Mitä tapahtuu, kun maailman vaikutusvaltaisin ihminen ottaa hampaisiinsa maailman suurimman verkkokauppayhtiön?

Jos hyökkäys on riittävän osuva, niin ainakin yhtiön kurssi notkahtaa, tosin vain hetkellisesti.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julkaisi useamman verkkokauppajätti Amazonia moittineen tviitin maalis-huhtikuun vaihteessa. Presidentti kirjoitti Amazonin maksavan muita vähemmän, jos lainkaan, veroja osavaltio- ja paikallishallinnoille, käyttävän postilaitosta juoksupoikanaan ja ajavan useat tuhannet kauppiaat vararikkoon.

Amazonin osakkeen kurssi laski kaikkiaan 14 prosenttia, kunnes yhtiön ilmoittama hyvä tulos nosti osakkeen hinnan uuteen ennätyssummaan.

Trumpin tviitin mukaan hän on oikeassa Yhdysvaltain postilaitoksen tilanteesta ja postin johto tekee virheen.

Väitteistä ollaan montaa mieltä, mutta kiinnostavaa on mitä Yhdysvaltain presidentti laajamittaisella Twitter-hyökkäyksellään tavoittelee?

Pakettien kuljettaminen kannattaa

Trump ei ole Amazonin kimpussa ensi kertaa. Yhtiö on saanut Trumpilta pyyhkeitä jo useamman vuoden ajan.

Väitteet ovat pysyneet samoina: Trumpin mukaan Amazon saa kasvulleen tukea Yhdysvaltain postilta – postin kustannuksella. Tämän väitteen useampi media on kuitenkin kumonnut.

On totta, ettei Yhdysvaltain postin taloudellinen tilanne ole häävi, mutta sen pakettiliiketoiminta kasvaa ja tekee rahaa. Viime kesänä postin talouspäällikkö kirjoitti talouslehti Wall Street Journalissa, että lain mukaan myös niiden pakettien, jotka posti kuljettaa Amazonin puolesta, on katettava kulunsa.

Uutissivusto Axiosin mukaan Trumpille on useamman kerran selitetty, että "postilaitos saa Amazonilta valtavasti rahaa". Sivusto myös huomauttaa, että vuonna 2013 Yhdysvaltain posti aloitti sunnuntaikuljetukset muutamassa yhdysvaltalaiskaupungissa yhteistyössä Amazonin kanssa, mikä viittaisi siihen että yhteistyön aloittaminen on ollut kannattavaa.

Yhdysvaltain postilaitoksen ja Amazonin sopimus ei ole julkinen, mikä ei tietenkään ole tavatonta.

Kohteena Jeff Bezos – vai sittenkin tämän omistama lehti?

Osansa Trumpin Twitter-tilillä on saanut myös Amazonin perustaja ja toimitusjohtaja Jeff Bezos.

Moni arvostettu kansainvälinen media onkin julkaissut kuluvan kevään aikana juttuja, joissa presidentin hyökkäysten Amazonia ja Jeff Bezosia kohtaan tulkitaan johtuvan ihan muusta kuin Amazonin pakettivirrasta: nimittäin Bezosin omistamasta Washington Post -lehdestä. Vanity Fair kirjoittaa Trumpin sanoneen neuvonantajilleen, että inho Amazonia kohtaan kumpuaa juuri tästä.

Trump on syyttänyt Washington Postin olevan Amazonin päälobbari ja verosuoja. Trumpin mukaan Amazon hyödyntää molempia tavalla, joka ajaa perinteisen kivijalkamyymälät konkurssiin. Väitteet siitä, että Bezos käyttäisi omistamaansa lehteä verosuojana kumottiin monelta taholta jo loppuvuonna 2015.

Presidentti on kutsunut lehteä valeuutislehdeksi ja syyttänyt sitä epäaidoista otsikoista sekä huonoista jutuista.

Kuten tv-kanava Fox News kirjoittaa, "Trump on viime viikkoina ryhtynyt täyteen hyökkäykseen hänen presidentinvaalikampanjaansa sekä hallintoaan kritisoinutta lehteä [Washington Post] ja sen omistajaa Jeff Bezosia vastaan".

Bezos sen sijaan on pysytellyt hiljaa.

Bezos on kommentoinut Trumpin puheita Twitter-tilillään kerran. Joulukuussa 2015 julkaistussa tviitissä Bezos kirjoittaa joutuneensa viimein Trumpin lyttäämäksi ja että Trumpille on yhä paikka varattuna hänen avaruusyhtiönsä Blue Originin raketissa. Twitter-viestin voi tulkita sarkastiseksi, sillä Bezos käyttää aihetunnistetta "lähetetään Donald avaruuteen".

Toinen maininta Trumpista löytyy presidentinvaalien jälkeen onnitteluiden muodossa.

Washington Post: Trump vaatii Amazonille tuplamaksuja

Presidentti ei ole jättänyt hyökkäystään tviittien tasolle.

Yhdysvaltalaislehti Washington Postin perjantaina julkaiseman artikkelin mukaan presidentti on henkilökohtaisesti vaatinut Yhdysvaltain postilaitoksen pääjohtajaa Megan Brennania tuplaamaan maksut, joita se perii Amazonilta ja muilta vastaavilta yhtiöiltä.

Uutinen ei ole yllättävä, sillä uutissivusto Axiosin mukaan presidentti on myös miettinyt, voisiko Amazonia saada nalkkiin kilpailulainsäädännön keinoin.

Postilaitoksen pääjohtaja Brennan on ainakin tähän asti vastustanut Trumpin vaatimusta. Washington Postin lähteiden mukaan Brennan on selittänyt presidentti Trumpille toistuvasti, ettei sopimuksin sidottuja maksuja voi noin vain muuttaa.

Lähteiden mukaan Brennan on myös kertonut Trumpille Yhdysvaltain postin itse asiassa hyötyvän Amazonista, mutta se ei ole pysäyttänyt presidenttiä. Viime kuussa Trump allekirjotti määräyksen, jonka nojalla postin talousongelmia ryhdytään selvittämään hallitustasolla.

Washington Postin kolmen, asemansa vuoksi nimettömänä pysyttelevän lähteen mukaan Trump ja Brennan ovat tavanneet useita kertoja. Edellisen kerran he tapasivat neljä kuukautta sitten. Tapaamisia ei ole merkattu presidentin julkiseen kalenteriin.

Trumpin konsultoimat neuvonantajat eivät lehden mukaan ole yksimielisiä siitä, maksaako Amazon Yhdysvaltain postille riittävästi vai pitääkö Amazonin pakettivirta itse asiassa postilaitosta pystyssä.

Presidentin kanta sen sijaan on tviittienkin perusteella yksiselitteinen: postilaitoksen pitäisi laskuttaa Amazonilta paljon enemmän.

Lue myös:

Teiniäidin pojasta maailman rikkaimmaksi mieheksi – Jeff Bezos rakensi Amazonista imperiumin, seuraavaksi hän haluaa valloittaa avaruuden

Aiheesta muualla:

“Trump is like, 'how can I f--k with him?'": Trump's war with Amazon (and The Washington Post) is personal

Donald Trump’s Twitter feud with Amazon, explained

What is the Donald Trump v Jeff Bezos feud really about?

Tuoreet valokuvat lauantaina vihityn Suessexin herttuaparin häistä on hovin mukaan ottanut Alexi Lubomirski.

Virallisessa hääkuvassa näkyy niin morsiusneitoja kuin lähiperhettä mukaanlukien itse kuningatar.

Virallisen hääkuvan lisäksi pari on otattanut itsestään myös pari rennompaa kuvaa. Yksi kuvista on mustavalkoinen.

Kuvassa pari istuu ilmeisesti vihkikappelin portailla hymyillen leveästi.

Kuvien julkaisun yhteydessä hääpari kiitti kaikkia juhliin osallistuneita.

Katso häiden 27 kuvan kokoelma tästä.

Kuninkaalliset häät uudistuivat, arvioi Ylen toimittaja Lontoosta – Katso hääpäivän kohokohdat tästä

Helteellä hiki valuu jättäen kiusalliset läntit vaatteisiin. Naisilla hikijäljet voivat ilmestyä kainaloiden lisäksi paidan etupuolelle rintojen alle.

Niin sanottu tissihiki on kestoaihe erityisesti naisten suosimilla keskustelupalstoilla. Netti- tai kahvipöytäkeskusteluissa tissihiestä käytetään nimitystä tihi. Vaivasta voivat kärsiä myös ylipainoiset miehet.

Terveyskirjaston mukaan paikallisena liikahikoiluna pidetään käsien, jalkojen, kainaloiden tai vartalon sellaista hikoilua, joka häiritsee normaalia ihmisten välistä sosiaalista kanssakäymistä, pilaa vaatteita tai vaikeuttaa työntekoa.

Kysyimme helleaallon keskellä, minkälaisia ratkaisuja rinnan alueen hikoiluun on alasti viihtyvällä naturistilla, rintaliivikauppiaalla ja lääkärillä.

Liivimyyjä: Kevyet pitsiliivit viilentävät

Hikiläikkiä voi yrittää estää pukeutumalla väljiin vaatteisiin. Toinen turvautuu kuviolliseen paitaan. Joku kokeilee tehokkaampaa deodoranttia tai talkkia.

Rintaliivien valinnalla pystyy vähentämään kiusallista hikoilua. Funky lady -ketjun myymäläpäällikkö Suvi Malinen kertoo, että hän suosittelee kesäkuumalla asiakkailleen kevyitä pitsiliivejä. Ne ovat vuorattuja liivejä viileämpi vaihtoehto.

– Hyvä pitsiliivi on kevyt, mutta tukeva, hengittävä ja miellyttävä käyttää. Joissain tilanteissa puuvilla olisi keinokuitua hengittävämpi luonnonmateriaali, mutta muun muassa urheilutekstiili siirtää kosteuden iholta pois. Puuvilla imee kosteuden itseensä ja jää märäksi.

Hien virtaaminen merkitsee rintaliiveille kovaa rasitusta ja ahkeraa pesemistä.

– Käsipesu viileässä vedessä on aina paras. Kannattaa muistaa, että huuhteluaine pilaa tekniset ominaisuudet ja saa hyvänkin liivin hiostamaan.

Naturisti: Pikkupyyhe poistaa hikinorot

Vaatteet imevät osan hiestä, mutta entä jos ihminen on alasti? Leila Sillanpää on naturisti, joka nauttii miehensä Olli Elon kanssa kesähelteistä – ilman rihmankiertämää, luonnollisesti.

Mäntsäläläinen pariskunta on juuri viettänyt kolme päivää nakurannalla Latviassa liki 30 asteen helteessä.

– Pyyhkäisen tissihien pois pikkupyyhkeellä. Mutta ainahan voi pulahtaa veteen. Ja jos oleskelee tarpeeksi laiskana, ei sitä niin hikoilekaan.

Ylipäätäänkään Sillanpää ei kanna stressiä hikoilusta.

– Voin olla rennosti roikkurintoineni. Ylläni ei ole näin kesähelteellä hienoja vaatteita, joita pitäisi koko ajan suojella.

Ihotautilääkäri: Botox ääritapauksissa tehokkain

Rinnan alueen hikoilua on eriasteista. Jos hikoilusta koituu suurta haittaa, botuliinitoksiini eli tunnetummin botox antaa tehokkaimman avun.

Ihotautien erikoislääkäri Kari Saarinen Päijät-Hämeen keskussairaalasta kertoo, että aine estää hikoilun pistetyltä alueelta 9–12 kuukaudeksi.

– Teho on hyvä. Kela-korvauksen jälkeen kustannukset ovat noin 300 euroa. Vaikka summa on korkeahko, moni potilas on sanonut, että kallista se on hien pilaamien vaatteiden poisheittäminenkin.

Botoxia pistetään hien torjuntaan tavallisimmin kainaloiden alueelle, mutta myös rintojen alle, nivusiin, päänahkaan ja kasvoihin.

Muita hien torjuntakeinoja ovat käsikauppatavarana myytävät linimentit ja deodorantit, jotka sisältävät alumiinisuoloja sekä reseptillä saatavat antikolinergiset tabletit.

– Nämä tabletit hillitsevät virtsarakon yliaktiivisuutta eli pissahätää. Samalla lääke vähentää hikoilua. Antikolinergejä voidaan käyttää siis tukihoitona.

Muita hoitomuotoja hikoiluun lääkäri pitää lähinnä uskomuksiin perustuvina.

NÜRNBERG/REGENSBURG Popkornit on haettu. Yleisö odottaa muhkeilla tuoleilla. Show baijerilaisessa elokuvateatterissa voi alkaa.

