniten käyttäminä vaatekauppoina, kertoo Kaupan liiton tuore selvitys. Sen mukaan Prisma on suomalaisten eniten käyttämä vaatteiden ja kenkien ostopaikka, perässään K-Citymarket.

Vasta kolmannella sijalla on ruotsalainen vaatekaupan jätti Hennes & Mauritz, jolla on Suomessakin lukuisia liikkeitä.

Kaupan liiton mukaan eniten käytettyjen kauppojen listaukset eroavat kuitenkin paljon eri ikäryhmissä ja paikkakunnilla. Nuoret, alle 35-vuotiaat naiset suosivat paljon kansainvälisiä muotikaupan ketjuja.

Yli 35-vuotiaat asioivat puolestaan usein marketeissa ja tavarataloissa sekä hintatasoltaan hieman kalliimmiksi mielletyissä liikkeissä. Miehet käyvät usein urheilukaupoissa vaateostoksilla, mutta ostavat paljon myös marketeista.

Viime vuonna suomalaiset kuluttajat tekivät vaate- ja jalkineostoksia lähes 4,6 miljardilla eurolla, jossa oli kasvua prosentti edellisvuodesta.

Erikoiskaupan osuus oli 43 prosenttia, market- ja tavaratalokaupan yltäessä 21 prosenttiin. Eniten kasvoi ulkomainen verkkokauppa, jonka osuus oli 14 prosenttia. Toiseksi eniten oli kasvua kuluttajien keskinäisessä vertaiskaupassa, joka kuitenkin ylsi vain 2 prosentin osuuteen. Vaatetuksen erikoiskauppa ja markettien vaatemyynti kutistuivat.

Suomalaisten ostamat miestenvaatteet ovat noin 24 prosenttia kalliimpia kuin naisten. Miestenvaatteiden markkinoiden ennustetaan kasvavan naistenvaatteita nopeammin. Muotikaupan suurin asiakasryhmä ovat silti 50–79-vuotiaat naiset.

Naiset ostavat edelleen paljon miestenvaatteita: 45 prosenttia naisasiakkaista osti viime vuonna myös miestenvaatteita, kun vastaavasti miehistä vain 14 prosenttia oli ostanut myös naistenvaatteita.

Ekonomisti: Mobiili kaipaa kehitystä

Selvityksen mukaan vain 17 prosenttia asiakkaista oli ostanut vaatteita tai kenkiä älypuhelimella tai tabletilla vuoden aikana. Kuitenkin 57 prosenttia asiakkaista oli hakenut ennen ostosta siihen liittyvää tietoa puhelimella: tarkastanut myymälän sijaintia tai aukioloaikoja, tehnyt hintavertailuja tai etsinyt tuotetietoa.

– Tiedonhaku mobiililla on niin olennainen osa kuluttajan ostopolkua, että kaupan on kehitettävä entistä paremmin asiakasta palvelevia mobiilioptimoituja kanavia, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja toteaa.

Kaupan liiton selvitys on tehty mm. Tilastokeskuksen ja Statistan tilastolähteisiin lähteisiin nojaten sekä teettämällä erillinen kuluttajatutkimus, johon vastasi hieman yli 2 000 suomalaista. Selvitys julkistettiin Muotikaupan monet kasvot -seminaarissa tiistaina.

Lue myös

Helsingin kylkeen kohoaa valtava alevaatteiden keskittymä – mutta riittääkö sille asiakkaita? Norjalaisyritys: "Tavallista kauppakeskusta emme uskaltaisi avata"

Suomalainen muoti ottaa paikkansa Helsingin keskustassa – muotikeskittymä Garden rakentuu turistien suosiman Esplanadin varrelle

Suomessa ei jää myymättömiä vaatteita hävitettäväksi, kertovat kaupat – Asiantuntija: "Ei varmaan ihan koko totuus"

Tulivuoren tuhkapilvi on ulottunut jopa 3 500 metrin korkeuteen. Ympäröivä alue on peittynyt tuhkaan.

Viranomaiset ovat varoittaneet tulivuoren purkautumisesta ja kieltäneet pääsyn kolmen kilometrin säteelle vuoresta. Noin 660 alueella asuvaa ihmistä on evakuoitu.

Tulivuorenpurkaus ei ole vaikuttanut ainakaan toitaiseksi lentoliikenteeseen Yogyakartassa, joka sijaitsee 30 kilometrin päässä.

Noin neljännesmiljoona ihmistä asuu kymmenen kilometrin säteellä tulivuoresta.

2 868 metrin korkuinen Merapi on Indonesian aktiivisin tulivuori. Vuonna 2010 sen purkauksessa kuoli 347 ihmistä ja 20 000 ihmistä evakuoitiin.

Indonesia sijaitsee niin sanotulla Tyynenmeren tulirenkaalla, joka on vulkaanisesti maailman aktiivisinta aluetta. Indonesialaiset seismologit tarkkailevat yli 120:tä aktiivista tulivuorta.

Lue myös:

Viisi tulivuorta, jotka ovat Islannin Heklaa vaarallisempia

Miksi maa järisi taas Meksikossa? – Tunnetko Tulirenkaan ja Kookoslaatan?

Maatalouden ympäristötuki on valtion ja EU:n järjestelmä, joka korvaa viljelijöille ympäristönsuojelusta aiheutuvia menoja. Sen avulla muun muassa vähennetään maataloudesta aiheutuvaa ympäristökuormitusta.

Esimerkiksi pelloille levitettävä kipsi on osoittautunut lupaavaksi vesiensuojelukeinoksi, koska kipsi sitoo itseensä fosforia ja vähentää muutenkin maa-aineksen valumista jokiin. Tämä on yksi niistä maaseudun luonnonsuojelutoimista, joihin voi hakea ympäristötukea.

Britannian ero EU:sta tekee kuitenkin suuren loven unionin budjettiin, ja vajausta paikkaamaan rahaa aiotaan ottaa myös maataloudesta, joka nykyään vie noin 40 prosenttia EU:n budjettivaroista.

Euroopan komissio on esittänyt, että maatalouden tuista leikattaisiin nykyhinnoilla viisi prosenttia seuraavalla budjettikaudella eli vuosina 2021–2027.

Maatalouden suoria tukia leikataan vähemmän kuin vaikka ympäristötukia

Maatalouden suoria tukia komissio aikoo näillä näkymin leikata noin neljä prosenttia.

– He puhuivat siitä suorien tukien alenemisen pitämisestä alhaalla tai pienenä, mutta maatalousohjelmaa leikataan selvästi tätä tasoa enemmän, todennäköisesti komission laskelmien mukaan tuonne 7–8 prosentin tasolle vähintään. Tämä tulee aika rajusti rokottamaan nimenomaan maaseudun ympäristöohjelmaa, joka Suomessa on erityisen tärkeällä sijalla, EU:n maataloustuottajien keskusjärjestön pääsihteeri Pekka Pesonen kertoi Ylen Kova talous -haastattelussa.

Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan tämä merkitsisi jopa 15 prosentin vähennystä nykytasosta seuraavalla rahoituskaudella eli vuosina 2021–2027.

– Ja ympäristökorvauksista saattaisi lähteä jopa 30 prosenttia, jos jäsenmaat haluavat maksaa enemmän suoria tulotukia kuin ympäristökorvauksia, erityisasiantuntija Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta sanoo.

Komissio kohdistaa tukileikkaukset maatalouden kehittämis- ja ympäristöohjelmiin

EU-maiden maataloustuottajien lobbarina 11 vuotta toiminut Pekka Pesonen pitää yllättävänä, että maatalouden kehittämis- ja ympäristöohjelmilta aiotaan leikata selvästi enemmän kuin maatalouden suorista tuista.

– Nykyinen maatalouspolitiikka sisältää nimenomaan tämän maaseudun kehittämisen osan, jossa esimerkiksi ympäristöohjelmat ovat tärkeällä sijalla. Ja nyt tämä komission esitys nimenomaan kohdistaa ne leikkaukset suoraan sinne maaseutuohjelmaan, Pesonen ihmettelee.

Viljelijät joutuvat tinkimään ympäristönsuojelusta

Komission esitys yllätti myös suomalaiset viljelijät ja heitä edustavan MTK:n ykkösmiehen.

– Jos tällainen viiden prosentin leikkaus nimellishinnoista tehdään ja vielä niin, että leikkausten painopiste olisi maaseudun kehittämisohjelmassa jopa 15 prosentin tasoa, niin se tarkoittaisi käytännössä sitä, että meidän tulisi tinkiä merkittävästi maatalouden ympäristönsuojelu- ja ilmastotavoitteista, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila toteaa.

Suomalaiset viljelijät ovat Marttilan mukaan olleet aktiivisesti mukana luonnonsuojelutyössä EU:hun liittymisestä lähtien.

– Ennen kaikkea se on tähän asti painottunut vesien suojeluun. Jatkossa siihen rinnalle tulee vahvasti ilmastotyö. Ja kyllä se aika kurjaa olisi myös maatalousyrittäjien kannalta, pistää piste tai ainakin laimentaa voimakkaasti tuloksia tuottavaa työtä.

Leikkauksista suurta haittaa sekä ihmiselle että luonnolle

Luonnonsuojelijat ovat huolissaan leikkauksista, koska ne uhkaavat sekä uhanalaista maaseutua että sen luontoa.

– Ensin kärsivät viljelijät ja sitten luonto. Uhanalaisimmat luontotyyppimme niityt ja hakamaat kasvavat umpeen pajukoksi, ja menetämme sen monimuotoisuuden. Vesiensuojelu kärsii. Toimet, joita tarvitaan esimerkiksi jyrkillä rinnepelloilla vesien suojelemiseksi, eivät toteudu. Myös ilmastopäästöt voivat pahentua turvemailta, jos niillä ei saada erityistoimenpiteitä aikaan, Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta kuvaa tilannetta.

Veistola myös muistuttaa, että maatalous on vesiensuojelumme ykköskysymys, ja että maatalous vastaa viidenneksestä ilmastopäästöistämme. Niiden tukirahoista leikkaaminen olisi iso takaisku.

Ratkaisuksi ympäristöjärjestöt ovat ehdottaneet EU:n jäsenmaksujen korottamista, jotta saataisiin rahaa sekä viljelylle että ympäristötöihin.

– Tämän lisäksi pitää kohdentaa tukia. Ottaa niitä pois suorista tulotuista ja tehottomasta luonnonhoitokorvauksesta, ja laittaa niitä erilaisiin ympäristötoimiin. Esimerkiksi jyrkille rinnepelloille, joista tulee eniten vesistöpäästöjä, turvepelloille, joista tulee eniten ilmastopäästöjä, ja uhatuimmille maaseutumaisemillemme, joissa on eniten uhanalaisia perhosia, lintuja ja kasveja, Veistola listaa.

Komissio julkaisee kesäkuussa maatalouspolitiikan uudet lainsäädäntöehdotukset.

Koivuihin tuli lehti helleaallon myötä tänä keväänä tosi vauhdikkaasti. Tämä vei ajatukseni Sote-uudistukseen.

Mutta mikäs ihmeen yhteys näillä asioilla on?

Pitkämuististen mielissä on ehkä pysynyt, että toissa talvena silloinen sote-vastuuministeri Juha Rehula ilmoitti Soten olevan valmis ennen kuin koivussa on lehti.

Ovelana hevosmiehenä hän tietysti jätti mainitsematta, minkä vuoden koivikosta hän puhui.

Syrjähyppynä totean, että Juha on vahvoilla, kun Suomen Hippos ylihuomenna valitsee hallitukseensa puheenjohtajan. Hevosmaailman hyvin tuntevana minun täytyy sanoa, että on siinä kummallinen mies: juuri kun on päässyt eroon yhdestä kaaoksesta, hyppää seuraavaan samanlaiseen!

