Seattlessa Yhdysvalloissa otettiin lauantaiaamuna Suomen aikaa luvatta haltuun Alaska Airlinesin lentokone.
Seattle-Tacoman kansainvälisen lentoaseman viranomaiset kertovat, että koneen olisi varastanut lentoyhtiön mekaanikko. Konetta ajettiin takaa kahdella puolustusvoimien hävittäjällä, minkä jälkeen varastettu kone törmäsi pieneen Ketron-saareen.
Lentokoneessa ei ollut tiettävästi matkustajia.
Yle Uutisgrafiikka
Epäilty on viranomaisten tiedossa
Paikallisen seriffin tiedottaja Ed Troyer on kertonut Twitterissä, että epäilty olisi 29-vuotias itsetuhoinen mies, joka on heidän tiedossaan. Mies toimi yksin, ja terroriteon mahdollisuus on suljettu pois.
Törmäys johtui mahdollisesti taitojen puutteesta tai siitä, että "mies teki ilmassa temppuja".
Seriffin mukaan mies on todennäköisesti kuollut törmäyksessä.
Lentoyhtiön mukaan lentokone oli Horizon Airin Bombardier Q400, jolla lennetään lyhyempiä matkoja maan länsiosissa. Koneessa on 76 matkustajapaikkaa.
Sosiaaliseen mediaan on ladattu paljon videoita varastetusta koneesta ja sitä jahtaavista hävittäjistä.
Vitsaili lennonjohdolle
Lennonjohdon kanssa käydystä keskustelusta on olemassa ääninauha, jolla mies sanoo, että hänellä on paljon ihmisiä, jotka välittävät hänestä.
– He pettyvät, kun kuulevat, että tein tämän. Olen vain murtunut tyyppi, ja minulla on ehkä pari ruuvia löysällä.
Brittiläinen yleisradioyhtiö BBC kertoo, että mies ehdotti pystyvänsä laskeutumaan koneella itse, koska on pelannut joitakin videopelejä. Hän myös pohti, antaisiko Alaska Airlines hänelle töitä, jos hän pystyisi siihen.
Kanadalainen toimittaja Jimmy Thomson tviittasi osan keskustelusta tekstitettynä.
11.8. kello 10.21 lisätty maininta lennonjohdon kanssa käydystä keskustelusta.
Kasvimyrkky Roundupia valmistava Monsanto joutuu maksamaan kuolemansairaalle yhdysvaltalaismiehelle lähes 290 miljoonan dollarin eli yli 250 miljoonan euron korvaukset.
Kalifornialaisen valamiehistön mukaan Roundup ja sen ammattikäyttöön tarkoitettu versio Ranger Pro vaikuttivat merkittävästi siihen, että mies sairastui syöpään.
Kumpaakin ainetta myydään myös Suomessa ja muualla Euroopassa.
Syöpäsairas mies toimi koulujen piha-alueiden hoitajana ja myrkytti rikkakasveja jopa 30 kertaa päivässä. Lääkäreiden mukaan hän ei elä enää muutamaa vuotta kauempaa.
Valamiehistön mukaan Monsanton olisi pitänyt varoittaa tuotteidensa syöpäriskistä. Yritys on johdonmukaisesti kiistänyt tuotteidensa voivan aiheuttaa syöpää ja sanonut tutkimusten osoittaneen ne turvallisiksi.
Oikeudenkäynnin aikana paljastui, että Monsanton on epäilty tehtailleen itselleen edullisia tutkimustuloksia.
Kyseessä on ensimmäinen oikeusjuttu, jossa syöpää sairastava syytti sairaudestaan Roundupia. Monsantoa vastaan on vireillä yli 5 000 vastaavanlaista oikeusjuttua.
Monsanto on ilmoittanut aikovansa valittaa päätöksestä.
Terveyshaitoista ollaan eri mieltä
Tuore oikeusjuttu perustui Maailman terveysjärjestön WHO:n alaisuudessa toimivan kansainvälisen syöpätutkimusjärjestön IARC:n näkemykseen.
Järjestö on todennut Roundupin pääasiallisen vaikuttavan ainesosan glyfosaatin olevan karsinogeeninen aine, joka voi altistaa syövälle.
Euroopan elintarvikeviraston ja kemikaaliviraston mukaan ei ole näyttöä siitä, että ainesosalla olisi haitallisia vaikutuksia.
Glyfosaatti on maailman yleisimmin käytetty rikkaruohomyrkky. Sen eurooppalainen myyntilupa on ollut vaakalaudalla, koska epäillyt terveysvaikutukset ovat johtaneen aineen epäsuosioon.
Viime vuonna tehdyn päätöksen mukaan sitä saa myydä EU:n alueella ainakin vuoden 2022 lopulle saakka. Suomi on kannattanut myyntiluvan jatkamista.
Monsanto on yksi maailman suurimmista maataloudessa käytettyjen kasvien jalostajista sekä kasvinsuojeluaineiden tuottajista.
Monet viisivuotiaiden vanhemmat säästävät päiväkotimaksuissa, tupakointi kallistuu, autovero kevenee ja takuueläke paranee. Mikäli valtiovarainministeriön torstaina julkistama vuoden 2019 budjettiehdotus menee läpi, voittajia ovat muun muassa palkansaajat ja minimipäivärahan varassa elävät suomalaiset.
Ensi vuoden budjetissa näyttää olevan enemmän voittajia kuin edellisinä vuosina. Juha Sipilän (kesk.) hallitus päätti monista leikkauksista ja säästöistä nelivuotisen hallituskautensa alussa. Parantuneen taloustilanteen ansiosta hallitus voinee hieman löysätä valtion kukkaron nyöriä ensi vuonna eli hallituskauden lopussa.
Yle kokosi Mun budjetti -koneeseen valtiovarainministeriön budjettiehdotuksesta kohtia, jotka vaikuttavat suoraan suomalaisten lompakkoon.
Mun budjetti -koneessa näkyvät vain suoraan tuloihisi ja menoihisi vaikuttavat toimet, joita valtiovarainministeriö ehdottaa. Seuraavaksi eri ministeriöt esittävät toiveita menolisäyksistä. Elokuun lopussa hallitus neuvottelee lopullisesta budjettiesityksestään.
Koneesta puuttuvat valtiovarainministeriön esittämät säästöt ja menolisäykset, jotka näkyvät esimerkiksi palveluiden paranemisena tai huonontumisena. Valtiovarainministeriö jätti myös yhden ison aihealueen, työttömiä koskevat porkkanat ja kepit, kansliapäällikköryhmän puitavaksi.
Mukana on paljon muutoksia, jotka hallitus kertoi jo kevään kehysriihessä. Moni ehdotus taas tarkentuu budjettiriihessä elokuun lopussa. Yle on tehnyt laskelmia yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Osa lompakkovaikutuksista voi muuttua, kun hallitus elokuun lopssa kertoo tarkempia yksityiskohtia.
Saksassa Karlsruhen poliisi sai torstaiaamuna erikoisen avunpyynnön:
– Apua, orava ajaa minua takaa!
Poliisit saapuivat tuota pikaa paikalle ja havaitsivat pörröhännän jahtaavan edelleen hätäpuhelun soittanutta miestä. Orava piti hauskaa vielä jonkin aikaa, kunnes se nukahti. Silloin poliisit saivat sen kiinni ja veivät asemalle.
Paikallinen poliisiasema sai Karl-Friedrichiksi nimitetyn oravan maskotikseen joksikin aikaa, kunnes se siirrettiin paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen hoitoon.
Oravavauvan arvellaan menettäneen emonsa, jolloin se pyrki etsimään ihmisestä korviketta.
Kiikunlähde loistaa turkoosinsinisenä hollolalaisen metsän keskellä. Lähteeseen pulppuaa pohjavettä 14 lähteensilmästä, ja Kiikunlähde onkin yksi Suomen suurimmista lähdealtaista. Mineraalien liukeneminen ja auringon valo saavat lähteen säihkymään.
Tänä kesänä lähde onkin ollut suosittu luontokohde eteläisessä Suomessa.
Lähteen kauneus on kuitenkin myös lähteen heikkous, kiteyttää Hollolan Martta-maaseutuohjelman projektikoordinaattori Annariina Keto.
Maasto Kiikunlähteen ympärillä on kärsinyt suurista kävijämääristä.Minttu Tikkanen / Yle
"Tämä väestömäärä on tuhonnut maaston"
Maasto lähteen ympärillä on kärsinyt suurista kävijämääristä. Vaurioita on jo nähtävillä.
– Tässä rinteessä on ollut polkuja, mutta väestömäärä on tuhonnut maaston. Kun pintakasvillisuus on kärsinyt, niin maasto voi alkaa liettyä ja vaikuttaa tämän veden rehevöitymiseen. Tämä väestömäärä on tuhonnut maaston.
Hollolan ympäristösihteeri Kirsi Järvisen mukaan lähteestä ei ole otettu virallisia vesinäytteitä tai kartoituksia, mutta Järvinen itse on käynyt lähteellä ELY-keskusksen edustajan kanssa.
– Näyttää siltä, että siellä on rehevöitymistä ja joitakin vieraslajeja. Sitä ei tiedetä, mistä se johtuu.
Pahimmillaan liettyminen voi aiheuttaa lähtee samentumista, sanoo Järvinen.
Lähteellä vierailee parhammillaan jopa parisataa turistia päivittäin.Meeri Niinistö / Yle
Luontokohteena lähde on ollut suosittu jo vuosia, ja osa vierailijoista on koetellut myös jokamiehenoikeuksia – lähde kun sijaitsee yksityisten maanomistajien alueella.
Ympäristösihteeri Järvinen kertoo, että vuosien varrella lähteeseen on esimerkiksi tyhjennetty vaahtosammutin, ja kotirauhaa lähteen läheisyydessä rikotaan edelleen lähes päivittäin.
Portaat ja näköalatasanne maaston suojaksi
Tänä kesänä lähdettä ja sen maastoa on ryhdytty suojelemaan. Katselualueen rinne on aidattu ja paikalle on rakennettu näköalatasanne.
Kaikki eivät ole kuitenkaan pysyneet aitojen sisäpuolella. Valitettavasti sosiaalisen median myötä ihmiset ovat tottuneet siihen, että paras kuva saadaan lähteen rannalta, sanoo Keto.
– Toivottavasti tämä kulttuuri muuttuu, että totutaan siihen, että tullaan tähän tasanteelle ja säästetään maastoa.
Sosiaalisessa mediassa turkoosinsinisenä säihkyvät kuvat houkuttavat koko ajan uusia, uteliaita kotimaanmatkailijoita. Hollolassa toivotaan, että huomio kiinnittyisi nyt siihen, miten luontokohteen äärellä tulisi käyttäytyä, jotta maasto elpyisi mahdollisimman nopeasti.
– Toivotaan, ettei lähteen ympäristöä tuhota enempää, vaan jätetään se rauhaan ja liikutaan niillä paikoilla, joissa se on sallittua. Luonnossa saa ja pitää liikkua, että voidaan hyvin, mutta liikutaan yhteisillä säännöillä ja ympäristöä kunnioittaen.