Musiikki rävähtää soimaan. Illan tähti, Baijerin tuore osavaltiopääministeri laskeutuu portaita alas kannattajiaan tervehtien. Illan teemana on Markus Söder ja hänen persoonansa. Lavalla on James Bond -logon tyyliin muotoiltu banneri, jossa Söderin kookas hahmo on siluettina kirjainten joukossa.

Markus Söder tietää, miten saada aikaan meteliä.

Viime viikkoina hän on saanut koko Saksan puhumaan siitä, mitä Baijerissa tapahtuu.

Söder on vihjannut turvapaikanhakijoiden käännyttämisestä suoraan rajalta – mikä on aiemmin ollut tabu Saksassa. Hänen johdollaan hyväksyttiin viime viikolla kiistelty Baijerin poliisilaki, joka antaa osavaltion poliisille nykyistä selvästi laajemmat valtaoikeudet.

Saksalaisen Netzpolitik-verkkolehden mukaan Baijerin uusi poliisilaki on kovaotteisin poliisilaki sitten vuoden 1945 jälkeen. Baijerin johto uskoo lain leviävän myös muihin osavaltioihin.

"Olemme käynnistäneet keskustelun oman arvomme tuntemisesta ja uskon, että se on ollut hyväksi." Baijerin osavaltiopääministeri Markus Söder

Ja kohuista kohutuin: Söder on käskenyt ripustaa ristit kaikkiin baijerilaisiin virastoihin osoituksena Baijerin kristillisestä kulttuuriperinnöstä. Ristien pitää olla paikoillaan kesäkuun alusta alkaen.

Söderin mukaan päätös on herättänyt oikeanlaista keskustelua saksalaisista arvoista.

– Nykyään ristejä otetaan alas niistä käytävän keskustelun vuoksi. Jopa kirkot miettivät, voivatko ne ripustaa ristejä, Söder sanoo Ylelle nürnbergiläisessä elokuvateatterissa, jossa Söder Persönlich -tilaisuus pidetään.

– Olemme käynnistäneet keskustelun oman arvomme tuntemisesta ja uskon, että se on ollut hyväksi.

Söderin ristejä on kutsuttu kampanjaristeiksi. Arvostelijoiden mukaan kohuilla on vain yksi tarkoitus: pistää kampoihin nousussa olevalle oikeistopopulistisille Vaihtoehto Saksalle -puolueelle (AfD).

Baijerin vapaavaltio on osavaltio eteläisessä Saksassa. Sen ehdottomasti suurin puolue on Söderin edustama kristillissosiaalinen unioni CSU, joka on osavaltion voimatekijä 44 prosentin kannatuksella. Mutta kannatus oli aiemmin selvästi suurempi.

Viime syyskuun liittopäivävaaleissa se menetti lähes kymmenen prosenttiyksikköä kannatuksestaan. Ensimmäistä kertaa liittopäiville noussut oikeistopopulistinen ja osin äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle lisäsi kannatustaan Baijerissa huomattavasti.

Pian edessä on toiset merkittävät vaalit. Baijerissa pidetään osavaltiovaalit tämän vuoden lokakuussa.

Söderin aiheuttama häly puhuttaa koko Saksaa. Ristit ja turvallisuus liittyvät suurempaan pohdintaan maahanmuuton vaikutuksista ja siitä, mitä on saksalaisuus ja mitä siihen kuuluu.

– Joka maalla on oma kulttuurinsa ja oma uskontonsa. Kuten ihmiset muualla myös minä olen ylpeä omasta kulttuuristamme, minun kulttuuristani, sanoo Söderiä kuuntelemaan saapunut eläköitynyt opetusalan ammattilainen Sieglinde Scheiderer. Hän kannattaa ristien ripustamista virastoihin ja on CSU:n kannattaja.

Saksassa CSU:ta edustava sisäministeri Horst Seehofer sanoi hiljattain, ettei islam kuulu Saksaan. Lausunto tyrmättiin monesta suunnasta.

Saksaan on tullut vuodesta 2015 lähtien yli miljoona turvapaikanhakijaa erityisesti Lähi-idästä. Merkittävä osa heistä saapui Saksan eteläisen rajan yli ensin Baijeriin ja sitten muualle Saksaan.

Nyt tulijoiden määrä on hiipunut ja keskustelu on siirtynyt maahanmuutosta siihen, miten Saksaan jo tulleet sopeutuvat ja kotiutuvat.

Ulkomailla Saksaa kutsutaan vapaan maailman johtovaltioksi, joka puolustaa liberaalia demokratiaa trumpeilta, putineilta ja orbáneilta.

Tunnettu viikkolehti The Economist nosti Saksan viime kuussa kanteen otsikolla Cool Germany. Lehden mukaan Saksasta on tulossa aiempaa avoimempi ja monimuotoisempi – ja esikuva muulle lännelle.

Mielipidemittauksen mukaan saksalaiset näkevätkin tulevaisuutensa myönteisemmin kuin naapurimaat Euroopan unionissa.

Silti moni pelkää. Kyselyn mukaan saksalaisten suurin huolenaihe on maahanmuutto ja kotoutuminen. Saksalaiset tuntevat olonsa usein turvattomiksi, vaikka tuoreiden rikostilastojen mukaan Saksa on muuttunut aiempaa turvallisemmaksi.

Näihin pelkoihin Söderin ulostulot vastaavat.

"Oman kansan suojeleminen on päätavoitteemme." Baijerin osavaltiopääministeri Markus Söder

Nürnbergin elokuvateatterin edustalla on pieni joukko mielenosoittajia Söderiä vastassa. He vastustavat Baijeriin osavaltion uutta poliisilakia.

Laki antaa poliisille valtaoikeuksia, joista moni kuului aiemmin turvallisuuspalvelulle. Poliisi saa muun muassa laajemmat oikeudet tarkkailla tietoliikennettä ja käyttää DNA-näytteitä sekä kasvojen tunnistusta osana rikosten tutkimista.

Ristiriistaisin on pykälä, joka oikeuttaa poliisia toimiin jo uhkaavan vaaran vuoksi, kun aiemmin edellytettiin konkreettista vaaraa.

Sisällä elokuvateatterissa Söder puolustaa lakia kannattajilleen. Hänen mukaansa se vahvistaa Saksan oikeusvaltiota eikä tee Saksasta poliisivaltiota.

– Tämä laki tulee pelastamaan henkiä, hän sanoo ja saa kuuluvat suosionosoitukset.

Ylelle Söder vastaa poliisilaista virkamiesmäisemmin. Hän kertoo lakimuutoksen johtuvan EU:n uudesta, tällä viikolla voimaan astuvasta tietoturva-asetuksesta, jonka vuoksi lakia piti joka tapauksessa päivittää. Rikollisilla on uusia keinoja käytössään, minkä vuoksi myös poliisi tarvitsee Söderin mukaan uusia oikeuksia.

– Oman kansan suojeleminen on päätavoitteemme, Söder sanoo Ylelle.

Tunnin junamatkan päässä Nürnebergistä sijaitsee toinen baijerilaiskaupunki Regensburg. Kaupungin yliopiston kampuksella muhii kapina Söderin ristejä ja poliisilakia vastaan.

Ylioppilaskunnan puheenjohtaja Tarek Carls on juuri tviitannut kuvan itsestään kyltin kanssa, jossa lukee ”uhkaava vaara” ja ”syy: arabialainen etunimi”. Hän on huolissaan, että uusi poliisilaki voi laittaa ihmisten epäilyksen alle pelkän nimen perusteella.

Carls on syntynyt ja kasvanut koko elämänsä Saksassa. Hänen äitinsä piti nimestä Tarek, mutta antoi toiseksi nimeksi saksalaisnimen Benedict varmuuden vuoksi. Jos eteen tulisi aika, jolloin saksalainen etunimi olisi helpompi vaihtoehto.

– Vasta nyt ymmärrän ensimmäistä kertaa, miksi hän halusi antaa varalle saksalaisen etunimen, Carls sanoo Ylelle yliopistolla.

Hän ei koe, että Saksa olisi muuttunut aiempaa rasistisemmaksi. Carlsin mukaan rasismista on kuitenkin tullut salonkikelpoisempaa.

"Muihin uskontokuntiin kuuluville ja ateistien kasvavalle ryhmälle ristipäätös on kuin isku vasten kasvoja." Ylioppilaskunnan puheenjohtaja Tarek Carls

Carlsin päätaistelu ovat virastojen seinille pian nousevat ristit. Carls on aloittanut nimien keräämisen Söderin ristipäätöstä vastaan. Tähän mennessä nimiä on kerätty yli 50 000, mikä ei ole kovin paljon lähes 13 miljoonan asukkaan Baijerissa. Suunnitteilla on lisäksi mielenosoitus.

Carls on opiskelijapolitiikan lisäksi liberaalipuolue FDP:n jäsen. Hän kannattaa kirkon ja valtion ehdotonta erottamista. Carlsin mukaan ristipäätös ei edusta yhteisiä baijerilaisia arvoja vaan sulkee osan asukkaista ulkopuolelle.

– Muihin uskontokuntiin kuuluville ja ateistien kasvavalle ryhmälle ristipäätös on kuin isku vasten kasvoja, Carls sanoo ylioppilaskunnan toimistossa.

Samaa mieltä on ollut Saksan katolisen kirkon vaikutusvaltainen kardinaali ja arkkipiispa Reinhard Marx. Hän arvosteli kovin sanoin Söderin ristipäätöstä ja kristinuskon symbolin käyttämistä politiikan välineenä.

Myös Carls näkee ristipäätöksen – ja uuden poliisilain – puhtaana populismina.

– On selvää, että CSU laskelmoi tällä saavansa äänestäjiä takaisin AfD:ltä. Mutta valitettavasti tällainen politiikka tekee CSU:sta samanlaisen kuin AfD ja on mukana politiikassa, joka aiheuttaa jakolinjoja maan sisällä, Carls sanoo.

Baijeri ei ole ainoa paikka, jossa poliitikot esiintyvät entistä enemmän kristinuskon puolustajina vieraita vaikutuksia vastaan. Unkarissa pääministeri Viktor Orbán on uudistanut muslimivastaista retoriikkaansa ja korostaa nykyään entistä useammin olevansa kristillisen Euroopan puolustaja.

Baijerin johdolla ja Orbánilla on ollut perinteisesti läheiset välit.

Nürnbergissä Söderin show alkaa olla ohi. Loppua kohti poliittisista aiheista on siirrytty esittelemään Söderin harrastuksia, perhettä ja tietysti myös hänen henkilökohtaista uskoaan.

Elokuvateatterin valkokankaalle on heijastettu kuvia hänen kasvuvaiheistaan. Vaalikampanja alkaa käydä kierroksilla ennen lokakuussa pidettäviä osavaltiovaaleja. Söder kuitenkin kiistää Ylelle ristipäätöksen olevan osa taistelua AfD:ta vastaan.

– Me teemme baijerilaista politiikkaa, emme mitään muuta, Söder sanoo ja poistuu haastattelusta.

Mitä yhteistä on www:llä, suunnatulla evoluutiolla, Linuxilla, sinisellä led-valolla tai väriaineherkistetyillä aurinkokennoilla?

Ne kaikki ovat tuoneet miljoonan euron suuruisen Millennium-teknologiapalkinnon keksijöilleen tai kehittäjilleen.

Osa palkituista keksinnöistä on tuttuakin tutumpia, kuten world wide web, jota ilman et lukisi kenties tätäkään juttua. Osa kahdeksasta aiemmasta voittajasta ja heidän uraauurtavasta keksinnöstään taas on mullistanut maailmaa vähän salassa ilman suurta haloota.

2016: Suunnattu evoluutio korvaa fossiilisia raaka-aineita

Suunnatun evoluution kehittäjä, Caltech-yliopiston professori Frances Arnold palkittiin edellisellä Millennium-palkinnolla vuonna 2016.

Arnold on kehittänyt suunnatuksi evoluutioksi nimeämänsä tekniikan, jonka avulla voidaan nopeuttaa entsyymien evoluutiota ja ohjailla sitä haluttuun suuntaan.

Arnoldin menetelmää sovelletaan nykyisin laajasti yrityksissä ja laboratorioissa ympäri maailmaa. Tuloksena on esimerkiksi uudenlaisia ja entistä tehokkaampia biopolttoaineita, lääkkeitä, maatalouden kemikaaleja tai vaikkapa pesuaineita. Uudella tekniikalla korvataan kallista tai fossiilisia raaka-aineita käyttävää tuotantoa.

Uusiutuviin raaka-aineisiin ja biotekniikkaan perustuvan vihreän kemianteollisuuden luominen on yksi Arnoldin suurimmista tavoitteista. Mutta on Arnoldilla tieteellisen työnsä ohella toinenkin tärkeä tavoite: Hän haluaa rohkaista naisia tieteen ja teknologian pariin.