Vakavasti puhuen, sote-uudistus on välttämätön. Sitä onkin tehty koko tämän vuosituhannen ajan.

Ensin oli PARAS-hanke, jota harva enää edes muistaa. Sitten Jyrki Katainen kutsui Henna Virkkusen hallitukseensa perustamaan maahan soten pohjaksi suurkunnat eli lakkauttamaan pienkunnat. Kivikautinen kuntarakenne pysyi ennallaan, Jyrki ja Henna karkasivat Brysseliin.

Sipilän hallitus päätti, että taas yritetään. Ja pakko onkin yrittää. Sote-menomme kasvavat nykysysteemissä reaalisesti 2,4 prosenttia vuodessa, kun väestörakenteemme on niin onneton ennen kaikkea suurten ikäluokkien vuoksi. Muitakin syitä on.

Sote-hankkeella tuo kasvu pitäisi saada hidastettua 0,9 prosenttiin vuodessa. Kymmenen vuoden päästä olisi näin säästetty tällä tavalla 3 miljardia euroa.

Käykö näin? Toivoa sopii. Epäillä voi. Seuraavassa muutama näkökulma.

Ensinnäkin uudistusta on jo nyt siirretty vuodella. Siirtyykö se lisää, vai kaatuuko rähmälleen eduskunnassa jo parin kuun päästä?

Toiseksi kiinteistökustannukset nousevat huimasti. Kaikki kynnellekykenevät kunnat ja kuntayhtymät pyrkivät pikavauhtia rakentamaan uusia sairaaloita ja sen semmoisia. Tämä siksi, että ne pelkäävät kuollakseen Maakuntien tilakeskuksen päätöksiä kolmen vuoden siirtymäkauden jälkeen.

Kolmanneksi, palkkojen harmonisointi lisää menoja muutamalla sadalla miljoonalla eurolla.

Ihminen on kyllä onnistunut lentämään kuuhun ja tulemaan takaisinkin. Mutta sote-tietojärjestelmien integrointi vuoden 2020 alkuun mennessä on paljon, paljon vaikeampi juttu.

Neljänneksi, tietojärjestelmien integrointi. Harva enää edes muistaa, että uudistuksen ehkä tärkein osa – sekä asiakkaiden että erityisesti talouden säästöjen kannalta - oli yhdistää sosiaalihuolto ja terveydenhuolto. Tämä ei onnistu ilman tietojärjestelmien yhdistämistä. Ihminen on kyllä onnistunut lentämään kuuhun ja tulemaan takaisinkin. Mutta sote-tietojärjestelmien integrointi vuoden 2020 alkuun mennessä on paljon, paljon vaikeampi juttu. Ei onnistu, ei ainakaan tällä aikataululla.

Muistutettakoon vielä, että kaikki sote-miljardit siirtyvät ymmärtääkseni valtion budjetissa valtiovarainministeriön selän taakse. Superministeriöstä tulee supersuperministeriö!

Näitä pohdintoja riittäisi, mutta olkoon. Ne voivat sitä paitsi olla ihan turhanpäiväisiäkin. Antti Rinnehän on ilmoittanut panevansa koko uudistuksen tuhannen säleiksi, jos demarit voittavat vaalit. Siis jo ennen uudistuksen käyttöönottoa.

Toisaalta, sehän olisi vain loogista jatkoa tämän vuosituhannen sote-uudistushistorialle.

Erkki Virtanen

Kirjoittaja on työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö, joka jäi eläkkeelle 45 vuoden virkamiesuransa jälkeen. Nyt Virtanen vaeltelee mökkipaikkakuntansa Tammelan saloilla ja seuraa ja kommentoi valtiontalouden nykytilaa. Poliittisesti yhä sitoutumaton.

Kun hallituksen maakunta- ja sote-uudistus etenee ratkaiseviin äänestyksiin eduskunnassa, pienilläkin puolueilla olisi pelin paikka. Hallituksen enemmistö on niin niukka, että pääministeri on neuvotellut myös oppositioryhmien kanssa ja maanitellut niitä soten tukijoiksi.

Viikonlopun puoluekokoukseensa valmistautuva Suomen ruotsalainen kansanpuolue RKP ei ole yksittäisillä lupauksilla ostettavissa, sanoo puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.

Julkisuudessa on arvuuteltu, olisiko RKP:n pää käännettävissä lupaamalla hyvin varusteltu lääkintähelikopteri ja laajan päivystystoiminnan sairaala Vaasaan.

– Se on aivan selvä asia, ettei mitään sellaista kauppaa käydä. Kun pääministeri kysyy, missä RKP seisoo, niin vastaan ja selitän meidän kipukohdat. Mutta en ole menossa mihinkään diiliin. Itse sote-uudistuksessa on suuria ongelmia, Henriksson sanoo.

Henrikssonin mukaan hallituksen sote on synnyttämässä Uudellemaalle ylisuuren ja epädemokraattisen maakunnan, jonka rahoitus on "valmiiksi satoja miljoonia euroja pakkasella".

Uudistuksessa on muutoinkin pahoja puutteita, RKP:n johtaja sanoo.

– Valtiovarainvaliokunnan lausunto ei lisännyt luottamusta. Kaikki säästöt, jotka hallitus on uudistukseen kytkenyt, ovat epämääräisiä.

RKP:n johto: Ei ryhmäpäätöstä sotesta

RKP:n johdolla ei ole halua tehdä soten hyväksymisestä tai hylkäämisestä ryhmäpäätöstä. Toisin sanoen puolueen kansanedustajat saavat ratkaisun hetkellä äänestää kuten itse parhaaksi katsovat.

– Lähden siitä, että ei tehdä ryhmäpäätöstä suuntaan eikä toiseen. Tällaisesta vaihtoehdosta ei ole sote-keskustelujen yhteydessä puhuttu, sanoo RKP:n eduskuntaryhmän vetäjä Thomas Blomqvist.

– Jokainen saa äänestää kuten haluaa, mutta RKP ei ole puolueena asettumassa hallituksen tueksi tässä, Henriksson sanoo.

Sekä Blomqvist että puheenjohtaja Henriksson toteavat, että ryhmä on yhtenäisesti hallituksen sote-esitystä vastaan. Lain parantamiseen ei pyritä lehmänkaupoilla, vaan vaikuttamalla lakiesityksen valiokuntakäsittelyyn.

"Soten käsittelyyn tarvitaan jokainen aivosolu"

RKP:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin mukaan maakunta- ja sote-uudistuksen valiokuntakäsittelyyn pitäisi varata kaikki aika, joka jättiuudistuksen pykälien hieromiseen tarvitaan.

Henriksson itse istuu perustuslakivaliokunnassa, jonka on määrä antaa – mahdollisesti uudistuksen kohtalon ratkaiseva – lausuntonsa lähipäivinä. Hänen mukaansa on erittäin tärkeää, että työ tehdään rauhassa.

– Tämä on harvinaisen tärkeä ja vaikea kokonaisuus. Jokainen solu, joka aivoista löytyy, pitää käyttää. Se vaatii meiltä perustuslakivaliokunnan jäseniltä valtavan paljon. Siksi on liian aikaista sanoa, kuinka paljon aikaa tarvitaan.

Lumisella kävelytiellä tai edes kesäisellä asvaltilla paljain jaloin kävelevä mies ei ole ihan jokapäiväinen näky. Roi Ronkainen on tottunut siihen, että häntä tuijotetaan.

– Alkutalvesta olin käymässä huoltoasemalla. Reilut 50-vuotias rouva alkoi tuijottaa minua ja mietin jo, onko minulla räkää nokassa tai vetskari auki. Ei ollut kumpaakaan. Rouva tuli luokseni ja kertoi huomanneensa, että minulla ei ole kenkiä jalassa. Rouva ehdotti, että lähellä on kenkäkauppa ja että hän voi ostaa minulle kengät. Sanoin, että en tarvitse ja että minulla on kenkiä ja voin tarvittaessa niitä käyttää.

Roi Ronkainen heitti kengät nurkkaan reilut kymmenen vuotta sitten. Hän oli 1990-luvulta lähtien sairastanut pahaa reumaa. Vuonna 2006 iski keuhkokuume, minkä Ronkainen epäili johtuvan suuresta reumalääkkeiden syönnistä. Silloin hän päätti etsiä muunlaisia terveellisempiä ratkaisuja reuman hoitoon. Parhaimmaksi osoittautui käveleminen paljain jaloin.

– Ei minulla mitään tieteellistä näyttöä ole siitä, johtuuko reuman helpottaminen paljasjalkailusta. Lääkkeissä on aina myös se lume-juttu. Jos se lume on ratkaiseva tässä, niin minulle kelpaa. Minä en syö enää mitään lääkkeitä, kertoo Roi Ronkainen.

Hyväksi jalalle

Suomalainen lapsi saa kengät jalkaan viimeistään silloin, kun on oppinut kävelemään. Lapset kuitenkin pitävät paljain jaloin kävelemisestä, eikä kenkien jalkaan laittaminenkaan ole pienten lasten suosikkipuuhaa.

Lapsen voikin hyvin antaa kävellä paljain jaloin, kunhan vain varmistuu, ettei lapsi satuta jalkaansa esimerkiksi teräviin esineisiin.

Helsingissä sijaitsevan Metropolia-ammattikorkeakoulun jalkaterapian lehtori Pekka Anttila suosittelee paljain jaloin kävelyä aikuisillekin.

– Paljain jaloin kävely on hyväksi jalkaterälle. Silloin se pystyy taipumaan ja liikkumaan siihen suuntaan ja käyttämään niitä lihaksia kuin alun perin on tarkoitettu, kertoo Anttila.

Parhaimmillaan paljain jaloin liikkuminen toimii Pekka Anttilan mukaan jalkaterän lihasten aktivoijana, mikä parantaa jalan terveyttä ja jalkojen hyvinvointia.

Alku hankala

Ihan kivuitta ei Roi Ronkaisen paljasjalkailu alkanut. Nipistelyä jalkapohjissa tuntui muutaman ensimmäisen viikon ajan. Nipistelyt eivät kuitenkaan säikäyttäneet, koska tunne kehossa oli hyvä. Nykyisin kivet eivät jalkapohjissa tunnu enää lainkaan pahalta.

– Terävästä sorasta saa niin kunnon pistelyä, että akupunktiopisteisiin osuu väkisinkin. Varsinkin talven jälkeen asvaltin päällä olevasta hiekoitussorasta tulee tuntemus jalkapohjista ikään kuin sähköiskuna – hyvä ettei pää räjähdä.

Roi Ronkainen kertoo, että hänellä on nykyisin erittäin herkät ja hyvin tuntevat jalkapohjat. Maan pinnan vaihtelut, pinnan erot ja lämpötilan vaihtelut tuntuvat oikein hyvin.

Jalat ovat Roi Ronkaisella paljaina myös talvella. Vaikka jalat ovat karaistuneet, ei Ronkainen halua olla tuntikausia pakkasessa paljain jaloin.

– Sen verran rakastan varpaitani, että lähtö varmasti tulisi, jos tuntitolkulla olisi pakkasessa.

Ronkainen on töissä koulunkäyntiavustajana. Puolen tunnin välitunti menee talvella lumen päällä oikein hyvin.

– Se ei tuota vaikeuksia ja tuntuu hyvältä, kertoo Ronkainen.

Jalkaterapian lehtori Pekka Anttila on vakuuttunut, että talvipakkasessa seisominen vaatii jo pitempiaikaisen totuttelun, eikä sitä kannatta äkkiseltään pitkiä aikoja tehdä.

– Jos on pitkiä aikoja paikallaan, niin kyllähän siinä on paleltumariski. Mutta kun iho on paksuuntunut, niin paremmin se eristää.

Talvella paljasjalkailua harrastavan tuleekin olla koko ajan liikkeellä.

Jalkapohja paksuuntuu

Kenkien vuosikymmenien pituinen käyttö heikentää jalkapohjan ihotuntoa, ja jalkapohjan iho jää erittäin ohueksi ja araksi.