Hollolassa ei ole päätetty, miten lähteen suojelemiseksi tullaan jatkossa toimimaan, mikäli aidat eivät pidättele vierailijoita. Ympäristösihteeri Järvinen sanoo, että toimenpiteitä täytyy miettiä, jos näyttää siltä, että rantaviiva ei kielloista huolimatta saa elpyä rauhassa.
– Saa tulla nauttimaan, mutta kunnioittaen. Lähteessä ei ole suositeltavaa uida, eikä rannalla saa meluta, sanoo ympäristösihteeri Järvinen.
Nyt hevoset ovat suuri osa hänen elämäänsä. Unelmana on työ hevosten parissa.
– Haluaisin myös kilpailla esteratsastuksessa, Yahya sanoo.
Lapset ja nuoret ovat tärkeässä roolissa al-Fares ratsastusklubilla Gazassa.Antti Kuronen / Yle
Gazassa sotatraumat ovat yleisiä sekä lasten että aikuisten keskuudessa.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Israelin ja Hamasin välisiä sotia on ollut kolme, viimeisin loppukesästä 2014.
Mielenterveysongelmia pahentaa Gazan humanitaarinen kriisi. Israel on saartanut Gazaa kymmenisen vuotta. Viime vuosina myös Egyptin vastainen raja on pysynyt pääosin kiinni.
Gazan kahdesta miljoonasta asukkaasta noin 80 prosenttia elää humanitaarisen avun varassa.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet nopeasti viime vuosina.
Israelin armeija ampuu kyynelkaasua palestiinalaisia mielenosoittajia vastaan Gazassa.Antti Kuronen / Yle
Hevosille ei tahdo riittää ruokaa
Pimeän varastohuoneen nurkassa on parikymmentä rehusäkkiä. Ne on tuotu Egyptistä, koska Gazassa ei juurikaan kasvateta heinää.
Afnane al-Hayek repii irti nipullisen heovselleen Hunterille.
– Hevosen hoito on lähes mahdotonta Gazassa, hän huokaa. Ruoan hankkiminen hevosille on vaikeaa, lääkkeiden lähes mahdotonta.
Haasteista huolimatta toistakymmentä hevosta hirnuu al-Faresin tallissa Gaza Cityssä.
On al-Hayekin ansiota, että Yahya ja parikymmentä muuta orpoa ovat päässeet ratsastuskentälle.
Afnane al-Hayek ratsastaa usein myös Gazan hiekkarannoilla.Antti Kuronen / Yle
Kaikki alkoi kolmisen vuotta sitten, kun al-Hayek löysi ratsastuksen edellisen sodan jälkeen.
Viime sodassa neljä vuotta sitten hän auttoi orvoksi jääneitä lapsia viettämällä aikaa heidän kanssaan. Tein hänestä silloin reportaasin Ajankohtaiseen kakkoseen.
– Jokin sisälläni särkyi viime sodassa. Kun ryhdyin ratsastamaan, vointini parani.
Muutaman kuukauden jälkeen al-Hayek pystyi jälleen nukkumaan, eivätkä sodan kauheudet pyörineet koko ajan mielessä.
– Siitä sain idean ratsastusterapiasta sotatraumoista kärsiville lapsille.
Hän luki aiheesta ja onnistui saamaan pienen avustuksen avustusjärjestöltä. Sen turvin parisenkymmentä sotaorpoa on päässyt nauttimaan ratsastuksesta.
Lasten tila parani selvästi: painajaisten määrä väheni, unen laatu parani ja yökastelu loppui.
– Ratsastus ei tässä ole tärkeintä, vaan lasten yhteys hevosiin. Eläimet tuovat uutta sisältöä elämään ja auttavat käsittelemään traumoja. Lapset odottavat innolla ratsastamista ja hevosten hoitoa. Se on ilon pilkahdus keskellä Gazan vaikeaa arkea.
Nuoret harjoittelevat esteratsastusta Gazassa auringon laskettua, kun lämpötila on siedettävämpi.Antti Kuronen / Yle
Unelma kansainvälisistä kisoista
Afnane al-Hayek on yksi Gazan monista koulutetuista nuorista. Hän on opiskellut lääketiedettä Algeriassa ja osaa englantia sujuvasti.
Päivätyökseen hän auttaa Gazan koulutettuja nuoria löytämään verkon välityksellä tehtäviä etätöitä. Gazassa on esimerkiksi IT-alan osaajia, jotka saarron takia eivät voi matkustaa ulkomaille töihin tai opintoihin.
– Kun onnistun hankkimaan töitä yhdelle henkilölle, kokonainen suurperhe hyötyy siitä.
Hevostalli on al-Hayekille pyhättö keskellä kaaosta. Siellä kuluu suurin osa vapaa-ajasta.
Viime viikolla rauha rikkoutui, kun kaksi Israelin ohjusta osui lähelle tallia. Afnane meni riskeistä huolimatta rauhoittelemaan vauhkoituneita hevosia.
Gazalaiset ovat pelänneet pelänneet uutta sotaa keväästä lähtien. Hamas on ampunut kranaatteja ja Israel on tehnyt ilmaiskuja Gazaan. Israelin kovat otteet palestiinalaisten mielenosoituksia vastaan Gazassa ovat entisestään kiristäneet tilannetta.
– Täällä kuitenkin rauhoitun. Kun hyppään esteen yli, tunnen itseni vapaaksi, vaikka tiedän etten ole vapaa saarron takia.
Al-Hayekilla on suuri unelma, joka saa hänet naurahtamaan. Se tuntuu niin kaukaiselta keskellä Gazan humanitaarista kriisiä ja sodan uhkaa.
– Haluan jonain päivänä olla ensimmäinen palestiinalaisnainen, joka osallistuu kansainväliseen esteratsastuskilpailuun, Afnane al-Hayek sanoo ja jatkaa mietittyään hetken:
Mitä! Puuha-Pete on voittanut Yhdysvaltain välivaaleissa? 12 miljardia ääntä annettu?
Ei tietenkään. Tulokset ovat hakkereiden tekemä pila. Mutta entä, jos joku oikeasti murtautuu tulosjärjestelmään vaikkapa juuri marraskuun 6. päivän välivaaleisssa, joissa valitaan kongressin alahuone, kolmannes senaattoreista, liuta kuvernöörejä ja niin edelleen?
Se on mahdollista, eikä edes lainkaan vaikeaa.
Tämä todistettiin hakkerointiin keskittyvässä suurtapahtumassa, DEF CON:ssa, joka alkoi perjantaina Las Vegasissa. Vuosittaiseen tapahtumaan osallistuu tietoturva-ammattilaisia, virkamiehiä, toimittajia, lakimiehiä – kaikkia kiinnostaa ohjelmistojen tietosuoja ja laajemminkin yhteiskunnan toimivuus.
Hakkerointi on niin helppoa, että nolottaa
Viime vuonna aikuiset hakkerit paljastivat tapahtumassa liudan tietoturvaongelmia äänestysohjelmistoissa. Tänä vuonna asialla olivat pienet lapset, jotka kilpailivat tulossivustoa ylläpitävän ohjelmiston – ei aidon, vaan kilpailua varten teetetyn kopion – hakkeroinnissa.
Kisaan otti osaa 39 8–17 -vuotiasta lasta. Heistä 35 onnistui tietomurrossa päivän mittaan.
Amerikkalaisen tv-yhtiön ABC Newsin haastattelema Jake Brown kertoi, että lapset haastettiin kisaan, jotta suuri yleisö havahtuisi kunnolla ymmärtämään ohjelmistojen haavoittuvuuden. Brown on entinen Valkoisen talon virkamies, joka vastasi yhteistyöstä sisäisestä turvallisuuden ministeriön kanssa.
– Nämä sivustot on niin helppo hakkeroida, että emme voineet antaa hommaa aikuisille hakkereille, heidät olisi naurettu ulos näyttämöltä. Homma saattoi kiinnostaa vielä ehkä 20 vuotta sitten. Mutta nyt piti panna lapset asialle, että siinä olisi mitään haastetta.
– Koodissa olevat bugit mahdollistavat vaikka mitä. Voimme laittaa sinne vaikka oman nimemme, niin että vaikuttaa kuin olisimme voittaneet vaalit, sanoi Jones.
Äänestysjärjestelmät ovat vanhentuneita
Viime vuonna tapahtumassa hakkeroitiin äänestyksessä ja ääntenlaskussa käytettäviä järjestelmiä, ja moniin ohjelmista murtauduttiin kahdessa tunnissa. Kaikkiin päästiin sisään runsaassa kahdessa vuorokaudessa.
Washingtonilaisen Center for Democracy and Technology -yhteisön pääteknologi Joseph Lorenzo Hall kertoi ABC Newsille, ettei ole mikään ihme, että ohjelmistoihin oli helppo murtautua. Asiantuntijat ovat tienneet useimmat haavittuvuudet jo vuosia.
Monet yleisimmistä äänestyskoneista ovat yli 15 vuotta vanhoja ja käyttävät vanhentuneita käyttöjärjestelmiä, kuten Windows 2000:tta.
– Hakkeroinnin suurin hankaluus on löytää sopivia vanhoja ohjelmia, sanoi Hall.
Järjestelmän haavoittuvuudesta on kannettu huolta jo vuosia. Jokainen Yhdysvaltain osavaltio voi hankkia oman äänestysjärjestelmän, joten säästöbudjettien kannustamina monet niistä ostavat halvimman – ja heikosti suojatun.
"Venäläiset ovat siellä, kaverit!"
Heinäkuussa demokraatit yrittivät saada kongressin hyväksymään 380 miljoonan dollarin (332 miljoonan euron) määrärahan vaalien tietoturvallisuuden kohentamiseksi. Keskustelu kongressissa oli ajoittain raivokasta, kun demokraatit syyttivät aloitetta vastustavia republikaaneja haluttomuudesta estää venäläisiä sekaantumasta vaaleihin.
Republikaanien äänin aloite kumottiin. Republikaanien mielestä demokraatit olivat teatraalisia; todellisuudessa varoja on kyberturvallisuuden edistämiseen puolueen mukaan aivan riittävästi.
DEF CON:in järjestäjät odottavat kuitenkin yli 500 vaalivirkailijaa tapahtumassa järjestettyyn ilmaiseen koulutukseen. Virkailijat harjoittelevat koulutuksessa äänestysjärjestelmien puolustamista hakkereita vastaan.
Venäjän väitetystä vaalihakkeroinnista on puhuttu perusteellisesti amerikkalaismediassa. BBC:n haastattelema 11-vuotias Bianca Lewis olikin sitä mieltä, että tietoturva on ehdottomasti pantava kuntoon:
Trump kehottaa yhdysvaltalaisia yhdentymään kansakuntana ja toivoo rauhaa kaikille kansalaisilleen.
Presidentti sai vuosi sitten runsaasti kritiikkiä siitä, että hän ei tuominnut äärioikeistolaista väkivallantekoa riittävän yksiselitteisesti, vaan syytti Charlottesvillen väkivallasta "molempia puolia".