Lue täältä lisää Frances Arnoldin keksinnöstä.

2014: Big Datan ansiosta voimme katsella Netflixiä

Professori Stuart Parkinin innovaatiot ovat edistäneet pilvipalveluiden, sosiaalisten verkostojen sekä musiikin ja elokuvien verkkolevityksen kehittymistä. Ihmiset voivat katsella elokuvia verkossa, käyttää sosiaalista mediaa ja etsiä tietoa juuri sen ansiosta, että tieto on tallennettuna palvelimilla sijaitseville magneettisille muistilevyille.

Englantilainen Parkin sai Millennium-palkinnon Big Datan aikakauden avaamisesta. Sen ansiosta tiedon tallennuskapasiteettia voidaan lisätä tuhatkertaisesti. Parkinin innovaatiot koskevat magneettisten muistien tallennuskapasiteettia.

Lue lisää Parkinista täältä.

2012: Monessa älypuhelimessa ei olisi käyttöjärjestelmää ilman Linuxia ja kantasolut voivat tuoda hoidon moniin sairauksiin

Vuonna 2012 Millennium-teknologiapalkinto jaettiin ensimmäistä kertaa puoliksi, kun Linus Torvalds ja Shinya Yamanaka jakoivat pääpalkinnon. Torvalds palkittiin avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmän Linuxin kehittämisestä.

Linuxia käytetään miljoonissa tietokoneissa, älypuhelimissa ja digitaalisissa videotallentimissa. Linuxista on tullut perusta Android-älypuhelimille ja tableteille sekä supertietokoneille ympäri maailman.

Shinya Yamanaka palkittiin samana vuonna Torvaldsin kanssa ansioistaan kantasolututkijana. Yamanakan tutkimusryhmä on luonut onnistuneesti hiirten iPS-kantasoluja, jotka pystyvät itse uusiutumaan ja ovat monikykyisiä. Ne voivat siis kehittyä toisenlaisiksi soluiksi.

Ryhmä on luonut myös ihmisen iPS-kantasoluja. On viitteitä siitä, että ne pystyvät kehittymään kaikenlaisiksi soluiksi, kuten neuroneiksi, sydänlihassoluiksi ja luusoluiksi. Kiitos Yamanakan läpimurron, tutkijat etenevät nyt kaikkialla maailmassa ripeästi kantasolututkimuksessa. Tavoitteena on löytää uusia lääkkeitä muun muassa Parkisonin tautiin, diabetekseen ja veritauteihin.

Lue lisää Yamanakasta Tekniikan Akatemia TAF:n verkkosivuilla.

2010: Edulliset aurinkokennot voisivat ottaa talteen auringon tuottaman energian, joka menee meiltä nyt sivu suun

Vuoden 2010 Millennium-palkinnon päävoittaja Michael Grätzel on väriaineherkistettyjen aurinkokennojen kehittäjä. Lähitulevaisuudessa valmistettaneen monia Grätzelin innovaatioon perustuvia tuotteita, kuten aurinkoenergiaa kerääviä ikkunoita ja nykyisiä huomattavasti halvempia aurinkopaneeleita. Ensimmäiset Grätzel-kennoihin perustuvat kuluttajatuotteet ovat jo markkinoilla.

Grätzelin innovaatio, väriaineherkistetty aurinkokenno (DSC) on niin sanottua kolmannen sukupolven aurinkokennoteknologiaa. Keinotekoiseksi fotosynteesiksi kuvattu teknologia on lupaava vaihtoehto hallitsevalle piipohjaiselle aurinkokennoteknologialle. DSC-kennot valmistetaan edullisista materiaaleista eikä tuotantoon tarvita monimutkaisia laitteita. DSC-kennot näyttävät lupaavalta ja edulliselta vaihtoehdolta piiaurinkokennoille. DSC-kennoteknologia on vahva ehdokas uudeksi uusiutuvan energian tuotantomuodoksi.

Lue lisää Grätzelistä Tekniikan Akatemian TAF:n sivuilta.

2008: Lääkeaineiden vapauttamisen säätely ohjaa lääkkeet oikeaan paikkaan oikeaan aikaan

Sairauksien hoidossa oikean lääkeaineen löytäminen on yhtä tärkeää kuin lääkkeen annostelu. Paras hoitotulos saadaan kohdistamalla oikea lääkemäärä oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.

Perinteisesti lääkkeet niellään suun kautta ja sitten odotetaan niiden löytävän kohteeseensa. Robert Langerin kehittämillä menetelmillä lääkeaineet voidaan kohdistaa halutusti ja niiden vapautumista elimistöön voidaan säädellä tarkasti jopa usean vuoden ajan.

Lue lisää Langerin lääkeainetutkimuksesta Tekniikan Akatemian TAF:n sivuilta.

2006: Kirkkaansininen led-valo sai aikaan valkoisen led-valon

LED-valojen potentiaali on ollut tiedossa siitä lähtien, kun ne keksittiin 1960-luvun alussa. Ledit eivät tuota lämpöä, käyttävät vain vähän energiaa ja ovat pitkäikäisiä. Kuitenkaan vuosikymmeniä jatkuneissa yrityksissä kukaan ei pystynyt kehittämään kirkkaansinistä LED-valoa, jota tarvitaan valkoisen LED-valon aikaansaamiseksi.

Maailmanlaajuisen tutkijayhteisön hämmästykseksi vuonna 1993 japanilainen Shuji Nakamura esitteli ensimmäisen kirkkaansinisen LED-valon. Tämä innovaatio johti myöhemmin valkoisen LED-valon syntyyn. Nakamura on saanut sinisen led-valon kekimisestä myös Nobelin fysiikan palkinnon vuonna 2014 yhdessä Isamu Akasakin ja Hiroshi Amanon kanssa.

Lue lisää siitä, miten Nakamura sai aikaan valkoista led-valoa Tekniikan Akatemian TAF:n sivuilta.

2004: Mitä tekisimme ilman WWW:tä?

World Wide Web tuli yleisön käyttöön vuonna 1991. Internetiä ei voisi kuvitella ilman sitä. Tim Berners-Leen tavoite oli webin kehittämisen alusta lähtien tehdä keskeiset web-teknologiat maksuttomiksi. Hän ei halunnut myöskään patentoida WWW:tä, jotta siitä tulisi yleismaailmallinen.

Web on toisiinsa linkitettyjen hypertekstien järjestelmä, joka toimii internetissä. Muita palveluita ovat esimerkiksi sähköposti ja viihdesovellukset, kuten pelit.

Webin perustan muodostivat ensimmäinen www-palvelin ja selain. Berners-Lee kirjoitti myös ensimmäiset versiot HTTP-protokollasta, HTML-kuvauskielestä ja URL-osoitteista. Ne mahdollistavat www:n käyttäjille pääsyn eri muodoissa olevaan tietoon yhdellä sovelluksella, selaimella.

Tim Berners-Lee uskoo, että WWW:stä kehittyy semanttinen verkko, jossa tieto merkitään niin, että myös tietokoneet voivat prosessoida sitä ja esimerkiksi verrata eri aikasarja-aineistoja. Semanttinen verkko voisi siirtää rutiinitehtävät koneiden hoidettavaksi. Suuria tietomääriä voitaisiin tällöin käsitellä huomattavasti tehokkaammin ja ihmiset voitaisiin vapauttaa luovempiin ja ihmiskontakteihin perustuviin tehtäviin.

Lue lisää Berners-Leen ajatuksia Tekniikan Akatemia TAF:n sivuilta.

Tänään tiistaina miljoona euroa vaihtaa taas omistajaa, kun joku tieteen innovaatio palkitaan kahdeksannella Millennium-palkinnolla. Kuka palkinnon tänä vuonna saa, selviää tänä iltana.

Lue myös:

Haluatko viikon kiehtovimmat tiedeuutiset sähköpostiisi? Tilaa tieteen uutiskirje täältä

Mikä minä olen? Sitä kysyy turkulainen valokuvataiteilija Iiu Susiraja, jonka näyttely aukesi viime viikonloppuna Los Angelesissa.

Vastaus on sarja omakuvia, joissa Susiraja esiintyy makkarat nilkkapainoina, patonki rintojen alla ja sateenkaarenvärinen pölyhuisku pakaroiden välissä.

Toisin kuin me muut selfie-ihmiset, Susiraja ei kaunistele lopputulosta. Hän näyttää itsensä rehellisesti juuri sellaisena kuin on. Juuri rehellisyys teki vaikutuksen yhdysvaltalaiseen taidegalleristiin Mike Eganiin, joka tutustui Susirajan teoksiin Suomen-vierailullaan ja otti tämän talliinsa.

– Iiu on ainutlaatuinen. Hänen ilmeetöntä pokerinaamahuumoriaan voisi parhaiten verrata Aki Kaurismäkeen, Egan kehuu Suomen löytöään.

Taide aiheuttaa ihottumaa

Susirajalla on nyt vetoa maailmalle. Viimeiset puoli vuotta hän on viettänyt valokuvauksen mekassa New Yorkissa ISCP:n kansainvälisessä taiteilijaresidenssissä.

Residenssijakso poiki Los Angelesiin näyttelyn, jossa on esillä muun muassa Yksisarvinen (suklaa) -niminen valokuva. Siinä taiteilija on istuttanut päähänsä jäätelötötterön, joka sulaa rinnuksille. Lopputulos vaati harjoittelua.

– Välillä oli vaikeaa saada jäätelö sulamaan kunnolla ja välillä se suli liikaa. Ajoitus oli tärkeää. Loppujen lopuksi sain kylmästä jäätelöstä ihottumaa otsaani, Susiraja kertoo.

Vaikka Susirajan kuvat ovat usein erittäin humoristisia, niiden tekeminen ei ole hauskaa – pikemminkin työlästä.

– Se on fyysisesti aikamoista. Käytän kameran itselaukaisinta ja minulla on 12 sekuntia aikaa ottaa kuva. Se on yhtä kameran taakse ja eteen juoksemista, Susiraja kertoo.

Ruoalla saa leikkiä

Susirajalla on mutkaton suhde kehoonsa. Hän käyttää valokuvissaan ja videoissaan arkisia esineitä, kuten luutia ja kaulimia sekä ruokaa, joilla hän tekee absurdeja asioita. Yhdessä teoksista hän valmistaa hilloa pusertamalla pussiin suljettuja mansikoita rintojensa väliin.

Kuvat tuntuvat nauravan perinteisille kauneusihanteille ja sukupuolirooleille, sille, mitä naisilta odotetaan. Miten ne on otettu vastaan Los Angelesissa, jossa kaikkien oletetaan täyttävän mallin mitat?

– Losilaiset ovat edistyksellisiä. Kaupunki tuottaa uusia ajatuksia ruumiinkuvasta, sukupuoli-identiteetistä, musiikista ja kuvataiteesta. Taidemaailma on muuttamassa New Yorkista Los Angelesiin, jossa Iiu on erittäin tunnettu, galleristi Mike Egan sanoo.

Susiraja osaa provosoida

Susirajan teoksia on ollut Yhdysvalloissa esillä jo pariin otteeseen, ensimmäisen kerran vuonna 2016 New Yorkissa.

– Näyttely oli suosittu ja se arvioitiin monissa lehdissä kuten the New Yorkerissa, galleristi Mike Egan kertoo.

The New Yorker kuvaili Susirajan teoksia muun muassa absurdeiksi vinjeteiksi, joissa tehdään masokistisia asioita ja rikotaan ruumista koskevia normeja.

Huhtikuussa Susirajan teoksia oli esillä myös New Yorkin residenssin avointen ovien päivänä.

– Paikalle tuli noin tuhat ihmistä. Yksikään ei poistunut työhuoneeltani huonolla tuulella. He tykkäsivät ja halusivat puhua kanssani. Sain hyvää palautetta ja käyntikortteja meni vino pino, Susiraja kertoo.

Työt kolahtivat, vaikka eräs kuraattori oli arvellut, että Susirajan huumori on kova pala amerikkalaisille.

– Joillekin kuraattoreille teokseni ovat voineet olla liikaa, mutta kylmäksi ne eivät ole jättäneet ketään, Susiraja sanoo.

Se on helppo uskoa. Joku voi pitää Susirajan teoksia jopa provosoivina. New Yorkin residenssiaikana syntyi video nimeltä Iso sävel. Sen idea on yksinkertainen.

– Siinä on rumpu. Menen rummun päälle, otan kapulat käteen ja virtsaan rummun kalvolle, Susiraja kertoo.

Ensimmäistä kertaa ulkomaanlennolla

Saapuminen New Yorkin residenssiin oli Susirajan ensimmäinen lentomatka ulkomaille. 42-vuotias taiteilija kertoo, että hänen lapsuudenperheellään ei ollut varaa matkustaa.