Ihmisen jalkapohja tottuu melko nopeasti kestämään kävelyä paljain jaloin. Iho vahvistuu muutamassa viikossa ja paksuuntuu tasaisesti jopa senttimetrin paksuiseksi. Sen jälkeen esimerkiksi terävät kivet tai kävyt eivät enää vahingoita jalkapohjaa.

– Jos ei ole kävellyt avojaloin ja lähtee kivikkoon, niin ne kivethän tuntuvat jalkapohjassa todella voimakkailta. Jalkaterä ja keho mukautuvat vallitsevaan tilaan, iho paksuuntuu, eivätkä ärsykkeet tunnu niin voimakkaasti, kertoo lehtori Pekka Anttila.

Ihon paksuuntumisesta ei Anttilan mukaan ole mitään haittaa.

Varpaat ovat iloisia, kun saavat olla vapaana ja varpaita naurattaa, kun eivät ole kahlittuina Roi Ronkainen

Länsimaalaiset ihmiset ovat tottuneet käyttämään kenkiä, ja niiden käyttäminen on osa länsimaista kulttuuria ja käyttäytymisnormia. Myös nykymuoti edistää kenkien ja erityisesti aina tietynmerkkisten ja -näköisten kenkien käyttöä.

– Ihmiset ovat kautta aikojen halunneet suojautua ympäristön vaaroja vastaan. Amerikasta on löydetty todisteita intiaanien mokkasiineista noin vuodelta 8 000 ennen ajanlaskun alkua. Myöhemmin on tullut länsimainen kulttuuri mukaan, jolloin hyvän kengän ominaisuudet ovat joutuneet paikoitellen väistymään muodin tieltä, kertovat jalkaterapian opettajat Arja Kiviaho-Tiippana ja Marjo Heikkilä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkista Savonlinnasta.

Kun paljasjalkakävelyn aloittaa, voi jalkapohjaan aluksi muodostua kovettumia ja tulla aristusta. Sellaiset ongelmat voivat paljasjalkakävelyn myötä myös hävitä.

– Se kertoo silloin siitä, että jalkineet ovat mitä todennäköisimmin olleet syynä kyseisten ongelmien syntyyn, kertovat Arja Kiviaho-Tiippana ja Marjo Heikkilä.

Jalkaterapian opettajien Arja Kiviaho-Tiippanan ja Marjo Heikkilän mukaan paljain jaloin käveleminen edellyttää, että huolehtii hyvin jalkahygieniasta ja jalkojen rasvauksesta. Dieabeetikoille paljain jaloin kävely ei sovi.

Liikkeelle pikkuhiljaa

Jalkaterapian opettajat Arja Kiviaho-Tiippana ja Marjo Heikkilä eivät ehdota paljasjalkakävelyä vaihtoehdoksi kengät jalassa kävelyyn. Heidän mukaansa se on hyvä lisä, jota kannattaa harrastaa mahdollisuuksien mukaan. Kokeilemaan kannattaa lähteä pikkuhiljaa ja kuulostella tuntemuksia tarkasti.

– Paljain jaloin kävelyn suurin hyöty on jalkaterän lihasten vahvistuminen. Nivelten liikkuvuuden lisääntyminen vaihtelevassa maastossa tukee tasapainoa, jolloin kaatumisriski on pienempi. Myös kokonaisvaltaisesti pystyasennon hallinta paranee, kertovat Marjo Heikkilä ja Arja Kiviaho-Tiippana.

Metropolia-ammattikorkeakoulun jalkaterapian lehtori Pekka Anttila suosittaa aina välillä ottamaan kengät pois jalasta.

– Jaloille on virkistävää, että ne saavat välillä olla pois kengistä. Kehon ja jalkaterän toiminta aktivoituu ihan eri tavalla.

Jos ei halua töissä kävellä paljain jaloin, voi mennä vaikka sukkasillaan.

Kenkiä ei kuitenkaan pidä täysin tuomita kaikkien vaivojen aiheuttajaksi. Jos on hankkinut itselleen puristavat ja epämiellyttävät kengät, on vika enemmän kenkien ostajassa kuin kengissä. Anttila muistuttaa, että kengät pitäisivät olla hyvin tuetut ja sopivat.

– Tietyillä sairausryhmillä on huomattu, että itse kenkä voi aiheuttaa ison prosentin ongelmista. Siksi on tärkeää, että jalkine on oikean kokoinen ja mukava käyttää.

Ei enää kenkiä

Monella ihmisellä on jalkapohjissaan kovettumia. Roi Ronkainen on huomannut, että hänellä jalkapohja ei ole tullut kovaksi, vaan sitkeämmäksi. Se hänen mukaansa estää sen, etteivät esimerkiksi lasinpalaset ja muut terävät uppoa jalkapohjaan.

– Jalkapohja joustaa ja on sitkeätä.

Hiekoitussoran terävyydestä kertoo se, että niiden voimasta puhkeaa jopa polkupyörän rengas. Roi Ronkainen kertoo, että kuitenkaan hänelle hiekoitussora ei ole aiheuttanut reikiä eikä haavoja jalkapohjiin.

– Hyvin jousto pelaa jalkapohjassa.

Jos Roi Ronkainen joskus on joutunut kenkiä käyttämään, on hän hyvin äkkiä pyrkinyt pääsemään niistä eroon.

– Heti huomaa, miksi kengistä on aikoinaan luopunut. Vahva aikomus on jatkaa paljasjalkaisuutta mahdollisimman kauan.

Kun sauvolainen terveyskeskuslääkäri Jaakko Kivisaari oli siirtymässä neljä vuotta sitten eläkkeelle, hän päätti käyttää ammattitaitoaan huono-osaisten auttamiseen.

Kivisaari lähti mukaan Global Clinicin toimintaan Turussa. Järjestö tarjoaa paperittomille ilmaisia terveydenhuoltopalveluja.

– Ajattelin, että paperittomat ovat sellaisia ihmisiä, joille yhteiskunta on muuten kovin tyly. Yritetään edes jotain inhimillisyyttä heille tarjota, Kivisaari selittää.

Turun lisäksi Global Clinicillä on toimintaa Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Joensuussa ja Lahdessa. Työntekijät ovat vapaaehtoisia, ilman palkkaa toimivia terveydenhuollon ammattilaisia.

Osa kaupungeista on päättänyt toisin

Suuri osa paperittomista on turvapaikanhakijoita, jotka eivät ole saaneet turvapaikkaa tai oleskelulupaa Suomeen, mutta ovat kuitenkin jääneet maahan.

Yritetään edes jotain inhimillisyyttä heille tarjota. Jaakko Kivisaari

Paperittomia ovat myös opiskelijat, työntekijät tai matkailijat, jotka ovat jääneet Suomeen oleskeluoikeuden päätyttyä. Yksi merkittävä ryhmä on myös itäisen Euroopan romanit.

Suomen perustuslaki takaa kaikille oikeuden terveyteen ja hyvinvointiin. Paperittomilla on kuitenkin Suomessa vain rajoitettu oikeus terveyspalveluihin. He saavat julkisessa terveydenhuollossa pääsääntöisesti vain kiireellistä hoitoa. Siis hoitoa, jota ilman henki tai terveys vaarantuisi.

Jotkut kaupungit ovat kuitenkin päättäneet toisin. Pisimmälle on mennyt Helsinki, joka marraskuussa 2017 päätti laajentaa paperittomille annettavia hoitoja muun muassa rokotuksiin ja kroonisten sairauksien hoitoon.

Helsinki, Espoo, Vantaa ja Turku tarjoavat myös alaikäisille ja raskaana oleville paperittomille vähimmäispalveluja laajempia terveyspalveluja.

Useissa kaupungeissa on tehty myös valtuustoaloitteita paperittomien terveyspalvelujen laajentamiseksi. Näin on tehty ainakin Espoossa, Järvenpäässä ja Raaseporissa. Turussa aloitteen allekirjoitti yli kolmasosa valtuustosta.

Jaakko Kivisaari soisikin, että paperittomille taattaisiin huomattavasti nykyistä paremmat terveyspalvelut. Ja tämä pitäisi kirjata lakiin.

– Uskon, että radikalisoitumiseen olisi vähemmän syytä, jos yhteiskunta osoittaisi lähimmäisenrakkautta näille kurjassa asemassa oleville ihmisille. Näytettäisiin, että tämä ei ole kylmä ja kova yhteiskunta.

Asian toinen puoli on myös se, että tutkimusten mukaan laajempien terveyspalvelujen salliminen paperittomille olisi yhteiskunnalle halvempaa kuin pelkän kiireellisen hoidon tarjoaminen.

– Se olisi järkevää ja kustannustehokasta terveyspolitiikkaa. Ajoissa hoitaminen on kustannustehokasta, sanoo Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n koordinaattori Meri Korniloff.

Paperittomien määrä tuplaantuu tänä vuonna

Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan paperittomia oli Suomessa vuoden vaihteessa 2 000 - 4 000. Paperittomia oli kaikkiaan 42 kunnassa. Suurin osa paperittomista elää Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla sekä Turussa.

Paperittomuudesta on tullut Suomessa pysyvä ilmiö. Katri Gadd

Tutkijatohtori Katri Gadd arvioi, että paperittomien määrä kaksinkertaistuu tänä vuonna, kun suuri joukko vuonna 2015 Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista saa kielteisen päätöksen. Määrä saattaa siis nousta jopa 8 000:een.

– Paperittomuudesta on tullut Suomessa pysyvä ilmiö. Sitä ei ole pystytty poistamaan mistään demokraattisesta valtiosta muuallakaan.

Gaddin mukaan Suomessa ei oikein tiedetä, miten paperittomien kanssa tulisi toimia. Esimerkiksi kunnat kaipaisivat asiassa valtiolta ohjeistusta.

Jaakko Kivisaari on samaa mieltä.

– Selvempihän tilanne olisi, jos saataisiin aikaan valtakunnallinen laki. Nyt kuntien terveydenhuoltohenkilöstöllä on aika paljon epätietoisuutta, mitkä ovat paperittomien oikeudet.

Lakia paperittomien terveyspalvelujen järjestämisestä ei siis ole, mutta se oli lähellä toteutua kolme vuotta sitten.

Lakiesitys torpattiin viime metreillä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos teki vuonna 2014 seikkaperäisen selvityksen siitä, miten paperittomien terveyspalvelut pitäisi Suomessa järjestää. THL ehdotti, että paperittomien oikeutta käyttää terveyspalveluja laajennettaisiin.

Lakiesitykseen päätyi muoto, jossa paperittomilla olisi oikeus käyttää julkisia terveyspalveluja samassa laajuudessa kuin turvapaikanhakijoilla.

Lakiesitys paperittomien terveydenhuollosta oli menossa keväällä 2015 eduskunnan käsittelyyn, mutta SDP:n kansanedustaja Kari Rajamäki esitti hallituksen esityksen pöydällepanoa.

Käytännössä Rajamäki torppasi lain, sillä eduskunta ei ehtinyt sitä enää käsitellä, ja uusi Sipilän hallitus ei siihen enää palannut.

Rajamäki sai tempustaan haukut omalta puolueeltaan, ja lain esitellyt saman puolueen ministeri Susanna Huovinen suomi Rajamäkeä blogissaan kovin sanoin. Huovinen syytti Rajamäkeä prosessikikkailusta.

Kari Rajamäki puolustautui sanoen tehneensä Suomen kannalta oikean toimenpiteen. Rajamäen pontimena lain kaatamiseen oli se, että paperittomien paremmat terveyspalvelut olisivat aiheuttaneet terveysturismia.

Asiantuntijoiden mielestä Rajamäen ajatuksille ei ole katetta.