Lukuisat muut yhdysvaltalaispoliitikot tuomitsivat äärioikeistolaisen väkivallan jyrkästi.
"Ei tilaa uusnatsismille"
Myös Trumpin tytär ja Valkoisen talon neuvonantaja Ivanka Trump on ottanut kantaa vuoden takaisiin tapahtumiin.
Trump tuomitsee valkoisten ylivallan, rasismin ja uusnatsismin. Hänen mukaansa näille ei ole tilaa Yhdysvalloissa.
– Sen sijaan, että repisimme toisemme vihalla, rasismilla ja väkivallalla, voisimme nostaa toisemme ylös, vahvistaa yhteisöjämme ja auttaa muita saavuttamaan oman mahdollisuutensa.
Useita vastamielenosoituksia
Sunnuntaina järjestetään useita mielenosoituksia.
Päivästä odotetaan jännitteistä, sillä viranomaiset ovat myöntäneet luvat myös useammalle vastamielenosoitukselle samaan aikaan.
Samalle aukiolle äärioikeiston mielenosoituksen kanssa on tulossa ainakin 1 500 vastamielenosoittajaa.
Tuoreessa muistissa on Charlottesvillen tapahtumat vuosi sitten, kun osan vastakkaisten ryhmittymien ihmisistä annettiin käydä toisiinsa käsiksi.
Halpavaateita ei ole tehty kestämään, ja siksi ne saastuttavat pahemmin kuin lentoliikenne
Niin kutsuttu pikamuoti on tehty valmista, ota ja hävitä -periaatteella. Vaatteet päätyvät nopeasti kaatopaikalle, iso osa jopa suoraan kaupoista, koska mallistojen vaihtuessa vaatteita jää myymättä. Vaatteiden nopea kierto tekee alasta yhden maailman saastuttavimmista. YK:n mukaan muotiteollisuus tuottaa kymmenen prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä.
Suomessa nopeat ratayhteydet ovat "suunnittelun lähtökohta", Ruotsi pyyhältää hyvän matkaa edellä
Hallitus ilmaisi halunsa edistää nopeita junayhteyksiä Helsingistä Tampereelle ja Turkuun. Länsinaapurissa samantyyppiset suunnitelmat Tukholmasta Göteborgiin ja Malmöön vievistä pikaradoista ovat askeleen pitemmällä. Ruotsin isot infrahankkeet etenevät 12-vuotisen suunnitelman voimin, jolla on laaja poliittinen tuki takanaan.
Jyrki Lyytikkä / Yle
Lännen Media: Yli kolmannes kannattaisi Natoa, jos Niinistö suosittelisi
Suomalaisista 35 prosenttia kannattaa Nato-jäsenyyden hakemista, jos tasavallan presidentti Sauli Niinistö sitä suosittelisi, ilmenee Lännen Median teettämästä kyselystä. Puolet kansalaisista ei kuitenkaan lämpene sotilasliitto Natolle siinäkään tapauksessa, että se presidentin mielestä olisi Suomen edun ja turvallisuuden mukaista. Aiemmin noin 20 prosenttia suomalaisista on kannattanut Natoon liittymistä.
Armando Babani / EPA
Seuraa luotaimen matkaanlähtöä ja meteoriparven tanssia
Avaruuden ystävillä on sunnuntaina jännittävä päivä. Aamupäivällä Ylen nettisivuilta voi seurata suoraa lähetystä siitä, miten Nasa yrittää toistamiseen lähettää miehittämättömän avaruusluotaimensa kohti Aurinkoa. Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä puolestaan taivaalla voi nähdä jopa kymmeniä tähdenlentoja tunnissa, kun vuosittainen perseidien meteoriparvi pistää parastaan.
Georgi Licovski / EPA
Pohjoisessa ja etelässä sadetta
Etelään on saapunut yön aikana sade- ja ukkoskuuroja, ja päivän aikana voi sataa paikoin runsaasti. Maan keskiosissa on poutainen ja osin aurinkoinen päivä, ja lämpötila on vähän 20 asteen yläpuolella. Pohjoisessa on viileämpää ja Pohjois-Lapissa sataa ajoittain vettä, kertoo Ylen meteorologi Anne Borgström.
Juttua korjattu 12.8.2018 klo 8.43: Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että Nasa olisi lähettämässä avaruusluotaimensa kohti Natoa. Todellisuudessa luotainta ollaan lähettämässä kohti Aurinkoa.
Kuntaliitosta arvioidaan, että lähes sata kuntaa on aloittanut tai valmistautuu aloittamaan kiinteistöverotarkastukset, kirjoittaa Savon Sanomat.
– Lisätuotto on kaikkien etu. Verotuksen on myös oltava tasapuolista. Ei ole hyväksyttävää, että osa jättää kiinteistönsä ilmoittamatta ja siten verot maksamatta. Kun kaikki saadaan verolle, paine korotuksiin pienenee, sanoo apulaisjohtaja Reijo Vuorento Kuntaliitosta.
Kiinteistötarkastuksia tarjoava Finnish Consulting Group arvioi, että rekistereistä puuttuu niin paljon kiinteistöjä, että kunnat voisivat lisätä verotuottoa jopa 15–20 prosenttia. Vain kuntien ja puolustusvoimien omistamat kiinteistöt ovat verottomia.
Rakennuspinta-alaa puuttuu sekä kuntien että verottajan rekistereistä paljon. Suurimmat lisäneliöt löytyvät teollisuus- ja varastorakennuksista.
Liinat, pallot ja kortit viuhuivat lavalla taikureiden hyppysissä. 5-vuotias Elmo Huovila oli saapunut perheensä kanssa huvipuistoon katsomaan taikanäytöstä. Hän ei ollut koskaan aiemmin nähnyt vastaavaa.
Taikuus imaisi hänet hetkessä maailmaansa.
– Minua kiinnosti se mysteeri, kun en tiennyt miten temput tehdään. Halusin selvittää sen, Huovila kertoo.
Pian kouvolalaispoika sai vanhemmiltaan lahjaksi lasten taikasetin. Siitä hetkestä alkoi armoton harjoittelu, joka jatkuu edelleen.
Takana satoja esiintymisiä
Nyt 13-vuotiaan Elmo Huovilan päivät täyttyvät taikuudesta. Hän kehittää uusia temppuja ja hioo tekniikkaansa lähes koko ajan, ainoastaan koulupäivien ajan on pidettävä taukoa. Korttipakka kulkee mukana joka paikkaan.
– Harjoittelen yleensä itsekseni. Kun temppu alkaa olla melkein valmis, näytän sen perheelle ja kavereille. He kertovat rehellisen mielipiteen. Jos temppu ei miellytä, kehitän sitä lisää.
Koeyleisö pääsee nauttimaan kokeneen esiintyjän näytöksestä, sillä Huovila on kiertänyt 6-vuotiaasta saakka esiintymässä sadoilla syntymäpäivillä, yritysten tilaisuuksissa ja yleisötapahtumissa.
– Taikuudessa parasta on nimenomaan yleisön reaktioiden näkeminen. Esiintyminen ei jännitä enää niin paljon, kun on kokemusta.
Hiljattain kuitenkin jännitti.
Kultaa ensi yrittämällä
Huovila koki uransa tähän mennessä mieleenpainuneimman hetken hienäkuun lopussa, kun hän osallistui elämänsä ensimmäisiin kilpailuihin Kouvolan Taikapäivillä.
Musiikin rytmittämä liinaesitys jännitti Huovilaa tavallista enemmän, sillä yleisössä istui 150 taikuria.
– Tosi harvoin tulee esiinnyttyä muille taikureille. Se on erilaista, koska taikurit tietävät melkein kaikki temput. Siinä pitää keksiä jotain uutta, joka hämmästyttää.
Huovila onnistui tavoitteessaan ilmeisen hyvin, sillä hän nappasi kultaa näyttämötaikuuden juniorisarjassa.
– Siinä palkittiin kova harjoittelu, sillä olin työstänyt esitystäni pitkään. Ihmiset näyttivät tykkäävän, Huovila toteaa.
Huovilan ensimmäinen pokaali etsii vielä arvoistaan paikkaa kotoa.Juulia Tillaeus / Yle
Taikureille järjestetään Suomessa kilpailuja vuosittain. Huovila aikoo alkaa kilpailla aktiivisesti, ja hänen ajatuksensa ovat jo seuraavissa kilpailuissa.
Kortit kiehtovat
Elmo Huovilalla on taikaharrastusta takanaan jo kahdeksan vuotta. Repertuaariin on tullut mukaan entistä vaativampia temppuja. Yhteensä niitä alkaa olla jo satoja.
– Uusia ideoita tulee kaikkialta, melkein joka päivä. Osan niistä pystyy toteuttamaan, osaa ei.
Eniten nuori taikuri nauttii korttitemppujen tekemisestä.
– Korttitaikuudessa on niin paljon erilaisia mahdollisuuksia, ja korttitemppuja on lukematon määrä. Siinä pystyy aina oppimaan jotain uutta.
Elmo Huovila keräilee korttipakkoja. Niitä on kertynyt jemmaan jo satoja.Juulia Tillaeus / Yle
– Solmu on ollut varmaan Suomen jokaiselle taikurille suuri esikuva. Hän oli yksi suomalaisen taikuuden uranuurtajista, Huovila toteaa.
Mäkelän lisäksi Huovila ihailee useita taikureita, kuten Jokeri Pokeri Box -taikashow'sta tunnettua Simo Aaltoa ja Kouvolan Taikapäivien järjestäjää Markku Purhoa. Esikuviensa tapaan Huovila haluaisi tehdä taikuudesta itselleen ammatin.
– Haluaisin tehdä paljon keikkoja ympäri maailmaa. Se vaatii kärsivällisyyttä ja paljon harjoittelua, Huovila sanoo.
Nuori taikuri ammentaa esikuviltaan inspiraatiota omiin temppuihinsa. Kokeneet taikurit ovat tukeneet Huovilaa tämän polulla.
– Menin jo pienenä kysymään ammattilaisilta miten jotain temppuja tehdään, ja he auttoivat ja opettivat hyvin avoimesti. Taikurit kertovat salaisuuksiaan, mutta enimmäkseen muille taikureille. Maallikoille niitä ei kerrota, koska se veisi illuusion pois.
Tänään lauantaina saadaan vielä nauttia laajalti aurinkoisesta ja lämpimästä säästä, lähinnä Lapissa tulee sadekuuroja. Tuuli voi aiheuttaa vahinkoja Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Perämerellä on mitattu myrskytuulia.
– Toisaalta maan kaakkoisosissa mitattiin hellelukemia, Ylen meteorologi Anne Borgström kertoo.
Sunnuntaina matalapaine liikkuu maan eteläpuolitse itään tuoden kuurosateita ja ukkosia maan etelä- ja keskiosiin Pori-Joensuu-linjan eteläpuolelle. Myös Keski- ja Pohjois-Lapissa saadaan sateita.
– Lämpötila jää suuressa osassa maata alle 20 asteen alapuolelle ja Pohjois-Lapissa laskee jo 10 asteen tuntumaan, Borgström toteaa.