– Kun näin residenssi-ilmoituksen, ajattelin, että nyt olisi mahdollisuus. Halusin ottaa itseäni niskasta kiinni.

Juhannuksen aikoihin Susiraja palaa takaisin Suomeen ja kotikaupunki Turkuun.

Kannattiko reissu?

– Uskon, että kannatti. Sain yksityisnäyttelyn Los Angelesiin. Aika näyttää, mitä se poikii.

Galleristi on luottavaisempi oman tallinsa taiteilijasta.

– Susiraja on jo tehnyt kansainvälisen läpimurron. Suomalaisten taidepiirien pitää vielä tunnustaa hänen merkityksensä, Egan sanoo.

Vaasalainen Johanna Tidström kävelee rakennuttamansa rivitalon pihapiirissä. Kaivinkone tasoittaa pihamaata tontin rajalla, kun rivitalon sisällä asennetaan keittiökalusteita. Pian on valmista ja uudet asukkaat voivat muuttaa uusiin koteihinsa.

Johanna Tidströmille asuntosijoittaminen ei ole uutta. Hän osti ensimmäisen pienen kerrostaloyksiön Vaasan keskustasta jo 90-luvun lopussa. Siitä kasvoi innostus, joka on muuttunut työksi.

– Tässä näkee konkreettisesti työnsä jäljen, Tidström toteaa.

Naiset haluavat vaurastua

Keskustelu sijoittamismahdollisuuksista käy vilkkaana myös naisten omissa keskusteluryhmissä ja sosiaalisessa mediassa. Sijoitusryhmissä keskustellaan niin sijoittamisesta, säästämisestä kuin yleisestä taloudesta: Kannattaako sijoittaa Applen osakkeisiin? Kannattaako Turusta ostaa sijoitusyksiö tai -kaksio? Minkä pankin rahasto on paras? Miten säästää lapsille?

Yksi suosituimmista Facebook-ryhmistä on Vauras Nainen. Ryhmän ylläpitäjän, varallisuusvalmentaja ja sijoittaja Terhi Majasalmen mukaan ryhmä on kasvattanut suosiotaan suorastaan räjähdysmäisesti. Kun viime toukokuussa jäseniä oli 2 500, on niitä tämän vuoden toukokuussa yli 36 000.

– Ryhmässä saa hyvin vertaistukea sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan, Majasalmi toteaa.

Majasalmi on innoissaan, että naiset pohtivat omaa talouttaan.

– On tärkeää meidän jokaisen elämässä, että oma talous on turvattu ja että pienistä ja isoista puroista tulisi sitä tulovirtaa.

Erilaisia sijoituskohteita

Naisten sijoitusinnokkuuden lisääntyminen on huomattu myös esimerkiksi Osuuspankissa.

– Naiset ovat esimerkiksi rahastosijoittajina ohittaneet hienoisesti miehet. Tämä trendi on jatkunut muutaman vuoden ja näyttää siltä, että naiset ovat yhä kiinnostuneempia siitä, miten he voisivat vaurastua, kertoo OPn säästämisen ja sijoittamisen johtaja Katja Taponen.

Rahastosijoittamisen lisäksi naisia kiinnostavat asunnot ja perinteisemmät osakkeet.

Eläkesäästöjä

Johanna Tidströmin mukaan asuntosijoittamisessa nälkä kasvaa syödessä. Ensimmäiset onnistuneet asuntokaupat innostivat sijoittamaan nopeasti myös tontteihin, kiinteistöihin ja uudiskohteisiin. Tidström myy asuntoja eteenpäin keräten pääomaa, mutta pitää myös asuntoja itsellään sijoituskohteena ja hankkii vuokralaisia.

– Hoidan itse kaikki vuokraukset, vuokralaiset. Siinä on aikamoinen työ, pelkkä ostaminen ei riitä. Itselläni on nyt sopivankokoinen salkku. Tavoitteena on, että tämä on minun eläkesäästöni, Tidström kertoo.

Pääsääntöisesti Tidströmin sijoituskohteet sijaitsevat pääasiassa Pohjanmaalla, mutta niitä löytyy myös muualta.

Mikä sitten asuntosijoittamisessa kiehtoo? Tidströmin kohdalla se on konkreettisuus: tulot on kohtuullisen helppo ennustaa, ja asunnot ovat aika riskitön sijoituskohde. Aivan helppoa asuntosijoittaminen ei kuitenkaan ole, vaikka olisi kuinka hyvin perehtynyt.

– Joka päivä oppii uutta: Millainen on hyvä sijoituskohde, millaisia tuottoja pystyy saamaan, miten saadaan tasainen kassavirta, miten vuokralaisia valitaan ym. Aina kaikki ei mene nappiin, mutta niistä virheistä pitää oppia ja tehdä korjaavia liikkeitä, Tidström kertoo.

Asuntosijoittamisessa tarvitaan nyt kärsivällisyyttä

Asuntosijoittaminen – kuten ei sijoittaminen ylipäätänsä – ole keino tienata nopeasti rahaa. OPn Säästämisen ja sijoittamisen johtajan Katja Taposen mukaan. Asuntojen hinnat ovat nousseet kasvukeskuksissa jo useamman vuoden ajan.

– Takavuosien vuokratuottoihin ei tällä hetkellä päästä, joten liikkeellä kannattaa olla pitkäjänteisesti ja varautua siihen, että asuntojen ja vuokrien hinnat voivat laskea, Katja Taponen OPsta kertoo.

Hän toteaa, että mikäli laskelmat on tehty huolella ja on varauduttu esimerkiksi koronnousuun ja sekä vuokrien laskuun, riskit ovat kohtuulliset isoimmissa kasvukeskuksissa. Tuotto-odotuksissa kannattaa olla hyvin maltillinen.

Varallisuusvalmentaja ja sijoittaja Terhi Majasalmi sijoittaa tällä hetkellä Yhdysvaltoihin. Silti hän on seurannut kotimaan markkinatilannetta.

– Vähän kauhulla mietin, että millaiset pari-kolme vuotta tässä tulee olemaan. Olen itse ainakin huolissani tästä velkaantuneisuudesta ja siitä, että taloyhtiöiden lainat kasvavat. Jollakin ne velat on kuitenkin maksettava ja se on huolestuttava ilmiö, Majasalmi toteaa.

Myös Majasalmi toivoo, että ihmiset katsoisivat asuntosijoittamista pitkän aikavälin sijoittamisena.

Ensimmäinen askel sijoittamiseen

Sijoittamisen aloittaminen voi tuntua vaikealta. Majasalmen mukaan tarvitaan rohkeutta ottaa ensimmäinen askel sijoittamisen maailmaan.

– Jokainen on joskus ollut aloittaja. Pitää vain hypätä sen kuilun yli, mikä tuntuu monesta kauhean isolta. Se voi olla se 20 euroa tai 50 euroa se ensimmäinen sijoitus ja siitä se sitten lähtee, Majasalmi rohkaisee.

Johanna Tidströmillä yksi asunto johti toiseen, kolmanteen ja neljänteen. Tulevaisuudessa tarkoituksena on rakentaa Vaasaan pienkerrostalo, jonka paperit ovat jo valmiina. Suunnitteilla on yhteensä 35 asuntoa. Millainen kaupunki Vaasa on asuntosijoittamisen näkökulmasta?

– Mun mielestä todella hyvä. Täällä on paljon opiskelijoita, on aika helppo saada vuokralaisia. Pitää kuitenkin olla tarkka, että mistä ostaa ja millaisia vuokratuottoja odottaa, Tidström kertoo.

Bali on pilalla. Jotenkin näin voinee tiivistää Saana Saltevon ristiriitaiset kokemukset lempipaikastaan Balin saaresta Indonesiassa. Hän on himomatkailija, joka on tehnyt vauhdikkaimpina vuosina 5–8 vapaa-ajan ulkomaanmatkaa. Aikaisemmin hän kävi useita kertoja vuodessa Aasiassa, mutta ei enää.

Balin muutos pysäytti. Se, että muutamassa vuodessa luonnonkaunis ja yksinkertainen paikka muuttui massaturismikohteeksi isoine lomakeskuksineen.

"Vähintään kerran reissussa tuli ahdistus", Saltevo sanoo. "Tuntuu, että paikkaa ei edes tunnistanut."

Norja on uusi mielikohde lääkärinä työskentelevälle 32-vuotiaalle Saltevolle. Siellä on rauhallista. Norjaan pääsee Suomesta autolla, ei tarvitse lentää. Se on myös melko lähellä, joten kuormitus ympäristölle on vähäisempää kuin Aasian-matkoilla.

Havahduttuaan Balin ongelmiin Saltevo on ryhtynyt muutenkin pohtimaan matkailuvalintojaan. Hän ihmettelee, miksi jotkut hyvinkin ympäristötietoiset ihmiset matkustavat Aasiaan mahdollisimman halvella.

"Lennetään viidellä eri lennolla, koska se on halpaa, mistä tulee hulluna päästöjä."

Saltevo haluaa suosia suoria lentoja ja lentoyhtiöitä, joilla on uusimmat koneet. Nyrkkisääntö on, että uudet lentokoneet käyttävät vähemmän polttoainetta kuin vanhat. Lisäksi nousussa ja laskussa kuluu suhteessa eniten polttoainetta. Siksi useat lyhyet lennot ovat kuluttavampia kuin yksi pitkä. Osmo Soininvaara tosin haastoi tätä sääntöä muutama päivä sitten blogikirjoituksessaan.

Mitä valintoja sinä olet tehnyt matkailun suhteen? Osallistu keskusteluun jutun lopussa! Keskustelemaan pääset jutun lopussa olevasta "Kommentit"-kohdasta.

Keskustelua kommentoivat myös matkailumaantieteen tutkijatohtori Kaarina Tervo-Kankare Oulun yliopistosta ja Helsingin kaupungin markkinointiyhtiön Helsinki marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto.

Otteita keskustelusta

"Toisaalta lentomatkailu aiheuttaa vain 2-4 % päästöistä, joten vaikkei sille tehtäisi ikinä mitään, ei se ilmastossa juurikaan tuntuisi. Kaikkein olennaisinta olisi päästä kivihiilestä ja maantieliikenteen öljystä eroon, joista valtaosa päästöistä aiheutuu." – Nimimerkki anonyymi769976

"Ei voi kiistää, etteikö lentäminen aiheuttaisi suuria päästöjä. (...) Myymällä edullisempia vaihtoyhteyksiä lentoyhtiöt maksimoivat täyttöasteen, jolloin ympäristökuormitus vähenee. Eli suorin todella pitkä lento ei välttämättä ole kenenkään muun etu kuin matkustajan ajansäästön nimissä." - Nimimerkki anonyymi629165

"Reissatessa haluan aina hengata paikallisten ihmisten kanssa aivan tavallisia asioita tehden. Itselle se tuntuu myös resurssien tehokkaammalta käytöltä, kun minua varten ei ole rakennettu muoviselta tuntuvia turistikohteita. Uskon myös, että yksi turismin ongelmista – lomalla sikailu – jää vähemmälle kun kohtaa tavallisia paikallisia ihmisiä ja kokee kaupungin (tai muun kohteen) yhdessä heidän kanssaan. Kulttuurista vaihdantaa tapahtuu enemmän ja molemminpuolinen ymmärrys lisääntyy." – Nimimerkki Tomites

"Kuten tomiteskin ylempänä kommentoi, paikallisuus ja paikalliset elämykset selvästi kasvattavat matkailussa suosiotaan. Voisiko yhtenä ratkaisuna matkailunnälkäisille toimia jo nyt yleistynyt Staycation, eli lomamatka omaan kotikaupunkiin? Staycation tarjoaa mahdollisuuden olla kerrankin matkailijana omassa kotikaupungissaan, kestävästi. Yö hotellissa, illallinen ja vaikkapa uusiin naapurustoihin tutustuminen julkisilla kulkuvälineillä tarjoavat varmasti uusia elämyksiä sekä tukevat paikallista elinkeinoa." – Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto

"Ympäristön kannalta olennaisempaa on keskittyä siihen, millaisia valintoja ihminen (turisti ja paikallinen asukas) tekee ja kuinka nämä valinnat kuormittavat paikallista ympäristöä. Tarkoitan jätehuoltoa (puhdistetaanko jäte- ja pesuvedet, kaatopaikat ja kiinteän jätteenkäsittely jne.), paljonko käytetään kertakäyttömuovia (astiat, pillit, mukit, ruoka-/tavarakääreet jne.), miten paikallinen energia tuotetaan, ympäristönsuojelu rakennuspäätöksissä jne. Lentokoneen päästöjen kanssa näpertely on huvittavaa verrattuna paikallisten asukkaiden ja turistien tekemiin valintoihin itse kohteessa. Nämä aiheuttavat ympäristökatastrtofeja, kun kuormitus ylittää alueen luonnolisen kestokyvyn. Massaturismi aiheuttaa tuhoa kaikkialla maailmassa, kun paikalliset yrittävät maksimoida tulonsa ympäristöstään piittaamatta. Yhden puun istuttaminen lentomatkan aiheuttaman ympäristökuorman kuittaamiseksi on hyvä alku, mutta täysin riittämätön suhteutettuna todelliseen vahinkoon." – Nimimerkki Puurokattila

