Sergei ja Julija Skripalia hoitaneet lääkärit ja sairaanhoitajat ovat kertoneet BBC:lle, miten entisen agentin ja tämän tyttären hoito eteni ja millaisia huolia poikkeuksellinen tapaus aiheutti sairaalassa.
Aivan ensimmäinen teoria oli, että kyse olisi opioidien yliannostuksesta. Mutta kun poliisille selvisi, että toinen potilaista on entinen agentti, alettiin epäillä hyökkäystä.
– Kun ensi kerran kuulimme, että kyse on hermomyrkystä, odotimme, että he eivät selviäisi, lääkäri Stephen Jukes sanoi.
Jukes kuvasi, että he hoitivat Skripaleita niin hyvin kuin pystyivät, mutta kaikki käytettävissä olevat tiedot viittasivat siihen, että potilaita ei voitaisi pelastaa.
Sairaalassa oltiin ensimmäisenä yönä myös huolissaan siitä, onko henkilökunta altistunut vaaralliselle aineelle. Skripaleita hoitaneet henkilöt eivät olleet aluksi käyttäneet mitään tavallisesta poikkeavia suojavarusteita.
BBC:n mukaan sairaalahenkilökunnan haastatteluissa korostuvat muutamat avainasiat: Skripalien nopea pääsy tehohoitoon, syvä nukutus, jolla pyrittiin rajaamaan mahdollisia aivovaurioita, sekä läheisestä Porton Downin tutkimuskeskuksesta saadut neuvot ja sieltä ehdotetut kokeet ja hoidot.
Lääkäri Jukes kuvailee Skripalien vauhdikasta paranemista kuitenkin mukavaksi yllätykseksi, jota hän ei täysin osaa selittää.
Julija Skripal pääsi pois sairaalasta 9. huhtikuuta. Sergei Skripalin kotiuttamisesta ilmoitettiin 18. toukokuuta.
Nuori nainen kuoli Tampereella elokuun loppupuolella vuonna 2016 oltuaan leikkauksessa Dextra Koskisairaalassa Tampereella. Syyttäjä nosti syytteet anestesialääkäriä vastaan kuolemantuottamuksesta muun muassa, koska tämä ei käyttänyt suojusta puudutusta annettaessa.
Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi tiistaina syytteen kuolemantuottamuksesta.
Oikeuden mukaan lääkäri toimi huolimattomasti, kun hän jätti käyttämättä suu-nenäsuojusta. Oikeuden mukaan ei voida kuitenkaan varmuudella sanoa, että lääkärin suu-nenäsuojuksen käyttö olisi estänyt nuoren naisen kuoleman. Tästä syystä syyte hylättiin.
Oikeus hylkäsi myös esitetyt vahingonkorvausvaatimukset.
Potilas kotiutettiin vajaat kaksi vuotta sitten polvileikkauksen jälkeen, mutta yöllä hänelle tuli kovaa päänsärkyä ja sekavuutta. Tämän takia hänet vietiin Tampereen yliopistolliseen sairaalaan Taysiin. Siellä hänellä todettiin Streptococcus salivarius -bakteerin aiheuttama aivokalvontulehdus ja aivopaineen nousu.
Streptococcus salivarius -bakteeri on tavallinen suun bakteeri, joka on yleisimpiä taudinaiheuttajia aivokalvontulehduksissa. Tehohoidosta huolimatta nainen menehtyi sairaalassa.
Ei käyttänyt suojusta
Polven nivelkalvopoimun poistoleikkaus tehtiin selkäydinpuudutuksessa.
Syyttäjän mukaan anestesialääkäri oli leikkauksessa ainut henkilö, joka ei ollut käyttänyt suu- ja nenäsuojusta.
Yle kertoi aiemmin, että lääkärille oli aiemmin sanottu hengityssuojuksen puuttumisesta, mutta syyttäjän mukaan itse leikkaustilanteessa tähän ei puututtu.
Anestesialääkäri myönsi suojuksen puuttumisen. Hän kuitenkin kiisti, että hän olisi laiminlyönyt riittävästä hygieniasta huolehtimisen.
Syyttäjä syytti lääkäriä myös siitä, että hän avasi syytteen mukaan puuduteampullin valmiiksi ennen steriilien hansikkaiden pukemista. Lisäksi hän oli syytteen mukaan ottanut lisää puuduteainetta aiemmin avatusta ampullista.
Näyttö ei riittänyt
Valvira antoi lausunnon, jonka mukaan lääkäri toimi näissä kohdissa epäasianmukaisesti. Valviran lausunnon mukaan "on jokseenkin todennäköistä, että nainen ei olisi saanut aivokalvontulehdusta, jos selkäydinpuudutusta annettaessa olisi käytetty suositusten mukaisesti suu-nenäsuojusta. Varmuudella ei kuitenkaan voida todeta, että laiminlyötyjen varotoimenpiteiden käyttö olisi estänyt aivokalvontulehduksen kehittymisen".
Valviran mukaan ei voida todeta, että tulehduksen aiheuttanut bakteeri olisi ollut peräisin jonkun toimenpiteeseen osallistuneen suusta.
Käräjäoikeuden mukaan "jokseenkin todennäköinen" ei riitä näytöksi.
– Käytännössä kyse olisi siitä, ettei lisänäyttöä juurikaan tarvittaisi syyksilukevan tuomion saavuttamiseksi. Käräjäoikeuden käsitys kuitenkin on, ettei sellaista lisänäyttöä ole, oikeus toteaa.
Erilaisia ohjeita
Lääkäri vetosi myös siihen, että suojuksen käyttökään ei ole steriiliä. Hänen mukaansa suojan oltua suun ja nenän edessä jonkin aikaa, sen mikrobeja estävä vaikutus vähenee, kun suoja kostuu hengityksen takia. Tätä väitettä ei oikeuden mukaan osoitettu vääräksi.
Oikeus käsitteli myös Koskisairaalan ja Koskiklinikan ohjeita, jotka lääkärin mukaan olivat osin erilaisia. Koskisairaalan ohjeiden mukaan suojusta suositeltiin käytettäväksi lähinnä roiskesuojana, lääkäri vetosi.
Koskiklinikan ohjeiden mukaan taas suojainten käyttö kuuluu tavanomaisiin varotoimiin.
Oikeuden mukaan lääkärin on tullut noudattaa yleisesti hyväksyttyjä menettelytapoja.
Koskiklinikka kuuluu nykyään Pihlajalinnaan. Koskisairaala on osa Koskiklinikkaa. Lääkäri ei ole enää Pihlajalinnan mukaan siellä töissä.
PIhlajalinnan liiketoimintajohtaja, lääketieteen tohtori Teija Kulmala sanoo, että toimintatavat kerrattiin henkilökunnan kanssa heti tapahtuneen jälkeen.
– Meidän näkemyksemme ja linjamme on ilman muuta edelleen ja tästä eteenpäinkin se, että maskia käytetään tämän tyyppisissä toimenpiteissä. Maskin käyttö kuuluu perusammattitaitoon, ja sen käyttö on ohjeidemme ja yleisen käytännön mukaista. On erittäin tärkeää, että jokainen puuttuu asiaan, jos näkee, että toiminta ei vastaa ohjeistuksia ja käytäntöjä, Kulmala sanoo.
– Toimintamme tarkastettiin välittömästi tapahtuman jälkeen, ja käytäntömme ja ohjeistuksemme todettiin parhaiden käytäntöjen mukaisiksi. Olemme tehneet kaiken mahdollisen selvittääksemme tapahtunutta yhdessä Valviran kanssa, ja pyrimme aina tekemään kaiken voitavan tinkimättömästi potilasturvallisuuden varmistamiseksi, Pihlajalinnan johtaja sanoo yhtiön virallisessa kommentissa.
Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen tuotantokausia on ollut jo toistakymmentä, ainakin yhden laskutavan mukaan. Ohjaajat ja näyttelijät ovat vaihtuneet monesti.