– En ole tietoinen mistään datasta, joka tukisi tämän tyyppistä ajattelua. Kyllähän syyt lähteä toiselle puolelle maailmaa ovat ihan toiset kuin se, että lähdetään terveyspalvelujen perässä, sanoo Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n koordinaattori Meri Korniloff.

– Ei ole mitään tieteellistä näyttöä, että laki paperittomien terveyspalveluista olisi johtanut mihinkään muuttovirtaan tänne tai laajamittaiseen Suomeen jäämiseen, sanoo Turun yliopiston tutkijatohtori Katri Gadd.

Paperittomat unohdettiin myös sotessa

THL:n tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki oli keskeinen henkilö kun lakia paperittomien terveyspalveluista valmisteltiin. Hän johti THL:n asiasta tekemää selvitystä.

– Olen edelleen sitä mieltä, että olisi ollut hyvä tehdä se laki, sillä se olisi auttanut kuntia ja terveydenhuollon henkilökuntaa käytännön toiminnassa.

Keskimäen mielestä vieläkään ei ole liian myöhäistä.

– Kyllä sille laille olisi tarve nytkin, ei tilanne ole muuttunut miksikään. Ja ehkä vielä enemmän nyt kuin silloin, koska paperittomien määrä vain kasvaa.

Ilmo Keskimäki tosin epäilee, että nykyinen hallituskoalitio ei lämpene laille paperittomien terveyspalveluista. Hän kuitenkin ihmettelee, ettei asiasta ole puhuttu sanaakaan sotelakien valmistelun yhteydessä.

– Soteuudistuksessa ei ole otettu paperittomien terveydenhoitoa esiin ollenkaan. Olisi kannattanut käydä tämäkin asia tässä yhteydessä läpi, Keskimäki sanoo.

Kyllä sille laille olisi tarve nytkin, ei tilanne ole muuttunut miksikään. Ilmo Keskimäki

Ilmo Keskimäki sanoo, että laajempien terveyspalvelujen sallimisessa paperittomille on kyse äärimmäisen pienistä rahoista verrattuna sosiaalipuolen kymmenien miljardien kokonaismenoihin. THL:n selvityksessä kustannukset yhteiskunnalle olisivat enimmillään muutaman miljoonan luokkaa.

Psyykkiset ongelmat ovat kasvaneet

Turun Global Clinic on auki kerran viikossa pari tuntia kerrallaan. Potilaita käy parhaina päivinä vajaa kymmenen. Toiminta pyörii lahjoitusvaroin.

Helsingin Global Clinicistä tehtyn tutkimuksen mukaan paperittomien potilaiden keski-ikä on 34 vuotta ja heitä ovat vaivanneet erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä ruuansulastusvaivat.

Jaakko Kivisaaren mielestä tällä hetkellä ongelmat ovat keskittyneet etenkin mielenterveyspuolelle.

– Kun on tullut paljon kielteisiä turvapaikkapäätöksiä, niin potilaiksi on tullut runsaasti psyykkisesti lujilla olevia ihmisiä.

Tutkijatohtori Katri Gadd toivoo, että laki paperittomien nykyistä laajemmista terveyspaveluista saataisiin vielä aikaiseksi.

– Pidän huonona, että ihmisen täytyy ajautua esimerkiksi mielenterveysongelmissa kriisitilanteeseen ennen kuin voi saada apua. Se ei ole yhteiskunnan turvallisuuden kannalta kenenkään etu.

Lue lisää:

Analyysi: Paperittomat käyttävät Suomessa harvoin julkisia terveyspalveluja – kielteisten turvapaikkapäätösten kasvu ei tuonut piikkiä tilastoihin

Päätös syntyi yöllä – Helsinki laajentaa paperittomien terveydenhuollon palveluita

Jyväskylän Pallokerhon eli JyPKin pukukopissa Hippoksella komeilee pitkä, vihreäksi maalattu penkki. Maalausjälki paljastaa, että se on maalattu ruiskulla. Valmennuspäällikkö Jukka Västinen myhäilee työnsä jäljelle.

– Tytöt kysyivät, että miksi penkki on tämän värinen. Sanoin, että se on design, Västinen höröttää ja pyyhkii auringonpaahteessa hikipisaran otsaltaan.

Hän on työpaikallaan Hippoksella jalkapallokentän laidalla. Västisen selän takana nököttää kaksi rahtikonttia, sininen ja valkoinen. Toisessa sijaitsee Västisen toimisto tietokoneineen, toisessa taas jalkapalloa pelaavien tyttöjen pukutilat. JyPK sai treenejään helpottavat kontit käyttöönsä muutama viikko sitten.

– Ei voi kuin kiittää kaupunkia, Västinen sanoo.

Mies on tosissaan. Ilman kahta konttia Västisen pitäisi tehdä toimistohommia muualla ja jalkapalloilijoiden vaihtaa pelikamppeita taivasalla.

Ei Västinen silti panisi pahakseen, jos kaupunkiin tulisi uusia liikuntapaikkoja ja sisäliikuntatiloja. Ja niitä onkin tulossa, sillä Jyväskylän kaupunki aikoo purkaa Hippoksen vanhat liikuntahallit ja rakentaa tilalle uudet.

– Kyllähän uudet liikuntapaikat tarvitaan ehdottomasti. Mutta onko niiden oltava niin prameat, mitä suunnitelmissa on, niin siitä voi olla montaa mieltä, hän sanoo.

Pienimmästä päästä kaupungin suunnitelmat eivät ole: Jyväskylä haluaa rakentaa Hippokselle ja sen ympärille vetovoimaisen kaupunkialueen.

Urheiluseuroissa pelätään kalliita liikuntatilojen käyttömaksuja

Jyväskylän Hippokselle suunnitellaan rakennettavaksi muun muassa uutta jalkapallostadionia, jossa olisi avattava katto. Lisäksi se täyttäisi Euroopan jalkapalloliiton UEFA:n standardit.

Mitä haittaa siitä olisi JyPKille, jossa pelaa noin 400 tyttöä ja naista, ja vielä 200 kortteliliigalaista päälle?

Valmennuspäällikkö Jukka Västinen tuhahtaa.

– Ei siitä mitään haittaa olisi, mutta olisiko siellä varaa pelata? Emme nytkään pelaa Harjun stadionilla, koska se on liian kallis, vaan Vaajakoskella. Voi vain kysyä, kuinka kalliiksi pelaaminen kävisi, hän pohtii.

Samaa mieltä on entinen Jyväskylän kaupungin liikuntajohtaja Pekka Sihvonen.

– Kustannustaso nousee niin korkeaksi, että sijoitetulle pääomalle saatu tuotto jää niin pieneksi, että käyttäjämaksut nousevat pilviin. Jos urheiluseurat eivät selviä tilavuokrien korotuksista, joutuu kaupunki tukemaan niitä verovaroin.

Jyväskylän kaupunki aikoo sitoutua ostamaan käyttövuoroja uudelta Hippokselta 5,5 miljoonan euron arvosta vuosittain 20 vuoden ajan. Silti Sihvonen epäilee vahvasti, ettei summa riitä.

Urheiluseurojen pelkoja käyttömaksujen holtittomasta noususta toppuuttelee Hippos 2020 -hanketta vetävä Kari Halinen Jyväskylän kaupungilta.

– Käyttövuorojen ostosopimuksella eli konsessiosopimuksella taataan, että nykyinen hintataso pysyy kohtuullisesti kurissa. Tämä tarkoittaa kymmenen prosentin korotuksia niihin hintoihin, mitä Hippoksella nyt käytetään. Sen ei pitäisi olla kenellekään mahdoton. Halinen vastaa.

JyPKin valmennuspäällikkö on asiasta eri mieltä. Hänen mielestään liikuntatilojen käyttömaksuilla ei olisi varaa nousta yhtään.

– Osalla seuroista on nyt jo vaikeuksia selvitä niistä, Västinen huomauttaa.

Halinen myöntää, että osalla seuroilla taloudellinen tilanne on vaikea. Myös vaihtoehto, jossa seura jättää maksut maksamatta ja velkaantuu lisää, on huono.

– Ehkä on reilumpaa, että niiden seurojen osalta katsotaan, tarvitaanko muita tukielementtejä.

Käyttövuorojen ostaminen on kaupungilta tukea seuroille.

– Ilman sitä monet seurat eivät näillä markkinahinnoilla voisi jatkaa toimintaa, Halinen myöntää.

Loppujen lopuksi jokainen seura päättää itse, käyttääkö se Hippoksen liikuntatiloja vai etsiikö tilat muualta.

Rahoituksen vipumalli herättää epäilyksiä

Kaupungin suuria Hippos-suunnitelmia on kevään kuluessa arvosteltu kiihtyvään tahtiin.

Epäilyksiä ovat esittäneet esimerkiksi monet kaupungin pitkäaikaiset liikuntavaikuttajat (Keskisuomalainen). Arvostelijat sanovat, ettei Hippokselle kaavailtu liikunta-, urheilu- ja tutkimuskeskittymä ole kansainvälisesti arvioituna niin ainutlaatuinen, mitä sen suunnittelijat väittävät.

Vuosi sitten eläkkeelle jäänyt, parikymmentä vuotta Jyväskylän kaupungin liikuntajohtajana työskennellyt Pekka Sihvonen on yhdessä professori Kimmo Suomen ja Jyväskylän entisen tilapalvelun projektipäällikön, Ilmo Viitasen kanssa arvostellut Hippoksen mittavaa uudistushanketta sanomalehti Keskisuomalaisessa.

He ovat muun muassa esittäneet vaihtoehtoisen budjetin Hippoksen uudistamiselle.

Hippoksen kehittämistä Sihvonen ei vastusta, kuten ei moni muukaan hankkeen arvostelijoista. Hänen mielestään tilanne ratkeaisi korjaamalla nykyisiä rakennuksia ja muuttamalla tarvittaessa niiden käyttötarkoitusta. Rakennukset eivät Sihvosen mukaan ole purkukunnossa.

– Ongelmia siellä on, mutta tuunausrakentamisessa pystytään selviämään. Se on kaupunkilaisille ja käyttäjille selvästi edullisempi ratkaisu, hän sanoo.

Monet epäilevät etenkin Jyväskylän kaupungin ajatusta hyödyntää sijoittajien kiinnostusta alueen uudistamisessa.

Kaupunki on laskenut, että uudenlaisille järjestetyillä se pystyisi saamaan enemmän aikaan sillä rahalla, mitä sillä joka tapauksessa menisi Hippoksen tilojen ylläpitoon ja kunnostukseen. Tämä onnistuu, kun luodaan Hippokselle uusi kaupunkialue, jonne tulee liikunnan ja huippu-urheilun vanavedessä esimerkiksi asuntoja ja liiketiloja yrityksille.

Kaupunki investoi rohkeasti alueelle, minkä seurauksena yksityiset sijoittajat haluavat sijoittaa sinne vielä enemmän. Hippokselle syntyy uutta liiketoimintaa liikunnan ja urheilun ympärille.

Hippoksen visiota pohtiessa herää kysymys, tehdäänkö sitä liikkujien vain liike-elämän näkökulmasta? Ainakin lajiseuroissa on osin herännyt pelkoja, että ne jäävät bisneksen jalkoihin.

– Todennäköisesti tästä hyötyvät yksityiset rahoittajat, jotka hakevat voittoja liikuntapaikoista, epäilee valmennuspäällikkö Jukka Västinen Jyväskylän Pallokerhosta.

Hippos 2020 -hanketta vetävä Kari Halinen vakuuttaa, ettei näin ole.

– Kyllä tämä on nimenomaan liikunnan ja urheilun harrastajan hanke, jota tuetaan liike-elämällä. Jos meillä ei olisi tässä liike-elämää mukana, emme pystyisi tätä tekemään.

– Ja jos jatkossa kaikkien liikunta-alan investointien pitäisi perustua julkiseen rahaan, niin niitä ei tehtäisi. Uusia rahoitusmallia etsitään jatkuvasti rahoittaa perinteistä kuntavetoista liikuntarakentamista, hän jatkaa.

