Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luetuimmat
Viewing all 105869 articles
Browse latest View live

Hormonikierukan piti helpottaa Nelli Vartiaisen, 26, elämää – saikin kuukausiksi rajut vatsakivut: "Itkin ja kiemurtelin kivusta"

$
0
0

Vantaalla asuva Nelli Vartiainen, 26, päätti tämän vuoden tammikuussa ottaa itselleen ehkäisyksi hormonikierukan.

Vartiainen oli kokeillut aikaisemmin e-pillereitä ja minipillereitä, mutta e-pillereitä hän ei voi syödä migreenin takia ja minipillerit puolestaan aiheuttivat hänelle aknea.

– Itse vuotoaika oli niin pitkä, että gynekologin mukaan hormonikierukka voisi typistää kuukautiset muutamaan päivään ja helpottaa kipuja. En muista kuulleeni riskeistä.

Hän ei ole ainut, sillä yhä useampi synnyttämätön nuori nainen valitsee ehkäisyksi hormonikierukan. Vantaan kaupungin ehkäisy- ja perhesuunnitteluvastuulääkäri Tuire Salorannan mukaan vuositasolla esimerkiksi Vantaalla yli 1000 naista saa kierukan kaupungilta maksutta. Itse maksavia on siihen päälle useita satoja.

Salorannan mukaan hormonikierukka lievittää kuukautiskipuja ja runsaita kuukautisia ja on erityisen tehokas endometrioosista johtuvien kipujen hoitoon.

– Tutkimusten ja hoitosuositusten mukaan hormonikierukka on hyvä, turvallinen ja tehokas ehkäisymenetelmä myös synnyttämättömille, nuorille naisille, Tuire Saloranta kertoo.

Samoilla linjoilla ovat myös Helsingin yliopiston Naistenklinikan professori Oskari Heikinheimo sekä Helsingin kaupungin ehkäisyneuvonnan vastuulääkäri Satu Suhonen.

Suhosen mukaan nuoret naiset kokevat esimerkiksi e-pillereiden päivittäisen muistamisen kuormittavana.

– Nuorten naisten elämä on hektistä. Raskauden ehkäisyssä ehkäisykapselien ja kierukoiden helppoutta arvostetaan ja niiden käytön aikana tulee paljon vähemmän suunnittelemattomia raskauksia, Satu Suhonen sanoo.

Kaikkien juttuun haastateltujen asiantuntijoiden mukaan noin 80 prosenttia on hormonikierukkaan tyytyväisiä. Vantaan kaupungin Tuire Salorannan mukaan vuoden sisällä noin 20 prosenttia käyttäjistä luopuu kuparikierukasta ja 12 prosenttia hormonikierukasta.

Nelli Vartiainen kuuluu jälkimmäiseen.

Poikaystävä mukaan lääkäriin

Vartiainen oli kuullut, että hormonikierukan laitto voi koskea, ja pyysi tammikuussa 2018 poikaystävänsä Vantaalla sijaitsevalle terveysasemalle tueksi.

– Ja sehän koski. En tiedä mitään niin hirveää kipua kuin kierukan laitto oli. Puristin vain poikaystävän kättä ja taisi siinä muutama kirosanakin päästä.

Hoitaja vei Vartiaisen toiseen huoneeseen lepäämään.

– Itkin sängyllä ja kiemurtelin kivusta.

Alavatsassa esiintynyt kipu kuitenkin tuntui jatkuvan. Vartiainen joutui tukeutumaan poikaystäväänsä, koska ei pystynyt omin voimin kävelemään kotiin.

Minulle tuli niin voimakkaita kipuja, etten pystynyt liikkumaan. Nelli Vartiainen

– Kivut tuntuivat pari ensimmäistä päivää. Tuntui, että kehossa oli jotakin ylimääräistä. Minulle tuli kohdun supistuskohtauksia.

Kivut helpottivat päivien kuluessa, mutta sitten ne tulivat takaisin. Vartiainen muistaa istuneensa kuntosalin pukuhuoneessa kouristellen ennen kuin pystyi lähtemään kotiin.

– Minulle tuli niin voimakkaita kipuja, etten pystynyt liikkumaan. Kipu oli selkeästi alavatsassa, mutta ne olivat niin kovia, että minulle tuli tuskan hiki ja kouristelin. Oli pakko päästä selälleen tai mahalleen. Silloin soitin lääkärille, että on varmasti jokin vikana.

kierukka
Esimerkki hormonikierukasta. Kuvassa oleva Mirena on T:n muotoinen hormonikierukka, josta vapautuu asetuksen jälkeen levonorgestreelihormonia kohtuun.AOP

Ennakoimattomat kivut yleisiä

Tähän juttuun haastatellut asiantuntijat eivät ota kantaa yksittäistapaukseen, mutta kertovat, että yleisiä sivuoireita hormonikierukan kanssa ovat ihon tai hiusten rasvoittuminen sekä alkuvaiheessa tiputteluvuodot ja ennakoimattomat kivut.

Voi mennä puolikin vuotta ennen kuin kivut poistuvat. Ajoittainen supistuskipu on normaalia. Yleensä alkuvaiheen kipu poistuu muutamassa päivässä tai viikossa.

– Kipu voi liittyä kierukan asentoon kohdussa, mutta aina sille ei löydy syytä ja kivun vuoksi kierukka toki silloin joudutaan poistamaan. Kannattaa muutaman kuukauden kohdalla tarkistaa lääkärissä tilanne, mikäli kivut pitkittyvät, Vantaan kaupungin Tuire Saloranta sanoo.

– Särkylääketarvetta voi olla pidempään. Kannustan siihen, että kolme, neljä kuukautta kuulostelee oloa. Joskus voi mennä pidempäänkin ennen kuin olo helpottuu, mutta voinnin suunnan pitää olla parempaan, Helsingin kaupungin Satu Suhonen sanoo.

Helsingin yliopiston Naistenklinikan professori Oskari Heikinheimo puolestaan korostaa sitä, että jos kivut jatkuvat vielä viikkojen jälkeen, on kierukka syytä poistaa.

– Tietysti jos potilaalla rupeaa kivut jatkumaan kuukausia, se pitää poistaa. Mikään menetelmä ei sovi kaikille naisille, Oskari Heikinheimo kertoo.

Takaisin lääkäriin

Pari kuukautta hormonikierukan laiton jälkeen Nelli Vartiainen meni uudelleen Vantaalla sijaitsevalle terveysasemalle tarkistamaan, oliko hormonikierukka oikein paikoillaan. Se oli. Vartiaiselta otettiin kuitenkin samalla käynnillä ultraääni ja kohdusta löytyi yllättäen noin kuusisenttinen hemorraginen kysta eli veren täyttämä rakkula.

Se oli kuitenkin niin pieni, ettei sitä lähdetty poistamaan. Vartiainen päätti jatkaa hormonikierukan käyttöä, mutta varasi varmuuden vuoksi ajan vielä yksityisen puolen lääkäriltä.

– Minulle sanottiin yksityisellä puolella, että joillekin kierukka voi aiheuttaa kystan. Monesti ne lähtevät itsestään pois jossain vaiheessa kiertoa. Myös kunnallisella puolella taidettiin kertoa, että ne lähtevät itsestään pois.

Helsingin yliopiston Naistenklinikan professori Oskari Heikinheimo ei ota kantaa yksittäistapaukseen, mutta toteaa, että hormonikierukan alkuvaiheen käyttöön voi liittyä harmittomia kystia eli nesterakkuloita.

– Ne hoituvat lähes aina itsestään.

Sen sijaan hemorraginen eli verenvuotoinen kysta johtuu Heikinheimon mukaan muista tekijöistä kuin hormonikierukasta ja se voi esiintyä kaikilla naisilla. Sekin hoituu usein seurannalla.

Särkylääkekoukussa

Nelli Vartiainen ajatteli seurailla tilannetta ja odottaa, jos hänen kroppansa tottuisi hormonikierukkaan ja kivut poistuisivat. Helpotusta ei kuitenkaan tullut.

Hän joutui turvautumaan särky- ja tulehduskipulääkkeisiin pahimmillaan useita kertoja päivässä kuukausien ajan, koska ei halunnut olla kipujen takia poissa töistä. Urheilun hän joutui lopettamaan kokonaan ennakoimattomien kipujen pelossa.

Sitten Vartiaiselle tuli raju migreenikohtaus.

– Oli heikko olo. Ikään kuin krapula. Se migreenikohtaus säikäytti, koska minulla ei enää aikuisiällä ole ollut niin pahoja migreenikohtauksia.

Vartiainen soitti lääkäriin ja hänelle sanottiin puhelimessa, että migreeni johtuu jatkuvasta särky- ja tulehduskipulääkkeiden syömisestä. Hänen pitäisi pystyä olemaan ilman niitä tai turvautumaan niihin ainoastaan tarvittaessa.

– En enää uskaltanut syödä niitä. Kärsin loppuajan kierukan kanssa vatsakivuista.

Henkisesti rankka kokemus

Reilu viisi kuukautta hormonikierukan käytön jälkeen Nelli Vartiainen koki, ettei hän enää kestä kierukasta aiheutuvia kipuja ja muita oheisoireita. Siksi hän meni poistamaan sen noin kuukausi sitten. Hormonikierukan poistanut hoitaja sanoi Vartiaiselle, ettei hän haluaisi poistaa sitä, koska hormonikierukka oli niin "nätisti paikoillaan".

– Monelle kierukka käy ja hyvä niin. Minua kuitenkin harmitti, ettei uskottu, minkälaista kipua se voi minulle aiheuttaa.

Kun Vartiainen lähti pois Vantaalla sijaitsevalta terveysasemalta, hän koki helpotuksen tunteen. Kipu oli poissa.

Nelli Vartiainen
Nelli Vartiainen kertoo voivansa paremmin hormonikierukan poiston jälkeen.Anssi Kumpulainen

– Se oli henkisesti rankka kokemus. Kierukan poisto oli kuin kivi olisi nostettu pois harteilta. Sen jälkeen ei ollut enää särkylääketarvettakaan. Tunsin ainoastaan yhden vihlaisun, kun lähdin kävelemään kotiin kierukan poiston jälkeen.

Vartiainen aikoo olla ilman hormonaalista ehkäisyä. Hän kertoo kehon toimineen nyt normaalisti ilman kipuja.

– En halua enää mitään ylimääräistä kroppaan. Se jätti kauhun kaikkea tuollaista kohtaan. Jos kroppa toimii hormonaalisen ehkäisyn kanssa miten sattuu, en ikimaailmassa voi suositella sitä.

Lue myös:

Synnyttämättömät naiset haluavat nyt kierukkaehkäisyn – 17-vuotiaan lukiolaistytön toive tyrmättiin aluksi täysin

Vantaalla teiniraskauksista hävisi kolmannes ilmaisen ehkäisyn myötä – Lääkäri: "Toivon todella, että ihmisillä olisi halu tarkastella tätä asiaa"

"E-pillerit sotkevat parinvalinnan" – evoluutiobiologin mukaan hormonaalinen ehkäisy voi selittää myös osan eroista


CNN: Saksassa sallitaan myös natsisymbolit tietokonepeleissä

$
0
0

Saksa sallii kielletyt symbolit tietokone- ja videopeleissä, mikäli ne ovat ”sosiaalisesti asiaankuuluvia”, kertoo uutiskanava CNN. Videoohjelmistoja valvova Unterhaltungssoftware Selbstkontrolle (USK) on kuitenkin linjannut, että symboleilla on oltava taiteellinen tai tieteellinen tarkoitus tai että niitä käytetään edustamaan historiallisia tapahtumia.

Sensuroiminen on aiheuttanut voimakasta keskustelua Saksassa ja eri puolilla maailmaa. Saksassa videopelistä _Wolfenstein II: The New Colossus_poistettiin viime vuoden lopulla Adolf Hitleriltä viikset digitaalisesti ja hakaristit korvattiin kolmikulmaisilla symboleilla.

Saksassa on sensuuroitu natsien symboleita myös peleistä Call of Duty: Black Ops, South Park: The Stick of Truth ja Indiana Jones ja viimeinen ristiretki.

Saksan rikoslaissa kielletään "perustuslain vastaisten organisaatioiden symboleiden" julkinen käyttö. Tällaisiä merkkejä ovat muun muassa hakaristit, kelttiläinen risti ja natsitervehdys. Rangaistus voi vaihdella sakoista kolmen vuoden vankeustuomioon.

– Kuitenkin elokuvia on jo pidetty taideteoksina, ja siksi on sallittua kuvata näitä merkkejä (samoin kuin Hitlerin viikset). Tietokonepelejä arvioidaan nyt samalla tavalla, totesi USK:n toimitusjohtaja Elisabeth Secker.

Itse laki ei muutu, natsien ja muiden kiellettyjen symboleiden julkinen näyttö on edelleen lainvastaista, mutta teollisuus tulkitsee sitä toisin.

Maailman lupaavin poptulokas norjalainen Sigrid: "Rakastan Almaa!"

$
0
0

Miten pienestä naisesta voi lähteä noin iso ääni. Tämä kliseinen sanonta tuli mieleen, kun katsoi norjalaislaulaja Sigridin keikkaa Flow Festivalilla.

21-vuotiaan laulajan live-esiintymisiä on hehkutettu kotimaassa ja ulkomailla. Eivätkä puheet olleet tuulesta temmattuja. Sigrid esiintyi energisesti pomppien samalla kun nelihenkinen bändi säesti taustalla taidokkaasti. Monipuolisuutta korostivat välillä kuullut herkemmät kappaleet.