Aikaa on kulunut yli kymmenen vuotta ja hallitukset ovat seuranneet toisiaan. Kun jotakin on tahkottu vuodesta toiseen, voi ymmärtää ajatuksen, että kyllä tämä nyt olisi jo pakko saada.
Sekä poliitikot että virkamiehet ovat pitäneet yllä ajatusta,että korjataan myöhemmin. Rakenteiden korjaaminen voi olla kuitenkin vaikeaa ja hidasta jälkeenpäin, vaikka yksittäisiä asioita voitaisiinkin korjata. Tästä ovat varoittaneet esimerkiksi taloustieteen professorit ja professori Jussi Huttunen. Hän sanoo, että järjestelmän perusongelmia, kuten sosiaalipalvelujen pirstoutumista tai sote-keskusten korvausjärjestelmää, on erittäin vaikea korjata jälkeenpäin.
Suurta uudistusta tehtäessä on selvää, että kaikki ei voi olla valmiiksi mietittyä ja testattua. Jokin määrä epävarmuutta ja keskeneräisyyttä pitää hyväksyä, ja korjauksia on tehtävä jälkikäteen.
Mutta nyt uudistuksen korjaamisessa taitaa olla kyse jostain muusta kuin vain pienestä pintaremontista.
Mikäli sote-uudistus kaatuisi, varmaa on, että palvelujärjestelmä ei romahda.
Mitä sitten voi olettaa tapahtuvan, jos sote kaatuisi? Ulkoistuksia varmaan tulee jonkin verran lisää, riippuen siitä, minkälaiselta tulevaisuus kuntien silmissä näyttää: minkälaista mallia nykyinen tai uusi hallitus alkaa rakentaa.
Hyvä on kuitenkin pitää mielessä, että alkuvuoden 2017 tilanne terveysasemien ulkoistusten suhteen oli Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan se, että väestöstä 6,8 prosenttia on ulkoistettujen terveysasemapalvelujen piirissä.
Kokonaisulkoistusten piirissä on taas 2 prosenttia väestöstä. Manner-Suomessa on 150 järjestämisvastuussa olevaa kuntaa tai yhteistoiminta-aluetta, joista 13 on ulkoistanut terveysasemapalvelut kokonaan ja 14 osittain.
Jo seitsemässä maakunnassa edetään paraikaa rakentamalla koko alueen kattavaa kuntayhtymämallia. Valmistelutyö on monissa muissakin pitkällä, joten maakunnallisia kuntayhtymiä voi olettaa syntyvän lisää. Samoin suurempia alueita, vaikkei koko maakuntaa kattavaa sotea syntyisikään.
Niiden kuntien asema voi olla kiinnostava, jotka ovat jo nyt myyneet pois sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjään. Toimisivatko ne sitten vuokralaisina entisissä omissa tiloissaan?
Jos sote kaatuisi, politiikan ja poliitikkojen uskottavuus saa kyllä kolauksen. Ihan syystäkin. Sote-taival ei ole kunniaksi millekään puolueelle sen enempää kuin poliittiselle järjestelmälle. Kaikilla on ollut sormensa tässä pelissä.
Toimittajana en ole ikinä nähnyt tällaista prosessia. Toivottavasti toista ei tule.
Poliitikoilla on peiliin katsomisen paikka. Vuosien valmistelun aikana toistuvasti merkittävät asiantuntija-arviot on sivuutettu. Päätöksiä on tehty ilman kunnollista virkavalmistelua.
Näin tapahtui esimerkiksi vuoden 2015 marraskuun hallituskriisin yhteydessä, jolloin valinnanvapaus otettiin sote-uudistukseen mukaan hallitusohjelmasta poikkeavalla tavalla. Uusia valinnanvapauslinjauksia ei edeltänyt kunnollinen virkavalmistelu.
Sama toistui keväällä 2016, kun päätettiin yhtiöittämispakosta. Sen perustuslakivaliokunta tyrmäsi kesällä 2017. Ilman kunnollista virkavalmistelua poliitikot päättivät myös syksyllä 2017 pakollisista asiakasseteleistä. Niistäkin jouduttiin luopumaan joulukuussa 2017.
Mikäli sote-uudistus kaatuisi, varmaa on, että palvelujärjestelmä ei romahda. Selvää kuitenkin on, että uudistusta tarvitaan.
“Yksinkertaisin ja paras tapa toteuttaa sote-uudistus olisi muuttaa 20 sairaanhoitopiiriä sosiaali- ja terveyspiireiksi, jotka huolehtivat erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista. Uusimaa pitäisi jakaa useammaksi alueeksi.”
Huttusen mukaan HUS pitäisi kuitenkin säilyttää yhtenä kokonaisuutena. Alueiden lukumäärä pitäisi olla mahdollisimman pieni.
Professori Huttusen malli olisi hyvin lähellä nykyistä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriä eli Eksotea. Yrityksiltä palveluja hankitaan ostopalveluna, jolloin kokonaisuus on tiukasti sosiaali- ja terveyspiirin hallinnassa toisin kuin eduskunnassa nyt olevassa mallissa.
Tehtaan piiput piirtyvät korkeina sinistä taivasta vasten. Savua ei niistä nouse. Eikä ole vuosiin noussutkaan.
Myllykosken paperitehtaan koneet sammuivat joulukuussa 2011. Viimeinen paperirulla löi valmistuttuaan niitin tehtaan 105-vuotiselle tuotantohistorialle. Siitä lähtien metsäyhtiö UPM on yrittänyt löytää ratkaisua tilojen jatkokäytölle.
Huhtikuussa tehtaan tulevaisuus sai suunnan, kun kiinteistökehitysprojekteihin erikoistunut Redeve Oy osti tehtaan.
Nyt alue yritetään palauttaa entiseen loistoonsa.
Redeven hallituksen puheenjohtaja Jari Lahtinen mittailee punatiilistä piippua katseellaan. Kasvoille leviää tyytyväinen hymy.
– Piippu herättää minussa joka kerta positiivisen tunteen, kun tulen tänne. Se näkyy jo kaukaa tänne tullessa. Työmaamerkki.
Jari Lahtinen näkee tehdasalueen tulevaisuuden valoisana.Juulia Tillaeus / Yle
Lorun loppu
Ensimmäinen paperikone hyrähti käyntiin Myllykoskella vuonna 1906, kun Björnbergin suku ryhtyi laajentamaan 1800-luvun lopulla aloitettua voimalaitos- ja sahatoimintaa. 1910-luvulla sukuyhtiö alkoi keskittyä paperin tuotantoon.
Paperitehdas työllisti kultavuosinaan jopa 1 500 työntekijää, ja sen ympärille kasvoi oma yhdyskunta.
2000-luvulla Björnbergien sukuyhtiö Myllykoski Oyj velkaantui. Yhtiö ei enää kyennyt pyörittämään tehdasta ja myi sen joulukuussa 2010 UPM:lle. Metsäjätti pyöritti tehdasta vielä vuoden eteenpäin, kunnes päätti sulkea sen.
– Kävin täällä silloin, kun paperikoneita purettiin. Kyllä siitä tuli haikea mieli, vaikka ei itse täällä töissä ollutkaan, Redeven hallituksen puheenjohtaja Jari Lahtinen toteaa.
Myllykosken tehtaan ikoninen nimikyltti on yhä paikallaan.Pyry Sarkiola / Yle
Ensimmäiset neuvottelut jo käynnissä
Redeve aloitti neuvottelut UPM:n kanssa viitisen vuotta sitten. Ne olivat välillä tauolla, kun tehtaaseen kaavailtiin bioetanolitehdasta. Hanke kuitenkin kaatui rahoitusongelmiin. Redeven ja UPM:n neuvottelut saivat uutta tuulta alleen vuoden vaihteessa, ja huhtikuussa nimet rustattiin paperiin.
Tehtaan pitkä teollinen historia herätti Redeven kiinnostuksen.