Pekka Sihvonen on yksi niistä, joka epäilee, ettei vipurahoituksella eli yksityisiä rahoittajia houkuttelemalla ratkaista julkisten liikuntatilojen rakentamista eikä niiden käytöstä aiheutuvia kuluja. Kaupungin liikuntatilat pitäisi rakentaa julkisilla varoilla.

Halinen on eri mieltä. Yksityistä rahaa on käytetty hänen mukaansa urheilutilojen rakentamisessa aiemminkin.

– Ei tämän kokoluokan sijoituksia enää oikeastaan tehdä ilman yksityistä rahaa, Halinen sanoo.

Esimerkeiksi hän nostaa Tampereen kansiareenan (Aamulehti) sekä aikoinaan Helsinkiin rakennetun Hartwall Arenan, joka on vakiinnuttanut paikkansa kisa-areenoiden joukossa.

Yhtä aikaa liian kallis ja liian halpa

Liikuntapääkaupunki. Sellainen Jyväskylä päätti vuoden 2017 marraskuussa olla. Hippos 2020 -hankkeen projektipäällikkö Kari Halinen antaa mieluusti haastattelun Jyväskylän Paviljongissa upouuden ständin edessä. Näytöllä vilahtaa havainnekuvia suunnitteilla olevasta Hippoksesta. Hän vetää Hippoksen ohella toista isoa projektia eli sairaalanmäen ympäristön kehittämishanketta.

Halinen muistelee opiskeluaikaansa Jyväskylässä. Tämän päivän Hippos ei hänen mukaansa valtavasti poikkea niistä ajoista.

– Jos halutaan saattaa Hippos tämän päivän tasolle, se pitää tehdä nyt, Halinen sanoo virkamiehen viileydellä.

Hippos 2020 -hankkeen projektipäällikkö ei hätkähdä suunnitelmiin kohdistuvaa arvostelua. Sitä kohdistuu aina julkisiin rakennushankkeisiin.

– Se on hyvä, että hanke herättää mielipiteitä. Silloin tulee kaikkia näkökulmia käytyä läpi, hän sanoo.

Joillekin Hippos 2020 -hanke näyttäytyy liian kalliina. Halisen mukaan hankkeen hintaa on saatu alennettua. Alkuperäinen kustannusarvio oli 300 miljoonaa euroa. Nyt arviot liikkuvat 200–250 miljoonassa eurossa.

Hippos-hankkeen rahoitus tapahtuu kiinteistöyhtiön kautta. Kiinteistöyhtiön oman pääoman määrä on runsaat 100 miljoonaa euroa, mistä kaupungin osuus on runsas kolmasosa. Jyväskylän kaupunki sijoittaa kiinteistöyhtiöön noin 34 miljoonaa euroa sekä vastaa alueen kunnallistekniikan ja liikuntapuiston rakentamisesta. Loput hankkeesta kiinteistöyhtiö rahoittaa ottamalla velkaa.

Liikuntatiloja ollaan rakentamassa noin 110 000 kerrosneliömetriä, kokonaisuutena rakennusalaa on 160 000 kerrosneliömetriä. Yhden kerrosneliömetrin rakennuskustannukset ovat runsaat tuhat euroa neliöltä.

Siinä missä Hippos 2020 -hanketta on moitittu kalliiksi ja ylimitoitetuksi, samaan aikaan sitä on epäilty myös tehtäväksi liian halvalla. Tätä epäilee muun muassa Pekka Sihvonen. Hänen mukaansa realistiset liikuntatilojen rakentamiskustannukset ovat pikemminkin kaksinkertaiset. Ainakin jos halutaan rakentaa laadukkaasti.

Sihvosta ihmetyttää Hippoksen alueen nykyisen rakennuskannan lyhyt elinkaari. Esimerkiksi monitoimitalo on alueella vanhimmasta päästä, ja se on noin 40 vuotta vanha. Siihen on tehty sinä aikana monia korjauksia. Hän pelkää, että vanhat tilat korvataan huonolla rakentamisella.

– Laatua, laatua, sitä rakentamisessa pitäisi saada. Esimerkiksi kaupungintaloon tehtiin mittava remontti, mutta rakennus on yli 100 vuotta vanha. Rakentaa voi myös laadukkaasti, jos halutaan, Sihvonen sanoo.

Kari Halinen myöntää, että runsaan tuhannen euron kerrosneliökohtaiset rakennuskustannukset ovat edulliset. Rakentaminen on hänen mukaansa sillä hinnalla kuitenkin mahdollista.

Hippoksen rakentajaksi on valittu Lehto Group. Yhtiö on erikoistunut talousohjattuun rakentamiseen. Toisin sanoen, rakennuskustannuksia puristetaan alaspäin esimerkiksi karsimalla käytäviä ja tilaa vieviä rakenteita sekä käyttämällä rakentamisessa valmiita moduuleita eli rakennusosia. Niitä yhtiö valmistaa omilla tehtaillaan.

– Talousmallia on koko ajan tehostettu. Teemme hanketta, jonka elinkaari on vähintään 50 vuotta. Jos tälle ajalle tehdään liikuntatiloja, noin 120 miljoonan euron arvosta, niin ei rakentamisen hinta yhtä vuotta kohden ole kovin paljon, Halinen perustelee.

Hän myös muistuttaa, että nyt rakennetaan kokonaan uutta. Määräykset ja teknologia ovat ehtineet muuttua ajoista, jolloin Hippoksen nykyiset rakennukset tehtiin.

Katse Hippokselta on suunnattu jo kohti keskussairaalanmäkeä

Kasvavien kaupunkien välinen kilpailu asukkaista, opiskelijoista, yrityksistä ja matkailijoista näyttää vain kiihtyvän talousnousun mukana. Vahvuuksia pitää etsiä. Sijainnissa Jyväskylä osin häviää Tampereelle ja satamakaupungeille, kuten Turulle.

Jyväskylässä sijaitsee kuitenkin Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta. Kilpa- ja Huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU tuottaa tietoa ja tutkimustuloksia, ja sen osaamista haluttaisiin urheilubisneksessä kernaasti hyödyntää enemmänkin. Sen tiloissa toimii lisäksi Kansainvälisen Olympiakomitean toimipiste. KIHU:lle olisi ottajia muuallakin, mutta liikuntatieteellisen tiedekunnan takia muuttaminen ei ole ollut varteenotettava vaihtoehto.

Päällisin puolin näyttää, että Jyväskylällä olisi ainekset tarjota jotakin, mitä Tampereella, Oululla, Turulla tai pääkaupunkiseudulla ei ole. Tulevaisuuden rakentaminen vaatii visioita, mutta kaikkien epäilyksiä ne eivät hälvennä.

– Pysyttäisiin niissä resursseissa, mihin meillä on varaa. Ei tästä kaupungista tule metropolia, liikuntakaupunkinakaan, epäilee Pekka Sihvonen.

Jyväskylä haluaa Hippoksesta alueen, joka vetää puoleensa paitsi liikunnan harrastajia myös huippu-urheilijoita ja tutkijoita, tavallista kisayleisöä sekä yrityksiä ja uusia asukkaita. Tavoitteena on alue, joka kiinnostaisi esimerkiksi huippu-urheilijoita siinä määrin, että sinne tultaisiin pitämään maajoukkueleirejä.

Pisimmät visiot kohdistuvat keskussairaalanmäelle asti, joka on alle puolen kilometrin päässä Hippokselta. Nykyään esimerkiksi leikkauksista toipuvat urheilijat matkustavat Suomesta Kroatiaan kuntoutumaan. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen johtaja Sami Kalajan mukaan sama voitaisiin tehdä Jyväskylässä.

– Meiltä löytyy hyviä kirurgeja ja ortopedeja sekä osaaminen kuntoutukseen. Osaaminen on kansainvälistä tasoa, Kalaja sanoo.

Ongelmana on tällä hetkellä, että osaaminen on hajallaan. KIHU:n johtaja näkee mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Tai siis, jos sote-uudistus toteutuu, sote-maakunnan kanssa.

– Näen, että training room -konsepti voi olla vahva uudella Hippoksella, Kalaja sanoo.

Samaa sanoo Hippos2020 -hankkeen projektipäällikkö Kari Halinen. Hän vastaa myös rakenteilla olevan keskussairaalan ympäristön kehittämisestä.

– Kymmenen tai 15 vuoden jälkeen Hipposta ja keskussairaalan kukkulaa ei enää pidetä eri alueina. Kyse on vain nimestä. Onko alue silloin Hippos ja Kukkula, vai Kuppos tai Hippula, Halinen veistelee.

Kieltämättä, kun katselee soran pöllyämistä Hippoksen parkkipaikalla ja eri vuosina kylki kylkeen rakennettuja hallirakennuksia, näkymä ei vastaa mielikuvaa kaupungista, jonka kaduilla korkeakoulujen opiskelijat parveilevat ja jonka väkiluku kasvaa noin 1 500 ihmisellä vuosittain.

Jotain Hippokselle pitää siis tehdä. Mitä ja millä rahalla, sen ratkaisee Jyväskylän kaupungin valtuusto. Se käsittelee Hippos 2020 -hankkeen rahoitusta 28. toukokuuta. Lista siitä, mitä kaupunki Hippokselle kaavailee, on hengästyttävä.

Liikuntatiloja aiotaan rakentaa 110 000 kerrosneliömetriä. Vanha jäähalli puretaan ja korvataan monitoimiareenalla. Pääasiassa monitoimiareena toimisi jäähallina, mutta olisi myös muunneltavissa monen muun eri lajin tarpeisiin. Monitoimihalliin mahtuisi 6 500 ihmistä, ja siellä voisi järjestää myös konsertteja.

Jalkapallohallin tilalle aiotaan rakentaa jalkapallostadion, jossa on avattava katto ja istumapaikkoja 5 000 ihmiselle. Stadion täyttäisi Euroopan jalkapalloliiton UEFA:n standardit, mikä mahdollistaisi sen, että Jyväskylässä voisi olla jalkapallon valmennuskeskus.

Liikuntatilojen lisäksi suunnitelmissa on rakentaa kaikkea muutakin, esimerkiksi tutkimustiloja Jyväskylän yliopistolle ja ammattikorkeakoululle sekä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU:lle. Hippokselle ja sen lähiympäristöön halutaan myös rakentaa asuntoja ja tiloja yrityksille. Alueelle halutaan esimerkiksi hotelli, jossa huippu-urheilijat voivat yöpyä saapuessaan harjoitusleirille.

Köyhälammen rantaan suunnitellaan liikuntapuistoa, jossa olisi palloilukenttiä ja ulkoliikuntalaitteita. Liikuntapuistossa voisi lisäksi järjestää isoja ulkoilmatapahtumia.

Tämän kaiken Jyväskylän kaupunki on arvioinut maksavan noin 250 miljoonaa euroa. Se on 50 miljoonaa euroa vähemmän kuin alussa. Hankkeesta kaupunki pääomittaa noin 34 miljoonaa euroa. Se vastaa summaa, mikä saadaan, kun lasketaan yhteen Hippoksen liikuntatilojen korjaustarpeet, tehdään kiinteistöjärjestelyjä ja myydään tonttimaata rakennussijoittajille.

Lapin käräjäoikeudessa alkaa tiistaina Levin hissiyhtiön toimitusjohtajan Jouni Palosaaren saaman rikossyytteen pääkäsittely.

Syyttäjä vaatii Palosaarelle sakkorangaistusta luottamusaseman väärinkäytöstä Levin hiihtohissien hankinnassa viisi vuotta sitten.

Rangaistusvaatimus on asteikon alapäästä. Rikoslaissa maksimirangaistus luottamusaseman väärinkäytöstä on kaksi vuotta vankeutta.