Haastatteluun saapuessa Sigrid on iloinen ja olemus on kuin nuorella koulutytöllä. Aivan ensimmäiseksi ei tule mieleen, että tässä on suuresti hehkutettu poptähti.

Sigridillä on ollut kiireinen keikkakesä. Norjan lisäksi hän on esiintynyt ympäri Eurooppaa ja myös Pohjois-Amerikassa.

– Oli minulla jopa viikko vapaata ja veljeni häät. Kesä on ollut mahtava ja Norjassakin on ollut ennätyshelteitä.

Sigrid
Norjalaislaulaja Sigrid valittiin vuoden lupaavimmaksi uudeksi artistiksi BBC Sound of 2018 -listauksessa.Nelli Kenttä, YleX

Pianon äärestä BBC:n hehkuttamaksi

Ålesundista kotoisin oleva Sigrid Sollbakk Raabe alkoi soitaa pianoa 7-vuotiaana. Musikaalisessa perheessä piano oli kodin sydän.

Sigrid kirjoitti ensimmäisen kappaleensa 16-vuotiaana ja hänellä oli myös bändi siskonsa kanssa. Sala Says Mhyp -niminen yhtye oli nimetty heidän kuoleen kissansa Salan mukaan.

Peruskoulun loputtua vanhemmat kannustivat Sigridiä jatkamaan musiikin parissa opintojen sijaan.

– He sanoivat, että saattaisin katua sitä, jos en yrittäisi.

Sigrid teki kappaleita kotonaan ja hän rakensi hiljalleen omaa tyyliään. Laulaja lähetti tuotoksiaan paikalliselle nuorisoradiokanavalle, jossa uusille artisteille annetaan mahdollisuus tuoda esille musiikkiaan. Sitä kautta hänet löydettiin.

Norjalaisen hämmästykseksi hän alkoi saada huomiota myös ulkomailla. Todellinen jättipotti tuli tänä vuonna, kun hänet valittiin lupaavimmaksi uudeksi artistiksi BBC:n Sound of 2018 -listauksessa.

– Se oli todella iso yllätys. Oletin, että pääsen viiden kärkeen ja olisin ollut tyytyväinen siihenkin. Kun aloin kirjoittaa musiikkia, tiesin sen mahdollisesta potentiaalista, mutta en koskaan uskonut, että päätyisin sillä myös Norjan ulkopuolelle.

Sigrid
– Rakastan Almaa! Viime kesänä kiersimme paljon samoja festivaaleja ja olimme vierekkäisissä kopeissa backstagella, norjalaislaulaja Sigrid kertoo.Nelli Kenttä, YleX

Sigrid myöntää, että tittelin tuoma maailmanlaajuinen huomio on tuonut mukanaan paineita.

– Valehtelisin, jos sanoisin, etten koe paineita. Se tuntuu samalta kuin tekisi koulussa päättökokeita. Sitä haluaa todella tehdä parhaansa.

"Alma tuo kotoisan olon"

Saimaisessa BBC:n listauksessa oli mukana myös Suomen poplupaus Alma, mutta hän ei yltänyt kärkikahinoihin saakka. Nuoret popparit ovat tulleet toisilleen tutuiksi, sillä he ovat kiertäneet esiintymässä lukuisilla samoilla festivaaleilla.

– Rakastan Almaa! Viime kesänä kiersimme paljon samoja festivaaleja ja olimme vierekkäisissä kopeissa backstagella.

Sigridin mukaan Alman näkeminen kiertuekiireiden keskellä tuntui kotoisalta.

– Kiertueella ollessa kaipaan tuttuja ja turvallisia asioita, koska kaupungit ja paikat vaihtuvat koko ajan. Rutiineja on vaikea löytää. Se oli niin kotoisaa, kun tiesi, että Alma on samalla bäkkärillä. Hänen siskonsa ja koko bändi ovat todella mukavia. Emme ehtineet hengailla paljoa yhdessä, koska kaikki olivat niin kiireisiä, mutta se oli silti kivaa.

Sigrid ja Alma esiintyivät perjantaina Flow Festivalilla lähes peräkkäin ja norjalainen toivoi ehtivänsä katsomaan suomalaisen keikkaa.

Mäkihyppyä Lahdessa

Norjalaislaulaja on vieraillut Suomessa aiemminkin. Kouluaikoina hän oli mukana vaihto-ohjelmassa, jolloin hänen luokkansa vierailivat Hollannissa ja Suomessa. Sigrid päätyi asumaan viikoksi lahtelaiseen perheeseen.

– Vierailimme Sibelius-talossa ja kävimme jääkiekkomatsissa sekä hiihtokisoissa ja katsomassa mäkihyppyä. Se oli hauskaa!

Sigrid
Sigridillä on kaksi unelmaa. Aivan ensimmäiseksi hän haluaa saada kissan. Toinen on se, ettei hän halua koskaan lakata kirjoittamasta musiikkia.Berislav Jurišić / Yle

Sigrid pursuaa haastattelussa iloista energiaa, jota höystävät eloisasti viuhuvat kädet. Laulajalla on tulevaisuudelle kaksi unelmaa.

– Ensimmäinen unelma on se, että haluan kissan. Rakastan kissoja ja meillä oli kissa 15 vuotta. Häntä ei voi tietenkään korvata mikään, koska hän oli paras kissa.

– Toinen asia on se, että en koskaan lakkaa kirjoittamasta musiikkia. Haluan olla luova ja käyttää aivojani. Olen hyvin onnellinen, jos voin jatkaa tekemällä sitä.

Helle ja kuivuus suistamassa Pohjois-Korean nälänhätään – maissi ja riisi kuihtuvat pelloille

$
0
0

Kuumuus ja kuivuus ovat tuhoamassa maissi- ja riisisadot Pohjois-Korean pelloille, Kansainvälinen Punainen Risti toteaa raportissaan.

Sulkeutuneen Pohjois-Korean taivaalta ei ole tullut vettä yli kuukauteen. Seuraavia sateita odotetaan kuin kuuta nousevaa – niitä on luvassa puolessa kuussa.

Viljasatoja kuihduttaa myös pitkä hellejakso. Pohjois-Koreassa on mitattu lähes 40 asteen lämpötiloja.

Punainen Risti varoittaa, että Pohjois-Korean ruokatuotanto saattaa ajautua täysimittaiseen kriisiin.

Kaksi viidestä aliravittu jo nyt

YK:n viime vuonna tekemän raportin mukaan jopa kaksi viidestä pohjoiskorealaisesta kärsii aliravitsemuksesta. Joka neljäs alle 5-vuotias lapsi kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta.

Siksikin tämän hetkisellä kuivuudella ja satojen menetyksillä saattaa olla tuhoisia seurauksia.

– Tiedämme, että aiemmat kuivat kaudet ovat sekoittaneet ruokahuoltoa ja aiheuttaneet terveysongelmia ja aliravitsemusta ympäri maan, Punaisen Ristin Pohjois-Korean-johtaja Joseph Muyamboit sanoo.

Pohjois-Koreassa oli myös vuonna 2015 ankara kuivuus. Luonnon koettelemukset ovat siten entisestään horjuttaneet maan ruokatuotantoa.

1990-luvun nälänhätä muistissa

Eristyneen ja eristetyn Pohjois-Korean lähimenneisyys on täynnä taistelua nälkää vastaan, vaikka maan diktatorinen johto on vakuuttanut oman kansansa edessä rikkumatonta omavaraisuutta.

1990-luvun puolessa välissä Pohjois-Koreaa koetteli raju nälänhätä. Ilmeisesti jopa kaksi miljoonaa pohjoiskorealaista kuoli nälkään.

Syynä olivat tuolloinkin kuivuus, tulvat ja hallinnon kyvyttömyys turvata ruokatuotanto.

Lisäksi Pohjois-Korea on maastoltaan vuoristoista, eikä viljelykelpoista maata ole lopulta viljalti. Toisaalta traktorit ja muut nykyaikaiset maatalouskoneet eivät ole tuttu näky aivan kaikilla Pohjois-Korean pelloilla.

Viljelyala ja sadot ovat parantuneet viime vuosikymmeninä huomattavasti. Hallinnolla on silti suuria vaikeuksia ruokkia koko maata.

Nälkä ja ruuan valikoiva jakelu ovat nykyiselle Kim Jong-unin hallinnolle myös tapa kontrolloida kansaa.

Maanviljelyä Pohjois-Koreassa 1997.
Helle ja kuivuus uhkaavat satoa ja suistaa Pohjois-Korea nälänhätään.Lehtikuva

Ruokarahat menevät ydinaseuhoon

Nälkäkriiseistä voi syyttää myös suoraan Pohjois-Korean diktaattorin Kim Jong-unin halua hamuta maalle ydinasetta.

Ydinaseohjelma nielee huomattavan osan maan rajallisista varoista, jotka tulisi kaiken järjen mukaan panna maatalouteen ja sen uudenaikaistamiseen sekä akuutisti ruuan hankkimiseen ihmisille.

YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman (WFP:n) arvioiden mukaan noin 70 prosenttia pohjoiskorealaisista on ruoka-avun tarpeessa, eikä heillä ole täyttä varmuutta siitä, mistä seuraavan ruoka-annoksensa saavat.

Kansainvälinen ruoka-apu on tällä hetkellä pohjoiskorealaisten ruokaturvan keskeinen elementti. Naapureilta – siis Etelä-Korealta, Japanilta, Kiinalta ja Venäjältä – tulee noin 30 prosenttia pohjoiskorealaisten syömästä ruuasta.

Ydinaseohjelman aiheuttamat kansainväliset pakotteet ovat iskeneet maan talouteen. Kauppa on suurelta osin tukossa ja rahat käytetään ennemmin ydinaseohjelmaan kuin nälkäisen kansan elättämiseen.

Pakotteet purevat ja halu auttaa hiipuu

Pohjois-Korea on venkoillut ydinaseohjelmansa kanssa vuosikausia. Tuttu strategia on, että aina aika ajoin maa taipuu neuvotteluihin, jotka päättyvät laihaan sopuun – ja Pohjois-Korea saa taas ruoka-apua naapureilta.

Tässä on tapahtunut selvä muutos. WFP:n kesäkuisen raportin mukaan järjestöllä on suuria vaikeuksia saada riittävää rahoitusta omalle apuohjelmalleen. Vuosittain tarvittavasta 50 miljoonasta dollarista vain 15 miljoonaa on tällä hetkellä kassassa.

Pohjois-Korea on ydinohjelmansa vuoksi kansainvälisesti entistä eristäytyneempi. Hyvää ei lupaa se, että Kim Jong-unin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Singaporen sopuilun jälkeen Pohjois-Korea on lopultakin vain jatkanut ydinaseohjelmansa kehittelyä.

Ystäviä ja tukijoita ei maalla enää ole. Samalla kaikkoaa eri maiden, järjestöjen ja ykstyisten ihmistenkin halu auttaa Pohjois-Korean nälkäistä kansaa.

Herätys: Budjettikone selittää talouttasi, marjoja löytyy poikkeavista paikoista, nuoret roomalaiskokit ideoivat uutta

$
0
0

Ylen Mun budjetti -kone kertoo, miten valtion budjettiehdotus kohtelisi lompakkoasi

Mitä valtion budjetti ottaa ja mitä se antaa ensi vuonna kansalaiselle? Ylen Mun budjetti -kone kertoo, miten valtiovarainministeriön budjettiehdotus kohtelisi lompakkoasi. Ainakin tupakoitsijoiden kukkaro kevenee, mutta vähävaraiset lukiolaiset ja ammattikoululaiset saavat tukea oppimateriaalien hankintaan.

Tutkija suosittelee marjastajia suuntaamaan turvemaille

Paahtavan kesän seurauksena mustikkaa, puolukkaa ja etenkin lakkaa on nyt luonnossa tavallista vähemmän. Tämä tarkoittaa, että marjastajilta vaaditaan tänä kesänä poikkeuksellista sitkeyttä ja taitoa. “Tosimarjastajat saavat sankonsa täyteen aina”, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola.

Mustikka lapsen sormissa.
Ismo Pekkarinen / AOP

Kaksi kolmesta aikoo äänestää maakuntavaaleissa

Suomalaisista kaksi kolmesta aikoo äänestää varmasti tai melko varmasti ensi vuoden maakuntavaaleissa, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKS:n tutkimuksesta. Kokonaan äänestämättä aikoo jättää joka kymmenes. Puoluekannan mukaan innokkaimpia äänestäjiä maakuntavaaleissa ovat keskustan, kokoomuksen ja vihreiden edustajat.

Presidentinvaalien ennakkoäänestystä Helsingissä.
Presidentinvaalien ennakkoäänestystä Helsingissä.Jarno Kuusinen / AOP

Kymmenet tuhannet ovat osoittaneet mieltään Bukarestissa

Romanian pääkaupungissa Bukarestissa on osoitettu mieltä korruptiota vastaan. Väkijoukko vaati maan vasemmistolaisen hallituksen eroa ja ennenaikaisia vaaleja. Paikallisten tiedotusvälineiden mukaan protestiin osallistui jopa 50 000–80 000 ihmistä. Poliisi käytti vesitykkejä ja kyynelkaasua mielenosoittajien hajottamiseksi.