– Hienointa alueessa on historia ja se toiminta, jota täällä on ollut. Se jollain tavalla leimaa tätä koko aluetta tänne tullessa. Nykyään upeinta ovat kiinteistön ominaisuudet, kuten suuret tilat, jykevät betonirakenteet ja infra, joka tänne on rakennettu valmiiksi. Sitä pitää päästä hyödyntämään, Lahtinen toteaa.
Tästä paperikonehallin osasta on jo jätetty vuokratarjous.Pyry Sarkiola / Yle
Uuden omistajan tarkoituksena on herättää tehdasalue henkiin teollisuuskäytössä.
– Päämääränämme on saada alueelle elinvoimaa, yrityksiä ja toimintaa. Alueessa on paljon potentiaalia. Vanha rakennuskanta on otettavissa hyötykäyttöön suhteellisen pienin muutoksin.
Ensimmäiset vuokraneuvottelut ovat jo käynnissä. Vuokraamisesta on kiinnostunut viisi kiertotalouden, teknologian ja varastoinnin parissa toimivaa yritystä.
Tähän mennessä kiinnostusta ovat herättäneet pääasiassa uudemmat paperikonehallit ja Kymijoen vastarannalla oleva puhdistamo.
– Tavoitteenamme olisi saada vuokrattua tiloja mahdollisimman isoina kokonaisuuksina, mutta niitä voidaan tarvittaessa jakaa pienempiin osiin.
Tässä tilassa toimi Myllykosken tehtaan ensimmäinen paperikone.Pyry Sarkiola / Yle
Tilat ovat pääasiassa siinä kunnossa, johon ne paperin valmistuksen päätyttyä jäivät.
Lahtisen mukaan kiinnostuneiden yritysten joukossa on sekä pieniä paikallisia että valtakunnallisia ja kansainvälisiä toimijoita. Tavoitteena olisikin saada alueelle erikokoisia yrityksiä.
– Osa tiloista on vaikeasti käyttöönotettavia. Osa on helposti käyttöönotettavissa, mutta varustelultaan vaatimattomia ja ehkä heikkokuntoisiakin. Esimerkiksi vanhassa, ensimmäisessä paperikonehallissa on käytännössä maalattia. Sen tyyppiset tilat soveltuvat vuokralaisille, joilla ei ole niin paljon vuokranmaksukykyä, mutta joilla riittää intoa ylläpitää toimintaa siellä.
Kaupan myötä yhtiön omistukseen siirtyi teollisuuskiinteistöjen lisäksi käyttämättömiä teollisuustontteja noin 50 hehtaarin pinta-alalta, pieniä asuintontteja Myllykosken taajamasta sekä yhdeksän asunnon kerrostalo ja Konjakkikujana tunnetun Espiksenkadun vanhat huvilat, joissa asui aikoinaan tehtaan toimitusjohtajan lisäksi insinöörejä ja virkailijoita.
Espiksenkujan valkoiset kartanot valmistuivat 1930- ja 1940-luvuilla.Pyry Sarkiola / Yle
– Teollisuuskiinteistöjen lisäksi näen myös maa-alueiden hyödyntämisessä hyvät mahdollisuudet. Tämän kokoisia, valmiiksi kaavoitettuja teollisuustontteja ei näillä kulmilla muita ole. Lisäksi aikoinaan paperiteollisuuden tarpeisiin rakennettu infra on varsin vahva. Alueella on maakaasua, raideyhteys ja valtakunnan verkko vieressä. Ja Kymijoki, joka muodostaa alkuperäisen infran, Lahtinen sanoo.
Lahtinen uskoo, että ensimmäiset vuokrasopimukset allekirjoitetaan syksyyn mennessä.
– Toiminta voi käynnistyä ensimmäisten yritysten osalta joko syksyllä tai ensi vuoden puolella.
Haussa toimiva kokonaisuus
Tehtaan pihalla lepää suuria metallisia kappaleita. Ne kuuluvat Myllykosken voimalaitoksen höyrykattilaan, jonka UPM myi Saksaan. Työmaa-asuiset miehet sujahtelevat rakennuksesta toiseen. Tehtaalla eletään siirtymävaihetta. Haltuunottoprosessi on vielä käynnissä.
– Kartoitamme parhaillaan mitä on tehtävä, että saamme yritysten tarvitseman välttämättömän infran ja talotekniikan käyttöön. Teemme lähinnä suunnitelmia tässä vaiheessa. Tarkemmat suunnitelmat ja toteutus tehdään yhteistyössä tulevien yritysten kanssa.
Alueelle on tarkoitus saada monipuolista yritystoimintaa ympäristötekijöiden ja rakennusten puitteissa. Kokonaisuuden täytyy toimia.
– Vuokralaisten harjoittaman toiminnan pitää soveltua alueelle, eikä se saa olla ristiriidassa muiden alueella toimivien yritysten toiminnan kanssa, Lahtinen pohtii.
Paperikoneet on viety Myllykoskelta pois, ja hallit ovat tyhjillään.Pyry Sarkiola / Yle
Kymenlaakson alueella muitakin vanhoja tehdasalueita on valjastettu uusiokäyttöön. Voikkaan vanhassa paperitehtaassa on yritysalue, jossa toimii useita yrityksiä. Summan vanhassa paperitehtaassa Haminassa toimii puolestaan Googlen palvelinkeskus. Kuusankoskella sijaitseva vanha Kymin Ruukin tehdasalue on muutettu Taideruukiksi, jonne on keskittynyt esimerkiksi käsityöpuoteja, taiteilijoita ja hyvinvointialan yrittäjiä.
Redeve ei ole ottanut Myllykosken kehityshankkeeseen mallia muista tehdasalueista, mutta niiden vaikutteet olisivat alueelle tervetulleita.
– Taidepuoli ei ole ollut päällimmäisenä ajatuksena, mutta se ei ole poissuljettua. Se voisi hyvinkin toimia joissain tiloissa, jos sille löytyisi sopiva vetäjä.
Lahtinen uskoo, että viiden vuoden aikajänteellä tiloissa toimii useita yrittäjiä. Toiveissa on, että siihen mennessä alueelle olisi jo noussut uudisrakennuksia.
– Alueen saaminen elinvoimaiseksi vaatii pitkäjänteistä työtä. Tämä on useiden vuosien projekti. Hetkessä tällaista ei saada täyteen, jos koskaan. On rakennuksia, joita ei voida kokonaan ottaa käyttöön.
Italiassa populistinen Viiden tähden liike ja äärioikeistolainen Pohjoisen liitto jatkavat yritystä hallituksen muodostamiseksi. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters omiin lähteisiinsä viitaten.
Presidentti Sergio Mattarella on jo kertaalleen hylännyt näiden puolueiden ministerilistan. Ongelmaksi muodostui erityisesti valtiovarainministeriksi esitetty Paolo Savona.
81-vuotias Savona on puolueisiin sitoutumaton taloustutkija, jonka mielestä Italian tulisi erota euroalueesta.
Hänen mahdollinen nousunsa Italian hallitukseen sai markkinat reagoimaan voimakkaasti. Presidentti Mattarella ei suostunut hyväksymään esitettyä ministerilistaa.
Reutersin mukaan Viiden tähden liike ja Pohjoisen liitto yrittävät nyt muodostaa hallituskokoonpanoa, jossa Savonan tilalla on toinen henkilö.
On myös mahdollista, että hallitukseen tulisi kolmaskin puolue, vielä Pohjoisen liittoakin oikeistolaisempi Italian veljet.
Viiden tähden liikkeellä ja Pohjoisen liitolla olisi parlamentissa enemmistö ilman kolmatta puoluetta.
Kysely: uudet vaalit vahvistaisivat suurimpia puolueita
Hallitusneuvottelujen epäonnistuminen johtaisi uusiin vaaleihin
Corriere della Sera -sanomalehden tänään keskiviikkona julkaisemassa mielipidetiedustelussa hallitusneuvotteluita käyvien puolueiden suosio näyttää edelleen kasvaneen.