Syytteen mukaan toimitusjohtaja Jouni Palosaari kertoi toisen hissivalmistajan tarjouksen tietoja kilpailevalle hissivalmistajalle, ja suosi näin sitä tarjouskilpailussa.

Palosaari itse kiistää syytteen, ja sanoo sen sijaan tinganneensa molempien hissivalmistajien hintoja tarjouskilpailun aikana. Kahdesta hiihtohissifirmasta Doppelmayr on Levin vanha bisneskumppani, ja toinen Leitner.

Tästä kaikki alkoi

Tänään tiistaina käräjäoikeudessa käsitellään osapuolten vaatimukset ja vastaukset sekä kirjalliset todisteet. Jouni Palosaari itse on kuultavana keskiviikkona.

Kittilän kunnan omistamaa hissiyhtiötä Palosaaren käräjäprosessi ei haittaa, vaan hän on jatkanut työssään normaalisti.

Kittilän kuntaa jo vuosia ravisuttanut kärhämä alkoi juuri tästä Levin hiihtohissien hankinnasta, johon silloinen kunnanjohtaja Anna Mäkelä puuttui.

Tämän jälkeen Mäkelä sai laittomat potkut, joukko kuntapäättäjiä sai rikossyytteen, valtiovarainministeriö on puuttumassa päättäjien asemaan eikä kuntaan ole vieläkään päästy valitsemaan uutta vakinaista kunnanjohtajaa.

Moniin kesätöihin pääsyyn vaaditaan 18 vuoden ikää. Osa ikärajoista perustuu lakiin, osa työnantajien omiin käytäntöihin.

Työnantajalla ei kuitenkaan ole valtaa asettaa rajoja oman mielensä mukaan, koska se voi olla ikäsyrjintää. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan työnantajat saattavat rikkoa lakia tietämättään.

Kysyimme paljon nuoria palkkaavista työpaikoista, Linnanmäeltä, Lidlistä ja Stockmannilta, voisiko 17-vuotias päästä samoihin töihin kuin 18-vuotias.

Linnanmäki palkkaa joka kesä satoja laitetyöntekijöitä ja pelimyyjiä. Stockmann palkkaa paljon kampanja-apulaisia ja Lidl kaupan työntekijöitä. Näihin kaikkiin töihin on toistaiseksi palkattu vain yli 18-vuotiaita.

Stockmann aikoo muuttaa käytäntöään

Stockmann perustelee 18 vuoden ikärajaa kokemuksella ja osaamisella. Yritys kertoo myös käytännöstään, jonka mukaan alaikäinen ei saa käsitellä rahaa.

Stockmannilla kampanja-apulainen esittelee tuotteita myymälässä ja toimii yleisenä asiakaspalvelijana. Tehtävään saattaa kuulua myös kassa- tai varastotöitä.

Haastattelun jälkeen Stockmann sanoo kuitenkin muuttavansa käytäntöjään.

– Jatkossa ei kampanjatehtävien hakuilmoituksissa edellytetä 18 vuoden ikää, Stockmannin henkilöstöjohtaja Mikko Huttunen kertoo.

Nuorella työntekijällä ei saa olla ikäänsä nähden kohtuuttoman suurta vastuuta esimerkiksi toisen ihmisen hengestä tai turvallisuudesta.

Toisaalta laki kieltää ilman perusteita asetetun ikäsyrjinnän.

Ikärajalle pitää olla laissa peruste

Yhdenvertaisuuslaissa ikä kuuluu samoihin syrjintäperusteisiin kuin etninen tausta, vammaisuus tai seksuaalisuus. Erilaisen kohtelun pitää perustua todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin.

Esimerkiksi kokemus tai kielitaito eivät ole perusteita ikärajalle. Ikä ei suoraan kerro työnhakijan kokemuksesta tai taidoista.

– Kielitaito voi olla hyvä esimerkiksi perhetaustan vuoksi. Siihen ikä ei vaikuta, kertoo Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen johtaja Markku Rautio.

Työnantajat eivät välttämättä syrji tarkoituksella, mutta syrjintään voi syyllistyä myös vahingossa tai tietämättömyyttään. Miksi iän perusteella sitten syrjitään?

– Voi olla, että kaikilla työnantajilla ei ole tarpeeksi tietoa yhdenvertaisuuslain syrjinnän kiellosta, yhdenvertaisuusvaltuutetun ylitarkastaja Jussi Aaltonen sanoo.

Tietyn ikäisille voidaan kuitenkin tarjota töitä työllisyyspoliittisin perustein. Monet alaikäisille tarkoitetut kesätyöt ovat tällaisia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työhön ei esimerkiksi palkata täysi-ikäisiä.

Nuori ei saa tehdä kuormittavaa työtä

Laki vaikuttaa alaikäisen työntekijän töiden sisältöön monella eri tavalla.

Lidlissä kassatyöskentely on rajattu ikärajallisten tuotteiden myynnin takia täysi-ikäisille. Tupakka- ja alkoholilaissa on erikseen määrätty, että alaikäinen saa myydä näitä tuotteita vain valvonnan alaisena.

Samalla myös muut työtehtävät on evätty alle 18-vuotiailta.

Linnanmäen huvipuistolla on käytäntö, jonka mukaan laitetyöntekijän pitää suorittaa laiteajokortti. Kaikkien laitteiden ajokorteille on määritelty sama ikäraja, jonka laki määrää henkilöautolle.

Linnanmäki perustelee käytäntöään sillä, että monien työtehtävien vastuu on niin korkea, etteivät ne kuormittavuutensa vuoksi sovellu alaikäisille. Alle 18-vuotiaat eivät saa siksi kuljettaa esimerkiksi karusellia, lasten junaa tai hepparataa.

Lain mukaan nuori ei saa tehdä yli 9 tunnin työpäiviä. Työajan pitää sijoittua kello 6-22 välille.

Linnanmäen pelimyyjät tekevät usein yli 9 tunnin työvuoroja, joten heiltäkin vaaditaan täysi-ikäisyyttä.

Nita Koivisto

Jutun tekijät kuuluvat pääkaupunkiseudun Nuorten Ääni -toimitukseen, joka tuo nuorten näkökulmia esille mediassa. Jutun tekoon ovat osallistuneet Nita Koivisto, Jenni Ilmarinen, Antti Avoranta, Laura Lehtiö, Jonna Oskarsson ja Elias Heikkilä.

Ennusteiden mukaan vuonna 2020 turistimatkoja ulkomaille tehdään maailmassa jo 1,4 miljardia vuodessa.

Se on valtava määrä, joka kohdistuu paljon yksittäisiin turistikohteisiin.

– Perinteiset massaturismikohteet yleensä kestävät suuret matkailijamäärät. Siellä on matkailua varten rakennettu infrastruktuuri, kertoo vastuullisen matkailun konsultti Anu Nylund, joka vieraili maanantaina A-studiossa.

Ongelmaksi turismi voi muodostua, kun siihen ei ole valmistauduttu. Silloin puhutaan liikaturismista.

– Ongelma on se, että suosittuja paikkoja ei ole varsinaisesti rakennettu matkailulle.

Esimerkiksi Barcelonassa ja Venetsiassa asukkaat ovat järjestäneet mielenosoituksia vaatien katujaan takaisin. Myös Amsterdamissa on ryhdytty tositoimiin matkailijoista aiheutuvien haittojen suitsimiseksi.

Filippiineillä suljettiin hiljattain kokonainen saari siivoustalkoita ja kunnostustöitä varten.

Liikaturismin ongelmat häämöttävät jo kotimaassakin

Suomessa tilanne on hyvä, koska mallia on kyetty ottamaan muista maista. Ongelmakohtia on nähty etukäteen ja niihin valmistaudutaan.

Silti nopeasti lisääntyneiden matkailijamäärien vuoksi liikaturismin piirteitä löytyy paikoittain Suomestakin.

– Suomenlinna on keskustelussa aika ajoin. Myös Rovaniemeltä on kuulunut, että paikalliset joutuvat muuttamaan omia elintottumuksiaan, koska matkailijoita on yhtäkkiä niin valtavasti, Nylund kertoo.

Lentäminen aiheuttaa suurimmat ympäristöhaitat

Suurin osa matkailun ympäristöpäästöistä syntyy lentomatkoista.

Ruotsissa haittoja suitsitaan vastikään käyttöön otetulla lentoverolla.

Yli puolet suomalaisistakin kannattaisivat lentoveron käyttöönottoa, selviää Suomen luonnonsuojeluliiton tuoreesta tutkimuksesta.

A-studiossa maanantaina vieraana ollut “Grand Canarian roskankerääjä”, oululainen Jussi Isoaho maksaa jo nyt lentämisestä vapaaehtoisen hiilikompensaation.

– Lentoveroon pitäisi saada koko EU mukaan, silloin saisi riittävän iso massa mukaan ja pienempikin maksu voisi silloin toimia, Isoaho pohtii.

– Toinen keino olisi se, että saadaan vielä hanakammin kaikki kompensoimaan päästöjä, Nylund lisää.

Onko vastuullinen matkailu mahdollista?

Kestävämmän matkailun parissa uransa tehneen Nylundin mielestä matkailija voi vaikuttaa valinnoillaan paljon. Ykkösenä listalla on valita suorat lennot. Välilaskut aiheuttavat paljon päästöjä.

– Valmismatkojen lennot ovat paras vaihtoehto, koska ne on yleensä myyty täyteen, Nylund kertoo.

Lomakohteen paikallisia haasteita auttaa se, että matkustaa sesongin ulkopuolella.

– Ei aina tarvitse mennä silloin kun muutkin on.

Myös paikallisten yritysten suosiminen kohteissa on suotavaa.

– Mielestäni ihmisillä on vastuu aina tästä maapallosta, oli lomalla tai kotimaassa. Kun menee lomalle, voi pitää myös siellä huolta ja auttaa, Isoaho muistuttaa.

Katso koko keskustelu Areenasta.

LUE LISÄÄ

Suomalaisperhe lähti unelmiensa matkalle, mutta turistien seassa ei mahtunut surffaamaan – Lomaparatiisit syödään, juodaan ja rakastetaan pilalle

Tasavero, perustulo ja eläkeiän noston peruminen. Italian tulevan populistihallituksen ohjelma näyttäisi pienentävän valtion tuloja ja kasvattavan menoja miljardeittain.

Tämä oli luettavissa jo ohjelman laatineiden Viiden tähden liikkeen ja La Legan vaalilupauksista maaliskuisten parlamenttivaalien alla. Ohjelma on kuin peilikuva esimerkiksi Suomen viimeaikaisten hallitusten talouslinjauksista.

Perjantaina julkaistu viimeisin versio Italian hallitusohjelmasta ei ole yhtä radikaali kuin muutamaa päivää aiemmin vuodetut tekstit, joissa puhuttiin Italian erosta yhteisvaluutta eurosta ja vaadittiin Euroopan keskuspankkia mitätöimään Italian valtionvelkoja.

Ensimmäisen tekstin vuotaminen julkisuuteen sai markkinat hermostumaan. Italian valtionlainojen korot lähtivät jyrkkään nousuun, joka jatkui vielä eilen maanantaina sen jälkeen kun puolueet olivat julkaisseet "maltillisemman" version.

Korkojen nousu kertoo riskin kasvamisesta. Jos Italian tuleva hallitus pistää ohjelman toimeen, Italia joutuu lainaamaan vielä huomattavasti lisää rahaa lupausten kattamiseen.

Samalla nousevat korot lisäävät korkomenoja, ja vaje kasvaa entisestään. Italia on jo valmiiksi EU:n toiseksi velkaantunein maa Kreikan jälkeen. Velkaa on noin 130 prosenttia kansantuotteesta.

Hallitusohjelman mukaan toimenpiteet piristävät talouskasvua niin paljon, että velkasuhde pysyy aisoissa. Tätä sopii epäillä. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n entinen johtaja Carlo Cottarelli arvioi, että aiemman luonnoksen toimenpiteet kasvattaisivat vajetta jopa 126 miljardia euroa vuodessa.