Tulevalla viikolla sää on vaihtelevaa ja kuurosateita tulee monen paikoin. Maanantaina maan eteläosissa on kuitenkin jälleen poutaa ja lämpötila kohoaa parinkymmenen asteen tienoille.
– Lapissa sen sijaan saadaan sateita ja on tavallista viileämpää. Pohjois-Lapissa päivälämpötila putoaa jo alle 10 asteeseen, Borgström sanoo.
Yleisesti lämpötilat ovat lähellä ajankohdan keskiarvoja tai hieman niiden yläpuolella. Sademäärä ei poikkea tavanomaisesta.
Yle
Perseidien havainnointimahdollisuudet otollisimmat maan keski- ja eteläosissa
Taivaankannen liikkeiden seuraamisesta innostuneita kiinnostaa perseidien meteoriparvi, jonka paras havaintoaika on Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan mukaan sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.
Borgströmin mukaan havainnointi onnistuu parhaiten pilvettömyyden puolesta maan keski-osissa sekä paikoin maan eteläosissa.
Ursa kehottaa havaintoja tehdäkseen etsimään mahdollisimman pimeän paikan, josta näkyy suuri osa taivasta. Yhdistyksen mukaan paras tapa tähdenlentojen havaitsemiseen on maata selällään maassa ja tarkkailla taivasta vähintään puoli tuntia.
Olosuhteet havainnoinnille ovat tänä vuonna Ursan mukaan auringonpimennyksen vuoksi suotuisat eikä Kuu häiritse valollaan, ja perseidejä voi nähdä parhaimmillaan jopa 60 kappaletta tunnissa.
Perjantaina 18. elokuuta 2017 iltapäivällä Turussa tehtiin Suomen ensimmäinen terrori-isku. Kaupungin ytimessä kuoli kaksi ja haavoittui kahdeksan ihmistä.
Ensimmäinen hälytys tuli ensihoitoon kello 16.04. Siitä käynnistyi tapahtumien ketju, jossa testattiin eri viranomaisten yhteistyötä tavalla, jolla sitä ei oltu koskaan aiemmin testattu.
Turun yliopistollisessa keskussairaalassa päivystyspalveluiden ylilääkäri Teemu Elomaa oli nopeasti tilanteen tasalla. Hän päätyi tekemään suuronnettomuushälytyksen vain minuutteja ensihälytyksen jälkeen eli kello 16.15.
– Ensihoidolla sattui juuri silloin olemaan poikkeuksellisen paljon ambulansseja vapaana, joten siinä suhteessa tilanteessa oli onnea, Elomaa sanoo.
Onnekasta oli sekin, ettei kellonaika ollut työvoiman saatavuuden kannalta kaikkein pahin.
– Se tapahtui juuri siinä virka- ja päivystysajan taitteessa. Kaikki eivät olleet kaukana, vaikka viikonloppu olikin alkamassa.
Hälytysjärjestelmää yhtenäistetään
Tapahtumapaikalle Turun kauppatorille ja sen läheisyyteen saatiin nopeasti kahdeksan ambulanssia, ensihoidon kenttäjohtoyksikkö ja Finnhems-lääkäriyksikkö.
Sairaalaan saapui nopeasti paljon ensihoidon, päivystyksen ja leikkaussalien henkilökuntaa. Alle puolessa tunnissa käytettävissä oli viisi leikkaustiimiä.
Tyksin päivystyspalveluiden ylilääkäri Teemu Elomaa.Sannimari Lehtilä / Yle
– Olisimme voineet avata leikkaussaleja enemmänkin, kuin mihin lopulta oli tarve, Teemu Elomaa sanoo.
Tieto tilanteesta ja pyyntö tulla töihin lähetettiin ihmisille monin tavoin.
– Jokaiselle soittaminen on vähän hidas systeemi. Tässä tilanteessa käytimme perinteisen soittamisen lisäksi whatsappia, sähköpostijärjestelmää sekä teleoperaattorin dialogijärjestelmää, Elomaa sanoo.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä ollaan nyt yhtenäistämässä hälytysjärjestelmää, jotta mahdollisimman moni tavoitettaisiin jatkossa mahdollisimman nopeasti suuressa ja äkillisessä tilanteessa.
– Uudet järjestelmät parantavat tavoittavuutta entisestään, sillä ne esimerkiksi mahdollistavat viestin lähettämisen sellaisellekin, joka on sulkenut puhelimensa, Elomaa sanoo.
Yhteinen hätä saa suomalaiset auttamaan
Tyksiin tuotiin terrori-iskun seurauksena kymmenen ihmistä. Päivystyspalveluiden ylilääkäri Teemu Elomaa kertoo, että jokainen heistä sai tarvitsemansa hoidon tunnin sisällä tapahtumien alkamisesta.
Olen kiitollinen koko ketjulle. Siinä tarvittiin niin monenlaisia apuja. Teemu Elomaa
Akuutti tilanne osoitti, miten sitoutuneita ihmiset työhönsä ovat.
– Hoitajat, lääkärit, osastonsihteerit, turvapalvelut. Olen kiitollinen koko ketjulle. Siinä tarvittiin niin monenlaista apua. Kyllä suomalaisten auttamishalu oli kaiken kaikkiaan suuri, Elomaa sanoo.
Hoitohenkilökunta joutui silti myös arvostelun kohteeksi.
– Tottakai tällaiseen tekoon liittyy aina myös lieveilmiöitä. Sairaalaan tuli uhkailuja ja kyseltiin esimerkiksi, että kuuluuko meidän hoitaa tekijää, Elomaa sanoo.
Ylilääkäri sai toistaa useita kertoja jo ensimmäisessä televisioidussa tiedotustilaisuudessa kertomansa viestin, että sairaalassa jokainen potilas hoidetaan.
– Toisaalta ymmärrän kyllä, että sellainen ajatus on ihan inhimillinen. Minusta on kuitenkin täysin selvää, että potilaat hoidetaan potilaina ja oikeuslaitos sitten käsittelee syyllisyysasiat, Elomaa sanoo.
Jälkihoitoa myös hoitohenkilökunnalle
Viimeinen ambulanssi lähti tapahtumapaikalta sairaalaan noin kello puoli viideltä iltapäivällä. Viimeinen potilas oli leikkaussalissa pian kello viiden jälkeen. Kaksi uhria ja teosta epäilty vaativat vielä leikkaushoitojen jälkeen tehohoitoa.
Uusia potilaita ei siis enää sairaalaan tuotu, mutta korotettua valmiutta jatkettiin Tyksissä pitkään akuuttivaiheen jälkeenkin. Siihen oli selkeä syy.
– Maailmalla iskuja on usein seurannut lieveilmiöitä tai lisäiskuja. Tilanne ei aina ole päättynyt siihen ensimmäiseen pamaukseen, Teemu Elomaa sanoo.
Korotettuun valmiuteen liittyivät myös korotetut turvatoimet sairaalassa, sillä potilaiden ja henkilökunnan tulee saada olla sairaalassa turvassa.
Maailmalla iskuja on usein seurannut lieveilmiöitä tai lisäiskuja. Tilanne ei aina ole päättynyt siihen ensimmäiseen pamaukseen. Teemu Elomaa
Elomaa sanoo terrori-iskun tietenkin koskettaneen kaikkia sairaalatyössä olleita, mutta jotkut joutuivat erityisen koville.
– Teho-osastolla kannettiin kohtuullisen iso ja raskas osa, koska iskun tekijää hoidettiin siellä. Siihen liittyi myös jonkin verran uhkailuja, joten se lisäsi vielä työkuormaa.
Elomaa kertoo, että hoitohenkilöstö pääsi purkamaan tilannetta ja keskustelemaan asiasta monessa eri tilaisuudessa.
– Tiedettiin, että myös auttajat tarvitsevat jälkikäteen apua.
Keskustelu jatkuu ja oppia ammennetaan
Ylilääkäri Teemu Elomaa on luennoinut Suomen ensimmäisestä terrori-iskusta vuoden aikana monta kertaa. Aiheesta on syytä jatkaa keskustelua.
– Työvuodet ovat opettaneet, että aina kannattaa miettiä, mitä tilanteista ja tapahtumista voi oppia. Yritämme viranomaisyhteistyössä jatkuvasti ammentaa toisiltamme sitä oppia, miten olisimme jatkossa vieläkin valmiimpana vastaavassa tilanteessa. Tietenkin jokainen samalla toivoo, ettei vastaavaa tilannetta koskaan tule, hän sanoo.
Turun terrori-iskun seurauksena Tyksissä on Elomaan mukaan kiinnitetty entistä enemmän huomiota esimerkiksi tiedonkulun parantamiseen, hälytysjärjestelmien yhdenmukaistamistyöhön sekä psykososiaalisen tuen parantamiseen. Lisäksi sairaalan turvallisuus on nostettu keskusteluissa aiempaa vahvemmin esiin.
Maailmassa ei varmaankaan ole sellaista äkillistä tapahtumaa, jossa kaikki menisi täydellisesti. Teemu Elomaa
Elomaa ei halua, että sairaaloista tehdään linnoituksia, mutta turvallisuuden parantamiseksi esimerkiksi Tyksin päivystyksessä on jo käytössä luotiliivejä.
– Sairaalat ovat rakennuksia, joissa on monia sisäänkäyntejä ja ympärivuorokautinen liikenne. Työturvallisuus luonnollisesti puhuttaa henkilöstöä, sillä väkivaltatilanteita on päivittäin, hän sanoo.
Tyksissä ei voitu auttaa jokaista Turun terrori-iskun uhria, mutta ensihoidon voidaan sanoa toimineen niin hyvin kuin se oli mahdollista.
– Maailmassa ei varmaankaan ole sellaista äkillistä tapahtumaa, jossa kaikki menisi täydellisesti, ylilääkäri Teemu Elomaa summaa.
Jopa puolet Isosta valliriutasta on kuollut sitten vuoden 2016, kertoo National Geographic -lehti elokuun numerossaan. Korallit ovat vaalentuneet kuoliaaksi ilmastonmuutoksen edesauttamana.
Lehden mukaan Ison valliriutan koralleista noin 30 prosenttia haalistui 2016 ja lisäksi 20 prosenttia 2017. Iso osa valliriuttaa on nyt haalistunut luurangoiksi vailla mahdollisuuksia uudistua.
Korallien haalistumista tapahtuu silloin kun epätavallisen lämmin valtamerivesi tuhoaa koralliriutan värillistä levää ja jättää korallit kuolemaan nälkään. Tuhoa voisi verrata metsäpalon aiheuttamaan metsätuhoon.
Kuollutta korallia Isolla valliriutalla marraskuussa 2016.ARC / EPA
Korallien haalistuminen ja lopulta kuolema johtuvat meriveden lämpötilan noususta. Merilämpötilan muutokset alueella ovat merivirtojen johdosta luonnollisia. Ilmaston lämpeneminen on kuitenkin kiihdyttänyt merilämpötilan nousua.