Pohjoisen liiton suosio on kyselyn mukaan noussut kahdeksan prosenttiyksikköä 25,4:ään prosenttiin. Viiden tähden liikkeen suosio on entisellä, korkealla tasollaan, 32,6:ssa prosentissa.
Maanantaina julkaistu toinen kysely antoi samansuuntaisia tuloksia.
Aurinko paistaa, mutta säteiden korvaaminen isoilla määrillä D-vitamiinia ei tuo lisähyötyjä pikkulapsille.
Helsingin yliopiston ja HUS Lastenklinikan uuden tutkimuksen mukaan enemmän kuin ravintosuositusten mukaisen määrän antaminen vastasyntyneelle ei lisää terveyshyötyjä. Muutama vuosi sitten uusittu suositus sekä pikkulapsille että aikuisille on 10 mikrogrammaa vuorokaudessa.
Tutkimuksessa seurattiin vastasyntyneiden sairastuvuutta ja lasten luuntiheyttä kahden vuoden aikana. Tulosten mukaan 99 prosentilla terveenä syntyneillä ja laskettuna aikana syntyneillä lapsilla D-vitamiinitaso oli kaksivuotiaana riittävä.
D-vitamiinitaso oli jo seurannan alussa lähes kaikilla lapsilla riittävä.
– Korkeampi D-vitamiiniannos ei vahvistanut luustoa eikä vähentänyt lasten sairastamien infektioiden lukumäärää, summaa lastentautien erikoislääkäri Jenni Rosendahl tiedotteessa.
Ylimääräisen vitamiinin vaikutus lähes olematon
Lapsille annettiin vaihtoehtoisesti joko ruokasuositusten mukaisesti 10 mikrogrammaa tai isompi 30 µg vitamiiniannos vuorokaudessa. Tutkimukseen osallistuneet perheet pitivät päiväkirjaa lasten sairastamista infektioista.
Ero kahden vuoden jälkeen eri annoksia saavilla lapsilla oli yksi prosenttiyksikkö. 30 µg annostuksen saaneista jokaisen lapsen D-vitamiinitaso oli riittävä. D-vitamiinin liikasaannista ei tutkimuksen mukaan ollut kuitenkaan haittaa terveydelle.
– Tutkimustulokset eivät anna aihetta muuttaa tämänhetkisiä D-vitamiinisuosituksia, Rosendahl kiteyttää tulokset lasten osalta.
Koko väestön osalta tiedot ovat vastaavan suuntaisia. Kansan D-vitamiinitasot tutkitaan kootusti vuoden loppuun mennessä, mutta suomalaiset saavat yleisesti riittävästi terveydelle välttämätöntä vitamiinia ravinnosta, auringosta ja vitamiinivalmisteista.
Tulokset kertoivat myös sen, että vastasyntyneillä D-vitamiinin puute on harvinaista. Tämä johtuu D-vitamiinilisän käytöstä raskausaikana ja elintarvikkaisiin lisätystä D-vitamiinista.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että raskaana olevien äitien D-vitamiinipuute oli harvinaista. Lähes kaikki äidit käyttivät raskauden aikana säännöllisesti D-vitamiinivalmisteita.
Tutkimus on julkaistu arvovaltaisessa Jama Pediatrics -julkaisussa.
Yle Puheen Politiikkaradiossa haastateltu ulkoministeri Timo Soini (sin.) sanoo harkitsevansa mahdollisuutta asettua sinisten ehdokkaaksi ensi kevään eduskuntavaaleihin.
Soinin mukaan hyvät kokemukset ulkoministerin tehtävän hoitamisesta ovat lisänneet kiinnostusta jatkaa pitkää poliittista uraa.
– Onhan tässä tämän puolesta hieman nälkää olemassa ja kansainväliset asiat kiinnostavat, sanoo Soini.
Soinin mukaan päätös on vaikea ja hän tekee sen yhdessä perheensä kanssa. Päätöksensä Soini lupaa kertoa, kun se on tehty, mahdollisesti vasta syksyllä.
Satakunnan pelastuslaitos on kieltänyt avotulen teon koko maakunnassa. Poikkeuksellisen pitkään jatkuneen lämpimän ja sateettoman sääjakson vuoksi koko maakunnassa on vakava metsäpalon vaara.
Maaperä ja kasvusto ovat nyt niin kuivia, että tulipalo voi syttyä pienimmästäkin lämmönlähteestä.
– En muista 30-vuotisen urani aikana, että avotulen teko olisi kielletty koko maakunnan alueella, sanoo päivystävä aluepalopäällikkö Juha Suonpää.
Metsätöissä isot riskit
Satakunnassa on pohdittu jopa metsätöiden kieltämistä maaston kuivuuden vuoksi.
– Toki siellä ovat ammattilaiset asialla, mutta riskit ovat nyt todella isot, ja he toimivat siellä metsässä yksin, toteaa Suonpää.
Riskit ovat nyt todella isot. Juha Suonpää
Pelastuslaitos onkin ollut yhteydessä metsänhoitoyhdistyksiin.
– Jälkivartiointiin täytyy nyt kiinnittää erityistä huomiota. Kiveen osuvasta kuokasta voi helposti lentää kipinä maastoon ja jäädä kytemään sinne.
Toistaiseksi metsätöitä ei kielletä.
– On toisaalta parempi, että siellä metsässä liikutaan ja havaitaan mahdollisia palonalkuja.
Suurilta maastopaloilta toistaiseksi vältytty
Maastopalojen määrä Satakunnassa ei ainakaaan tähän mennessä ole ollut poikkeuksellisen suuri. Ihmiset ovat pelastuslaitoksen mukaan olleet kiitettävän varovaisia ja havainnoista on myös ilmoitettu aktiivisesti.
Avotulen tekokielto Satakunnassa on voimassa toistaiseksi. Pelastuslaitos ilmoittaa kiellon purkamisesta erikseen.
Kun Antti "Pizza" Pekkarinen aikanaan oli juontajana ja vastaavana tuottajana kulttimaineeseen nousseessa Jyrki-sarjassa, oltiin aivan uusissa sfääreissä.
Kotimaisia musiikkivideoita ei ollut koskaan aiemmin (Ilta-Sanomat) nähty televisiossa asti, ja vielä vuosien 1995–2001 Jyrkin aikaan televisio oli itseoikeutetusti kodin keskipiste, joskin tuo alttariasema on sittemmin pudonnut. Jyrkissä myös haastateltiin julkkiksia, ja erityisen ikimuistoista on, että sarjaa tehtiin suorana lähetyksenä yleisön notkuessa taustalla.
Kuten tästä pikselöityneestä ruutukaappauksesta voi päätellä, Bomfunk MC's musiikkivideo Freestyler on taattua ysärin lopun estetiikkaa ajalta, kun suomalaisia musavideoita näytettiin Jyrkissä.Kuvakaappaus / Youtube
Noista ajoista on siirrytty eteenpäin, mutta yksi asia on ja pysyy: mediat etsivät edelleen uusia yleisöjä ja eittämättä myös nuoria uutisten ja viihteen kuluttajia. Ja siihen Pekkarisella on painavaa sanottavaa:
– Munauksen voi tehdä siinä, jos alkaa tekemään nuortenohjelmaa, Pekkarinen toteaa.
Hetkinen – eikö "nuorisolaisille" puhuminen ja villi snäppääminen viraston tililtä olekaan ehdottomasti tuoretta sukupolvea kutkuttava lähestymistapa? Pekkarisen puheiden perusteella selvästikään ei.
– Eihän lapsillekaan saa lässyttää, eikä nuorille, hän toteaa.
Pitäähän nyt yli viisikymppisen äijän tulla kesätöihin kerran elämässään, kesätoimittajaksi! Antti "Pizza" Pekkarinen
Pekkarinen täsmentää, ettei pidä järkevänä hakemalla hakea juuri nuortenohjelman näköistä tulosta. Jyrki-ohjelman aikaan juontajilla oli jopa täyskielto sanan "nuori" käytössä; tosin Pekkarisen mukaan Katja Ståhl täräytti heti ensimmäisessä juonnossaan säännön avaruuteen aloittamalla iloisesti: "Hei nuoret!".