"Matkailuun kuuluvat siirtymiset paikasta toiseen ovat hiilipäästöjä ajatellen se merkittävin tekijä tässä yhtälössä, ja lentoliikenteen osuus matkailun hiilipäästöistä on suuri. Kommenteissa on aivan oikein muistutettu myös laivaliikenteen ja autoliikenteen haitoista - niilläkään ei ole puhtaita jauhoja pussissaan. Monissa matkailukohteissa mietitään nykyään myös autottomuutta ja matkailijoiden liikkumismahdollisuuksia kohteen sisällä ihan eri tavoin kuin aiemmin. Pieniä puroja, mutta niissä voi olla meren alku. Eikä kannata jättää kantamatta omaa pientä korttaan kekoon sillä perusteella, että sillä olisi vain pieni merkitys. Meidän jokaisen teot vaikuttavat." – Oulun yliopiston tutkija Kaarina Tervo-Kankare

Petri Lind lähetti sähköpostia: "Olen juuri saanut toteutettua laskurin, joka tarjoaa konkreettisia esimerkkejä, kuinka vaarallista lentoliikenne todellisuudessa on verrattuna muihin matkustusmuotoihin sekä muihin päästöjä aiheuttaviin asioihin, joihin tavalliset ihmiset voivat arjessa vaikuttaa."

Lind listasi esimerkkejä:
– Lentämällä tulee suunnilleen saman verran päästöjä kuin jos ajaisit autolla yksin samaan paikkaan.
– Lento Roomaan on yli 16 kertaa ympäristöä kuluttavanpaa kuin junamatka samalle matkalle.
– Lento Roomaan on yli 7 kertaa kuluttavanpaa kuin bussimatka.
– Rooman reissu vastaa 120 neliön omakotitalon vuoden lämmityksestä aiheutuvia päästöjä.
– Teneriffan lennon päästöt vastaavat normaalin suomalaisen vuoden ruuasta aiheutuvia päästöjä.

Lähteet laskutoimituksille löytyvät laskurin lopusta.

Kestävästä matkailusta puhuttiin myös A-studiossa maanantai-iltana.

Emma Heikkisen puolitoistavuotias tytär meni toukokuun poikkeuksellisena hellepäivänä päiväkotiin aurinkorasva repussaan. Kun äiti haki hänet pois, tytöllä oli päällään pitkähihaiset ja -lahkeiset vaatteet. Lämmintä oli Heikkisen mukaan varjossa melkein 30 astetta.

Äiti ihmetteli, miksi tyttö oli puettu tanakammin rasvaamisen sijasta ja sai vastaukseksi, että Vaasan kaupunki on kieltänyt rasvaamisen päiväkodissa.

– Kyllä se vähän herätti ihmetystä, kun rasvan käytöstä koko ajan toitotetaan, sanoo Emma Heikkinen.

Kuntien välillä ja sisälläkin onkin erilaisia linjauksia. Helsinki ohjeistaa vanhempia tuomaan rasvan mukana, eikä Kokkolakaan sitä kiellä. Pietarsaaressa mietitään jopa, olisiko käytännöllisempää hankkia päiväkoteihin yhteiset rasvat.

Säteilyturvakeskuksen asiantuntijan mukaan palamisen riski on huomattavasti suurempi uhka kuin mahdollinen huoli rasvojen sisältämistä aineista, ja rasvauksesta aiheutuva vaivakin kannattaa nähdä.

"Lapset eivät ole ulkona ottamassa aurinkoa"

Vaasan varhaiskasvatus on pyytänyt jo vuosia sitten terveydenhuollosta näkemyksen aurinkovoiteiden käytöstä hoitopäivän aikana. Päätöksestä pidetään yhä kiinni. Kannanoton mukaan päiväkoti-ikäinen lapsi ei hoitopäivän aikana tarvitse aurinkovoidesuojausta, mutta tarvitsee suojauksen paljolta auringonpaisteelta.

Varhaiskasvatusjohtaja Lillemor Gammelgård sanoo, että linjauksen taustalla ovat käytännön syyt. Päivähoidossa ei anneta lapsille mitään lääkeaineita eikä rasvata heitä muillakaan rasvoilla ilman lääkärin määräystä.

– Se on vanhempien tehtävä.

Lillemor Gammelgårdin mukaan aamuinen rasvaus kotona riittää. Päiväkodissa olennaista on pitää lapset suojassa auringolta, ja se onnistuu pitkien vaatteiden ja suunnittelun avulla. Keskipäivällä ulkoilua vältetään, ja henkilökunta huolehtii muutenkin siitä, että lapset eivät ole liikaa suorassa auringonpaisteessa.

– Lapsethan eivät ole ulkona ottamassa aurinkoa.

Gammelgård sanoo myös, että rasvaaminen olisi käytännössä iso urakka. Jos jokainen lapsi toisi oman rasvansa, hyllyissä olisi kymmeniä purkkeja. Aurinkorasvojen terveellisyydestä aikanaan käyty keskustelu on vaikuttanut päätökseen, mutta pääsyy Vaasan linjaan ovat käytännön perusteet.

Esimerkiksi Helsingin kaupunki ohjeistaa vanhempia tarvittaessa laittamaan lapsen mukaan nimellä varustetun aurinkovoiteen ja/tai suojaamaan lapsen ihon jo kotona voiteella. Sitä siis voidaan laittaa myös päiväkodissa.

Kokkolan tuore linjaus nojaa näkemykseen siitä, että aurinkovoide ei ole lääkeaine. Toive on, että huoltajat rasvaavat lapset itse aamulla, mutta pitkinä päivinä lisärasvaus voi olla tarpeen. Jos huoltajat tuovat hoitopaikkaan aurinkovoiteen, sitä voidaan laittaa olosuhteiden vaatiessa ja tilanteen salliessa, kertoo varhaiskasvatusjohtaja Kai Kytölaakso.

Vaatteet ja ulkoilun suunnittelu ovat silti ensisijalla.

– Sataa lasta olisi mahdoton rasvata. Mutta täyttä kieltoa ei ole, meillä ei ole siihen oikeutta, sanoo Hakalahden päiväkodin johtaja Satu Forsberg.

Melko vastavalmistunut Isokylän päiväkoti kärsii siitä, että pihalla on varsin vähän varjopaikkoja. Päiväkodin johtaja Marika Hautaniemi sanoo, että oman rasvan saa ilman muuta ottaa mukaan.

– Tarkoitus on, että vanhemmat rasvaisivat aamulla, mutta iltapäivällä on hyvä rasvata uudelleen, ja sen tekee henkilökunta.

Henkilökunnasta kukaan ei ole myöskään sanonut, etteikö lapsia ehtisi rasvata.

Pietarsaaressakin päädyttiin viime viikolla näkemykseen, että aurinkorasvaa tarvitaan kotona laitetun satsin lisäksi uusi kerros iltapäivällä. Omien purkkien rumbasta pääsemiseksi kaupungissa mietitään nyt yhteisten aurinkorasvojen ostamista päiväkoteihin. Omia rasvoja käytettäisiin vain allergiaperustein.

Tärkein suojautumiskeino on vaatetus, mutta heinäkuussakin auki olevan Kirkkorannan päiväkodin johtaja uskoo, että rasvaakin tarvitaan.

– Pitää miettiä, että jos kyseessä olisi oma lapsi, mitä toivoisin? Vaikka rasva ei anna täydellistä suojaa, se suojaa kuitenkin. Tärkeintä on lapsen terveys, sanoo päiväkodinjohtaja Taina Heikkinen-Kaivosoja.

Toisaalta hän tiedostaa samoin perustein voivan olla, että kaikki eivät halua lastaan rasvattavan.

STUK: Aurinkorasvaa muun suojauksen rinnalla

Säteilyturvakeskuksen STUKin erikoistutkija tietää, että käytännöt asiassa vaihtelevat paikkakunnittain ja jopa päiväkotikohtaisesti. STUK ei näe perusteita rasvauskiellolle.

Pitkät vaatteet ja varjossa olo ovat toki keskuksen ohjelistalla, mutta niiden rinnalla kannattaa käyttää myös aurinkorasvaa, sanoo erikoistutkija Lasse Ylianttila Ionisoimattoman säteilyn valvonta -yksiköstä.

– Melanooman ja muiden ihosyöpien kannalta lapsuus on riskiaikaa, ja tärkeintä on estää palaminen. Kaikki muut riskit ovat pienempiä.

Ylianttila ei kannata edes alle 3-vuotiaiden rasvauskieltoa. Hänen mukaansa alle kävelyikäistä ei kannata pitää auringossa, mutta sitä isommille hän laittaisi lapsille tarkoitettua aurinkorasvaa.

Ylianttila pitää Euroopan alueella valmistettuja ja myytäviä rasvoja turvallisina, sillä EU:n kemikaaliasetuksessa on jo pitkään listattu aurinkorasvan turvalliset ainesosat.

Ison joukon rasvaaminen päiväkodissa voi olla vaivalloista, mutta se kannattaa, sanoo Ylianttila. Toisaalta rasvaaminen on turvallista henkilökunnalle, vaikka hanskojakaan ei käytettäisi.

– Rasvat on tutkittu ihon läpi imeytymisen kannalta. Niistä ei tule niin isoa altistusta, että se olisi riski.

Vaasalaisäiti haluaa muutoksen

Emma Heikkinen alkoi ihmetellä avoimesti Vaasan linjaa, ja keskustelu levisi hänen äitinsä Facebook-päivityksen kautta mediaan. Asiasta kirjoitti muun muassa sanomalehti Pohjalainen.

Heikkisen mukaan aamuinen rasvaus ei suojaa lasta enää iltapäivällä.

– Yritän saada tähän muutoksen: että rasvattaisiin ennemmin edes kerran päivässä kuin ihmeteltäisiin muutaman vuoden päästä, kun ihosyöpätilanne räjähtää käsiin, pamauttaa Heikkinen.

Heikkinen ei usko, että kyse olisi työajasta. Hänen mukaansa rasvaamiseen kuluu vähemmän aikaa kuin muina vuodenaikoina pukemiseen. Uv-suojatut vaatteet taas ovat tavallisia kalliimpia, eikä kaikilla ole niihin varaa.

Heikkinen pitää myös rasvaamista osana perushoitoa, joka on lähihoitajien työtä. Itsekin hoitoalalla työskentelevä Heikkinen sanoo, että asiakas rasvataan aina tämän niin pyytäessä.

Rasvojen jakaminen fysikaalisiin ja kemiallisiin suodattimiin on menettänyt viime vuosina merkityksensä, ja erikoistutkija Lasse Ylianttilan mukaan pitäisi puhua mieluummin epäorgaanisista ja orgaanisista suodattimista.

Epäorgaaniset suodattimet, titaani- ja sinkkioksidit, ovat aurinkorasvoissa nykyään nanomuodossa ja suojaavat säteilyltä absorboimalla UV-säteilyä eli imemällä sitä itseensä. Aiemmin ne olivat voiteessa suurempina hiukkasina, jolloin ne heijastivat UV-säteitä pois iholta ja näkyivät iholla valkoisena kerroksena.

Ylianttilan mukaan yli 30:n suojaa on vaikea saada aikaiseksi ilman epäorgaanisia suodattimia, varsinkin jos haluaa suojata ihoa myös UV-A-säteilyltä eikä vain UV-B:ltä. Tämän vuoksi käytännössä kaikki aurinkovoiteet sisältävät sekä epäorgaanisia että orgaanisia suodattimia. Niiden sekoituksella on saatu aikaan suoja sekä UV-B- että UV-A-säteilyltä.

Ultraviolettisäteilyn suurimmat erot ovat siinä, kuinka syvälle ihoon säteet tunkeutuvat. UV-B-säteily jää ihon pintaosiin. Se polttaa ihoa ja altistaa ihosyöville. Toisaalta ilmakehässä auringon UV-B-säteilystä vaimenee noin 90 prosenttia.

UV-A-säteet taas tunkeutuvat ihon syviin kerroksiin. Ne ruskettavat ja vanhentavat ihoa. Myös UV-A-säteily voi edistää ihosyöpää. Tämä säteily ei juuri vaimene ilmakehässä.