Tuhannet romanialaiset osoittivat mieltään maan hallitusta vastaan.
Tuhannet romanialaiset osoittivat mieltään maan hallitusta vastaan.Vlad Chirea / EPA

Roomassa nuoret kokit etsivät uusia makuja

Monet roomalaiset pitävät tiukasti kiinni ruokaperinteistä, ja esimerkiksi kansainväliset kahvilaketjut menestyvät heikosti Italiassa. Mutta joukko nuoria roomalaiskokkia on noussut kapinaan perinteisiä pastoja vastaan. Uudenlaisista ravintoloistakin saa toki pastaa, mutta niitä on maustettu kenties nokkosella tai vihanneskrassilla.

Ravintola Rooman Piazza Navonalla.
Ravintola Rooman Piazza Navonalla.Petri Burtsov / Yle

Koko maassa tuulista

Lauantai on tuulinen päivä koko maassa. Ylen meteorologi Anne Borgström kertoo, että länsirannikolla tuulenpuuskat voivat yltyä jopa yli 15 m/s nopeuteen. Lämpötila on 20 ja 25 asteen välillä lukuun ottamatta Lappia, jossa on muuta maata viileämpää.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Sääkartta
Yle

Eläkkeelle jäävä poliisi on huolissaan Lapin tilanteesta: "Partio ei ole välittömästi paikalla, jos ei satu olemaan lähistöllä"

$
0
0

Tornion poliisiaseman pihaan tuodaan miestä autolla. Ilman rautoja kuitenkin tässä tapauksessa.

41 vuotta poliisivoimissa työskennellyt Lapin poliisilaitoksen apulaispäällikkö Seppo Kinnunen tuli viimeisenä työpäivänään virantoimitukseen poliisikyydillä – vihreän, museorekisterissä olevan Ford A:n takapenkillä.

Palvelusvuosiin on mahtunut monia tehtäviä poliisin työssä. Hän on toiminut poliisipäällikkönä Kemijärven, Tornionlaakson ja Peräpohjolan poliisilaitoksissa. Poliisin hallintorakenneuudistus jätti Lappiin vain yhden poliisilaitoksen ja suurin osa päälliköistä sijoittui Rovaniemelle. Kinnusesta tuli Lapin poliisilaitoksen apulaispäällikkö.

Kinnunen on etsinyt Ylitornion avovankilasta karanneita vankeja, selvittänyt rikosta, jossa mies poltti äitinsä Kemijärvellä tuhoisassa kerrostalopalossa, ja menettänyt työkaverinsa 1990-luvulla, jolloin virantoimituksessa ollut poliisi ammuttiin.

– Se oli varmasti pahin paikka, Kinnunen sanoo.

Kinnunen on kehuttu poliisina, joka osaa käyttää maalaisjärkeä. Hän toteaa, että poliisityö lähtee aina siitä, että asiat selvitetään asioina.

– Kenenkään ihmisarvoa ei loukata ja yleensä yhteisymmärrys löytyy, Kinnunen sanoo.

"Tukipartion tuleminen saattaa kestää hyvinkin pitkään"

Lapin poliisi tekee töitä vähällä resurssilla. Arki pyörii ja Kinnusen mukaan isoin kiitos siitä kuuluu joustavalle ja venyvälle henkilökunnalle.

– Tavanomaiset tehtävät pystytään hoitamaan henkilökunnan venymisen vuoksi, toistaiseksi on jaksettu ja paineen alle.

– Tosiasia on, että meillä ei ole toiminnallista reserviä. Jos jotakin sattuu, tukipartion tuleminen saattaa kestää hyvinkin pitkään. Harvaan asutulla alueella ja pitkillä välimatkoilla, partio ei ole välittömästi paikalla, jos ei satu olemaan lähistöllä. Olen sanonut ihmisille, että soittakaa aina 112, se voi olla lähellä mutta voi kestää pitempäänkin.

Hätänumeroon soittaminen on tärkeää myös rikosten tilastoitumisen vuoksi. Poliisin rahoitus perustuu myös muun muassa hälytyspalveluiden suorittamiseen ja poliisin tietoon tulleiden rikosten selvittämiseen. Se on yksi tapa perustella poliisin saatavuutta.

Riittävätkö poliisivoimat Lapissa?

Yle selvitti viime vuoden lopulla, kuinka kauan poliisia odotetaan eri puolilla Suomea. Lapissa poliisia joutuu odottamaan vähintään puoli tuntia yhdeksällä paikkakunnalla. Vasteaika oli seurantajakson aikana pisimmillään Utsjoella, keskimäärin 85,7 minuuttia. Utsjoella ei ole enää pariin vuoteen ollut omaa poliisia. Myös Enontekiöllä vasteaika oli yli tunnin. Enontekiö on jäänyt ilman vakituista poliisia keväällä, viranhaltijan jäätyä eläkkeelle.

Enontekiöllä poliisin puuttuminen on herättänyt kuntalaisissa pelkoa ja kunta halusi palkata itse oman seriffin. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kuitenkin tyrmäsi kunnan seriffihaaveet.

Lapin poliisin tilannetta on käsitelty sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) kanssa heinäkuussa. Aamulehti kertoo, kuinka kokoomuksen Lapin piirin puheenjohtaja Heikki Autto ja poliisin neuvottelukunnan puheenjohtaja Sanna Luoma veivät ministerille viestiä Lapin poliisien resursseista.

Viestin mukaan hankalin tilanne on Ylä-Lapissa, mutta ongelma koskee koko Lappia. Esimerkiksi Tornio-Haaparannan vilkas raja vaatii poliisivoimia ja Kemi-Tornioon kaivataan lisää vahvuutta.

–Emme saa päästää maailmalle leviämään uutisia, että täällä on isoja osia maasta jätetty kokonaan ilman turvallisuusviranomaisia, Autto sanoo Aamulehden jutussa.

Kymmenet tuhannet osoittivat mieltään Bukarestissa – poliisi käytti kyynelkaasua joukkojen hajottamiseksi

$
0
0

Romanian pääkaupungissa Bukarestissa kymmenet tuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään korruptiota vastaan. Väkijoukko vaati maan vasemmistolaisen hallituksen eroa ja ennenaikaisia vaaleja.

Paikallisten tiedotusvälineiden mukaan protestiin osallistui jopa 50 000–80 000 ihmistä. Mielenilmauksiin osallitui myös ulkomailla asuvia romanialaisia.

Poliisi käytti kyynelkaasua mielenosoitusten hajottamiseksi Bukarestissa.
Poliisi käytti kyynelkaasua mielenosoitusten hajottamiseksi Bukarestissa.Bogdan Christel / EPA

Romanian poliisi käytti vesitykkejä ja kyynelkaasua mielenosoittajien hajottamiseksi Bukarestissa. Yli 200 ihmistä tarvitsi sairaalahoitoa kyynelkaasun ja pippurisumutteiden hengittämisen jälkeen. Kymmenen poliisia loukkaantui, kun väkijoukko heitteli pulloja ja kiviä.

Mielenosoittajia ja mellakkapoliiseja Bukarestissa.
Mielenosoittajia ja mellakkapoliiseja Bukarestissa.Bogdan Cristel / EPA

Sadat tuhannet romanialaiset ovat allekirjoittaneet vetoomuksen uuden lain säätämiseksi, joka kieltäisi korruptioon tai muihin rikoksiin syyllistyneitä osallistumaan poliittiseen päätöksentekoon. Lain toteutuminen on kuitenkin epätodennäköistä, sillä sosiaalidemokraatit liittolaisineen ovat enemmistönä parlamentissa.

Trump: Meksikon kanssa edetään mukavasti, Kanadalle lisätulliuhkaus

$
0
0

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoo, että Meksikon kanssa tehtävä kauppasopimus etenee ”mukavasti”. Sen sijaan hän uhkaa Kanadaa tullimaksuilla, mikäli Yhdysvallat ja Kanada eivät pääse sopimukseen.

Trump tviittasi Yhdysvaltojen, Meksikon ja Kanadan välisestä Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksesta NAFTA:sta golfklubiltaan Bedminsteristä New Jerseystä.

Hän sanoo, että Meksikon kanssa tehtävässä sopimuksessa on huolehdittava amerikkalaisista autovalmistajista ja maanviljelijöistä. Lisäksi hän ylistää Meksikon uutta presidenttiä ja kutsuu häntä "ehdottomaksi herrasmieheksi".

Trumpin viesti Kanadalle on paljon vähemmän ystävällinen. Trumpin mukaan Kanadan on odotettava. Hänen mielestä Kanadan tullit ja kaupan esteet ovat aivan liian korkeita ja uhkaavat verotusta.

Neuvotteluja jatketaan Meksikon kanssa

Yhdysvaltojen ja Meksikon edustajat jatkavat neuvotteluja ensi viikolla Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen NAFTA:n päivittämisestä, Meksikon talousministeri Ildefonso Guajardo sanoi perjantaina. Washingtonissa käytyjen kolmannen neuvotteluviikon loppupuolella hän arvioi, että neuvottelujen loppuminen on mahdollista kuukauden loppuun mennessä.

– Meillä on vielä paljon tehtävää, hän kuitenkin totesi toimittajille.

Guajardo korosti, että kaikkein vaikeimmat ongelmat ovat jääneet loppuun, mukaan lukien Yhdysvaltojen vaatimus, että NAFTA hyväksytään viiden vuoden välein. Yhdysvaltain haluama määräys tunnetaan raukeamislausekkeena.

– Työskentelemme kuten olemme tehneet viimeisten kolmen viikon aikana ja olemme saaneet paljon edistysaskelia. Tulemme takaisin ensi viikolla, mutta kuten sanoin aiemmin: mitään ei ole suljettu pois, ennen kuin kaikki on sovittu, hän sanoi.

Guajardon mukaan Yhdysvaltain ja Meksikon viranomaiset jatkavat kahdenvälisten kysymysten käsittelyä ennen kuin kanadalaiset kollegat liittyvät keskusteluihin 24-vuotisen kauppasopimuksen nykyaikaistamisesta.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vaatinut, että NAFTA neuvotellaan uudestaan. Trump on kritisoinut 24-vuotista sopimusta "kauheaksi sopimukseksi".

Virkamiehet pyrkivät nyt neuvottelemaan Meksikon uuden presidentin Andres Manuel Lopez Obradorin kanssa 1. joulukuuta.

Meksikon uusi presidentti Andres Manuel Lopez Obrador
Meksikon uusi presidentti Andres Manuel Lopez ObradorSáshenka Gutièrrez / EPA

Lue myös:

Historiallinen vallanvaihto Trumpin naapurissa – Äänivyöryllä valittu vasemmistolainen presidentti lupaa kitkeä Meksikosta korruption


Laulaja Alma myöntää Bassoradiolle: kirjoittaa biisejä pop-tähti Miley Cyrukselle – Alman oma albumi pian valmis

$
0
0

Laulaja Alman ympärillä on spekuloitu mahdollisesta yhteistyöstä yhdysvaltalaisen laulaja Miley Cyruksen kanssa. Huhut saivat vahvistuksen perjantaina Bassoradion haastattelussa, kun Alma myönsi kirjoittavansa biisejä laulajatähdelle.

Miley Cyrus tuli aikoinaan tunnetuksi Hannah Montana -televisiosarjasta. Myöhemmin hän on tehnyt uraa laulajana. 25-vuotias laulaja on julkaissut kuusi studioalbumia ja seitsemäs on tekeillä.

Alma kertoo Bassoradion haastattelussa, että yhteistyö tuli toisaalta hyvään ja toisaalta huonoon aikaan.

– On ollut siistiä, ihan uusi proggis, Alma sanoo.

Oma albumi on kuitenkin vielä kesken. Levyä on tehty Los Angelesissa jo pitkään.

Nähtäväksi jää, esiintyykö Miley Cyrus myös Alman levyllä.

Uusi kappale julkaistaan syyskuussa. Haastattelussa Alma lupailee, että albumi julkaistaan piakkoin seuraavan biisijulkistuksen jälkeen.

Alma ja Miley Cyrus ovat hyvissä väleissä, sillä kesäkuussa Alma julkaisi Instagramin tarinoissa videon, jossa he ottivat yhteiset tatuoinnit.

Aiemmin Alma on tehnyt yhteistyötä myös muun muassa Tove Lon, Charlie XCX:n ja MØn kanssa.

Alma esiintyy perjantaina kolmatta kertaa Flow Festivaleilla. Tähän asti laulajalta on julkaistu muutama oma kappale, kuten Karma ja Dye My Hair. Kokonaista albumia on Suomessa odotettu, sillä Alman jo julkaissut kappaleet ovat nousseet listahiteiksi. Myöskään Flow'ssa omien kappaleiden puute ei ole häirinnyt: keikat ovat olleet ääriään myöten täynnä.

Uusi Zimbabwe muistuttaa ikävästi vanhaa – oppositiojohtaja pakeni maasta ja pidätettiin, eikä kukaan enää tiedä, mitä uskoa

$
0
0

HARARE Valkoiset pitkät kaavut liehuvat tuulessa Mbaren köyhän lähiön laidalla Zimbabwen pääkaupungin Hararen keskustan kupeessa. Maita Gara on myynyt täällä vaatteita jo 12 vuotta.

– Huonosti, huonosti, huonosti, hän sanoo, kun kysyn miten kauppa käy.

Eikä tämä ole mikään oikea työ, hän lisää. Gara on samassa tilanteessa kuin suurin osa zimbabwelaisista. Työttömyysprosentti on yli 90. Se tarkoittaa, että lähes kaikki työllistävät itsensä Garan tavoin virallisen talouden ulkopuolella.