Nuorisututkimusverkoston tutkija Heta Mulari toteaa, että Jyrki oli nimenomaan omana aikanaan aivan uudenlainen sarja, jonka kohdeyleisöön Mulari itsekin silloin kuului. Mulari muistuttaa, että erityisen luotaantyöntäväksi nuoret kokevat sen, että heitä kohdellaan yhtenä isona massana.
– Kun eräässä kaupunkitilan käyttöä koskevassa tutkimuksessa kysyttiin, millaista tilan käyttö on nuorille, yksi nuori kysyi, millaista se on sitten aikuisille, Mulari sanoo.
Mediakäyttäytymisen ja -kulutuksen tahtikin on kiristynyt. Mularin mukaan moni nuori saattaa ihmetellä, miten tutkijat tulevat tenttaamaan mediailmiöistä vasta siinä vaiheessa, kun niiden suosio on jo käyttäjien joukossa hiipumassa. Viimeistään siinä vaiheessa kun omat äidit ja mummot liittyvät esimerkiksi jonkin sosiaalisen median käyttäjiksi, nuoret etsivät keskinäiselle viestinnälleen uusia kanavia.
Eihän lapsillekaan saa lässyttää, eikä nuorille. Antti "Pizza" Pekkarinen
Mulari kertoo, että mediassa saatetaan myös sortua kaksinapaisuuteen, jossa nuoret joko esitetään jonkin ongelman kautta, tai kerrotaan nuoren ikäryhmän menestymisestä jossain ilmiössä.
Sosiaalisen median kautta omistajuus onkin siirtynyt osittain valtamedialta nuorille itselleen – omannäköisiä ohjelmia kun voi tehdä ja julkaista sinne ilman median portinvartijuutta.
Antti Pekkarinen muistuttaa, että vakaviakin aiheita voidaan käsitellä ilman alentavaa otetta ja tosissaan, eikä ajatellen, että nuorisoa viehättääkseen on hassuteltava jollain erityisellä tavalla. Pekkarisen mukaan Jyrkissä lähdettiin siitä ajatuksesta, että tehdään ohjelmaa, joka kiinnostaisi itseäkin. "Pizza" oli kolmekymppisenä juontajien vanhimmasta päästä, ja kertoo, että yleisön kosiskelua ei juurikaan tarvinnut tehdä.
– Sisällön pitää itsessään olla hyvin mietittyä ja valmiiksi kirjoitettua. Se on ainut tapa tehdä mediaa mille tahansa kohderyhmälle, Pekkarinen toteaa.
Nadja Mikkonen / Yle
Omien sanojensa mukaan "Pizza" ei pärjännyt Jyrkin koekuvauksissa laisinkaan: makutuomareista ainoastaan Juice Leskinen olisi pestannut miehen suoraan ohjelmaan.
– Tuomarointipisteeni olivat sellaiset, ettei olisi ollut mitään järkeä ottaa minua sinne, Pekkarinen sanoo.
Kohtalo puuttui peliin, kun tuttu tuottaja Marko Kulmala päätti ottaa Pekkarisen mukaan jollain keinolla. Ja niinhän siinä kävi: täysin epäonnistuneista koekuvauksista huolimatta Antti "Pizza" Pekkarisen naama tuli 1990-luvulla nuoruutensa viettäneille tutuksi. Pekkarinen ehti olla Jyrkissä nelisen vuotta ennen kuin lähti tekemään omia projektejaan muun muassa Joonas Hytösen kanssa.
Medianteko jatkuu auringossa ja Jyväskylässä
Nykyään Antti Pekkarinen on yksi niistä suomalaisista, jotka viettävät ison osan vuodenkierrosta jossain ihan muualla kuin kotimaassa, tässä tapauksessa Fuengirolassa Espanjassa, Aurinkorannikon alueella (Iltalehti).
Päätös muutosta syntyi noin 12 vuotta sitten, mutta mediaa mies ei ole jättänyt, sillä nyt Pekkarinen on tulossa omien sanojensa mukaan "kesätöihin" Radio Suomen taajuuksille Keski-Suomeen kesäkuussa.
Se onkin monialayrittäjälle aivan uusi rasti: Fuengirolassa Pekkarinen on asunut 12 vuotta, ja siinä ajassa hän on ehtinyt pistää pystyyn suomenkielisen kaupunkilehden (Fuengirola.fi) ja pyörittää sen ohella suomalaista palvelu- ja ostoskeskusta, ja tietenkin pizzeriaakin (Iltalehti).
Pekkarinen on jatkanut media-alan töitä myös Fuengirolassa.Aki Karjalainen / Yle
Fuengirola kuulostaa Pekkarisen puheissa sangen idylliseltä. Kysymys kuuluu: miksi ihmeessä Pekkarinen on tulossa Suomeen ja Jyväskylään heinäkuuksi radiojuontohommiin?
– Sitä minäkin ihmettelen, Pekkarinen sanoo ja nauraa hykertelee.
Idea oli yhtäkkinen: helmikuun kieppeillä Pekkariselle syttyi ajatus laittaa Yle Jyväskylään kesäjuontajahakemus.
– Pitäähän nyt yli viisikymppisen äijän tulla kesätöihin kerran elämässään, kesätoimittajaksi! Minusta se on hirveän hauska ajatus, Pekkarinen toteaa hyväntuulisesti.
Jyväskylän alue valikoitui helposti, sillä se on Pekkarisen kotiseutua. Kesämökkikin on yhä Viitasaarella, ja siellä Pekkarinen viettää aina lämpimän vuodenajan.
Oululaiset ovat ottaneet Katri Antell Oy:n perinteisen leipomotoiminnan lakkauttamisuutisen vastaan surullisina. Monille näyttäisi tulevan ikävä suosikkituotteitaan.
– Ainakin nuo viinerimunkit oli hyviä. Niitä oli aika harvoin saatavilla ja ne nyt sitten loppuu. Ikävä tulee, Martti Väisänen pahoittelee.
Anna-Mari Saarela kertoo ostavansa usein Antellin leipiä, mutta joutuu pian etsimään tilalle muiden leipomoiden tuotteita.
– Onhan se ikävä, surullinen asia, harmi! Olen itse koulumaailmasta, niin mietin, mistä löytyy tuleville leipureille työpaikkoja, Saarela pohtii.
Maarit Näreaho käy usein Antellin kahvilassa herkuttelemassa ja nauttimassa kupin teetä.
– Omenahyve on tietenkin ykkönen. On huoli, että loppuuko se kokonaan, Näreaho sanoo.
Antell-konsernin johdossa on luvattu selvitellä kesän aikana omenahyveen teettämistä alihankkijoilla kuuluisan kakun säilyttämiseksi kahvila-ravintoloiden valikoimissa. Antell ei halua kommentoida historiallisten tuotteiden poistumista markkinoilta.
Yhtiö aikoo jatkaa ja panostaa kasvavaan kahvila-ravintolatoimialaansa, jonka osuus konsernin liikevaihdosta on jo noin 85 prosenttia.
Iso aukko Oulun kahvilakulttuuriin
Oulun historiaan erikoistunut kamarineuvos Markus H. Korhonen on muiden oululaisten tapaan surullinen Antellin leipomon sulkemisuutisesta ja sadan työntekijän työsuhteen päättymisestä.
Markus H. Korhonen (oik.) on Antellin kahvilan vakioasiakkaita.Marko Väänänen / Yle
Korhonen korostaa, että kyse ei ole vain markkinoilta katoavista tuotteista. Antell on hänen mukaansa työllistänyt ja toiminut eettisesti luoden myös verotettavaa Oululle pitkälti toista sataa vuotta.