Vakava haalistuminen iskee koralliriutalle noin 27 vuoden välein. 1980-luvulta saakka kierto on kuitenkin nopeutunut joka kuuteen vuoteen. Koralliriutta tarvitsee parhaissakin oloissa kymmenen vuotta uudistuakseen. Näin siis nyt tuhoutuneet korallit eivät todennäköisesti elvy enää ikinä.
Nämäkin korallit ovat alkaneet jo haalistua. Isoa valliriuttaa Queenslandissa Australiassa.AIMS / EPA
Lisäksi ilmastonmuutos aiheuttaa pidentyneitä vedenalaisia lämpöaaltoja. Korallit eivät kestä pitkittyneitä kuumempia lämpötiloja vaan kuolevat. Korallikuolemat puolestaan vähentävät muuta merielämää alueella.
Iso valliriutta on maailman suurin koralliriutta. Se sijaitsee Queenslandin rannikolla Koillis-Australiassa. Iso valliriutta on noin 2 300 kilometriä pitkä ja se peittää alleen noin 344 400 neliökilometrin kokoisen alueen.
Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan Isolla valliriutalla elää muun muassa yli 400 koralli-, 1 500 kala- ja 30 merinisäkäslajia.
Korjattu 12.8.2018 kello 14.45: Korjattu alimman kuvan kuvateksti. Kuvassa ei ole tervettä korallia vaan jo haalistumassa olevaa.
Joukko ulkomaalaisia toimittajia saapuu Helsingin Teurastamolle brunssille. Kello on päivällä hieman yli kaksitoista.
Helsinkiläinen Flow vetää tänä vuonna lähes kaksi ja puolisataa toimittajaa eri puolilta maailmaa.
Kaukaisimmat vieraat tulevat Kaukoidästä, Etelä-Amerikasta ja Afrikan eteläkärjestä.
Flow käyttää Euroopassa pr-toimistoja, jotka markkinoivat tapahtumaa sopiville medioille. Ja jos kaikki menee putkeen, mediat lähettävät toimittajia Helsinkiin, ja usein pr-toimiston yhteyshenkilö seuraa mukana.
Flow’lla on pr-toimistot Britanniassa, Ranskassa, Saksassa ja Venäjällä.
Myös ulkoministeriö maksaa toimittajia Helsinkiin. Tänä vuonna Flow’hun on tuotu jonkin verran some-vaikuttajia, joiden merkitys tapahtumalle on kasvussa.
Lisa Verrico on brittiläisen The Sunday Times -lehden toimittaja.Berislav Jurišić / Yle
“Kestävä kehitys kiinnostaa”
Arvostetun brittiläisen The Sunday Times -lehden toimittaja Lisa Verrico kehuu vuolaasti Flow’ta. Hän on ensi kertaa Suomessa. Tänne hänet on houkutellut Flow’n maine kestävän kehityksen festivaalina.
Britanniassa ympäristön huomioon ottaminen vastaavissa tapahtumissa on vielä lapsenkengissä. Verrico kertoo kirjoittaneensa paljon eurooppalaisista musiikkifestivaaleista.
– Minua kiinnostaa, miten Helsingissä tehdään kaupunkifestivaali ja mikä tekee siitä erityisen, Verrico sanoo.
Briteissä musiikkifestivaalit tehdään useimmiten saman kaavan mukaan.
– Etsitään puisto ja pannaan lava pystyyn, Verrico toteaa.
Helsingissä kaikki on hänen mukaansa toisin. Brittitoimittaja hehkuttaa Flow’n tunnelmaa, filosofiaa ja tapahtuman visuaalista ilmettä.
– Kestävän kehityksen periaatteet ovat nousseet festivaalien asialistan kärkeen Euroopassa. Uskon, että alamme ottaa Briteissä oppia Flow’n kaltaisista festivaaleista, Verrico sanoo.
Flow ei Verricon mukaan ole vielä varsin tunnettu Briteissä, mutta tilanne kohenee kaiken aikaa.
– Kun Flow’lla on Kendrick Lamarin kaltaisia nimiä esiintyjäkaartissa, se herättää ilman muuta kiinnostusta myös Briteissä.
Sen sijaan Helsinki tunnetaan Isossa-Britanniassa muodikkaana kohteena.
- Ja on selvää, että Flow auttaa siinä, Verrico toteaa.
Sergey Yakovlev tekee Moskovassa miesten lifestyle-lehteä.Berislav Jurišić / Yle
"Paras tapahtuma Moskovan lähellä"
Venäjän Esquire -lehden toimituspäällikkö Sergey Yakovlev on Flow’ssa kolmatta kertaa, eikä vierailu jää tähän.
Hän uskoo tulevansa tapahtumaan taas ensi vuonna.
– Kun kävin täällä ensi kertaa kolme vuotta sitten, päätin, että kirjoitan tapahtumasta Venäjällä. Pidin Flow’ta todella kiinnostavana, Yakovlev sanoo.
Venäläistoimittajan mukaan Flow on enemmän kuin musiikkifestivaali. Hän kehuu tapahtuman ilmapiiriä.
– Se on luova ja ystävällinen paikka kenelle tahansa, joka on kiinnostunut taiteesta, musiikista tai vaikka arkkitehtuurista, Yakovlev toteaa.
Hän pitää myös Flow’n ja Moskovan välimatkasta. Helsinkiin lentää reilussa puolessatoista tunnissa.
– Flow on paras lähin ulkomainen tapahtuma, Yakovlev kehuu.
Hän etsii festivaalilta aiheita lehteensä. Flow’ssa voi Yakovlevin mukaan haistella uusia trendejä.
– Ne ovat tärkeitä meille, koska haluamme olla aina vain eurooppalaisempia.
Moskovassa miesten lifestyle-lehteä tekevä Yakovlev kertoo, että kaupungin oma festivaalikulttuuri kehittyy koko ajan. Siksi Flow on merkittävä kohde monelle venäläiselle, jotka ovat mukana Moskovan festivaaliskenessä.
- Uskon, että löydämme täältä jonkinlaisen erilaisten asioiden luovan yhdistelmän, jota voimme käyttää Moskovassa.
NME:n toimittaja Thomas Smith on ensikertalainen Flow'ssa.Berislav Jurišić / Yle
“Terveellistä ruokaa, mahtavia tyyppejä”
Perinteikkään brittiläisen musiikkilehden New Musical Expressin (NME) toimittaja Thomas Smith huokuu hyväntuulisuutta. Flow’n festivaaliorganisaatio on käyttänyt hänet perjantaina saunassa, ja mies on kävellyt yöllä lämpimässä säässä Suvilahdesta Helsingin keskustaan.
Hän kertoo tulleensa hotelliinsa kahdelta aamuyöllä.
Flow’sta mieleen on jäänyt Alman konsertti.
– Oli upeaa nähdä hänet faniensa keskellä, Smith sanoo.
Hänelle Flow on merkinnyt ystävällisiä ihmisiä ja hyvää ruokaa.
– Se ei ole mikään selviö muualla, jossa festivaaleilla törmää räyhääviin joukkoihin ja huonoon sapuskaan.
Brittitoimittaja on ensi kertaa Suomessa.
– Uskon, että Flow’n suosio perustuu mainioon festivaalialueeseen ja siihen, että ihmisistä pidetään täällä huolta.
Flow’ssa brittitoimittajan huomion on herättänyt muun muassa terveellinen ruoka. Ja tietysti kovan luokan artistit. Kilpailu on kovaa festivaalien kesken Euroopassa.
– Festivaalit selviytyvät, jos ne rakentavat mahdollisimman monimuotoisen ohjelmiston, kuten Flow, Smith toteaa.
Flow 2018 alkoi perjantaina.Berislav Jurišić / Yle
Vielä kymmenen vuotta sitten kohuun riittivät politiikon verkkosukkahousut, nyt homoklubilla puolialastomana juhliminen ei juurikaan kansaa hätkäytä.
Suomessa on nykyään vain vähän ääneen lausuttuja moraalinormeja, joita ei saa rikkoa, sanoo politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta. Aiemmin on tiedetty vahvasti, mitä rajaa ei pidä ylittää. Kohuissa neuvotellaan uudelleen, mikä on soveliasta käytöstä esimerkiksi pääministerille, puoluejohtajalle tai rivipolitiikolle.
Se, mikä kulloinkin herättää sensaation, on sidottu aina tiettyyn aikaan ja paikkaan. Vuorelman mukaan poliittinen kohu tai sensaatio pitää erottaa skandaalista, jossa on yleensä taustalla jonkinlainen rangaistava teko.
Kohussa kokeillaan hyväksyttävyyden rajoja, skandaalissa ne taas rikotaan selvästi esimerkiksi oikeudellisessa mielessä. Kohu voi myös hyödyttää kohdetta, mutta skandaali vain aniharvoin.
Vuorelma sanoo, että sosiaalisen median aikana poliitikot pystyvät ennakoimaan kohuja heikommin.
– Medialla on tietysti kohun nostossa merkittävä valta-asema, millaisia normeja se nostaa esiin, hän huomauttaa.
Vuorelma on kiinnittänyt julkisessa keskustelussa huomiota siihen, että moni ennakoi muiden reaktioita. Tällainen kiertäminen on tyypillistä poliittiselle kohulle.
– Ei sanota, että tämä on minun mielestä sopimatonta tai väärin tai tässä rikotaan jotain normia, vaan sanotaan, että tämä on minulle ihan ok, mutta muut varmasti suhtautuvat tähän negatiivisesti, hän toteaa.
Kävimme yliopistolehtori Johanna Vuorelman ja Tampereen yliopiston puheviestinnän professori Pekka Isotaluksen kanssa läpi viimeaikaisten poliittisten sensaatioiden anatomiaa.
Ruutukaappaus tukholmalaisen homoklubin Facebook-sivuilta. Kuva on lisätty Facebookiin 2. elokuuta 2018. Kuvassa Touko Aalto näyttää läiskivän kumartunutta ihmistä takapuolelle.Lehtikuva
Tapaus 1. Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto juhlimassa villisti tukholmalaisella homoklubilla. Sosiaalisessa mediassa levisi biletyskuvia paidattomasta Aallosta läpsimässä miestä takapuolelle ja drag-artistien syleilyssä.
Touko Aalto näyttää selvinneen suhteellisen vähin vammoin kohusta, joka olisi voinut olla kohtalokas toisen politiikon uralle. Tämä johtuu siitä, että Aallon käytös ei ole ristiriidassa vihreiden politiikan ja arvojen kanssa.
Puolue on profiloitunut sukupuolivähemmistöjen ja seksuaalisen tasa-arvon edistäjäksi, joten Pride-juhlintaan osallistuminen sopii puheenjohtajalle. Vihreiden jäsenet eivät ole juuri paheksuneet Aallon käytöstä, vaikka soraääniäkin puolueen sisältä kuuluu.
– Toistaiseksi on näin, mutta aika näyttää miten lopulta käy, koska vaalit ovat tulossa. Tätä asiaa pidetään esillä ja elossa varsinkin kilpailevien puolueiden taholta, poliittiseen viestintään erikoistunut Isotalus toteaa.