Yleisesti suomalaisten aurinkosuojauksessa on Ylianttilan mielestä vielä parantamisen varaa. Kyselytutkimus kertoo ihmisten tietävän palamisen riskit. Käytäntöön asti tieto ei silti vielä kaikilla mene.

Vuonna 2013 Tallinnan kaupunki päätti aloittaa ilmaisen joukkoliikenteen kaupungin asukkaille. Se oli riski, joka kannatti.

Viiden vuoden aikana noin 35 000 ihmistä on siirtänyt kirjansa muista kunnista Tallinnaan. Uusien veronmaksajien vuoksi Tallinna on tehnyt voittoa ilmaisella joukkoliikenteellä jopa 20 miljoonaa euroa vuosittain.

Kriitikoiden mielestä maksuttoman joukkoliikenteen menestystarina on tapahtunut ympäryskuntien kustannuksella: Tallinnan uudet verotulot ovat olleet suoraan pois muiden kuntien verotuloista.

Kaupungin ilmaisen joukkoliikenteen pääkehittäjä, Tallinnan kaupungin virkamies Allan Alaküla, haluaa kuitenkin painottaa, että suurin osa uusista veronmaksajista asui kaupungissa jo valmiiksi.

– Eivät ihmiset ole muuttaneet tänne pelkän maksuttoman joukkoliikenteen takia. Kyse on siitä, että ne kaupungin asukkaat, jotka olivat syystä tai toisesta ennen kirjoilla muissa kunnissa, saivat tarpeeksi hyvän syyn siirtää kirjansa tänne, Alaküla sanoo.

Sama mahdollisuus kaikille kunnille

Vaikka Tallinnalla menee taloudellisesti hyvin, monet muut Viron kunnat ovat talousvaikeuksissa. Varsinkin maaseudun pikkukylät kärsivät työvoimapulasta, kun työikäiset muuttavat kaupunkeihin.

Tilanteen tasoittamiseksi Viro on päättänyt tarjota nyt kaikille maakunnille mahdollisuutta muuttaa joukkoliikenteensä ilmaiseksi valtion tuella.

Uudistus ei ole pakollinen, vaan kunta voi käyttää valtion tuen myös toisin, esimerkiksi bussinkuljettajien palkkojen nostamiseen tai matkalippujen hintojen madaltamiseen.

Osa maakunnista, kuten Põlvamaa, Saarenmaa, Võrumaa ja Läänemaa ovat jo ilmoittaneet aloittavansa ilmaisen joukkoliikenteen heinäkuun alusta alkaen. Lopuilta maakunnilta odotetaan päätöstä tällä viikolla.

Taustalla huoli maaseudun asukkaista

Ilmaisbussihankkeen käynnisti Viron liikenneministeri Kadri Simson. Hänen mukaansa ilmainen bussiliikenne toisi mukanaan monia hyötyjä.

Yksi positiivinen vaikutus olisi hänen mukaansa maaseudun elävöityminen. Simson uskoo, että ilmainen joukkoliikenne aktivoisi syrjäseuduilla asuvia työttömiä, joilla ei ole omaa autoa tai varaa joukkoliikenteen lippuihin, eikä siksi mahdollisuutta käydä töissä.

Kalleimmillaan Virossa joukkoliikenteen kuukausilippu maksaa nyt 72 euroa. Se on korkea hinta maassa, jonka mediaanipalkka on alle tuhat euroa kuussa.

Toimiva ja ilmainen joukkoliikenneyhteys maaseudulta lähimpään kaupunkiin voisi Simsonin mukaan mahdollistaa myös sen, ettei työntekijän tarvitsisi muuttaa kaupunkiin työn perässä.

Kuinka käy yksityisten liikenneyrittäjien?

Kaikki eivät ole kannattaneet Kadri Simsonin esitystä. Esimerkiksi Viron rautatieyhtiö Elron sekä useat yksityiset liikennöitsijät pelkäävät, että ilmainen joukkoliikenne tulee syömään heiltä lipputuloja.

Vaikka suurin osa ilmaiseksi kaavailluista yhteyksistä on alueellista liikennettä, maksuttomiksi saattaa muuttua myös joitakin linjoja, jotka kulkevat pitkiä matkoja kaupungista toiseen.

Hanketta on kritisoitu myös siitä, ettei siinä ole ymmärretty maakuntien todellisia ongelmia.

– Tallinnan ilmaisen joukkoliikenteen menestystarina ei ole mahdollinen missään muualla kuin kasvukeskuksissa, sanoi poliitikko Helir-Valdor Seeder Postimees-lehden haastattelussa tällä viikolla.

Seederin mukaan Viron maaseudun asukkaat eivät mieti sitä, paljonko bussilippu maksaa, vaan sitä, kulkeeko bussi ollenkaan vai ei.

– Moniin kyliin bussi kulkee kerran tai kaksi päivässä. Ei näissä paikoissa ihmisten liikkuvuutta paranneta sillä, että lipuista tulee ilmaisia, Seeder sanoi.

Ilmainen joukkoliikenne on hyvä brändi

Tallinnassa ilmainen joukkoliikenne on nykyään itsestäänselvyys. Pikaisen raitiovaunussa tehdyn kyselyn perusteella kukaan ei palaisi takaisin maksulliseen systeemiin.

– Ajaisin varmaankin enemmän autolla, jos julkisen liikenteen matkalipuista joutuisi maksamaan, sanoo Rain Tito.

– Olen hoitovapaalla oleva pienituloinen opiskelija. Nyt pääsen lapsen kanssa helposti ihmisten ilmoille. Jos raitiovaunuliput olisivat maksullisia, viettäisin varmaan enemmän aikaa kotona neljän seinän sisällä, kertoo Maria Ikbal.

Neljäsosa tallinnalaisista vastusti alunperin ideaa ilmaisesta joukkoliikenteestä, kertoo Allan Alaküla Tallinnan kaupungilta. Vastustajat pelkäsivät hänen mukaansa maksuttomuuden lisäävän levottomuutta, sotkua ja rikollisuutta julkisissa kulkuvälineissä. Uusimpien kyselytutkimusten mukaan maksutonta joukkoliikennettä kannattaa kuitenkin nyt yli 90 prosenttia tallinnalaisista.

– Uhkakuvat eivät ole toteutuneet, vaan busseissa ja raitiovaunuissa on entistä siistimpää ja turvallisempaa, Alaküla sanoo.

Ilmaisesta joukkoliikenteestä on ollut hänen mukaansa paljon hyötyä myös Tallinnan kansainväliselle brändille. Muualta maailmasta, kuten Ranskasta ja Saksasta, tullaan tämän tästä tutustumaan Tallinnan malliin.

Allan Alaküla toivoo, että mahdollisimman moni Viron maakunta päättäisi siirtyä ilmaisiin bussilinjoihin heinäkuussa. Hän uskoo, että koko maan joukkoliikenne voi tulevaisuudessa olla maksutonta.

– Olisi hienoa profiloitua maana, jossa on täysin ilmainen joukkoliikenne kaikille.

Punkit ovat täysissä voimissaan, ja luonnossa kirmaavat lemmikit ovat niille herkullisia kohteita. Punkit kantavat sisuksissaan viheliäisiä sairauksia, joista voi koitua eläimelle monenlaista vaivaa.

Katso alta eläinlääkäreiden vinkit, kuinka suojata lemmikit näiden kutsumattomien vieraiden varalta. Aihetta käsitteli taannoin myös Helsingin Sanomat.

Miten valita lemmikille mahdollisimman hyvä ja turvallinen suoja?

Tällä hetkellä apteekeissa on myynnissä tuotteita punkintorjuntaan paikallisvaleluliuoksista ja punkkipannoista aina punkkitabletteihin. Yliopistollisen eläinsairaalan lääkäri Okko Sukura suosittelee kääntymään asiassa eläinlääkärin puoleen, jos asia mietityttää.

– Kannattaa keskustella siitä, minkä tyyppinen lemmikki on kyseessä. Onko se koira vai kissa, ulkoileeko lemmikki ja kuinka aktiivinen se on. Hyvä on myös pohtia, minkälaisessa maastossa liikutaan ja mikä on altistuksen taso.

Sukura vinkkaa myös keskustelemaan apteekissa farmaseuttien kanssa ja perehtymään huolellisesti pakkausselosteisiin.

Mitä haittavaikutuksia punkkeja karkottavilla tuotteilla voi olla eläimelle?

Sukuran mukaan haittavaikutukseet riippuvat hyvin paljon käytettävästä aineesta ja eläimestä. Sellaisia voivat olla tuotteesta riippuen esimerkiksi kuolaaminen, oksentaminen, ripuli ja käytöshäiriöt.

– Haittavaikutukset on usein listattu harvinaisiksi tai hyvin harvinaisiksi, riippuu tuotteesta ja tutkimuksesta, Sukura painottaa.

Fimean eläinlääkärin Martti Nevalaisen mukaan kaikkien myyntiluvan saaneiden eläinlääkevalmisteiden turvallisuus on arvioitu niille asetettujen vaatimusten mukaisesti.

– Käytännössä kaikilla eläinlääkkeillä on mahdollisia haittoja.

Miten punkkikarkotteet toimivat?

Tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri Seppo Saari sanoi Ylen aamu-tv:ssä eilen tiistaina, että punkkikarkotteet toimivat kahdella tavalla: joko ne karkoittavat punkin ennen sen kiinnittymistä lemmikkiin, tai tappavat punkit ennen sairauden siirtymistä lemmikkiin.

Ja tärkeää on muistaa, että se mitä antaa koiralle, ei välttämättä sovi kissalle.

– Kissa on hieman ongelmallinen, sillä läheskään kaikki punkkilääkkeet eivät sovi sille.

Eläinlääkevalmisteissa, jotka on tarkoitettu ulkoloisten torjuntaan, on esimerkiksi pyretroidi- ja isoksatsoliiniryhmään kuuluvia vaikuttavia aineita.

Kun punkki iskee, kuinka nopeasti tauti tarttuu lemmikkiin?

Koirilla esiintyy Suomessa yleisesti kahta puutiaisvälitteistä sairautta, anaplasmoosia ja borrelioosia. Myös puutiaisaivokuume voi tarttua koiraan, mutta koiran sairastuminen on äärimmäisen harvinaista.

Kun punkki iskee kiinni lemmikkiin, ja tauti on tarttuakseen, ei se tapahdu ihan hetkessä. Yleensä punkin pitää olla lemmikissä kiinni useita tunteja. Tämän vuoksi olisi hyvä tehdä punkkisyynäys huolella joka ilta ja irrottaa mahdolliset punkit.

Saaren mukaan borrelia-bakteerilla menee 36–48 tuntia siirtyessä lemmikkiin. Hän on kuitenkin kuullut, että tutkijat ovat nähneet siirtymisen myös 17 tunnissa. Anaplasmalla menee punkista lemmikkiin siirtymisessä noin 12 tuntia. Puutiaisaivokuume voi siirtyä minuuteissa, mutta on äärimmäisen harvinaista, että koira sairastuisi siihen.

Ja vaikka tauti siirtyisi lemmikkiin, ei se välttämättä siihen Saaren mukaan välttämättä sairastu.

– Kissaan toki tarttuu punkkivälitteiset taudit, mutta kissa sairastuu niihin erittäin harvoin. Hyvin harvat koirat sairastuvat borrealiatartuntaa.

Suosittelevatko asiantuntijat punkin torjuntatuotteita?

Eläinlääkeyrityksen palveluksessa MSD Animal Healthissä työskentelevä Saari uskoo lääkevalmisteisiin sodassa punkkeja vastaan. Punkkisyyni toki kannattaa edelleen tehdä iltaisin, mutta aina pienimpiä punkkeja ei esimerkiksi näe.

– Ilman muuta punkkirikkailla alueilla sekä koiralle että kissalle kannattaa käyttää lääkkeellisiä valmisteita punkkitorjuntaan.

Okko Sukura on Saaren kanssa samoilla linjolla.

– Omilla koirilla on punkkikauden aikana käytössä tablettivalmiste.

Mitä ei kannata tehdä?

Julkisuudessa on aina ajoittain ihmisten kokemuksia siitä, kuinka koira on saanut oireita punkkien torjuntaan tarkoitetuista lääkeaineista. Tee-se-itse-torjunta-aineisiin tulee kuitenkin suhtautua varauksella. Asiantuntijan mukaan riskit voivat olla suuria, ja esimerkiksi valkosipulista voi olla haittaa koiralle.