Juuri työpaikat ja kuralla oleva talous olivat suurimmat teemat heinäkuun lopussa pidetyissä vaaleissa. Vaalien jälkeen itsevaltaisen Robert Mugaben syrjäyttänyt mutta nyt laillisesti valittu Emmerson Mnangagwa lupasi, että nyt keskitytään talouteen eikä politiikkaan.

Mutta toisin kävi.

Kenellä on todellinen valta?

Vain pari päivää vaalien jälkeen Hararessa oli täysi kaaos. Armeija ampui kuoliaaksi kuusi ihmistä pääkaupungin keskustassa. He olivat opposition kannattajia ja protestoivat vilpillisinä pitämiään vaaleja vastaan.

Järkyttävä tuulahdus Mugaben ajoilta herätti paljon kysymyksiä. Kontrolloiko Mnangagwa armeijaa, vai onko asia päin vastoin? Hän nousi valtaan armeijan avulla ja hänen varapresidenttinään toimii kenraali Constantino Chiwenga, armeijan entinen komentaja.

Entä kuka kontrolloi poliisia? Opposition lehdistötilaisuus ei päässyt edes alkamaan hararelaisessa hotellissa, kun kymmeniä mellakkapoliiseja rynni hotelliin ja töni toimittajia ulos.

Mnangagwa pahoitteli poliisin toimintaa, mutta jos hän ei heitä sinne komentanut, kuka oli vastuussa?

Mellakkapoliisi
Mellakkapoliisi esti opposition tiedotustilaisuuden hotelli Brontëssa Hararessa muutaman päivän vaalien jälkeen.Fredrik LErneryd

Jos vaalit olivat tosiaan vapaat ja oikeudenmukaiset, miksi opposition kannattajia sorretaan edelleen? Keskiviikkona opposition Tendai Biti haki poliittista turvapaikkaa naapurimaasta Sambiasta.

Sambian ulkoministeri kuitenkin totesi brittiläiselle yleisradioyhtiö BBC:lle, ettei turvapaikalle ollut tarpeeksi perusteita.

Torstaina Sambia karkotti hänet takaisin Zimbabween, jossa entinen valtiovarainministeri pidätettiin.

Häntä syytetään väärien vaalitulosten julkistamisesta, koska hän julisti opposition Nelson Chamisan voittajaksi. Lisäksi hän on poliisin mukaan yllyttänyt ihmisiä väkivaltaan.

Zimbabwen johto syyttää siis oppositiota siitä, että armeija surmasi kuusi ihmistä.

Biti kuitenkin pääsi käsiraudoista takuita vastaan. Emmerson Mnangagwa kirjoitti Twitterissä sen tapahtuneen sen jälkeen, kun hän oli puuttunut asiaan.

Oppositioehdokas Nelson Chamisa
Opposition ehdokas Nelson Chamisa pääsi lpulta pitämään tiedotustilaisuutensa, missä hän toisti väitteensä vaalivilpistä.Fredrik Lerneryd

Tämä on tosiaan uusi Zimbabwe, tämä on uusi peruuttamaton kehitys kohti tilannetta, jota on mahdoton hyväksyä, totesi Afrikka-analyytikko Jeffrey Smith Twitterissä.

Pelko palasi arkielämään

Hararessa talvi vaihtuu pian kevääseen. Maita Garan myyntikojun ohi ajaa jäätelömyyjä, joka helistelee polkupyöränsä kelloa.

Garan naapurikojussa vaatteita myyvä John Mkondo katselee ohi ajavia autoja. Hän unelmoi oikeasta työstä rekkakuskina mutta epäilee samalla, voiko unelma koskaan toteutua. Mkondo olisi toivonut oppositiolle voittoa.

– Nyt pelkään, koska en tiedä, minne maa on menossa, hän sanoo.

Pelko tuntuu seuraavan zimbabwelaisia siitä huolimatta, että itsevaltias Robert Mugabe astui sivuun viime marraskuussa.

Hararen keskustassa lounastaukoa pitävä kolmikymppinen Barbara ei halua kertoa sukunimeään eikä tulla kuvatuksi.

– Ei ole mitään takuuta siitä, että meillä on sananvapaus. Tiedän tapauksia, joissa ihmisiä on joutunut pulaan sen jälkeen, kun he ovat puhuneet medialle, hän perustelee.

KAtukuvaa Hararessa.
Opposition Nelson Chamisa voitti suuresti pääkaupungissa, mutta maaseudulla Zanu PF on edelleen suurin puolue.Fredrik Lerneryd

Barbara on koulutettu kirjanpitäjä, ja hänellä on työpaikka. Palkka on kuitenkin hänen mukaansa naurettava.

– Minua ei huvita enää kouluttautua lisää. Olen käynyt koulua 18 vuotta enkä saa mitään takaisin, hän sanoo.

Zimbabwen tulevaisuus näyttää hänen mielestään ankealta. Hän ei haluaisi pelätä omassa kotimaassaan.

– Toivoisin, että voisin luottaa hallituksen suojelevan minua. Nyt ei ole niin.

Samaa sanoo Morgen Masango. Hän on opettaa maantiedettä, historiaa ja uskontoa lukiolaisille, mutta ei ole vielä saanut heinäkuun palkkaa. Masango kuvailee olevansa närkästynyt vaalien jälkeen ja kertoo tuomitsevansa jyrkästi armeijan toimet.

– Se oli täysi ylilyönti. Ei heidän kuuluisi tappaa aseistamattomia siviilejä. Meillä on oikeus osoittaa mieltä, hän sanoo.

Morgen Masango hymyilee vaalimainoksien edessä.
Morgen Masango on lukionopettaja ja sanoo, että zimbabwelaisilla tulisi olla oikeus osoittamaan mieltään, jos niin haluaa.Fredrik Lerneryd

Masango toivoo, että valtaapitävä puolue Zanu PF ja oppositiopuolue MDC voisivat perustaa hallituksen yhdessä. Tärkeintä olisivat hyvät suhteet muihin valtioihin, jotta maahan saataisiin investointeja ja rahaa.

Se ei kuitenkaan näytä ajankohtaiselta. Vaikka Emmerson Mnangagwa on sanonut, että Nelson Chamisalla on suuri rooli Zimbabwen poliittisessa tulevaisuudessa, oppositio on vienyt vaalituloksen oikeuteen.

Chamisa haluaa maan perustuslakituomioistuimen joko nimittävän hänet vaalien voittajaksi tai järjestävän uudet vaalit.

"Kaikilla sama todellisuus"

Hararen tunnetuimman maamerkin, hotelli Rainbow Towersin portin vartijakopissa on edelleen ikkunat rikki väkivaltaisuuksien jälkeen.

Hotellin parkkipaikalla seisoo joukko miehiä Mnangagwan puolue Zanu PF:n kaulaliinoissa. Yksi heistä on kansanedustaja Munyaradi Tobias Kashambi.

Hän on vaalituloksesta todella iloinen ja moittii oppositiota pelkuruudesta.

– Ei demokratia tai vapaat vaalit aina tarkoita sitä, että oppositio voittaa. Mnangagwa voitti, hän sanoo.

Kashambe on ollut Zanu PF:n mies syntymästä asti ja kannatti aikoinaan myös Mugabea. Vanhalle miehelle riittää edelleen kunnioitusta, vaikka vallanvaihto oli hänen mielestään väistämätön.

Yrittäjän työskentelevä Kashambi lupaa, että Mnangagwa tulee pitämään vaalilupauksensa. Maa on pian taloudellisesti jaloillaan, kunhan sekä kaivossektori että maataloussektori saadaan taas kuntoon.

Zanu PF:n kansanedustaja Munyaradi Tobias Kashambi autonsa edessä.
Munyaradi Tobias Kashambi on kansanedustaja Zanu PF:n riveissä. Hän kunnioittaa edelleen Robert Mugabea, vaikka katsoikin oikeaksi, että hän joutui eroamaan viime marraskuussa.Fredrik Lerneryd

– Tietenkin maan taloudellinen tilanne on vaikuttanut minuunkin. Meillä kaikilla on sama todellisuus ja käymme samoissa kaupoissa. Maksamme saman hinnan ruoasta, hän sanoo.

Hänen ja vaatemyyjä Maita Garan todellisuudet ovat kuitenkin hyvin erilaiset.

Monelle zimbabwelaiselle politiikka on todella kaukaista. Heille ei ole väliä, kuka istuu presidenttinä, kunhan he saavat elää rauhassa ja voivat pitää huolta perheistään. Gara kaipaisi pikaisesti parannuksia omaan elämäänsä.

– Minulla ei ole varaa ostaa lapsilleni mitään, saati sitten itselleni, Gara sanoo.

Sitten hän nauraa epätoivoisesti.

– En tiedä mitä tehdä.

Kuuntele Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma Yle Areenasta:

Lue myös:

Zimbabwen oppositiojohtaja ei anna periksi: Oikeuskanne syyttää vaalivilpistä

Analyysi: Mnangagwa vei voiton Zimbabwen presidentinvaaleissa - mutta pahimmassa tapauksessa kamppailu on vasta alkamassaAnalyysi: Mnangagwa vei voiton Zimbabwen presidentinvaaleissa - mutta pahimmassa tapauksessa kamppailu on vasta alkamassa

Zimbabwen nuoret ratkaisevat maan presidentinvaalit – yli kolmannes äänestäjistä ei ole koskaan nähnyt vaaleja ilman Robert Mugabea

Valkoiset maanviljelijät pakenivat vuorille, kun Zimbabwen presidentin miehet riistivät väkivalloin heidän tilansa – nyt he aikovat kuitenkin äänestää Mugaben puoluetta

Äidit vaativat vegaaniruokaa Vantaan päiväkoteihin – Helsingissä viidenkymmenen lapsen ateriat maksavat 26 000 euroa

$
0
0

Vantaan varhaiskasvatuksessa aletaan selvittää, voitaisiinko päiväkotilapsille tarjota tulevaisuudessa vegaaniruokaa. Kaupungille on tänä syksynä tullut asiaa koskien vanhemmilta kaksi yhteydenottoa ja yksi kirjallinen palaute.

– Me arvioimme tilannetta, voisimmeko ehdottaa vegaaniruuan tarjoamisen kokeilun aloittamista jossakin vaiheessa varhaiskasvatuksessa. Mitään päätöstä asiassa ei ole tehty. Perheiden yhteydenotot ovat tulleet noin kahden viikon aikana, eikä nykyisin voimassa olevia kaupungin ateriasopimuksia voi näin nopeasti muuttaa, kertoo Vantaan varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen.

Tällä hetkellä vegaaniruokaa ei siis päiväkoteihin tehdä. Vantaan Sanomat kirjoitti torstaina kahdesta vantaalaisäidistä, jotka pelkäävät esiopetusikäisten lastensa jäävän linjauksen vuoksi kokonaan ilman ruokaa päiväkodissa. Myös omien lounaiden vieminen säilytettäväksi päiväkotien keittiöissä on nimittäin Vantaalla kielletty.

Kysyntää vegaaniruoalle ei toistaiseksi ole ollut

Askola-Vehviläinen perustelee nykykäytäntöä kansallisella ravitsemussuosituksella, jonka mukaan vegaaniruokavalion terveellisyydestä alle kouluikäisten lasten kasvuun ja kehitykseen ei ole.

– Toinen argumentti on ollut, että vegaaniruokavaliota ei ole Vantaan varhaiskasvatuksessa asiakasperheiden toimesta voimakkaasti esitetty, Askola-Vehviläinen sanoo.

– Se ei kuitenkaan tarkoita, että asian tila olisi jatkossa näin, hän jatkaa.

Askola-Vehviläisen mukaan vanhempien yhteydenotot ovat jo saaneet kaupungin arvioimaan asiaa uudelleen ja keskustelu ostosyksikön kanssa on aloitettu.

– Taloudelliset vaikutukset täytyy selvittää. Tarvitsemme myös asiantuntijatietoa siitä, millä tavalla vegaaniruokavalio voitaisiin toteuttaa. Mikäli kysyntää tulee enemmän, niin varmasti lähdemme liikkeelle ehdotuksissamme, hän toteaa.

Eväitä ei saa viedä päiväkodin keittiöön hygieniasyistä

Eväät sen sijaan eivät Askola-Vehviläisen mukaan ole edes väliaikainen vaihtoehto. Hänen mukaansa päiväkotipäivään ja nelituntiseen esiopetukseen pitää sisältyä vähintään yksi ravitsemuksellisesti tasapainoinen ateria.

– Kerhotoiminnassa tai retkiä varten voidaan tuodaan aterian osia, mutta kokonaisia aterioita tuodessa on kylmäketjuongelma.

Vantaan kunnallisten päiväkotien keittiötiloihin ei saa tuoda ulkopuolista ruokaa hygieniasyistä eli kotoa tuotuja ruokia ei voida säilyttää keittiön jääkapeissa.

Askola-Vehviläisen mukaan muita erityisruokavalioita kuitenkin noudatetaan päiväkodeissa ja kasvisruokavaihtoehto on myös päivittäin tarjolla.

Helsingin päiväkodeissa vegaanilapsia on noin 50

Myöskään Espoossa vegaanista ruokaa ei tarjoilla päiväkotilapsille.