– Ihmiset pystyvät aika huonosti erottamaan käsityksen puheenjohtajasta ja hänen puolueestaan. Kohut säteilevät puolueen imagoon, Isotalus jatkaa.
Ensi kevään eduskuntavaaleissa vihreiden pitäisi saada muidenkin kuin ydinkannattajiensa ääniä, jotta unelma yleispuolueeksi nousemisesta toteutuu. Johanna Vuorelma kertoo, että vihreillä on kaikista puolueista suurin kannatuspotentiaali eli joukko ihmisiä, jotka voisivat äänestää heitä vaaleissa.
– Puolueen kannalta on tärkeintä, miten mahdolliset vihreiden äänestäjät reagoivat tähän, hän huomauttaa.
Vuorelman mukaan politiikassa esiintyy paljon roolittamista, mielikuvia, stereotypioita ja poliitikkoihin liitettyjä tarinoita. Poliitikkojen tekoja tulkitaan heidän roolinsa kautta. Tulkintaan vaikuttaa myös se, millaisia odotuksia ja mielikuvia kohteesta on olemassa.
– Jos Aalto on nähty kohtuullisen suuren puolueen johtajana ja ehkä tulevana pääministerinä, tähän on suhtauduttu kielteisesti, ja pelätty, millä tavoin tämä vaikuttaa uskottavuuteen. Jos hänet nähdään vihreänä poliitikkona, tämän voi olla ihan normaalia, Vuorelma sanoo.
Isotaluksen mukaan konservatiivisia arvoja edustavissa puolueissa samankaltaisesta käytöksestä nousisi suurempi haloo. Railakas biletys homoklubilla menee vielä läpi vihervasemmiston edustajalta, mutta esimerkiksi keskustassa, perussuomalaisissa ja kokoomuksessakin oman puolueen kannattajat paheksuisivat tällaista käytöstä.
–Sekin vaikuttaa, jos puheenjohtaja on ministeri. Silloin tekemisiä katsotaan aina suurennuslasilla ja vielä erityisen kriittisesti. Pääministeri on aivan erityisessä asemassa. Varmaan suurin kohu nousisi, jos keskustan Juha Sipilä olisi tämmöisissä kuvissa, Isotalus huomauttaa.
Tapaus 2. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) saunomassa Maria Veitolan kanssa Yökylässä-ohjelmassa Kesärannassa. Hikistä tunnelmaa kevensi Veitolan voittama Venla-patsas.
Sipilän vierailusta ohjelmassa ei syntynyt suurempaa kohua, vaikka ihmeteltiin miksi yksityisyydestään tarkka Sipilä päästi toimittajan näin iholle.
Isotaluksen mukaan keskustan kannattajat tuskin hätkähtivät Sipilän saunomista eli konteksti ratkaisee. Epämuodollinen käytös pääministerinä koitui Stubbin kohtaloksi, mutta Sipilää tämä ei näytä haittaavan.
– Ehkä syy on se, että Sipilä oli ohjelmassa yksityisessä roolissa ja kotipiirissään, Stubb taas oli kohujen aikaan pääministerin roolissa. Välillä on yllättävää, mistä nousee kohu ja mistä ei, mitä joku paheksuu, Isotalus toteaa.
Asiaan vaikuttaa varmasti myös tilanteen tavallisuus.
– Sauna on suomalaisille tuttu ja pyhä paikka, mutta homoklubi tai siellä läpsyttely taas ei, Vuorelma arvioi.
Onko tästä miespoliitikkojen paidattomuudesta tulossa uusi normaali? Venäjän presidentti Vladimir Putin on tunnettu siitä, että hän esiintyy usein kuvissa ilman paitaa.
– Eihän tämä nyt ihan uusi idea ole. Olemmehan nähneet presidentti Kekkosenkin aikanaan kuvissa puolialastomana saunan jälkeen. Tämähän on perinteistä suomalaisen politiikan kuvastoa, Isotalus naurahtaa.
Naispolitiikolle sama kikka tuskin toimisi, jos jo verkkosukkahousuissa poseerausta paheksutaan. Esimerkiksi presidentti Tarja Halosesta ei ole julkaistu rentoja saunomiskuvia.
Tanja Ylitalo / Yle Uutisgrafiikka
Tapaus 3. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen esiintyy Iltalehden uuden vuoden numerossa verkkosukissa vuodenvaihteessa 2008-2009.
Näyttää siltä, että niin kauan kuin omat tukevat, kohun kohteeksi joutunut poliitikko voi jatkaa.
Jutta Urpilaisen arvostelu lähti liikkeelle puolueen sisältä. Näkyvät demaripoliitikot, kuten Arja Alho olivat sitä mieltä, että tällainen esiintyminen ei kuvaa SDP:n aatemaailmaa tai on ristiriidassa sen kanssa. Puolueen kannattajat pitivät itse keskustelua yllä.
– Katsottiin, että yksi kuva puheenjohtajasta rapauttaa koko SDP:n mahdollisuudet ja kannatuksen. Sillä on koko puolueelle suuria vaikutuksia, Isotalus sanoo.
Myös Urpilaisen sukupuoli ja ikä vaikuttivat kohun syntyyn. Nuori nainen oli valittu ensimmäistä kertaa puheenjohtajaksi puolueen historiassa.
– Kaikki merkit viittaa siihen, että naisten käyttäytymisen rajat ovat vielä tiukemmat kuin miesten, sitä valvotaan erityisesti julkisuudessa, Isotalus huomauttaa.
SDP:n puoluejohtaja Jutta Urpilainen poseerasi Iltalehden uudenvuoden numerossa glamourkissana.YLE, lähde: Iltalehti
– Naisten pukeutumista arvioidaan eri kriteereillä kuin miesten pukeutumista, mutta tässä tulee kuvaan myös hierarkia. Hänen roolinsa puheenjohtajana oli ristiriidassa kuvien kanssa. Jos hän olisi ollut rivinkansanedustaja, verkkosukat eivät olisi olleet ongelma,Vuorelma toteaa.
Tutkijoiden mielestä kohu rapautti Urpilaisen uskottavuutta puheenjohtajana. Antti Rinne syrjäytti hänet puolueen johdosta vuonna 2014.
– Puolueen sisällä lähti tietynlainen prosessi liikkeelle. Jotain oli jo olemassa pinnan alla, mutta se sai lisäpontta tästä esiintymisestä, Vuorelma arvioi.
Tapaus 4. Kokoomuksen puheenjohtajaa ja pääministeri Alexander Stubbia arvosteltiin lasten maalitauluna olosta seikkailupuistossa ja epämuodollisista shortseista.
Tätä kohua selittää erityisesti pääministerin asema. Pääministeri on koko ajan valokeilassa ja hänen tekemisiinsä suhtaudutaan kriittisemmin kuin muiden poliitikkojen.
Ennen pääministerikauttaan Alexander Stubb oli saanut ulkoministerinä ja europarlamentaarikkona paljon myönteistä mediajulkisuutta.
– Kun asema muuttui, muuttui ääni kellossa. Hän rikkoi tällaisia perinteisiä, aika pieneltä tuntuvia normeja ja odotuksia, miten pääministeri voi käyttäytyä, Isotalus sanoo.
– Stubbin tapauksessa oli ilmeistä, että ulkoministerille suotiin enemmän vapauksia kuin pääministerille. Se, mikä on soveliasta ministerille, ei välttämättä olekaan enää pääministerille, Vuorelma toteaa.
Myös Stubbin tapauksessa kokoomuksen jäsenet ja kannattajat arvostelivat hänen epämuodollista käytöstään.
Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Alexander Stubb avasi Duudson Activity Parkin yhdessä Duudsonien Jarppi Leppälän (vas.) ja Hannu-Pekka Parviaisen (4. vas.) kanssa Seinäjoella 11. elokuuta 2014.Timo Aalto / Lehtikuva
Isotalus vertaa Stubbin tilannetta Ilkka Kanervan tapaukseen kymmenen vuotta sitten. Ulkoministerinä toiminut Kanerva jäi kiinni arveluttavasta viestittelystä eroottisen tanssijan kanssa. Kohun aluksi hän sai tukea kokoomuksen sisältä, mutta kun tuki hiipui, hän joutui eroamaan.
– Omien tuki on aika keskeistä. Jos se alkaa horjumaan, sitten on hankalassa asemassa, Isotalus huomauttaa.
Kohun etenemiseen voi vaikuttaa myös mielikuva poliitikon ammattitaidosta. Stubbia ei pidetty kovin vahvana pääministerinä ja nimekkäät kokoomuslaiset kritisoivat hänen sisäpolitiikan asiantuntemustaan.
Myös Urpilaisen asiaosaamista epäiltiin erityisesti hänen puheenjohtajakautensa alussa ja heti valtiovarainministeriksi nousun jälkeen. Stubbille kävi lopulta kuten Urpilaiselle. Hän haki jatkokautta puheenjohtajana, mutta hävisi paikan Petteri Orpolle vuonna 2016.
Takuuvarma kohun aihe kesällä 2018?
Poliittiset kohut ovat aina sidottuja tiettyyn aikaan ja tilanteeseen. Niissä koetellaan vallitsevien normien rajoja: mikä on sallittua, mikä paheksuttua juuri sillä hetkellä.
Stubbin maalitauluna olo ja Urpilaisen verkkosukkahousut tuntuvat aika kesyltä Aallon villiä juhlintaa vasten. Millainen käytös tai puhe voisi pilata nyt poliittinen uran?
Isotalus sanoo, että tasa-arvoisen avioliittolain hyväksymisen jälkeen homoklubilla juhliminen ei nostata enää jättikohua. Kymmenen vuotta sitten tilanne olisi voinut olla toinen jopa vihreiden puheenjohtajalle.
– #metoo-kampanja on vaikuttanut ilmapiiriin ja asenteisiin siten, että sovinistiset puheet saisivat aikaan kohun. Muutama vuosi taaksepäin nämä saatettiin kuitata aika pienellä, Pekka Isotalus arvioi.
– Humalassa julkisesti esiintyminen on aina ollut kestosuosikki. En usko, että siitä tulee ikinä hyväksyttyä. Myös poliitikon yksityisen ja julkisen elämän rajasta käydään koko ajan kamppailua ja sosiaalisessa mediassa tulee edelleen yllättävän paljon ylilyöntejä, Johanna Vuorelma sanoo.
Pääministeri saapui tiedotustilaisuuteensa polkupyörällä Haukilahden rannalle Espoossa keskiviikkona 6. elokuuta 2014. Stubb oli pukeutunut Ukrainan lipun väreihin.Mikko Stig / Lehtikuva
Tutkijoiden bonusvinkit: Poliitikko, tästä tiedät, että olet lirissä
Mitä politiikon ei kannata tehdä ja mitä pitäisi tehdä, jos joutuu kohun keskelle.
1. Kerro heti kaikki. Kunnon skandaaleille on tavallista, että ensin kielletään tapahtunut. Sitten asiasta selviää koko ajan lisää yksityiskohtia ja todisteita.