Lue myös:

Eläinlääkäri hälventää punkkipelkoa: "Suurin osa koirista ei sairastu, vaikka punkki puree"

Koirien omistajat villiintyivät punkkitableteista

Nämä oireet paljastavat koiran borrelioosin – "pahimmillaan joudutaan lopettamaan"

Osa koirien omistajista luottaa vaihtoehtoiseen punkkien torjuntaan – asiantuntija varoittaa haitoista

Helsinki-Vantaan lentoaseman taksijärjestelyt muuttuvat heinäkuussa merkittävästi, kun uusi taksilaki astuu voimaan. Uudistuksen jälkeen lentoasemalta löytyy yhden taksikaistan sijasta neljä eri kaistaa ulostuloaulojen läheisyydestä.

Kolmelle kaistalle Finavia valitsee kullekin yhden taksiyhtiön kilpailutuksen kautta. Neljäs kaista puolestaan on varattu kaikille muille taksiliikennetoimijoille.

Finavia ilmoitti keväällä järjestämän kilpailutuksen tulokset taksiyrityksille eilen tiistaina. Yritysten mukaan kolmea kaistaa tulee heinäkuun jälkeen operoimaan Lähitaksi, Vantaan Taksi ja Kajon.

– Kyllähän se on aivan valtavan iso markkinarako. Tiedettiin, että meillä on mahdollisuus omaan kaistaan, mutta tiedettiin myös, että rinnalla on kovia kilpailijoita. Olemme tästä tuloksesta todella iloisia, sanoo Kajon markkinointijohtaja Jaana Ernrooth.

– Kyllä jännitti ja tämä oli positiivinen uutinen. Vähän odotin, että julkisuudessa paljon esiintyneet uudet yhtiöt olisivat voittaneet kilpailutuksen halvemmilla hinnoilla, mitä me pystytään tarjoamaan, toteaa puolestaan Vantaan Taksien toimitusjohtaja Esa Niinivaara.

Tiedossa noin 900 000 kyytiä vuodessa

Lentoasema on taksiyhtiöille merkittävä markkinapaikka, sillä vilkkaimpaan aikaa sieltä lähtee noin 300-400 taksikyytiä tunnissa. Oman kaistan saaminen terminaalien yhteyteen nähdään isoksi etuoikeudeksi.

– Kyllä näiden isoimpien matkustajavirtojen ääreen isot ja pienemmätkin toimijat pyrkivät. Se on Suomen suurin taksiasema ja sillä hyvä työllistävä vaikutus meidän takseille, sanoo Lähitaksin toimitusjohtaja Juha Pentikäinen.

Jokaisella kilpailutuksella valittavasta kolmesta palveluntarjoajasta on oltava käytössään noin 300 taksiautoa, jotka osallistuvat taksiliikenteen säännölliseen operointiin Helsinki-Vantaan lentoasemalta.

Riittävällä kalustolla Finavia haluaa varmistaa, että asemalla toimii häiriötön taksiliikenne kaikissa olosuhteissa sekä kaikkina vuorokauden aikoina.

– Meillä aloitettiin nyt entistä voimakkaampi rekrykampanja. Ihan varmasti tämä houkuttelee myös kuljettajia, kun tiedetään että lentokentällä on varmasti asiakkaista kyyditettävänä, sanoo Ernrooth.

Taksiyhtiöissä alkaa kiivas brändäys

Vantaan takseille uudistus tietää tulojen tippumista, sillä se on tähän asti hallinnut Helsinki-Vantaan taksilliikennettä. Jos asiakkaat jakautuvat kaistojen kesken tasan, noin 25-30 prosenttia lentoaseman taksiliikenteestä olisi jatkossa Vantaan Taksin hoidossa.

– Onhan se melkoinen muutos, koska se aikaisemmin oli lähes 90 prosenttia. Lentoaseman taksiliikenne on muodostanut vantaalaisten taksien liikevaihdosta viime vuosina noin puolet, sanoo Esa Niinivaara.

Nähtäväksi jää, miten asiakkaat tulevat jatkossa valitsemaan taksin neljän kaistan vaihtoehdoista. Kaikilla taksiyhtiöillä alkaakin nyt kova brändäys, millä yhtiöt pyrkivät erottumaan toisistaan.

– Toivottavasti pian aloitetaan Finavian kanssa neuvottelut siitä, miten kustakin palvelun tarjoajoasta informoidaan matkustajia. Toivotaan, että se informatiikka on niin selkeätä, että asiakkaalla on helppo tehdä valintoja. Aika näyttää, miten tämä neljän kaistan järjestelmä tulee toimimaan, toteaa Pentikäinen.

Finavia ei kommentoinut kilpailutusta Ylelle, koska päätöksestä on vielä 14 päivän valitusaika.

Juttuun lisätty 23.5. klo 14:13 Lähitaksin, Vantaan Taksin toimitusjohtajien sekä Kajonin markkinointijohtajan kommentit.

Ympäristöjärjestö WWF suosittaa, että kuluttajat lopettaisivat Itämerellä pyydetyn turskan syömisen toistaiseksi kokonaan.

Turskakannat ovat romahtaneet ja niiden elvyttäminen vaatii pikaisia ja voimakkaita toimia, WWF sanoo. Järjestö on päivittänyt Kalaoppaansa, jossa annetaan ohjeita eri kalalajien vastuulliseen kuluttamiseen.

– Itämeren turskakantojen tila on todella huolestuttava. Saaliit ovat käytännössä romahtaneet, ja erityisesti Itämeren pääaltaalta pyydetty ns. itäinen turska on pienikokoista ja huonokuntoista”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska.

Turska kärsii etenkin Itämeren vesialueen heikosta kunnosta ja ylikalastuksesta. WWF vaatii, että turskalle asetettaisiin pyyntikiintiöt, jotka laskisivat pyyntimäärät kestävälle tasolle.

– Helpoin ja nopein tapa auttaa turskakantoja olisi ylikalastuksen lopettaminen. Saaliskiintiöt on poliittisella päätöksellä nostettu toistuvasti tieteellisiä suosituksia suuremmaksi”, Ovaska kertoo.

WWF:n Kalaoppaassa Itämeren turska on ns. "punaisella listalla".

Turskanpyynti keskittyy Itämerellä eteläisille vesille. Suomen vesillä turskaa ei juuri ole.

Ankerias kuolemassa sukupuuttoon

WWF on erittäin huolissaan ankeriaan tilasta Euroopassa. Ankeriaskannat ovat romahtaneet ja ovat vain muutamia prosentteja 1970-luvun tasoasta.

EU:n kalastusministerit estivät viime vuonna ankeriaan suojelemiseksi tehdyn esityksen.

– Ankerias on maailmanlaajuisesti äärimmäisen uhanalainen ja todellisessa vaarassa hävitä vesistämme. Se, ettei ankeriaan kalastusta rajoiteta edes lopullisen sukupuuton uhan edessä, on järjenvastaista – kun ankerias kuolee sukupuuttoon, loppuu varmasti myös sen syöminen, WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska sanoo.

Suomalaiset ovat yleensä vastuullisia ja valistuneita kuluttajia kala-asioissa. WWF varoittaa, että ankeriasta voi olla tarjolla esimerkiksi japanilaisissa ravintoloissa nimellä "unagi". Tämä ruokalaji on syytä jättää ostamatta.

Positiivisena uutisena WWF toteaa silakan haitta-ainemäärien pientyneen edelleen. WWF suosittelee ihmisille silakan syöntiä. Tällä hetkellä suurin osa silakkasaaliista menee turkiseläinten ja kalankasvatuksen rehuksi.

23.5. klo 14.30 Uutista täsmennetty: WWF ei vaadi kalastuksen lopettamista kokonaan, vaan vain kiintiöiden asettamista. Kuluttajille WWF suosittelee turskansyönnin lopettamista, kunnes kiintiöt ovat olemassa ja turskakanta elpynyt.

Noin 600 neliön luhtitalo kärsi pahoja vaurioita öisessä tulipalossa Jyväskylän Rasinrinteellä.

Kaksikerroksisessa talossa oli yhteensä 12 asuntoa, joista evakuoitiin 12 asukasta. Tämän hetkisten tietojen mukaan kukaan ei loukkaantunut tulipalossa.

– Monet asukkaista ovat jo hakeutuneet sukulaisten luokse majoittumaan. Sosiaalipäivystyss järjestää tilapäismajoitusta heille, joilla ei ole ketään, jonka luokse mennä, kertoo Keski-Suomen pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Arto Ahlroos.

Myös Kriisikeskus Mobilen työntekijöitä on hälytetty auttamaan evakuoituja asukkaita.

Kaksi asuntoa tuhoutui täysin

Palo lähti liikkeelle luhtitalon päätyasunnosta ja levisi viereiseen asuntoon. Tuli levisi myös kattorakenteita pitkin koko talon pituudelle.

Keski-Suomen pelastuslaitos sai hälytyksen suuresta rakennuspalosta aamuyöllä kolmen aikaan. Sammuttamassa oli yhteensä noin 15 pelastuslaitoksen yksikköä. Aamu viiden aikaan kohteessa oli käynnissä kattorakenteiden jälkisammutus ja -raivaus.

Tulipalon syttymissyystä ei ole vielä tietoa.

– Asunto, josta palo alkoi, on niin pahoin vaurioitunut, että tässä vaiheessa on mahdoton sanoa mitään. Poliisin palotutkinta rupeaa selvittämään syytä kun rakenteet jäähtyvät ja työn tekeminen on turvallista, Ahlroos kertoo.

Päijät-Hämeen käräjäoikeuden edusta eristettiin tänä aamuna Lahdessa pommiuhkauksen vuoksi. Päijät-Hämeen käräjäoikeudesta ilmoitettiin kahdeksan jälkeen aamulla, että virastosähköpostiin oli tullut yöllä uhkaus.

Käräjäoikeuden laamannin mukaan kyse oli pommiuhkauksesta.

– Viestissä uhattiin, että jossakin autossa on pommi, kertoo laamanni Jukka Heikkilä.

Poliisi rajoitti liikkumista käräjäoikeuden alueella, jotta kukaan ei joutuisi vaaraan. Poliisi meni sisään yhteen parkissa olevista autoista.

Käräjäoikeuden istunnot eivät olleet vielä alkaneet, joten paikalla liikkui vain vähän ihmisiä. Ketään ei jouduttu evakuoimaan tiloista.

Viranomaiset poistuivat paikalta puoli yhdentoista aikaan aamupäivällä.

– Mitään ei löytynyt. Teimme tiettyä riskikartoitusta siitä, miten miten pitkään on syytä jatkaa, kertoo komisario Rauno Piispa.

Oikeus harvoin uhkauksen kohteena

Seuraavaksi tutkitaan, kuka sähköpostin lähetti. Poliisi ei ota kantaa siihen, liittyikö uhkaus jotenkin käräjäoikeudessa käsiteltäviin asioihin.

– Tietysti meilläkin on lähtökohtana se, että ensimmäiseksi selvitetään, keitä henkilöitä siellä on ja kenen asioita on käsittelyssä, mutta se on vain yksi selvittelylinja, sanoo komisario Piispa.

Laamanni Jukka Heikkilän mukaan vastaavat uhkatilanteet ovat äärimmäisen harvinaisia.

Juttua on täydennetty 23.5.2018 klo 11:48 komisario Rauno Piispan ja laamanni Jukka Heikkilän kommenteilla.

Päivi Koskinen on parhaillaan työskentelemässä uuden projektin parissa Singaporessa, josta käsin hän vastaa Ylen kysymyksiin. Koskinen nousi tänään tiistaina keskustelujen keskipisteeseen, koska hän on ujuttanut Sauli Niinistön tuoreeseen muotokuvaan yllättävän detaljin, eli palasen afganistanilaisen turvapaikanhakijan Sadiq Bahroozin kasvoja.

Koskinen tutustui Bahrooziin vuosi sitten.

– Järkytyin huomattuani, kuinka paljon vihapuhetta turvapaikanhakijat joutuivat kohtaamaan Suomessa ja kuinka nöyränä esimerkiksi Sadiq tämän vihamielisyyden on kohdannut.

Bahrooz työskentelee tällä hetkellä Sellon kirjastossa. Hän oli myös organisoimassa turvapaikanhakijoiden mielenosoituksia keväällä 2017 Rautatientorilla Helsingissä. Lisäksi Bahrooz on järjestänyt Sellon ja Espoon kaupungin kanssa tilaisuuksia, joissa Afganistanin Ruotsin-suurlähettiläs on saapunut Tukholmasta Suomeen, jotta Suomessa olevat turvapaikanhakijat ovat voineet hakea itselleen entisen kotimaansa passia.

– Minut Sadiq pyysi paikalle kuvaamaan ilmaiseksi passikuvia. Toki osallistuin mielelläni voidakseni tehdä jotakin konkreettista turvapaikanhakijoiden hyväksi. Tapasin kuvauspäivien aikana todella miellyttäviä turvapaikanhakijoita ja perheitä, Päivi Koskinen muistelee.