– Itse asiassa hirveän vähän on ollut kysyntää eli toistaiseksi sille ei ole ollut tarvetta, sanoo Espoon ruokapalvelujohtaja Minna Ahola.

Helsingin päiväkodeisssa sen sijaan vegaaniruokaa on tämän vuoden alusta lähtien tehty runsaalle 50 lapselle. Heidän aamupalansa, lounaansa ja välipalansa maksavat kaupungille vuodessa noin 26 000 euroa. Päivittäinen lisäkulu on joitakin euroja lasta kohti.

– Vegaanilasten määrä on ollut melko pysyvä. Kun aloitimme, noin 50 lasta ilmoittautui ja määrä on muuttunut ihan muutamalla, toteaa ruokapalveluvastaava Erja Suokas.

Lue myös:

Vegaaniruoka kuuluu päiväkotiin, päätti Helsinki – Keravalla kiistellään

Vegaaniruokaa ei helposti kouluissa saa – tarjoillaan usein vain todistusta vastaan

Monet koulut rajoittavat kasvisruoan saantia – se tarjotaan usein "tiskin alta"

Kikherneitä, linssejä ja soijaa – Katso, mitä kaikkea löytyy päiväkodin vegaanilautaselta

Nuori nainen joukkoraiskattiin Hyvinkään keskustassa – poliisi kaipaa havaintoja

$
0
0

Uhrin mukaan tekijät ovat ulkomaalaistaustaisia ja he puhuivat uhrille vierasta kieltä.

Rikos tapahtui Itä-Uudenmaan poliisin mukaan metsikössä, Riihimäenkatu 20:n kohdalla 27.7. aamuyöllä. Tapahtumapaikka on aivan Hyvinkään virastotalon ja poliisilaitoksen vieressä.

Alueella olevien valvontakameroiden kuvien mukaan kolmen miehen seurueen on nähty liikkuvan klo 02.26 aikaan Jussintorin suunnasta Hämeenkadulle ja siitä klo 02.32 Siltakadulle kohti Riihimäenkatua.

Poliisi on julkaissut yhden valvontakameran kuvan, ja kaipaa vihjeitä kuvassa näkyvien henkilöiden tunnistamiseksi.

Kaikista tapaukseen liittyvistä havainnoista tai vihjeistä voi ilmoittaa numeroon 0295 436476 tai sähköpostiin vihjeet.ita-uusimaa@poliisi.fi.

Seksuaalirikokset kasvussa, mutta raiskausten määrä vähentynyt

Poliisin tietoon on tänä vuonna tullut vähemmän raiskauksia kuin viime vuonna.

Viime vuonna raiskauksia tehtiin poliisin tietojen mukaan kesäkuun loppuun mennessä 633, kun tänä vuonna vastaava luku on 603.

Sen sijaan seksuaalirikosten kokonaismäärä on kasvanut viime vuodesta. Viime vuonna seksuaalirikoksia tehtiin kesäkuun loppuun mennessä 1599. Tänä vuonna vastaava luku on 1757, eli lähes 10 prosenttia enemmän. Kasvu johtuu siitä, että poliisin tietoon on tullut aiempaa enemmän lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, sekä seksuaalista ahdistelua.

Ulkomaalaisten osuus poliisin tietoon tulleessa seksuaalirikollisuudessa on suhteellisen suuri sekä epäiltyjen, että uhrien kohdalla.

Kaikissa seksuaalirikoksissa ulkomaalaisten epäiltyjen osuus oli viime vuonna 17,2 prosenttia. Tänä vuonna osuus on kesäkuun loppuun mennessä ollut 16,6 prosenttia. Ulkomaalaisten uhrien osuus oli vastaavina ajankohtina 5,1 ja 5,9 prosenttia.

Mustikkaa haluavien kannattaa nyt mennä turvemaalle – Tutkijan vinkit poikkeuksellisen huonon marjakesän ajaksi

$
0
0

Helle on ollut haitaksi marjastajille, on etsinnässä sitten hilla, puolukka tai mustikka.

– Pölytys ei onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla ja näiden helteiden seurauksena mustikka on kuivunut: marjakoko on pieni, ja marjoja on harvakseltaan. Kesä tuli rytinällä, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola.

Marjakasvit kukkivat Peltolan mukaan tavallista aikaisemmin, eivätkä kaikki pölyttäjät ehtineet kukinnan aikaan edes kuoriutua. Kukinnan jälkeen helle on kuihduttanut satoa.

Mistä sitten löytyy marjoja tällaisena kesänä?

Mustikkametsään haluavia Peltola neuvoo näin:

– Tänä vuonna kannattaa mennä turvemaille. Tällainen orgaaninen maa pidättää paremmin kosteutta kuin mineraalimaa. Mustikkaa voi löytyä kohtuullisen tasaisilla alueilla ja painanteissa.

Mustikka on havumetsien kasvi. Puuston peittävyyttä saa olla nyt vähän enemmän kuin mitä yleensä hyvillä marjapaikoilla on.

Mustikka pärjää nyt paahteesta sivussa paikoissa, jotka ovat säilöneet kosteutta helteiden aikana. Metsähallituksen vinkkien mukaan kuivana kesänä soistuneista metsiköistä ja soiden reunoilta saattaa löytää marjoja. Tämän lisäksi järvien rannat ja saaret ovat otollisia paikkoja.

–Marjakoko on nyt pieni ja marjoja on harvakseltaan. Lämpimiltä kasvupaikoilta, joissa yleensä mustikkaa on aika hyvinkin, niin sieltä ei kannata tänä vuonna mustikkaa hakea, vaan se pitää hakea kosteammilta turvemailta ja vähän peitteisiltä alueilta.

Kyllähän sitä marjaa joka vuosi aina jostain löytyy, nyt se on vain vähän isomman työn takana. Tosimarjastajat saavat sankonsa täyteen aina.

Mustikan pääsatokausi on Peltolan mukaan nyt eteläisen Lapin korkeudella. Tästä etelämmässä satokausi alkaa kääntymään loppua kohti.

– Paikallistuntemus ja sitkeys ovat valttia mustikanpoiminnassa tänä vuonna. Niin kuin ne ovat tietysti aina, mutta erityisesti tänä vuonna.

Tänä vuonna kukasta raa'aksi marjaksi on kehittynyt noin puolet mustikan kukista. Yleensä määrä on Peltolan mukaan 60–70 prosenttia. Suuria eroja Suomessa ei ole alueiden välillä.

Heikkoa, keskivertoa ja surkeaa

Mustikkasato on Peltolan mukaan heikko, puolukkasato heikko tai keskiverto ja hillasato surkea.

– Vain kuudesosa hillan kukista päätyi raaoiksi marjoiksi saakka. Se on todella pieni määrä.

Syynä olivat napakat yöpakkaset, jotka sattuivat kukinta-aikaan hilla-alueilla.

Tilanne on huono, mutta hillastajat lienevät jo tottuneita.

– Hilla on sellainen marja, että pääsääntöisesti sadot epäonnistuvat. Tänä vuonna hillat mitkä löytyvät ovat korpihillaa, avosuon hillaa sitä ei käytännössä ole. Tänä vuonna hilla on kallista. Löytyvät hillat ovat korpihillaa, avosuon hillaa ei käytönnössä ole.

Todella huonoja hillavuosia olivat 2011 ja 2012, jolloin hillaa oli Maaseutuviraston tilastojen mukaan tukkumarkkinoilla noin sata tuhatta kiloa kumpanakin vuotena. Viime vuonna esimerkiksi määrä oli yli kaksinkertainen.

Kannattaako marjastamaan sitten ylipäänsä lähteä nyt? Peltolan mukaan ehdottomasti.

– Ihan hirveän mielellään ei rupeaisi valittamaan tilanteesta, koska sitten ihmiset heittävät kirveen kaivoon, eivätkä lähde marjaan. Kyllähän sitä marjaa joka vuosi aina jostain löytyy, nyt se on vain vähän isomman työn takana. Tosimarjastajat saavat sankonsa täyteen aina.

Turkissa asuva suomalainen liiran syöksystä: Turisti tuntee olonsa rikkaaksi, paikallinen kauhistelee kallista lihaa – "Nyt joudutaan todella jo miettimään, mitä ruokapöytään pannaan"

$
0
0

Turkin liira jatkoi perjantaina kiivasta alamäkeään, mikä vaikuttaa myös Turkissa asuvien ja lomailevien suomalaisten elämään.

Liiran putoamisen taustalla ovat muun muassa Yhdysvaltain päätökset kiristää tullimaksuja sekä pidemmältä ajanjaksolta presidentti Recep Tayyip Erdoğanin omintakeinen talouspolitiikka.

Turkin Alanyassa asuva suomalainen kiinteistönvälittäjä Sari Syrjälä kertoo liiran laskun näkyvän suoraan tuontitavaroiden hinnoissa ja paikallisten ihmisten ostovoimassa.

Tyypillinen palkka on Syrjälän mukaan Turkissa 2 000 liiran eli noin 300 euron kieppeillä kuussa.

– Tuontitavara on kallista. Jos jokin tuote maksoi aiemmin kympin, nyt se maksaa kolme tai neljä kymppiä.

Hinnannousu, joka alkoi muutama vuosi sitten, näkyy arjessa Syrjälän mielestä eniten muun muassa rakennustarvikkeiden, ruuan ja hygieniatarvikkeiden hinnoissa.

– Hammastahnoista lähtien hinnat ovat kolmin-nelinkertaistuneet parissa vuodessa.

– Maahan tuodaan paljon ulkomaisia juustoja ja mausteita, kuten vaikkapa soijakastikkeita. Liha on todella kallista, kana on ollut aiemmin sellaista, jota turkkilaisilla on ollut varaa ostaa, mutta nyt joudutaan todella jo miettimään, mitä ruokapöytään pannaan.

Syrjälän mukaan Turkissa on suhteellisen uusi autokanta ja autojen kaltaisissa hintavimmissa tuontitavaroissa hintojen nousu on ollut merkittävää.

Turisti saa nyt euroja liiroiksi vaihtaessa ison tukon rahaa

Euroopasta tuleville turisteille alhainen liira tekee lomailusta hyvin edullista.

– Pienenkin euromäärän kun vaihtaa liiroiksi, sitä on heti rikas olo. Turismin voimakas elpyminen näkyykin kahden vuoden takaiseen verrattuna. Tämä vuosi on ollut erityisen hyvä, eli tässä mielessä liiran arvon lasku on myös tehnyt hyvää.

Suomalaisten eniten suosimalla Alanyan seudulla asuu Syrjälän mukaan pysyvästi kolmisen sataa ja talvikausina kolmisen tuhatta suomalaista. Vuokrahinnat ovat ennallaan, mutta sähkön hinnan kallistuminen pelottaa Syrjälää.

– Sähkön hinta on jo nyt samaa luokkaa kuin Suomessa, ja nyt se saattaa nousta entisestään.

Asuntokauppa-alalla, jolla Syrjälä itse toimii, liiran lasku näkyy myös positiivisessa mielessä.

– Esimerkiksi eläkkeelle jäämässä olevat suomalaiset alkavat jälleen innostua talviasuntojen ostamisesta. Niinhän se on, että jos Suomessa eläke on pieni ja sillä elää niukin naukin, täällä sillä elää aika leveästikin ja esimerkiksi kotiapua saa palkattua hyvin edullisesti, Syrjälä sanoo.

Valuutanvaihtoa tänään Istanbulissa.
Sedat Suna / EPA

Turkkilaiset vaelsivat valuutanvaihtopisteisiin

Presidentti Recep Tayyip Erdoğan kehotti perjantaina turkkilaisia tukemaan maansa valuuttaa myymällä pois mahdollisesti hallussaan olevat ulkomaanvaluutat. Syrjälän mukaan turkkilaiset ovat ottaneet kehotuksen tosissaan.

– Omistakin asiakkaistani tiedän ihmisiä, jotka lähtivät valuuttansa liiroiksi vaihtamaan.

– Nyt käynnissä olevaa syöksykierrettä ei ole ennen nähty. Pörssit menivät jo kiinni tänään, ja vielä ei oikeastaan tiedetä, miten tämä kaikki vaikuttaa, mutta maanantaina ollaan sen suhteen viisaampia. Itse uskon liiran yhä vajoavan, Syrjälä sanoo.

Lue myös:

Yhdysvallat kaksinkertaistaa Turkin terästullit

Turkin valuutta romahtaa – Erdoğanin vetoaminen Allahiin ei rauhoittanut markkinoita

Saisiko olla naurista ja nokkosta? Rooman nuoret kokit nousivat kapinaan, sillä "kukaan ei jaksa vetää samaa pastaa joka päivä"

$
0
0

ROOMA Tarjoilija kantaa hymyissä suin pöytään primo piatton eli ensimmäisen pääruoan. Tänään listalla on kahta kuuluisaa roomalaispastaa, carbonaraa ja amatricianaa.

Ollaan maineikkaassa Trattoria Der Pallaro -ravintolassa, Rooman kuuluisan Campo de' Fiori -aukion lähistöllä.

Pastat ovat herkullisia, mutta ongelma on siinä, että samat annokset olivat tarjolla myös eilen. Ne ja muutama muu klassikkopasta löytyvät lähes jokaisen roomalaisravintolan listalta joka päivä.

Amatriciana- ja carbonara-pastaa Trattoria Der Pallarossa.
Amatriciana- ja carbonara-pastaa Trattoria Der Pallarossa.Petri Burtsov / Yle

Kysytäänpä Der Pallaron keittiössä jo 56 vuotta työskennelleeltä Paola Fazilta, kohteliaasti tietenkin, olisiko roomalaisen keittiön jo aika uudistua.