– Ehdottomasti surullinen uutinen. Sitä ei kannata ajatella pelkän omenahyveen tai jonkin kahvipaikan kannalta, vaan tässä on kyse valtavan ihmismäärän töistä. Ja vanhan, perinteikkään firman tiukasta paikasta, Korhonen toteaa ja jatkaa:
– Huomauttaisin, kuinka moni oululainen on suuressa marketissa miettinyt, että jaaha, minäpä otan tuon saksalaisen tehtaan kääretortun. Mielestäni olisi kannattanut ajatella, että vaikka se on edullinen, kannattaisiko sittenkin ottaa oululaisen käsityöläisen työn tulos.
Myös paikallishistorioitsija ja kaupunkiopas Kaarina Niskala pitää lakkauttamisuutista suurena tappiona Oulun kahvila- ja tapakulttuurille. Hän kertoo pitäneensä perheyritystä säännöllisesti esillä opaskierroksillaan.
– "Antteli" on Oulun vanhin leipomo. Oululaisten hovileipomolla on pitkä historia ja hyvä tarina. Katri Antellin taidot ja "tolokku luonne" ovat vieneet pitkälle.
Niskala kertoo tarjoavansa usein omille vierailleen Antellin leivonnaisia, erityisesti bebee-leivoksia ja omenahyvettä vaniljakastikkeella. Hän muistuttaa, että myös leipomon leivät, kranssit ja seitsemän sortin pikkuleivät ovat tulleet laajalti tunnetuiksi.
Kaarina Niskalan mielestä juuri omenahyveellä on yhtä suuri maine kuin oululaisella rössypotulla, joka on tehty veripaltusta.
– Erona on se, että omenahyve maistuu ulkopaikkakuntalaisillekin, hän lisää.
Venäläinen toimittaja Arkadi Babtšenko on ammuttu kuoliaaksi Ukrainassa. Ukrainan poliisin mukaan toimittaja tapettiin asunnossaan Kiovassa.
Poliisi kertoo, että Babtšenkon vaimo löysi miehensä vertavuotavana heidän kodistaan ja kutsui ambulanssin, mutta Babtšenko kuoli matkalla sairaalaan.
Babtšenko kirjoitti muun muassa Venäjän opposition äänenkannattajaan, Novaja Gazeta -sanomalehteen. Babtšenko oli yksi Venäjän tunnetuimpia sotakirjeenvaihtajia, mutta hän oli lähtenyt maasta, koska pelkäsi henkensä puolesta. Kreml on kritisoinut häntä voimakkaasti viime vuosina.
41-vuotias Babtšenko on kirjoittanut muun muassa teoksen Sodan värit, joka kertoo hänen kokemuksistaan Tšetšenian sodasta, jonne hänet oli nuorena miehenä lähetetty.
Arkadi Babtšenkon kuolemaa kommentoitiin myös Twitterissä.
Tamperelainen Ratinan kauppakeskus on muuttanut suhtautumistaan Pride-marssin järjestämiseen keskuksen edustalla. Aiemmin kauppakeskus oli ilmoittanut ihmisoikeusjärjestö Setalle, että se ei pidä Ratinan kauppakeskuksen aukiota sopivana liikkeiden tai yhdistysten kokoontumiselle.
Nyt kauppakeskuksen johtaja Mervi Ahola kuitenkin pahoittelee tapahtunutta ja toivottaa Pride-marssin tervetulleeksi. Kauppakeskus pitää aiempaa linjausta ylireagointina.
– Kannatamme vahvasti ihmisten yhdenvertaisuutta ja ovemme ovat avoinna kaikille. Kauppakeskuksemme toiminta keskittyy kaupallisten tapahtumien järjestämiseen ja suhtaudumme vakavasti ja huolellisesti suurten yleisötapahtumien turvallisuuteen, joiden järjestelyt vievät aikaa ja vaativat suunnittelua. Siksi emme lähtökohtaisesti halunneet olla mukana tapahtumassa, eikä linjauksemme millään tavalla liittynyt Pirkanmaan Setaan ja sen ajamaan asiaan. Olemme nyt kuitenkin katsoneet ylireagoineemme pyyntöön, pyydämme tätä anteeksi ja toivotamme Setan tervetulleeksi aukiollemme kokoontumaan Pride-kulkueeseen 9. kesäkuuta, Ratinan kauppakeskus tiedottaa Facebook-sivuillaan.
Lisäksi kauppakeskus sanoo haluavansa myös jatkossa miettiä yhdessä Setan kanssa, miten he muuten voisivat tukea järjestön toimintaa.
Kaupungille suunnitelma sopi
Pride-marssin järjestäjien mielestä Ratinan aukio on hyvä kokoontumispiste ennen marssia keskustaan. Yksi syy tähän on Tampereen keskustan ratikkatyömaa. Myös Tampereen kaupungille reittisuunnitelma sopi.
Setan mukaan Helsingissä tavarataloketju Prisma on Helsinki pride -tapahtuman pääyhteistyökumppani. Tampereella ei ole ollut puhe kaupallisesta yhteistyöstä, vaan siitä, saako marssi lähteä kauppakeskuksen edestä.
Ratinan kauppakeskuksen johtaja Mervi Ahola sanoi Yle Tampereelle, että palautetta linjauksesta on tullut.
Ydinvoimayhtiö Teollisuuden Voima kertoo, että Olkiluoto 3 -laitosyksikön niin sanotut kuumakokeet on saatu onnistuneesti valmiiksi. Samalla valmistautuminen seuraavaan etappiin eli polttoaineen lataukseen on aloitettu.
Reilut viisi kuukautta kestäneiden kuumakokeiden tarkoituksena oli varmistaa laitoksen turvallisuus ja käytettävyys ilman polttoainetta. Kaikkiaan kuumakokeissa tehtiin eri paine- ja lämpötilatasoilla yli kaksisataa erilaista testiä.
Putkistotärinä yhä selvittämättä
Kuumakokeissa törmättiin myös uusiin ongelmiin. Kokeiden aikana selvisi, että laitoksen primaarilinjan putkilinja värisee liikaa. Ongelman syyn tutkinta on yhä kesken. Säteilyturvakeskuksen mukaan parhaillaan analysoidaan testeissä saatuja tuloksia.
Värinäongelma on niin vakava, että ydinvoimalaprojekti ei voi edetä loppuun asti ennen kuin se on ratkaistu.
– Putkiston tärinäongelma on ratkaistava ennen kuin laitoksella siirrytään polttoaineen lataamiseen, sanoo projektipäällikkö Minna Tuomainen Säteilyturvakeskuksesta.
Polttoaineen lataaminen aloittaa projektin viimeisen vaiheen eli laitoksen käyttöönoton.
Noin 10 vuotta aikataulustaan jäljessä olevan Olkiluoto 3:n pitäisi tuottaa sähköä vuoden kuluttua.
Kremlin kriitikkona tunnettu brittiläinen liikemies Bill Browder kertoo Twitterissä, että hänet pidätettiin lyhyesti Espanjassa Venäjän Interpolille antaman etsintäkuulutuksen vuoksi.
Browder julkaisi myös kuvan, jossa hän sanoi olevansa poliisiauton takapenkillä matkalla poliisiasemalle, jonka nimeä hänelle ei kerrota.
Espanjan poliisin mukaan Browder vapautettiin, koska selvisi, että etsintäkuulutus ei ollut enää voimassa. Poliisin mukaan hänet otettiin kiinni ja vietiin poliisiasemalle asian tarkistamista varten. Uutistoimisto Reutersin mukaan poliisi ei ole kertonut, oliko etsintäkuulutus Venäjältä peräisin.
Browder itse sanoi Twitterissä päässeensä vapaaksi, koska Interpolin johto neuvoi Espanjaa olemaan noudattamatta Venäjän uutta etsintäkuulutusta.
Kampanjoinut Magnitski-lakien puolesta
Amerikkalaissyntyinen suursijoittaja Browder teki merkittäviä investointeja Venäjälle 1990-luvulla. Browder tunnetaan erityisesti kampanjoinnistaan alaisensa, venäläisessä vankilassa kuolleen lakimiehen Sergei Magnitskin puolesta.