Viittaus Vuorisaarnaan

Kun Koskinen kuvasi kesällä 2017 osapalaa Niinistön muotokuvaa varten, Sadiq Bahrooz ei vielä tiennyt, saako hän jäädä Suomeen. Bahrooz oli saanut kaksi kielteistä turvapaikkapäätöstä ja oli menossa kolmanteen haastatteluun, joka oli viimeinen mahdollisuus valittaa päätöksestä.

– Sadiqilla oli kuitenkin jo työ- ja opiskelupaikat Suomessa. Hän oli opetellut kielen ja teki palkatonta työtä yhteisen hyvän puolesta, enemmän kuin moni meistä suomalaisista. Se kouraisi sydäntäni, koska en voinut tehdä mitään auttaakseni häntä. Samaan aikaan minua pyydettiin tekemään osateos Niinistön muotokuvaan. Sain sattumalta osakseni poskipalan, joka tietysti muistuttaa toisen posken kääntämisestä Vuorisaarnassa.

Niinistön muotokuvamosaiikista tehtiin yksi versio jo vuonna 2012. Alkuperäisen teoksen tarkoituksena oli vedota Lahden taideinstituutin säilyttämisen ja taiteen monimuotoisuuden puolesta. Siinä epäonnistuttiin, koska taidekoulu lakkautettiin.

Presidentti Niinistä tahtoi toteuttaa virallisen muotokuvan samalla tekniikalla, mutta tällä kertaa sadan taiteilijan voimin, satavuotisen Suomen kunniaksi.

– Itse halusin muistuttaa presidenttiä siitä, että hänen kansallisena esikuvana tulisi toimia monikulttuurisemman ja suvaitsevaisemman Suomen puolesta, Koskinen sanoo.

Viesti presidentille

Koskinen kertoi osateoksen taustoista tuottajille vasta presidentin virallisen muotokuvan julkaisun jälkeen.

– Varmasti monella muullakin osateoksella on harkittu viesti, joka selviäisi lähestymällä taiteilijoita. Valitettavasti Niinistöllä itsellään ei ole ollut aikaa tavata taiteilijoita ja tutustua muotokuvan taustoihin, joten se on valitettavasti jäänyt pinnallisemmaksi teokseksi.

Koskisen mukaan Bahrooz itse oli otettu, kun häntä pyydettiin muotokuvaan malliksi.

– Sadiq toivoisi presidentti Niinistön puhuvan ylpeänä siitä, että muotokuvassa on mukana juuri turvapaikanhakija. Ja että kyseinen turvapaikanhakija haluaa tuntea Suomen kodikseen. Presidentin muotokuva on historiallinen teos ja turvapaikanhakijat ovat ehdottomasti olleet näkyvä osa viime vuosien tapahtumia, Koskinen toteaa.

Tähän mennessä Koskinen on saanut asiasta positiivista palautetta. Hän toivoo, että Sadiq Bahroozin poski presidentti Niinistön muotokuvassa herättäisi keskustelua turvapaikanhakijoiden asemasta.

– Toivoisin, että me suomalaiset näkisimme turvapaikanhakijat mahdollisuutena, ei uhkana. He ovat jo täällä, rakentamassa tulevaisuuden Suomea kanssamme. Turvapaikanhakijoilla on oikeus unelmiinsa siinä missä meilläkin ja paljon potentiaalista osaamista annettavanaan, Koskinen toteaa.

Muotokuvaan piilotetusta turvapaikanhakijasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Katso myös: Exodus: Matkamme Eurooppaan – Sadiq: "Suomi, unelmien maa?"

– Pelkästään se, mitä hän osaa viestiä silmillään.

– Se on huikeaa.

Hollywood-tähdet Woody Harrelson ja Thandie Newton kiitelevät kanssanäyttelijänsä, suomalaisen Joonas Suotamon roolisuoritusta uudessa Tähtien sota -sarjaan kuuluvassa Solo: A Star Wars Story -elokuvassa.

Suotamo esittää Han Solon taustatarinaan keskittyvässä elokuvassa Solon kumppania Chewbaccaa.

Vaikeuksissa olleen tuotannon pelastajaksi palkattiin kesken kaiken Hollywoodin duunarina tunnettu ohjaajaveteraani Ron Howard. Ohjaaja itse kertoo olevansa erityisen ylpeä muutamasta tuomastaan lisäyksestä. Niihin kuuluu muun muassa Chewbaccan roolin korostaminen.

– Rakastan Chewbaccaa. Vaadin häntä lisää ja lisää. Mielestäni Joonas tekee roolin fantastisesti, Howard sanoi

Chewbacca on ollut mukana sarjan alusta alkaen. Suotamon mukaan hahmon pitkä historia on vaikuttanut hänen esitykseensä, mutta paine ei tullut tuotannon suunnasta vaan hänestä itsestään.

– Kyllä mä alusta asti oon saanut tehdä omaa juttuani silloin kun mä oon ollut puvussa. Mä oon itse halunnut esittää sen niin – vähän itseni turmioksi, koska kukaan ei tiedä, että mä esitän tätä roolia, koska mä oon tehnyt sen uskollisena sille millainen Chewbacca oli alkuperäisissä Star Wars -elokuvissa. Siks et mä oon fani ja mä haluan, että CB pysyy sinä mahtavana hahmona mikä se on.

Apuja on tullut myös roolin alkuperäiseltä haltijalta, Peter Mayhewlta, joka on nyt 74-vuotias.

– Kun tapasin hänet niin pystyin todella syventämään mun tietämystä tästä hahmosta ja lopulta luulen, että se auttoi tosi paljon varsinkin tähän elokuvaan, että Chewbacca on saanut kaiken mahdollisen tiedon, Suotamo kertoo.

Wookie-lajiin kuuluva Chewbacca vanhenee eri tahtiin kuin moni muu sarjan hahmo. Wookiet elävät useamman sata vuotta. Kokovartalopuvussa ja naamarissa esitettävällä hahmolla voikin olla kysyntää niin pitkään, kuin Tähtien sota -sarjaa jatketaan.

– Siisteintä on, että hän voi tässä roolissa hyvinkin tehdä samaa työtä seuraavat neljäkymmentä vuotta, sanoo Woody Harrelson.

– Kysyntää tulee varmasti olemaan, Thandie Newton komppaa.

Turun hovioikeudessa alkaa keskiviikkoaamuna Sastamalassa sattuneen mopoautokolarin oikeuskäsittely. Pääkäsittelylle on varattu kaksi päivää.

Viime vuoden helmikuussa nokialaismies törmäsi tahallaan vastaantulleeseen mopoautoon. Mopoautossa olleet 17-vuotiaat tyttö ja poika kuolivat onnettomuudessa. Törmäys sattui valtatie 12:lla Nokian ja Sastamalan rajalla.

Lokakuussa Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi törmäyksen aiheuttaneen Kari Saaren 12 vuodeksi vankeuteen. Tuomio tuli kahdesta taposta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja törkeästä rattijuopumuksesta.

Käräjäoikeuden mukaan asiassa ei tullut esille mitään sellaista, mikä tulisi ottaa huomioon syyllisyyttä vähentävänä tekijänä tai joka tulisi ottaa huomioon rangaistusta lieventävänä seikkana. Ennen tuomiota syytetyn mielentila tutkittiin, mutta hänet todettiin syyntakeiseksi.

Saari on tunnustanut halunneensa tehdä itsemurhan ja tässä tarkoituksessa ohjanneensa tahallaan tila-autonsa päin vastaantulijaa. Oikeudessa hän kiisti tapot, mutta myönsi törkeät kuolemantuottamukset. Hän vetosi siihen, että ei ollut tajunnut vastaantulevan ajoneuvon olevan mopoauto.

Saari valitti tuomiostaan hovioikeuteen. Tänään alkavalle oikeuskäsittelylle on varattu kaksi päivää.

Pysäköintitalo Finnpark ostaa VR:ltä Tampereen rautatieaseman lähellä olevan kiinteistön tontin, kiinteistön toimistotilat ja pysäköintialueen. Kaupan arvo on 12 miljoonaa euroa.

VR myy kiinteistön maapohjan sekä noin 1 800 neliömetrin verran toimitilaa, väestönsuojatilat sekä noin 200 pysäköintipaikan pysäköintialueen. Kiinteistön osoite on Rautatienkatu 27. Finnparkilla oli jo ennestään omistuksessa osa kiinteistön liiketiloista ja autopaikkoja.

Tampereen rautatieasema ja sen edessä oleva liikennealue jäävät edelleen VR Groupin omistukseen, kiinteistöjohtaja Ari Mäkinen kertoo. Terveystalo Oy jatkaa tiloissa edelleen päävuokralaisena.

Tontin ja rakennuksen oleminen yhdellä omistajalla helpottaa asemakeskus-hankkeen toteuttamista.

Tampereen kaupunki, VR Group, Liikennevirasto ja Senaatti-kiinteistöt järjestivät Tampereen asemakeskuksesta suunnittelukilpailun vuonna 2014. Tämän jälkeen kilpailun voittanutta suunnitelmaa on edelleen kehitetty ja vuonna 2016 alueella käynnistettiin asemakaavoitus.

Tämän vuoden aikana alueelle laaditaan yleissuunnitelma. Uusi asemakaava on tarkoitus käsitellä vuoden 2019 aikana.

Naisten käyttämä perheväkivalta on Suomessa yhä tabu. Siihen voidaan kuitenkin puuttua tehokkaasti, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Terveystieteiden maisterin Pia Keiskin väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopistossa ensi viikolla. Keiskin mukaan naisten perheväkivaltakäyttäytyminen on heikosti tunnistettu ja tunnustettu ilmiö.

– Rikostilastojen valossa miehet käyttävät lievää parisuhdeväkivaltaa enemmän kuin naiset, mutta vakavaa parisuhdeväkivaltaa käyttävät miehet ja naiset melkein yhtä paljon. Lapsia kohtaan perheväkivaltaa käyttävät äidit enemmän kuin isät, Keiski sanoo.

Väitöskirjan tutkimukseen osallistui yli 130 naista. Tutkimuksessa selvitettiin naisten perheväkivaltaan liittyviä kokemuksia. Naiset tapasivat toisiaan kerran viikossa 15 viikon ajan ja työstivät tunteitaan. Tämä auttoi monia.

Lapsia ja puolisoa kohtaan

Tutkimukseen osallistuneet naiset olivat käyttäneet väkivaltaa suunnilleen yhtä paljon lapsia ja puolisoa kohtaan. Osa kohdisti väkivallan kumpaankin.

– Pitää myös muistaa, että vanhempien välinen väkivalta on väkivaltaa lasta kohtaan, vaikka se ei suoraan lapseen kohdistuisikaan, Keiski lisää.

Osa naisista käyttää sekä fyysistä että verbaalista ja emotionaalista väkivaltaa. Jälkimmäisen hoitaminen kestää Keiskin mukaan usein pidempään.

Emotionaalisen väkivallan seurauksia voi olla tutkijan mukaan vaikea tunnistaa, koska väkivallasta ei jää näkyviä jälkiä ja seuraukset tulevat usein näkyviin viiveellä.

– Ne voivat olla esimerkiksi ahdistuneisuutta, masennusta tai tunteiden tunnistamisen vaikeutta. Perheväkivallasta käytetään usein myös laajempaa käsitettä kaltoinkohtelu, joka pitää sisällään myös laiminlyönnin. Laiminlyönti tarkoittaa lapsen ikäkauden mukaisiin tarpeisiin vastaamattomuutta, Keiski sanoo.

Vähän apua tarjolla

Suuri osa perheväkivaltaa käyttäneistä on kokenut lapsuudessaan kaltoinkohtelua ja parisuhteessa väkivaltaa.

Perheväkivaltaa käyttäneille naisille on vielä vähän apua tarjolla. Väitöskirjan esittelemässä interventiossa naiset tapasivat toisiaan kahdeksan hengen ryhmissä. Ammattilainen ohjasi ryhmiä, mutta vertaistuki oli tärkeää.

Väitöskirjan mukaan naiset hyötyivät interventiosta ja tulokset olivat pysyviä. Naiset oppivat ymmärtämään, etteivät ole ainoita väkivaltaa käyttäviä naisia. Tämä helpotti häpeän tunnetta.

Monilla perheväkivaltaa käyttävillä naisilla oli ongelmana pelko kohdata vaikeita tunteita, kuten vihaa ja surua. Myös tunteiden tunnistamattomuus oli ongelmana.

Avun kautta naisten itsetuntemus lisääntyi, ja he uskalsivat tuntea vaikeitakin tunteita aiempaa enemmän.