– Ei tietenkään! Ihmiset tulevat Roomaan syömään kuuluisia pastojamme ja vannon, ettei tämän paikan tyyli muutu koskaan, kohta 80-vuotias rouva nauraa.

Paola Fazi Trattoria Der Pallarossa.
Paola Fazi Trattoria Der Pallarossa.Petri Burtsov / Yle

Monet roomalaiset pitävät kiinni kulinaristisista perinteistään, ja esimerkiksi kansainväliset kahvilaketjut eivät ole menestyneet Italiassa niin kuin muualla Euroopassa. Tästä jutusta voit lukea italialaisista, jotka kauhistelevat pelkästään aamurutiineihin kuuluvan cappuccinon nauttimista lounaan päätteeksi.

Mutta kaupungin ravintoloissa on käynnissä muutos.

Muutaman minuutin päässä Der Pallaron perinteisestä trattoriasta sijaitsee ravintola Retrobottega, jossa näkymä on täysin erilainen. Sisustus on yksinkertaisen moderni. Asiakkaat istuvat pitkien yhteisten pöytien ympärillä ja katsovat avokeittiössä hääriviä nuoria kokkeja.

Hipsteriparroilla ja tatuoiduilla käsivarsilla varustetut miehet tuunaavat pieniä annoksia kuin taideteoksia ikään.

– Rooman kaikissa ravintoloissa on samat ruoat ja se on todella tylsää, yksi ravintolan perustajista, Giuseppe Lo Iudice sanoo.

Retrobottegan perustaja Giuseppe Lo Iudice.
Retrobottegan perustaja Giuseppe Lo Iudice.Petri Burtsov / Yle

Hän perusti Retrobottegan yhdessä ystävänsä kanssa tarjotakseen vaihtoehdon perinteisille roomalaisravintoloille.

Täällä ei perinteisiä pastoja tarjota. Listalta löytyy mustekalaa salaattisikurilla, fasaania nauriilla ja risottoa siitepölyllä. Pastaakin löytyy, mutta siinä mausteena on käytetty nokkosta.

Retrobottega poikkeaa perinteisistä roomalaisravintoloista myös aukioloaikojensa osalta. Kun perinteiset ravintolat laittavat ovensa kiinni lounasajan jälkeen ja avaavat uudestaan vasta iltakahdeksalta, Retrobottega on auki puolestapäivästä puoleenyöhön.

Ruoka-annos Retrobottega-ravintolassa.
Ruoka-annos Retrobottega-ravintolassa.Petri Burtsov / Yle

Neljältä iltapäivällä se on tupaten täynnä. Pohjois-Italiasta käymässä oleva Emmanuelle nauttii villiyrtillä ja vihanneskrassilla maustettua gnocchetti-pastaa.

– Olen ollut täällä pari päivää ja huomannut, että ruokatarjonta toistaa itseään ravintolasta toiseen. Tulin tänne uusien makujen perässä, enkä todellakaan pettynyt, hän sanoo.

Rooman murteella puhuva herrasmies on sahramilla maustetun vasikkapastan kimpussa. Mitäköhän omasta ruokakulttuuristaan ylpeät roomalaiset tästä ei-roomalaisesta paikasta tuumaavat?

– Miten niin ei-roomalainen? Ruoka eroaa toki perinteisistä trattorioista, mutta tämä onkin roomalaisen keittiön uusi aalto, Alfredoksi esittäytyvä mies sanoo.

Retrobottegan kokki Mattia.
Retrobottegan kokki Mattia.Petri Burtsov / Yle

Retrobottega ei suinkaan ole ainoa uuden aallon ravintola Roomassa. Kaupunkiin on viime vuosina avattu useita ravintoloita, joiden tarjoama ruoka on kokeilunhaluista. Nuoret kokit uskaltavat ottaa riskejä sen sijaan, että nojaisivat perinteisiin klassikkoannoksiin.

Uusien ravintoloiden asiakaskunta koostuu usein nuoresta ja trendikkäästä, hyvinvoivasta väestönosasta. Perinteiset trattoriat ovat ennen kaikkea vanhempien ikäluokkien, perheiden sekä tietenkin turistien suosiossa.

Taustalla on myös nuorten kokkien halu jättää oma jälkensä roomalaiseen ravintolakulttuuriin.

Lo Iudicen mukaan haasteena on kuitenkin se, että Rooman keskustassa liiketilojen vuokrat ovat todella korkeat.

– Perinteisten annosten tarjoaminen on aina turvallisempaa, ne käyvät takuulla kaupaksi. Jos haluaa tehdä jotain uutta, sen pitää olla todella hyvää, hän sanoo.

Lue lisää:

Maailman kesäkeittiö: Rooman kesä kypsyttää pasta alla checcan

Katuruokatrendi kangertelee ruokahullussa Italiassa – video ja kuvagalleria

Italialaisten ruokatottumukset etääntyvät perinteisestä Välimeren ruokavaliosta

Italialainen ruokakulttuuri käy läpi vallankumousta – luomu ja alkuperä kiinnostavat


Länsi-Niilin virus leviää Etelä-Euroopassa – useita kuolleita Italiassa ja Kreikassa

$
0
0

Ainakin kolme ihmistä on kuollut Länsi-Niilin virukseen Italiassa viime päivinä. Paikallisviranomaiset kertovat viruksen leviävän maan koillisosassa Ferraran alueella. Virus tarttuu hyttysten pistoista.

Kaksi vanhusta kuoli tautiin torstaina sairastettuaan yli viikon. Kolmas uhri kuoli heinäkuun lopussa.

Myös Kreikassa viranomaiset kertoivat perjantaina, että kolme ihmistä on kuollut virukseen Ateenassa. Virus on levinnyt noin 60 ihmiseen Ateenan alueella tänä vuonna. Valtaosa tapauksista on havaittu viime kuussa.

– Olemme rekisteröineet 17 uutta tapausta sitten viime viikon, sanoi Kreikan tartuntatautivirasto perjantaina.

Kreikassa virus sairastutti viime kesänä 48 ihmistä. Heistä viisi kuoli.

Länsi-Niilin virusta on tänä vuonna havaittu myös Unkarissa, Romaniassa ja Serbiassa.

Virus havaittiin ensi kerran Ugandassa 1937. Sitä kantavat linnut, mutta ihmisiin se tarttuu hyttysten välityksellä.

Virukseen ei ole parannuskeinoa, mutta noin 80 prosenttia sen kantajista eivät saa mitään oireita. Virus saattaa kuitenkin aiheuttaa flunssan kaltaisia oireita, ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa kovan kuumeen sekä aivokudoksen turpoamisen tai aivokalvontulehduksen.

Lue myös:

Oletko matkaamassa Keski- tai Etelä-Eurooppaan? SPR: Hyttysten välityksellä tarttuvasta viruksesta seuraa verenluovutusrajoitus

WP: Valkoisen talon ex-avustajalle tarjottiin potkujen jälkeen isoa vaitiolokorvausta

$
0
0

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin avustajan tehtävästä potkut saaneelle Omarosa Manigault Newmanille tarjottiin mittavaa korvausta, kertoo Washington Post –lehti. Korvausta tarjottiin siitä, että Newman sitoutuisi olemaan puhumatta Trumpista julkisuudessa tai antamasta muita tätä vahingoittavia lausuntoja. Samaan vaitiolovelvollisuuteen kuuluvat myös varapresidentti Mike Pence sekä molempien perheet.

Washington Post on saanut nähtäväkseen salassapitosopimuksen, joka Manigault Newmanille tarjottiin allekirjoitettavaksi. Newmanin mukaan allekirjoitusta häneltä pyysi Trumpin miniä Lara Trump, joka tarjosi hänelle uutta työtä 15 000 dollarin kuukausipalkalla vastineeksi sopimuksen allekirjoittamisesta.

Trumpin kampanjakoneisto ei vastannut lehden kommentointipyyntöön perjantaina.

Manigault Newman kertoo kieltäytyneensä tarjouksesta, mikä jätti hänelle vapaat kädet hyökätä presidenttiä vastaan paljastuskirjalla. Tiistaina ilmestyvästä kirjasta on annettu ennakkoon otteita tiedotusvälineiden nähtäväksi.

Manigault Newman on tuntenut Trumpin pitkään. Hän oli muun muassa mukana Trumpin Diili-televisiosarjassa.

Valkoisen talon entinen avustaja Omarosa Manigault Newman
Valkoisen talon entinen avustaja Omarosa Manigault NewmanShawn Thew / EPA

"Rasisti, naisvihaaja ja kiihkoilija"

Manigault Newman kutsuu kirjassaan Trumpia rasistiksi, naisvihaajaksi ja kiihkoilijaksi. Hän esittää lukuisia kohuväitteitä, joiden paikkansapitävyydestä on epäilyksiä ja joiden todenperäisyyttä tiedotusvälineet eivät ole pystyneet varmentamaan.

Hän väittää muun muassa, että Diili-ohjelman kuvauksista olisi nauhoituksia, joissa Trump käyttäisi toistuvasti halventavaa neekeri-sanaa. Hän kirjoittaa, ettei ole itse saanut nauhaa käsiinsä, mutta kolme toisistaan riippumatonta lähdettä on vahvistanut hänelle nauhan olemassaolon.

Republikaanipuolueelle kannatusmittauksia tekevä Frank Luntz sanoo kuitenkin Twitterissä, että kirjassa väitetään hänen kuulleen Trumpin sanovan kiistanalaisen sanan, mutta tosiasiassa hän ei koskaan ole kuullut Trumpin käyttävän neekeri-sanaa. Hän sanoo myös, ettei Manigault Newman ollut häneen suoraan yhteydessä varmistaakseen tiedon ennen kuin mainitsi hänet kirjassaan, vaan tyytyi toisen käden lähteeseen.

– Hyvin huolimatonta työtä, hän teilaa.

Manigault Newman väittää myös nähneensä Trumpin syövän palan paperia asianajajansa Michael Cohenin kävellessä sisään presidentin virkahuoneeseen.

– Koska Trump on suunnattoman bakteerikammoinen, olin järkyttynyt, kun hän vaikutti pureskelevan paperinpalaa ja nielevän sen. Siinä on täytnyt olla jotain hyvin, hyvin arkaluontoista, hän kirjoittaa kirjassaan.

Manigault Newmanilla ei ole todisteita väitteensä tueksi. Washington Postille asiaa nimettömänä kommentoineet Valkoisen talon nykyiset avustajat nauroivat väitteelle ja pitivät sitä sepitteenä.

Valkoisen talon lehdistösihteeri Sarah Huckabee Sanders totesi, että kirja "on täynnä valheita ja vääriä syytöksiä."

– On surullista, että tyytymättömän entisen Valkoisen talon työntekijä yrittää hyötyä näistä vääristä hyökkäyksistä. Vielä pahempaa on se, että tiedotusvälineet antavat hänelle nyt foorumin, hän sanoi.

Amanda Palo toi todellisen raiskauskokemuksensa näyttämölle: "Raiskauskuvasto on miesten rakentamaa väkivaltafantasiaa"

$
0
0

”Se ole sinun syysi. Se ei ole sinun häpeäsi. Tämä tapahtui sinulle, ja tämä korjataan.”

Jotain sellaista Amanda Palo olisi halunnut kuulla, kun hänet kahdeksan vuotta sitten raiskattiin. Sen sijaan Palolta kyseltiin poliisikuulusteluissa, että olitkohan vähän kännissä.

Palon isosisko Olga oli mukana, ja vaati paikalle toisen kuulustelijan. Vahinko oli kuitenkin jo tapahtunut. Miespoliisin tökerö utelu vahvisti häpeää ja syyllisyyttä, jota Palo tunsi jo valmiiksi – kuten seksuaalisen väkivallan uhrit aiheetta ja usein tuntevat.

– Olin varmaan jo pienenä omaksunut ajatuksen, että jos jotain tällaista joskus tapahtuu, niin ehkä silloin on itse tehnyt jotain väärää.

Ajatus siitä, että nainen on tavalla tai toisella itse aiheuttanut kokemansa seksuaalisen väkivallan, on Palon mielestä masentavan yleinen.

– Vaikka sanotaan, että raiskaus on aina väärin, sen sanomisen lomassa annetaan ymmärtää, että jotain se nainen on tehnyt väärin, ollut väärässä paikassa, pukeutunut väärin, ollut kännissä tai jotain. Ne ovat aivan irrelevantteja asioita. Se, että olisit jotenkin osasyyllinen, syötetään sun mieleen. Se ajattelu tuntuu siirtyvän sukupolvelta toiselle.

"Päätin, että en enää ole joku, jolle vain kävi näin"

Amanda Palo voi tapahtuneen jälkeen vuosikausia huonosti, oli masentunut, sai paniikkihäiriöitä, nukkuminen oli vaikeaa.

Perheen ja terapian avulla Palon pahoinvointi alkoi viimein purkautua. Sen myötä syntyi päätös ottaa raiskauskokemuksestaan niskalenkki.

Syntyi monologinäytelmä Kilari, jossa Amanda Palo näyttelee itseään, ja jonka hänen siskonsa Olga Palo on ohjannut.

– Päätin, että en enää halua olla joku, jolle vain kävi näin. Päätin, että en ole uhri, vaan toimija. Halusin elämäni takaisin, kun oli mennyt vuosia niin, että koin vain katsovani sitä sivusta.