Uudistukset saisivat Italian törmäyskurssille EU:n kanssa, joka vahtii jäsenmaidensa taloudenpitoa tarkasti. Valtion menojen kasvu ja tulojen pieneneminen nostaisivat julkisen talouden vajeen pitkälle yli kolmen prosentin rajan.

Ohjelmalla näyttäisi olevan kansan tuki. Suuri enemmistö sekä Viiden tähden liikkeen että La Legan kannattajista hyväksyi sen jäsenäänestyksissä. Noin 60 prosenttia italialaisista kannattaa näiden kahden puolueen muodostamaa hallitusta.

Ei ihme, sillä Italia on kärsinyt jo vuosia korkeasta työttömyydestä ja hitaasta talouskasvusta. Italialaiset äänestivät muutoksen puolesta, ja nyt se muutos on kirjattu hallitusohjelmaan.

Muutoksen toteutuminen on tosin vielä epävarmaa. Presidentti Sergio Mattarellan pitäisi ilmoittaa lähiaikoina, hyväksyykö hän ohjelman ja puolueiden pääministeriehdokkaan Giuseppe Conten.

Jos hyväksyy, EU saa ensimmäisen puhdasverisen populistihallituksensa, joka uhmaa avoimesti eurokriisistä saakka vallinnutta talouskuripolitiikkaa.

– Jos siellä ollaan huolissaan, olemme tehneet jotain oikein, sanoi oikeistolaisen La Legan johtaja Matteo Salvini Facebook-videolla viime viikolla, viitaten Brysseliin, Washingtoniin ja Pariisiin.

Lisää aiheesta:

Italian hallitusta muodostava Viiden tähden liike on "suuri tuntematon" – 5 tähdellistä syytä, miksi Eurooppa on varuillaan

Vuotanut asiakirja paljastaa Italian tulevan hallituksen suunnitelmat: Euroero mahdollistetaan, velkoja mitätöidään, Venäjä-pakotteet nurin

Analyysi: Italian protestivaalit olivat herätys myös EU:lle – Eurooppalainen populismi sai toistaiseksi suurimman voittonsa

Tampereella syttyi maanantaina alkuillasta tulipalo Tampereen valtatien ylittävällä rautatiesillalla. Tulipalossa oli suuret liekit.

Ihmetystä herätti, miksi juna pysähtyi suoraan tulipalon päälle, eikä jatkanut matkaansa.

VR:n turvallisuusjohtaja Jari Hankala kertoo, että junan oli pakko pysähtyä, koska punaiset valot paloivat. Jyväskylän suunnasta tuli samaan aikaan Pendolino. Automaattisen kuluvalvonnan takia juna ei edes pysty liikkumaan punaisilla valoilla.

Silminnäkijän mukaan pysähdys kesti hermostuttavan pitkän aikaa. VR arvioi, että pysähdys kesti muutamia minuutteja.

– Kuljettajan oli pakko pysähtyä, koska oli punainen valo ajotiellä. Jyväskylän suunnasta oli samaan aikaan tulossa Pendolino. Sitten olisi ollut törmäys edessä, ja sen vaara on paljon suurempi, Hankala kertoo.

Sankka savu junassa

Punaisissa valoissa odottanut kuljettaja huomasi savun lisääntyneen. Hän pyysi liikenteenohjaukselta lupaa jatkaa pikaisesti asemalle.

Lupa myönnettiin. Pendolino jäi odottamaan ja juna pääsi tulipalon alta pois.

– Tilanne oli enemmän uhkaavan tuntuinen kuin uhkaava. Junan ilmanvaihto imee savun sisälle. Tilanne oli pahannäköinen, savua tuli todella paljon. Ehdimme hyvin alta pois, Hankala kertoo.

Junassa ollut Aki Pihlaja kertoo, että junaan tunkeutui palon aikana sankka savu.

– Olin matkustajana vaunussa numero 6, josta jouduimme sankan savun takia poistumaan peräpään suuntaan aina vaunuun numero 2 saakka. Siirtyminen sujui rauhallisesti, vaikka ensin luulimme junan syttyneen tuleen. Nopeasti kuitenkin huomasimme, että savu tulee sillan alta.

Matkustajan mukaan juna pääsi jatkamaan matkaa asemalle noin viiden minuutin odottelun jälkeen.

Syttymissyy mahdollisesti kipinä

Tulessa oli sillan puinen kansi, joka on öljyläikkäinen ja aurinkoisten päivien takia hyvin kuiva. Pelastuslaitoksen arvion mukaan tulipalon syttymissyy saattaa olla esimerkiksi junan pyörien kipinöinti jarrutuksessa.

VR:n mukaan ei ole täyttä varmuutta vielä syttymissyystä.

Tapaus on hyvin harvinainen.

– Tämä oli kaiken kaikkiaan hyvin eksoottinen tapahtuma. Minun aikanani ei ole tällaista tapahtunut. Junat sinänsä ovat hyvin paloturvallisia. Jopa penkinpäälliset ovat palotestattuja, Jari Hankala sanoo.

Samassa paikassa on sammutettu aiemminkin paloa. Junaliikenne myöhästeli maanantaina tulipalon takia.

Keskustakirjaston työmaalla huhkitaan. Käynnissä on yhtäaikaisesti useita eri työvaiheita: kellarissa valmistaudutaan jo toimintakokeisiin, muissa kerroksissa viimeistellään lattioita ja alakattoja.

Töiden keskelle pääsevät tänään ensimmäistä kertaa myös kirjaston tulevat käyttäjät, kun Oodin katutaso avataan iltapäivällä kaupunkilaisille.

– Kakkoskerroksesta näkee jo minkälainen siitä tulee, sellaista matalaa tilaa. Kolmannessa kerroksessa puolestaan tehdään kumpuilevaa alakattoa, jonka muodon näkee jo todella hyvin, kertoo projektinjohtaja Erkki Huitti Helsingin kaupungilta.

"Mitään ei löydy vanhasta mallista"

Työt ovat Huitin mukaan edenneet suunnilleen tavoitellussa aikataulussa, vaikka vaikeuksiakin on tullut matkan varrella vastaan.

Ylimääräistä työtä teetti muun muassa seinän harvinainen kaarirakenne. Näyttävä metallirunko saatiin kuitenkin valmiiksi viime heinäkuussa vain hieman myöhässä aikataulusta.

– Haasteita tietysti on aina, mutta ne on tarkoitettu ratkaistavaksi, Hutti toteaa.

– Nyt tehdään ainutlaatuista rakennusta, ei tällaista ole vielä Suomeen tehty. Kaikki asiat pitää erikoisesti miettiä eikä mitään löydy vanhasta mallista, hän jatkaa.

"Komeasti voiton puolella"

Seuraava merkittävä vaihe urakassa on Oodin puisen julkisivun rakentaminen, johon valmistaudutaan parhaillaan.

Valmista on tarkoitus olla marraskuun alkupuolella, jotta kirjasto pääsisi avaamaan ovensa suunnitellusti joulukuussa. Kirjaston omilla nettisivuilla laskuri kertoo, että avajaisiin on enää 197 päivää.

– Suurin osa on jo tehty, Huitti vakuuttaa.

Hän laskeskelee, että urakasta on enää korkeintaan neljännes jäljellä.

– Ei ehkä niinkään paljoa enää. Voiton puolella olemme komeasti.

Kirjasto on keskeneräisyydestään huolimatta ehtinyt herättää jo kansainvälistäkin huomiota. Viime viikolla Oodista kirjoitti ylistävästi brittilehti Guardian.

Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar oli mukana pari viikkoa sitten Lontoossa matkalla, jonka seurauksena Guardianin juttu syntyi.

– Helsingin kaupungin kulttuuri kiinnostaa maailmalla, ja sitä yritämme viedä eteenpäin. Lontoossa tuntui kiinnostavan paitsi rakennus ja sen arkkitehtuuri, myös sisältö: Miksi juuri nyt, kun maailmalla paljon leikataan kirjastolaitoksista, löytyy tällainen maa, joka edelleen rakastaa kirjoja ja panostaa kirjastolaitokseen.

Kello 13.47 on lisätty kuvia.

Vanhempien tulot vaikuttavat päivähoitomaksujen suuruuteen. Tulojen muutos voi tuoda ison karhukirjeen riippuen siitä, missä päin Suomea vanhemmat asuvat.

Kunnallisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksu on korkeintaan 290 euroa lasta kohden kuukaudessa. Maksut vaihtelevat perheen koon ja tulojen sekä sen mukaan, kauanko lapsi on hoidossa.

Isoissa kaupungeissa on yllättävän erilaisia käytäntöjä, miten päivähoitomaksuja peritään. Esimerkiksi Turussa päivähoitomaksuja ei peritä takautuvasti ollenkaan. Tampereella päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille on tullut suuriakin laskuja.

Aamulehti kertoi vastikään tapauksesta, jossa tamperelaisperhe sai takautuvasti 3 800 euron laskun päivähoitomaksuista. Äiti tekee epäsäännöllistä työtä, joten tuloissa on vaihtelua kuukausittain.

Tätäkin suurempia laskuja voi lähteä Suomessa.

Karhukirje jopa vuoden ajalta

Tampereen kaupungin hallintopalvelupäällikkö Juho Tervo sanoo, että vanhemmille voi periaatteessa tulla takautuvasti jopa 6 000 euron päivähoitomaksuja, elleivät vanhemmat ole tarkkana tulojen ilmoittamisessa.

– Yhden lapsen päivähoitomaksut ovat yli 3 000 euroa vuodessa. Kahdelta lapselta ne ovat jo yli 6 000 euroa, joten tämänsuuruinen maksu voi periaatteessa tulla takautuvasti.

Tällainen tilanne voi tulla vastaan, jos kahden lapsen perheeltä ei tulojen takia ole mennyt maksua ollenkaan ja sitten vanhempi työllistyy hyvään työhön, eikä muista ilmoittaa tuloistaan. Korkein asiakasmaksu tulee helposti keskituloilla, jos molemmat vanhemmat ovat töissä.

Tällä hetkellä esimerkiksi nelihenkisen perheen tuloraja korkeimmalle päivähoitomaksulle on 5 713,28 euroa kuukaudessa. Tuloihin lasketaan lomarahat. Jos perhe ei ilmoita tulojaan, lapsesta peritään automaattisesti korkein päivähoitomaksu.

Espoossa viime vuoden suurin lasku oli noin 3 000 euroa ja seuraavaksi isoin noin 2 500 euroa.

– Näitä isoja laskuja on erittäin harvoin, Espoon kaupungin taloussuunnittelija Katja Hagman sanoo.

Tarkistukset eri aikaan

Tampere tarkistaa vanhempien tulot joka toinen vuosi. Muuten tarkistus tehdään, jos vanhempi ilmoittaa muutoksista tuloissa tai esimerkiksi lapsen tarve päivähoidolle muuttuu. Espoossa tarkistetaan tulot vuoden välein.

Myös Turussa tarkistetaan automaattisesti niiden asiakkaiden tulot, joiden tulotietoihin ei ole tehty muutoksia vuoteen.

– Tämä on havaittu riittävän tiukaksi järjestelmäksi, joten emme ole joutuneet perimään maksuja taannehtivasti, Turun kaupungin palvelupäällikkö Anne Siipola sanoo.

Pätkätyöläisten tulot lasketaan viimeksi kuluneen 12 kuukauden perusteella, Turusta kerrotaan.

– Olemme todenneet, että asiakkaat ottavat hyvinkin nopeasti yhtyettä kun tiedot muuttuvat, Siipola kertoo.

Tampere selvittää parhaillaan, siirtyykö se Turun tapaan.