2. Pikkukohu voi jäädä viihdelehtien sivuille, mutta sitten kun valtamedia, kuten Yle, Helsingin Sanomat tai STT alkaa käsitellä asiaa, kohu yleensä laajenee.
3. Jos et halua herättää huomiota, mieti millaista viestiä annat pukeutumisella tai sen puuttumisella eli ei shortseja, verkkosukkahousuja ja paita päällä.
4. Vältä humaltumista tai epäasiallista käytöstä. Suomalaisia kiinnostaa erityisesti se, miten edustat meitä ulkomailla eli siellä ei kannata töppäillä.
5. Tarinalle halutaan aina päätepiste, muuten asian käsittely vain jatkuu ja jatkuu. Tässä toimii aina selkeä ja suora anteeksipyyntö. Ei siis sellainen, “pahoittelen, että jos olen loukannut muita” tai “sori siitä, virhe oli minun”.
Poliittiset sensaatiot ja skandaalit toki tarjoavat kansalle viihdettä, mutta niiden huono puoli on se, että kohut vievät julkisuudessa tilaa politiikan asiakysymyksiltä.
Touko Aalto onkin yrittänyt viedä Twitterissä keskustelun takaisin politiikan sisältöön, ja samalla tietysti siirtää huomion pois kohusta. Kohu voi toimia myös kohteen hyväksi. Jos Aalto osaa pelata tilanteen oikein, hän voi lopulta saada julkisuudessa enemmän tilaa ajamilleen asioille.
– On myös puhuttu, että puolueen rivit eivät ole aivan suorina Aallon takana, joten aika näyttää miten tämä kääntyy, Vuorelma sanoo.
Aapinen on vuosien saatossa muuttunut, mutta perusajatus on edelleen sama: Aapisen avulla lapsi oppii lukemaan. Aapisten tekijöinä on aina iso joukko eri alan ammattilaisia: lastenkirjailijoita, pedagogeja, kuvittajia ja joskus myös säveltäjiä. Lisäksi mukaan on tullut paljon oheistuotteita kuten musiikkia ja aapisen sivuilla seikkailevien hahmojen käsinukkeja.
Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori ja aapisten tekijä Leena Krokfors sanoo, että 1970-luvulla aapinen koki suuren muutoksen. Peruskoulu-uudistus muutti myös aapisia arkisiksi ja ankeiksi. Niiden henkilöt muuttuivat pellavapäisistä maaseudun lapsista kaupunkilähiöiden avainkaulalapsiksi.
1980-luvulla sadut ja eläimet otettiin mukaan aapisiin ja edelleen tänä päivänä lapset oppivat kirjaimia satumaailman avulla.
Rautatiehankkeet ovat olleet tällä viikolla otsikoissa Suomessa, kun hallitus ilmaisi budjettiehdotuksessa haluavansa edistää nopeita yhteyksiä Helsingistä Tampereelle ja Turkuun.
Talvella Tampere ja Helsinki vaativat Helsingistä Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kohti Tamperetta menevän lentoradan edistämistä nopeasti. Varsinais-Suomessa heräsi tuolloin huolta, missä järjestyksessä hankkeet etenevät.
Helsingin ja Tampereen väliä reissaavien ei kannata pidätellä hengitystään nopeaa yhteyttä odotellessa. Hallitus kirjasi, kuinka alle tunnissa taittuvaa yhteyttä tulee pitää pääradan peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä lähtökohtana.
Ruotsi on edennyt suurten kaupunkien välisissä nopeiden ratojen hankkeissaan Suomea määrätietoisemmin askelin.
Maa on käynnistämässä Tukholmasta lounaaseen vievän Järna–Linköping-rataosuuden rakentamista. Se on osa Tukholmasta ja Malmöön ja Göteborgiin vieviä nopeita junaratoja. Uutuusosuuden huippunopeudeksi tulee 320 kilometriä tunnissa.
Taannoin Ruotsilla oli EU-tukikelpoisia raidehankkeita 17 miljardilla eurolla, kun samaan aikaan Suomella oli miljardilla eurolla. Paavo Syrjö, Infra ry
Pitkän tähtäimen suunnittelua
Ruotsi edistää hankkeitaan 12-vuotisilla suunnitteluohjelmilla. Tästä vuodesta alkavalle ja vuoteen 2029 asti yltävälle kaudelle on varattu 700 miljardin kruunun (67 miljardin euron) rahoitus teiden ja ratojen kunnossapitoon ja uusiin hankkeisiin.
INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö katsoo Ruotsin hyötyvän suunnittelunsa pitkäjänteisyydestä.
– Ruotsissa on tehty nyt kolmannen kerran 12-vuotinen pitkän tähtäimen suunnitelma. Siinä laitetaan hankkeet listalle ja myös se, miten ne rahoitetaan. Tämä on selvästi erilainen tapa, mitä Suomessa on tehty tähän asti, Syrjö toteaa.
Suomen politiikkaa liikennehankkeissa hän kuvailee enemmän poukkoilevaksi hallituskausien mukaan. Ruotsissa puolueet ovat laajasti sitoutuneet 12-vuotiseen ohjelmaan.
Ruotsilla EU-rahaa haussa moninkertaisesti Suomeen verrattuna
Ruotsi rahoittaa suuret hankkeensa suurelta osin valtion budjetista. Pieni osuus tulee Tukholmassa ja Göteborgissa kerättävistä ruuhkamaksuista, ratamaksuista ja alueiden yhteistyörahoista.
Syrjö kuvailee Ruotsin olleen EU-rahoituksen haussa Suomea nokkelampi. Kun Ruotsilla on esittää EU:lle pitkän tähtäimen suunnitelmia ja he tietävät, mitä tulevat rakentamaan, pystyy EU-rahoitusta hakemaan eri tavalla mitä Suomi on pystynyt.
– Taannoin Ruotsilla oli EU-tukikelpoisia raidehankkeita 17 miljardilla eurolla, kun samaan aikaan Suomella oli miljardilla eurolla. Heillä oli siis 17-kertainen määrä, mihin oli edes mahdollista rahoitusta hakea, Syrjö kertoo.
EU:n seuraava rahoituskausi alkaa vuonna 2021. WSP:llä johtajana työskentelevä professori Jorma Mäntynen muistutti aiemmin tällä viikolla Ylen haastattelussa Suomea kiirehtimään hankkeitaan, jotta EU-rahoitus ei mene ohitse.
Asuntoja raideyhteyksien varrelle
Syrjö arvelee Ruotsin haluavan satsata nopeisiin junayhteyksiin ympäristötavoitteita lunastaakseen ja tavoitellakseen yhteiskunnan hiilineutraaliutta. Samalla työssäkäyntialueet kasvavat.
– Tarkoitus on myös että tulevaisuudessa junat kulkevat Ruotsissa tarkasti aikataulun mukaisesti, mikä ei ole ollut itsestäänselvyys sielläkään.
Ruotsin hallitus listaa tavoitteiksi myös saada lentomatkustajia siirtymään raideliikenteeseen. Joukkoliikenteeseen satsataan muutoinkin, jotta uusien asuinalueiden rakentaminen etenisi.
– Nopeiden joukkoliikenneyhteyksien varteen halutaan kaavoittaa asuntoja. Satsaus raideliikenteeseen tulee yksityisinä investointeina ja niistä syntyvinä verotuloina takaisin, Syrjö katsoo.
Rautatiekiskot Ruotsissa.Henrik Isaksson / AOP
Rautatieyhtiöllä suuria kasvutavoitteita
Ruotsissa valtion rautatieyhtiö SJ valmistautuu hyödyntämään tulevia ratayhteyksiä, jotka mahdollistavat junavuorojen lisäämisen. Kokonaisuudessaan nopeiden ratojen Tukholmasta Göteborgiin ja Malmöön arvioidaan valmistuvan 2030-luvulla.
SJ:n varatoimitusjohtaja Caroline Åstrand kuvaili kansainvälisen rautatiealan lehden haastattelussa yhtiön aikovan lisätä tarjontaansa kaikilla pääreiteillään.
Kun ratatöitä valmistuu ja yhtiö saa uutta kalustoa, lähivuosien suunnitelmissa on ryhtyä liikennöimään Tukholmasta Osloon jopa kahdeksalla vuorolla päivässä. SJ aikoo lisätä vuorojaan myös Tukholman ja Kööpenhaminan välille. Molemmilla väleillä matkustajia tavoitellaan lentoliikenteestä.
Rautatieyhtiöllä on menossa satojen miljoonien eurojen arvoinen investointiohjelma, jossa se uudistaa täysin nopeiden X2000-juniensa sisätilat ja myös tekniikan monelta osin. Junien paikkamäärä kasvaa uudistuksessa. SJ:llä on käynnissä tarjouskilpailu kolmenkymmenen uuden, nopean junan hankinnasta.
Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä tähtibongarin kannattaa pukeutua lämpimästi, napata makuualusta mukaan ja hakeutua taivasalle pimeään paikkaan.
Kirkkaalla säällä ja kärsivällisellä odotuksella taivaalta voi nimittäin bongata jopa kymmeniä tähdenlentoja tunnissa. Heinä-elokuu on vuosittaisen perseidien tähdenlentoparven aikaa, ja tähdenlentojen piikki osuu erityisesti kyseiselle yölle.
Perseidien parvi on Suomessa vuoden näyttävin tähdenlentoparvi, kertoo Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan tiedottaja Anne Liljeström. Marras- ja joulukuussa esiintyvät leonidien ja geminidien parvet ovat tähdenlentojen runsaudessa mitattuna perseidien luokkaa, mutta talvella on usein liian pilvistä ja kylmää, jotta tähdenlentoja näkyisi tai niitä jaksaisi katsella kauaa.
Tänä vuonna myös Kuu on tähdenlentojen ihastelijoiden puolella.
– Koska Kuu on viikonloppuna esillä päivätaivaalla, se ei yöllä häiritse valollaan ja peitä himmeimpiä tähdenlentoja näkymästä, Liljeström kertoo.
Makuualusta mukaan ja taivasta tarkkailemaan
Eniten yötaivaan katselusta nauttii, kun löytää ulkoa mahdollisimman pimeän paikan, josta näkyy mahdollisimman paljon taivasta. Mitä pidempään taivasta tarkkailee, sitä useampia tähdenlentoja ehtii nähdä. Tähdenlentojen määrä kasvaa aamuyötä kohden.
Ursan nettisivuilla vinkataan, että tähdenlentoja on mukavinta katsella selällään, esimerkiksi makuualustan päällä maaten. Maassa paikallaan makoillessa tulee kuitenkin helposti kylmä, vaikka sää olisi muuten lämmin, joten bongausreissulle kannattaa pukeutua lämpimästi.
Pyrstötähti matkii Hannua ja Kerttua
Liljeström kertoo, että yksittäisiä tähdenlentoja esiintyy joka yö. Ne syntyvät, kun avaruuden harva pöly osuu maapallon ilmakehään.
Säännölliset tähdenlentoparvet puolestaan aiheutuvat komeettojen eli pyrstötähtien radalleen jättämistä tiheämmistä pölyvanoista.