Magnitski pidätettiin vuonna 2008, kun hän todisti valtavasta verokavalluksesta Venäjällä. Hän joutui syytteeseen veronkierron avustamisesta ja kuoli epäilyttävissä olosuhteissa vankilassa 2009.
Sen jälkeen Yhdysvalloissa on säädetty laki, jolla on haluttu rangaista Magnitskin vankilakuolemaan kytkeytyviä venäläisiä viranomaisia. Tässä kuussa Britannian parlamentti hyväksyi Magnitskin mukaan kutsutun lakimuutoksen, jonka mukaan ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyneitä henkilöitä vastaan voidaan määrätä pakotteita.
Viime joulukuussa moskovalainen oikeus tuomitsi Browderin poissaolevana yhdeksän vuoden vankeuteen tahallisesta konkurssista ja veronkierrosta. Browder on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.
Sosiaalisessa mediassa levisi tiistai-iltana video, missä säiliöautosta päästetään ruskeaa nestettä suoraan jokeen. Video keräsi runsaasti kommentteja ja sitä jaettiin illalla kymmeniä tuhansia kertoja.
Harjavallan kaupungin ympäristöinsinööri Reijo Roininen oli paikalla voimala-alueella tiistai-iltana. Hän kertoo, että poliisi kehotti häntä tekemään asiasta rikosilmoituksen.
– Ennen kuin ehdin sen tekemään, poliisi soitti takaisin ja sanoi, ettei sitä kannatakaan tehdä, koska kyseessä oli vain hiekkainen vesi.
Näytteidenottoa mietitään
Varsinais-Suomen Ely-keskus paheksuu säiliöauton tyhjentämistä suoraan jokeen.
– Asiaa tutkitaan parhaillaan. Ei tämä asiallista toimintaa ole, vaikka kyseessä olisikin vain hiekkainen vesi. Vähintäänkin se aiheuttaa joen samentumista, ylitarkastaja Kimmo Pakarinen sanoo.
Pakarinen ei osaa tässä vaiheessa arvioida, minkälaisia pykäliä voimalaitoksella on mahdollisesti rikottu.
Oululainen perheyritys Hätälä haluaisi laajentaa toimintaansa mittavalla investoinnilla. Yrityksen kasvusuunnitelmassa nykyiset tuotantotilat Oulun Kaakkurissa nelinkertaistuisivat 24 000 neliömetriin.
Vienti vetää jo Eurooppaan, joten lisätuotantoa kaivataan. Kasvu- ja kansainvälistymissuunnitelmat ovat kuitenkin hidastuneet yllättävän laintulkinnan takia, jonka mukaan kalanjalostus ei ole elintarviketeollisuutta.
Tämä tuli Hätälän toimitusjohtajalle yllätyksenä.
– Koska kalanjalostus ei ole elintarviketeollisuutta, ei sille voi antaa investointitukea Euroopan aluerakennerahastosta, kertoo toimitusjohtaja Riku Isohätälä.
Hätälän jalostamolla käsitellään myös muikkuja.Yle / Paulus Markkula
Tämä johtuu siitä, että Suomi on omalla kansallisella päätöksellään rajannut kalatalouden jalostuksen pois yritystukien saajista. Päätös on tehty 1990-luvun lopulla. Tuolloin kalatalousrahastossa oli enemmän varoja ja haluttiin, että EU-rahastoilla on selkeä työnjako.
Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Timo Halonen kertoo, että tilanne nähdään ministeriössä nyt toisin.
– Maa- ja metsätalousministeriön näkemyksen mukaan kansallista yritystukilakia pitäisi muuttaa niin, että kalanjalostuksen tukirajoitus poistuisi, Halonen kertoo.
Voimassa oleva yrityslaki on vuodelta 2013. Mikäli lakia muutettaisiin, voitaisiin kansallisella yritystuella ja muilla EU-rahastoilla rahoittaa myös kalanjalostuksen ja -kaupan investointeja, jos kohde nähdään aluetaloudellisesti merkittäväksi.
– Tämä mahdollistaisi yhdenvertaisen kohtelun muun elintarviketeollisuuden kanssa.
Hätälän laajentumissuunnitelmille investointituella olisi suuri merkitys. 40 miljoonan kustannusarviosta tuen osuus voisi olla 25-40 prosenttia.
– Kyseessä on kuitenkin pieni rahasto ja Hätälän laajennus on suuri hanke. Rahat eivät riitä, Halonen kertoo.
Meri- ja kalastusrahaston vuosibudjetti on noin 20 miljoonaa euroa, josta reilu puolet on kohdennettu kalatalouselinkeinon kehittämiseen.
Rahastosta ei tueta perusinvestointeja eikä -laajennuksia, vaan sen tavoitteena on luoda kalataloudelle kilpailukykyinen toimintaympäristö, joka kannustaa ja mahdollistaa alan kestävän kasvun ja uudistumisen.
Hätälän toimitilat kasvavat nykyisestä neljä kertaa suuremmaksi.Yle / Paulus Markkula
Hätälän laajennus tähtää vientiin ja kansainvälistymiseen, joten siinä suhteessa se voisi täyttää rahaston rahoituskriteerit.
Ministeriössä on pohdittu Hätälän tukemista. Maa- ja metsätalousministeriö onkin ollut yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriöön tukipäätöksen takia. Päätöstä asiasta ei kuitenkaan ole tehty. Kalastusrahaston jalostusinvestointien maksimituki on tällä hetkellä 20 prosenttia.
Yllättävä kasvuala
Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Pauli Harju tunnustaa, että aiemmin ei osattu ennustaa, että kalanjalostuksesta voisi tulla kasvuala.
– Meillä on vanhastaan säätelyä, joka ei tunnista tällaista kasvualaa ja onhan se väärin, Harju kertoo.
Suuri volyymi eli tuotteiden määrä on elintärkeä. Riku Isohätälä
Kasvuyrityksiä on tuettu poliittisella päätöksellä kansainvälistymisen takia. Siitä on poliittinen tahtotila hallituksessa. Maakuntajohtaja Harju muistuttaa, että jopa norjalaiset ovat käyneet tutustumassa oululaiseen kalanjalostusosaamiseen.
– Oulussa työstetään norjalaista lohta, joka viedään Eurooppaan. Norjalaiset itsekin totesivat, etteivät he kykene näin tehokkaaseen toimintaan kuin mitä täällä tehdään, Harju kertoo.
Vientiä ja kansainvälistymistä
Riku Isohätälä luottaa kalanjalostuksen tulevaisuuteen ja on tekemässä 40 miljoonan euron investoinnit tuotannon laajentamiseksi. Alkuperäinen laajennussuunnitelma pilkotaan pienempiin osiin, mutta valmista pitäisi olla vuonna 2025.
Yhtiön viimeisimmän tilikauden liikevaihto oli 100 miljoonaa euroa. Yritys myy kalatuotteista 65 prosenttia omina tuotteina, loput se tekee alihankintana. Kalatuotteita on myynnissä esimerkiksi Lidl:ssä.
Norjalaista lohta käsitellään myyntikuntoon.Yle / Paulus Markkula
Vienti vetää jo, nyt tarvittaisiin mitä viedä.
– Emme pysty toimimaan isoilla katteilla. Suuri volyymi eli tuotteiden määrä on elintärkeä. Jos meillä ei ole volyymia, ei meillä silloin ole tarjota työtäkään, Isohätälä laskeskelee.
– Kotimaan markkina ei kalanjalostuksessa enää kasva, joten ainoa kasvun paikka on, että tuotteet saadaan jalostettua ulkomaille, hän jatkaa.
Yrityksen tavoite on saada yksikkökustannus niin alhaiseksi, että se pystyy kilpailemaan esimerkiksi puolalaisten ja balttialaisten kanssa kilpaillulla kalanjalostusmarkkinoilla.
80-vuotias kalanjalostajayritys on kasvanut torikauppiaasta yli 200 hengen työllistäjäksi. Sesonkiaikoina työntekijöiden määrä lähentelee 350.