Sisko muisti kuulustelun tapahtumat, äiti tarkkaan puhelut, joita tyttärensä kanssa kävi raiskauksen jälkeen. Näytelmätekstissä käytettiin myös poliisin asiakirjoja ja lääkärinlausuntoja.

Palon omat muistikuvat olivat hataria, sillä häpeä humisi tapahtumahetkellä korvissa. Häpeä ja ahdistus pakottivat myös torjumaan muistot pitkäksi aikaa. Palo ei ajatellut tapahtunutta, ei muistanut, eikä muistellut.

– Kun kävin läpi tapahtumia siskoni kanssa, niin vähän aikaa vielä mietin, kuka tämä tyyppi on joka näitä juttuja puhuu? En tunnistanut sitä, että tämä on tapahtunut minulle. Ymmärsin vain sen pahan olon. Pahan olon syyn käsitin vasta, kun näin kaiken valmiina tekstinä.

Palo kirjoitti Kilarin auttaakseen itseään, mutta oli toinenkin syy.

Palo halusi tehdä esityksen, jollaisen näkeminen olisi voinut auttaa häntä kahdeksan vuotta sitten, ja jonka näkeminen voisi auttaa jotain vastaavaa kokenutta nyt.

Palo halusi tehdä esityksen, jossa raiskauksen kuvauksella on jotain tekemistä todellisuuden kanssa.

Amanda Palo esityksessä Kilari
Amanda Palon mielestä teatterinjohtajien, käsikirjoittajien ja ohjaajien pitää huolehtia siitä, että näyttämöillä nähdään muitakin kuin miestarinoita.Samuli Laine / Tampereen Teatterikesä

"Vanhaa toistava raiskauskuvasto ei auta uhria"

Näyttämöllä ja elokuvissa raiskataan alvariinsa.

Hyvin harva nuori naisnäyttelijä voi välttyä esittämästä seksuaalisen väkivallan uhria.

Pari vuotta sitten Anna Paavilainen kyseenalaisti teatterin todellisuudelle vieraat seksuaalisen väkivallan kuvaukset Play Rape - näytelmällään.

Amanda Palon Kilari tekee saman käsittelemällä todellista raiskauskokemusta ja ennen kaikkea sitä, mitä varsinaisen väkivallanteon jälkeen tapahtuu.

– Jos olisin nuorena kuullut, nähnyt, tai lukenut tällaisen stoorin, jos edes jossain kuvastossa olisi ollut tällainen kertomus, se olisi varmasti auttanut. Mä haluan, että raiskauksista puhutaan sillä tavalla, jolla ne oikeasti usein menevät.

Palo ei löydä itseään, eikä kokemustaan tavasta, jolla seksuaalista väkivaltaa tavallisesti esitetään.

– Raiskauskuvasto, jota on vaikka televisiosarjoissa, on aika pitkälle miesten rakentamaa. Se toistaa samaa vanhaa, eikä auta uhreja yhtään.

Palon mielestä teatterin ja elokuvien raiskauskuvaukset ovat aina väkivaltafantasiaa, vaikka muuta väitettäisiin.

– En tietenkään väitä, että mun kokemukseni olisi yleismaailmallinen. Kuitenkin naisena, joka on kokenut raiskauksen, tiedän paremmin kuin joku mies, mitä se on. Tiedän paremmin, mikä se kaava on, ja mitä ne tunteet, joita silloin tuntee.

Parhaillaan Tampereen Teatterikesässä vieraileva Kilari onkin ollut monelle tärkeä esitys. Erityisen voimaannuttava on näytelmän kohta, jossa poliisikuulustelusta esitetään toinen versio. Sellainen, missä näytetään, kuinka asia olisi hoidettu hyvin ja oikein.

Siihen saa osallistua myös yleisö.

– Halusimme Olgan kanssa, että emme ole vain reaktiivisia, vaan proaktiivisia. Halusimme puhua myös utopioista.

Kaikki eivät Kilarista kuitenkaan ihastuneet.

Kilari poiki vihapostia

Amanda Palolle on sadellut Kilarin takia törkeää, raivokasta, naisvihaa kihisevää postia. Suuri osa raivoajista ei edes ole nähnyt esitystä. Lehtijuttu on hyvin riittänyt laukaisemaan kiihkeitä reaktioita.

– Palautteesta 90 prosenttia on lämmintä ja hyvää. Sitten on se iso joukko palautetta, joka on häpäisevää, likaista ja rumaa. Joidenkin miesten kielenkäyttö mua kohtaan on kammottavaa.

Netin kautta syydetty kuona aiheuttaa ensin häpeää ja surua. Sitten se muuttuu vihaksi ja epäymmärrykseksi, Palo kuvailee. Kolmas vaihe vihapostin kohtaamisessa on sen blokkaaminen.

– On vain pakko yrittää siirtää se sivuun, ja esimerkiksi estää sitä lähettävät ihmiset esimerkiksi Facebookissa. Reagointi viesteihin ei vie mihinkään. Mun pitää keskittyä tähän mitä teen, eikä niihin yksilöihin, jotka haluavat lytätä mut.

Palo arvelee, että yksi syy vihapostiin on empatian puute.

– Se on maailmassa kauhean yleinen ilmiö. Ei nähdä omaa paikkaa pidemmälle, ja siltä omalta mestalta on hirveän helppo huudella. Varsinkin, jos mitkään rakenteelliset ongelmat eivät koske just sua.

Kilarin vahva feministinen ääni myös ärsyttää monia. Nykyisistä valtarakenteista hyötyvä osa maailmaa huolestuu, kun joku nainen yrittää muuttaa asioita, Palo summaa.

– Tietysti se aiheuttaa pelkoa, turhautumista ja vihaa. Entä, jos joudunkin luopumaan miellyttävistä etuoikeuksistani ja tavoistani, kuten naisille huutelusta ja naisten puristelusta ja sen sellaisesta?

Cock, cock...Who's there -esityksen kuvastoa
Teatterikesässä nähtiin Kilarin lisäksi toinenkin, tekijän omista seksuaalisen väkivallan kokemuksista syntynyt esitys, suomalais-egyptiläisen Samira Elagozin teos Cock, Cock.. Who's There?Samira Elagoz / Tampereen Teatterikesä

"Pelkään, että #metoo on hetken hittijuttu"

Jälkeenpäin Amanda Palo on ihmetellyt, miten hän ikinä uskalsi tehdä Kilarin.

– Mä olen perusluonteeltani aika pelokas. En ehkä ajatellut aloittaessani, että tämä oikeasti tarkoittaa, että menen näyttämölle ja kerron kaikille kaiken.

Apuna oli perhe ja ystävät, jotka kannustivat Paloa päivittäin. Sitten viime syksyn harjoituksiin ilmestyi avuksi juuri sillä hetkellä roihahtanut #metoo-liike.

– Viimeinen varmistus Kilarin toteuttamiselle tuli kesken harjoituskauden. Metoo osoitti, että tämän aika on nyt.

Maailmanlaajuinen #metoo on Palon mielestä poikinut nopeasti paljon hyvää. Näyttää siltä, että asiat ovat muuttuneet. Palo on kuitenkin huolissaan siitä, onko muutos pysyvä, tai riittävä.

– Pelkään, että kyseessä on tämän hetken hittijuttu. Pahimmillaan käy niin että jengi pitää nyt mageena, että Kilarin kaltaisia juttuja tehdään, mutta sitten aalto taas kääntyy. Sitten palataan taas vanhoihin normeihin.

Asiat eivät sitä paitsi muutu vain yksittäisten esitysten kautta, Palo huomauttaa. Hän haastaa teatterinjohtajat, käsikirjoittajat ja ohjaajat miettimään, ketä lavalle otetaan ja keiden tarinoita siellä kerrotaan.

– Kaikilla pitäisi olla samaistumispintaa, ja meidän pitää nähdä erilaisia kohtaloita. Tähän asti on nähty miestarinoita, joissa naisen asema on ollut tietynlainen tai olematon.

Yhdysvaltojen salainen diplomaattisähke: Venäjä lietsoi Suomessa epäluottamusta kansalaisten ja päättäjien välille

$
0
0

Venäjä on käyttänyt huomattavasti aikaa ja vaivaa Suomen ja Ruotsin Nato-keskusteluihin vaikuttamiseksi, kertoi Yhdysvaltojen ulkoministeriö useille diplomaateilleen salaisessa sähkeessä kaksi vuotta sitten.

Yhdysvaltalainen Buzzfeed-sivusto sai tietopyynnön avulla sähkeen osittain nähtäväkseen. Suuria osia sähkeestä on yhä salattu.

Sähkeen mukaan Suomeen kohdistettujen tiettävästi Venäjä-johtoisten "mediahyökkäysten" tarkoitus oli herättää epäilyksiä sotilasliitto Natoon liittymisestä ja lisätä epäluottamusta kansalaisten ja päättäjien välillä.

Sähkeessä ei avata tarkemmin, mitä mediahyökkäyksillä tarkoitetaan. Luultavasti niillä viitataan vääristeltyjen ja keksittyjen tietojen levittämiseen mediassa ja sosiaalisessa mediassa, sillä samassa yhteydessä mainittiin Venäjän käyttäneen näitä keinoja Ruotsissa.

Ruotsi tärkeä kohde

Ruotsista puhutaan sähkeessä muutenkin yksityiskohtaisemmin. Sähkeen mukaan Venäjän epäillään yrittäneen hämärtää ruotsalaisten Nato-käsityksiä varsinkin vuonna 2016, kun Ruotsissa keskusteltiin Naton isäntämaasopimuksen allekirjoittamisesta. Venäjää kerrotaan epäiltävän lisäksi ruotsalaisia uutissivustoja vastaan maaliskuussa 2016 tehdyistä palvelunestohyökkäyksistä.

Sähkeen mukaan oli myös poikkeuksellista, että Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo ilmoitti huhtikuussa 2016 Venäjän tiedustelupalvelujen yrittäneen suoraan vaikuttaa Nato-yhteistyöstä käytävään keskusteluun.

Esimerkiksi asiasta silloin uutisoineen Aftonbladet-lehden mukaan tiedustelupalvelun edustaja oli osallistunut ainakin yhteen turvallisuuspolitiikkaa käsittelevään konferenssiin ja puhunut aktiivisesti turvallisuusyhteistyötä vastaan.

Yhdysvaltojen sähke lähetettiin useisiin sen suurlähetystöihin ja konsulaatteihin muun muassa Saksaan, Britanniaan, Valko-Venäjälle ja Venäjälle. Sähkeen vastaanottajalistassa ei ole Suomea tai Ruotsia.

Työmatkustaminen on verrattavissa promillen humalaan – kolme ihmistä kertoo, miten selvitä matkustamisesta jaloillaan

$
0
0

Kun Juha Kauppiselta kysyy, sanooko kukaan ikinä hänen lähipiiristään siitä, että hän näyttää väsyneeltä, Kauppinen naurahtaa.

– Joo ja ironista kyllä siinä vaiheessa sanotaan, kun on levännyt kunnolla. Sitten näytän väsyneeltä. Kyllä sen huomaa jälkeen päin itsekin, että olisi viisasta hidastaa. Tämä duuni on sellaista, että mennään tukka putkella. Tukkakin on jo lähtenyt. Se kertoo tästä vauhdista.

Juha Kauppinen on kansainvälisen myynnin johtaja CSE Entertaimentilla. Kajaanilainen yritys myy ympäri maailmaa liikunnallisia pelejä. Ei ole harvinaista, että lähtö maailmalle tapahtuu muutaman päivän varoitusajalla.

Juha Kauppinen katsoo kameran ohi hymyillen  CSE Entertaimentin tiloissa.
Juha Kauppinen on oppinut työssään ottamaan unet silloin kun voi.Lucas Holm / Yle

Aikavyöhykkeiden ylittäminen aiheuttaa työssä haasteita. Monelle ulkomailla matkaavalla on varmasti tuttua aikaerorasituksen aiheuttamat oireet.

– Kyllä on hyvin sekava olotila siinä vaiheessa. On nälkä, mutta mikään ei maistu. On hereillä, mutta ei oikeastaan ole hereillä. Siinä on yö ja päivä ihan sekaisin, Kauppinen kuvailee.

Väsymys heikentää kognitiivisia toimintoja. Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Barbara Bergbom sanoo, että vuorokauden valvominen heikentää ajatustyötä yhtä paljon kuin promillen humala. Tällöin ajatus takkuaa ja muisti ei toimi.

Kerran Kauppinen lähti asennusreissulle kovalla kiireellä. Hän sekoitti vahingossa laukut keskenään lentokentällä, jonka jälkeen turvatarkastuksessa ihmeteltiin kaikkia puukkoja ja meisseleitä, joita laukusta löytyi.

Veli-Matti Nurkkala on CSE Entertaimentin toimitusjohtaja. Hän kyselee työntekijöiltä, miten heillä menee. Nurkkalan mukaan on mahdotonta nähdä, miten joku työntekijä voi ja siksi hän haluaa saada jokaisen itse ajattelemaan asiaa.

Myös Nurkkala matkustaa työssään ja tunnistaa matkustamisen aiheuttamat haasteet. Univaje aiheuttaa haasteita, mutta suurempi haaste on henkinen kuormittavuus: matkat ovat yritykselle kalliita, joten aikaa on rajatusti ja halu onnistua on kova.