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen arvioi, että Tampereen tapa periä maksuja jopa vuoden ajalta takautuvasti on harvinaista. Yleensä tarkistus tulotietoihin tehdään kerran vuodessa. Laki ei Lahtisen mukaan kuitenkaan edellytä tätä.

– Perheillä on velvoite ilmoittaa heti kun tulot muuttuvat. Useat kunnat tarkistavat tulotietoja yleensä elokuussa, jotta ei pääse syntymään pitkän ajan perintöjä.

Lahtinen siteeraa varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakia. Jos väärä maksu johtuu asiakkaan antamasta väärästä tiedosta, takaisin voidaan periä vain maksimissaan vuoden taaksepäin.

Saako liikaa maksettua takaisin?

Myös maksujen hyvittämisessä on eroja. Tampere ei hyvitä, jos vanhemmat ovat ilmoittaneet tulot väärin ja maksuja on peritty liikaa.

Espoo hyvittää vain työttömäksi jääneille.

– Emme hyvitä takaisin. Poikkeuksena ovat työttömäksi jääneet, koska päivärahapäätöksen saaminen kestää usein pari–kolme kuukautta. Päivärahapäätös on toimitettava heti kun se on saatu. Sama koskee myös sairauspäivärahaa, kuntoutustukea ja eläkettä, Espoon kaupungin taloussuunnittelija Katja Hagman sanoo.

Kuntaliiton mukaan sekä hyvittäminen että takaisinperintä ovat harkinnanvaraisia.

– Kunnat sitten eri periaattein voivat hyvittää tai periä takaisin liian paljon tai vähän maksettuja summia. Laki mahdollistaa kuntakohteisen toimintatavan, Lahtinen sanoo.

Johtaako tämä siihen, että lapsiperheet ovat eriarvoisessa asemassa?

– Jos tulotiedot muuttuvat, perheen pitäisi ilmoittaa siitä heti. Perheet eivät aina heti muista tai huomaa ilmoittaa tuloista. Onhan meillä monia muitakin asioita, jotka ovat eri tavalla eri kunnissa, Lahtinen vastaa.

Pätkätyössä oleville voidaan Lahtisen mukaan määritellä 12 kuukauden tulojen perusteella keskimääräinen tulo ja sen mukaan päivähoitomaksu.

Kuntaliitto ei ole selvittänyt, kuinka moni kunta perii maksuja takautuvasti.

– Monet kunnat voivat periä kuukauden tai kahden kuukauden ajalta. Takaisinperintä tai hyvitys on aina harkinnanvarainen. Käsitykseni mukaan tuhansien eurojen takaisinperinnät eivät ole kovinkaan yleisiä, Lahtinen viittaa Tampereen tapaan.

Arvioita ja tositteita palkasta

Suomessa ei ole tulorekisteriä, josta päiväkodit voisivat tarkistaa vanhempien tuloja. Vahvistettu verotus puolestaan tulee yli vuoden myöhässä.

Käytännössä päiväkodit kysyvät vanhemmilta omia arvioita tuloista. Vanhemmilta pyydetään myös tositteita palkasta.

– Tarvittaessa teemme pistokokeita, mutta pääsääntöisesti meillä on hyvin rehellisiä asiakkaita, Juho Tervo Tampereen kaupungilta sanoo.

Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta sanoo, että tulorekisteri ei välttämättä poista ongelmia.

– Ymmärrykseni mukaan tulorekisteristä ei tule ilmoituksia päivähoitoon, vaikka perheen saamat tulot muuttuvat. Muuttuneista tiedoista pitäisi jatkossakin ilmoittaa.

Mahdollistavatko erilaiset käytännöt huijaamisen?

– En usko, että tällä keinotellaan. Aina löytyy yksittäisiä perheitä, jotka toimivat eri tavalla. Isossa kuvassa en näe ihmisiä, jotka keinottelevat, Lahtinen sanoo.

Yhdysvaltain entinen presidenttipari Barack ja Michelle Obama vievät yhteiskunnallisen vaikuttamistyönsä nykyaikaiseen kanavaan.

Internetin suoratoistopalvelu Netflix ilmoitti maanantaina, että Obamat ovat tehneet sen kanssa usean vuoden sopimuksen ohjelmatuotannoista.

– Barack ja minä olemme aina uskoneet tarinankerronnan voimaan inspiraationa, Michelle Obama sanoo BBC.n mukaan.

Netflixin mukaan sopimus antaa Obaman pariskunnalle mahdollisuuden tuottaa elokuvia ja sarjoja. Ne voivat potentiaalisesti sisältää käsikirjoitettuja ja tosi-tv -tyyppisiä sarjoja, dokumenttisarjoja, dokumentteja ja tv-elokuvan tyyppisiä ohjelmia.

Lista on siis vielä varsin laaja, eikä yksityiskohtaisia sisältösuunnitelmia vielä maanantaina kerrottu. Sopimuksen rahallista arvoa ei niin ikään ole paljastettu.

Julki aikaisintaan vuonna 2019

Ensimmäiset Obaman pariskunnan tuottamat sisällöt tulevat julki aikaisintaan vuonna 2019, kertoo uutiskanava CNN:n haastattelema, sopimuksessa mukana ollut lähde.

– Haluamme vaalia ja tuoda esille lahjakkaita, inspiroivia, luovat ääniä, jotka voivat edistää parempaa empatiaa ja ymmärrystä kansojen välillä. Haluamme auttaa heitä jakamaan tarinansa koko maailmalle, Barack Obama sanoo lausunnossa CNN:n ja BBC:n mukaan.

Huhuja Obaman pariskunnan yhteistyöstä Netflixistä alkoi liikkua tänä keväänä. New York Times kirjoitti maaliskuussa, että Barack Obama voisi isännöidä Netflixissä keskusteluohjelmia esimerkiksi ilmastonmuutoksesta ja maahanmuutosta.

SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen vappupuheen eläkelupaukset saavat Akavan johdolta täystyrmäyksen.

– Haluan tehdä kaikille selväksi, että kestämätön sukupolvipolitiikka ja eläkepopulismi on lopetettava, puheenjohtaja Sture Fjäder julisti Akavan liittokouksessa Helsingissä.

Korkeastikoulutettujen keskusjärjestö Akava nostaa esille nuorten vaikean aseman työmarkkinoilla.

Puheenjohtaja Sture Fjäder sanoi, että hän ei voi hyväksyä sen enempää hallituksen kuin opposition tällä hetkellä harjoittamaa sukupolvipolitiikkaa.

Nuoret maksavat eniten ja saavat vähiten

Fjäderin mukaan SDP:n Antti Rinteen esittämä malli, jossa eläkkeitä korotettaisiin ja ne rahoitettaisiin veropohjaa muuttamalla, ei ole ratkaisu.

– Akava ei voi hyväksyä sitä, että vaalikampanjan osana annetaan eläkelupauksia, jotka tarkoittavat sitä, että nuorten eläkkeet heikkenevät entisestään, Fjäder linjasi.

Fjäder muistutti, että tämän päivän nuoret ovat jo nyt se sukupolvi, joka maksaa eniten, mutta saa aikanaan vähiten eläkejärjestelmästä.

Perhevapaista apua naisten pätkätöihin

Perhevapaajärjestelmä on Fjäderin mukaan uudistettava seuraavalla hallituskaudella.

– Tarvitsemme järjestelmän, joka parantaa työelämän tasa-arvoa ja nostaa naisten työllisyysastetta, Fjäder korosti.

Fjäder uskoo, että perhevapaauudistus korjaisi akavalaista ongelmaa eli nuorten naisten pätkätöiden suurta osuutta.

Työllistyminen ei saa olla ikäkysymys!

Akavan johdolta huutia sai myös Juha Sipilän (kesk.) hallituksen huhtikuinen kehysriihipäätös, jonka mukaan alle 30-vuotiaita työttömiä voitaisiin palkata määräaikaisiin työsuhteisiin ilman erillisiä perusteita.

Fjäderin mukaan Akava ei voi hyväksyä, että työsopimuslakia lähdettäisiin muuttamaan vain alle 30-vuotiaiden kohdalla.

– Työllistyminen ei saa olla ikäkysymys! Nuorten työllistymisen helpottamisessa on ensisijaisesti kiinnitettävä huomio kouluttautumiseen sekä koulutusjärjestelmän rakentamiseksi sellaiseksi, että saamme kaikki nuoret hankkimaan riittävän koulutuksen, Fjäder totesi.

Osaamisen ja elinikäisen oppimisen tueksi Fjäder esitti uutta kolmikantaista rahoituksen mallia, joka auttaisi työntekijöitä ja työnantajia ennakoimaan tulevia osaamistarpeita.

Lisää aiheesta:

Miljardi euroa vai 300 miljoonaa – Paljonko SDP:n lupaama "vappusatanen" valtiolle maksaa, Antti Rinne?

Hallitus vastaa Rinteelle: Pieniin eläkkeisiin on jo panostettu

180 astetta: "Hullua, että kaivetaan uusia veroja eläkkeiden maksamiseen"

Orpo piikitteli Rinnettä ja Harkimoa Seinäjoella – "En voi hyväksyä populistisia puheita"

SDP:n Antti Rinne pitää kiinni eläkeläisille lupaamastaan "vappusatasesta" – uudistusta ei saisi tehtyä yhdessä vaalikaudessa

Ihastunut ihminen etsii jatkuvasti merkkejä toisen tunteiden vastavuoroisuudesta. Flirttailu on kuin peliä, jossa osapuolet arvioivat toistensa sanoja, ilmeitä ja viestejä. Tarkoituksena on selvittää, mitkä ovat toisen aikomukset suhteen jatkon kannalta.

Yksi flirttipelin keinoista on myös leikkiä vaikeasti tavoiteltavaa, eli pitää toista osapuolta epävarmuudessa tunteiden vastavuoroisuuden suhteen. Tuoreiden tutkimusten mukaan tämä ei kuitenkaan tee hyvää suhteelle.

Israelilainen seksuaalitutkija, filosofian tohtori Gurit E. Birnbaum kävi tutkimusryhmänsä kanssa läpi kuusi aihetta koskevaa tutkimusta. Niissä pyrittiin selvittämään, miten epävarmuus toisen tunteista vaikuttaa mahdollisen uuden kumppanin seksuaaliseen haluttavuuteen.

Seksuaalisesti kiinnostavammiksi arvioitiin ne kumppanit, jotka ilmaisivat oman kiinnostuksensa selkeästi.

Tutkittavia pyydettiin muun muassa keskustelemaan netti-chatissä ennalta tuntemattomien mahdollisten kumppanien kanssa. Kumppanit olivat kuitenkin tutkijoita, jotka ilmaisivat joko selvästi tai epäselvästi romanttisen kiinnostuksensa tutkittavia kohtaan.

Tulosten mukaan tutkittavat arvioivat seksuaalisesti kiinnostavammiksi ne kumppanit, jotka ilmaisivat kiinnostuksensa varmemmin.

Parinmuodostuksessa ihmiset tuppaavat varomaan itsensä satuttamista.

Toisessa tutkimuksessa selvitettiin, miten epävarmuuden vähentäminen vaikuttaa kiinnostukseen. Tulokset olivat odotetun kaltaisia: mitä selkeämmin mahdollinen kumppani ilmaisi romanttisia tunteita tutkittavaa kohtaan, sitä seksuaalisesti haluttavammaksi tutkittava kumppanin arvioi.

Yhteenvetona tutkijat toteavat, että parinmuodostuksessa ihmiset tuppaavat varomaan itsensä satuttamista. Siksi toisen aikeita ja tunteita arvioidaan tarkasti, ennen kuin omat tunteet pääsevät lämpenemään.

Selkeästi ilmaistu kiinnostus saa ihastuksen kohteen tuntumaan entistä houkuttelevammalta. Sen sijaan "vaikean leikkiminen" voi saada toisen osapuolen jättämään leikin kokonaan sikseen.

Lähde: Psychology Today