Espoon vuokrataloyhtiö Espoon Asunnot kieltää trampoliineillä hyppimisen kiinteistöjen pihoilla. Tärkein syy on turvallisuuskysymys ja mahdollinen korvausvastuu, jos trampoliinilla sattuu onnettomuus.
Kiellolla halutaan myös turvata asumisyhteisön rauhaa ja helpottaa pihojen kunnossapitoa, sillä trampoliini vie paljon tilaa.
Sääntö ei ole uusi, mutta kevään kierroksilla isännöinti on jälleen kiinnittänyt huomiota siihen, että trampoliineja on tuotu pihoille kiellosta huolimatta.
Lapset murheellisina kiellosta
Trampoliinin kielto aiheuttanut mielipahaa joillekin Espoon Asuntojen asukkaille.
Grönlund osti trampoliinin pihallensa viime kesänä. Espoon Asunnot on lähettänyt asukkaille kirjeen, jonka mukaan yhtiö tulee poistamaan trampoliinit määräajan kuluttua pihoilta ja lähettää asukkaalle laskun työstä.
Espoon Asunnoilla on yli 15 000 asuntoa eri puolilla Espoota ja niissä asuu n. 30 000 espoolaista. Asunnoista lähes reilu neljännes (27 %) on rivi- ja luhtitaloja.
Keskusteluun voi osallistua uutiskirjemainoksen alla olevan sinisen laatikon kautta.
Lisätty 30.5. kello 08.18: Asukkaan kommentti Svenskan Ylelle.
Belgian Liègessä eilen tiistaina kolme ihmistä surmannut mies oli syyllistynyt henkirikokseen myös edellisenä päivänä, sanoo Belgian sisäministeri Jan Jambon.
Jambonin mukaan henkirikoksen uhri oli mies, jonka ampuja oli tavannut samassa vankilassa, josta hän oli vankilomalla. Surmatyö tehtiin iskemällä tylpällä esineellä, sisäministeri kertoi belgialaiselle RTL-televisiolle.
Tiistaina ampuja hyökkäsi kahden naispoliisin kimppuun puukolla aseistautuneena, riisti toisen virka-aseen ja ampui poliisit. Tämän jälkeen hän ampui ilmeisen summittaisesti autossa istuneen miehen.
Tämän jälkeen mies pakeni läheiseen kouluun ja otti siivoojan panttivangiksi. Mies kuoli lopulta poliisin luoteihin.
Himalajan vuoriston jäätiköt tuottavat kasteluvettä alavammilla mailla sijaitseville viljelyksille. Jäätiköt ovat viime vuosina supistuneet, mikä on vähentänyt alemmas virtaavan veden määrää, jolloin maanviljelijät ovat joutuneet vaikeuksiin.
Vesi on uhannut loppua varsinkin huhti- ja toukokuussa, jotka ovat olleet tärkeitä satokausia.
Luulajan teknillinen yliopisto (LTU) on yhdessä intialaistutkijoiden kanssa aloittanut hankkeen, jolla luodaan keinotekoisia jäätiköitä tasaamaan vesihuollon vaihteluita. Asiasta uutisoi Ruotsin televisio SVT.
Kokeilu alkoi huhtikuussa Ladakhin alueella Pohjois-Intiassa. Alue on kylmä, kuiva ja aavikkomainen, ja sijaitsee 3 500 - 5 500 metrin korkeudessa.
Tutkijat ohjasivat jäätiköistä valuvan sulamisvesivirran haluamaansa paikkaan, jonka jälkeen vesi ruiskutettiin pumpulla suoraan ilmaan. Kylmässä ilmanalassa vesi jäätyy ja alkaa muodostaa kartiomaista jääkimpaletta.
Ajan myötä jääkartiot kasvoivat valtavan kokoisiksi ja jopa 20 metriä korkeiksi. Ne sulivat pikkuhiljaa, ja sulava vesi käytettiin alempana olevilla viljelmillä.
Jäädyttämisen avulla kasteluvettä kyettiin säännöstelemään ja viljelykautta pidentämään jopa kahdella kuukaudella.
– Keinotekoiset jäätiköt toimivat odotetulla tavalla, eli ne kasvoivat talvikuukausina ja sulivat keväällä ja alkukesästä. On myös mahdollista tehdä ne entistä kestävämmiksi, jolloin ne säilyvät koko vuoden, jolloin lunta kertyy niiden päälle ja rakenne jatkaa kasvamistaan, sanoo LTU:n ilmastotutkija Anshuman Bhardwaj.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun keinotekoisista jäätiköistä haetaan helpotusta kausittaiseen kuivuuteen.
Silja Linen tunnusmusiikki on yksi Suomen tunnistettavimmista mainoskappaleista. Sen tunnistaa parista ensimmäisestä sävelestä ja se vie välittömästi laivamatkan tunnelmaan. Mielikuvamarkkinointia parhaasta päästä.
Tunnuskappale on ranskalaisen elokuvasäveltäjän Francis Lain sävellys Un homme et une femme. Sävellys on samannimisestä ranskalaiselokuvasta (suom. Mies ja nainen, 1966), jonka ohjasi Claude Lelouch.
Kappale on ollut käytössä Silja Linen mainoksissa 1970-luvulta lähtien.
Nyt legendaarisen kappaleen käyttö sellaisenaan loppuu Silja Linen mainoksissa. Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd selventää sähköpostitse, että tunnusmusiikkia on uudistettu brändistrategiatyön yhteydessä. Uusi sävellys mukailee vanhaa kappaletta.
– Uusi tunnusmusiikki sisältää tunnistettavia elementtejä Silja Linen rakastetusta musiikista. Olemme halunneet kunnioittaa vanhaa mutta tuoda musiikkia enemmän tähän päivään sopivaksi.
Raikas tuulahdus Euroopasta
Un homme et une femme -kappale otettiin Silja Linen mainoksiin 1970-luvun alussa.
laivayhtiön mainontaa tuolloin tehnyt Erkki Yrjölä kertoo Valkeat laivat -blogissa, että kappale sopi hyvin mainoksiin, sillä se oli raikas tuulahdus Euroopan sydämestä. Se toi mainokseen haluttua lisäväriä.
– 1970-luvun alussa oli tavallisempaa, että mainokseen sävellettiin musiikki varta vasten. Yhdessä Ritva Helismaan työryhmän kanssa päädyttiin kuitenkin siihen tulokseen, että juuri tämä Mies ja nainen -sävelmä sopisi Silja Linelle hyvin. Emme vielä silloin oivaltaneet millainen kultakimpale ja hitti meillä oli käsissämme, Yrjölä muistelee.
Yrjölä kertoo myös, että kappaleen käyttöoikeudet ostettiin Mies ja nainen -elokuvan levitysyhtiöltä edulliseen hintaan.
Alkuperäistä mukaillen
Yleensä alkuperäiskappaleen käyttäminen mainoksessa voi tulla hyvinkin kalliiksi tekijänoikeuskorvausten takia.
Tätä on pystytty kiertämään siten, että on sävelletty alkuperäistä muistuttava uusi kappale, eli pastissi. Esimerkiksi kosmetiikkamainoksissa on kuultu kappaleita, jotka muistuttavat tämän hetken jättihittejä olematta kuitenkaan täysiä plagiaatteja.
Silja Linen päätös luopua vanhan tunnuskappaleen käytöstä ei kuitenkaan liity tekijänoikeuksiin, vakuuttaa viestintäjohtaja Marika Nöjd.
– Musiikin hinta ei ole varsinaisesti uudistuksen takana. Kyse on musiikin modernisoinnista tähän päivään.
Kuinka paljon uusi tunnuskappale sitten mukailee alkuperäistä?
– Uudessa musiikissa on selkeitä tunnistettavia elementtejä aikaisempaan brändimusiikkiin, joten vanhaa tunnusmusiikkia ei siis ole hävitetty. Mutta olemme halunneet tuoda myös uusia vivahteita musiikkiin, Nöjd kirjoittaa.