Veli-Matti Nurkkala pelaa yrityksensä pelaamaa liikuntapeliä.
Veli-Matti Nurkkalan silmissä kiiluu voitontahto, kun hän pelaa yrityksen liikuntapelejä.Lucas Holm / Yle Kajaani

Välillä matkalla tulee kiire, jos lento viivästyy tai muut asiat eivät mene suunnitellusti. Kerran Kauppinen on mennyt palaveriin suoraan lentokentältä. Puvun hän vaihtoi päälleen taksin kyydissä. Muutamienkin tuntien jälkeen pitäisi olla osastolla urheilemassa yrityksen laitteilla puvut päällä ja näyttää virkeältä.

Matkustaessa istuminen on fyysisesti kuormittavaa ja unen puute heikentää toimintakykyä.

Yöuni on tärkeintä palautumiselle, mutta myös päivällä pitäisi olla lepohetkiä. Ilman palautumista keho käy ylikierroksilla ja uni häiriintyy.

Ilman lepoa voimat eivät myöskään riitä mihinkään työpäivän jälkeen. Aamulla voi olla vaikea nousta ylös eikä työhön lähteminen tunnu mieluisalta.

Työnteko kuormittaa paljon myös henkisesti: pitkäksi venyvät työpäivät, haastavat työtehtävät, vieraassa kulttuurissa toimiminen ulkomailla, turvattomuus ja uudet asiat vievät voimia. Työn ja muun elämän yhteen sovittaminen voi myös olla haasteellista. Nämä vaativat veronsa.

Joskus täytyy ottaa univelat takaisin. Yleensä matkan jälkeen levätään kunnolla, että ollaan valmiina seuraaviin seikkailuihin. Veli-Matti Nurkkala

Työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan Barbara Bergbomin mukaan ei ole väliä, onko matkan kuormittavuus fyysistä vai henkistä, sillä keho reagoi molempien kuormitusten aiheuttamaan stressiin samalla tavoin.

Kauppisella eikä Nurkkalalla ole kummallakaan ihmereseptiä työmatkailusta toipumiseen. Parhaimmat keinot ovat yksinkertaisia, mutta niitä on tarvinnut opetella ja oppiminen jatkuu edelleen.

Kauppinen on omien sanojensa mukaan ehdollistanut itsensä lentokonenukkumiseen. Tärkeimmät välineet tähän ovat korvatulpat ja silmäläpät. Unen tärkeyden molemmat miehet tunnustavat, vaikka unitavoiteet eivät aina toteudu. Muutaman tunnin unia otetaan silloin kun mahdollista.

Veli-Matti Nurkkala ja Juha kauppinen istuvat sohvalla. Takana yrityksen liikuntalaitteita.
Nurkkalaa ja Kauppista ei haittaa nähdä työkavereita vapaa-ajallakin, vaikka puheenaiheena olisikin välillä työasiat.Lucas Holm / Yle

Rutinoituminen auttaa kuormittavuuden vähentämisessä. Ensimmäisillä matkustuskerroilla energiaa täytyi käyttää esimerkiksi lentokentällä toimimiseen: miten turvatarkastuksessa käyttäydytään ja mistä portit löytyvät. Nyt miehillä alkaa olla joissain maissa omia kantapaikkoja.

Matkalla jaksaa paremmin kun vaikka Saksassa tietää, mistä saa hyvää Wiener schnitzeliä.

Molemmat miehet yrittävät toipua matkasta sen jälkeen. Nurkkanen ei usko, että voitaisiin kehittää ihmepilleri, jolla korjattaisiin uupumus. Vaikka toipumista voi tehostaa erilaisin keinoin, keho tarvitsee kuitenkin aikaa palautua.

– Joskus täytyy ottaa univelat takaisin. Yleensä matkan jälkeen levätään kunnolla, että ollaan valmiina seuraaviin seikkailuihin.

Matkan jälkeen täytyy tehdä myös asioita, jotka vie ajatukset työstä johonkin muuhun. Kauppinen ei ehdi työasioita lenkillä miettiä ja Nurkkalan työstressi lipuu pois, kun hän pyytää kuhaa.

Merja Kyllönen kärsi pitkään tunteesta, onko hän tehnyt tapeeksi

Merja Kyllönen on pitkästä aikaa lomalla Suomussalmen mökillään. Kyllönen on europarlamentaarikko, joka lentää yli kaksisataa kertaa vuodessa. Hänen elämästään kuluu siis tällä hetkellä suuri osa lentokoneessa.

Kyllönen on huomannut iän lisäävän matkustamisen aiheuttamaa kuormitusta. Keho tuntuu raskaalta ja toipumisaikaa tarvitaan enemmän kuin nuorempana.

Yleensä työpäivät parlamentissa ovat kahdestatoista kuuteentoista tuntia. Matkustamisen jälkeen pitkät päivät vaativat veronsa.

Kyllönen on tietoisesti harjoitellut rauhoittumista. Enää koko matkustusaikaa ei tarvitse käyttää töiden tekoon vaan matkustaessa on mahdollista myös hiljentyä.

– Kyllä sitä huomaa olevansa työnarkomaani. Aina pitää tehdä, mutta matkasta toipuu paremmin, jos antaa kropalle ja mielelle aikaa rauhoittua matkustaessa.

Merja Kyllönen istuu portailla vierellään saksanpaimenkoiransa.
Merja Kyllönen viettää mökillään lomaa pitkästä aikaa. Hänen on täytynyt opetella tietoisesti lepäämään.Lucas Holm / Yle

Muutaman ystävän vakava sairastuminen sai Kyllösen miettimään elämää ja sitä, mikä siinä on tärkeää. Hän pitää työstään, mutta ei halua kuolla työntekoon. Ihminen ei ole tehty kivestä ja siksi jokainen tarvitsee myös lepoa. Siitä ei kannata tuntea huonoa omatuntoa.

Rankkoja ovat esimerkiksi kireät pakkasaamut. Kun sataa lunta ja kaikki tuntuu jäykältä ja vaikealta ja pitäisi lähteä aamuyöstä lentokentälle. Silloin Kyllöselle tulee välillä mieleen, että elämän voisi käyttää eri tavoin.

Vaikeaa on myös unenpuute, jota politikot joutuvat sietämään työssään.

–Se on totta, että mitä enemmän esimerkiksi neuvotellaan, jota tehdään politiikassa yökausia, sitä huonommaksi lopputulos tulee.

Lentokoneen siipi kuvattuna lentokoneen ikkunasta.
Aikaero rasittaa työssä matkustavia. Hyvänä keinona on siirtää kello jo lentokoneessa määränpään aikaan.Arja Lento / Yle

Mitä kuormittuneempi ihminen on, sitä enemmän virheitä hän tekee. Väsyneenä ei välttämättä itse myöskään huomaa, tuleeko tehtyä virheitä tai jääkö jotain tärkeää huomaamatta päätöksiä tehdessä.

Ongelma on, että omaa väsymystä on joskus vaikea huomata. Usein siinä vaiheessa, kun huomaa oman toimintakyvyn heikentyneen, on se jo heikentynyt jo oleellisesti.

Kun huomaa, ettei ajatus kulje, asialle on yleensä siinä hetkessä mahdotonta tehdä mitään. Oleellista olisi oppia pitämään huolta palautumisesta ennakoon

Se on totta, että mitä enemmän esimerkiksi neuvotellaan, jota tehdään politiikassa yökausia, sitä huonommaksi lopputulos tulee. Merja Kyllönen

Työmatkaa suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon myös riittävä palautuminen matkoilla. Esimerkiksi tärkeitä neuvotteluita ei kannata pitää ensimmäisenä päivänä, jos työntekijällä on useamman aikavyöhykkeen ylittävä rasittava matka takanaan.

Merja Kyllösen ympäriltä löytyy kuitenkin ihmisiä, jotka sanovat, kun väsymys alkaa näkyä ja muistuttavat levon tarpeesta.

Ensimmäiset lomapäivät ovat hankalia. On tunne, että onko sitä sittenkään tehnyt tarpeeksi.

Tähän Kyllönen vinkkaa kokeilemaan vanhaa keinoa: voi työntää sormet vesilasiin, ja jos sormet ovat märät, niin on korvattavissa. Lomasta voi nauttia, kun tajuaa, ettei itse tarvitse olla aina kaikkea tekemässä.

Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaali.
Monia työmatkalaisia ärsyttää lentokentällä odottaminen ja matkustamiseen menevä aika.Ismo Pekkarinen / AOP

Kauan Kyllönen ei pysty olemaan paikallaan edes lomalla, mutta tekeminen on erilaista kuin työssä. Nyt Kyllösellä on ohjelmassa varaston tyhjentämistä ja maalin raaputtamista.

– Niissä näkee kätensä jäljen. Tämä työ on yleensä sellaista, että kun hyviä asioita tapahtuu, ei näe lopputulosta. Sitten kun pahoja asioita tapahtuu, niin kuulet siitä lopun ikää. Ehkä sitä haluaa jotain kädentöitä, jossa näkee, että on saanut jotain aikaiseksi.

Kyllönen huomaa olevansa taas valmis työhön kun työasiat ovat poissa mielestä eikä yöllä herää miettimään direktiivejä.

Kanootista on tullut Kyllöselle toinen koti ainakin loman ajaksi. Vesi on hänelle tärkeä elementti, sillä sen äärellä asiat on helpompi laittaa oikeisiin mittasuhteisiin.

Seppo Venesjärvi on hyväksynyt väsymyksen osaksi työtään

Nuorena miehenä Seppo Venesjärvi vältteli työtä ja siksi kesällä oli aikaa laiskotella. Yhden päivän suunnitelma oli mennä kaverin kanssa Hietaniemen uimarannalle kassissa ranskanleipää ja viiniä.

Kaverukset ohittivat matkalla kuljetuspäällikön, joka nojaili seinään. Päällikkö kysyi, mihin nuoret olivat menossa. Työ ei houkutellut ja miehet sanoivat menevänsä rannalle. Päällikkö vastasi, etteivät he ole menossa rannalle, sillä hän tarvitsee kahta auton apumiestä.

Nyt Venesjärvi on ajanut rekkaa viisikymmentäkaksi vuotta. Hänellä on oma toiminimi Orimattilassa. Työpäivät ovat helposti kaksitoista tuntisia eikä toimeksiantoja tiedä kauhean pitkälle.

Työpäivien pituudessa on Venesjärven mukaan ongelma, sillä vaikka laki säätää työajan yhdeksään tuntiin, todellisuus on toinen.

Venesjärvi syyttää tilanteesta liukuvaa työaikaa, jolloin kuljettaja ei tiedä, koska varastotyöntekijät ovat paikalla. Siksi työpäivät ovat yleensä kaksitoistatuntisia.

– Huomisesta minulla on esimerkiksi aavistus, että yritetään työntää kolmen tuuman reikään neljän tuuman tavaraa.

kuorma-auto kesäyössä
Rekkojen kuljettajien päivät ovat pitkiä eikä kotiintuloaikaa usein tiedä.Ismo Pekkarinen / AOP

Työpäivät ovat siis rankkoja. Venesjärven sanojen mukaan joskus on väsyneempi kuin väsynyt turnipsi. Silti hän on jaksanut työssään.

Venesjärvi on lukenut väsymyksen vaarallisuudesta. Hän uskoo tietävänsä, koska pitää hidastaa.

– Yhdessä vaiheessa työviikot venyi ja oli kahdestasadasta kolmeensataan tuntia kuukaudessa. Silloin tuntui, että vapisee vaan.

Pitkäaikainen ylikuormitus voi johtaa työuupumuksen. Uupumus syntyy jatkuvasta stressistä, josta ei ole päässyt palautumaan. Uupumus alkaa näkyä esimerkiksi siinä, ettei työ enää kiinnosta tai tunnu mukavalta, Bergbom kertoo.

Yhdessä vaiheessa työviikot venyi ja oli kahdestasadasta kolmeensataan tuntia kuukaudessa. Silloin tuntui, että vapisee vaan. Seppo Venesjärvi

Venesjärvi ymmärsi onneksi merkit ja teki hetken ajan neljä päiväistä työviikkoa. Hän ei enää aja ulkomailla ja yrittäjyys on antanut mahdollisuuden järjestellä töitä eri tavoin.

Iän myötä Venesjärvi on tajunnut omia rajojaan ja oppinut mukauttamaan työtä oman kuntonsa mukaan.

Kun hän lähtee matkalle, hän jättää suosiolla puhelimet ja koneen kotiin ja ilmoittaa kaikille olevansa lomalla. Lomailu onnistuu, kun ei ole kiusauksia tehdä työtä.

Jaksamaan auttaa myös liikunta. Joskus Venesjärvi näki kuvan Mika Myllylästä ja ajatteli, että jos Myllylä pitää kunnostaan huolta rämpimällä suolla sauvojen kanssa, hänkin kokeilee. Sauvakävelyä Venesjärvi komentaa kaikkien kokeilemaan.

Tärkeää olisi pitää huolta, että palautumista tapahtuisi joka päivä. Lepoa ja virkistäytymistä ei pitäisi jättää vain viikonloppuihin.

Venesjärven mukaan väsymys kuuluu kuitenkin työn luonteeseen. Vastineeksi työ antaa hänelle paljon ja erityisesti nuorempana tehnyt ulkomaan seikkailut lämmittävät vieäkin mieltä.

Viewing all 105869 articles
Browse latest View live