– Pyrstötähti kiertää aurinkoa ja jättää pölyä reitilleen, vähän niin kuin Hannu ja Kerttu ripottelivat jälkeensä leivänmuruja. Kun maapallo kulkee omalla radallaan tämän pölyvanan läpi, taivaalla näkyy tähdenlentoparvia, Liljeström sanoo.
Perseidien tähdenlentoparvi on peräisin Swift-Tuttle-nimisen komeetan pölyvanasta, jonka maapallo kohtaa säännöllisesti kerran vuodessa.
Noin kaksviitonen nainen on pysäyttänyt minut keskellä Helsingin rautatieasemaa. Vaihdamme muutaman sanan, ja samalla yritän keksiä, kuka entisistä oppilaistani hän mahtaa olla. Minulla on suunnattoman huono kasvomuisti. Olemuksessa on jotakin tuttua, käsien liikkeessä tai ilmeessä, mutta en saa nimeä mieleeni. Hän huomaa epäröintini.
– Et taida tuntea?
– No en kyllä.
– Silloin mä olin Jani.
Heti muistan. Se vaaleatukkainen poika kolmannessa pulpetissa ikkunarivissä.
– Mä olin silloin aika hiljainen, keskustelukumppanini sanoo, ja minä muistan senkin. Jani oli hieman jännittynyt, mutta edessäni seisova iloinen nuori nainen ei sitä ole.
– Mulla on kaikki hyvin, hän sanoo.
Junamatkalla kotiin pohdin, kuinka monta jania minulta on jäänyt luokkahuoneessani huomaamatta.
Yhä tänäänkin kouluissa tavataan ajatella, että luokkahuoneessa istuvat lapset ovat kaikki heteroita ja viihtyvät omassa sukupuolessaan. On jotenkin päivänselvää, että jokainen poika tykkää pussata tyttöä ja tyttö tahtoo muiskauttaa poikaa takaisin, eikä muunlaisia lapsia olekaan. Homoiksi tai lesboiksi päätetään alkaa vasta parikymppisinä, transhenkilöiksi ehkä vasta sitäkin vanhempina.
Koska kaikkia luokan lapsia ei nähdä omana itsenään, pahoinvointi voi kasvaa suureksi. Tilastojen mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten itsemurhaprosentti on huomattavasti muita korkeampi.
Länsinaapurissa Folkhälsoinstitut on selvittänyt homo- ja biseksuaalisten nuorten tilannetta: Raportin mukaan nuorten homo- ja bimiesten keskuudessa psyykkinen pahoinvointi on kaksi kertaa tavallisempaa verrattuna heteromiehiin; naisten kohdalla ero on miltei kolminkertainen. Seksuaalisiin vähemmistöön kuuluvista pojista 42 prosenttia ja tytöistä melkein puolet on harkinnut itsemurhaa, kun vastaavat luvut ovat heteropojilla 12 ja -tytöillä 20. Itsemurhayrityksissä ero on tyttöjen kohdalla yli kolminkertainen ja poikien kohdalla miltei nelinkertainen verrattuna muihin nuoriin. Transnuorten keskuudessa itsemurha-ajatuksia esiintyi 65 prosentilla ja itsemurhayrityksiä yli 25 prosentilla vastanneista.
Samanlaisia tuloksia on Suomessakin, vaikkakaan aihetta ei meillä tarkkailla kovin laajasti. Onnettomuustutkintakeskus on tarkastellut lasten kuolemien syitä, ja vuonna 2014 julkaistussa selvityksessä kehotetaan kiinnittämään huomiota vähemmistöihin kuuluvien lasten koulukiusaamiseen sekä seksuaali-identiteetin tukemiseen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyssä selviteltiin toisen asteen opiskelijoiden seksuaalista suuntautumista ja sukupuolen kokemista ensimmäistä kertaa vasta vuonna 2015.
Lukiossa opiskelevista sateenkaaripojista 22 prosenttia ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista jopa 27 prosenttia oli kokenut fyysistä uhkailua vuoden aikana.
Tuoreimmat tulokset viime vuodelta ovat tyrmääviä: Sateenkaarinuoret olivat ilman läheisiä ystäviä yleisemmin kuin heteronuoret, ja heillä oli moninkertaisesti enemmän kokemuksia kiusaamisesta. Myös uhkailu oli rajumpaa, niin että lukiossa opiskelevista sateenkaaripojista 22 prosenttia ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista jopa 27 prosenttia oli kokenut fyysistä uhkailua yhden vuoden aikana. Opettajana minua kiinnostaa, mitä toimenpiteitä tulosten pohjalta on päätetty tehdä. Onko mitään?
Olisi hurjaa, jos saman kokoluokan suomalaisesta kaupungista vaiettaisiin täysin. Koko maassa ei mainittaisi ikinä Lappeenrantaa tai Joensuuta, vaan niiden olemassaolo kyseenalaistettaisiin täysin tai asukkaiden kaupunkilaisidentiteettiä pidettäisiin häpeällisenä.
Olen ollut mukana, kun yhtenäiskouluun tehtiin yhdenvertaisuussuunnitelmaa.
Opetussuunnitelma vaatii, että koulun kuuluu kehittää oppilaan käsitystä omasta sukupuoli-identiteetistä ja seksuaalisuudestaan. Yhdenvertaisuuslain mukaan koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Olen ollut mukana, kun yhtenäiskouluun tehtiin kyseistä suunnitelmaa. Me opettajat ymmärsimme kyllä sen tarpeen, mutta kun keskustelu kääntyi sukupuolten tasa-arvosta seksuaalisiin ja sukupuolisiin vähemmistöihin, tunnelma muuttui yliymmärtäväiseksi: “Mahtaa niillä olla vaikeaa!”
“Kyllä ne ovat yksinäisiä!”
Paitsi että osa luokkien nuorista julistettiin puheissa "niiksi", joiksikin toisiksi, vallitsi myös suuri yksimielisyys siitä, että "niiden" elämä on kammottavaa.
"Ne" ovat toisia ja asuvat jossakin muualla, eivät lainkaan niitä janeja ja emmoja, jotka ovat ryhmissä mukana.
Jokainen opettaja varmaankin tarkoitti hyvää mutta ajattelemattaan loi vähemmistöön kuuluvalle jo valmiin roolin. Sellaisen, jossa jokainen nuoren päivä on selviämiskamppailua. Saattaa se sitä joillekin olla, mutta lisää vahvistamista ajatusmalli ei tarvitse. Vähemmistöön kuuluminen ei ole säälin aihe, ja jokaisen ihmisen elämään mahtuu sekä iloa että itkua.
Turhan usein vähemmistöjen asemasta keskustellessa huomio karkaa valtaväestön edustajan tunteisiin. Ilmiöön törmää myös koulussa. Kun puhutaan nuorten identiteetin tukemisesta opetuksessa, ollaan nopeasti tilanteessa, jossa keskustellaan siitä, miltä asia opettajasta tai huoltajista tuntuu.
Vähemmistöön identifioituminen nähdään helposti nuoren kuohuvan elämän välivaiheena, joka ajan myötä korjaantuu, eikä asialle siksi kannata tehdä mitään. Parempi, ettei asiaa edes mainita, jottei joku sen tähden päättäisi alkaa homoksi. Lopputuloksena osa luokan nuorista muuttuu näkymättömäksi, vaikka jokaisella pitäisi olla yhtäläinen oikeus olla oma itsensä.
Joskus heihin silti viitataan, ikävästi. Vaikka yhdenvertaisuussuunnitelmia olisi laadittu montakin, ovat ne hyödyttömiä, jos liikunnanope kerää poikaporukan suosiota heittämällä transfobista läppää tai äidinkielenopettajan puheissa heteroperhe on ainoa oikea perhemuoto. Näissäkin tarinoissa ‘ne’ ovat toisia ja asuvat jossakin muualla, eivät lainkaan niitä janeja ja emmoja, jotka ovat ryhmissä mukana.
Mitä me aikuiset voisimme tehdä, että jokainen koululainen tulisi huomatuksi omana itsenään? Ilokseni huomaan, että ainakin suomen kielen oppimateriaaleissa alkaa silloin tällöin esiintyä myös muita kuin heteroperheitä. Toivottavasti myös muista oppiaineista löytyy esimerkkejä, jotka tukisivat minuuden rakentumista.
Myös kuntien täytyy olla tarkkoina siinä, etteivät opettajien henkilökohtaiset mielipiteet vaikuta siihen, mitä kohtia opetussuunnitelmasta otetaan mukaan tai kenellä on oikeus olla olemassa. Ihmisarvo ei ole mielipidekysymys.
Aikuisten olisi tärkeää pysähtyä miettimään, keitä yhteiskunnassa ei vieläkään nähdä.
Nuorten elämä ei kuitenkaan tapahdu yksin koulussa, ja siksi koko yhteiskunnan tulisi olla moninaisuudelle auki. Aiemmin mainitussa Onnettomuustutkintakeskuksen selvityksessä todetaan koko yhteiskunnan suhtautumisen seksuaalivähemmistöihin tekevän seksuaali- ja sukupuoli-identiteettiään etsivistä nuorista haavoittuvia.
Kuinka näkymättömäksi nuori lätkänharrastaja itsensä tuntee, kun tunnettu kiekkopomo julistaa, ettei jääkiekkopiireissä ole yhtään homoa? Jääkiekko kun kuulemma on maskuliininen laji, eikä siellä “pikku hiirulaisiin törmää”. Onneksi uintipuolella on sentään olemassa Ari-Pekka Liukkonen, jota en itse kuvaisi sen enempää hiireksi kuin pieneksikään.
Joka nuorella on oikeus tulla nähdyksi, oikeus kokea kuuluvansa johonkin ryhmään ja lupa olla ylpeä siitä, mitä on. Siksi aikuisten olisi tärkeää pysähtyä miettimään, keitä yhteiskunnassa ei vieläkään nähdä.
Onko aseksuaalin mahdollista löytää yhteiskunnasta samastumisryhmä tai transnuoren kokea olevansa osa historian jatkumoa?
Voiko romanttisen komedian pääroolissa olla lesbo?
Pääsevätkö mediassa kaikki ääneen ja yltävätkö erilaiset elämänkohtalot teatterien isoille näyttämöille?
Vahvistavatko yhteisesti kerrotut tarinat vain niiden kokemuksia, jotka muutenkin aina huomataan, vai joko osattaisiin ymmärtää myös muiden minuutta?
Käsitteet ‘enemmistö’ ja ‘vähemmistö’ ovat vain aikuisten sanoja hahmottaa ympäröivää maailmaa. Yksikään lapsi ei oikeasti ole vähemmistöä, saati ihmisenä epäonnistunut versio jostakin muusta, vaan ihan kokonainen ja ehjä.
Tommi Kinnunen
Tommi Kinnunen on Kuusamossa syntynyt kirjailija ja äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori. Häntä kiinnostavat teatteri, remontointi ja nikkarointi. Hän on vakuuttunut, että ainoastaan Koillismaalla on oikean näköistä metsää.
